Helsingin yliopisto Uskontotieteen laitos Kandin opas Lukijalle Tämä opas kertoo uskontotieteen aineopintoihin kuuluvan proseminaarin, kandidaatintutkielman ja kypsyyskokeen suorittamisesta. Kandidaatintutkielma tarjoaa oivan mahdollisuuden kehittää ja kokeilla omia tieteellisen kirjoittamisen taitoja. Uskontotieteessä saa vapaasti valita kandidaatintutkielman aiheen. Siksi tämän kirjoittamisessa pääsee syventymään aiheeseen, joka itseä kiinnostaa. Kandidaatintutkielman kirjoittamista ohjaavat yliopistonlehtorit, jotka johtavat myös proseminaareja. Proseminaarin tavoitteet ja suorittaminen Tavoitteet Proseminaari kuuluu aineopintoihin ja sen tavoitteena on tuottaa kandidaatintutkielma. Osanottajat laativat ja esittävät seminaarin kuluessa esitelmän, joka toimii pohjana kandidaatintutkielmalle. Proseminaari valmentaa tieteelliseen kirjoittamiseen ja keskusteluun. Keskustelussa tärkeällä sijalla on palautteen antaminen toisten esitelmistä. Seminaarin yhteydessä suoritetaan myös tieto- ja viestintäopintoja (TVT-opintoja) (humanistit 2 op ja teologit 1 op). TVT-opetuksesta tiedotetaan erikseen. On toivottavaa, että TVT-opinnot suoritetaan joko ennen proseminaaria tai sen kuluessa. Suorittaminen Proseminaari on tarkoitettu vain uskontotieteen pääaineopiskelijoille. Proseminaariin osallistuminen edellyttää, että uskontotieteen menetelmäkurssi on suoritettu tai suoritetaan samaan aikaan seminaarin kanssa. Proseminaari kestää kaksi periodia, joiden aikana kokoonnutaan seminaari-istuntoihin kerran viikossa. Kukin seminaarilainen laatii esitelmän, joka käsitellään vuorollaan seminaarissa. Seminaarissa saadun palautteen pohjalta esitelmästä laaditaan korjattu versio, joka toimii samalla kandidaatintutkielmana. Tutkielma palautetaan seminaarin vetäjälle seminaarin jälkeen vetäjän ilmoittamaan päivämäärään mennessä. Proseminaarin suorittaminen edellyttää aktiivista osallistumista seminaari-istuntoihin. Myös seminaariesitelmän laadinta vaatii aikaa seminaari-istuntojen ohella. Siksi opiskelijan on hyvä varata tarpeeksi aikaa opintojakson suorittamiseen.
Poissaoloista tulee aina ilmoittaa seminaarin vetäjälle. Jos opiskelija on pois kaksi kertaa ilmoittamatta syytä, katsotaan hänen lopettaneen seminaarin. Seminaarista luopumisesta ja sen uudesta suoritusajankohdasta on kuitenkin hyvä aina keskustella seminaarin vetäjän kanssa. Opintokokonaisuudesta (UST 260) saa suoritusmerkinnän (10 op), kun kokonaisuuden kaikki opinnot on suoritettu. Työskentely proseminaarissa ja esitelmän laatiminen Seminaarityöskentely Seminaari kokoontuu kerran viikossa kahden periodin ajan. Seminaarin alussa pohditaan yhdessä kunkin seminaariesitelmän aihetta. Koska seminaari kestää vain kaksi periodia, aihe valitaan heti seminaarin alussa. Siksi opiskelijan on hyvä miettiä omaa aihetta jo ennen seminaariin tuloa. Jos aiheen valinnassa on vaikeuksia, kannattaa keskustella asiasta seminaarin vetäjän kanssa joko tämän vastaanotolla tai lähettämällä sähköpostia. Seminaarin alussa tehdään aikataulu, johon varataan