1 Pauli Selkee Parkanon kirkko 30.7. 2017 TÄMÄ ON MINUN RAKAS POIKANI, KUULKAA HÄNTÄ! (Mark. 9:2-8) Pietari, Johannes ja Jaakob pääsivät kirkastusvuorelle. Heidät valittiin valittujen ytimeksi. Kolmikko pääsi kokemaan jotain ainutlaatuista, kun Jeesus otti heidät mukaansa Taaborin vuorelle. Herralla oli syynsä tähän päätökseen miksi vain nämä kolme saivat etuoikeuden hengelliseen kokemukseen. Jeesuksella on valintoihinsa aina hyvät syyt vaikka hän ei niitä meille suoraan ilmoita. Voimme ajatella, että yksi mahdollinen perustelu miksi juuri tämä kolmikko valittiin. Heidät Kristus otti mukaansa myös Getsemanen yrttitarhaan, jossa Jeesus näkyvästi koki kärsimystä: Hän sanoi heille: Olen tuskan vallassa, kuoleman tuskan. Odottakaa tässä ja valvokaa kanssani. Matt. 26:38 Kirkastusvuori ja kärsimys kuuluvat yhteen. Vuorella ilmestyivät Elia ja Mooses eli profeettojen ja lain edustajat. He keskustelivat Jeesuksen kanssa. Jeesus joutui olemaan tietämättömien ihmisten seurassa vuosikymmeniä. Mutta nyt hän sai keskustella hengellisistä asioista perillä olleiden kanssa. Minusta tuntuu, että tämä rohkaisi Kristusta. Mutta mistä he keskustelivat? Luukas kertoo, että he puhuivat Jeesuksen tulevasta kärsimyksestä. Luuk. 9:31 Apostolien ydinjoukko sai nähdä Jeesuksen jumalallisen luonnon ilmenevän kirkkautena vaatteiden hohtaessa. Kokemus vahvisti heidän uskoaan. Jumalan lapsi tarvitsee uskonvahvistusta. Toisinaan Herra saattaa antaa hengellisiä kokemuksia tai hyvänolon hetkiä. Nämä auttavat jaksamaan erämaakausina. Kesäisin monet käyvät hengellisillä kesäjuhlilla, jotka vahvistavat uskoa ja ovat hieno kokemus. Ne voivat olla aivan kuin kirkastusvuorihetkiä meidän aikanamme. Kuitenkaan pelastuksesi ei perustu tunteisiin eikä kokemuksiin. Vaan Jumalan armoon Kristuksessa. Evankeliumiin. Sinut on pyhässä kasteessa nimeltä valittu Jumalan omaksi. Siihen saat luottaa. Pietari tarjoutui tekemään kolme majaa: Jeesukselle, Eliaalle ja Moosekselle. Pietarilla oli hyvä olla tuossa seurassa kenelläpä ei olisi? Melkoinen kokous,
2 mikä seurue! Jos häneltä olisi kysytty kirkastusvuorelle olisi jääty hyvin pitkäksi aikaa, mutta jumalallinen suunnitelma oli toisenlainen. Pietari ajatteli itsekkäästi: meidän on tässä hyvä olla. Mutta hän ei ajatellut asiaa laajemmin muiden opetuslasten saatikka koko ihmiskunnan kannalta. Jeesuksella oli tehtävä, eikä Pietarilla ollut lupaa muuttaa tehtävän toteutusta tai ajoitusta. Käykö meillekin välillä niin, että ajattelemme uskon asioita vain omalta kannaltamme? ISÄN ÄÄNI, KIRKASTUNUT POIKA JA HENKI PILVENÄ Kirkastusvuorella pilvestä kuului Jumalan ääni: Tämä on minun rakas poikani, johon minä olen mieltynyt. Kuulkaa häntä! (Matt. 17:5) Pietarin vielä puhuessa Isä Jumala keskeyttää. Mikä siunattu keskeytys! On hyvä, että toisinaan Jumala keskeyttää meidänkin ajattelemattomat puheet ja suunnitelmat. Elämä ei aina mene ihmisen suunnitelman mukaan, ja monesti on hyvä niin. Monet ihmisen teot ovat vastoin Jumalan ilmoitettua tahtoa. Kun ihminen toimii kymmentä käskyä, elämän lakia, vastaan hän rikkoo Jumalan tahtoa. Silloin ihminen rikkoo myös itseään vaikka juuri sillä hetkellä ei ehkä siltä tuntuisikaan. Ja hän rikkoo toisia ihmisiä vastaan. Kaikki ihmiset ovat Jumalan edessä lainrikkojia. Jotkut vain eivät ole vielä tulleet synnintuntoon. Tietoisuuteen ihmisen osasta pyhän edessä. Isä on mieltynyt Jeesukseen, mutta samalla myös onneksi ja autuudeksi kaikkiin niihin jotka ovat Kristuksessa. Näin Raamattu todistaa. Ystävä, oletko sinä Kristuksessa? Jokainen, joka Herraan turvaa pelastuu. Kaikki synnit saat uskoa anteeksi. Ja vaikka sydän syyttäisi Jumala on suurempi ja tietää kaiken. Uskova sielu, saat olla täysin varma, että nimesi on elämän kirjassa. 1. Joh. 3:19-20 ja fil. 4:3 Silmät saivat nähdä Jeesuksen kirkkauden, mutta korvat saivat kuulla jopa vielä suuremman asian. Matteus kertoo äänen vaikutuksesta: Kun opetuslapset kuulivat äänen, he heittäytyivät maahan kasvoilleen suuren pelon vallassa. Isän äänen kuuleminen oli kuolevaisille liikaa. Me tarvitsemme Kristuksen puhuvan Isän puolesta meille, sillä on hän ihmiskasvoinen Jumala.
