Pöytäkirja 1 (8) Käyttöönottotyöryhmän kick off -kokous 12.4.2017 Aika Paikka 12.4.2017 klo.9-15 Läkkisepäntie 21, 00620 Helsinki 6 krs. nh. sauna Läsnä Minna Arffman Fingrid Oyj (pj.) Kerttu Korpelainen Fingrid Oyj (siht.) Lauri Jännes Fingrid Oyj (paikalla asialistan kohdissa 1-6) Marjut Puukangas Fingrid Oyj Johanna Piispa Vantaan Energia Sähköverkot Oy Jari Arve Satapirkan Sähkö Oy Juha Leinonen Pöyry Management Consulting Oy Jimmy Forsman Pöyry Management Consulting Oy (paikalla asialistan kohdissa 1-6) Minnakaisa Ahonen esett Oy (paikalla asialistan kodassa 9) Poissa Riitta Vaissalo Fortum Riina Heinimäki Energiateollisuus ry Greetta Arha Elenia Oy Asialista 1 Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen klo.9.05. Puheenjohtaja kertoi heti alkuun, että koska suuriosa ryhmän jäsenistä on poissa, järjestetään vielä erikseen Skype-palaveri, jossa käydään läpi ohjeistus kokouksessa annettavasta kotitehtävästä. Arffman kertoi, että kokoukset tullaan pitämään pääosin Helsingissä joko Fingridin pääkonttorilla Triotossa tai Datahub-projektin tiloissa Duetossa, joka sijaitsee Trioton vieressä. 2 Esittelykierros Käytiin lyhyt esittelykierros osallistujien kesken. 3 Kilpailulainsäädännön noudattaminen Fingridin neuvottelukunnan ja toimikuntien sekä vastaavien toiminnassa ohje Puheenjohtaja kävi läpi tiivistetysti ohjeen oleellisen sisällön, ja muistutti että yhtiöiden sisäisiä asioita ei jaeta kokouksissa. Kuluttajan / asiakkaan asemaa heikentävän tiedon jakaminen on luonnollisesti kiellettyä. Myyntihinnat, tuotteet, kustannusrakenteet ja muut kilpailuun vaikuttavat aiheet pidetään keskustelun ulkopuolella ja noudatetaan ohjetta.
Pöytäkirja 2 (8) 4 Ryhmän mandaatti Puheenjohtaja kertoi, että Energiateollisuus ry nimesi ryhmään jäsenet. Pöyry Management Consulting Oy toimii ryhmän työskentelyn fasilitointi sekä dokumentointi apuna. Syksyn aikana ryhmän tehtävä on tehdä käyttöönottosuunnitelma, jossa on tunnistettu suunnitelman olennainen sisältö ja alan kannalta tärkeimmät toimenpiteet. Loppuvuodesta suunnitelmaluonnos menee alalle kommentoitavaksi ja vuoden loppuun mennessä on valmis käyttöönottosuunnitelman versio 1.0. Tavoite on datahubin hallittu ja suunnitelmallinen käyttöönotto. Puheenjohtaja täsmensi, että ryhmän jäseniltä työ vaatii resursseja ja asiantuntija-apua sekä sidosryhmien kanssa kommunikointia. Ryhmän työskentelyssä tullaan myös hyödyntämään muita datahub-työryhmiä kuten prosessityö- ja tietokonversioryhmää. Huomioitavaa on, että tehtävän käyttöönottosuunnitelman lisäksi jokaisen toimijan on tehtävä oma käyttöönottosuunnitelmansa. 5 Datahub-projektin yleiskatsaus / Arffman Puheenjohtaja kävi lyhyesti läpi projektin etenemistä. Vuoden 2016 alussa julkaistiin datastandardi, prosessi- sekä tekninen dokumentaatio toimialle kuultavaksi sekä tehtiin datahub IT-hankintaan liittyvä markkinakartoitus. Tammikuussa 2016 tehtiin myös ensimmäinen road-show projektin tiimoilta, jolloin kolmeen koulutustilaisuuteen osallistujia saatiin yli 200 henkilöä. Helmikuussa 2016 aloitettiin tietokonversiosuunnitelman teko ja perustettiin tietokonversioryhmä. Huhtikuussa datahub tiimiin vahvistukseksi Fingridille saatiin tietokonversiotyön asiantuntija Fredrik Södö. Datahub-tiimi kasvoi myös kahdella projekti-insinöörillä alkuvuonna 2016 ja tällä hetkellä datahub projektin parissa työskentelee 10 henkilöä. 