Länsi- ja Sisä-Suomi PÄÄTÖS Nro 87/2012/2 Dnro LSSAVI/110/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 31.10.2012 ASIA HAKIJA HAKEMUS Leppäveden ja Kaivoveden väliselle kannakselle rakennetun vedenottamon luvan muuttaminen, raakavesi- ja huuhteluvesiputkien sijoittaminen Leppäveteen sekä töiden aloittamislupa, Jyväskylä Jyväskylän Energia Oy Jyväskylän Energia Oy on Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon 15.12.2011 toimittamassaan ja myöhemmin täydentämässään hakemuksessa pyytänyt aluehallintovirastoa pienentämään Kaivoveden vedenottamon vedenottolupaa nykyisestä 15 000 m 3 /d:sta uuteen vesimäärään, joka olisi enintään 12 000 m 3 /d puolivuosikeskiarvona laskettuna. VOIMASSA OLEVAT LUPAPÄÄTÖKSET SUUNNITELMA Taustaa Lisäksi haetaan lupaa Kaivoveden pohjavedenottamon raakavesiputken pysyttämiseen ja Janakan vedenkäsittelylaitoksen raakavesi- ja huuhteluvesiputkien korvaamiseen uusilla putkilla sekä sijoittamiseen Leppäveden vesialueelle Jyväskylässä. Nykyiset voimassa olevat Kaivoveden vedenottamon vedenottoluvat IVO 126/Va II/87 ja VY 88/22 pyydetään siirtämään Jyväskylän Energia Oy:n nimiin. Itä-Suomen vesioikeus on 30.12.1987 antamallaan päätöksellä nro 126/Va II/87 myöntänyt Jyväskylän maalaiskunnalle luvan pohjaveden ottamon rakentamiseen Leppäveden ja Kaivoveden väliselle kannakselle Jyväskylän maalaiskunnan Oravasaaren kylässä hakijan omistaman Karjuniemen tilan RN:o 8:656 alueelle, puolivuosikeskiarvona laskettuna enintään 15 000 m 3 /d suuruisen vesimäärän ottamiseen ja vesijohdon rakentamiseen Leppäveteen Kaivoveden ottamolta Janakan vesilaitokselle Vaajakoskelle, Jyväskylän maalaiskunnassa. Vesiylioikeus on 1.6.1988 antamallaan päätöksellä nro VY 88/22 muuttanut Itä- Suomen vesioikeuden 30.12.1987 antamaa päätöstä nro 126/Va II/87 vesijohtosuunnitelman osalta. Nykyinen Janakan vedenkäsittelylaitos on Jyväskylän maalaiskunnan 1950- luvulla rakentama pintavedenottamo. Pintavedenotto on lopetettu sen jälkeen, kun Jyväskylän maalaiskunnan ja kaupungin yhteinen Kaivoveden rantaimeytyslaitos on otettu käyttöön. Samassa yhteydessä Janakan pintavedenottamon prosessi on muutettu rantaimeytetyn pohjaveden käsittelylaitokseksi.
2 Kaivoveden pohjavedenottamo sijaitsee Leppälahdessa Leppäveden rannassa Kaivoveden I luokan pohjavesialueella (0918003). Kaivoveden vedenottolupa on vuodelta 1987. Vedenottamo on rantaimeytyslaitos, jonka tuotantoa on tehostettu pintaveden imeytyksellä. Vedenottamon vesi käsitellään noin 7 km:n päässä Janakan vedenkäsittelylaitoksella. Lupahakemussuunnitelman (Oy Vesi-Hydro Ab, KI/is 12076/27.1.1987) mukaan pohjaveden luonnollisen muodostumisalueen pinta-ala on 0,5 km 2 ja siitä muodostuvan pohjaveden osuudeksi on arvioitu 400-500 m 3 /d. Loppuosa 14 500 m 3 /d muodostetaan rantaimeytettynä pohjavetenä ja tekopohjavetenä Leppävedestä. Lupahakemussuunnitelman mukaan 15 000 m 3 /d vesimäärästä 3 000 m 3 /d on ollut tarkoitus tehdä allasimeytettynä tekopohjavetenä. Kaivoveden alueella on ollut alun perin 3-4 rantaimeytyskaivoa, joiden antoisuus on suuri, mutta vedenlaatu huono. Rakentamisen jälkeen vedenottomäärä on vakiintunut tasolle 5 000-7 500 m 3 /d. Käyttöönoton jälkeen Kaivovedeltä otetun rantaimeytetyn pohjaveden happipitoisuus on alentunut sekä rauta- ja mangaanipitoisuudet kohonneet voimakkaammin kuin lupahakemussuunnitelmassa oli ennustettu. Lisäksi pintaveden imeytymismatka ja viipymäaika osoittautuivat liian lyhyiksi tehokasta orgaanisen aineen poistumista ajatellen. Rantaimeytetyn pohjaveden laadun heikentyessä teetettiin useita selvityksiä ja kokeita raudan maaperäkäsittelyn tehostamiseksi vuosina 1996-2002. Vuonna 1996 aloitettiin Kaivoveden alueella imeytyskokeet, joissa pintaveden imeytysmenetelmänä käytettiin allasimeytyksen sijasta sadetusta. Samassa yhteydessä vedenottoa hajautettiin rakentamalla uusia siiviläputkikaivoja muodostumisalueen keski- ja pohjoisosaan. Uusien kaivojen vedenlaatu osoittautui paremmaksi kuin