Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta Pohjolankatu 14 53100 LAPPEENRANTA MAA-AINESLUPAPÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen 24.2.2016 1/14 I LUPAPÄÄTÖKSEN KERTOELMAOSA 1. Hakija Luiska-Nikuri Oy Sinkkolantie 54 54260 LAPPEENRANTA 2. Ottopaikka Lappeenranta, Laakkolan kylä, tila Hakamäki (405-502 -1-82). Sijainti on esitetty kuvassa 1. Ottoalueen pinta-ala on 1,98 ha. Lupaa haetaan 10 vuodeksi. 3. Asian vireille tulo Maa-aineslupahakemus soran ja kiviaineksen ottamiseen, jonka hakija on päivännyt 14.12.2015, on leimattu saapuneeksi Lappeenrannan seudun ympäristötoimeen 17.12.2015. Hakemuksena on toimitettu allekirjoitettu lupahakemuslomake, naapurikuulemiset, selvitys ottamisalueen omistus- ja hallintaoikeudesta, kaivannaisjätteen huoltosuunnitelma sekä ottosuunnitelma (14.12.2015) liitteineen. 4. Selvitys kaavoituksesta ja luvista Etelä-Karjalan maakuntakaavassa, joka on vahvistettu 21.12.2011, ottoalue sijaitsee maa- ja metsätalousvaltaisella alueella, jolla ei ole erityisiä merkintöjä. Alueen pohjoispuolella on muinaismuistokohteita, eteläpuolella retkeily- ja ulkoilureitti. Alue on tärkeällä pohjavesialueella. Nykyinen maa-ainestenottolupa on myönnetty vuonna 2006 (5.4.2006 79) ja se päättyy huhtikuussa 2016. Alueelta on jäänyt ottamatta n. 40 000 ktrm 3.
5. Kohde, ympäristön tila ja laatu 2/14 Ottoalue sijaitse tärkeällä pohjavesialueella. Pohjaveden pinta oli 1.11.2015 tasolla + 78,65 mpy. Ottoalue sijaitsee Lappeenrannassa Laakkolan kylässä luvan hakijan omistamalla Hakamäki nimisellä tilalla. Tilan pinta-ala on n. 2 ha. Alue on vanhaa maa-ainesten ottoaluetta. Ottoalueelta on tähän mennessä otettu noin 60 00 m 3 hiekkaa ja soraa aiemmilla luvilla. Voimassaolevan ottoluvan mukaista ottomäärästä on vielä ottamatta noin 40 000m 3. Uutta lupaa haetaan, jotta soranotto voidaan saattaa päätökseen ja maisemoida alue hallitusti alkuperäisen maisemasuunnitelman mukaisesti. Ottoalueella maasto on kuivaa kangasta ja pääpuulajina on mänty. Ympäröivää metsää on osin hakattu. Ottamisalueelta puusto on hakattu ja pintamaita kuorittu säästeliäästi, soranoton etenemistä noudattaen. Osa alueesta on jo maisemoitu. Alue ei kuulu suojelualueeseen eikä sen välittömässä läheisyydessä ole pysyvää asutusta. Lähistöllä sijaitsevalle järvelle matkaa on noin puoli kilometriä. 6. Ottotoiminta ja sen laajuus 6.1 Soran otto Toiminta ja kokonaistuotanto Ottoalueen pinta-ala on noin 2,0 ha, ja vuosittain maaaineksen ottomäärä on 4 000 m 3 ktr. Alueen kokonaisottamismäärä on n. 40 000 m 3 ktr, josta pintamaita on n. 500 m 3 ktr. Toiminta-ajat Soraa on tarkoitus ottaa ympäri vuoden, mutta toiminta painottuu ajanjaksolle keväästä syksyyn. Ottotoiminta päättyy, kun pohjataso on saavutettu ja kun alue on maisemoitu suunnitelman mukaisesti. Toiminta Maa-ainesten ottaminen rajataan alimmillaan tasoon + 83,0. Tämä taso on n. 4 metriä suunnittelualueella 1.11.2015 mitattua pohjaveden korkeutta (+78,65) ylempänä. Keskimääräinen pohjaveden pintataso on ollut + 78,89 mpy. Ottaminen aloitetaan ottoalueen jo ennestään avatusta osasta ja
