Itä-Suomen yliopisto HISTORIA- JA MAANTIETEIDEN LAITOKSEN LAATURAPORTTI 3 - ja maantieteiden laitoksen laatukäsikirjassa on kuvattu keskeiset toiminnot, joilla laatutyölle asetetut tavoitteet pyritään saavuttamaan. Laadunvarmistusta seurataan opiskelijoilta saadun palautteen lisäksi erilaisten indikaattorien avulla. Laitoksen keskeisimpiä mittareita ovat muun muassa opiskelijoiden opintojen eteneminen, kertyneet opintopistemäärät ja arvosanojen taso, pro gradu -tutkielmien määrät ja arvosanat, tutkintojen määrä ja valmistumisajat. Laaturaportissa selvitetään laatutyön toteutumista historia- ja maantieteiden laitoksella vuonna 3. Vertailtavuuden mahdollistamiseksi taulukoissa on esitetty tiedot neljältä vuodelta ( 3). Keskeisistä mittareista esitetyt tiedot perustuvat Itä-Suomen yliopiston hallinnon tuottamiin raportteihin. Laitos on kerännyt opintojaksopalautetta WebOodin palautejärjestelmän avulla lukuvuodesta alkaen. Amanuenssit ovat huolehtineet palautteen keräämisestä saatuaan opettajilta kirjallisen suostumuksen. Laaturaportissa on esitetty yhteenvetoa kerätystä palautteesta lukuvuodelta 3 4. Itä-Suomen yliopistossa toteutettiin vuonna 3 tutkimuksen arviointi vuosilta. Arviointiin liittyvä taustatietoraportti tehtiin keväällä, ja arviointipaneeli järjestettiin lokakuussa. Laaturaportissa on esitelty keskeiset tiedot historia- ja maantieteiden laitoksen arvioinnista.
Suoritetut tutkinnot Taulukko. - ja maantieteiden laitoksella suoritetut tutkinnot vuosina 3 3 Tohtorin tutkinnot Lisensiaatin tutkinnot Maisterin tutkinnot Kandidaatin tutkinnot 3 36 4 6 3 9 35 3 5 6 8 3 38 9 4 4 4 4 5 44 7 5 - ja maantieteiden laitoksella suoritettiin vuonna 3 yhteensä 7 tutkintoa: 7 tohtorin, lisensiaatin, 43 maisterin ja 66 kandidaatin tutkintoa. Laitoksen tulostavoitteeksi on asetettu 6 maisterin ja 7 tohtorin tutkintoa. Tulostavoitteesta jäätiin vuonna 3 maisterintutkintojen osalta 7 tutkintoa. Tarkasteltaessa kolmivuotiskautta 3 tulostavoitteesta jäätiin 9 maisterin tutkintoa. Tohtorin tutkintojen osalta tulostavoitteesta jäätiin 9 tutkintoa kolmivuotiskaudella 3. Taulukoissa 4 on esitetty tarkempia tietoja tutkintojen laajuuksista ja keskimääräisistä suoritusajoista. Maisterin tutkintojen keskimääräiset suoritusajat eivät ole keskenään vertailukelpoisia. Taulukko. Kandidaatin tutkinnot Maisterin tutkinnot 3 4 35 38 44 9,4 9,4 89 86 5,8 vuotta 4 v kk 6 v 3 kk 36 96,6 op 7 kk 3 98,8 6,5 vuotta 6 99 7,7 vuotta Aineenopettajan tutkinnot 3 8 4 3 Arkistoalan syventävät opinnot tutkinnossa 5 v 5 kk 4 9 7 v 5 kk Taulukko 3. Kandidaatin tutkinnot Maisterin tutkinnot 3 6 3 9 7 89,75,4 9 89 5, vuotta 6, vuotta 4 v, kk 7,4 kk 9 6,4 5,3 vuotta 8 46 5,9 vuotta Aineenopettajan tutkinnot 5 3 3 Arkistoalan syventävät opinnot tutkinnossa 4 v 6 kk 4 56 8 v 4 kk
Taulukko 4. Kandidaatin tutkinnot Maisterin tutkinnot 3 5 4 8,5 8,6 8 3,8 vuotta 3,9 vuotta 3 v kk 6, vuotta 5,4 vuotta 3 34 5,4 vuotta 4 + 87/8 3 v kk /5 v 5 kk 4 + 4/36 5 v 8 kk /5 v 5 kk Tietoa opiskelijoista - ja maantieteiden laitoksella oli vuonna 3 yhteensä 765 läsnä olevaa tutkinto-opiskelijaa. Perustutkinto-opiskelijoita oli yhteensä 679 ja jatkotutkinto-opiskelijoita 86. Opiskelijamäärät 3 Tutkinto-opiskelijat Laitoksen yhteiset Perustutkinto-opiskelijat Laitoksen yhteiset Jatko-opiskelijat Laitoksen yhteiset 3 347 46 33 (puuttuu jatko-opiskelijat) 3 33 37 35 x 35 49 33 37 36 9 3 37 36 3 358 55 3 5 38 5 6 5 3 3 6 37 94 47 53 39 59 4 5 4 35 7 Hakijamäärät Hakijamäärä Yhteiskuntamaantiede ja ympäristöpolitiikka Pääsykokeeseen osallistuneet Yhteiskuntamaantiede ja ympäristöpolitiikka Opiskelupaikan vastaanottaneiden sukupuolijakauma (n/m %) Yhteiskuntamaantiede ja ympäristöpolitiikka 3 69 4 68 3 (8) 49 4 45/55 37/63 5/5 6/4 7 3 6 8 33/67 56/44 75 3 8 3/68 6/4 333 35 76 74 3/7 64/36
