TUTUSTU ORIMATTILAN KIRKON HAUTAUSMAAHAN, TUTUSTU ORIMATTILAN HISTORIAAN! Tämä luettelo perustuu Alli Hosiaisluoma-Karppisen, Raija Forsmanin ja Veikko Viljasen 1980-luvulla kokoamaan hautausmaa-aineistoon, jonka pohjalta he ovat pitäneet useita hautausmaakierroksia. Aineiston tallennuksen tietokoneelle, valokuvien, muutamien uusien kohteiden ja tekstien lisäyksen on kirkon ja seurakunnan juhlavuonna 2016 tehnyt Markku Viljanen. Luetteloa täydennetään ja tarkennetaan saadun palautteen perusteella. Johdanto Orimattilan alue kuului Suur-Hollolan laajaan kirkkopitäjään 1300-luvulta alkaen. 1500-luvun puolivälissä Orimattila sai ns. ratsukappelin aseman ei ollut omaa kirkkorakennusta eikä vakituista pappia. Ensimmäinen kirkko lienee rakennettu jo ennen vuotta 1600 ja ensimmäinen oma kappalainen saatiin 1630-luvun alussa. Orimattilasta oli näin tullut Hollolan kappeliseurakunta. Omaksi kirkkoherrakunnaksi Orimattila erotettiin Hollolan emäseurakunnasta kuningatar Kristiinan käskykirjeellä 26.7.1636. Seurakunnan jäsenmäärä 31.12.2015 oli 12 711. Kirkkorakennus Graniittinen ristikirkko on seurakunnan neljäs kirkkorakennus. Piirustukset teki lääninarkkitehti Jean Wiik. Urakoitsijana toimi Gustaf Cajander ja rakennusmestarina Gustaf Kollin. Kirkko on rakennettu Niemenkylän kivestä. Osa kivistä on Lähdekorven kivilouhimosta. Kuoripuolella on matala sakaristorakennus. Kirkontorni on rakennettu 1851. Solarakennus yhdistää sen kirkkorakennukseen. Nykyisen korkeutensa se sai vuonna 1932 arkkitehti Rafael Blomstedtin piirustusten mukaan. Kirkonkelloja on neljä. Vanhimman ja pienimmän kellon yläreunassa on latinaksi Jumalalle yksin kunnia. Tämä pienin kello on valettu 1658 ja se oli saatu seurakunnan toiseen kirkkoon, mutta se valettiin uudelleen 300 kuparitaalarin hinnalla, minkä summan lahjoitti kreivi Gustaf Wrede Ruhasta. Neljäs kello on Kirvun kirkonkello ja se on kellotapulin pohjakerroksen kattoon ripustettu. Orimattilan kirkko liittyy vuosisadan vaihteen empiretyyliin eheine ääriviivoineen ja koruttoman tyylikkäine rakennustaiteellisine yksityiskohtineen. Puupilarit jakavat kirkkosalin kolmeen laivaan. Keskilaivassa on puinen tynnyriholvi, sivulaivoissa tasakatot. Sivulaivojen parvet poistettiin 1932 ja samalla 2500 kirkkovieraan istuinsijat vähenivät 1700:aan. Nykyinen istuinsijojen määrä on 1200. Kirkon ulkopuolella sakastin puoleisessa päässä on Suomen ensimmäisen pyhäkoulun vuodelta 1787 muistomerkki (20.5.1954). 1