se etenee kohti ottoalueen rajoja. 3/14 6.2 Liikennöinti Ottoalueelle liikennöintiin käytetään olemassa olevia liittymiä. Käynti soranottoalueelle on Vt 6:lta Kärentietä ja Laakkolan yksityistieltä, josta on edelleen yksityistie soranottoalueelle. 6.3 Varotoimenpiteet Ottoalue on merkitty asianmukaisesti sekä jyrkät lusikat varustettu tarvittaessa lippusiimalla. 6.4 Polttoaineiden säilytys ja jätteet Ottoalueella ei varastoida polttonesteitä. Alueelle varataan kuitenkin imeytysmateriaalia. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman mukaan ottotoiminnassa syntyy n. 500 m 3 ktr pintamaata. Pintamaat käytetään alueen maisemoinnissa. Toiminnassa syntyy myös vähän hakkuujätteitä, jotka murskataan ja/tai myydään energiapuuna eteenpäin. 6.5. Jälkihoito Ottamisalueelta kuoritut pintamaat jäljitetään ottoalueen reunoille ja hyödynnetään lopuksi maisemoinnissa. Maisemanhoitoa toteutetaan säilyttämällä olemassa olevaa kasvillisuutta alueella ennen kaivamisen aloittamista mahdollisimman kattavasti ja maisemoimalla alue mahdollisimman pian soran oton edetessä. Alue maisemoidaan siten, että lopullisen ottoalueen luiskat loivennetaan n 1:3 pintamaita apuna käyttäen. ottotoiminnan päätyttyä huolehditaan siitä, että alue on mahdollisimman luonnonmukainen ympäröivään maisemaan sulautuva alue. Tavoitteena on, että ale metsittyy luontaisesti männyntaimilla ja tarvittaessa täydennysistutuksia. 6.6 Ottotoiminnan ympäristövaikutukset Toiminnalla ei ole merkittäviä ympäristövaikutuksia, koska alue on vanha jo avattu maa-ainestenottopaikka.
7. Hakemuksen käsittely 4/14 Maa-aineslupahakemus kiviainesten ottamiseen, jonka hakija on päivännyt 14.12.2015, on leimattu saapuneeksi Lappeenrannan seudun ympäristötoimeen 17.12.2015. Lupahakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Lappeenrannan kaupungin ilmoitustaululla, Lappeenrannan seudun ympäristötoimen ilmoitustaululla sekä nettisivulla 28.12.2015 26.1.2016 välisen ajan. Hakija on kuulut naapurit. Maa-ainestenottolupahakemukseen on pyydetty lausunnot Kaakkois-Suomen ELY-keskukselta, Lappeenrannan kaupungin kaavoitukselta, Lappeenrannan Energia Oy:ltä, Etelä-Karjalan museolta sekä Museovirastolta sekä Etelä- Karjalan liitolta. 8. Lausunnot, muistutukset, mielipiteet ja vastineet 8.1. Lausunnot Maa-ainestenottolupahakemukseen on pyydetty lausunnot Kaakkois-Suomen ELY-keskukselta, Lappeenrannan kaupungin kaavoitukselta, Lappeenrannan Energia Oy:ltä, Etelä-Karjalan museolta, Museovirastolta sekä Etelä-Karjalan liitolta. Kaakkois-Suomen ELY-keskus, 13.1.2016 Haetun ottoluvan tarkoituksena on saattaa alueella jo vuodesta 2001 aloitettu maa-ainesten ottotoiminta päätökseen sekä maisemoida ja jälkihoitaa ottoalue alkuperäisen suunnitelman mukaisesti. Mainituin perustein Kaakkois- Suomen ELY-keskus katsoo, että lupa maa-ainesten ottamiseen voidaan myöntää suunnitelman mukaisesti entisin lupaehdoin niin, että maa-ainestenottamisaika on viisi (5) vuotta. Pohjaveden laatu ottoalueella tulee selvittää tarkkailuohjelman mukaisesti ennen ottotoiminnan jatkamista. Alueen maisemointiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Tämän jälkeen alueelle ei tule myöntää uusia ottolupia Lappeenrannan Energia Oy, 20.1.2016 Kaupungin vesihuollosta vastaavalla Lappeenrannan Energialla ei ole tällä hetkellä vedenottosuunnitelmia laajamittaiseen vedenhankintaan tällä pohjavesialueella, eikä siten huomautettavaa hakemukseen. Pohjaveden laatu ei saa vaarantua toiminnan johdosta. Sähköverkkojen osalta on