alkuperäisten kaivojen, mutta niiden antoisuus on alkuperäisiä kaivoja pienempi. Uudempien kaivojen antoisuutta ja vedenlaatua parantavaa koeluontoisena aloitettua sadetusimeytystä on jatkettu siten, että imeytetty vesimäärä on ollut noin 3 000 m 3 /d. Vedentuotanto Jyväskylän Energia Oy tuottaa tällä hetkellä talousvettä seitsemällä vedenottamolla. Nykyisen vedentuotantostrategian mukaisesti keskustaajaman vedentuotanto on keskitetty kolmelle päävedenottamolle: Viitaniemen pintavesilaitokselle, Vuonteen tekopohjavesilaitokselle ja Kaivovesi-Janakan vedenottamolle. Näillä vedenottamoilla katetaan yhteensä noin 92 % talousvedentarpeesta, loppuosa tuotetaan pienillä pohjavedenottamoilla. Jyväskylän Energia Oy:n toimittama talousvesimäärä on noin 27 400 m 3 /d. Lukuun sisältyy veden myynti Laukaan vesihuoltolaitokselle Lievestuoreen alueella. Lisäksi Uuraisten ja osittain Laukaan ja Muuramen kuntien vesihuoltolaitokset tukeutuvat poikkeustilanteissa Jyväskylän Energia Oy:n verkostoon. Vedentuotantotarpeen arvioidaan kasvavan vuoteen 2030 mennessä 30 200 m 3 /d. Vedenjakeluvarmuuden kannalta on tärkeää, että yhden päälaitoksen seisokin tai toimintahäiriön aikana vedentarve pystytään kattamaan jäljellä olevilla tuotantolaitoksilla.
3 Vedenotto ja luvan muuttaminen Putkien sijoittaminen vesistöön Kaivoveden voimassa olevaa vedenottolupaa (IVO 126/Va II/87) halutaan pienentää nykyisestä 15 000 m 3 /d:sta uuteen vesimäärään, joka olisi enintään 12 000 m 3 /d puolivuosikeskiarvona laskettuna. Haettavan vedenottoluvan mukaisesta vesimäärästä otetaan noin 500 m 3 /d suoraan pohjavetenä ja loput rantaimeytyneenä tai sadetettuna pintavetenä tai suoraan pintavetenä Leppävedestä. Tuotantomäärän ja laadun turvaamiseksi tavoitteena on ottaa kokonaisuudessaan vain 10 000 m 3 /d, josta puolet on pintavettä. Vedenotto tapahtuisi vuodenajan, raakaveden laadun, lämpötilan tai muun tuotantoteknisen syyn perusteella. Pintavesi otetaan Leppävedestä Janakan vedenpuhdistamon edustalta ja rantaimeytetty pintavesi sekä tekopohjavesi Kaivoveden vedenottamolta. Päätuotantolaitosten vedentuotantomääriä pyritään säätämään mm. järvivesien lämpö- ja levätilanteen mukaan. Talvella vedentuotantoa keskitetään pintavesilaitokselle samalla kun tekopohjaveden ja tulevaisuudessa myös rantaimeytetyn veden tuotantoa rajoitetaan. Kesällä ja syksyllä vedentuotantoa keskitetään tekopohjavesilaitokselle. Vettä on suunniteltu johdettavaksi Janakasta talousvedeksi Jyväskylän kaupungin verkostoon, pääasiassa Vaajakosken, Jyskän ja Kuokkalan kaupunginosiin. Hakemussuunnitelmassa käytetty korkeusjärjestelmä on N 60. Hankkeen yhteydessä Janakan vedenkäsittelylaitoksen vedenkäsittelyprosessia tehostetaan niin, että pintaveden käyttö raakavetenä tulee uudelleen mahdolliseksi. Samalla aikaisemmin käytöstä poistetut raaka- ja huuhteluvesiputket uusitaan. Muilta osin tarvittavat vedenottamot, johdot, rakennelmat ja laitteet ovat olemassa. Janakan vedenkäsittelylaitoksen uudet raaka- ja huuhteluvesiputket sijoitetaan tilan RN:o 276:1 edustalle, poispäin rannasta. Molemmat putket rakennetaan halkaisijaltaan 500 mm:n suuruisesta PE100 -putkesta, jotka tuetaan kulkemaan pohjaa myöten. Raakavesiputken pituus vesistössä on noin 50 m. Putken pää nostetaan ja tuetaan tasolle +75 m ja putken päähän laitetaan imusiivilä. Putki tulee laitokselta vesistöön noin 3 metrin syvyyteen vedenpinnasta. Huuhteluvesiputken pituus vesistössä on noin 170 metriä. Putki tulee laitokselta vesistöön noin 4 metrin syvyyteen vedenpinnasta. Putken pää on vesistön pohjassa tasossa +70 m. Kaivoveden tekopohjavedenottamon raakavesiputki on sijoitettu tilan Karjuniemi RN:o 8:656 pohjoispuolelle Leppäveteen. Raakavesiputki on halkaisijaltaan 400 mm:n PEH -muoviputki, jonka päähän on laitettu imusiivilä. Imuputken pituus vesistössä on noin 110 m ja putken pää on vesistössä tasossa +76,10 m. Putki tulee pumppaamolta vesistöön noin 2 metrin syvyyteen vedenpinnasta. Raaka-