2016 perustettiin (Fingridin tytäryhtiö) ja maaliskuussa julkaistiin versiot 1.0 prosessi-, datastandardi sekä teknisestä dokumentaatiosta. Tällöin saatiin käyntiin datahub-järjestelmän määrittelyt täysipainoisesti. Huhtikuussa toimintansa aloitti uudella kokoonpanolla myös prosessityöryhmä. Toukokuussa 2016 pidettiin Finlandiatalolla infotilaisuus, jolloin pääpaino oli tietokonversiosuunnitelmassa. Viime vuoden syksyllä menivät lainsäädäntöluonnokset eteenpäin TEM:lle ja puheenjohtaja totesi lainsäädäntötyön olevan myöhässä, mutta tulevana kesänä luonnos hallituksen esitykseksi on tarkoitus saada lausuntakierrokselle. Näin ollen hallituksen esitys annettaisiin eduskunnalle tulevana syksynä. Aikatauluarvion on ilmoittanut Arto Rajala, joka vastaa lain valmistelusta TEM:in energiaosastolla. Rajalan kirjoittama blogi löytyy: http://tem.fi/blogi/-/blogs/tem-kaynnistaa-sahkomarkkinoiden-datahubia-koskevan-lainvalmistelun. Loppuvuodesta julkaistiin datahub- sekä tietokonversiopalvelun hankintailmoitukset ja valittiin hankintoihin kelpuutetut osallistujat. Marraskuussa pidettiin ensimmäinen toimialalle suunnattu webinaari ja uusi meneillään oleva datahub-webinaarisarja aloitettiin keväällä. Webinaarit ovat olleet hyvin suosittuja ja osallistujia on ollut n. 300 per koulutus.
Pöytäkirja 3 (8) Lopuksi Arffman esitteli projektin kokonaiskustannusten jakautumisen 2015-2016 sekä rakennusaikataulun, jotka löytyvät pöytäkirjan liitteenä olevasta esitysmateriaalista. Arffman kertasi myös kuluvan vuoden keskeisimmät tehtävät, joita ovat mm. tietokonversiopalvelun hankinta & käyttöönotto, tietokonversiotyön käynnistäminen pilottiyhtiöiden kanssa, ohjeistukset ja vuoropuhelu toimialan kanssa datahubiin valmistautumiseksi, alustavan käyttöönottosuunnitelman laadinta, datahub-järjestelmähankinta sekä datahubiin liittyvät lainsäädäntömuutokset. Arve pyysi täsmennystä kustannusten tulevasta jakoperusteesta datahub käyttäjien kesken. Puheenjohtaja vastasi, ettei kustannusten jakautumisesta ole antaa tarkempaa infoa kuin vuonna 2014 laaditussa selvityksessä koskien keskitettyä tiedonvaihtoratkaisua. Projektissa on tiedostettu, että kustannusten jakautuminen on yhtiöille olennaista ja jakoperuste halutaan saada alan tietoon heti kun mahdollista, Arffman lupasi kertoa saadun palautteen jälleen projektin johdolle. Arffman lisäsi myös, että kunhan järjestelmätoimittaja on valittu, aikataulukin tulee täsmentymään. Piispa nosti esille järjestelmätoimittajien roolin, eli miten ja milloin toimittajat otetaan mukaan projektiin? Puheenjohtaja totesi, että kunhan hankinta on finaalissa, voidaan järjestelmätoimittajia ottaa mukaan työhön. Piispa tiedusteli myös onko Fingridillä tiedossa miten hyvin toimijat ovat mukana datahubiin valmistautumisessa. Jännes totesi että hänen osuudessaan saadaan tietokonversion kyselyvastausten kautta kuvaa toimittajien valmistautumisesta. 