huomioitava vähimmäisetäisyydet ja suoja-alueet 5/14 Lappeenrannan kaupungin tekninen toimi, kaavoitus, 1.2.2016 Tässä jatkoluvassa ottoaluetta ei laajenneta eikä syvennetä, pohjavesialue on huomioitu ja alueen jälkihoito maisemoimalla tehdään voimassa olevan luvan mukaisesti. teknisen toimen kaavoituksella ei ole huomautettavaa hakemukseen Etelä-Karjalan museo, 26.1.2016 Hakemuksen alueella tai sen välittömään läheisyyteen ei sijoitu rakennetun kulttuuriympäristön kohteita. Lausuntonaan museo ilmoittaa, ettei sillä ole rakennetun kulttuuriympäristön osalta huomautettavaa hakemukseen. Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta lausunnon asiassa antaa Museovirasto Museovirasto, 29.1.2016 Kiinteistöllä ei tunneta muinaismuistolain (295/63) rauhoittamia kiinteitä muinaismuistojäänteitä tai muita arkeologisia kulttuuriperintökohteita. Lähimmät muinaisjäännökset sijaitsevat n. 200 metrin päässä, joten maa-ainesten oton jatkamisella hakemuksen mukaisella alueella ei ole muinaismuistolain mukaisia esteitä Etelä-Karjalan liitto, 29.1.2016 Alueella on ollut ottotoimintaa lähes 15 vuotta ja nyt haettavana olevan lupa-ajan päätyttyä koko ottoalue maisemoidaan. pohjaveden tarkkailu on järjestetty ennen nykyisen ottamisluvan myöntämistä. Edellä mainittuihin seikkoihin viitaten Etelä-Karjalan liitto katsoo ettei sillä ole huomautettavaa asian suhteen 8.2. Muistutukset Kuulutusaikana ei saapunut muistutuksia. 8.3. Vastine Hakijan kertoo vastineessaan seuraavaa liittyen ELY:n antamaan lausuntoon: Mielestämme ottoaikaa ei tule lyhentää, vaan lupa tulisi myöntää hakemuksemme mukai-
sena kymmeneksi vuodeksi. Viisi vuotta on soranotolle lyhyt aika, erityisesti ottaen huomioon nykyisen taloustilanteen ja talonrakentamistoiminnan. Hakamäen sora-alueelta toimintamme aikana vuosittain otettu määrä on ollut pienimmillään alle 700 m 3 ja suurimmillaan yli 21000 m 3. 6/14 Soranottotoimintamme aikana pintamaita on alusta alkaen alueelta kuorittu säästeliäästi soranoton etenemistä noudattaen. Maisemointia on tehty soranoton edetessä heti, kun se on ollut mahdollista suorittaa. Soranotto aloitettiin alueen etelä- ja itäreunalta ja tällä hetkellä ottoalueen itäreuna on kokonaan maisemoitu sekä eteläreuna osittain. Alueelta kuorittuja pintamaita on levitetty takaisin ja alueelle on istutettu männyntaimia. Alue on metsittynyt hyvin myös luontaisesti maisemoiduilta osiltaan. Soranottoajan rajoittaminen viiteen vuoteen aiheuttaa turhia ja ylimääräisiä maa-aineksen siirtoja alueella, kun eri soralajikkeita joudutaan kaivamaan toistensa tieltä. Järjestelmällisesti suoritetulla soranotolla minimoidaan avoin kaivualue ja saadaan maisemointi suoritettua suunnitellusti vaiheittain jo ottotoiminnan aikana... 9. Kohteen lupatarkastukset Lappeenrannan seudun ympäristötoimi on tehnyt lupavalmisteluun liittyvän tarkastuksen alueelle 21.12.2015. Tarkastuspöytäkirja on liitetty asiakirjoihin. Kuva 1. Karttakuva ottoalueesta Lappeenranta, Laakkolan kylä, tila Hakamäki (405-502 - 1-82).