Kellotornin vieressä on 294 sankarihautaa. Niiden taustalla on arkkitehtitoimisto Salmio & Toivainen suunnittelema hautamonumentti: harmaasta ja punaisesta graniitista toteutettu. Sen seinämään on kiinnitetty vaaleanharmaa tasahaarainen risti ja muistotaulu, johon on kohokirjaimin hakattu Heikki Asunnan runo: Aamua kohden kansasi saata siunaa köyhää kylvöä sen suojele Herra syntymämaata suojele hautaa sankarien. Seinämä jatkuu kiviaitana, joka reunustaa hauta-alueen. Muistomerkki on paljastettu 22.8.1948. Ensimmäisen hautarivin keskellä on muita suurempi laatta, johon on merkitty 97 kirvulaisen sankarivainajan nimet sekä sanat: Eestä Karjalan, kotiseudun, isänmaan / nämä urhot kulkivat kuolemaan / tämä kumpu nyt kruunu on sankarien / käy haudalle hiljaa rukoillen. Sankarihauta-alue liittyy kirkon edustan tasanteeseen liuskekivilaatoin päällystetyn alueen kautta. Punagraniittinen vesiallas (tosin nykyään ilman vettä) antaa sille väriä ja eloa samoin kuin kellotapulin alaosan oviaukkoja koristavat taidokkaasti taotut rautaportit. Muistomerkin luovutuspuheen piti patsastoimikunnan jäsen agronomi Lauri Sihvola ja kirkkoherra, TT Sakari Loimaranta otti sen vastaan seurakunnan hoitoon. Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki, Kirsti Liimatainen. Paljastettu 16.10.1955. Mustaa graniittia. Karjalan vaakunan alla on Juho Kurjen sanat: Karjalan mullassa kumpujen alla raatajat uinuvat rakkahat nuo pilvien pisarat kastelemalla Jumalan kukkia kummulle luo. Tämän vihkosen lopussa on hautausmaa-alueen kaksi karttaa, johon on merkitty hautamuistomerkkiluettelossa merkityt haudat. Yksittäisten henkilöiden kohdalle on luetteloon merkitty kolmanteen sarakkeeseen synnyinpäivä ja neljänteen sarakkeeseen kuolinpäivä. 2
Luettelo tunnettujen orimattilalaisten hautamuistomerkeistä 1 Johan Granholm 6.3.1806 4.3.1880 Johan Granholm syntyi Pernajassa. Toimi pappina Juvalla, Pernajassa ja Loviisassa. Sijaiskirkkoherrana ja kirkkoherrana 1845 Myrskylässä. Orimattilassa kirkkoherrana vuodesta 1860 lähtien. Granholm on enemmän kuin kukaan muu seurakunnan papeista vaikuttanut lukutaidon ja kansanvalistuksen edistämiseen Orimattilassa. Hän oli innokas saarnamies ja monipuolisesti valistunut mies. Oli mukana säästöpankin perustamisessa, huolehti seurakuntalaisten taloudellisesta ja ruumiillisesta hyvinvoinnista. Kuntakokouksen pj. 1866-1868 ja myös kunnallislautakunnan pj. vastusteluistaan huolimatta. 2 Johan Eberhard Löving 1.7.1741 8.11.1817 Ruhan kartanon isäntä, Henrik Lövingin poika, majuri, peri tilan isältään 1768. Jälkisäännöksessään lahjoitti 333 taaleria ja 16 killinkiä jaettavaksi niille Ruhan alustalaisille, jotka juhannuksena vihittiin avioliittoon. 3 Karl Gustav Berner 5.5.1840 26.5.1904 Syntyi Sakkolassa ja siirtyi Orimattilaan Sommarnäsin kartanon omistajaksi 1860- luvulla. Hän oli tarmokas maanviljelysmenetelmien uudistaja kartanossaan, monien teollisuusyritysten toteuttaja ja Orimattilan Säästöpankin hallituksen ensimmäinen puheenjohtaja. Rohkeat ja suuret taloudelliset ponnistukset veivät hänet vararikkoon 1896. Hän muutti perheineen pois täältä, mutta hänet haudattiin Orimattilan kirkkomaahan ensimmäisen vaimonsa viereen ja äitinsä sekä lastensa leposijan läheisyyteen. 3