6 Tietokonversiotyön eteneminen / Jännes Jännes kävi läpi tietokonversiotyön etenemisen ja taustan. Tietokonversiolla on tarkoitus varmistaa korkea datan laatu ja yhdenmukaistaa liiketoimintatiedot. Haasteita tietokonversio-projektiin tuo osapuolten määrä sekä se, että yhtiöillä on hyvin erilaiset valmiudet sekä tietojärjestelmät. Datahub-projektin onnistumisen kannalta tietokonversiotyö on avainasemassa. Tällä hetkellä on käynnissä tietokonversiopalvelun hankinta eikä toimittajaa ole vielä valittu. 6.1 Tietokonversioprojekti Jännes kävi läpi myös tietokonversioprojektin rakenteen. Pilottivaihe alkaa tämän vuoden puolella ja sisältää 3 iteraatiota. Jokaiselle iteraatiovaiheelle asetetaan tarkistuspiste, jonka vaatimusten täytyttyä voidaan siirtyä seuraavaan iteraatiovaiheeseen. Pilottivaiheen aikana rakennetaan tietokonversiojärjestelmää ja määritellään siihen liittyvät tarkastussäännöt. Iteraatiovaiheiden vaatimukset löytyvät tietokonversiosuunnitelmasta. Pilotin jälkeen vuorossa on auditointi, jossa varmistetaan tietoturvan toteutuminen. Datahubin toteutusvaiheen aikana tulee puolestaan olemaan 5 iteraatiota. Jännes kävi myös läpi tietokonversioprosessin. Tietokonversiopalvelusta tehdään tiedon alkulataus datahubiin. Datahubin kautta palautuu toimijoille lopuksi raportti, mitä tietoja tallentui. Tietokonversio palvelu ei korjaa lähdeaineiston virheitä vaan ilmoittaa havaitsemistaan virheistä. Tietokonversiotyön tueksi on laadittu tietokonversiosuunnitelma sekä tiivistetty ohje tietokonversiotyöhön valmistautumisesta. Tietokonversiosta tullaan järjestämään koulutuksia.
Pöytäkirja 4 (8) 6.2 Tietokonversion seurantakyselyt Alan valmistautumisen tueksi ja seuraamiseksi lähetetään kolme seurantakyselyä, joista kaksi on jo toteutettu. Kolmas kysely lähetetään kevään aikana. Ensimmäisellä seurantakyselyllä kartoitettiin yhtiöiden valmistautumista tietokonversioon aikataulun, resurssien sekä oman työn määrän arvioimisen kautta. Jännes lisäsi, että kyselyn tulokset ovat marraskuulta, joten ne eivät enää aivan kuvaa tämän hetkistä tilannetta. Kyselyn tuloksista selvisi että suurin osa yhtiöistä on valmistautunut tietokonversioon hyvin tai kohtuullisesti, joukossa oli kuitenkin myös vielä yhtiöitä, jotka eivät ole aloittaneet valmistautumista. Jännes kertoi myös, että Fingridin kotisivuilta löytyy lista kyselyihin vastanneista yhtiöistä. Toisella seurantakyselyllä kartoitettiin yhtiöiden tietojärjestelmien yhteensopivuutta datastandardin kanssa. Toinen kysely oli työmäärältään vaativampi ja vastauksia on saatu 3.4 mennessä myyjiltä 68% ja verkonhaltijoilta 74%. Kyselystä tuli ilmi, että datan laadussa ja yhteensopivuudessa on suurta vaihtelua. Kolmannen kriittisyysluokan tiedoissa on eniten puutteita. Kyselytuloksia tarkemmalla tasolla löytyy pöytäkirjan liitteenä olevasta esitysmateriaalista. Jännes esitti kysymyksen ryhmäläisten suuntaan, onko kyselyt koettu hyödyllisiksi? Arve kommentoi että 2. kyselyyn vastaamisen myötä tuli ilmi, mitä puutteita datassa on yhtiökohtaisesti. Piispa kommentoi, että kyselyn kautta saatiin hyvin käsiteltyä keskeisiä asioita. Piispa kysyi miten tietokonversiotyössä huomioidaan tuleva EU:n tietosuoja direktiivi. Arffman kertoi, että Fingridin lakiasioiden