Kuvaus maa- ja vesialueesta vesiputki on asennettu vesistöön vuonna 2000, mutta sille ei ole haettu vesilain mukaista lupaa. Kaivoveden pohjavesialue sijoittuu lounas-koillissuuntaiselle pitkittäisharjujaksolle, joka kulkee Jyväskylässä Oravasaaren kautta Kaivovedelle ja sieltä edelleen Saviolle. Kaivovedellä harju on kapea harjanne, jossa on muutamia laajentumia. Harjun maaperä on hiekkaa, soraa ja kivistä soraa. Harjun laiteet ovat savea, silttiä ja hienoa hiekkaa. Harjun maaperän kairauksissa on syvimmillään päästy yli 23 metrin syvyyteen. Kaivoveden vedenottamon alueella on päästy lähdes 19 metrin syvyyteen. Pohjavesialueelle laaditaan suojelusuunnitelmaa. Pohjavesi virtaa harjussa pääasiassa koillisesta lounaaseen. Harjun koillispäässä pohjavettä purkautuu myös koilliseen. Myös Leppäveden vedenpinnan korkeus säätelee harjun pohjavedenpinnan korkeutta. Leppäveden pintavettä rantaimeytyy harjuun, jos pohjaveden pinnankorkeutta alennetaan merkittävästi harjun Leppäveteen rajoittuvissa osissa. Kaivoveden pohjavesialueesta suurin osa on vesistöä. Pohjavesialueeseen kuuluu ympäröivää vesistöä niin Kaivoveden kuin Leppäveden puolelta. Seuraavaksi eniten on talousmetsää ja kolmanneksi eniten peltoa. Pohjaveden muodostumisalueesta suurin osa on talousmetsää ja seuraavaksi eniten on peltoa. 4 Alueen kaavoitus Leppäveden vedenkorkeudet ovat N 60 -tasossa seuraavat: alivesi NW +79,89 m, keskivesi MW +80,90 m ja ylivesi HW +82,27 m. Kaivoveden tekopohjavedenlaitoksen alueella on voimassa Leppävesi-Päijänne alueen rantaosayleiskaava, jossa rakennuslupaa ei voida myöntää kaavan perusteella, vaan on aina haettava poikkeusta tai suunnittelutarveratkaisua. Ympäristöministeriön vuonna 2009 vahvistama Keski-Suomen maakuntakaavan mukaan Kaivoveden pohjavesialuetta koskevat toimenpiteet on suunniteltava siten, että pohjaveden laatu ei niiden vaikutuksesta heikkene. Arvio vaikutuksista Hanke ei loukkaa yleistä tai yksityistä etua ja siitä saatava hyöty on suurempi kuin siitä aiheutuva vahinko. Maa- ja vesialueen omistajan suostumus Hankkeella ei ole vaikutusta Leppäveden tai Vaajakosken vedenkorkeuteen ja virtaamiin. Hakija on vuokrannut Jyväskylän kaupungilta vedenottoon ja käsittelyyn tarvittavat maa-alueet. Janakan vedenkäsittelylaitoksen raakavesi- ja huuhteluputkien korvaamisesta uusilla putkilla on sovittu kirjallisesti vesialueen omistajan, Vihtiälän kalastus-
HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN MUISTUTUKSET JA VAATIMUKSET kunnan (179-407-876-3), kanssa. Sopimuksessa on sovittu myös korvauksista, jotka hakija maksaa vesialueen omistajalle. Kaivoveden tekopohjavedenottamon raakavesiputken sijoittamisesta vesialueelle ei ole sovittu vesialueen omistajan, Oravasaaren kalastuskunnan (179-409- 876-1), kanssa. Aluehallintovirasto on vesilain (264/1961) 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Jyväskylän kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään 21.6.2012. Kuulutus on erikseen lähetetty tiedoksi asiakirjoista ilmeneville asianosaisille ja viranomaisille. 1) Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on lausunnossaan todennut, että lupahakemusta puolletaan. Kaivoveden vedenottamo sekä tekopohjaveden ja pintaveden ottamisen myönnettyyn lupaan tulee sisällyttää seuraavanlaisia määräyksiä: - Vedenottamolle myönnetään vesilain mukainen lupa pohjaveden- ja tekopohjavedenottamoa varten sekä pintavedenottoa varten Leppävedestä. - Kaivoveden tekopohjavesialueelta otettava vesimäärä on enintään 8400 m 3 /d kuukausikeskiarvona laskien. Lisäksi Janakan pintavesilaitokselta vedenottoa voidaan täydentää siten, että kokonaismäärä on yhteensä haettu 12 000 m 3 /d kuukausikeskiarvona laskien. - Luvan saaja on vastuussa, jos pohjavedenottamon vaikutusalueen kaivoissa veden riittävyys vähenee pohjanvedenoton seurauksena. Luvan saajan on tällaisessa tilanteessa ryhdyttävä toimenpiteisiin aikaisempaa vastaavan vesimäärän saamiseksi veden käyttäjille tai liittämällä vedenkäyttäjä