4 Johan August Backberg 18.1.1844 11.2.1936 Nimineuvos. Muutti Orimattilaan 1800- luvulla. Hän toimi 1876 perustetun Orimattilan Säästöpankin ensimmäisenä pankinjohtajana, 50 vuoden ajan. Aluksi pankki sijaitsi hänen kauniissa puiston ympäröimässä talossaan kirkonkylän keskustassa, nykyisen ostoskeskus Orimatin paikalla. Saman muistokiven alla lepäävät myös hänen vaimonsa Amanda sekä poikansa Frans, kruununvouti, jonka elämä päättyi 1959. 5 Toivo Ovaska 25.5.1920 6.12.1996 Mannerheimin ristin ritari nro 89 Toivo Ovaska syntyi Kirvussa. Ylipäällikkö on pvm:llä 31.8.42 nimittänyt Vapaudenristin 2. luokan Mannerheimristin ritariksi alikersantti Toivo Johannes Ovaskan. Alikersantti Ovaska on koko sodan ajan kunnostautunut kylmäpäisenä ja rohkeana ryhmänjohtajana, käytellen viholliselle varsin tuhoisasti konepistooliaan, jonka käytössä hän onkin erikoisen taitava 6 Johan Zacharias Lange 21.9.1801 25.4.1859 Hän oli Orimattilan seurakunnan kirkkoherra 1.1.1845 lähtien 14 vuoden ajan aina kuolemaansa asti. Hän oli syntynyt Piitimessä Pohjois- Ruotsissa. Ylioppilas Turussa 14.11.1821. Hänet vihittiin papiksi 18.6.1823 ja filosofian maisteriksi 21.6.1836. 4
7 K. H. Attila 7.11.1849 25.3.1908 Tyrvääläisen talon pojasta Karl Herman Mattilasta, josta Orimattilaan 1870-luvulla muutettuaan tuli Attila, Orimattila sai tekstiiliteollisuutensa ensimmäisen voimamiehen, Orimattilan Villatehtaan perustajan. Tehdas on perustettu vuonna 1882. Tämän hautakiven alla lepäävät myös hänen puolisonsa Anna, joka oli laulukuoron johtaja sekä emäntäkoulun perustajajäseniä, sekä heidän viisi lastaan. 8 Tuomalainen Selma 5.3.1881 Elin 25.1.1879 Charlotta 18.7.1887 10.4.1963 12.4.1929 7.7.1970 Kolmen sisaruksen hauta: Selma Maria, Elin Eleonora, Charlotta Katariina. Mallusniemen kartanon omistajia. 9 Sävy Valjakka 23.10.1924 17.2.1972 Sävy Valjakka, agronomi, opettaja. Mallusniemen kartanon omistaja. Orimattilan yhteiskoulun opettajana 1956-1971. Monipuolisesti mukana eri luottamustehtävissä. Kirkkovaltuusto 1964-1970. Partiotoiminta. 10 Juho Alastalo 21.6.1846 20.12.1918 Maanviljelijä. Oli mukana sairaalan rakentamista puuhaavassa toimikunnassa 1896, innokas kunnallismies, kuntakokouksen pj. 1890-1901, vpj. 1908-1918. Oli innokkaasti mukana puuhaamassa kansakoulua Kaitalaan ja se toimikin aluksi Alastalolta vuokratuissa huoneissa. Tontin uudelle koululle Alastalo lahjoitti 1917. Hänestä tuli myös johtokunnan pj. Oli mukana ensimmäistä pankkilaitosta Säästöpankkia perustamassa. Kirkonisännöitsijänä 1874-1878. Valtiopäivämies talonpoikaissäädyssä 1888. 5
