1(21) Pörssitiedote Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj 7.11.2013 Talvivaaran Kaivososakeyhtiön osavuosikatsaus tammi syyskuu 2013 Painopiste likviditeetissä nikkelin heikon hinnan ja tuotantoa haitanneen veden vuoksi Tuotannon kasvuedellytykset kunnossa hyvät liuotustulokset uudesta malmista Keskeiset tapahtumat Heinä syyskuu 2013 Nikkelin tuotanto 2 595 tonnia, kasvua 46 prosenttia huhti kesäkuuhun verrattuna; sinkin tuotanto 5 645 tonnia, kasvua 26 prosenttia huhti kesäkuuhun verrattuna Liikevaihto 24,4 miljoonaa euroa nikkelin alhaisen hinnan ja tuotantomäärän vuoksi Liiketappio 29,2 miljoonaa euroa Tuotantoon vaikutti edelleen kiertoliuoksen alhainen metallipitoisuus, joka johtui ylimääräisen veden jatkuneesta vaikutuksesta vanhempiin liuotuskasoihin Toukokuussa tapahtuneen kaivostoiminnan uudelleenkäynnistyksen jälkeen kasatun uuden malmin liuotus eteni hyvin ja liuotustulokset olivat ennätyksellisen hyvät Louhinta- ja malminkäsittelytoiminnot jatkuivat ennätystasolla, uusi liuotuskasan lohko valmistui syyskuussa Suunniteltu huoltoseisokki metallitehtaan pullonkaulojen poistamiseksi toteutettiin onnistuneesti syyskuussa Darin Cooper nimitettiin tuotantojohtajaksi 16.9. alkaen Koko yhtiötä koskeva tehostamis- ja tuottavuusohjelma jatkui; tavoiteltu kassavirtavaikutus heinäkuuhun 2014 mennessä 100 miljoonaa euroa Tammi syyskuu 2013 Nikkelin tuotanto 7 103 tonnia ja sinkin tuotanto 13 239 tonnia Liikevaihto 65,0 miljoonaa euroa Liiketappio 73,1 miljoonaa euroa Katsauskauden jälkeiset tapahtumat Tuotannollinen toiminta on kehittynyt hyvin. Lokakuussa saavutimme malmin louhinnassa, murskauksessa ja kasauksessa uuden kuukausiennätyksen, 1,7 miljoonaa tonnia. Uusien liuotuskasojen liuotustulokset ovat jatkuneet ennätyksellisen hyvinä. Prosessivesien suljettu kierto saavutettiin käyttöönottamalla onnistuneesti täydellä kapasiteetilla käänteisosmoosiin perustuvat vesienpuhdistuslaitteistot; raakavedenotto metallien talteenottolaitokselle normaaleissa tuotanto-olosuhteissa loppunut Rahoitusasema Talvivaara ilmoitti 10.10.2013, että koska nikkelin maailmanmarkkinahinta oli laskenut yli 20 prosenttia vuoden 2013 ensimmäisen vuosineljänneksen tasosta ja koska Talvivaaran tuotantoa olivat edelleen haitanneet ylimääräisen veden pitkittyneet vaikutukset vanhemmissa liuotuskasoissa, Talvivaaran rahoitusasema oli heikentynyt odotettua enemmän. Talvivaara on parhaillaan pitkälle edenneissä keskusteluissa tiettyjen intressitahojen kanssa rahoitusratkaisusta, joka täyttäisi Talvivaaran nykyiset likviditeettitarpeet. Vaikkakaan mitään takeita lisärahoituksen saamisesta ei voida antaa, kyseiset osapuolet työskentelevät lopullisen sopimuksen aikaansaamiseksi joutuisasti. Tässä osavuosikatsauksessa julkistettava taloudellinen tieto on laadittu siltä pohjalta, että Talvivaara tulee saamaan kyseisen lisärahoituksen ja jatkaa toimintaansa toiminnan jatkuvuuden oletuksen (going concern) mukaisesti osittain kyseisen rahoituksen turvin. Mikäli Talvivaara ei saa kyseistä lisärahoitusta, Talvivaaran hallitus tulee harkitsemaan muita Talvivaaran käytössä olevia vaihtoehtoja, mukaan lukien hakemus yrityssaneeraukseen tai konkurssiin.
2(21) Tunnusluvut Milj. euroa Q3 2013 Q3 Q1 Q3 2013 Q1 Q3 Vuosi Liikevaihto 24,4 44,8 65,0 117,3 142,9 Liikevoitto (tappio) -29,2-4,3-73,1-26,6-83,6 % liikevaihdosta -120,0 % -9,6 % -112,5 % -22,7 % -58,5 % Kauden voitto (tappio) -29,2-12,1-80,7-44,5-103,9 Osakekohtainen tulos, EUR -0,02-0,05-0,07-0,16-0,38 Omavaraisuusaste 35,4 % 28,0 % 35,4 % 28,0 % 24,3 % Korolliset nettovelat 463,6 514,6 463,6 514,6 563,8 Velkaantumisaste 97,5 % 140,6 % 97,5 % 140,6 % 183,3 % Investoinnit 20,6 32,5 53,2 67,9 97,5 Rahavarat kauden lopussa 46,5 87,3 46,5 87,3 36,1 Henkilöstön lukumäärä kauden lopussa 584 551 584 551 588 Kaikki tässä tiedotteessa ilmoitetut luvut ovat tilintarkastamattomia. Toimitusjohtaja Pekka Perä: Päättynyt vuosineljännes oli meille haasteellinen, mutta samalla operatiivisesti erittäin lupaava. Kaivostoiminnan käynnistyttyä uudelleen toukokuun puolivälissä malmin tuotanto ja materiaalinkäsittely ovat toimineet ennätystasoilla. Uuden kasatun malmin liuotus on myös edistynyt hyvin. Uusi primäärikasan lohko saatiin valmiiksi syyskuussa ja lokakuun loppuun mennessä koko kasa tuotti metalleja suunnitellusti ja yhtä hyvin kuin aiemmat parhaat kasamme. Nikkelin tuotantomme kasvoi 46 prosenttia ja sinkin tuotanto 26 prosenttia edelliseen vuosineljännekseen verrattuna, mikä osoittaa pahimman olevan nyt ohi ja että voimme odottaa tuotantovolyymien edelleen paranevan tulevien kuukausien aikana. Ylimääräinen vesi on edelleen vaikuttanut liuotustuloksiin vanhemmissa kasoissamme laskemalla kiertoliuoksen metallipitoisuuksia laimenemisen ja heikentyneen liuotusreaktion kautta. Tämän ongelman suhteellinen merkitys tulee vähenemään ajan myötä, kun vanhat kasat korvataan uusilla, mutta kolmannella vuosineljänneksellä tuotantomme kärsi siitä edelleen. Menetimme syyskuussa tuotantoa myös suunnitellun huoltoseisokin takia. Seisokin aikana poistimme kuitenkin onnistuneesti tehtaan pullonkauloja ja saimme nostettua koko tehtaan syöttövirtauksia. Vaikka tuotantovolyymit nousivat koko kolmannen neljänneksen ajan, ne olivat vielä vaatimattomia. Tämä yhdessä erittäin alhaisen nikkelin hinnan kanssa heikensi taloudellista tulostamme merkittävästi. Uskomme kuitenkin tämän tilanteen olevan tilapäinen. Vaikka emme voi vaikuttaa metallien maailmanmarkkinahintoihin, parannamme omaa toimintaamme ja uskomme tuottavamme toisella vuosipuoliskolla enemmän metalleja kuin ensimmäisellä, vaikkakin lyhyen tähtäimen tuotannon suunnitteluumme voi osin vaikuttaa enemmän kassavarojen optimointi kuin tuotantovolyymin kasvattaminen. Lokakuussa saavutimme uuden kuukausiennätyksen malmintuotannossa, mikä on osoitus kyvystämme jatkaa tuotannon ylösajoa kohti täyttä kapasiteettia. Kuten ilmoitimme lokakuussa, nikkelin pitkään jatkuneen heikon hintakehityksen sekä ylimääräisen veden pitkittyneiden tuotantovaikutusten vuoksi rahoitusasemamme on viime kuukausina heikentynyt odotettua enemmän. Olemme tehneet merkittäviä ponnisteluja turvataksemme riittävän rahoituksen, jonka turvin pääsemme tämän vaikean ajanjakson yli ja voin nyt tyytyväisyydellä todeta, että olemme pitkälle edenneissä keskusteluissa tiettyjen intressitahojen kanssa rahoitusratkaisusta, joka täyttäisi Talvivaaran nykyiset likviditeettitarpeet. Henkilöstömme on työskennellyt viime kuukaudet kovan paineen alla ja suoriutunut ilmiömäisen hyvin haasteellisesta tilanteesta huolimatta. Tavoitteemme on osoittaa, että biokasaliuotusteknologiamme ja operatiivinen toimintamme voivat aikaansaada tasaisesti ja kannattavaa tuotantoa kestävällä tavalla.