Yliopistojen hakijamäärä kasvoi yleisesti vuoden 3 yhteisvalinnassa. Sama linja näkyi historia- ja maantieteiden laitoksellakin. Myös valintakokeeseen osallistuneiden määrä kasvoi selvästi vuoteen verrattuna. Erityisen ilahduttavaa oli maantiede ja ympäristöpolitiikka -hakukohteen hyvä tulos. Valintakokeiden järjestäminen Joensuun ja Kuopion lisäksi Lahdessa selittää kasvua, sillä Kuopion ja Joensuun kokelasmäärät pysyivät samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Toisaalta on mahdollista, että vuoden valintakokeiden vähäiset osallistujamäärät erityisesti hakukohteessa maantiede ja ympäristö rohkaisivat hakemaan ja osallistumaan vuoden 3 valintoihin. Valintakokeiden järjestäminen Etelä-Suomessa näyttää olleen onnistunut kokeilu. Moni valintakokeen Lahdessa tehnyt otti opiskelupaikan vastaan, joten laitoksen kannalta lopputulos oli hyvä. Lahdessa valintakokeeseen osallistuneilta saatiin positiivista palautetta. Muutamat hakijat kertoivat, että valintakokeeseen osallistuminen Joensuussa tai Kuopiossa olisi edellyttänyt yöpymistä valintakoepaikkakunnalla. Kun heillä oli samalla viikolla useita valintakokeita peräkkäisinä päivinä, kaikkien pääsykokeiden suorittaminen ei olisi ollut mahdollista, jos he olisivat majoittuneet Joensuussa tai Kuopiossa. - ja maantieteiden laitoksella seurataan päävalinnan 3 osalta, saapuvatko kaikki opiskelupaikan vastaanottaneet opiskelemaan, vaihtavatko aloittaneet opiskelijat pääainetta Itä-Suomen yliopistossa tai siirtyvätkö he opiskelemaan muualle. Ensimmäisen kerran tilanne tarkastetaan syksyllä 4. Hakijamäärät, kansainväliset maisteriohjelmat Hakijamäärä BOC Enviro Hyväksytyt BOC Enviro Opiskelupaikan vastaanottaneet BOC Enviro 3 4 4 69 5 8 5 9 4 9 36 64 9 33 Keväällä 4 Border Crossings:Global and Local Societies in Transition -maisteriohjelmassa oli yhteensä 9 opiskelijaa. Environment, Natural Resources and Climate Change maisteriohjelmassa oli 6 läsnä olevaa opiskelijaa. Vaihto-opiskelu (vähintään 3 kuukauden vaihtoon lähteneet) 3 5 3 5 Maantieteet 4 4 8 3 3
: : Japani, Iso-Britannia (), Etelä-Afrikka, Saksa (), Tshekki, Ruotsi (), Puola, Yhdysvallat, Venäjä : Iso-Britannia (), Saksa (), Espanja : Iso-Britannia, Ranska, Yhdysvallat 3: Iso-Britannia (), Japani, Saksa, Yhdysvallat Maantieteet: : Ruotsi (3), Korea (), Alankomaat (3), Islanti, Unkari, Ranska (), Espanja, Romania : Saksa (), Islanti, Kiina, Kreikka, Puola, Ranska, Tanska, Venäjä, Viro : Islanti (), Saksa, Unkari 3: Ruotsi (), Belgia, Espanja, Islanti, Marokko, Saksa, Unkari : : Turkki, Iso-Britannia, Saksa : Ruotsi, Saksa, Yhdysvallat : Espanja Opintosuoritukset maksavan organisaation mukaan vuonna 3 - ja maantieteiden laitoksen yhteiset Yhteensä 43 op 994 op 93 op 77,5 op 644,5 op Tietoja laitoksesta - ja maantieteiden laitoksella oli vuonna 3 yhteensä 37 täydentävän rahoituksen projektia, joiden toteutunut rahoitus oli yhteensä 89 3 euroa. Suomen Akatemia rahoitti 8 hanketta, EU-rahoituksella toimivia hankkeita oli ja säätiöiden rahoittamia hankkeita 8. Henkilökunta/perustutkinto-opiskelijat (historia ja maantiede) 3 Läsnä olevat perustutkintoopiskelijat/opettaja Maisterintutkinnot/opettaja 34,4 3,4 4,5, 39,5 7 3,9 3, 47,5 36,4 3,5,6 43,9 37 3, Laitoksen julkaisut vuosina 3 3 A Tieteelliset referee-julkaisut 67 47 88 4 B Tieteelliset ei-referee julkaisut 5 4 34 3
