Sukupuolentutkimuksen opinto-opas

Sukupuolentutkimuksen oppiaineen opinto-opas kevät 2012

Sukupuolentutkimuksen opinto-opas Tervetuloa opiskelemaan sukupuolentutkimus... Mitä on sukupuolentutkimus... Tutkimus... Opiskelu... Vaikuttaminen... Tiedotus... Kristiina-tutkimuseminaari... Sukupuolentutkimuksen opiskelu... Yleistä... Sukupuolentutkimus sivuaineena... Sukupuolentutkimus pääaineena: Nais- ja sukupuolentutkimuksen maisteriohjelma... Jatko-opinnot... Opintoneuvonta... Tutkintovaatimukset ja opintojen vanheneminen... Vaihto-opiskelu... Sukupuolentutkimuksen opintojen rakenne... Perusopinnot... Aineopinnot... Syventävät opinnot maisteriohjelman opiskelijoille... Syventävät opinnot sivuaineopiskelijoille... Sukupuolentutkimuksen opetus... Kevätlukukausi 2012... Opintojen suorittaminen... Henkilökunta... Nais- ja sukupuolentutkimus muissa yliopistoissa... Alumnitoiminta: Kristiinan ystävät... Tieteelliset seurat... Vastakarva - Sukupuolentutkimuksen ainejärjestö... Sukupuolentutkimuksen verkosto Hilma... Tasa-arvotiedon keskus Minna... 3 4 4 5 5 5 6 6 6 6 7 8 9 9 9 10 11 13 30 33 35 38 37 39 40 40 41 41 42 42 2

Tervetuloa opiskelemaan sukupuolentutkimusta! Sukupuolentutkimuksen oppiaineessa analysoidaan monin eri tavoin sukupuolen ja seksuaalisuuden kulttuurista merkitystä ja yhteiskunnallisia vaikutuksia. Sukupuolentutkimus on kasvanut naisliikkeestä ja feministisen ajattelun perinne on keskeinen osa sitä. Opintojen kuluessa tutustutaan monipuolisesti feministisen ajatteluun historiallisena, filosofisena, kulttuurisena ja poliittisena ilmiönä. Nykyiseen sukupuolentutkimuksen alaan kuuluvat myös olennaisesti eri seksuaalisuuksia pohtiva queer-tutkimus sekä miesten ja maskuliinisuuksien tutkimus. Feministinen tutkimus on koko historiansa ajan ollut poliittisesti provokatiivista ja älyllisesti haastavaa, ja opiskelu tarjoaa mahdollisuuden ottaa osaa tähän seikkailuun. Sukupuolentutkimus on avoin oppiaine kaikkien tiedekuntien opiskelijoille ja sopii erinomaisesti sivuaineeksi mihin tahansa aineyhdistelmään. Sivuaineena sukupuolentutkimus luo opiskelijalle valmiuksia eritellä sukupuolen vaikutuksia omalla alallaan. Sukupuoli on yksi merkittävimmistä valtajärjestelmistä kaikissa kulttuureissa ja yhteiskunnissa, ja taidot tulkita sukupuolen merkityksiä kulttuurissa ovat erittäin hyödyllisiä. Pääaineena sukupuolentutkimusta voi opiskella hakemalla nais- ja sukupuolentutkimuksen maisteriohjelmaan kandidaatintutkinnon jälkeen. Kaksivuotisessa ohjelmassa opiskellaan sukupuolentutkimuksen syventävät opinnot ja kirjoitetaan pro gradu -tutkielma tiiviisti ohjatussa seminaariryhmässä. Sukupuolentutkimuksen tohtorintutkintoon tähtäävä jatko-opiskelu tapahtuu oppiaineen professorin, yliopistonlehtorien ja dosenttien ohjauksessa. Sukupuolentutkimuksenverkosto Hilman vuonna 2009 toteuttama työelämäselvitys osoittaa, että nais- ja sukupuolentutkimuksesta valmistuneet maisterit ja tohtorit sekä ainetta sivuaineena lukeneet ovat sijoittuneet hyvin työmarkkinoilla. Alan asiantuntemuksella on kasvavaa kysyntää tasaarvotyössä sekä kansainvälisissä tehtävissä. Myös media-alalle sekä tutkimuksen pariin sijoittuu alalta valmistuvia. Helsingin yliopiston sukupuolentutkimuksen opiskelijoilla on oma ainejärjestö Vastakarva. Alan oma alumniryhmä on puolestaan nimeltään Kristiinan ystävät. Tämän oppaan tarkoitus on tutustuttaa sinut sukupuolentutkimuksen oppiaineeseen. Tutkintovaatimuksista ja opetuksesta kannattaa aina lukea lähemmin myös WebOodista. Tiedotuksen apuna käytetään ulkoisia verkkosivuja sekä Alma-intranettiä. Opetuksesta, vierailuluennoista ja ajankohtaisista uutisista tiedotetaan lisäksi kristiina-sähköpostilistalla (kristiina-lista@helsinki.fi), joten listalle kannattaa ehdottomasti liittyä! Mikäli olet kiinnostuntu alumnitoiminnasta, kannustamme lämpimästi tutustumaan Kristiinan ystävien toimintaan. Kristiinan ystävät kokoaa yhteen nais- ja sukupuoelntutkimusta opiskelleita opettaneita ja alan kehitykseen vaikuttaneita ja siitä kiinnostuneita ihmisiä. Sukupuolentutkimuksen oppiaineen henkilökunta toivottaa sinut lämpimästi tervetulleeksi opintojen pariin! 3

Mitä on sukupuolentutkimus? Sukupuolentutkimus on oppiala, jonka tutkimusongelmat, käsitteellinen ajattelu ja metodologinen keskustelu ovat alun perin lähtöisin naisliikkeen parista. Feministisen ajattelun historia on vuosisatoja vanha, mutta yliopistolliseksi oppialaksi naistutkimus muotoutui läntisessä maailmassa feminismin toisen aallon myötä noin 40 vuotta sitten. Tutkimusalan lähtökohtana on kriittinen suhtautuminen patriarkaaliseen, heteroseksistiseen ja sukupuolten hierarkkista suhdetta ylläpitävään järjestykseen sekä perinteisiin sukupuolia ja seksuaalisuuksia muodostaviin normeihin. Nais-/sukupuolentutkimus on perusluonteeltaan monitieteistä ja sen parissa on paljon erilaisia tutkimussuuntia. Erityisiä tutkimusaiheita ovat olleet esimerkiksi sukupuolten väliseen tasa-arvoon liittyvät kysymykset, kulttuuristen, sosiaalisten ja poliittisten järjestelmien sukupuolijaot, sukupuolten järjestykseen liittyvä valta ja väkivalta, arkielämän sukupuolittuneet käytännöt, median sukupuolirepresentaatiot, kokemusmaailman sukupuolisuus sekä seksuaalisuuden ja sukupuolisuuden erilaiset mahdollisuudet ja sukupuolikulttuurin muutos. Kansainvälinen feministisen teorian perinne ja teoriakeskustelu ovat vaikuttaneet myös laajalle muihin tieteisiin. Feministisen ajattelun parissa on luotu uusia myös arkikieleen levinneitä käsitteitä kuten lasikatto tai heteronormatiivisuus. Tämän hetken sukupuolentutkimuksessa keskustellaan esimerkiksi sellaisilla termeillä kuin identiteetti, queer, affektit, maskuliinisuus, ruumiillisuus, tila, representaatiot, materiaalisuus, subjekti ja toimijuus. Naistutkimuksellinen keskustelu on perinteisesti ollut provokatiivista ja kietoutunut tietoon muistakin epäoikeudenmukaisuuksien alueista, kuten rotuun, koloniaaliseen historiaan ja yhteiskuntaluokkiin liittyvistä eroista. Feministinen teoria, politiikka, sekä feministisen ajattelun historia muodostavat perustan koko ajan muuttuvalle ajankohtaiselle ja vireälle yhteiskunnan ja kulttuurin tutkimukselle sukupuolinäkökulmasta. Helsingin yliopistossa naistutkimusta on voinut opiskella 1980-luvun alusta lähtien, ja vuodesta 1987 alkaen tutkintoihin vapaasti valittavana sivuaineena. Kristiina-instituutti perustettiin 1991 humanistiseen tiedekuntaan tarjoamaan ja koordinoimaan naistutkimuksen opetusta. Syksyllä 2003 alkoi naistutkimuksen maisteriohjelma ja joulukuussa 2003 humanistinen tiedekunta hyväksyi naistutkimuksen jatkotutkintovaatimukset. Instituutti sai nimensä Ruotsin kuningatar Kristiinan mukaan, joka vuonna 1640 perusti Helsingin yliopiston (silloisen Kuninkaallisen Turun Akatemian). Keväällä 2009 oppiaineen nimi päätettiin muuttaa naistutkimuksesta sukupuolentutkimukseksi. Vuoden 2009 loppuun asti sukupuolentutkimuksen opetuksesta vastasi Kristiina-instituutti. Vuoden 2010 alusta lähtien sukupuolentutkimuksen oppiaine on osa Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteen tutkimuksen laitosta. Vaikka insituuttia ei enää olekaan, on Kristiina-nimi jäänyt elämään osana oppiaineen arkea. Kristiina-tutkimusseminaarit pyörivät lukuvuosien aikana, kansainvälinen Kristiina-konferenssi järjestetään muutaman vuoden välein, äläkä ihmettele, jos joskus sovitaan tapaaminen kristiinassa - tämä viittaa sukupuolentutkimuksen oppiaineen Topeliassa (Unioninkatu 38) sijaitseviin tiloihin. Tällä tavoin oppiaine haluaa kunnioittaa historiaansa ja nostaa jatkossakin esiin monia hyviä perinteitään samalla, kun uusia syntyy. Tutkimus Helsingin yliopiston sukupuolentutkimuksen oppiaineen tutkimukselliset painopistealat ovat tällä hetkellä feministinen teoria, queer-tutkimus feministinen kulttuurintutkimus ja feministinen poliittinen teoria. Sukupuolentutkimus on poikkeuksellisen intensiivinen tutkimusyksikkö. Kaikki painopistealat tarjoavat tutkimuksellisesti orientoituneelle opiskelijalle erinomaisen ympäristön syventää ajatteluaan. Sukupuolentutkimuksen oppiaineessa opetus on aina kiinteässä yhteydessä tutkimukseen. Niin sanotun kaksoisstrategian mukaisesti sukupuolentutkimuksellista työtä tehdään Helsingin yliopistossa myös monissa muissa oppiaineissa varsinaisen sukupuolentutkimuksen oppiaineen ulkopuolella. Alan kansain- 4