II LUPAPÄÄTÖKSEN RATKAISUOSA 7/14 1. Lappeenrannan seudun ympäristölautakunnan ratkaisu Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta päättää myöntää Luiska-Nikuri Oy:lle maa-ainesluvan Laakkolan kylän tilalle Hakamäki (1:82). Maa-ainestenotossa on noudatettava ottosuunnitelmaa ja seuraavia lupamääräyksiä: 1. Ottamisalue Ottosuunnitelman mukainen ottamisalue 1,98 ha (Maaaineslaki 11 ). 2. Kaivusyvyys ja kokonaisottomäärä Alin kaivusyvyys on +83 mpy. Alimman ottotason tulee kuitenkin aina olla vähintään 4 metriä alueen ylimmän havaitun pohjavesipinnan yläpuolella.. Ottamistoiminta etene 14.12.2015 päivätyn ottosuunnitelman kuvien mukaisesti. Ottotoiminnan valvomista varten on ottopaikalla oltava näkyvillä vähintään yksi korkeusasema. Kokonaisottomäärä on 40 000 m 3 ktr ja vuosittainen ottomäärä soraa ja hiekkaa 4 000 m 3 ktr (Maa-aineslaki 11 ). 3. Turvallisuustoimenpiteet Ottamisalueen rajat tulee merkitä selvästi maastoon ennen ottotoiminnan aloittamista. Jyrkät luiskat on varustettava riittävillä turvallisuuslaitteilla, kuten aidalla, lippusiimalla ja tarvittaessa varoituskilvillä. Mikäli alueella tullaan varastoimaan maa-aineskasoja, tulee ne varastoida niin, ettei niistä aiheudu maisemallista haittaa asutukselle ja elinkeinon harjoittamiselle. Tarvittaessa liikenteen aiheuttamaa pölyämistä ottoalueella tulee vähentää vesikastelulla. (Maa-aineslaki 11 ). Sähköverkkojen osalta toiminnanharjoittaja ja/tai maanomistajan on huomioitava vähimmäisetisyydet ja suoja-alueet Lappeenrannan Energian esittämällä tavalla.