yksikkö seuraa tiivisti direktiivin implementointia ja tuleva lainsäädäntö huomioidaan datahubissa. Arve tiedusteli saadaanko henkilötunnuksia keskitetysti väestörekisteristä? Fingrid on tehnyt ET:n kanssa esityksen TEM:lle, jonka kautta pyritään saamaan määräaikaisena massaluovutuksena väestörekisteristä hetuja. Aikaisintaan loppuvuodesta kun lainsäädäntötyö etenee, saadaan tarkempaa tietoa hetujen saamisesta väestörekisterin kautta. Puukangas vinkkasi seurantaryhmän kautta tulleen esimerkin, siitä kuinka hetuja saatiin erään toimijan mukaan hyvin kerättyä niin, että pyydettiin asiakkailta tietojen täydennystä ja porkkanana oli matkalahjakortti. Asiakkaat pystyivät lähettämään täydennetyt tietonsa myös kirjeitse, ja näin saatiin myös hyvin hetuja kerättyä. Piispa myös kertoi törmänneensä tapauksiin, missä asiakas antaa väärän hetun. Jännes kommentoi, että tietokonversiossa tullaan hyödyntämään tarkistuksia täsmääkö hetu annettuun nimeen. 6.3 Tietokonversiotyöryhmä Lopuksi Jännes kertoi tietokonversiotyöryhmästä, joka toimii myös tietokonversiopalvelun pilottiryhmänä. Työryhmän tehtävänä on määritellä tiedonsiirtomuodot, prosessi ja työkalut tietojen toimittamiseen. Työryhmän työ jatkuu datahubin käyttöönottoon asti, kokousten pöytäkirjat löytyvät EDIELfi-portaalista. Tietokonversiotyöryhmän kokoonpano löytyy esitysmateriaalista. Tietokonversion onnistumisen kannalta on tärkeää, että toimijat tiedostavat tietokonversion aikataulun/ työllistävyyden, muutokset eivät hoidu parissa päivässä. Kun toisenkin seurantakyselyn tulokset saadaan, voidaan kyselyiden tulosten perusteella tehdä vielä
Pöytäkirja 5 (8) kattavampia johtopäätöksiä toimijoiden valmistautumisen tilanteesta. Jännes palaa tulosten pohjalta saatuihin johtopäätöksiin jälleen seuraavassa kokouksessa. 7 Terveisiä prosessityöryhmästä / Puukangas Puukangas kertoi terveisiä prosessityöstä. Projektin aikana on määritelty tiedonvaihtoon liittyvät prosessit toimialan kanssa tiiviissä yhteistyössä. Prosessit muuttuvat hubin tulon myötä ja tiedonvaihtomalli muuttuu reaaliaikaiseksi. Datahubissa yksilöity harminisoitu tieto löytyy keskitetysti samasta paikasta. Toimialan yhtiöiden omien tiedonvaihtoprosessien sekä järjestelmien on oltava yhteensopivia datahubin prosesseihin. 7.1 Prosessityöryhmä ja muutostarpeiden käsittely Uusi prosessityöryhmä aloitti toimintansa huhtikuussa 2016 ja kokouksia pidetään vuositasolla kolme (tai tarvittaessa useammin). ET nimesi jäsenet työryhmään, tarkempi kokoonpano on nähtävillä liitteenä olevassa esitysmateriaalissa. Prosessityöryhmän jäsenet toimivat linkkinä prosessityön ja toimialan välillä tuoden työskentelyyn alan laajan näkemyksen ja osaamisen. Datahub liiketoimintaprosesseihin tulee mahdollisia muutostarpeita projektin aikana esim. alan toimijoilta, viranomaisilta sekä datahub projektilta. Nyt kun prosessit on määritelty, suhtaudutaan kriittisesti muutostarpeisiin ja kaikki muutosehdotukset käsitellään prosessityöryhmässä. Fingrid valmistelee muutostarpeet ensin sisäisesti ja vie sitten eteenpäin työryhmään. Tässä vaiheessa on olennaista, että muutostarpeiden käsittely on kriittistä sekä asiantuntevaa, sillä muutokset määrittelyihin eivät enää tarkoita pelkästään muutosta hubin toimintaan vaan muutokset heijastuvat laajasti toimialan toimintaan. Puukangas kävi myös läpi muutostarpeiden käsittelyprosessin. Kaikki työryhmän kokousmuistiot ovat luettavissa EDIELfi-portaalissa. 