välinen ja kansallinen yhteistyö on myös erityisen vilkasta. Oppiaine järjestää esimerkiksi muutaman vuoden välein Christina Conference on Gender Studies -konferenssia ja vuonna 2010 järjestettiin valtakunnalliset Naistutkimuspäivät Helsingissä. Lukukauden aikana järjestetään parittomien viikkojen tiistaisin klo 16 18 myös Kristiina-tutkimusseminaarissa, jonne koko yliopiston nais- ja sukupuolentutkimuksellisella yhteisöllä on mahdollisuus kokoontua keskustelemaan alan uusimmasta tutkimuksesta. Lue lisää. Opiskelu Sukupuolentutkimuksen perusopinnot luovat yhteisen perustan alan teemoihin ja kysymyksenasetteluun. Perusopinnoissa opiskelijat suorittavat yhteensä viisi opintojaksoa. Aineopinnoissa valinnaisuus kasvaa ja mahdollistaa yhteisen seminaarin ja teoriaopintojen lisäksi keskittymisen eri teemoihin. Opiskelija voi valita kolme haluamaansa opintojaksoa joko yhdeltä teema-alueelta tai yhdistellen kahdesta tai kolmesta eri alueesta. Valinnaisia teema-alueita ovat: Feministinen filosofia ja politiikan teoria Queer-tutkimus Sukupuoli ja kulttuuri Sukupuoli, politiikka ja kansalaisuus Sukupuolen alueellisuus ja globaalisuus Syventävät opinnot tarjoavat puolestaan mahdollisuuden syventyä opiskelemaan tiettyä aihepiiriä. Syventävien opintojen tarkoitus on tukea pro gradu -tutkielman tekoa ja vahvistaa opiskelijoiden teoreettista ja metodologista osaamista. Sukupuolentutkimuksen maisteriohjelman opiskelijoilla syventäviin opintoihin kuuluu myös harjoittelua tai muuta työelämäorientaatiota. Lue lisää: Yleistä opiskelusta Sukupuolentutkimuksen maisteriohjelma Sukupuolentutkimusta muissa yliopistoissa Vaikuttaminen Sukupuolentutkimus on ala, jolla on vahva yhteiskunnallinen merkitys. Tämä todentuu jatkuvasti yhteiskunnallisissa ja kulttuurisissa keskusteluissa; tutkimustiedolla on runsaasti kysyntää yliopiston ulkopuolella. Yliopiston kolmas tehtävä, yhteiskunnallinen vuorovaikutus, onkin sukupuolentutkimukselle paitsi luonteva toimintatapa, myös elintärkeä toiminnan edellytys. Sukupuolentutkimus on huomattavan itserefleksiivinen ja -kriittinenkin ala. Samalla yksi naistutkimuksesta juontuva hyvä käytäntö on onnistuneesta työstä palkitseminen. Vuoden Kristiina -palkinto myönnetään vuosittain sukupuolentutkimuksen tunnetuksi tekemisestä ja naisten aseman parantamiseksi tehdystä työstä. Palkinto on myönnetty vuodesta 2001 lähtien. Tutustu aikaisempiin palkinnonsaajiin. Tiedotus (kotisivut ja Kristiina-lista) Sukupuolentutkimuksen oppiaineen tiedotus jakaantuu kahteen osaan: sisäiseen ja ulkoiseen. Tiedotus, joka on tarkoitettu myös yliopiston ulkopuolisille tahoille (tulevat opiskelijat, alumnit, yhteistyökumppanit), tapahtuu pääasiassa ulkoisilla kotisivuilla osoitteessa www.helsinki.fi/sukupuolentutkimus. Sisäinen tiedotus tapahtuu puolestaan Almassa. Opintoasioista (tulevat kurssit, tutkintovaatimukset) löytyy tietoa WebOodissa. WebOodin tietoja voi selata myös kirjautumatta palveluun. Tulevista tapahtumista, vierailijoista ja opetuksesta tiedotetaan nettisivujen lisäksi Kristiina-sähköpostilistalla (kristiina-lista@helsinki.fi). Listalle voi liittyä lähettämällä viestin: subscribe kristiina-lis- 5

ta osoitteeseen majordomo@helsinki.fi. Viestissä ei saa lukea subscribe-käskyn lisäksi mitään muuta (mahdolliset automaattiset allekirjoitukset tulee poistaa) ja otsikkorivin tulee olla tyhjä. Kristiina-tutkimusseminaari Kristiina-tutkimusseminaari on perustettu jatkamaan Kuningatar Kristiinan nimen kunniakasta historiaa Helsingin yliopistossa. Tasokkailla julkisilla esitelmillä ja keskusteluilla Kristiina-tutkimusseminaari pitää yllä sukupuolentutkimuksen alalla kansainväliseen tutkimusyliopistoon olennaisesti kuuluvaa tieteellisen keskustelun ulottuvuutta. Tutkimusseminaaria vetää oppiaineen professori. Esitelmöitsijöiksi kutsutaan mielenkiintoisinta uutta tutkimusta tekeviä tutkijoita koti- ja ulkomailta. Esitellystä työstä käydään intensiivinen ja kriittinen keskustelu, joka tarjoaa näkökulman alan moniäänisyyteen. Seminaari tuo älyllisiä kipinöitä ja oivalluksen hetkiä jokapäiväiseen yliopistopuurtamiseen. Jokainen seminaarikerta muodostaa itsenäisen kokonaisuuden. Kristiina-tutkimusseminaariin ovat tervetulleita kaikki alan tutkimuksellisista kysymyksistä kiinnostuneet. Seminaari kokoontuu parittoman viikkojen tiistaina klo 16 18. Tarkista puhujat ja salit oppiaineen kotisivuilta. Sukupuolentutkimuksen opiskelu Yleistä Sukupuolentutkimuksen opinnot koostuvat perus- ja aineopinnoista sekä syventävistä opinnoista. Perus- ja aineopinnot on mahdollista suorittaa ainoastaan sivuaineena (25 op + 35 op). Syventävät opinnot voi suorittaa joko sivuaineena (60 op) tai sukupuolentutkimuksen maisteriohjelman opintoina (120 op). Sukupuolentutkimuksn johdantokurssia (WNA110), aineopintojen seminaaria (WNA220) ja graduseminaaria (WNA/MNA340) lukuun ottamatta kaikki opintojaksot voi suorittaa kirjatenteillä tai esseillä. Tentit järjestetään humanistisen tiedekunnan yleisinä tenttinpäivinä. Esseesuoritusten yhteydessä opiskelijoita pyydetään olemaan yhteydessä opintojaksojen vastuuhenkilöihin. Vastuuhenkilöt on merkitty WebOodiin ja niitä voi myös kysyä sukupuolentutkimuksen opintoasiainsuunnittelijalta osoitteesta sukupuolentutkimus@helsinki.fi Sukupuolentutkimus järjestää vuosittain useita kursseja opiskelijoilleen. Osallistumme myös yhteiskurssien järjestämiseen muiden oppiaineiden kanssa. Lukuvuoden kurssit löytyvät listattuna WebOodista, jossa myös ilmoittautuminen tapahtuu. Tutustu opetukseen WebOodissa. Lue lisää opintojen suorittamisesta. Sukupuolentutkimus sivuaineena Sukupuolentutkimus on ns. avoin sivuaine, eli sitä voivat opiskella sivuaineena kaikki Helsingin yliopistossa opinto-oikeuden saaneet ja läsnäolevat opiskelijat. Sivuaineopintojen osuus humanistisen tiedekunnan kandidaatin tutkinnossa on vähintään kahdet sivuaineen perusopinnot (2 x 25 opintopistettä) tai yhden sivuaineen perus- ja aineopinnot (25 op + 35 op). Sukupuolentutkimuksessa voi suorittaa perusopinnot (25 op) ja aineopinnot (35 op). Lisäksi sukupuolentutkimuksen syventäviä opintoja voi suorittaa sivuaineena 40 op + 20 op (sivuainetutkielma). Humanistisen tiedekunnan opiskelijoiden on mahdollista tehdä kahden aineen yhteinen pro gradu -tutkielma (40 op), mikäli opiskelija suorittaa syventävät opinnot molemmissa aineissa, pää- ja sivuaineessa. Tällöin sukupuolentutkimuksen syventävät opinnot suoritetaan 40 opintopisteen laajuisina. Sekä pääaineen että sivuaineen on hyväksyttävä yhteisgradun tekeminen, joten aiheesta kannattaa olla ajoissa yhteydessä sekä 6