3(21) Lisätietoja: Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj Puh. 020 712 9800 Pekka Perä, toimitusjohtaja Saila Miettinen-Lähde, varatoimitusjohtaja ja talous- ja rahoitusjohtaja College Hill Puh. +44 20 7457 2020 David Simonson Anca Spiridon Suora internetlähetys ja puhelinkokous 7.11.2013 kello 14:00 Yhdistetty internetlähetys ja puhelinkokous tammi syyskuun 2013 osavuosikatsauksesta pidetään 7.11.2013 kello 14 alkaen. Tilaisuus on englanninkielinen. Internetlähetystä voi seurata osoitteessa: http://qsb.webcast.fi/t/talvivaara/talvivaara_2013_1107_q3/ Esityksen jälkeen yhtiön johdolle voi esittää kysymyksiä puhelimitse. Puhelinkokouksen numero Suomessa: (09) 2313 9201 Puhelinkokouksen numero Isossa-Britanniassa: +44 (0)20 7162 0077 Puhelinkokouksen numero Yhdysvalloissa: +1 334 323 6201 Tunnus: 937163 Internetlähetyksen tallenteen voi katsoa myös yhtiön www-osoitteesta pian tilaisuuden jälkeen. Taloudellinen katsaus Heinä syyskuu 2013 Liikevaihto ja taloudellinen tulos Talvivaaran heinä syyskuun liikevaihto nikkeli- ja kobolttitoimituksista Norilsk Nickelille ja sinkkitoimituksista Nyrstarille oli yhteensä 24,4 miljoonaa euroa (heinä syyskuu : 44,8 miljoonaa euroa). Liikevaihto kasvoi 87 prosenttia vuoden toiseen neljännekseen verrattuna pääasiassa nikkelitoimitusten lisäännyttyä 51 prosenttia ja sinkkitoimitusten 239 prosenttia. Tuotetoimitusten aiheuttamaa kasvua kuitenkin tasoitti nikkelin hinta, joka pysyi alhaisena koko vuosineljänneksen ajan. Nikkeliä toimitettiin heinä syyskuussa yhteensä 2 646 tonnia, kobolttia 88 tonnia ja sinkkiä 7 062 tonnia. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varaston muutos oli 18,1 miljoonaa euroa (heinä syyskuu : 10,4 milj. euroa). Tähän sisältyi 1,0 miljoonan euron arvonalennus, joka perustui ennakoituihin metallien hintoihin sekä konsernin tuloksentekokykyyn lyhyellä aikavälillä. Heinä syyskuun liiketappio oli -29,2 miljoonaa euroa (heinä syyskuu : -4,3 milj. euroa), mikä vastasi -120,0 % liikevaihdosta (heinä syyskuu : -9,6 %). Materiaali- ja palvelukulut olivat yhteensä -32,3 miljoonaa euroa (heinä syyskuu : -29,3 milj. euroa) ja liiketoiminnan muut kulut olivat -18,3 miljoonaa euroa (heinä syyskuu : -13,9 milj. euroa). Materiaali- ja palvelukulut sekä liiketoiminnan muut kulut kasvoivat 59 prosenttia huhti kesäkuusta 2013. Suurimmat kuluerät olivat tuotantokemikaalit, ulkoiset palvelut, sähkö ja ylläpito. Kiertoliuoksen alhainen metallipitoisuus heikensi kemikaalitehokkuutta, ja kaivosalueella olevan ylimääräisen veden
puhdistaminen ja juoksutus aiheuttivat edelleen huomattavia kustannuksia. Lisäksi vanhojen liuotuskasojen toimivuutta pyrittiin parantamaan poistamalla niistä liikavettä, mikä aiheutti kustannuksia ja heikensi liiketulosta. Kolmannen vuosineljänneksen tappio oli -29,2 miljoonaa euroa (heinä syyskuu : -12,1 milj. euroa). Tase ja rahoitus Heinä syyskuun investoinnit olivat 20,6 miljoonaa euroa (heinä syyskuu : 32,5 milj. euroa). Investoinnit liittyivät lähinnä uraanin talteenottolaitoksen ja sekundääriliuotusalueiden rakentamiseen. Tammi syyskuu 2013 Liikevaihto ja taloudellinen tulos Talvivaaran tammi syyskuun liikevaihto nikkeli- ja kobolttitoimituksista Norilsk Nickelille ja sinkkitoimituksista Nyrstarille oli yhteensä 65,0 miljoonaa euroa (tammi syyskuu : 117,3 milj. euroa). Ylimääräisen veden pitkittyneet vaikutukset vanhemmissa liuotuskasoissa ja niiden aiheuttama kiertoliuoksen alhainen nikkelipitoisuus vähensivät nikkelintuotantoa katsauskaudella. Lisäksi sinkintuotanto väheni vuoden 2013 alkupuolella metallien talteenottolaitoksen prosessimuutosten heikentämän metallien talteenottoasteen vuoksi. Epäonnistuneiksi todetuista prosessimuutoksista on sittemmin luovuttu. Edellä mainituista syistä johtuen nikkeliä toimitettiin tammi syyskuussa 2013 yhteensä vain 7 148 tonnia, kobolttia 243 tonnia ja sinkkiä 11 359 tonnia (tammi syyskuu : 10 457 tonnia nikkeliä, 285 tonnia kobolttia ja 21 078 tonnia sinkkiä). Konsernin liiketoiminnan muut tuotot, 1,4 miljoonaa euroa (tammi syyskuu : 4,0 milj. euroa), liittyivät pääasiassa vakuutuskorvauksiin. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varaston muutos oli 41,3 miljoonaa euroa (tammi syyskuu : 56,7 milj. euroa). Koska malmin louhinta ja murskaus keskeytettiin tilapäisesti syyskuun ja toukokuun 2013 väliseksi ajaksi, uutta malmia ei kasattu tammi maaliskuussa 2013 eikä toisen neljänneksen alussa. Tämän seurauksena keskeneräisten tuotteiden varasto kasvoi tammi kesäkuussa 2013 vähemmän kuin normaalin toiminnan aikana. Malmintuotanto aloitettiin onnistuneesti uudelleen toukokuussa, ja se on edistynyt suunnitelmien mukaisesti. Alhaisena pysyvän nikkelinhinnan ja konsernin ennakoidun lyhyen aikavälin tuloksentekokyvyn vuoksi valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastoon kirjattiin 4,8 miljoonan euron arvonalennus tammi syyskuussa 2013. Henkilöstökulut olivat -23,1 miljoonaa euroa (tammi syyskuu : -20,7 milj. euroa). Kulujen nousu johtui työntekijöiden määrän kasvusta. Toisaalta kulujen kasvua tasoittivat lomautukset, jotka Talvivaara käynnisti helmikuussa 2013 ja lopetti huhtikuussa 2013. Lisäksi yhtiö toteutti yhteistoimintaneuvottelut, jotka saatiin päätökseen elokuussa ja joiden seurauksena henkilöstön määrä vähenee irtisanomisten ja eläkkeelle siirtymisten kautta 68 henkilöllä. Tammi syyskuun liiketappio oli -73,1 miljoonaa euroa (tammi syyskuu : -26,6 milj. euroa). Materiaali- ja palvelukulut tammi syyskuussa 2013 olivat yhteensä -74,1 miljoonaa euroa (tammi syyskuu : -97,8 milj. euroa) ja liiketoiminnan muut kulut olivat -43,6 miljoonaa euroa (tammi syyskuu : -47,8 milj. euroa). Suurimmat kuluerät olivat tuotantokemikaalit, ulkoiset palvelut ja sähkö. Malmintuotannon tilapäisen keskeyttämisen vuoksi tammi syyskuun 2013 louhinta- ja materiaalinkäsittelykulut olivat pienemmät kuin vuonna. Metallien talteenotossa tuotannon yksikkökustannukset tuotettua nikkelitonnia kohti olivat huomattavasti korkeammat kuin vuotta aiemmin. Syynä oli kemikaalien käytön lisääminen syöttöliuoksen alhaisen metallipitoisuuden vuoksi. Lisäksi järjestelmässä olleen ylimääräisen veden neutralointikustannukset heikensivät tammi syyskuun 2013 liiketulosta. Tammi syyskuun rahoitustuotot olivat 0,4 miljoonaa euroa (tammi syyskuu : 2,1 milj. euroa). Rahoituskulut olivat -34,2 miljoonaa euroa (tammi syyskuu : -34,1 milj. euroa) ja koostuivat pääasiassa lainojen koroista ja muista rahoituskustannuksista. Talvivaaran tammi syyskuun tappio ja laaja tulos olivat -80,7 miljoonaa euroa (tammi syyskuu : -44,5 milj. euroa). Tappioon vaikuttivat alhainen nikkelin hinta, ennakoitua pienemmät tuotetoimitukset, ylimääräisen veden puhdistus- ja juoksutuskulut sekä ympäristövarausten uudelleenarviointi. Tammi syyskuun 2013 osakekohtainen tulos oli -0,07 euroa (tammi syyskuu : -0,16 euroa). Tase 4(21)