7.2 Prosessidokumentaation uudet versiot Uudet versiot prosessidokumentaatiosta julkaistaan vielä kevään 2017 aikana (dokumenteista julkaistaan myös englanninkieliset versiot): Sähkön vähittäismarkkinoiden liiketoimintaprosessit datahubissa versio 1.2 Datahub-tapahtumat versio 1.1 Datastandardi versio 1.3 Uuteen versioon prosessidokumentista on korjattu virheet ja mm. tarkennettu prosessikuvauksia. Myös taseselvitykseen ja tasevirheiden käsittelyyn liittyviä kuvauksia on tarkennettu. Tasevirheiden käsittelyyn hubin käyttöönoton yhteydessä tulee tarkennus, että jakeluverkonhaltijoiden ei käyttöönoton jälkeen tarvitse ylläpitää laskentoja kuten aluksi määriteltiin. Prosessidokumentin uudessa versiossa yksi keskeinen muutos on myös, että asiakkaan pääsy omiin tietoihin on määritelty toteutettavaksi Suomi.fi palveluportaalin kautta. Portaali mahdollistaa yksityisasiakkaiden pääsyn datahubin tietoihin vahvalla tunnistuksella. Portaali mahdollistaa myös henkilöiden väliset omat valtuutukset ja tunnistuspalvelu tarkistaa oikeudet. Yhtiöiden online-palveluihin voidaan laittaa linkki Suomi.fi-portaaliin, portaalin kautta asiakkaalla on mahdollisuus päästä näkemään myös päättyneet sopimukset.
Pöytäkirja 6 (8) Datahub-tapahtumat dokumentti on päivitetty vastaamaan uutta prosessidokumenttia. Datastandardista on korjattu löydetyt virheet ja dokumenttiin on lisätty entiteettien (tietokokonaisuuksien) määritelmät. Jatkossa dokumentaatio, ohjeet sekä koulutusmateriaalit löytyvät keskitetysti EDIELfi-portaalista. 7.3 Fingridin ja ET:n välinen työnjako & datahub-webinaarit Työnjako Fingridin ja ET:n välillä toimialan ohjeisiin liittyen on määritelty niin, että datahub projekti vastaa osapuolten ja datahubin välisistä ohjeista ja ET vastaa toimialan yhtiöiden ja loppuasiakkaan välisiseen kommunikointiin liittyvistä ohjeista. Datahub projekti arvioi tarvetta muille ohjeille ja käy tilannekohtaisesti läpi ohjetarpeen ET:n kanssa, esimerkkinä GS1-tunnusten käyttöönotto-ohjeistus. Puukangas esitteli datahub-webinaarien aikataulun ja aiheet. Webinaarien kautta on tarkoitus tuoda prosessit ja julkaistut materiaalit helpommin käsiteltävään muotoon. Webinaarit ovat maksuttomia ja tallenteet sekä webinaarien aikana esitettyihin kysymyksiin annetut vastaukset löytyvät EDIELfi-portaalista. 7.4 Siirtyminen GSRN-muotoisiin käyttöpaikkatunnuksiin GSRN-muotoiset tunnukset eivät tule käyttöön nykyiseen tiedonvaihtoon, niihin siirrytään datahubin käyttöönoton myötä. Jakeluverkonhaltijat luovat uudet tunnukset, jotka toimitetaan tietokonversion kolmannessa iteraatiovaiheessa myyjille. Tietokonversion aikataulu ja rooli tulee olla selkeä tunnuksen käyttöönotossa. Ohje GS1-tunnuksien käytöstä oli kommentoitavana maaliskuun loppuun eikä kommentteja juuri saatu. Keskustelussa tunnuksiin liittyen esille nousi tärkeys selvittää mihin kaikkiin järjestelmiin muutos vaikuttaa sekä todettiin, että viestintää muutoksesta pitää vielä tehostaa. Valmistautumisen seurantaa tullaan tekemään tulevan tietokonversiokyselyn avulla. GS1-tunnusten käyttöönotto tulee olemaan todella suuri muutos toimialan yhtiöissä. ET:ltä on tulossa ohje EDI-päiville, kuinka tunnusten käyttöönotto tulee huomioida asiakasviestinnässä. Puukangas näytti myös GSRN-tunnuksen rakenteen sekä käyttöönotto-ohjeistuksen. 