verkostoveteen. - Luvan saajan on varustettava pohjavedenottamo luotettavalla vesimäärän mittauslaitteella, mitattava pohjavedenottamosta otettavat vesimäärät vuorokausittain ja pidettävä vesimääristä kirjaa. - Luvan saajan on tarkkailtava pohjaveden korkeutta pohjavedenottamolla ja sen vaikutusalueella. Pohjavedenkorkeuden tarkkailu on aloitettava hyvissä ajoin ennen vedenottoa. Luvan saajan on kahden kuukauden kuluessa lupapäätöksen antamisesta esitettävä Keski-Suomen ELY-keskukselle hyväksyttäväksi ehdotus pohjavedenottamon ja sen vaikutuksen tarkkailuohjelmaksi. - Lupavelvollisen on säilytettävä tiedot otetuista vesimääristä ja tarkkailun tuloksista ja toimitettava Keski-Suomen ELY-keskukselle ja Jyväskylän kaupungille niiden määrääminä aikoina sekä esitettävä pyydettäessä niille, joiden etu tai oikeus saattaa olla tiedoista riippuvainen. Janakan pintavesilaitokselle ja putkien sijoittamiselle vesialueella esitetyistä putkista ja vedenottolaitteista ei aiheudu yleisen eikä yksityisen edun haittaa ja ne ovat välttämättömiä rakenteita vedenottamon ja Janakan vedenkäsittelylaitoksen 5
häiriöttömän toiminnan vuoksi. Lupaa ja töidenaloittamislupaa puolletaan hankkeelle ja esitetään merkittäväksi lupapäätökseen seuraavat määräykset: - Vanhat putket ja vedenottolaitteet tulee poistaa vesialueelta niiltä osin kuin ne korvataan uusilla putkilla. - Raakavesi- ja huuhteluvesiputket tulee tukea ja painottaa vesialueella riittävästi siten, että ne pysyvät tukevasti paikoillaan hakemuksessa esitetyn sijainnin mukaisesti. - Tarvittaessa vesialueella olevat putket ja vedenottolaitteet tulee merkitä Liikenneviraston ohjeiden mukaisesti. 2) Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmä hankkeen toteuttaminen ei aiheuta haittaa alueen kalastolle eikä kalastukselle, joten se voidaan toteuttaa esitetyn suunnitelman mukaisesti. Hankkeesta ei aiheudu kompensoitavaa haittaa yleiselle kalatalousedulle, joten luvan myöntämistä ei vastusteta Kaivoveden vedenottamon pohjaveden, tekopohjaveden ja pintaveden vedenottamiselle, esitetyille raakavesiputken sijoittamiselle Leppäveteen, raakavesi- ja huuhteluputkien uusimiselle ja vanhojen käyttämättömien puuputkien poistamiselle vesistöstä. Hakijalle voidaan myös myöntää lupa tehdä putkien asennustyö lupapäätöksen antamisen jälkeen ennen luvan lopullista lainvoimaisuutta. Lupaan tulisi sisällyttää seuraavat ehdot: 1) Veden alle sijoitettavat raakavesi- ja huuhteluputket tulee painottaa ja sijoittaa siten, että ne haittaavat kalastusta mahdollisimman vähän. Putkien painotuksessa tulee mahdollisuuksien mukaan käyttää uudentyyppisiä muodoltaan pyöreitä ja sileäpintaisia painoja, joissa ei ole pyydyksiin tarttuvia ulokkeita. 2) Hanke tulee toteuttaa ajankohtana, jolloin putkien uusimistyön ja vanhojen putkien poistamisen aiheuttama veden samentuminen on mahdollisimman vähäistä ja hankkeesta on mahdollisimman vähän haittaa alueen kalastolle ja kalastukselle. 3) Jyväskylän kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta katsoo, että ei ole mitään huomauttamista lupahakemuksesta. Lupapäätöksessä hakija tulee velvoittaa seuraamaan Kaivoveden ja Leppäveden vedenlaatua. Vedenlaatutiedot tulee toimittaa Keski-Suomen ELY - keskukselle ja Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojelu- ja ympäristöterveyspalveluille. 6 4) Oravasaaren kalastuskunnan huomauttaa, ettei osakaskunnan lupaa putkiston asentamiselle Leppäveteen ole pyydetty, eikä asianmukaisista korvauksista sovittu. Osakaskunta on vastuussa omistamansa vesialueen käytöstä ja esittääkin hakemuksen johdosta muistutuksessa edellä mainitut vaatimukset: - hakija velvoitetaan maksamaan vesijohdon asentamisesta Leppäveteen osakaskunnan alueelle kertakaikkisena vesialueen käyttökorvauksena 0,5 euroa/metri, yhteensä n. 4000 metriä eli 2000 euroa. - hakija velvoitetaan maksamaan kalastukselle aiheutuvasta haitasta 20 metriä putken molemmin puolin 450 euroa/ha, yhteensä n. 16 ha eli 7200 euroa.