5(21) Tammi syyskuun 2013 investoinnit olivat 53,2 miljoonaa euroa (tammi syyskuu : 67,9 milj. euroa). Investoinnit liittyivät lähinnä patojen, putkistojen, pumppujen, vedenkäsittelyaltaiden ja muiden vesienhallintarakenteiden rakentamiseen, uraanin talteenottolaitoksen rakentamiseen sekä sekundääriliuotukseen. Konsernin taseessa aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden arvo oli 30.9.2013 yhteensä 812,6 miljoonaa euroa (31.12.: 809,5 milj. euroa). Konsernin vaihto-omaisuus oli 30.9.2013 yhteensä 344,1 miljoonaa euroa (31.12.: 297,8 milj. euroa). Vaihto-omaisuuden kasvu johtui tuotannon ylösajosta ja sen aiheuttamasta lisäyksestä kasatun malmin määrässä. Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon. Malmintuotannon tilapäinen keskeyttäminen puolestaan tasoitti vaihto-omaisuuden kasvuvauhtia vuoden alkupuoliskolla. Lisäksi Talvivaara kirjasi keskeneräisten tuotteiden varastoon 3,6 miljoonan euron arvonalennuksen ja 1,3 miljoonan euron arvonalennuksen valmiiden tuotteiden varastoon 30.9.2013 konsernin loka joulukuun tuloksentekonäkymien perusteella. Tässä yhteydessä on kuitenkin huomattava, että keskeneräisten tuotteiden varasto ja tuotteiden valmiiksi saattamisen arvioidut kustannukset eli metallien talteenottoon liittyvät toimintakustannukset eivät ylitä pitkän aikavälin arvioituja tuottoja. Myyntisaamiset olivat katsauskauden lopussa yhteensä 21,5 miljoonaa euroa (31.12.: 32,2 milj. euroa). Myyntisaamiset kasvoivat 139 prosenttia huhti kesäkuusta tuotetoimitusten lisääntymisen vuoksi. Syyskuun 2013 lopussa rahavarat olivat 46,5 miljoonaa euroa (31.12.: 36,1 milj. euroa). Oman pääoman osuus taseen omassa pääomassa ja veloissa oli syyskuun lopussa 475,3 miljoonaa euroa (31.12.: 306,8 milj. euroa). Talvivaaran järjestämän merkintäetuoikeusannin tuotto transaktiomenojen jälkeen oli 250,8 miljoonaa euroa. Anti toteutettiin huhtikuussa 2013. Lisäksi omaan pääomaan kirjattiin 3,2 miljoonaa euroa hybridilainan korkomenoja. Varaukset vähenivät 27,5 miljoonasta eurosta (31.12.) 16,7 miljoonaan euroon (30.9.2013). Vesitaseen hallinnasta sekä marraskuussa sattuneesta kipsisakka-altaan vuodosta aiheutuneet kustannukset olivat tammi syyskuussa 2013 yhteensä 14,9 miljoonaa euroa, ja niihin liittyvät varaukset kirjattiin pois taseesta. Kaivosalueella olevan ylimääräisen veden puhdistaminen ja juoksutus jatkuivat katsauskaudella, mikä alensi vesienhallintaan liittyvää riskitasoa ja mahdollisti malmin louhinnan uudelleenkäynnistämisen ja jatkamisen suunnitelmien mukaisesti. Talvivaara tarkisti katsauskaudella vesitaseen hallintaan, kipsisakka-altaan vuotoon ja ympäristön kunnostamiseen liittyvän varauksensa ja kirjasi siihen 4,6 miljoonan euron lisävarauksen. Lainat vähenivät 599,8 miljoonasta eurosta (31.12.) 510,0 miljoonaan euroon (30.9.2013). Lainojen määrään tammi syyskuussa 2013 vaikuttivat lähinnä vuonna 2008 liikkeeseen lasketun senioristatuksisen vakuudettoman vaihtovelkakirjalainan takaisinmaksu sekä yhteensä 7,5 miljoonan euron rahoitusleasingsopimusten päättyminen. Ennakkomaksut kasvoivat 13,6 miljoonalla eurolla joulukuun lopun 273,7 miljoonasta eurosta syyskuun 2013 lopun 287,3 miljoonaan euroon. Talvivaaralle maksettiin tammi syyskuussa yhteensä 7,4 miljoonaa euroa ennakkomaksuja Cameco Corporationin kanssa solmitun uraanin myynti- ja ostosopimuksen perusteella. Lisäksi yhtiö sai 12,0 miljoonaa euroa ennakkomaksuja Nyrstarin kanssa solmitun, sinkkituotantoa koskevan tuotevirtasopimuksen muutossopimuksen perusteella (ks. "Rahoitus"). Ennakkomaksu Nyrstarilta pieneni 5,8 miljoonalla eurolla sinkkitoimitusten seurauksena. Oma pääoma ja velat olivat syyskuun lopussa yhteensä 1 340,9 miljoonaa euroa (31.12.: 1 260,8 milj. euroa). Rahoitus Talvivaara Sotkamo solmi 12.2.2013 Camecon kanssa sopimuksen uraanin myynti- ja ostosopimuksen muuttamisesta. Muutossopimuksen nojalla Camecon Talvivaara Sotkamolle uraanin talteenottolaitoksen rakentamisesta maksaman ennakkomaksun määrää nostettiin 10 miljoonalla Yhdysvaltain dollarilla 70 miljoonaan Yhdysvaltain dollariin. Lisäksi sopimuksen voimassaoloaikaa jatkettiin 31.12.2017 asti, ja sopimusehtoja tarkistettiin. Talvivaara sai alkuinvestoinnin lisäyksen helmikuussa 2013. Talvivaara Sotkamo solmi 14.2.2013 Nyrstarin kanssa sinkkituotantoa koskevan uudistetun tuotevirtasopimuksen, jonka mukaan Nyrstar maksaa Talvivaara Sotkamolle 12 miljoonan euron suuruisen kertamaksun, ja tämän vastineeksi Talvivaara Sotkamo jättää perimättä Nyrstarilta alkuperäisessä sinkin tuotevirtasopimuksessa määrätyn 350 euron suuruisen tonnikohtaisen louhinta- ja prosessointimaksun