11 Anna ja Teuvo Kaitila Anna 12.7.1876 Teuvo 30.8.1873 17.11.1959 7.3.1937 Os. Forsgren. Oli syntyisin Korpilahdelta, mutta Orimattilasta tuli hänen kotipitäjänsä vuosisadan vaihteessa. Aluksi hän toimi täällä opettajana. Avioliiton hän solmi orimattilalaisen maanviljelijän, pankinjohtajan Teuvo Kaitilan kanssa. Anna Kaitila oli tulisieluinen nuorisoseura- ja raittiusihminen, martta, runoilija, joka tervehti ystäviään sekä juhlatilaisuuksia omilla runoillaan. Muistokivessä olevan reliefin Anna Kaitilasta on tehnyt Pentti Papinaho. Kunnallislautakunnan pj 1905-1920. Orimattilan nuorisoseuran perustaja 14.7.1895 ja sen ensimmäinen pj. Kansanedustajana 1918-1919. 12 J. E. Tapiola 2.2.1879 15.4.1918 Oli 1910-luvulla lahjoittanut rahaa Kirkonkylän kaunistamiseen. Osa rahoista oli käytetty J.H. Erkon patsaan jalustan maksamiseen. Koska kauppias Tapiola oli menettänyt henkensä vapaussodan melskeissä, oli luonnollista, että jäljellä olevat rahat käytettiin Vapaussodassa surmansa saaneiden muistomerkkiin, Pallopatsaaseen. 13 Kaarle ja Karoliina Kummila Kaarle 1.11.1845 Karoliina 9.2.1844 18.6.1928 21.4.1930 Pennalasta lähti 1900-luvun alussa Lahteen Helmi Vuorelma (1886-1948), omaa sukua Kummila, ja perusti nuoreen kaupunkiin merkittävän käsityöliikkeen. Tämän hautakiven alla lepäävät Helmi Vuorelman vanhemmat: Kaarle Kummila, joka kuoli 1928 sekä emäntä Karoliina Kummila ja Hanna-tytär. 14 Emil D. Eloranta 7.10.1877 12.12.1966 Kuntakokouksen puheenjohtaja 1916-1917. Kunnanvaltuuston jäsen 1918-1920, 1923-1925 ja 1934-1945. Kirkonkylän kansakoulun opettaja vuodesta 1903, valveutunut koulu- ja kirjastomies. Oli perustamassa yhteiskoulua (oppikoulua) Orimattilaan 1923. Mukana kirkonkylän nuorisoseuratoiminnassa, lauluharrastuksen ylläpitäjä, Orimattila-Seuran johtokunnan jäsen. Kirkonisännöitsijänä 1922-1946. 6
15 Karl Henrik Tuiskunen 21.4.1845 30.5.1924 Luhtikyläläisestä maanviljelijästä ja kauppiaasta sanotaan: pienen kylän suuri mies. Hän loi kyläänsä kirjaston, oli mukana kaikissa sivistysriennoissa, mutta myös kunnalliselämässä. Hän kuului ensimmäiseen kunnanvaltuustoon 1911. Kirjailija Johannes Linnankoski kuului hänen ystäviinsä. Tuiskusen poika Tarmo oli innokas kotiseutumies, jonka harrastuksiin kuului myös kotiseutumuseon luominen. 16 Fanny Syrjänne 21.8.1872 29.7.1945 Saapui Orimattilaan 1890-luvun lopulla. Hän teki emäntäkoulun johtajana täällä yli 40- vuotisen elämäntyön. Hänen rehtoriaikanaan emäntäkoulu laajeni kotitalousopistoksi. Fanny Syrjänteelle myönnettiin talousneuvoksen arvo. Hän osallistui paikkakunnan kulttuuritoimintaan, esim. Kirkonkylän kaunistamistoimikunnan puheenjohtajana. Kunnanvaltuustossa 1919-1925 ja 1929-1930. 