jokaiselle aika oman esitelmän käsittelyä ja puheenjohtajan tehtävää varten. Seminaarilaiset toimivat seminaari-istuntojen puheenjohtajina. Puheenjohtajana harjoitellaan kokousteknisiä taitoja. Seminaarissa noudatetaan ryhmäpalautetta, mikä tarkoittaa sitä, että jokainen seminaarilainen täyttää jokaisesta esitelmästä palautelomakkeen (ks. Proseminaarin palautelomake). Palautelomake toimii seminaarissa keskustelun pohjana ja se palautetaan esitelmän pitäjälle seminaari-istunnon päätteeksi. Palaute täytetään myös niiltä kerroilta, kun joutuu olemaan pois seminaarista, ja se palautetaan seuraavalla kerralla. Palautteen tekoon on hyvä paneutua huolella, ja lomake tulee olla täytettynä ennen seminaaria. Tarkoitus on harjoitella rakentavan palautteen antamista ja toisen kirjoitusprosessin tukemista. Seminaarissa harjoitellaan tieteellistä kirjoittamista laatimalla esitelmä, josta keskustellaan yhdessä. Esitelmien käsittelyssä harjoitellaan tieteellistä keskustelua. Seminaarin päätteeksi jokaisen tulee täyttää kurssipalautelomake. Seminaarin arvostelussa huomioidaan: - aktiivinen osallistuminen seminaariin; sitoutuminen omaan työhön - aktiivinen palautteen anto; sitoutuminen toisten töihin - huolellinen paneutuminen esitelmän laadintaan - aikataulussa pysyminen Ohjeet puheenjohtajalle Puheenjohtajan tehtäviin kuuluu jakaa puheenvuoroja ja pitää yllä rakentavaa ilmapiiriä. Puheenjohtaja huolehtii myös aikataulussa pysymisestä. Ohessa seminaarin kulkuun liittyviä yksittäisiä tehtäviä: 1. Toivota seminaarilaiset tervetulleeksi ja esittele päivän esitelmänpitäjä. 2. Anna puheenvuoro esitelmänpitäjälle. Pyydä häntä kertomaan, mitkä ovat hänen työnsä keskeiset tutkimustulokset, miten tutkimusprosessi eteni, ja minkälaista palautetta hän haluaisi. 3. Käy läpi myönteiset yleishuomiot ja viritä asiasta keskustelua. Jätä omat kommentit viimeiseksi.
4. Käy läpi yleiset kehitysehdotukset ja viritä asiasta keskustelua. Jätä omat kommentit viimeiseksi. 5. Käy työ kohta kohdalta läpi aloittaen työn otsikosta ja sisällysluettelosta. 6. Lopuksi vedä langat yhteen: minkä tyyppisiä muutoksia työn korjattuun versioon on tehtävä. Kiitä esitelmänpitäjää. 7. Esittele seuraavan kerran esitelmänpitäjä ja puheenjohtaja. 8. Hyvästele seminaarilaiset. Proseminaariesitelmä Rakenne. Proseminaariesitelmä on suppea tutkielma jostain rajatusta aiheesta. Esitelmän rakenne noudattaa esseen rakennetta. Esitelmän pituus on noin 15-20 sivua ja siinä noudatetaan tieteellistä viittausjärjestelmää (ks. Esseeohjeet). Esitelmän rakenne voi olla esimerkiksi seuraavanlainen: 1. JOHDANTO - aiheen ja tutkimuksen merkityksen esittely - aikaisempi tutkimus - esitelmän kysymys tai kysymykset - aineiston ja menetelmän esittely - näkökulma 2. ASIALUVUT - otsikoi sisällön mukaan - sisältää taustaluvun ja analyysiluvut 3. YHTEENVETO - yhteenveto ja johtopäätökset - pohdintaa jatkosta 4. LÄHTEET JA KIRJALLISUUS - lähteet: oma aineisto - kirjallisuus: kaikki muu MAHDOLLISET LIITTEET Arvostelu. Seminaarin päätteeksi esitelmästä toimitetaan