4. Pohjavesien suojelu ja tarkkailu 8/14 Ottoalueen pohjaveden korkeuden ja tarvittaessa laadun valvontaa varten tulee olla asennettuna vähintään yksi muovinen pohjaveden tarkkailuputki tai tarkkailukaivoa. Putkikortti, vastaava selvitys tai kaivon leikkauskuva sijaintikoordinaattitietoineen tulee toimittaa maa-ainesluvan valvontaviranomaiselle putken asentamisen jälkeen. Pohjaveden tarkkailuputkista tulee ennen toiminnan jatkamista määrittää pohjaveden pinnankorkeus ja sen jälkeen säännöllisesti lupakaudella vähintään kaksi kertaa vuodessa (maalis-toukokuu ja syys-marraskuu). Tulokset pinnankorkeuden havainnoinnista tulee toimittaa valvontaviranomaiselle ja Kaakkois-Suomen ELY- Keskukselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä.. Ennen ottotoiminnan jatkamista tulee alueelle sijoitettavasta pohjaveden tarkkailuputkesta ottaa vesinäyte, josta tutkitaan lämpötila, ph, sameus, sähkönjohtavuus, rauta, mangaani, kloridi, sulfaatti, nitraattityppi ja öljyhiilivedyt. Tämän jälkeen tutkimukset tehdään maalis-toukokuun aikana viiden vuoden kuluttua sekä ottotoiminnan päättyessä. Tutkimustulokset tulee toimittaa ympäristötoimeen niiden valmistumisen jälkeen. Tarvittaessa tarkkailuohjelmaa voidaan muuttaa maaainelupaa valvovan viranhaltijan päätöksellä. Kaivutoiminnassa käytettävän konekaluston on oltava kunnoltaan ja laadultaan pohjavesialueella kaivuun sopivaa. Luvan haltijan tulee huolehtia siitä, ettei alue roskaannu eikä alueelle muutoinkaan tuoda aineita jotka ovat haitallisia ympäristölle tai pohjavedelle. Alueella ei saa käsitellä öljy-yhdisteitä tai muita vesistölle haitallisia aineita siten, että niitä voi päästä maaperään tai ympäristöön. Mikäli öljyä tai muuta pintavesille haitallista pääsee maaperään tai vesistöön, luvan saajan tulee ryhtyä tarpeellisiin toimiin haitan poistamiseksi sekä ilmoittaa asiasta aluehälytyskeskukseen ja Lappeenrannan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle (Maa-aineslaki 3, 11 ). 5. Polttonesteiden säilytys ja tankkaus Alueella varastoitavien polttonestesäiliöiden on oltava kaksoisvaippasäiliöitä tai kiinteästi valuma-altaallisia säiliöitä. Säiliöt on varustettava tyyppikilvellä, varastosäiliön varoitusmerkein, ylitäytönestimillä ja laponestojärjestelmällä.
Tankkauslaitteistot on varustettava lukittavilla sulkuventtiileillä. 9/14 Alueelle sijoitettavat irralliset polttonestesäiliöt tulee sijoittaa tukitoiminta-alueille, joissa pohjakerros on tiivistetty niin, että polttoaineiden pääsy maaperän ja pohjaveteen on estetty. Rakenteen on oltava nesteitä läpäisemätön esim. vahva, tiivis muovikalvo, jonka päällä on rikkoutumisen estävä 20 30 cm paksuinen maakerros tai muulla vastaavalla suojauksella. Tiivistysrakenne tulee olla reunoilta korotettu. Tukitoiminta-alueen toteutussuunnitelma tulee toimittaa kirjallisesti maa-ainelupaa valvovalle viranhaltijalle ennen toiminnan aloittamista. Suunnitelman tulee sisältää alueen sijoitustieto, rakenne sekä nesteitä läpäisemättömän rakennetyyppi. Toiminnan päätyttyä suojausrakenteet ja sade- ja hulevesien johtamiseksi tehdyt rakenteen tulee poistaa ja mahdollisesti likaantunut maa-aines on vietävä pois alueelta asianmukaisesti käsiteltäväksi. Mikäli työkoneita tankataan auton mukana kulkevasta polttonestesäiliöstä, tulee tankkaus tapahtua joko määräyksen 21 mukaisessa tankkauspaikassa tai ns. tankkauskaukalon päällä. Mikäli öljyä tai muuta pohjavesille haitallista ainetta suojatoimenpiteistä huolimatta pääsee maaperään tai pohjaveteen, luvan saajan tulee ryhtyä tarpeellisiin toimiin haitan poistamiseksi sekä ilmoittaa asiasta aluehälytyskeskukseen ja Lappeenrannan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle (Maa-aineslaki 11 ). 6. Alueen hoito luvan voimassaoloaikana Kaivutoiminnasta aiheutuvat jätteet ja romut on poistettava alueelta eikä ottamisaluetta saa käyttää muidenkaan jätteiden ja romujen säilytykseen (Maa-aineslaki 11 ). 7. Jälkihoitotoimenpiteet Jälkihoitotoimenpiteisiin on ryhdyttävä sitä mukaa kuin kaivutoiminta edistyy. Luiskien taitekohdat pyöristetään siten, että ottamisalue liittyy luontevasti ympäristöön. Alue on siistittävä ja muotoiltava luonnollisen näköiseksi. Ottamisalueen reunat on luiskattava kaltevuuteen 1:3. Luiskat ja alueen pohja peitetään kasvupohjaksi riittävän hienojakoisella maalla. Pohja ja luiskat annetaan metsittyä ja tarvittaessa istutetaan männyn taimia.