17 Juhana Erkko 14.7.1824 31.1.1896 Tämän hautakiven alla lepäävät kuuluisien Erkko-veljesten Juhana, Heikki, Eero ja Rudolf Erkon vanhemmat, Eerakkalan talon emäntä Maria ja isäntä Juhana. Maria kuoli nälkävuonna 1868 ja Juhana 1896. Tässä haudassa lepää myös heidän poikansa Kustaa, joka oli kotitalonsa myytyään siirtynyt maanviljelijäksi Kärkölään. Juhanan, Heikin ja Eeron haudat ovat Helsingissä. 18 Karl Gustaf Åhman 29.7.1841 8.2.1913 Karl Gustaf Åhman oli Orimattilan kanttorina ja urkurina 1880-1913, aina kuolemaansa saakka. Hän oli valveutunut, monitaitoinen ja tarmokas mies, innokkaasti mukana muun muassa Orimattilan emäntäkoulun perustamisessa. Hän oli kunnanvaltuutettu ja sairaalan rakennustoimikunnassa ja hallinnossa. Hän suoritti tutkinnon urkujensoitossa ja kirkkoveisuussa 1861 ja ulkonaisten vammain parannus- rokonistutustaidossa 1863. Taloustirehtööri. Kunnanvaltuustossa 1911-1913. 7
19 Lauri Sihvola 18.2.1899 4.2.1992 Agronomi Lauri Sihvola oli Keiturin Sihvolan sukutilan yhdeksäs isäntä. Edistyksellisenä maanviljelijänä hän näytti esimerkkiä muille paikkakunnan isännille. Lauri Sihvola oli perustamassa Orimattilan metsänhoitoyhdistystä ja toimi sen puheenjohtajana. Maataloustuottajien puheenjohtajana hän oli myös pitkään. Kunnalliselämässä hän toimi vaikuttajana vuosikymmeniä. Kunnanvaltuuston puheenjohtajana 1934-1953. Kirkkovaltuustossa hän oli yli 20 vuotta. 20 Johan Nestor Bärnlund 21.2.1855 1.4.1911 Orimattilan Niemenkylän Päärnilässä syntyi 1855 Johan Nestor Bärnlund, joka opiskeli lakimieheksi ja joka valittiin vuosisadan vaihteessa senaattoriksi. Hänen puolisonsa oli Orimattilan seurakunnan kappalaisen Alopaeuksen tytär. 21 Pekka ja Heilimä Siivola Pekka 15.9.1892 Heilimä 2.4.1906 25.11.1952 1.5.1993 Orimattilan yhteiskoulun opettajia. Pekka oli opettajana 1927-1952 ja Heilimä 1926-1970. Heilimä toimi Orimattilan Lotta Svärdjärjestön puheenjohtajana 1936-1945. Hän oli myös kunnanvaltuutettu 1954-1960. 22 J.G.Spolander 20.4.1855 21.9.1917 Johan Gustaf Spolander oli Orimattilan ensimmäinen apteekkari 15.9.1901 alkaen kuolemaansa asti. Hän syntyi Oulussa. Toimi ennen Orimattilaan tuloaan Kuhmoisten apteekkarina 1888-1901. Hänen puolisonsa oli Orimattilan kirkkoherran tytär Maria Aleksandra Granholm (1863 1946). Heillä oli kaikkiaan yhdeksän lasta. 23 Mauri Valtonen 8.7.1913 14.3.2000 Valtosen suksitehtaan perustaja. Tehdas valmisti puusuksia 1980-luvulle asti. 8