omaan oppiaineeseen että sukupuolentutkimuksen oppiaineen professoriin tai opintoasiainsuunnittelijaan. Kansainvälisille opiskelijoille sekä vaihto-opiskelijoille on olemassa oma englanninkielinen Interdisciplinary Gender Studies -sivuainekokonaisuus. Opintokokonaisuus on avoin myös suomalaislle opiskelijoille. Lisätietoa saat WebOodin englannkielisestä opintokokonaisuuden esittelytekstistä sekä oppiaineen opintoasiainsuunnittelijalta. Suomen kaikkien yliopistojen opiskelijat voivat hakea opiskelemaan sukupuolentutkimusta joustavan opiskeluoikeuden kautta (ns. JOO-sopimus. Lisätietoja osoitteesta www.joopas.fi). JOO-opintooikeutta haetaan humanistiselta tiedekunnalta. Hakuaika on kaksi kertaa vuodessa päättyen 31.10 ja 30.4. Hakulomakkeita saa yliopiston opiskelijaneuvonnasta (Fabianinkatu 33) ja humanistisen tiedekunnan kansliasta (Fabianinkatu 33, 2. krs). Henkilöt, jotka eivät ole kirjoilla missään suomalaisessa yliopistossa tutkintoa suorittavina opiskelijoina, voivat hakea oikeutta ns. erillisiin opintoihin. Opinto-oikeuksia myönnetään pääsääntöisesti vain ammattipätevyyden lisäämiseksi. Opinto-oikeutta haetaan humanistiselta tiedekunnalta hakulomakkeella, jonka saa tiedekunnan kansliasta (Fabianinkatu 33, 2. krs). Erilliset opinnot ovat maksullisia opiskelijalle. Hakuaika on kerran vuodessa ja se päättyy keväällä. Lisätietoja hakumenettelystä saa tiedekunnan sivuilta tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen hum-info@helsinki.fi. Sukupuolentutkimus pääaineena: Nais- ja sukupuolentutkimuksen maisteriohjelma Pääaineena sukupuolentutkimusta voi opiskella hakemalla nais- ja sukupuolentutkimuksen maisteriohjelmaan kandidaatintutkinnon jälkeen. Nais- ja sukupuolentutkimuksen kaksivuotiseen maisteriohjelmaan haetaan vuosittain maalis-huhtikuussa. Maisteriohjelma on tehokas tapa suorittaa maisterintutkinto ja se mahdollistaa syventävän perehtymisen sukupuolentutkimukseen. Maisteriohjelmassa suoritetaan syventävät opinnot ja kirjoitetaan pro gradu -tutkielma tiiviissä ryhmänohjauksessa. Maisteriohjelmasta valmistuvat työllistyvät tehtäviin, joissa edellytetään kykyä eritellä sukupuolen kulttuuris-yhteiskunnallisia vaikutuksia ja sukupuoliin liitettäviä merkityksiä. Valmiiden maistereiden työnantajia ovat esimerkiksi erilaiset järjestöt, julkishallinto, kulttuurilaitokset ja media. Maisterintutkinto takaa myös jatko-opintokelpoisuuden, joten yhtenä työelämämahdollisuutena on tutkijan ura tai tutkijan tehtävät. Lisätietoja maisteriohjelmasta antaa professori, yliopistonlehtori ja opintoasiainsuunnittelija. Tietoja hausta humanistisen tiedekunnan sivuilta www.helsinki.fi/hum/opiskelijavalinnat/. Opintojen sisältö ja rakenne Nais- ja sukupuolentutkimuksen maisteriohjelma sisältää perehtymistä ja syventymistä sukupuolentutkimuksen teorioihin ja keskeisiin tutkimusalueisiin sekä erikoistumisen johonkin teemaan tutkielman muodossa. Pro gradu -tutkielman tekeminen aloitetaan heti ensimmäisenä vuonna ja se on keskeinen osa opintoja. Tutkielman tekeminen etenee tuetusti maisteriohjelmalaisten graduseminaarissa, jota ohjaa oppiaineen professori. Ensimmäisenä vuonna opiskelu painottuu tarvittavien, osin valinnaisten kurssien ja opintojaksojen suorittamiseen. Toisena vuonna täydennetään opinnot pro gradu -tutkielman alueelta. Opintojen rakenne jäsentyy opiskelijakohtaisesti riippuen kahdesta seikasta: 1) onko opiskelija suorittanut sukupuolentutkimuksen perus- vai sekä perus- että aineopinnot, ja 2) mikä opiskelijan tutkielman aihe on. Nais- ja sukupuolentutkimuksen maisteriohjelman opintosuunnitelma räätälöidään kullekin opiskelijalle yksilöllisesti, hänen kiinnostuksen kohteensa ja jo suorittamansa opinnot huomioiden. Opinto-ohjelmaan voi tarvittaessa sisältyä erityisopintoja muistakin oppiaineista. Maisteriohjelma tarjoaa tiiviin tavan suorittaa tutkinto. Ohjelmasta valmistuu kahden vuoden kokopäiväisellä opiskelulla filosofian maisteriksi. Hakukelpoisuus Sukupuolentutkimuksen maisteriohjelmaan hyväksytään vuosittain enintään kuusi (6) opiskelijaa. 7