seminaarin vetäjälle korjattu versio, joka on samalla kandidaatin tutkielma. Tutkielman arvostelussa noudatetaan asteikkoa nollasta viiteen. Kolmosen arvoinen tutkielma täyttää opinnäytetyön peruskriteerit ja osoittaa riittäviä valmiuksia tieteelliseen kirjoittamiseen. Arvostelu perustuu seuraaviin yleisiin näkökohtiin: 0 hylätty: ei täytä mitään opinnäytetyön perusvaatimuksia 1 välttävä: ilmiön tai asian esittely puutteellinen, tekninen toteutus ontuu, kirjallisuus olematon 2 tyydyttävä: selkeä pyrkimys ilmiön tai asian esittelyyn ja tekniseen toteutukseen, vähän kirjallisuutta 3 hyvä: selkeä ilmiön tai asian esittely, selkeästi rajattu aineisto, kohtalainen metodien hallinta ja kyky rakentaa tutkimukseen näkökulma, tekninen toteutus pääosin virheetön, kohtalaisesti kirjallisuutta 4 kiitettävä: kuten edellä mutta lisänä käsittelyä selkeyttävä tai syventävä ote, kyky käyttää tutkimusmetodeja tai rakentaa näkökulmaa luovalla ja itsenäisellä tavalla, kirjallisuutta melko runsaasti 5 erinomainen: kuten edellä mutta lisänä innovatiivisuus, kyky luovalla tavalla yhdistää ja soveltaa metodeja ja teoreettisia näkökulmia jonkin asian tai ilmiön analyysiin, kyky asettaa tutkimustulokset laajempiin teoreettisiin tai yhteiskunnallisiin viitekehyksiin, keskustelevuus, kirjallisuutta runsaasti
Tämän yleisarvion ohella kiinnitetään arvostelussa huomiota myös seuraaviin yksityiskohtiin: 1. Työn tekninen toteutus (ulkoasu, lähdeviitteet, kirjallisuusluettelo) 2. Kielellinen ilmaisu (sujuvuus, oikeakielisyys) 3. Asian hallinta 4. Argumentatiivisuus (selkeä tehtävän asettelu, selkeät johtopäätökset) 5. Itsenäinen tiedonhaku Kandidaatintutkielma ja kypsyyskoe Kandidaatintutkielma Kandidaatin tutkintoa varten opiskelijan laatii uskontieteellisen tutkielman, jossa hän osoittaa kykyä tieteellisen ajattelun soveltamiseen jonkin rajatun aiheen käsittelyssä. Tutkielman kirjoittamisessa opetellaan tieteellisen tekstin tuottamisen perussääntöjä ja kykyä soveltaa niitä. Tutkielma laaditaan proseminaarin yhteydessä. Kandidaatintutkielman tarkastaa ja arvostelee yliopistonlehtori. Arvosteluun ei tarvitse liittää erillistä kirjallista arvostelulausuntoa, mutta opiskelijan kannattaa pyytää opettajalta työstään vähintään suullista palautetta. Mikäli opiskelija on tyytymätön kandidaatintutkielman arvosteluun, hän voi pyytää siihen oikaisua suullisesti tai kirjallisesti arvostelusta vastaavalta opettajalta. Oikaisupyyntöön on annettava perusteltu päätös kohtuullisessa ajassa. Kandidaatintutkielmaa kirjoittaessa voi jo samalla miettiä, onko valittu aihe sellainen, että siitä voi tai haluaa jatkaa myös pro gradu-tutkielmassa. Kypsyyskoe Kandidaatin tutkinnon kypsyyskokeessa opiskelija osoittaa perehtyneisyytensä tutkielman alaan ja kielitaitonsa joko suomen tai ruotsin kielessä. Kandidaatintutkielman kypsyysnäyte kirjoitetaan tenttitilaisuudessa, jonka ajankohdat löytyvät tiedekunnan opinto-oppaasta. Kypsyysnäytteen ohjepituus on noin yksi konseptiarkki (neljä sivua). Kypsyysnäyte on tutkielman aihepiiriin