3 Jumalan pelko kuuluu jokaisen uskovan elämään. Terve pelko on hyvä asia. Herran pelko on viisauden alku sanotaan sananlaskuissakin. Sananl. 9:10 Katekismus opettaa: Jumala lähestyy meitä keskellä elämää, vaikka emme sitä aina ymmärräkään. Jumalan pyhyys herättää pelkoa, mutta Jumalan rakkaus vetää puoleensa. 1. Käskyn selitys Kun ihminen ajattelee elämäänsä Jumalan vaatimusten valossa joutuu hän myöntämään: Olen tehnyt väärin, en ole aina toiminut oikein. Itse asiassa pyhyys vaatii puhtautta myös ajatuksissa ja motiiveissa kuka pystyy täydellisyyteen? Ei kukaan. Raamattu sanoo: kaikki ovat tehneet syntiä ja ovat Jumalan kirkkautta. Mutta tämä jatkuu lohdullisesti: mutta saavat vanhurskauden, koska Kristus Jeesus on lunastanut heidät vapaiksi. Room. 3:23-4 Ystävä, tiedätkö mitä tämä tarkoittaa? Jumalan edessä synnit on anteeksi annettu. Olet vapaa Kristuksessa. Vapaa! Isän äänestä opimme, että ihmiskunnan tulee kuulla Kristusta. Kirkon tulee kuulla Jeesusta. Sinun tulee kuulla Häntä. Kristuksen ääni on ilosanoman ääni. Hän on kristitylle ensisijaisesti lahja, pelastuksen Lahjoittaja. Hän on myös rakkauden esimerkki meille, mutta aina ensin on lahja uskolle, vasta sitten esimerkki rakkaudelle. Tämä järjestys on tärkeä, sillä muuten usko ja teot menevät sekaisin. Pelastus on aina lahjaa, jonka otamme kiitoksella vastaan. Kirkastusvuorella havaitsemme Jumalan kolme persoonaa yhteisvaikutuksessa. Isän ääni todistaa Pojasta, pilvi on Pyhän Hengen läsnäolon merkkinä. Näin oli jo tuhansia vuosia aikaisemmin Mooseksen rakentamassa Ilmestysmajassa. Siinä oli kolme pääosaa, jotka kuvaavat ihmisen kolmea puolta: ruumis, sielu ja henki. Ruumis viittaa ilmestysmajan esipihaan, sielu sen pyhäksi nimitettyyn alueeseen ja henki kaikkein pyhimmäksi nimitettyyn perimmäiseen osaan. Jumala oli kohdattavissa syvimmin juuri tuolla kaikkein pyhimmässä. Siellä oli liiton arkku. Jumala ilmestyi liitonarkun päällä, jossa Hänen äänensä kuului pilven läsnä ollessa. (3. Moos. 16:2 ja 4. Moos. 7:89)
4 LAKI JA EVANKELIMI VAATIMUS JA LAHJA Kristuksessa evankeliumin kirkkaus ilmestyi. Kun Mooses sai lain käskyt Siinain vuorella oli kirkkaus sielläkin läsnä. Mutta Taaborin vuorella paljastettu evankeliumi Jeesuksen persoonassa oli paljon enemmän. Paavali kirjoittaa: Jos kerran tuomion julistamisen virkaa ympäröi kirkkaus, paljon kirkkaampi loiste ympäröi silloin vanhurskauden julistamisen virkaa. 2. Kor. 3:9 Tahdon kertoa tärkeän opetuksen liitonarkusta. Nimittäin miten usko ja teot, laki ja evankeliumi liittyvät siihen. Arkun sisällä oli kymmenen käskyn lain taulut. Arkku oli suljettu, sillä sen päällä oli kultainen kansi. Kansilevyä sanottiin sovituspaikaksi ja valtaistuimeksi. Sen päälle uhriveri vuodatettiin, ja siinä Jumala ilmestyi suurena sovituspäivänä. Opetus on tämä: armo on lain yläpuolella. Syntien sovitus on korkeammalla kuin käskyjen vaatimus. Vain kannen päällä sovitettuina uskallamme myös kohdata Jumalan lain. Jeesuksessa esikuvat ovat täyttyneet. Hän on varsinainen armon valtaistuin, jonka luokse saamme rohkeasti mennä. Hebr. 4:16 Martti Luther opettaa : "Siksi laki ja evankeliumi ovat täysin vastakkaiset opit. Sen väittäminen, että laki vanhurskauttaa, on