- hakija velvoitetaan painottamaan putket kalastusta mahdollisimman vähän haittaavilla pyöreillä painoilla. - hakija vastaa kaikista työvaiheessa mahdollisesti aiheutetuista vahingoista ja korvausvaatimuksista Leppäveden pohja kuuluu osakaskunnalle ja vesijohdon asentamisesta aiheutuu osakaskunnalle kyseisen alueen käyttötarkoituksen muutos ja se estää osakaskuntaa käyttämästä aluettaan vastaavalla tavalla. Yleisen käytännön mukaisesti omistajalle tulee maksaa vesialueen pysyväisluonteisesta käytöstä käypä korvaus. Myös kalastukselle aiheutettu haitta tulee korvata. Ellei hakija pysty osoittamaan, ettei tällaista haittaa missään olosuhteissa voi aiheutua, korvauksesta on määrättävä lupapäätöksessä. Osakaskunnan kokemuksen ja käsityksen mukaan kaikista vesistöön asetetuista rakenteista syntyy kalastukselle aina korvattavaa haittaa. Osakaskunnan vaatimat korvaukset perustuvat Jämsän kaupungin Vanhanselän osakaskunnalle vuonna 2008 maksamiin käyttö- ja haittakorvauksiin sekä DI Hannu Wirolan Kalatalouden Keskusliitolle selvittämiin yleisiin korvaustasoihin sekä -perusteisiin. 7 HAKIJAN SELITYS Hakija on selityksessään todennut eri lausuntoihin ja muistutuksiin seuraavasti: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen lausuntoon hakija vastaa: Jyväskylän energia Oy:llä on voimassa olevan luvan perusteella lupa ottaa Kaivoveden pohjavesialueelta 15 000 m 3 /d rantaimeytynyttä pohjavettä. Nykyisen luvan mukainen vesimäärä ei ole realistinen alueelta otettavaksi enempää pohjavetenä kuin tekopohjavetenäkään. Tämän vuoksi vesimäärä oli pienennetty nykyisestä jo hakemuksessa eikä hakijalla ole huomauttamista myöskään lausunnon antajan esittämästä vesimäärästä enintään 8 400 m 3 /d, koska kokonaisvesimäärä on hakemuksen mukainen 12 000 m 3 /d. Sen sijaan esitetään, että lupamäärät laskettaisiin neljännesvuosikeskiarvona. Tämä olisi tärkeää erityisesti kokonaisvesimäärän osalta sellaisessa tilanteessa, että joku kahdesta muusta päätuotantolaitoksesta on tilapäisesti pois tuotannosta ja puuttuva tuotantomäärä joudutaan kattamaan kahdella jäljellä olevalla tuotantolaitoksella. Tarkemmin tätä on käsitelty alkuperäisen hakemuksen liitteenä olevan vesiasetuksen mukaisesti kohdassa 1.1. Raportoinnin selkeyden vuoksi kummankin lupamäärän osalta tulisi soveltaa samaa tarkastelujaksoa. Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmän lausuntoon hakija vastaa: Hakijan tiedossa ei ole, että putkien sijoitusalueella olisi erityistä kalastustoimintaa tai nuottapaikkaa. Sen sijaan putkien sijoitusalueen välittömään läheisyyteen on Keitele-Päijänne -kanavan rakennustyön yhteydessä sijoitettu Vaajakosken kanavan ruoppausmassoja, joiden alle vanhat putket ovat osittain hautautuneet. Vanhojen puuputkien jäänteiden poistaminen esillä olevalta osaltaan raivaa pohjaa kalastusta haittaavista esineistä. Hakija esittää, että putkien asentamiseen voidaan käyttää normaaleja putkipainoja huolellisesti asennettuna siten, että esim. painojen lukituslaitteista ei synny ulokkeita. Putkien asennukset pyritään toteuttamaan myöhäissyksyllä 2012, jotta Janakan pintavesilaitoksen käyttöönotto olisi mahdollista vuodenvaihteessa. Hankkeen yhteydessä tapahtuva ruoppaus on vähäistä eikä hakijan käsityksen mukaan työstä aiheudu mainittavaa haittaa kalastolle ja kalastukselle.