seuraavista 38 000 toimitettavasta sinkkitonnista.nyrstar maksoi ennakkomaksun helmikuussa 2013. Katsauskauden päättyessä yhtiö oli toimittanut Nyrstarille 11 359 tonnia sinkkiä muutossopimuksella sovitusta 38 000 tonnista. Talvivaaran Kaivososakeyhtiön ylimääräinen yhtiökokous hyväksyi 8.3.2013 hallituksen ehdotuksen, jonka mukaan hallitus valtuutettiin päättämään maksullisesta osakeannista osakkeenomistajien merkintäetuoikeuden mukaisesti. Merkintäetuoikeusanti päättyi huhtikuussa, ja kaikki tarjotut 1 633 857 840 uutta osaketta merkittiin. Osakeannin tuotto ennen kuluja oli noin 261 miljoonaa euroa, ja Talvivaaran osakkeiden kokonaismäärä nousi 1 906 167 480 osakkeeseen. Talvivaara maksoi takaisin vuonna 2008 liikkeeseen lasketun senioristatuksisen vakuudettoman vaihtovelkakirjalainan jäljellä olleen pääoman 20.5.2013. Jäljelle olleiden vaihtovelkakirjalainojen nimellisarvo oli 76,9 miljoonaa euroa, ja takaisinmaksu tapahtui lainaehtojen mukaisesti. Tuotantokatsaus Metallientuotanto Heinä syyskuussa Talvivaaran nikkelin tuotanto oli 2 595 tonnia ja sinkin tuotanto 5 645 tonnia. Tammi syyskuussa nikkelin tuotanto oli 7 103 tonnia ja sinkin tuotanto 13 239 tonnia. Metallien tuotantoon vaikutti edelleen kiertoliuoksen alhainen metallipitoisuus. Metallien talteenottolaitoksen keskimääräinen syöttövirtaus, suunniteltu huoltoseisokki pois lukien, oli kuitenkin 1 375 m3/h, mikä on uusi kvartaaliennätys ja osoittaa tehtaan käytettävyyden ja tuotannon vakauden parantuneen edelleen. Syyskuun lopussa metallien talteenottolaitoksella oli seitsemän päivän mittainen suunniteltu huoltoseisokki. Seisokin kunnossapitotyöt oli suunniteltu ennen kaikkea poistamaan tehtaan pullonkauloja ja se toteutettiin onnistuneesti niin, että seisokin jälkeen tehtaan syöttövirtaus voidaan nostaa jopa tasolle 1 750 m3/h. Muita seisokin aikana toteutettuja huoltotöitä olivat mm. reaktorien huolto, sakeuttimien määräaikaistarkastus, kaasupesurien puhdistus sekä kriittisten prosessiautomaatioasemien kahdentaminen tehtaan käytettävyyden parantamiseksi. Tehtaan käytössä päähuomio on ollut edelleen kemikaalitehokkuuden parantamisessa osana laajempaa tehokkuus- ja tuottavuusohjelmaa. Malmintuotanto Kolmannen vuosineljänneksen malmintuotanto oli 4,1 miljoonaa tonnia. Kauden aikana kasatun malmin nikkelisisältö oli noin 11 000 tonnia, mikä ylittää 57 prosentilla vuonna saavutetun 7 000 tonnin keskiarvon vuosineljännestä kohden. Lisäys on seurausta sekä malmintuotannon kasvaneista tonnimääristä että louhitun malmin parantuneesta pitoisuuskontrollista. Kolmannella vuosineljänneksellä kasatun malmin keskimääräinen nikkelipitoisuus oli 0,27 prosenttia. Biokasaliuotus Ennen kaivostoiminnan väliaikaista keskeytystä syyskuussa kasattuihin kasoihin kertynyt ylimääräinen vesi on laimentanut kiertoliuoksen metallipitoisuutta, vähentänyt ilmastuksen tehokkuutta, hidastanut liuotusreaktioita ja vaikuttanut haihtumisen määrään koko kuluvan vuoden ajan. Ponnistelut ylimääräisen veden vaikutusten vähentämiseksi jatkuivat koko kolmannen vuosineljänneksen ajan ja työn tuloksena vanhoista liuotuskasoista saatiin poistetuksi merkittäviä määriä liuosta. Veden poistumisen myötä ilmastuksen tehokkuus on parantunut ja merkkejä lisääntyneestä reaktiivisuudesta näissä kasoissa on havaittavissa. Parannukset ovat kuitenkin toteutuneet hitaammin kuin oletettiin, minkä seurauksena kiertoliuos on pysynyt laimeana koko kolmannen vuosineljänneksen ajan. Metallitehtaalle pumpatun liuoksen keskimääräinen nikkelipitoisuus on ollut 1,0 g/l katsauskauden ajan, mikä heijastaa vanhojen kasojen alhaista liukenemisvauhtia. Kiertoliuoksen metallipitoisuuden odotetaan paranevan neljännellä vuosineljänneksellä, kun primäärikasan uudelleen kasattu 4. lohko saadaan tuotantoon. Tämä lohko saatiin valmiiksi syyskuun alussa ja sen liuotus on edennyt hyvin tehokkaan ilmastuksen, oikean vesitaseen ja huolellisen ylläpidon ansiosta. Lohkon kiertoliuoksen lämpötila pysyi katsauskauden loppuun asti 45 C:n tuntumassa huolimatta vuodenaikaan liittyvästä ympäristön lämpötilan laskusta. 6(21)
Uuden 4. lohkon valmistuttua uuden 1. lohkon kasaus aloitettiin syyskuun alussa ja se on edennyt suunnitelmien mukaan. Tämän uuden lohkon ennakoidaan valmistuvan vuodenvaihteen tienoilla ja alkavan tuottaa metalleja vuoden 2014 ensimmäisen vuosineljänneksen keskivaiheilla. Tuotannon tunnusluvut Q3 2013 Q3 Q1 Q3 2013 Q1 Q3 7(21) Vuosi Louhinta Malmintuotanto Milj. tonnia 4,1 2,6 5,8 8,7 8,7 Sivukivituotanto Milj. tonnia 1,2 1,5 2,1 4,1 5,3 Malminkäsittely Kasattu malmi Milj. tonnia 4,1 2,6 5,8 8,7 8,7 Biokasaliuotus Malmia liuotuskasalla Milj. tonnia 50,2 44,3 50,2 44,3 44,3 Metallien talteenotto Nikkeli, metallisisältö tonnia 2 595 4 030 7 103 10 598 12 916 Sinkki, metallisisältö tonnia 5 645 7 184 13 239 21 760 25 867 Tehostamis- ja tuottavuusohjelma Talvivaara on sitoutunut laajaan tehostamis- ja tuottavuusohjelmaan, joka käynnistettiin kesäkuussa 2013. Ohjelman tavoitteena on saavuttaa 100 miljoonan euron kassavirtavaikutus säästöjen ja tuottavuuden parantamisen kautta 12 kuukauden kuluessa. Ohjelma käynnistyi viisi viikkoa kestäneellä intensiivisellä kartoitusvaiheella, joka päättyi heinäkuun alussa. Kartoitusvaiheen aikana tunnistettiin noin 30 toimenpidettä tehokkuuden ja tuottavuuden parantamiseksi, ja niitä toteutetaan parhaillaan. Tunnistettuja toimenpiteitä olivat esimerkiksi nykyisten liuotuskasojen liuotustulosten parantaminen, tuotannon läpimenoaikojen optimointi, metallien talteenottolaitoksen kemikaalien käytön optimointi, käyttöpääoman hallinta, investointien karsinta sekä tiettyjen omaisuuserien myynti ja rahoitustoimenpiteet. Ohjelmaan sisältyivät myös yhteistoimintaneuvottelut, jotka Talvivaara sai päätökseen elokuussa 2013. Tuottavuus- ja tehostamisohjelmaa johtaa 16.9. lähtien tuotantojohtaja Darin Cooper ja se etenee suunnitelmien mukaan. Kestävä kehitys, turvallisuus ja lupaprosessit Turvallisuus Talvivaaran tavoitteena on luoda turvallinen ja terveellinen työympäristö, ja yhtiö jatkoi turvallisuuskulttuurinsa kehittämistä nolla tapaturmaa -periaatteen pohjalta. Syyskuussa käynnistettiin koko yhtiön laajuinen arviointi- ja koulutushanke, jossa keskitytään turvallisuuskulttuuriin ja prosessien turvallisuuteen. Kolmannen vuosineljänneksen lopulla Talvivaaran henkilökunnan työtapaturmatiheys oli 26,5 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden laskettuna viimeiseltä 12 kuukaudelta (30.9.: 13,2 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden). Ympäristö Talvivaaran ympäristönhallinnan tärkein painopiste myös kolmannella vuosineljänneksellä oli vesitaseen hallinta. Kaivosalueella olevan ylimääräisen veden puhdistaminen ja juoksutus jatkuivat läpi katsauskauden. Juoksutettavan veden määrää rajoitti kuitenkin Kalliojoen referenssivirtaama, joka oli alhainen koko vuosineljänneksen ajan. Syyskuun lopussa kokonaisvesitase oli hyväksyttävällä tasolla, mutta juoksutusten määrän rajoitus on haitannut erityisesti Talvivaaran kykyä tyhjentää kipsisakka-altaan 5- ja 6-lohkot ylimääräisestä vedestä.