Hakijalla tulee olla alempi korkeakoulututkinto. Haku on avoin kaikista Helsingin yliopiston tiedekunnista ja oppiainiesta valmistuneille kandidaateille sekä muissa yliopistoissa kandidaatin tutkinnon suorittaneille. AMK-tutkinto ei anna hakukelpoisuutta. Hakijalla tulee olla suoritettuna vähintään sukupuolentutkimuksen perusopinnot. Ulkomaisten opintojen perusteella hakevien opinnot arvioidaan erikseen sisällön puolesta. Hakuilmoitus maisteriohjelmaan julkaistaan kunkin kalenterivuoden alussa. Tutkinnonsuorittamisoikeuden myöntämisestä päättää valintalautakunta oppiaineen lausunnon perusteella. Päätökseen vaikuttavat hakijan suorittamien opintojen soveltuvuus sukupuolentutkimuksen maisteriohjelman pohjaksi, hakijan opintomenestys sekä opintosuunnitelman toteuttamiskelpoisuus kaksivuotisen ohjelman puitteissa. Maisteriohjelmaan valituille laaditaan opintojen aluksi henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) yliopistonlehtorin ohjauksessa. Suunnitelmaa seurataan professorin kanssa lukuvuoden aikana yhdessä sovitun aikataulun mukaisesti. Jatko-opinnot Humanistinen tiedekunta hyväksyi naistutkimuksen jatkotutkintovaatimukset joulukuussa 2003. Sukupuolentutkimuksesta väittelevät valmistuvat filosofian tohtoreiksi. Jatko-opiskelijaksi hyväksymisestä päättää humanistisen tiedekunnan jatko-opiskelijoiden valintalautakunta kaksi kertaa vuodessa. Vuosittaiset hakuajat voi tarkistaa humanistisen tiedekunnan ulkoisilta kotisivuilta. Jatko-opintoja suunnittelevan on aina otettava hyvissä ajoin yhteyttä oppiaineen professoriin. Myös muualta kuin humanistisesta tiedekunnasta valmistuneet voivat hakea sukupuolentutkimuksen jatko-opiskelijoiksi. Syksyllä 2011 kokoontuu yksi jatkokoulutusseminaari. Keväällä 2012 pyritään järjestämään kaksi jatkokoulutusseminaaria, joista toinen on monitieteinen, eli avoin myös muiden alojen nuorille tutkijoille. Ilmoittautumiset suoraan seminaarin vetäjälle. Kokoontumisista ilmoitetaan sähköpostilla ilmoittautuneille. Seminaarityöskentely perustuu prosessikirjoittamiseen eli tutkimuksen vaiheittaiseen työstämiseen suunnitelmasta valmiiseen työhön. Oppiaineessa järjestetään jatko-opintotasoisia kursseja, joille voi osallistua myös muiden oppiaineiden jatkokoulutettavia. Naistutkimuksen valtakunnallinen tohtorikoulu järjestää lukuvuosittain seminaareja eri teemoista ja tutkimuskysymyksistä. Lisätietoja tohtorikoulun kotisivuilta www.naistutkimuksentohtorikoulu.fi. Pohjoismainen sukupuolentutkimuksen alan tohtorikurssitarjonta on myös laajaa. Näistä kursseista saa tietoa seuraamalla naistutkimuslistaa. Jatko-opintojen rakenne 1. Tutkijantaidot (50 op) Tutkimuksen tekemisen valmiuksia lisäävää koulutusta: perehdytys jatkoopiskelukäytäntöihin ja seminaari, keskeinen tutkimuskirjallisuus, metodit ja tieteenfilosofia, tutkijan etiikka, tieteellinen kirjoittaminen, tieteellinen esiintyminen, vieras kieli: englanti tai tutkimusalan kannalta tärkeä (julkaisu)kieli. 2. Muut työelämätaidot (10 op) Akateemiseen ja muuhun työelämään valmentavaa koulutusta tai väitöskirjaa tukevia sivuaineopintoja, oman valinnan mukaan opintoja esim. seuraavilta aloilta: tiedeviestintä, pedagogiikka, kieliopinnot, johtaminen, projektinhallinta, tiedehallinto, tutkimuksen yhteiskunnalliset yhteydet ja merkitys, yrittäminen tai harjoittelu. Humanistinen tiedekunta hyväksyi uudet jatko-opintojen tutkintovaatimukset 15.5.2007. Siirtymäaika päättyi 31.7.2008. Vanhojen tutkintovaatimusten mukaisien suoritusten korvaavuudesta sovitaan professorin kanssa. 8

Opintoneuvonta Opintoneuvontaa antavat yliopistonlehtori (perus- ja aineopinnot) ja professori (syventävät opinnot). Opintojen käytäntöön liittyvissä asioissa sekä esimerkiksi aikaisempien tutkintovaatimusten mukaan suoritettujen opintojen korvaavuuksissa auttaa opintoasiainsuunnittelija. Tutkintovaatimukset ja opintojen vanheneminen Sukupuolentutkimuksessa lukuvuonna 2011 2012 kahdet eri tutkintovaatimukset, suomen- ja englanninkieliset. Suurin osa suorittaa tavalliset sukupuolentutkimuksen opinnot. Englanninkielinen monitieteinen sukupuolentutkimuksen sivuainekokonaisuus, Interdisciplinary Gender Studies, muodostaa oppiaineen englanninkieliset tutkintovaatimukset. Nämä opinnot keskittyvät erityisesti suomalaiseen sekä pohjoismaiseen nais- ja sukupuolentutkimukseen. Opintoihin sisältyy ainoastaan perus- ja aineopinnot ja ne ovat pääasiassa tarkoitettu vaihto-opiskelijoille, mutta myös muut voivat halutessaan suorittaa näiden vaatimusten mukaiset opinnot. Suomen- ja englanninkielisten tutkintovaatimusten opinnot vastaavat toisiaan, mutta opiskelijan tulee valita kumman mukaan opintojaan suorittaa. Interdisciplinary Gender Studies -tutkintovaatimuksista saa lisätietoja vaatimusten WebOodi-oppaasta sekä opintoasiainsuunnittelijalta. Opiskelijoita pyydetään täyttämään kokonaisuuden rekisteröintilomake heti saatuaan kokonaisuuden kaikki osasuoritukset suoritettua. Ajoissa tapahtunut rekisteröinti helpottaa valmistumista. Publiikkien lähestyessä opintotoimistoilla on usein ruuhkaa, ja rekisteröimiset saattavat viivästyä. Opintojen rekisteröiminen tapahtuu lomakkeella, joka palautetaan oppiaineen toimistoon. Lomake löytyy Almasta. Vuonna 2005 tai sen jälkeen tutkinnonsuoritusoikeuden humanistiseen tiedekuntaan saaneiden opiskelijoiden humanistisessa tiedekunnassa suoritetut kokonaisuudet vanhenevat 10 vuodessa. Suoritusajankohdaksi katsotaan viimeiseksi suoritetun jakson tai kokonaisuuden suorituspäivämäärä. Humanistisen tiedekunnan oppiaineissa suoritetut opintojaksot, jotka ovat keskeneräisen kokonaisuuden osasuorituksia ja joiden suorittamisesta on kulunut yli viisi vuotta, edellytetään päivitettäväksi oppiaineen harkinnan mukaan. Ennen vuotta 2005 tutkinnonsuoritus-oikeiden humanistiseen tiedekuntaan saaneiden opiskelijoiden opinnot eivät vanhene. Oppiaine voi kuitenkin vaatia yli 10 vuotta vanhojen kokonaisuuksien tai yli 5 vuotta vanhojen opintojaksojen päivittämistä. Lisätietoja opintoasiainsuunnittelijalta. Vaihto-opiskelu Sukupuolentutkimuksen oppiaineella on elävää yhteistyötä useiden Euroopan yliopistojen kanssa! Oppiaineella on useita kahdenvälisiä Erasmus-sopimuksia Eurooppalaisten yliopistojen kanssa. Lisäksi oppiaineesta koordinoidaan viiden pohjoismaisen pääkaupunkiyliopiston Nordplus-verkostoa. NordFem+-nimiseen verkostoon kuuluvat Helsingin lisäksi Tukholman, Kööpenhaminan, Oslon ja Reykjavikin yliopistojen sukupuolentutkimusyksiköt. NordFem+ -verkosto tarjoaa vaihtomahdollisuuksia niin opiskelijoille kuin opettajillekin. Erasmus Nordplus (NordFem+) Granadan yliopisto, Espanja Tukholman yliopisto, Ruotsi Utrechtin yliopisto, Alankomaat Kööpenhaminan yliopisto, Tanska Toulouse-le-Mirail, Ranska Oslon yliopisto, Norja Humboldtin yliopisto, Saksa Reykjavikin yliopisto, Islanti Vaihtoaika sekä Erasmus että Nordplus-vaihdoissa on 5 6 kuukautta. Hakuajoista tiedotetaan kristiina-sähköpostilistalla sekä Almassa. Lisätietoja antaa opintoasiainsuunnittelija. Vapaita vaihtopaikkoja kannattaa kysellä hakuajan ulkopuolellakin. 9