Jyväskylän kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnan lausunnon hakija vastaa: Raakavesilähteen vedenlaadun tarkkailu perustuu 1) Sosiaali- ja terveysministeriön asetukseen 461/2000 talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista. 2) Valtioneuvoston päätökseen 366/2000 juomaveden valmistamiseen tarkoitetun pintaveden laatuvaatimuksista ja tarkkailuista. Hakijan aikaisemman esittämän arvion perusteella raakavedenotolla ei arvioida olevan vaikutusta raakavesilähteen vedenlaatuun, virtaamaan tai vedenkorkeuksiin. Hakijan esittämää arviota ei kyseenalaisteta myöskään annetussa lausunnossa. Käsityksemme mukaan ympäristön tilan yleinen seuranta kuuluu ympäristöviranomaisen vastuualueelle. Tämän perusteelle esitämme, että vedenottoluvassa ei tule asettaa sellaisia pintaveden laadun tarkkailuvelvoitteita, jotka laajentaisivat hakijan velvoitteita tarkkailla Kaivoveden ja Leppäveden vedenlaatua sen laajemmin kuin em. lait ja määräykset sekä niiden perusteella määrättävät terveysviranomaisen valvontatutkimusohjelma raakaveden osalta sekä vesi- ja ympäristöpiirin (ELY) pintavedenlaadun tarkkailuohjelma tulevat velvoittamaan. Oravasaaren kalastuskunnan huomautukseen hakija vastaa: Jyväskylän Energia Oy on hakenut sijoituslupaa Jyväskylän maalaiskunnan ja Keski-Suomen ympäristökeskuksen tekopohjavesitutkimuksia varten vuonna 2000 rakentamalle 400-6 PEH raakavesiputkelle, joka on esitetty hakemuksen liitteenä 9 olevassa suunnitelmapiirustuksissa 001788BJ102-103 / 16.6.2000. Raakavesiputken pituus on n. 110 m ja sille ei ole tietojemme mukaan Jyväskylän maalaiskunnan toimesta haettu sijoituslupaa. Sen sijaan hakemuksen täydennyksen liitteenä 1 yleiskartassa esitetyllä Kaivoveden vedenottamon ja Janakan vedenkäsittelylaitoksen väliselle raakavesiputkelle on voimassa oleva sijoituslupa, joka on myönnetty hakemuksen täydennyksen liitteenä 2 olevissa päätöksissä 126/Va II/87 ja VY 88/22. Oravasaaren kalastuskunnan vaatimukset koskevat tätä aikaisemmin luvitetun putken sijoittamista vesialueelle. Jyväskylän Energia Oy ei ole hakenut muutosta Kaivoveden ja Janakan välisen raakavesiputken lupaan ja esittää, että vaatimukset hylätään tältä osin perusteettomina. Esitämme, että hakemuksen täydennyksen liitteen 9 mukaiselle putkelle: a) Lupaviranomainen määrää sijoitusluvan b) Hakija velvoitetaan maksamaan kertakaikkisena korvauksena tekopohjaveden raakavesiputken sijoittamisesta Oravasaaren kalastuskunnan muistutuksen kohdassa 1 esitetyn hinnoittelun mukaisesti 0,5 /m, yhteensä n. 110 m eli 55,00 euroa. Koska putki on rakennettu yli kymmenen vuotta sitten, olisi muistutuksessa esitettyjen kalastukselle aiheutuvien tai muiden haittojen pitänyt tulla joko kalastuskunnan tai hakijan tietoon. Kalastuskunta ei ole kuitenkaan muistutuksessaan yksilöinyt minkäänlaista putkesta aiheutuvaa haittaa eikä sellaista ole tullut myöskään muuta kautta hakijan tietoon. Tämän vuoksi hakija esittää vaatimus- 8
ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU ten 2 ja 4 hylkäämistä perusteettomina myös tekopohjaveden raakavesiputken osalta. Raakavesiputki on rakennettu ja painotettu vuonna 2000 käsityksemme mukaan Keski-Suomen ympäristökeskuksen valvonnassa. Hakijan tietojen mukaan raakavesiputken painotus ei edellä kerrotusta syystä eikä myöskään painotyyppinsä takia ole vaikeuttanut kalastusta, joten putkien painojen tyypin muuttaminen vaatimuksen 3 mukaiseksi jälkikäteen olisi hakijan käsityksen mukaan kohtuutonta. 9 Luparatkaisu Aluehallintovirasto muuttaa Itä-Suomen vesioikeuden 30.12.1987 antamaa päätöstä nro 126/Va II/8 sekä myöntää Jyväskylän Energia Oy:n Kaivoveden vedenottamolle vesilain mukaisen luvan pohjaveden- ja tekopohjavedenottamoa varten sekä pintavedenottoa varten Leppävedestä. Lisäksi vedenottoluvat IVO 126/Va II/87 ja VY 88/22 siirretään Jyväskylän Energia Oy:n nimiin. Aluehallintovirasto myöntää luvan Jyväskylän Energia Oy:lle Janakan vesilaitoksen huuhtelu- ja raakavesiputkien korvaamiseen uusilla putkilla sekä Kaivoveden vedenottamon raakavesiputken pysyttämiseen Leppäveteen Jyväskylän kaupungissa. Aluehallintovirasto myöntää Jyväskylän Energia Oy:lle pysyvän käyttöoikeuden Kaivoveden raakavesiputken tarvitsemaan osaan Jyväskylän kaupungin Oravasaaren kalastuskunnan vesialueeseen 179-409-876-1. Luvan saajan on noudatettava vesilakia ja seuraavia lupamääräyksiä, jotka korvaavat Itä-Suomen vesioikeuden 30.12.1987 antamassa päätöksessä nro 126/Va II/8 esitetyt lupaehdot. Lupamääräykset Veden ottaminen 1) Kaivoveden tekopohjavesialueelta otettava vesimäärä on enintään 8 400 m 3 /d neljännesvuosikeskiarvona laskien. Lisäksi Janakan pintavesilaitokselta vedenottoa voidaan täydentää siten, että kokonaismäärä on yhteensä haettu 12 000 m 3 /d neljännesvuosikeskiarvona laskien. Rakenteet 2) Luvan saajan on varustettava pohjavedenottamo luotettavalla vesimäärän mittauslaitteella, mitattava pohjavedenottamosta otettavat vesimäärät vuorokausittain ja pidettävä vesimääristä kirjaa. Putkien sijoittaminen vesistöön 3) Janakan vesilaitoksen huuhtelu- ja raakavesiputket on asennettava hakemuksen mukaisesti hakemukseen liitetyn 3.12.2010 päivätyn aluekartan (mittakaava 1:500) ja pituusleikkauspiirustuksien (mittakaava 1:500/1:100) mukaisesti.