Opetus- ja tutkijavierailut 3 HiMalta ulkomaille 3 7 opettajat 7 5 tutkijat 6 Ulkomailta HiMalle 6 6 9 5 opettajat 5 5 5 tutkijat 6 4 - ja maantieteiden laitoksella vuosina tehty tutkimus sai yliopiston ulkopuolisten arvioitsijoiden tekemässä tutkimuksen arvioinnissa yleisarvosanan 4 arvosteluasteikon ollessa 6. Tutkimuksen tieteellinen laatu, toimintaolosuhteet, kansainvälinen ja kansallinen tutkimusyhteistyö sekä tutkijoiden liikkuvuus saivat arvosanan 4. Tutkimuksen yhteiskunnallinen vaikutus arvioitiin arvosanalla 3. Arviointiraportti on luettavissa oheisesta linkistä: http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-95-6-348- 7/urn_isbn_978-95-6-348-7.pdf. Pro gradu -tutkielmien arvosanat Kuviot ja kuvaavat historian pro gradu -tutkielmien arvosanoja, kuviot 3 ja 4 maantieteen ja yhteiskuntamaantieteen pro gradu -tutkielmien arvosanoja sekä kuvio 5 ympäristöpolitiikan pro gradu - tutkielmien arvosanoja. n pro gradu -tutkielmia tarkastettiin vuonna 3 yhteensä 5 ( Suomen historian ja 4 yleisen historian opinnäytettä), ja niiden arvosanat vaihtelivat arvolauseiden eximia cum laude approbatur ja cum laude approbatur välillä. Maantieteiden pro gradu -tutkielman arvosanat olivat arvolauseiden eximia cum laude approbatur ja non sine laude approbatur välillä. Ympäristöpolitiikassa valmistui yksi pro gradu -tutkielma arvosanalla non sine laude approbatur. Kuvio. Suomen historian ja yleisen historian pro gradu -tutkielmien arvosanajakauma vuonna 3 Pro gradu -tutkielmien arvosanat 3, historia (N=5) 3 % 4 % 44 %
Kuvio. Suomen historian ja yleisen historian pro gradu -tutkielmien arvosanajakauma vuosina - 3 Pro gradu -tutkielmat historia -3, N= LA % A % L % 36 % 7 % 5 % 38 % L LA A Kuvio 3. Maantieteen ja yhteiskuntamaantieteen pro gradu -tutkielmien arvosanajakauma 3 Pro gradu -tutkielmien arvosanat 3, maantieteet (N=) 8 % 5 % 4 % 5 %
Kuvio 4. Maantieteen ja yhteiskuntamaantieteen pro gradu -tutkielmien arvosanajakauma 3 Pro gradu -tutkielmat maantiede ja yhteiskuntamaantiede -3, N=63 A % L % 6 % LA 5 % % L 36 % 38 % LA A Kuvio 5. Ympäristöpolitiikan pro gradu -tutkielmien arvosanajakauma 3 Pro gradu -tutkielmat, ympäristöpolitiikka -3 (N=5) % % % 4 %
Opintojaksopalaute Weboodin palautejärjestelmän avulla kerättiin lukuvuonna 3 4 systemaattisesti palautetta kaikista perusopintojen opintojaksoista (pois lukien kirjatentit). Opiskelijoiden vastausaktiivisuus vaihteli opintojaksoittain, mutta vastausprosentti jäi kaikissa alle 5 prosentin. Vastausprosentti vaihteli historian opinnoissa 55 ja maantieteen ja ympäristöpolitiikan opintojaksoissa,5 3 prosentin välillä. Numeerisen palautteen perusteella vastaajat olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä opintojaksoihin, ja työmäärä oli sopiva suhteessa opintopistemäärään. Sanallisissa palautteissa esitettiin sekä kiitosta että kritiikkiä esimerkiksi opintojaksojen sisällöstä että luennoitsijoista. Kehitysehdotuksissa nostettiin esille Moodlen tehokkaampi hyödyntäminen: sinne toivottiin muun muassa opintojaksoihin liittyviä keskustelualueita sekä kirjallisten töiden ohjeistuksia. Muistiinpanojen tekeminen suoraan luennoitsijan puheesta näytti tuottavan vaikeuksia monille ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille, koska he toivoivat PowerPoint-esityksiä tms. luentojen tueksi. Toisaalta monet palautetta antaneet olivat sitä mieltä, että PowerPoint-esitykset tulisi jakaa opiskelijoille, jotta muistiinpanoja ei tarvitsisi tehdä tai pyytää muilta opiskelijoilta, kun opiskelija ei ole itse päässyt luennolle. Lukuvuonna 4 5 kerätään opintojaksopalaute syventävistä opinnoista.