Pintamaat on kerättävä kasaan ennen kaivun aloittamista ja pyrittävä säästämään jälkihoitotöitä varten. Uusi kasvupohja on oltava luontaisesti alueelle sopiva. Mikäli kasvupohjamateriaalia tuotaisiin alueelle, on kasvupohjan käyttämiseen pyydettävä lupa valvontaviranomaiselta. Ottamispaikkaa ei saa käyttää muualta tuotujen maaainesten varastopaikkana (Maa-aineslaki 11 ). 10/14 8. Vakuus Lupamääräysten noudattamisen vakuudeksi on asetettava 3 000 euron hyväksyttävä vakuus, joka tulee asettaa ennen ottotoiminnan aloittamista. Vakuuden tulee olla voimassa, kunnes jälkihoitotoimenpiteet on tehty ja hyväksytty (Maaaineslaki 12 ja maa-ainesasetus 8 ). 9. Ilmoitusvelvollisuus ja valvontamaksu Vuotuisesta ottomäärästä tulee tehdä ilmoitus Nottotietojärjestelmään vuosittain helmikuun loppuun mennessä Valvontamaksu peritään vuosittain jakamalla maa-ainesten kokonaisottomäärä 40 000 k-m 3 luvan voimassaoloajan vuosien määrällä eli laskutus perustuu vuosittaiseen ottoon 4 000 k-m 3. Mikäli vuotuinen myönnetty ottamismäärä ylitetään, luvan-haltijan / ottajan on ilmoitettava ylityksestä kirjallisesti valvontaviranomaiselle ja kunnalla on oikeus periä ylityksen osuus valvontamaksusta heti (Maa-aineslaki 23a, Maa-ainesasetus 9 ). Luvanhaltijan tulee ilmoittaa ennen ottamistoimintaan ryhtymistään valvontaviranomaiselle ottamisen alkamisajankohta, kesto ja arvio otettavasta maa-ainesmäärästä (Maaainesasetus 9, maa-aineslaki 23, 23 a ). 10. Liikennejärjestelyt Liikennöintiin tulee käyttää hyväksyttyä tieyhteyttä, johon ottoalueen tilalla on oikeus tai asiasta on sovittava maanomistajan kanssa. Kulkuyhteys ottoalueelle ja liittyminen yleiseen tiestöön tulee järjestää ELY-Keskuksen Liikenne- ja infran aluevastaavan osoittamalla tavalla (Maa-aineslaki 11 ).