Sukupuolentutkimuksen opintojen rakenne eli tutkintovaatimukset 401717 WNA 100 Sukupuolentutkimuksen perusopinnot (25 op) WNA110 Sukupuolentutkimuksen johdantokurssi (401717) WNA120 Feministisen ajattelun historia ja klassikot (401718) WNA130 Sukupuolen teoretisoinnin perusteet (401719) WNA140 Sukupuoli ja representaatio (401720) WNA150 Sukupuoli ja kansalaisuus (401721) 401722 WNA 200 Sukupuolentutkimuksen aineopinnot (35 op) WNA210 Feministisia teorioita (valitaan kaksi kohdista a e) (401723) WNA220 Tutkimusmenetelmä- ja kirjoitusseminaari (401727) SEKÄ 15 opintopistettä opintoja sukupuolentutkimuksen valinnaisista opintojaksoista. Opintojaksot on ryhmitelty viiteen temaattiseen opintopolkuun: - Feminististä filosofiaa ja politiikan teoriaa - Queer-tutkimus - Sukupuoli ja kulttuuri - Sukupuoli, politiikka ja kansalaisuus - Sukupuolen alueellisuus ja globaalisuus 401769 MNA 300 Sukupuolentutkimuksen syventävät opinnot pääaineopiskelijoille (nais- ja sukupuolentutkimuksen maisteriohjelma) (120 op) MNA310 Feministinen tutkimus omillaan: oppihistoriaa ja kritiikkiä (403836) MNA311 Feministinen teoria 1 (401771) MNA313 Feministinen teoria 2 (403835) MNA312 Feministinen tieto-oppi (401775) MNA320 Tutkielmaan liittyvät metodologiset opinnot (401776) MNA330 Tutkielmaan liittyvät temaattiset opinnot (401777) MNA331 Tieteellinen kirjoittaminen ja argumentaatio (401778) MNA332 Asiantuntijuutta syventävää harjoittelua/opintoja (401779) MNA333 Temaattisia/oppiainekohtaisia tai omaa erikoisaluetta tukevia opintoja (401780) MNA340 Graduseminaari (401781) MNA341 HOPS Henkilökohtainen opintosuunnitelma (403477) MNA800 Pro gradu -tutkielma (401782) YY002MS/YY02MR/YY002MO Kypsyysnäyte maisterin tutkinnossa (403071/403073/403075) 402517 WNA 300 Sukupuolentutkimuksen syventävät opinnot sivuainepiskelijoille (60op) WNA310 Feministinen tutkimus omillaan: oppihistoriaa ja kritiikkiä (403836) WNA311 Feministinen teoria 1 (401771) WNA313 Feministinen teoria 2 (403835) WNA312 Feministinen tieto-oppi (401775) WNA320 Tutkielmaan liittyvät metodologiset opinnot (401776) WNA330 Tutkielmaan liittyvät temaattiset opinnot (401777) WNA340 Graduseminaari (401781) WNA800ST Sivuaineen syventävien opintojen tutkielma 5 5 5 5 5 5 + 5 10 15 5 5 5 5 10 10 5 5 8 18 10 20 2 40 0 5 5 5 5 5 5 10 20 Arvosteluasteikko Opintojen arvosteluasteikko on viisiportainen, lukuun ottamatta pro gradu -tutkielman arviointia, jossa käytetään seitsemäportaista latinankielistä asteikkoa approbatur-laudatur. Arvosanat ovat: 5 Erinomainen 4 Kiitettävä 3 Hyvä 2 Tyydyttävä 1 Välttävä 0 Hylätty 10

Sukupuolentutkimuksen tutkintovaatimukset 2009 2012 Sukupuolentutkimus on vapaa sivuaine kaikille Helsingin yliopistossa opiskeleville. Sukupuolentutkimuksen perusopinnot ovat kaikille opiskelijoille yhteiset. Aineopintovaiheessa opiskelija valitsee pakollisten teoreettisten opintojen ja seminaarin lisäksi 3 valinnaista opintojaksoa temaattisesti jäsennellyiltä opintopoluilta. Maisteriohjelmassa ja syventävissä opinnoissa tuetaan tutkielman tekoa lujittamalla sukupuolentutkimuksellista teoria- ja metodologiatuntemusta. WNA100 Sukupuolentutkimuksen perusopinnot (25 op) 401716 Opintokokonaisuuden vastuuhenkilö on yliopistonlehtori. Tavoitteena on tarjota opiskelijoille perustiedot sukupuolentutkimuksen keskeisistä käsitteistä ja historiasta sekä tavoista teoretisoida sukupuolta sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä. Opinnot aloitetaan suorittamalla WNA110 Sukupuolentutkimuksen johdantokurssi sekä WNA120 Feministisen ajattelun historia ja klassikot. WNA110 Sukupuolentutkimuksen johdantokurssi (5 op) 401717 Jaksossa esitellään sukupuolentutkimuksen ja feministisen ajattelun historiaa ja keskeisiä teoreettisia juonteita. Tavoitteena on esitellä sukupuolentutkimuksen keskeiset tutkimuskäsitteet ja johdatella tutkimuskysymyksiin: Kuinka sukupuolen kulttuurisyhteiskunnalliset merkitykset muotoutuvat? Mitä merkitsee sukupuolen politiikka? Kuinka sukupuolentutkimuksessa toteutuvat monitieteisyys ja tieteidenvälisyys, mitä tarkoittaa feministinen tieteen- ja tietämisen kritiikki? Johdantokurssin suorittaneilla tulisi olla ymmärrys feminismien moninaisuudesta sekä perustason tietoa myös yhtä lailla sukupuolta ja seksuaalisuutta kriittisesti tarkastelevasta queer-tutkimuksesta kuin sukupuolen- ja naistutkimuksen historiasta ja suhteesta naisliikkeeseen ja miestutkimuksesta. Oheiskirjallisuus: Saresma, Rossi ja Juvonen, Käsikirja sukupuoleen. Suoritustavat: Luentokurssi ja pienryhmätyöskentely. Ajoitus: Jakso suositellaan suoritettavaksi heti sukupuolentutkimuksen opintojen aluksi. Vastuuhenkilö: yliopistonlehtori WNA120 Feministisen ajattelun historia ja klassikot I (5 op) 401718 Tavoitteena on feministisen ajattelun historian ja klassikoiden perustuntemus. Opintojaksossa tutustutaan feminismin historian ajatteluperinteeseen 1850-luvulta 1970-luvulle klassikoiksi muodostuneiden teosten kautta. Mill, Naisen asema TAI Woolf, Oma huone. Friedan, Naisellisuuden harhat TAI Mitchell, Naisliike. Firestone, The Dialectic of Sex TAI Millet, Sexual Politics. Suoritustavat: Luentokurssi ja pienryhmätyöskentely tai kirjatentti. Mikäli suoritetaan luennot ja pienryhmätyöskentely, valitaan kaksi kirjaa, jotka tentitään luentotentin yhteydessä. Mikäli kohta suoritetaan kokonaan kirjatenttinä, tentitään kolme kirjaa. Ajoitus: Jakso suositellaan suoritettavaksi heti sukupuolentutkimuksen opintojen aluksi. Vastuuhenkilö: Sanna Karhu. WNA130 Sukupuolen teoretisoinnin perusteet (5 op) 401719 Jaksossa tutustutaan keskeisiin sukupuolta ja sen muotoutumista käsitteleviin teorioihin ja käsitteisiin sekä niiden lähihistoriaan. Opintojakso tukee osaltaan koko perusopintokokonaisuuden tavoitteita harjaannuttaa opiskelijat tarkastelemaan ja havaitsemaan sukupuolen kulttuurisia ja yhteiskunnallisia merkityksiä. Keskeisiä teemoja opintojaksossa ovat: subjektin kerrostuneisuus, ruumiillisuus, seksuaalisuus, sukupuolierojen muotoutuminen sekä toimijuus ja valta. 11