4) Kaivoveden vedenottamon raakavesiputki on oltava asennettuna Leppäveteen Jyväskylän kaupungissa hakemuksen mukaisesti hakemuksen täydennykseen liitetyn 16.6.2000 päivättyjen suunnitelmakartan (mittakaava 1:500) ja pituusleikkauspiirustuksen (mittakaava 1:500/1:100) mukaisesti. Töiden suorittaminen 5) Hanke tulee toteuttaa ajankohtana, jolloin putkien uusimistyön ja vanhojen putkien poistamisen aiheuttama veden samentuminen on mahdollisimman vähäistä ja hankkeesta on mahdollisimman vähän haittaa alueen kalastolle ja kalastukselle. Jos työt tehdään vesialueen ollessa jäässä, on kohdat, joissa työn vuoksi jäätä on rikottu tai jään kantavuus on huonontunut, merkittävä asianmukaisesti. 6) Luvan saajan on selvitettävä alueella mahdollisesti olevat johdot ja kaapelit. Työt on toteutettava näitä vaurioittamatta. 7) Vanhat putket ja vedenottolaitteet tulee poistaa vesialueelta niiltä osin kuin ne korvataan uusilla putkilla. 8) Raakavesi- ja huuhteluvesiputket tulee asentaa vesistöön siten, että se painuu pohjaan tasaisesti ja pysyy pohjassa paikoillaan kaikissa olosuhteissa. Putkien painotuksessa tulee mahdollisuuksien mukaan käyttää muodoltaan pyöreitä ja sileäpintaisia painoja, joissa ei ole pyydyksiin tarttuvia ulokkeita. Mahdolliset putkien painoja pidättävät narut tms. tulee poistaa rakenteista heti putkien upotuksen jälkeen. Kunnossapito 9) Putket on pidettävä tarkoitustaan vastaavassa kunnossa. 10) Putkien sijainnit vesialueella on merkittävä Liikenneviraston ohjeiden mukaisesti. Merkintään käytettävät rakenteet on pidettävä kunnossa. Korvaukset 11) Luvan saajien on maksettava korvauksena pysyvästä käyttöoikeudesta raakavesiputkea varten tarvittavaan vesialueeseen Oravasaaren kalastuskunnalle 110 euroa. Korvaus on maksettava ennen rakennustöihin ryhtymistä, kuitenkin viimeistään vuoden kuluessa siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman. Maksun viivästyessä sille on maksettava korkolain mukainen viivästyskorko, jonka määrä on seitsemän prosenttiyksikköä korkeampi kuin korkolain 12 :ssä tarkoitettu kulloinkin voimassa oleva viitekorko. Tarkkailu 12) Luvan saajan on tarkkailtava pohjaveden korkeutta pohjavedenottamolla ja sen vaikutusalueella. Pohjavedenkorkeuden tarkkailu on aloitettava hyvissä ajoin ennen vedenottoa. 10
11 13) Luvan saajan on kahden kuukauden kuluessa lupapäätöksen antamisesta esitettävä Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi ehdotus pohjavedenottamon ja sen vaikutuksen tarkkailuohjelmaksi. 14) Lupavelvollisen on säilytettävä tiedot otetuista vesimääristä ja tarkkailun tuloksista ja toimitettava Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Jyväskylän kaupungille niiden määrääminä aikoina sekä esitettävä pyydettäessä niille, joiden etu tai oikeus saattaa olla tiedoista riippuvainen. Vahingot 15) Töiden suorittamisesta mahdollisesti aiheutuva, välittömästi ilmenevä vahinko on viipymättä korvattava vahingonkärsijälle. Luvan saaja on vastuussa hankkeesta aiheutuvasta edunmenetyksestä. 16) Luvan saaja on vastuussa, jos pohjavedenottamon vaikutusalueen kaivoissa veden riittävyys vähenee pohjanvedenoton seurauksena. Luvan saajan on tällaisessa tilanteessa ryhdyttävä toimenpiteisiin aikaisempaa vastaavan vesimäärän saamiseksi veden käyttäjille tai liittämällä vedenkäyttäjä verkostoveteen. Töiden aloittaminen ja toteuttaminen 17) Töiden päätyttyä rakennuspaikat on saatettava asianmukaiseen ja maisemallisesti hyväksyttävään kuntoon. 18) Hanke on toteutettava olennaisilta osin neljän vuoden kuluessa siitä lukien, kun tämä päätös on tullut lainvoimaiseksi. Muuten lupa ja myönnetty käyttöoikeus raukeavat. Ilmoitukset 19) Toteuttamiseen ryhtymisestä on etukäteen ilmoitettava kirjallisesti Keski- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueelle ja Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 20) Hankkeen valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle, Keski-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ja Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Perustelut Tekopohjavettä ei pystytä ottamaan niin suurta määrää, jota vedenottolupa antaisi ottaa. Tällöin luvan pienentäminen ja samalla pintaveden käytön lisääminen talousveden valmistuksessa turvaa Jyväskylän kaupungin vedenhankintaa. Vedentuotantotarpeen on arvioitu kasvavan merkittävästi alueella, jolloin pintavedenotolla lisätään vesihuollon toimintavarmuutta ja varmistetaan riittävän talousveden toimittaminen asukkaille.