8 Käyttöönottosuunnitelma / Leinonen Leinonen kertoi lähtökohdista käyttöönottosuunnitelman laatimisen osalta ja täsmensi Pöyryn roolia suunnitelman tekemisen ohjaajana, itse sisällön tuottaminen on ryhmäläisten vastuulla. Liitteenä olevasta esitysmateriaalista löytyy tarkempi kuvaus työskentelytavoista ja Pöyryn roolista. Työskentely alkaa viitekehyksen työstämisestä. Käyttöönottosuunnitelma on ylätason suunnitelma markkinaosapuolille datahubiin siirtymisestä eikä kyse ole markkinaosapuolikohtaisesta käyttöönottosuunnitelmasta eli jokainen yhtiö itse laatii lisäksi oman suunnitelman omasta käyttöönottoprojektista. Käyttöönottosuunnitelma toimii markkinaosapuolille käyttöönottovalmiuden varmistamiseen liittyvänä ohjeena ja tukena. 8.1 Alustava luonnos käyttöönottosuunnitelman sisällysluettelosta Leinonen kävi läpi alustavan käyttöönottosuunnitelman sisältöesimerkin, joka toimii pohjana päätettäessä mitä halutaan tuoda itse suunnitelmaan. Sisältöesimerkki löytyy esitys-
Pöytäkirja 7 (8) materiaalista. Suunnitelman tekemisen kannalta olennaista on päättää millä tasolla sisältö halutaan tuoda suunnitelmaan. Viestintä- ja koulutussuunnitelma ovat myös mietittävä erikseen. Suunnitelmaa tehtäessä on tunnistettava käyttöönoton vaikutukset liiketoiminta- ja markkinaprosesseihin sekä mietittävä käyttöönoton kannalta olennaiset sidosryhmät. Mietittävänä on myös, mitä kaikkea suunnitelmaan otetaan mukaan. Markkinaosapuolten vastuut ja velvollisuudet tulee määritellä tarkasti. Myös IT-järjestelmien toteutus, testaukset sekä datamigraatio tulee kuvata suunnitelmassa ylätasolla. Ennen datahubin käyttöönottoa vähittäismarkkinaprosessit sekä tiedonvaihto tulee jäädyttää, jotta voidaan siirtyä uuteen tiedonvaihtomalliin, myös tämä tulee ottaa huomioon ja suunnitella. Suunnitelmassa on otettava kantaa toimijoiden kanssa tehtäviin sopimuksiin sekä millaista testausta & sertifiointia vaaditaan. Puheenjohtaja kommentoi, ettei datahubin ja toimijoiden kanssa solmittavat sopimukset ole vielä työnalla. Piispa kommentoi, että toimijoiden valmistautuminen hubiin tulee varmistaa. Puheenjohtaja täsmensi, että lainsäädännön kautta tullaan varmistamaan toimijoiden liittyminen hubiin, samankaltaisesti kuin NBS-projektin käyttämä asetuksen vaatima rinnakkaisselvitys. Lainsäädännön muutokset sekä markkinamalli on huomioitava suunnitelmaa työstettäessä. Ryhmän jäsenet kommentoivat, että käyttöönoton resurssit ja organisointi täytyy täsmentää suunnitelmaan. Käyttöönoton tuki täytyy varmistaa ja se mikä on datahub-organisaation ja mikä järjestelmätoimittajan vastuulla. Arve kommentoi, että käyttöönoton tuki tulee määrittää ajoissa, jotta ala pääsee esittämään kysymyksiä oikeille tahoille. 