Juoksutetun veden laatu on pysynyt suunnitellulla tasolla. Talvivaara arvioi päästöjen mahdollisten ympäristövaikutusten liittyvän lähinnä vesien sulfaattipitoisuuteen. Luontoon joutuneiden metallien määrä on ollut vähäinen. Talvivaara noudattaa jatkuvan kehittämisen periaatetta ja uskoo löytäneensä ratkaisun päästöongelmiin, jotka ovat johtuneet rikkivedystä (hajupäästöt) ja pölystä. Tammi syyskuussa 2013 lähiseudun asukkaat tekivät vain muutamia yksittäisiä päästöihin liittyviä valituksia. Talvivaara panostaa ympäristöasioita koskevaan ajantasaiseen ja avoimeen viestintään paikallisten yhteisöjen ja muiden sidosryhmien kanssa. Seudun asukkaille tarkoitettu suomenkielinen sivusto www.paikanpaalla.fi toimi edelleen tehokkaana välineenä paikallisten asukkaiden kannalta olennaisen ja ajantasaisen tiedon välittämiseen sekä vuorovaikutukseen sidosryhmien kanssa.. Lupaprosessit Pohjois-Suomen aluehallintovirasto (AVI) myönsi Talvivaaralle 31.5.2013 vesien juoksutusta koskevan ympäristöluvan. Lupapäätöksellä poistettiin Talvivaaran kokonaisvesipäästökiintiö ja muutettiin epäpuhtauksien määrää koskevia rajoituksia. Aikaisemman vesipäästökiintiön sijasta uusi lupapäätös rajoittaa juoksutusmäärää läheisen Kalliojoen virtaaman mukaan. Talvivaara on valittanut virtaamarajoituksestavaasan hallinto-oikeuteen, sillä yhtiön mielestä kyseinen lupaehto rajoittaa tarpeettomasti sen kykyä poistaa puhdistettujen vesien poistamista alueelta ja näin ollen mahdolisuutta ympäristöriskien pienentämiseen. Katsauskauden loppuun mennessä valitukseen ei ole saatu vielä vastausta. 31.5.2013 annetussa ympäristölupapäätöksessä määrättiin myös, että Talvivaaran on tyhjennettävä kipsisakkaaltaan 5- ja 6-lohkot ylimääräisestä vedestä 31.10.2013 mennessä. Kalliojoen virtaamaan sidotun juoksutusmäärärajoituksen vuoksi tavoitteen saavuttaminen ei ollut mahdollista, ja Talvivaara haki määräajalle pidennystä Vaasan hallinto-oikeudesta ja AVIsta. Katsauskauden jälkeen, lokakuussa 2013 Vaasan hallintooikeus antoi välipäätöksen, jolla aikarajaa lykättiin 31.12.2013 asti. AVI ei ole vielä vastannut yhtiön hakemukseen lykätä aikarajaa kipsisakka-altaan 5-lohkon osalta 30.1.2014 asti ja 6-lohkon osalta 31.8.2014 asti. Talvivaaran voimassa olevan ympäristöluvan päivitysprosessi on parhaillaan käynnissä. AVIn lupapäätös saataneen 31.12.2013 mennessä. Yhtiön uraanin talteenottoa koskevan ympäristöluvan käsittely on meneillään aluehallintovirastossa, ja päätös siitä saataneen niin ikään vuoden loppuun mennessä. 8(21) Liiketoiminnan kehitys ja kaupalliset järjestelyt Suunniteltu uraanin talteenotto ja uraanin myynti- ja ostosopimus Cameco Corporationin kanssa Talvivaara valmistelee uraanin talteenottoa yhtiön nykyisen toiminnan sivutuotteena. Uraania esiintyy luonnostaan pieninä pitoisuuksina Talvivaaran kaivosalueella, ja sitä liukenee muiden tuotteiden ohella prosessiliuokseen. Uraanin tuotantomääräksi arvioidaan noin 350 tonnia (noin 770 000 paunaa) uraania vuodessa, mikä vastaa noin 410 tonnia (900 000 paunaa) uraanirikastetta (UO 4 ). Kaikki Talvivaaran tuottama uraani myydään pitkäaikaisen sopimuksen mukaisesti Camecolle. Uraanin talteenottolaitos on käytännössä katsoen valmis ja otetaan käyttöön pian sen jälkeen, kun loputkin tarvittavat luvat on saatu. Riskienhallinta ja tärkeimmät riskit Riskien hallintaa koskevan hyvän hallinnointitavan mukaisesti Talvivaaralla on käynnissä jatkuva hallituksen hyväksymä prosessi riskien tunnistamiseksi, niiden vaikutuksien mittaamiseksi tiettyjen oletusten pohjalta sekä riskien hallitsemiseen tarvittaviin ennakoiviin toimenpiteisiin ryhtymiseksi. Talvivaaran toimintaan vaikuttavat erilaiset kaivosalan yleiset riskit, kuten Talvivaaran mineraaliesiintymien tuotannolliseen kehittämiseen liittyvät riskit, arviot varannoista ja resursseista, infrastruktuuririskit ja hyödykehintojen volatiliteetti. Riskejä liittyy myös yhteistyökumppaneihin, valuuttojen vaihtokursseihin, johtamisja valvontajärjestelmiin, edellisten tilikausien tappioihin, Talvivaara-konsernin tulevaa kannattavuutta koskeviin epävarmuustekijöihin, riippuvuuteen avainhenkilöistä, lakien, säännösten ja niihin liittyvien kustannusten vaikutuksiin, ympäristövahinkoihin sekä Talvivaaran kaivospiiriin ja toiminnan vaatimiin lupiin.