Beasley, Gender and Sexuality. Cranny-Francis, Waring, Stavropoulos, Kirkby (toim.), Gender Studies: Terms and Debates, s. 42 58. Kinnunen & Puuronen (toim.), Seksuaalinen ruumis s. 44 90. Anttonen, Lempiäinen, Liljeström (toim.), Feministejä Aikamme ajattelijoita, s. 9 184. Edeltävät opinnot: WNA110 Sukupuolentutkimuksen johdantokurssi (5 op) Vastuuhenkilö: yliopistonlehtori WNA140 Sukupuoli ja representaatio (5 op) 401720 Tavoitteena on oppia erittelemään sukupuolten ja seksuaalisuuden representaatioita kulttuurisesti ja sosiaalisesti merkityksellisinä esityksinä. Opintojaksossa perehdytään representaation käsitteeseen yhtä lailla merkityksellistämisenä, edustamisena, esittämisenä kuin tuottamisenakin. Analysoidaan sukupuolten ja seksuaalisuuksien esitysten ja edustusten merkitystä yksilöiden ja ryhmien identiteetin rakentumiselle. Rossi, Heterotehdas. Televisiomainonta sukupuolituotantona. Saarikangas, Arki, koristeet ja moderni arkkitehtuuri, teoksessa von Bonsdorff & Seppä (toim.), Kauneuden sukupuoli, s. 211-241. Koivunen, Isänmaan moninaiset äidinkasvot, luku Naiskuvat, naisten elokuvat, s. 24-56. Squires, Gender in Political Theory, luku Representation, s. 194-225. Dyer, Älä katso! Viihde, seksuaalisuus ja rotu halun kohteena, s. 11-20 ja 177-266. Hooks, Art on my Mind, s. xi-21, 49-132, 202-220. Rossi, Esityksiä, edustamista ja eroja: Representaatio on politiikkaa, teoksessa Knuuttila & Lehtinen (toim.), Representaatio. Tiedon kivijalasta tieteiden työkaluksi, s. 261 275. Saresma, Rossi & Juvonen (toim.), Käsikirja sukupuoleen, luvut Paasonen, Karkulehto ja Nikunen s. 39 58. Edeltävät opinnot: WNA110 Sukupuolentutkimuksen johdantokurssi (5 op) Vastuuhenkilö: yliopistonlehtori 12 WNA150 Sukupuoli ja kansalaisuus (5 op) 401721 Opintojaksossa opitaan perusasiat sukupuolentutkimuksen tavasta tarkastella ja problematisoida sukupuolten erilaisiin yhteiskunnallisiin asemiin ja oikeuksiin liittyviä kysymyksiä sekä yksityisen ja julkisen rajan ylittämistä. Opintojaksossa tutustutaan sukupuolen ja kansalaisuuden välisiin yhteyksiin erityisesti Suomen ja Euroopan konteksteissa. Käsitellään naisten asemaa suhteessa hyvinvointivaltioon ja politiikkaan, naisten yhteiskunnallista toimintaa sekä tarkastellaan kansalaisuutta ja kansallisuutta sukupuolittuneita eroja rakentavina prosesseina. Osoitetaan sukupuolittuneeseen kansalaisuuteen liittyvien kysymysten historiallisuus. Lisäksi tutustutaan nais- ja miesidentiteettien moninaisuuden ja naisten keskinäisen epätasa-arvon kysymyksiin. Sulkunen, Naisten järjestäytyminen ja kaksijakoinen kansalaisuus. Teoksessa Alapuro ym. (toim.), Kansa liikkeessä, s. 157 172. Väisänen, Kuka kelpaa kansalaiseksi? Teoksessa Saastamoinen & Kuusela (toim.), Kansalaisuuden ääriviivoja, s. 116 136. Lister et al. (toim.), Gendering Citizenship in Western Europe. Brah, Diaspora, raja ja transnationaaliset identiteetit, teoksessa Kuortti, Lehtonen, Löytty (toim.), Kolonialismin jäljet, s. 71 102 Tuori, Erontekoja Rodullistetun sukupuolen rakentuminen monikulttuurisessa naispolitiikassa, teoksessa Kuortti, Lehtonen, Löytty (toim.), Kolonialismin jäljet, s. 156 174. SEKÄ kaksi seuraavista: Kaarninen, Nykyajan tytöt. Lehtonen, Seksuaalisuus ja sukupuoli koulussa. Lähteenmäki, Mahdollisuuksien aika. Tolonen et al. (toim.), Yhteiskuntaluokka ja sukupuoli. Gordon et al. (toim.), Suomineitonen, hei! Edeltävät opinnot: WNA110 Sukupuolentutkimuksen johdantokurssi (5 op) Vastuuhenkilö: Anna Moring

WNA200 Sukupuolentutkimuksen aineopinnot (35 op) 401722 Opintokokonaisuuden vastuuhenkilö on yliopistonlehtori. Aineopinnoissa perehdytään feministisen teorian keskusteluperinteisiin ja sukupuolentutkimuksen ajankohtaisiin teemoihin. Pakollisia opintoja ovat tutkimusmenetelmä- ja kirjoitusseminaari (10 op) ja Feministisiä teorioita -jakso (10 op), joiden lisäksi suoritetaan valinnaisesti 15 op temaattisia jaksoja. Aineopintojen valinnaiset jaksot on ryhmitelty opintopolkuihin Feminististä filosofiaa ja politiikan teoriaa; Sukupuoli ja kulttuuri; Queer-tutkimus; Sukupuoli, politiikka ja kansalaisuus sekä Sukupuolen alueellisuus ja globaalisuus. Opiskelija voi valita vapaasti valittavat opintojaksot joko yhdestä tai useammasta opintopolusta. AINEOPINTOJEN PAKOLLISET OPINTO- JAKSOT WNA210 Feministisiä teorioita (5 op + 5 op) Opintojaksossa suoritetaan kaksi viidestä (a-e) osiosta. Jaksossa tutustutaan keskeisiin feministisen tutkimuksen ja seksuaalisuuden tutkimuksen traditioihin ja keskusteluihin. Jakso on pakollinen kaikille sukupuolentutkimuksen aineopintojen opintokokonaisuuden suorittaville. Edeltävinä opintoina WNA100 Sukupuolentutkimuksen perusopinnot (25 op). WNA210a Ruumiillisuus, sukupuoliero, seksuaalisuus (5 op) 401724 Opintojaksossa perehdytään sukupuolieron keskusteluperinteeseen ja feministiseen ruumiillisuuden ja materiaalisuuden teoretisointiin. Jaksossa tarkastellaan mannermaista, anglo-amerikkalaista, yhdysvaltalaista ja kotimaista sukupuoliero- ja ruumiillisuuskeskustelua. Ahmed, The Cultural Politics of Emotion. Barad, Meeting the universe halfway: quantum physics and the entanglement of matter and meaning, s. 39 94. Haraway, Simians, Cyborgs, and Women, s. 183 201. Irigaray, Sukupuolieron etiikka, s. 5 73, 117 238. Jokinen, Väsynyt äiti, s. 9 42, 85 105. Kristeva, Puhuva subjekti, s. 111 136, 137 162. Saarikangas, Äitiyden esittäminen ja Post- Partum Document, teoksessa Heinämaa, Reuter & Saarikangas (toim.), Ruumiin kuvia, s. 102 126. JA yksi seuraavista: Braidotti, Transpositions. On Nomadic Ethics. Grosz, Time Travels. Feminism, Nature, Power. Young, Throwing Like a Girl and Other Essays in Feminist Philosophy and Social Theory. Vastuuhenkilö: yliopistonlehtori WNA210b Sukupuoli, seksuaalisuus ja heteronormatiivisuuden kritiikki (5 op) 401725 Opintojaksossa perehdytään sukupuolta ja naissubjektia dekonstruoineisiin keskusteluihin sekä queer-tutkimuksen juuriin. Jaksossa tarkastellaan postmodernia, feminististä ja queer-teoreettista keskustelua sukupuolten ja seksuaalisuuksien rakentumisesta ja luonnollistamisesta. Foucault, Seksuaalisuuden historia, 1. osa Tiedontahto ja 2. osan Nautintojen käyttö johdanto, s. 11 137. Pulkkinen, Eroon seksistä pohjoismaisittain eli Foucault-käännösten politiikkaa. Tiede&edistys 1/1999, s. 61 64. Butler, Hankala sukupuoli s. 48 97, 122 150, 170 248. de Lauretis, Itsepäinen vietti, s. 171 282. Sedgwick, Epistemology of the Closet, s. 1 35, 65 90. Pulkkinen, Postmoderni politiikan filosofia, s. 87 117, 135 239. Laqueur, Making Sex, s. 24 113, 149 243. Vastuuhenkilö: yliopistonlehtori 13