8.2 Työryhmän työskentelytapa 9 Muut asiat Leinonen kertoi käyttöönottotyön etenevän workshop-tyyppisen työskentelyn kautta teemoittain eli tarkoituksena on alkaa otsikko kerrallaan työstämään käyttöönottosuunnitelmaa eteenpäin. Kokoukset ajoitetaan niin, että ryhmäläisille jää tarpeeksi aikaa pureutua seuraavaan teemaan ennen sen läpikäyntiä. Työskentelytapoja voidaan sopia joustavasti. Puheenjohtaja myös muistutti, että versio 1.0 tulee työstää tarpeeksi yleisellä tasolla, syventyminen aihealueittain tehdään ensi vuonna. Lopuksi Leinonen esitteli ensimmäisen kotitehtävän ryhmäläisille. Tarkoituksena on kotitehtävän muodossa kerätä ryhmäläisten kokemuksia ja parhaita käytäntöjä tietojärjestelmän käyttöönotosta. Kotitehtävän kautta saadaan myös kartoitettua, mitä halutaan tuoda käyttöönottosuunnitelman sisällykseen ja näin päästään työn alkuun. Seuraavassa kokouksessa käydään läpi ryhmäläisten ehdotukset suunnitelman sisällöstä ja ehdotusten pohjalta kootaan yhdessä sisällysluettelo otsikkotasolla. Tämän jälkeen päästään jo etenemään ja pureutumaan itse teemoihin. Seuraavassa kokouksessa määritellään projektisuunnitelman aikataulutus. Puheenjohtaja kävi naapurissa olevalta esettiltä kysymässä ehtisikö joku heiltä kertomaan käyttöönottoon siirtymisen osalta onnistumisista ja haasteista. Yllätysvieraana saatiin esettin toimitusjohtaja Minnakaisa Ahonen, kertomaan esett:n kokemuksia käyttöönottoon liittyen.
Pöytäkirja 8 (8) Ahonen kuulutti avoimen toiminnan ja tehokkaan viestinnän perään. ESett on pitänyt aktiivisesti aamupalavereita toimittajan kanssa sekä järjestänyt toimijoille skype-klinikoita, joissa on tarjottu lisäkoulutusta aihealueittain. Pienemmistäkin stepeistä työn etenemiseen liittyen kannattaa viestiä toimialalle. Projektilla on lähitukiryhmä, joka on ollut valmiudessa toimimaan testausapuna aina tarvittaessa. Olennaista on, että tämä lähitukiryhmä pysyy aktiivisena ja pilotoi aina tarvittaessa. Ahonen vinkkasi, että tämmöisen ryhmän kanssa kannattaa tehdä etukäteen sopimus, jolla varmistetaan sitoutuneisuus. Sopimuksiin liittyen markkinaosapuolten kanssa Ahonen kommentoi, että sopimusten ja sopimusohjeistuksen täytyy olla todella selkeä, näin saadaan ohjeiden mukaan kaikilta sopimukset palautumaan. Ahonen kertoi lopuksi, että erilaiset tsekkilistat on koettu hyödyllisiksi alalla. Ahonen painotti myös kiinnittämään huomiota siihen mihin toimijat pakotetaan lainsäädännön kautta ja mitä viedään muuta kautta eteenpäin. Myös erilaisiin teknisiin haasteisiin kannattaa varautua kuten esim. toimijoiden palomuuriasetuksiin. 10 Seuraavat kokoukset Päätettiin ryhmän kesken seuraavat kokouspäivät loppuvuoden osalta. Kokous päiviksi valikoitui: 24.5 klo.9-15 16.6 klo.9-12 (Skype) 22.8 klo.9-15 19.9 klo.9-15 10.10. klo.9-15 14.12. klo.9-15 Skype-palavereita tarvitaan lisäksi kokousten välissä, päätettiin että sovitaan aikataulu seuraavassa kokouksessa näiden osalta. Sihteeri lähettää kutsut kokouksessa sovittuihin kokousajankohtiin. Skype-kokous kotitehtävän läpikäymiseksi pidetään joko 19. tai 20.4, sihteeri lähettää kutsut kun päivä varmistuu. Puheenjohtaja päätti kokouksen klo. 14.00. Jakelu Liiteet Datahub käyttöönottotyöryhmä Marjut Puukangas Lauri Jännes Esitysmateriaali