Tärkeimmät lyhyen aikavälin riskit koskevat vesitaseen hallintaa sekä Talvivaarassa parhaillaan toteutettavaa toiminnan ylösajoa. Yhtiö on osoittanut, että sen kaikki tuotantoprosessit toimivat teollisessa mittakaavassa. Ylösajon nopeuteen voi silti liittyä riskitekijöitä, kuten kestävän vesitaseen aikaansaamiseen tarvittava aika, puutteita tuotantolaitteiden luotettavuudessa ja kestävyydessä sekä epävarmuutta metallien liukenemisnopeudesta ja lopullisista saanneista biokasaliuotuksessa. Lisäksi Talvivaaralla saattaa olla tuotantoon tai tuotannon ylösajoon liittyviä riskejä, jotka eivät ole tällä hetkellä tiedossa tai joihin yhtiö ei voi vaikuttaa. Nikkelin markkinahinta on vaihdellut aiemmin voimakkaasti, ja Talvivaara odottaa volatiliteetin jatkuvan edelleen. Tähän vaikuttavat kysynnän ja tarjonnan tasapainossa tapahtuvat muutokset, makrotalouden tekijät ja valuuttakurssien vaihtelut. Koska noin 90 prosenttia Talvivaaran liikevaihdosta tulee tällä hetkellä nikkelin myynnistä, nikkelin hintamuutoksilla on välitön ja merkittävä vaikutus yhtiön taloudelliseen tulokseen ja liiketoimintaan. Talvivaaralla ei ole suojauksia metallien hintojen vaihteluja vastaan. Täysi tai lähes täysi altistuminen nikkelin hinnan muutoksille on Talvivaaran strategian mukaista, sillä yhtiön näkemyksen mukaan Talvivaaran kaivos voi täydessä mittakaavassa toimiessaan toimia kannattavasti alhaistenkin raaka-ainehintojen kausina. Talvivaaran liikevaihto muodostuu lähes pelkästään Yhdysvaltain dollareista, kun taas yhtiön kustannukset ovat euromääräisiä. Euron mahdollinen vahvistuminen Yhdysvaltain dollariin nähden voi haitata yhtiön liiketoimintaa ja heikentää sen taloudellista tilannetta olennaisesti. Talvivaara suojautuu dollarin kurssimuutoksilta tapauskohtaisesti. Tavoitteena on rajoittaa dollarin heikentymisen haittavaikutuksia kulloinkin perustellulla tavalla. Ellei Talvivaara pysty tuottamaan riittäviä määriä myytäviä tuotteita, erityisesti nikkeliä, tai jos tuotantokustannukset nousevat odottamattomasti tai jos hyödykehinnat tai valuuttakurssit muuttuvat äkisti ja merkittävästi, yhtiölle saattaa aiheutua likviditeetti- ja jälleenrahoitusriskejä. Viime aikainen nikkelin heikko hintakehitys ja vuonna alkaneet vesitaseen hallinnan haasteet ja niistä johtuneet tuotanto-ongelmat ovat heikentäneet yhtiön likviditeettiä ennakoitua enemmän. Tämän seurauksena yhtiö arvioi kaikkia saatavilla olevia rahoitusvaihtoehtoja turvatakseen taloudellisen ja toiminnallisen liikkumavaransa ja riittävän rahoitusaseman tulevaisuudessa. Talvivaara on merkinnyt edelleen laskennallisia verosaamisia konsernitaseeseensa vuoden 2013 aikana ja käyttämättömistä verotuksellisista tappioista kirjattujen laskennallisten verosaamisten määrä 30.9.2013 oli 136,5 miljoonaa euroa (31.12.: 103,8 miljoonaa euroa). Johto on tarkastellut raportointikauden aikana toimintaan liittyneitä haasteita, joiden seurauksena Talvivaaran kaivoksen tuotanto ja kannattavuus ovat jääneet odotettua pienemmiksi. Jos Talvivaaran verotettava tulo arvioidaan tulevaisuudessa pienemmäksi kuin mitä johto on ennakoinut kirjattavia laskennallisia verosaamisia määritettäessä, saamisten arvo voi alentua tai ne voivat käydä kokonaan arvottomiksi. Tällöin taseeseen merkityt määrät voidaan mahdollisesti joutua peruuttamaan tulosvaikutteisesti ja tällä voi olla olennaisen haitallinen vaikutus Talvivaaran liiketoimintaan, taloudelliseen asemaan ja liiketoiminnan tulokseen. Kaivoshankkeen alkuvaiheen tappioista ja ylösajoprosessin viivästymisestä johtuen johto tulee arvioimaan uudelleen verotuksellisista tappioista kirjattujen laskennallisten verosaamisten määrän vuoden 2013 viimeisellä kvartaalilla. Johto luottaa kuitenkin edelleen siihen, että konserni kykenee kerryttämään riittävästi verotettavaa tuloa laskennallisten verosaamisten hyödyntämiseksi kokonaan ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Henkilöstö ja johto Konsernin henkilöstömäärä 30.9.2013 oli 584 työntekijää (heinä syyskuu : 551). Heinä syyskuun henkilöstökulut olivat yhteensä 6,3 miljoonaa euroa (heinä syyskuu : 4,8 miljoonaa euroa). Tammi syyskuun henkilöstökulut olivat yhteensä 19,1 miljoonaa euroa (tammi syyskuu : 17,1 miljoonaa euroa). Talvivaara toteutti heinä syyskuussa yhteistoimintaneuvottelut, jotka saatiin päätökseen elokuussa ja joiden seurauksena henkilöstön määrä vähenee irtisanomisten ja eläkkeelle siirtymisten kautta 68 henkilöllä. Lisäksi yhtiön palveluksessa olevien 96 määräaikaisen työntekijän työsuhteet päättyvät määräaikaisuuden päättyessä. 28.8.2013 Talvivaara ilmoitti muutoksista yhtiön johdossa. Muutosten tavoitteena on yhtiön operatiivisten ja taloudellisten tavoitteiden vahvistaminen ja saavuttaminen. Talvivaaran tuotantojohtajaksi ja uudeksi johtoryhmän jäseneksi nimitettiin insinööri (B.Eng., Metallurgia), MBA Darin Cooper (Britannian kansalainen, s.1967). Samalla Talvivaaran johtoryhmän kokoonpano muuttui siten, että siihen kuuluvat toimitusjohtaja Pekka 9(21)
10(21) Perä, varatoimitusjohtaja Saila Miettinen-Lähde, kaupallinen johtaja Pekka Erkinheimo, kestävän kehityksen johtaja Eeva Ruokonen, henkilöstöjohtaja Maija Kaski, tuotantojohtaja Darin Cooper, metallituotannon johtaja Pertti Pekkala ja kaivostoiminnan johtaja Kari Vyhtinen. Lisäksi toimitusjohtaja Pekka Perä perusti Talvivaaraan teknisen johtoryhmän, johon kuuluvat toimitusjohtajan lisäksi Darin Cooper, Pertti Pekkala ja Kari Vyhtinen sekä projektijohtaja Lassi Lammassaari. Osakkeet ja osakkeenomistajat Liikkeelle laskettujen, Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään osakasluetteloon rekisteröityjen osakkeiden määrä oli 30.9.2013 yhteensä 1 906 167 480. Kun otetaan huomioon 16.12.2010 merkittäväksi tarjotun 225 miljoonan euron vaihtovelkakirjalainan sekä vuosien 2007 ja 2011 optio-ohjelmien vaikutukset, yhtiön koko valtuutettu osakemäärä oli 2 041 901 379. Osakkeiden merkintäaika 2007A-optioilla alkoi 1.4.2010 ja päättyi 31.3.. Määräaikaan mennessä Talvivaara Kaivosyhtiön uusia osakkeita oli 2007A-optio-oikeuksilla merkitty yhteensä 2 279 373 kappaletta. Merkintäajan umpeuduttua 2007A-optio-oikeuksista jäi käyttämättä 53 727 kappaletta ja ne raukesivat. Vuoden 2007 optio-ohjelman ehtoja muutettiin huhtikuussa 2013, minkä jälkeen yhtiön työntekijöillä on yhteensä 16 289 000 kappaletta 2007C-optio-oikeuksia, joiden merkintäaika alkoi 1.4. ja päättyy 31.3.2014. 2007Coptio-oikeuksien perusteella ei merkitty heinä syyskuun 2013 aikana uusia Talvivaaran osakkeita, ja optiooikeuksista on vielä käyttämättä 16 289 000 kappaletta. Vuoden 2011 optio-ohjelman ehtoja muutettiin huhtikuussa 2013, minkä jälkeen yhtiön avaintyöntekijöillä on yhteensä 9 432 500 kappaletta 2011B-optio-oikeuksia, joiden merkintäaika alkaa 1.4.2015 ja päättyy 31.3.2017. 