liittyvästä aiheesta kirjoitettu analyyttinen ja ehyt kokonaisuus, jossa opiskelija esittelee ja analysoi tutkimuksena aineistoa, tutkimusmenetelmiä ja tuloksia. Tutkielman tarkastaja antaa 2 3 tutkielman aihepiiriin liittyvää kysymystä, joista opiskelija valitsee yhden. Kypsyysnäytteestä ei anneta opintopisteitä. Kypsyysnäyte arvostellaan asteikolla hyväksytty / hylätty, ja se merkitään rekisteriin merkinnällä suoritettu. Perehtyneisyyden tutkielman alaan toteaa kandidaatintutkielman tarkastaja uskontotieteen laitoksella (yliopistonlehtori). Opiskelijan suomen tai ruotsin kielen taidon toteaa kyseisen kielen opettaja tutkielman kielen tarkastamisen yhteydessä. Kypsyysnäyte hylätään, jos kumpikin tarkastaja tai vain toinen tarkastaja hylkää sen. Kypsyysnäytteen kieliasun on täytettävä seuraavat vähimmäisvaatimukset: 1. Teksti on luettavaa, ja isot ja pienet kirjaimet sekä sanarajat erottuvat. 2. Kirjoituksella on otsikko. Sisällön ja otsikon tulee vastata toisiaan. 3. Teksti on jaettu selvästi erottuviin kappaleisiin. 4. Oikeinkirjoituksen ja välimerkkien käytön perusasiat ovat kunnossa. 5. Virkkeiden ja lauseiden väliset suhteet on ilmaistu selkeästi; virkerakenteet ovat kunnossa.
6. Sanajärjestys on yksiselitteinen ja palvelee informaation välittämistä. 7. Tyyli on asiatyyliä. 8. Teksti etenee kielen varassa eikä esimerkiksi kaavojen, kaavioiden tai kuvien varassa. 9. Kirjoitus on rakenteeltaan jäsennelty ja yhtenäinen kokonaisuus. 10. Lukijan on ymmärrettävä teksti. Kirjoittaja ei saa olettaa, että lukija on tutustunut hänen tutkielmaansa. Kypsyyskokeeseen ilmoittautuminen teologisessa tiedekunnassa: Kypsyyskokeeseen ilmoittaudutaan samalla, kun jätetään kandidaatintutkielma tarkastettavaksi. Kandidaatintutkielman ja kypsyyskokeen tarkastaa se yliopistonlehtori, jonka proseminaariin opiskelija on osallistunut. Kokeeseen ilmoittaudutaan weboodissa. Selvitä tarkemmat ohjeet tiedekunnasta. Kypsyyskokeeseen ilmoittautuminen humanistisessa tiedekunnassa: Kypsyysnäytteeseen ilmoittaudutaan uskontotieteen laitokselle jättämällä tenttikuori sille yliopistonlehtorille, jonka proseminaariin opiskelija on osallistunut. Tarkemmat ohjeet kypsyysnäytteen kirjoittamisesta löytyvät tiedekunnan sivuilta. Kypsyysnäytteen voi suorittaa humanistisen tiedekunnan tiedekuntatentissä tiedekunnan ilmoittamina päivinä. Lopuksi Kandidaatintutkielma ja kypsyyskoe on hyvä suorittaa heti proseminaarin jälkeen, sillä niiden hyväksytty suorittaminen on edellytyksenä maisterivaiheen opintoihin osallistumiselle. Lisää ohjeita löytyy sekä teologisen että humanistisen tiedekunnan sivuilta. 17.11.2006/HP Seminaarityön palaute Tekijä: Arvioija:
Päivämäärä: 1. Työn yleiskatsaus Myönteiset huomiot: a) b) c) Kysymyksiä ja kehittämisehdotuksia: a) b) c) 2. Yksityiskohtainen tarkastelu a) Asiasisältö (kuinka hyvin tutkimuskohde tuli selville jne) b) Toteutus (rakenteen selkeys ja esityksen johdonmukaisuus, kieli jne.) c) Ulkoasu (tekninen toteutus) 3. Erityismainintoja (tarvittaessa käytä paperin toista puolta)