11. Oton aloittaminen 11/14 Luvan myöntämisen jälkeen ennen ottotoiminnan jatkamista on alueella suoritettava aloitustarkastus. Aloitustarkastuksen suorittaa valvontaviranomainen pyydettäessä. Ennen oton aloittamista tulee vakuuden olla asetettu ja hyväksyttynä. (Maa-ainesasetus 9 ). 12. Luonnonsuojelu Ottamistoiminta ei saa aiheuttaa luonnonsuojelulain vastaista tilannetta. Hakijan tulee ilmoittaa lupaviranomaiselle, mikäli alueella havaitaan luonnonsuojelulain mukaisia esiintymiä tai eliölajeja. Jälkihoitotyöt tulee suorittaa asianmukaisesti, jotta myös pohjaveden muodostumisolosuhteet palautuvat mahdollisimman luonnonmukaisiksi (Maa-aineslaki 11 ). 13. Keskeyttäminen Jos ainesten ottamiseen ryhdytään vastoin annettuja määräyksiä tai muutoin laiminlyödään niiden mukaisten velvollisuuksien täyttäminen, voidaan ottaminen keskeyttää (Maaaineslaki 15 ). 14. Muutokset lupapäätöksessä ja voimassaoloaika Mikäli lupa maa-ainesten ottamiseen siirretään toiselle, on siirrosta viipymättä ilmoitettava lupaviranomaiselle. Luvan haltija vastaa lupaan liittyvistä velvoitteista, kunnes hänen tilalleen on hakemuksesta hyväksytty toinen. Konkurssitapauksissa mikäli pesä jatkaa ottotoimintaa tulee siitä tehdä ilmoitus lupaviranomaiselle tai siirtää lupa 6 kk:n kuluessa konkurssista toiselle ottajalle. Luvan haltijan on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa vähintään viiden vuoden välein ja ilmoitettava tästä valvontaviranomaiselle. Tämä päätös on annettu julkipanon jälkeen ja se on voimassa 10 vuotta antopäivästä lukien. Lupamääräyksessä mainitut ja hakemuksessa esitetyt jälkihoitotoimenpiteet on suoritettava luvan voimassaoloaikana (Maa-aineslaki 10, 13a, 16a ja 16b :t).
15. Maksu 12/14 Tämän ottamissuunnitelman tarkastaminen maksaa 1 399 euroa. Maksun määräytymisessä sovelletaan vireille tuloajankohtana voimassaolevaa taksaa, joka on hyväksytty Lappeen-rannan seudun ympäristölautakunnassa 10.12.2013 134 2 2.11 ja 4 4.1 Suunnitelmaa kohti 900 + ottamisalueen pinta-alan mukaan 50,00 /ha 99 + hakemuksessa esitetyn maa-ainesmäärän tilavuuden (40 000 m 3 ) mukaan 0,010 /m 3 400 = 1399 Muilta osin ottamissuunnitelman valvonnasta perittävät maksut määräytyvät kulloinkin voimassa olevan taksan mukaisesti (Maa-aineslaki 23 ). 2. Päätöksen perustelu 2.1 Yleisperustelu ja lupamääräysten perustelut Kyseisen maa-aineksen ottaminen ja ottamisen järjestely eivät ole ristiriidassa maa-aineslain 3 :ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Ottamistoiminta on alueen kaavan mukaista. Maa-ainesten ottotoiminnan jatkaminen ei turmele maisemakuvaa. Ottamisalue ei kuulu suojeltujen harjualueiden listaukseen, eikä ole tiedossa, että alueella olisi erityisiä luontoarvoja. Lisäksi lupamääräykset on annettu luonnolle aiheutuvien vahingollisten ja maisemaan kohdistuvien vaikutusten minimoimiseksi. Pohjaveden tarkkailuputki tulee asentaa alueelle oikein luotettavien havaintojen tekemiseksi ja valvontaviranomaisen tulee voida tarkastaa asennustapa, jota varten putkikortti, muu rakenneselvitys tai kaivon leikkauskuva on määrätty toimitettavaksi. EU:n kaivannaisjätedirektiivi koskee myös maa-aineslain mukaista soran ja hiekan ottoa. Hakija on esittänyt kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman. Soran ja hiekan ottamisessa kaivannaisjätettä ovat lähinnä pintamaat, kannot ja hakkuutähteet. Määräykset 1-6 sekä 10 ja 12 on annettu maa-aineslain 11 nojalla ja annetaan hankkeesta aiheutuvien haittojen välttämiseksi tai rajoittamiseksi. Pohjaveden laatuanalyysit on määrätty tehtäväksi (lupamääräys 4). Polttonesteiden varastointiin tulee kiinnittää erityistä huomiota (lupamääräys 5)