2011B-optio-oikeuksista on käyttämättä 9 432 500 kappaletta. Talvivaaran Kaivososakeyhtiön maaliskuussa 2013 pidetyssä ylimääräisessä yhtiökokouksessa päätettiin hyväksyä hallituksen ehdotus koskien hallituksen valtuuttamista päättämään maksullisesta osakeannista osakkeenomistajien merkintäetuoikeuden mukaisesti. Anti toteutettiin huhtikuussa 2013, ja Talvivaaran osakkeiden kokonaismäärä nousi 1 906 167 480 osakkeeseen. Seuraavat osakkaat omistivat 30.9.2013 yli viisi prosenttia Talvivaaran osakkeista ja äänioikeudesta: Solidium Oy (16,7 %) ja Pekka Perä (6,5 %). Katsauskauden jälkeiset tapahtumat Rahoitusasema Talvivaara ilmoitti 10.10.2013, että koska nikkelin maailmanmarkkinahinta oli laskenut yli 20 prosenttia vuoden 2013 ensimmäisen vuosineljänneksen tasosta ja koska Talvivaaran tuotantoa olivat edelleen haitanneet ylimääräisen veden pitkittyneet vaikutukset vanhemmissa liuotuskasoissa, Talvivaaran rahoitusasema oli heikentynyt odotettua enemmän. Talvivaara on parhaillaan pitkälle edenneissä keskusteluissa tiettyjen intressitahojen kanssa rahoitusratkaisusta, joka täyttäisi Talvivaaran nykyiset likviditeettitarpeet. Vaikkakaan mitään takeita lisärahoituksen saamisesta ei voida antaa, kyseiset osapuolet työskentelevät lopullisen sopimuksen aikaansaamiseksi joutuisasti. Tässä osavuosikatsauksessa julkistettava taloudellinen tieto on laadittu siltä pohjalta, että Talvivaara tulee saamaan kyseisen lisärahoituksen ja jatkaa toimintaansa toiminnan jatkuvuuden oletuksen (going concern) mukaisesti osittain kyseisen rahoituksen turvin. Mikäli Talvivaara ei saa kyseistä lisärahoitusta, Talvivaaran hallitus tulee harkitsemaan muita Talvivaaran käytössä olevia vaihtoehtoja, mukaan lukien hakemus yrityssaneeraukseen tai konkurssiin. Tuotannon myönteinen kehitys jatkuu Talvivaaran louhinta- ja malminkäsittelytoiminnot ylsivät lokakuussa kaikkien aikojen tuotantoennätyksiin, kun kuukauden malmintuotantomäärä nousi 1,7 miljoonaan tonniin. Toukokuussa tapahtuneen kaivostoiminnan uudelleenkäynnistyksen jälkeen kasatun uuden malmin liuotus on edennyt hyvin ja liuotustulokset ovat olleet yhtä hyviä kuin koko toiminta-ajan parhaiden kasojen tulokset. Näistä historiallisesti parhaista kasoita nikkelin saanti on ollut yli 70 prosenttia 18 20 kuukauden kuluessa. Kaikki keskeiset liuotusparametrit, kuten liuoksen metallipitoisuuden kehittyminen ja kiertoliuoksen lämpötila, viittaavat
hyviin tuloksiin uusien liuotuskasojen osalta. Lokakuun loppuun mennessä primäärikasan neloslohko oli kokonaisuudessaan saavuttanut vaiheen, jossa se tuottaa metalleja. 11(21) Prosessivesien suljettu kierto saavutettiin käyttöönottamalla onnistuneesti täydellä kapasiteetilla käänteisosmoosiin perustuvat vesienpuhdistuslaitteistot. Raakavedenotto metallien talteenottolaitokselle on tämän ansiosta normaaleissa tuotanto-olosuhteissa loppunut. Lyhyen aikavälin näkymät Toiminnalliset näkymät Kaikki Talvivaaran tuotantoprosessit toimivat tällä hetkellä hyvin ja yhtiö uskoo tuotantovolyymiensä kasvavan asteittain tulevien kuukausien aikana, kun primäärikasalle kasattu uusi malmi korvaa vanhat kasat, jotka kärsivät vielä ylimääräisen veden vaikutuksesta. Lyhyellä tähtäimellä Talvivaara uskoo vuoden 2013 jälkimmäisen vuosipuoliskon nikkelin tuotannon kasvavan verrattuna vuoden 2013 ensimmäisen vuosipuoliskon tuotantoon, joka oli 4 508 tonnia. Vallitsevista markkinaolosuhteista johtuen yhtiö harkitsee kuitenkin tuotannon suunnittelun toimenpiteitä, jotka painottuvat kassavirran optimoimiseen lyhyellä tähtäimellä tuotannon volyymien kasvattamisen sijaan. Markkinanäkymät Nikkelin maailmanmarkkinahintaan on kohdistunut huomattavia paineita lähes koko vuoden 2013 ajan. Lontoon metallipörssissä (LME) nikkelin hinta laski vuoden 2013 alun 18 000 19 000 Yhdysvaltain dollarista tonnilta alle 14 000 dollariin tonnilta kesällä ja alhainen hintataso on vallinnut koko syksyn ajan. Lyhyellä tähtäimellä huolet globaalin makrotalouden kasvun näkymistä, ruostumattoman teräksen käyttö ja globaalien nikkelivarastojen kasvu vaikuttanevat edelleen nikkelin hintaan. Toisaalta tämänhetkinen hintataso on suurelle osalle nikkelikaivoksia olennaisesti alle tuotannon rajakustannusten, mikä johtaa luultavasti kasvaviin tuotannon rajoituksiin, jos nikkelin hintaan ei tule merkittävää parannusta. Mikäli vuoden 2014 alusta Indonesiaan suunniteltu nikkelipitoisen raakaraudan (nickel pig iron) vientirajoitus astuu voimaan, se vaikuttaa myös positiivisesti nikkelin hintakehitykseen, mutta Talvivaara olettaa, että nykyiset suuret nikkelivarastot ja maailmantalouden jatkuva epävarmuus rajoittavat nikkelin hinnan nousua tulevien kuukausien aikana. 7.11.2013 Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj Hallitus
12(21) KONSERNIN TULOSLASKELMA 7-9/2013 7-9/ 1-9/2013 1-9/ (kaikki luvut EUR '000) Liikevaihto 24 351 44 787 64 969 117 254 Liiketoiminnan muut tuotot 206 2 497 1 383 3 996 Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varaston muutos 18 060 10 367 41 322 56 689 Materiaalit ja palvelut -32 312-29 317-74 052-97 791 Henkilöstökulut -7 641-5 863-23 137-20 662 Poistot ja arvonalentumiset -13 605-12 863-40 004-38 274 Liiketoiminnan muut kulut -18 286-13 888-43 554-47 793 Liikevoitto/tappio(-) -29 227-4 280-73 073-26 581 Rahoitustuotot 29 574 405 2 142 Rahoituskulut -9 423-12 338-34 151-34 083 Rahoitustuotot/kulut (-) (netto) -9 394-11 764-33 746-31 941 Voitto/tappio(-) ennen veroja -38 621-16 044-106 819-58 522 Tuloverot 9 421 3 908 26 107 14 001 Kauden voitto/tappio(-) -29 200-12 136-80 712-44 521 Jakautuminen: Emoyrityksen omistajille -29 903-11 256-83 046-40 816 Määräysvallattomille omistajille 703-880 2 334-3 705-29 200-12 136-80 712-44 521 Emoyrityksen omistajille kuuluva osakekohtainen voitto/tappio(-) ( /osake) Laimentamaton ja laimennusvaikutuksella oikaistu -0,02-0,05-0,07-0,16 KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA (kaikki luvut EUR '000) 7-9/2013 7-9/ 1-9/2013 1-9/ Kauden voitto/tappio(-) -29 200-12 136-80 712-44 521 Muut laajan tuloksen erät verovaikutuksella oikaistuna - - - - Laaja tulos yhteensä -29 200-12 136-80 712-44 521 Jakautuminen: Emoyrityksen omistajille -29 903-11 256-83 046-40 816 Määräysvallattomille omistajille 703-880 2 334-3 705-29 200-12 136-80 712-44 521
13(21) KONSERNIN TASE 30.9.13 Tilintarkastettu 31.12.12 (kaikki luvut EUR '000) VARAT Pitkäaikaiset varat Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 812 561 809 452 Biologiset hyödykkeet 8 423 9 125 Aineettomat hyödykkeet 6 741 7 014 Osuudet osakkuusyrityksissä 6 710 5 694 Laskennalliset verosaamiset 80 487 52 588 Muut saamiset 7 749 2 940 Myytävissä olevat rahoitusvarat 2 2 922 673 886 815 Lyhytaikaiset varat Vaihto-omaisuus 344 073 297 761 Myyntisaamiset 21 510 32 174 Muut saamiset 6 189 7 980 Rahavarat 46 463 36 058 418 235 373 973 Varat yhteensä 1 340 908 1 260 788 OMA PÄÄOMA JA VELAT Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma Osakepääoma 80 80 Ylikurssirahasto 8 086 8 086 Muut rahastot 790 650 539 559 Kertyneet voittovarat -336 262-251 365 462 554 296 360 Määräysvallattomien omistajien osuus 12 726 10 392 Oma pääoma yhteensä 475 280 306 752 Pitkäaikaiset velat Lainat 421 906 506 028 Saadut ennakkomaksut 271 101 265 847 Muut velat 260 228 Varaukset 10 696 11 290 703 963 783 393 Lyhytaikaiset velat Lainat 88 133 93 793 Saadut ennakkomaksut 16 202 7 857 Ostovelat 20 046 25 577 Muut velat 31 313 27 178 Varaukset 5 971 16 238 161 665 170 643 Velat yhteensä 865 628 954 036 Velat ja oma pääoma yhteensä 1 340 908 1 260 788