WNA210c Erojen ja vallan risteymiä (5 op) 401726 Opinjaksossa opitaan analysoimaan sukupuolen ja muiden subjektiutta ja identiteettiä muokkaavien tekijöiden yhteisvaikutuksia ja leikkauspintoja. Tarkastellaan identiteettikategorioiden ja niitä määrittävien luokittelujärjestelmien (esimerkiksi seksuaalisuuden, rodun, etnisyyden, luokan ja ruumiillisen toimintakyvyn) keskinäisiä risteymiä ja historiallista muotoutumista suhteessa toinen toisiinsa, eli intersektionaalisuutta. Crenshaw, Mapping the Margins. Intersectionality, Identity Politics, and Violence against Women of Color. Brah & Phoenix, Ain t I A Woman? Revisiting Intersectionality. Journal of International Women s Studies, Vol. 5, No. 3, s. 75 86. Nash, Re-thinking Intersectionality. Feminist Review 89, s. 1 15. Davis, Intersectionality as buzzword. A sociology of science perspective on what makes a feminist theory successful. Feminist Theory, Vol. 9, No. 1, s. 67 85. McClintock, Imperial Leather, s. 1 131, 299 388. JA yksi seuraavista: Ahmed, Strange Encounters. Skeggs, Class, Self, Culture. McRuer, Crip Theory: Cultural Signs of Queerness and Disability. Somerville, Queering the Color Line. Keskinen ym. (toim.), Complying with Colonialism. Vastuuhenkilö: yliopistonlehtori WNA210d Feministisen teorian nykyklassikot (5 op) 405100 Opintojaksossa tutustutaan keskeisiin oman aikamme feministisen teorian klassikoiksi muodostuneisiin teksteihin ja saavutetaan näin feministisen nykyteorian perustuntemus. Irigaray, This Sex which is not One, s. 23 33. Kristeva, Puhuva subjekti, s. 163 185 Grosz, Volatile Bodies, s. 160 183. Butler, Bodies that Matter, s. ix xii ja 1 4. Haraway, Simians, Cyborgs, and Women, s. 149 182. (Suomeksi Manifesti kyborgeille teoksessa Haila & Lähde (toim.), Luonnon politiikka, s. 208 265.) de Lauretis, Itsepäinen vietti, s. 35 76. Wittig, The Straight Mind. Rubin, The Traffic in Women, teoksessa Reiter (toim.), Toward an Anthropology of Women, s. 157 210. Scott, The Evidence of Experience, teoksessa Abelove, Barale & Halperin (toim.), The Lesbian and Gay Studies Reader, s. 397 415. Cavarero, Relating Narratives, s. 55 77. Suoritustavat: Luentokurssi ja pienryhmätyöskentely tai kirjatentti. Mikäli suoritetaan luennot ja pienryhmätyöskentely, valitaan neljä tekstiä, jotka tentitään luentotentin yhteydessä. Mikäli kohta suoritetaan kokonaan kirjatenttinä, tentitään kaikki tekstit. Vastuuhenkilö: Sanna Karhu WNA210e Miesten ja maskuliinisuuksien tutkimus (5 op) 401737 Opintojaksossa perehdytään miesten ja maskuliinisuuksien tutkimuksen historiaan, keskeisiin käsitteisiin ja nykykeskusteluihin Suomessa ja kansainvälisesti. Haywood, Mac & Ghaill, Men and Masculinities: Theory, Research and Social Practice. Bederman, Remaking Manhood through race and civilisation, teoksessa Manliness and Civilization: A Cultural History of Gender and Race in the United States, 1880-1917. s. 1 44. Halberstam, The good, the bad, and the ugly: Men, Women and Masculinity, teoksessa Gardiner (toim.), Masculinity Studies & Feminist Theory, s. 344 367. 14

Teoksesta Kimmel, Hearn & Connell (toim.), Handbook of Studies on Men and Masculinities seuraavat luvut: Morrel & Swart, Men in the Third World: Postcolonial Perspectives on Masculinity. s. 90 113. Gerami, Islamist Masculinity and Muslim Masculinities. s. 448 457. Morgan, Class and Masculinity. s. 165 177. McKay, Mikosza & Hutchins, Gentlemen, the Lunchbox Has Landed: Representations of Masculinities and Men s Bodies in the Popular Media. s. 270 288. Gershchick, Masculinity and Degrees of Bodily Normativity in Western Culture. s. 367-378. Hearn, Lattu ja Tallberg, Minne mies menossa? Miehiä koskevan tutkimuksen kehitys Suomessa. Naistutkimus - Kvinnoforskning 1/2003. s.18 29. SEKÄ yksi seuraavista: Aalto & Kolehmainen (toim.), Isäkirja. Jokinen (toim.), Mies ja muutos. Jokinen (toim.), Yhdestä puusta. Vastuuhenkilö: Kirsi Kinnarinen WNA220 Tutkimusmenetelmä- ja kirjoitusseminaari (10 op) 401727 Tutkimusmenetelmä- ja kirjoitusseminaari harjaannuttaa tieteellisen argumentoinnin tarkasteluun ja tiedonhakuun, tutustuttaa feministisen tiedon tuottamisen menetelmiin ja seminaarin aikana päästään tieteellisen tekstin kirjoittamisen alkuun. Seminaari koostuu tutkimusmenetelmiä, -etiikkaa ja tieteellisen kirjoittamisen periaatteita käsittelevästä osuudesta ja kurssin aikana tuotettavien seminaaritöiden tarkastelusta. Monitieteisyys toteutuu mm. luettavien tutkimustekstien skaalassa. Seminaarissa kartoitetaan myös humanististen ja yhteiskuntatieteellisten lähestymistapojen ja tutkimusmenetelmien yhtymäkohtia. Vastuuhenkilö: yliopistonlehtori AINEOPINTOJEN VALINNAISET OPINTOJAKSOT Aineopintojen valinnaisista opintojaksoista suoritetaan yhteensä 15 opintopistettä. Opintojaksot on ryhmitelty viiteen temaattiseen opintopolkuun: - Feminististä filosofiaa ja politiikan teoriaa - Queer-tutkimus - Sukupuoli ja kulttuuri - Sukupuoli, politiikka ja kansalaisuus - Sukupuolen alueellisuus ja globaalisuus Opiskelija voi valita vapaasti valittavat opintojaksot joko yhdestä tai useammasta opintopolusta. FEMINISTISTÄ FILOSOFIAA JA POLITIIKAN TEO- RIAA WNA221 Feministinen poliittinen teoria 1 (5 op) 405101 Opintojakson tavoitteena on feministisen poliittisen teorian historian keskeisten teosten tuntemus. Okin, Women in Western Political Thought. Pateman, The Sexual Contract. Landes (toim.), Feminism, the Public and the Private, s. 45 132, 135 163, 277 301, 314 337, 421 495.. Vastuuhenkilö: Heini Kinnunen WNA222 Feministinen poliittinen teoria 2 (5 op) 405102 Opintojakson tavoitteena on feministisen poliittisen teorian keskeisten kysymyksenasettelujen tuntemus. Scott, Only Paradoxes to Offer. French Feminists and the Rights of Man. Butler & Scott (toim.), Feminists Theorize the Political, s. 3 21, 280 296, 341 384, 445 475.. Vastuuhenkilö: Heini Kinnunen 15

WNA223 Feministinen poliittinen teoria 3 (5 op) 405103 Opintojakson tavoitteena on feministisen politiikan teorian ja käytännön yhteyden ymmärtäminen. Cornell, The Imaginary Domain: Abortion, Pornography and Sexual Harassment. Philips (toim.), Feminism and Politics, 161 460. Suoritustavat: Luentokurssi tai kirjatentti. Vastuuhenkilö: Heini Kinnunen WNA232 Feministisen ajattelun historia ja klassikot II (5 op) 401730 Opintojakson tavoitteena on feministisen ajattelun historian ja klassikkoteosten tuntemuksen laajentaminen ja syventäminen 1850-luvulta 1970-luvulle klassikoiksi muodostuneiden teosten kautta. Valitse yksi seuraavista: de Gouges, Déclaration de droits e la Femme et de la Citoyenne. Wollstonecraft, Vindication of the Rights of Women. Engels, Perheen, yksityisomaisuuden ja valtion alkuperä. Kollontai, Naisen asema taloudellisessa yhteiskuntakehityksessä. SEKÄ yksi seuraavista: De Beauvoir, Toinen sukupuoli. Mead, Sukupuoli ja luonne kolmessa primitiivisessä yhteiskunnassa. SEKÄ yksi seuraavista: Brownmiller, Against our Will. Men, Women and Rape. Rich, Of Woman Born. Abbott & Love, Sappho was a Right-On-Woman. Edeltävät opinnot: Suositellaan WNA120 Feministisen ajattelun historia ja klassikot I. Vastuuhenkilö: Sanna Karhu WNA234 Feministinen tieto-oppi ja tieteenkritiikki (5 op) 401732 Opintojakson tavoitteena on oppia tuntemaan feministisen tieteenkritiikin perusteet ja ymmärtämään näin sukupuolentutkimuksen tarjoaman kriittisen näkökulman tärkeys oman alan tieteelliselle tutkimukselle. Antaa opiskelijalle valmiuksia osallistua tieto-opillisiin keskusteluihin ja kiistoihin sukupuolentutkimuksen tarjoamasta kriittisestä näkökulmasta. Opintojaksossa tutustutaan tieteellistä tutkimusta ohjaaviin tieto-opillisiin peruskysymyksiin objektiivisen tiedon mahdollisuudesta ja tutkimuksen arvosidonnaisuudesta. Erityisesti tarkastellaan tieteellisen tiedon sidoksia sukupuolittuneisiin taustaoletuksiin, käsitteisiin ja tutkijoiden sukupuoleen. Husu & Rolin, Tiede, Tieto ja Sukupuoli. McNeil, Feminist Cultural Studies of Science and Technology, s. 1 110. Tanesini, An Introduction to Feminist Epistemologies, s. 3 37 ja 186 236 (luvut 1, 8 ja 9). Weasel, Feminist Intersections in Science: Race, Gender and Sexuality Through the Microscope. Hypatia 19.1 (2004): 183 193. Teoksesta Fox Keller & Longino (toim.), Feminism and Science seuraavat artikkelit: Harding, Rethinking Standpoint Epistemology: What Is Strong Objectivity? s. 235 248. Haraway, Situated Knowledges: The Science Question in Feminism and the Privilege of Partial Perspective, s. 249 263. Longino, Subject, Power, and Knowledge: Description and Prescription in Feminist Philosophies of Science, s. 264 279. Teoksesta Marchessault & Sawchuck (toim.), Wild Science: Reading Feminism, Medicine and the Media seuraavat artikkelit: Spanier, What Made Ellen (and Anne) Gay? Feminist Critique of Popular and Scientific Beliefs, s. 80 101. Slack & Semati, The Politics of the Sokal Affair, s. 215 241. Edeltävät opinnot: Suositellaan WNA130 Sukupuolen teoretisoinnin perusteet (5 op) Vastuuhenkilö: Venla Oikkonen 16