asutuksen vedenhankinnalle aiheutuvien haittojen estämiseksi. 13/14 Ottoalueelle on todennäköisesti tarpeen asentaa useampia korkomerkintöjä ottotason valvomiseksi, sillä ottoalue on kohtuullisen laaja (lupamääräys 2). Tämän maa-ainesluvan päättyessä koko ottoalue olisi jälkihoidettu luiskaamalla, palauttamalla pintamaat kasvupohjaksi ja tarvittaessa metsittämällä (lupamääräys 7). Maa-ainesten ottotoiminnan ei voida katsoa aiheuttavan kohtuutonta haittaa asian-osaisille (lupamääräys 3). Määräys 8 annetaan maa-aineslain 12 ja asetuksen 8 perusteella. Vakuuden määrää voidaan tarvittaessa tarkistaa ottoaikana. Määräys 9 annetaan maa-aineslain 23 a ja asetuksen 9 perusteella. Määräyksessä 10 maa-aineslupaviranomainen on käyttänyt liikenteen järjestämiseen koskevaa toimivaltaansa. Liikennöinti kuuluu maa-aineslupavalmistelussa tarkasteltaviin asioihin. Maa-ainesten kestävä käyttö (Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2009) mukaan maa-ainesluvassa voidaan antaa liikennöintiä koskevia määräyksiä, kun ne perustuvat pohjaveden suojelun lisäksi haittojen välttämiseksi tai rajoittamiseksi tarpeellisista toimenpiteistä. Maa-ainesluvassa määräykset koskevat pääsääntöisesti liikenteen järjestämistä ottajan hallussa olevalla maa-ainesten ottamisalueella sekä sitä, mistä kohdin liikenne voidaan ohjata ottamisalueen ulkopuolelle. Yksityistiealueen osalta määräyksiä antaa pää-sääntöisesti tienpitäjä. Määräys 11 on osa valvontaviranomaisen suorittamaa tarkastusmenettelyä. Valvontaviranomaisen on suoritettava alueella tarkastus riittävän usein toiminnan valvomiseksi. Määräys 12 on annettu maa-aineslain 11 :n nojalla. Määräys 13 on annettu maa-aineslain 15 :n nojalla. Määräys 14 on annettu maa-aineslain 10, 13a ja 16a :n nojalla. Määräys 15 annetaan maa-aineslain 23 :n perusteella ja maksua määrättäessä sovelletaan voimassaolevaa taksaa.
2.2 Vastaus lausuntoihin 14/14 Lausunnoissa esiin tuodut asiat on huomioitu lupamääräyksissä. Vaikutukset luontoon ja ympäristön pyritään minimoimaan ja jälkihoitotoimenpiteisiin on annettu määräyksiä (lupamääräys 4, 7 ja 12). Ottoalue on jo osittain maisemoitu. Maisemointia jatketaan alkuperäinen jälkihoitosuunnitelman mukaisesti, joka toteutuu parhaiten järkevällä ja suunnitelmallisella soranotolla. Pohjavedensuojelusta on annettu erikseen määräyksiä (määräykset 4 ja 5) Määräyksessä 3 on maininta vähimmäisetäisyyksistä ja suoja-alueesta Lappeenrannan Energian esityksestä. Asia ei kuulu maa-aineslakiin, mutta on osa turvallista toimintaa. 3. Sovelletut oikeusohjeet Maa-aineslaki (555/1981) :t 3, 10, 11, 13a, 15, 16a, 16b ja 23 Maa-ainesasetus (91/1982) :t 7, 8 ja 9 Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (379/2008) 4 Lappeenrannan seudun ympäristötoimen maaainesvalvontaviranomaisen taksa (20.12.2013 134) 4. Päätöksen voimassaolo Tämä päätös on voimassa 10 vuotta antopäivästä lukien.