14(21) LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA A. Osake-pääoma B. Osakeanti C. Ylikurssirahasto D. Suojausrahasto E. Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto F. Muut rahastot G. Kertyneet voittovarat H. Yhteensä I. Määräysvallattomien omistajien osuus J. Oma pääoma yhteensä (kaikki luvut EUR '000) A B C D E F G H I J 1.1.12 80 278 8 086-404 069 45 463-151 129 306 847 15 733 322 580 Kauden tulos - - - - - - -40 816-40 816-3 705-44 521 Muut laajan tuloksen erät - Muut laajan tuloksen erät - - - - - - - - - - Kauden laaja tulos - - - - - - -40 816-40 816-3 705-44 521 Liiketoimet omistajien kanssa Toteutetut osakeoptiot - -278 - - 5 198 - - 4 920-4 920 Vakuudeton senioristatuksinen vaihtovelkakirjalaina, erääntyy 2013 - - - - - -251 - -251 - -251 Perpetuaali pääomalaina - - - - - 2 353-1 777 576 109 685 Osakeanti - - - - 81 481 - - 81 481-81 481 Johdon kannustinjärjestelmä - - - - - 71-71 - 71 Henkilöstön osakeoptio-ohjelma - työsuorituksen arvo - - - - - 1 106-1 106-1 106 Omistajien pääomasijoitukset ja varojen jakaminen omistajille yhteensä - -278 - - 86 679 3 279-1 777 87 903 109 88 012 Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä - -278 - - 86 679 3 279-1 777 87 903 109 88 012 30.9.12 80-8 086-490 748 48 742-193 722 353 934 12 137 366 071 31.12.12 80-8 086-490 749 48 810-251 365 296 360 10 392 306 752 1.1.13 80-8 086-490 749 48 810-251 365 296 360 10 392 306 752 Kauden tulos - - - - - - -83 046-83 046 2 334-80 712 Muut laajan tuloksen erät - Muut laajan tuloksen erät - - - - - - - - - - Kauden laaja tulos - - - - - - -83 046-83 046 2 334-80 712 Liiketoimet omistajien kanssa Vakuudeton senioristatuksinen vaihtovelkakirjalaina, erääntyy 2013 - - - - - -2 417 - -2 417 - -2 417 Perpetuaali pääomalaina - - - - - 2 612-1 851 761-761 Merkintäetuoikeusanti - - - - 250 827 - - 250 827-250 827 Johdon kannustinjärjestelmä - - - - - -117 - -117 - -117 Henkilöstön osakeoptio-ohjelma - työsuorituksen arvo - - - - - 186-186 - 186 Omistajien pääomasijoitukset ja varojen jakaminen omistajille yhteensä - - - - 250 827 264-1 851 249 240-249 240 Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä - - - - 250 827 264-1 851 249 240-249 240 30.9.13 80-8 086-741 576 49 074-336 262 462 554 12 726 475 280
15(21) KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA 7-9/2013 7-9/ 1-9/2013 1-9/ (kaikki luvut EUR '000) Liiketoiminnan rahavirrat Kauden voitto/tappio(-) -29 200-12 136-80 712-44 521 Oikaisut Verot -9 421-3 908-26 107-14 001 Poistot 13 605 12 863 40 004 38 274 Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksutapahtumaa -415-7 302-20 246-19 339 Korkotuotot -29-574 -405-2 142 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahavarojen käyvän arvon lisäykset/vähennykset (-) - -11 - -16 Korkokulut 9 423 12 338 34 151 34 083-16 037 1 270-53 315-7 662 Käyttöpääoman muutos Muiden saamisten vähennys(+)/lisäys(-) -10 446-5 656 7 535 10 293 Vaihto-omaisuuden vähennys(+)/lisäys (-) -18 740-11 361-49 947-61 491 Ostovelkojen ja muiden velkojen vähennys(- )/lisäys(+) 14 307-4 107-6 556-25 403 Käyttöpääoman muutos -14 879-21 124-48 968-76 601-30 916-19 854-102 283-84 263 Maksetut korot ja muut rahoitusmenot -1 895-844 -18 537-13 375 Korko- ja muut rahoitustuotot -41 119 135 476 Maksetut verot - - -12 - Liiketoiminnan nettorahavirrat -32 852-20 579-120 697-97 162 Investointien rahavirrat Osuudet osakkuusyrityksissä - -1 025-1 016-4 973 Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankinta -20 548-32 513-52 672-67 640 Biologisten hyödykkeiden hankinta -17 - -262 - Aineettomien hyödykkeiden hankinta -9-19 -221-213 Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynti - - - 18 Biologisten hyödykkeiden myynti 87 10 179 101 Investointien nettorahavirrat -20 487-33 547-53 992-72 707 Rahoituksen rahavirrat Osakeannista saadut maksut transaktiomenoilla vähennettynä - -30 247 390 81 108 Toteutetut osakeoptiot - - - 4 920 Lähipiirin nettosijoitus Talvivaaran osakkeisiin - - -186 - Korollisten lainojen nostot - - - 130 000 Saadut ennakkomaksut - 14 016 19 488 22 349 Vaihtovelkakirjalainojen takaisinostot - - - -8 168 Korollisten lainojen takaisinmaksut -1 338-1 289-81 598-13 053 Rahoituksen nettorahavirrat -1 338 12 697 185 094 217 156 Rahavarojen nettolisäys/vähennys(-) -54 677-41 429 10 405 47 287 Rahavarat kauden alussa 101 140 128 735 36 058 40 019 Rahavarat kauden lopussa 46 463 87 306 46 463 87 306
16(21) LIITETIEDOT 1. Laatimisperiaatteet Tämä osavuosikatsaus on laadittu IAS 34-standardin mukaisesti. Osavuosikatsauksen laatimisessa on sovellettu samoja laatimisperiaatteita kuin vuositilinpäätöksessä 31.12.. Tässä osavuosikatsauksessa esitetyt tiedot ovat laadittu samoin perustein ja samoja laatimisperiaatteita käyttäen kuin laadittassa konsernin virallista tilinpäätöstä 31. joulukuuta päättyneeltä tilikaudelta. Talvivaara ilmoitti 10.10. 2013, että koska nikkelin maailmanmarkkinamarkkinahinta oli laskenut yli 20 prosenttia vuoden 2013 ensimmäisen vuosineljänneksen tasosta ja koska Talvivaaran tuotantoa olivat edelleen haitanneet ylimääräisen veden pitkittyneet vaikutukset vanhemmissa malmikasoissa, Talvivaaran rahoitusasema oli heikentynyt odotettua enemmän. Yhtiön hallitus on arvioinut että toiminnan jatkuvuuden osalta on olemassa merkittäviä epävarmuustekijöitä, jotka saattavat aiheuttaa sen ettei yhtiö pysty realisoimaan varojaan tai maksamaan velkojaan normaalin liiketoiminnan puitteissa. Talvivaara on parhaillaan pitkälle edenneissä keskusteluissa tiettyjen intressitahojen kanssa rahoitusratkaisusta, joka täyttäisi Talvivaaran nykyiset likviditeettitarpeet ja yhtiön hallituksella on kohtuullinen varmuus siitä, että yhtiöllä on riittävästi käyttöpääomia toimintansa jatkamiseksi vähintään 12 kuukauden ajaksi raportointipäivästä lukien. Näistä syistä yhtiö on jatkanut osavuosikatsauksensa laatimista toiminnan jatkuvuuden periaatteen mukaisesti. 2. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet (kaikki luvut EUR '000) Koneet ja laitteet Keskeneräiset omat työt Maa-alueet ja rakennukset Muut aineelliset hyödykkeet Yht. Bruttokirjanpitoarvo 1.1.2013 376 741 114 378 281 209 229 479 1 001 807 Lisäykset 537 42 074 8-42 619 Siirrot 11 403-26 647 11 389 3 855 - Bruttokirjanpitoarvo 30.9.2013 388 681 129 805 292 606 233 334 1 044 426 Kertyneet poistot ja arvonalentumistappiot 1.1.2013 96 677-44 918 50 760 192 355 Kauden poistot 23 509-9 546 6 455 39 510 Kertyneet poistot ja arvonalentumistappiot 30.9.2013 120 186-54 464 57 215 231 865 Kirjanpitoarvo 1.1.2013 280 064 114 378 236 291 178 719 809 452 Kirjanpitoarvo 30.9.2013 268 495 129 805 238 142 176 119 812 561 3. Myyntisaamiset (kaikki luvut EUR '000) 30.9.13 31.12.12 Nikkeli-kobolttisulfidi 16 140 25 254 Sinkkisulfidi 5 370 6 912 Kuparisulfidi - 8 Myyntisaamiset yhteensä 21 510 32 174