hyökkäämistä evankeliumia vastaan. Lakihan on velkoja, joka vaatii meitä tekemään työtä ja maksamaan. Sitä vastoin evankeliumi ei kisko meiltä mitään vaan antaa meille ilmaiseksi lahjan ja käskee meidän ojentaa kätemme ja ottaa vastaa, mitä meille annetaan. Käsitteet vaatia ja lahjoittaa, ottaa vastaan ja tarjota/ antaa ovat toistensa kontraarisia vastakohtia; niitä ei voi samastaa eikä yhdistääkään. s. 237 Toinen: Uskova näet tietää, että synti on annettu hänelle anteeksi Kristuksen tähden, joka on sovittanut sen kuolemallaan. Vaikka uskovalla on syntiä ja vaikka hän sitä tekeekin, hän pysyy kuitenkin hurskaana, kun taas epäuskoinen pysyy jumalattomana tehdessään syntiä. Siinä on tosihurskaiden viisaus ja lohtu, että vaikka heillä on ja he tekevätkin syntiä, he kumminkin tietävät: usko Kristukseen saa aikaan, ettei sitä merkitä heidän tililleen. s. 586
5 Vaivattu sielu saa lohduttautua näistä uskonpuhdistajan sanoista. Kristus avasi tien kaikkein pyhimpään eli Jumalan armolliseen läsnäoloon. Kun ihminen kohtaa Jumalan, hän saa hengellistä ymmärrystä ja kokemusta. Molemmat vaihtelevat sekä syvyydeltään että voimakkuudeltaan. Ihminen säilyy syntisenä luonnoltaan, mutta Pyhä Henki asettuu asumaan häneen. Ja uskova on myös asetettu taivaallisiin Kristuksessa. Ef. 2:6, 1938 käännös Näin kristitty on kaksinainen. Paavali jakaakin ihmisen laadullisesti lihaan ja Henkeen, hengellistä todellisuutta kuvatessaan. (Gal. 5:17) Ne taistelevat keskenään meissä. Usko on Jumalan valoa meissä. Tämä valo, Taaborin kirkkaus, on valoa uudelle ihmiselle. Kristuksessa olemme uusia ihmisiä, mutta vanha Aatami ja Eeva vaikuttavat meissä hautaan asti. Mutta tämä valo on pimeyttä vanhalle luonnollemme, joka ei ymmärrä Jumalaa ja vastustaa Häntä. Vanha ihminen kärsii, uusi iloitsee. Golgata ja Taabor. Sinut on kastettu Kristuksen kuoleman ja ylösnousemuksen osallisuuteen. Jumala tekee sinussa työtään. Mutta se työ kätkeytyy ristin alle. Vastakohtiinsa, voima tulee täydelliseksi heikkoudessa Paavali opettaa. (2. Kor. 12:9) Sikäli kuin olemme osallisia Jumalan valosta, käsitämme hengellisiä asioita. Pelastavalla tavalla kohdattavissa Kristuksessa. Sillä ei ole muuta nimeä meille annettu, jonka kautta voisimme saada synnit anteeksi ja löytää taivaan tien. (Ap.t. 4:8) Taaborin kirkkaus kätkeytyi pian Kristuksen elämässä Golgatan kärsimykseen. Jumalan voima heikkouteen. Voitto tappioon. Elämän vaikeudet ja Kristuksen seuraaminen kuuluvat uskonelämään. Kun meillä on vaikeaa alamme nöyrtyä. Emme olekaan enää niin omavoimaisia, kuin helpompina aikoina. Syntinen etsii armoa, sairas parantajaa, murheellinen lohdutusta ja toivonsa menettänyt toivoa paremmasta. Tämä on uskonelämää. Jumalan työtä sinussa. Liikettä, jota Jumala ylläpitää ja johon kristitty osallistuu. Usko pysyy elävänä ja vahvistuu koettelemuksissa. Hengellisyys ei ole kiinni
6 tunteista, eikä niiden vaihtelusta. Ne kuuluvat uskonelämään, mutta usko on jotain syvempää. Nimittäin Jumalan valoa meissä. Taaborin valoa Golgatan varjon pimeydessä. - Martti Luther, Galatalaiskirjeen selitys. Sley-kirjat. Helsinki. 2003. - Jumalallisen valon suhteessa ihmiseen olen hyödyntänyt TT Ilmari Karimiehen Luthertutkimuksia.