Hanke ei loukkaa yleistä tai yksityistä etua ja siitä saatava hyöty on suurempi kuin siitä aiheutuva vahinko. Pysyvästä käyttöoikeudesta Kaivoveden raakavesiputken sijoittamisesta vesialueelle, on lupaehdoissa määrätty maksettavaksi korvaus vesialueen omistajalle. Lainkohdat Vesilain (264/1961) 2 luvun 6 1 momentti ja 8 Töiden aloittamislupa Aluehallintovirasto oikeuttaa Jyväskylän Energia Oy:lle luvan aloittaa tämän lupapäätöksen mukaiset työt jo ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista 12 Perustelut Kysymys on hankkeesta, johon aluehallintovirasto on myöntänyt luvan vesilain (264/1961) 2 luvun 6 :n 1 momentin nojalla ja joka ei vaikuta vesioloihin. Sovelletut säännökset Luvassa tarkoitetut työt ovat sellaisia, että niiden suorittamisen jälkeen olot voidaan olennaisilta osin palauttaa entisen veroisiksi siinä tapauksessa, että lupapäätös kumotaan tai sen määräyksiä muutetaan. Töidenaloittamiselle ennen päätöksen lainvoimaiseksi ryhtymistä on perusteltu syy. Töidenaloittamislupa saadaan panna täytäntöön muutoksenhausta huolimatta. Muutoksenhakuviranomainen voi määrätä töiden jatkamisen keskeytettäväksi tai rajoitettavaksi. Vesilain (264/1961) 2 luvun 26 Muistutuksiin ja vaatimuksiin vastaaminen KÄSITTELYMAKSU Aluehallintovirasto on ottanut asiasta annetut muistutukset huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Oravasaaren kalastuskunnan vaatimaa korvausta Kaivoveden ja Janakan vesilaitosten väliselle vesijohdolle ei tässä lupahakemuksessa käsitellä, koska kyseiselle vesijohdolle on myönnetty lupa Itä-Suomen vesioikeuden 30.12.1987 antamassa päätöksessä nro 126/Va II/8. Tämän päätöksen käsittelymaksu on 2745 euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Maksu on määräytynyt valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla annetun aluehallintoviraston maksuja koskevan valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) mukaisesti. Asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan vesilain mukaisen pinta- ja pohjaveden ottamista talousvedeksi yli 500 m 3 /d käsittelystä perittävän maksun suuruus on 3 660 euroa. Luvan muuttamista koskevan asian käsittelystä perittävän maksun suuruus on kuitenkin 50 prosenttia taulukon mukai-
sesta maksusta. Lisäksi jos päätösasiakirja sisältää useita maksutaulukossa maksullisiksi säädettyjä vesitalousasioita (huuhtelu- ja raakavesiputket) siten, että ne muodostavat samaa tarkoitusta palvelevan kokonaisuuden, peritään asian käsittelystä korkeimpaan maksuluokkaan kuuluvan asian käsittelymaksun suuruinen maksu kuitenkin siten, että maksua voidaan korottaa 50 prosenttia taulukon mukaisesta maksusta. 13 PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Jäljennös päätöksestä Jyväskylän Energia Oy Jyväskylän kaupunki Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue (sähköisesti) Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, kalatalousryhmä (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä Asianosaisille, joille on lähetetty lupahakemuksesta erityistiedoksianto sekä niille, jotka ovat esittäneet lupahakemuksen tiedoksiantovaiheessa muistutuksia, vaatimuksia ja mielipiteitä. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Päätöksestä kuulutetaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ja Jyväskylän kaupungin virallisella ilmoitustaululla.
14 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Riitta Lähdemäki Piia Nieminen Asian on ratkaissut ympäristöylitarkastaja Riitta Lähdemäki ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Piia Nieminen. PN/TKa
15 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 30.11.2012. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virkaajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valitus-kirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Wolffintie 35,65200 Vaasa postiosoite: PL 200, 65101 Vaasa puhelin: 020 6361 060 telekopio: 06-317 4817 sähköposti: kirjaamo.lansi@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.