WNA260 Feministinen filosofia (5 op) 401752 Suoritetaan yksi kohta kolmesta vaihtoehtoisesta kirjallisuuskokonaisuudesta (a-c). a) Feministinen teoria ja filosofiset traditiot Opintojakson tavoitteena on feministisen teorian filosofisten kysymysten ja keskustelujen tuntemus tutustumalla oman aikamme feminististen teoreetikoiden filosofisiin lähtökohtiin ja kiistakysymyksiin. Braidotti, Metamorphoses, s. 11 116. Butler, Undoing Gender, s. 40 56, 174 203, 232 250. Grosz, Time travels: Feminism, Nature and Power, s. 1 52. Grosz, Chaos, Territory, Art: Deleuze and the Framing of the Earth, s. 1 24. Battersby, Phenomenal Woman: Feminist Metaphysics and the patterns of Identity, s. 1 11, 15 35, 38 57. Ajoitus: Jakso suositellaan suoritettavaksi sukupuolentutkimuksen aineopintojen loppuvaiheessa. Edeltävät opinnot: Suositellaan suoritettavaksi ennen tätä kohtaa opintojaksot WNA130 Sukupuolen teoretisoinnin perusteet (5 op) ja WNA210d Feministisen teorian nykyklassikot. Vastuuhenkilö: Eeva Urrio b) Feministinen teoria ja filosofian historia Opintojakso esittelee filosofian ja feministisen ajattelun yhtymäkohtia siten, että pääpaino on filosofian historiassa. Heinämaa, Reuter & Yrjönsuuri (toim.), Spiritus Animalis: kirjoituksia filosofian historiasta, Heinämaan, Wernerin, Alasen ja Reuterin artikkelit, s. 180 273. SEKÄ kolme seuraavista: Oksala & Werner (toim.), Feministinen filosofia. Songe-Møller, Philosophy without Women. Irigaray, Speculum de l autre femme. (Speculum of the Other Woman.) Le Dœuff, Cheveux longs, idées courtes, teoksessa L imaginaire philosophique, s. 135 166. (The Philosophical Imaginary, s. 100 128.) Edeltävät opinnot: Suositellaan suoritettavaksi ennen tätä kohtaa WNA130 Sukupuolen teoretisoinnin perusteet (5 op). Vastuuhenkilö: Eva Maria Korsisaari c) Feministinen teoria ja fenomenologia Opintojakso esittelee filosofian ja feministisen ajattelun yhtymäkohtia siten, että pääpaino on ruumiinfenomenologiassa. Valitaan kolme seuraavista: Oksala ja Werner (toim.), Feministinen filosofia. Irigaray, Éthique de la différence sexuelle. (Sukupuolieron etiikka) Weiss, Body Images, Embodiment as Intercorporeality. SEKÄ yksi seuraavista: Heinämaa, Ele, tyyli ja sukupuoli. Merleau-Pontyn ja Beauvoirin ruumiinfenomenologia ja sen merkitys sukupuolikysymykselle. Heinämaa, Toward a Phenomenology of Sexual Difference: Husserl, Merleau-Ponty, Beauvoir. Edeltävät opinnot: WNA130 Sukupuolen teoretisoinnin perusteet (5 op). Vastuuhenkilö: Eva Maria Korsisaari 17

QUEER-TUTKIMUS WNA236 Queer-tutkimuksen perusteita (5 op) 401734 Opintojaksossa tutustutaan queer-tutkimuksen perusteisiin, klassikoiden merkitykseen ja queer-teorian ja homo- ja lesbotutkimuksen kriittiseen keskustelevaan suhteeseen. Sullivan, A Critical Introduction to Queer Theory. Warner, Trouble with Normal. Butler, Undoing Gender, s. 1 74. Rossi, Heteronormatiivisuus, Kulttuurintutkimus 2/2006, s. 19 28. Juvonen, Kurittomat kokemukset. Tiede & edistys 4/1993, s. 277 283. Pulkkinen, Keinotekoista seksiä? Tiede & edistys 4/1993, s. 298 313. Löfström, Identiteettipolitiikan loppu. Tiede & edistys 4/1993, s. 284 297. Ajoitus: Queer-tutkimuksen opiskelu suositellaan aloitettavaksi tästä johdantojaksosta. Vastuuhenkilö: Anna Moring Butler, Gender Trouble (Hankala sukupuoli) (JOS suoritettu osin WNA210b:n yhteydessä, suoritetaan tässä vaiheessa vain ennestään suorittamattomat osuudet). Newton, Margaret Mead Made Me Gay: Personal Essays, Public Ideas, s. 176 188. Wittig, Straight Mind and Other Essays. Bersani, Is the Rectum a Grave? teoksesta Crimp (toim.), AIDS: Cultural Analysis/Cultural Activism, s. 197 222. Teoksesta Abelove et al. (toim.), The Lesbian and Gay Studies Reader seuraavat artikkelit: Rubin, Thinking Sex: Notes for Radical Theory of Politics of Sexuality, s. 3 44. Sedgwick, Epistemology of the Closet, s. 45 61 (JOS ei suoritettu WNA210b:n yhteydessä). de Lauretis, Sexual Indifference and Lesbian Representation, s. 141 158. Rich, Compulsory Heterosexuality and Lesbian Existence, s. 227 254. Case, Toward a Butch-Femme Aesthetic, s. 294 306. Butler, Imitation and Gender Insubordination, s. 307 320. D Emilio, Capitalism and Gay Identity, s. 467 477. Edeltävät opinnot: WNA236 Queer-tutkimuksen perusteita (5 op) Vastuuhenkilö: Paula Kuosmanen WNA237 Lesbo-, homo- ja queer-tutkimuksen klassikot (5 op) 401735 Opintojaksossa tutustutaan queer-teorian 1980-ja 1990-lukujen vaihteen paradigmamuutoksen klassikkoteksteihin, kuten butch-femme -pariin lesbosubjektiuden teoretisaationa ja kritiikkinä universaalille subjektikäsitykselle, saman logiikalle ja sukupuolidikotomialle. Jaksossa käsitellään myös tapoja ymmärtää homo/ hetero-dikotomia vähemmistöläistävästi (lesbo-ja homotutkimus) ja universalisoivasti koko kulttuuria kuvaavana erotteluna (queer-tutkimus). WNA238 Queer-tutkimuksen erikoistumisjakso (5op) 401736 Opintojaksossa perehdytään queer-tutkimuksen metodologisiin kysymyksiin. Opintojakson tavoitteena on kyky käyttää queer-teoriaa oman alan tutkimuksessa. Opiskelija valitsee yhteisen osan lisäksi yhden alan intressiensä mukaan. Vastuuhenkilö: Erikoistumisaloittain, mainittu erikseen kussakin kohdassa. Edeltävät opinnot: WNA236 Lesbo- ja queer-tutkimuksen perusteita (5 op) tai vastaavat opinnot. Kaikille yhteinen kirjallisuus, seuraavat artikkelit: Hekanaho et al., Pervot arkistot ja kaapit. Tutkimusaineistojen toisinajattelemisesta, SQS- Suomen Queer-tutkimuksen Seuran Lehti 3 (2). (http://sqslehti.wordpress.com/) 18