24 Koskinen Juho 9.8.1847 Maria 24.9.1852 28.5.1920 4.8.1928 Vuonna 1893 Juho ja Maria Koskisen kaikki seitsemän lasta kuolivat tulirokkoon yhden kuukauden aikana. Traaginen tapahtumasarja alkoi 6. joulukuuta 1893, kun 14-vuotias Selma menehtyi. Pahin aika oli joulukuun puolivälissä, jolloin yhdeksän päivän aikana kuoli neljä lasta. Kauimmin jaksoi sinnitellä 5,5-vuotias Vilma. Hänen luultiin jo selvinneen, mutta elämänliekki ei jaksanut lepattaa tammikuun alkupäiviä pidemmälle. Myöhemmin perheeseen syntyi vielä kaksi lasta. 25 Ruumishuone Ruumishuoneen takapäädyssä on muistolaatta, jossa viittaus kolmannen kirkon alttariin. 26 Aarne Rahunen 3.5.1889 24.5.1970 Toimittaja Aarne Rahunen oli syntyisin Orimattilasta, Käkelänkujan varrelta. Hän oli lämmin kotiseudunystävä, Anna Kaitilan runoteoksen kokoaja sekä ensimmäisten Orimattilan kirjojen toimittaja. 27 Johan Robert Levantin 6.6.1839 3.12.1916 Luhtikyläläinen tilallinen. 9
28 V.A. Syväsilta 30.6.1887 16.4.1958 Kunnan ensimmäinen päätoiminen palkattu viranhaltija oli kamreeri Syväsilta, joka valittiin 1920 kunnankirjuriksi. Hän toimi kunnansihteerinä vuoteen 1947. Verneri Syväsilta perusti Orimattilan Betoni Oy:n 9.4.1945. Yritys valmisti mm. kattotiiliä, kaivonrenkaita ja kansia, käytävälaattoja. 29 Elo Aatto Tuisku-Heikkilä 19.6.1922 4.2.1993 Poliisi, toimittaja, Tuisku-Camenaeus sukuseuran puheenjohtaja. 30 Esa Koivusilta 6.7.1912 3.5.1968 Kansanedustaja 1950-luvulla. Riihimäen tilan omistaja Pakaalta. Kunnanvaltuuston pj. 1957-1959. 31 F.A. Harden (Harho) 23.7.1886 5.3.1961 Syntyi Orimattilassa ja kuoli Salossa. Valmistui ylioppilaaksi 1909 Lahden yhteiskoulusta. Lyhyen aikaa ESS:n toimittaja yliopistosta valmistumisen jälkeen. 1917 Kuusamon kansanopiston johtaja. 1919 Salon yhteiskoulun historian ja suomenkielen lehtori. Jäi eläkkeelle 1952. Lahjakas kynäilijä, kirjoitti lukuisia juhlarunoja. 1923 Orimattilan pitäjän historia. Seurakunnan 300-vuotiskirjassa srk:n historiaa käsittelevä artikkeli ja runo Vanha Kirkko. 10
32 Karl Henrik Helander 28.5.1834 7.7.1910 Tämän muistomerkin alla lepäävät luhtikyläläinen seppä Karl Henrik Helander ja hänen vaimonsa Ulrika sekä heidän neljä lastaan. Seppä Helanderille ja Ullavaimolleen syntyi kymmenen lasta, joista moni oli aikanaan merkittävä yhteiskuntamme rakentaja ja kulttuurimme kehittäjä. Sisarusparveen kuului liikemiehiä, rakentajia sekä kirjailija Selma Anttila. Niilopojasta tuli merkittävän säätiön perustaja. 33 Viktor August Konsin 24.12.1836 28.1.1904 Viktor Konsin oli syntynyt Somerolla. Hän oli tarmokas kirkkoherra, jonka nauttimaa luottamusta kuvastaa myös se, että hänet valittiin kirkolliskokoukseen. Hän oli myös pappissäädyn edustajana vuosien 1897 ja 1900 valtiopäivillä. Orimattilan kirkkoherrana hän toimi 23 vuotta 1882-1904. Rovastin arvo hänelle myönnettiin 7.1.1886. Hän asui nykyisin Vanhana pappilana tunnetussa rakennuksessa sen valmistumisesta 1884 lähtien aina kuolemaansa asti. 34 Bengt Adolf Broms 12.5.1854 13.7.1923 Orimattilan seurakunnan kirkkoherrana hän toimi 7 vuotta, maamme historian vaikeana ajanjaksona 1916-1923. Bengt Broms oli syntynyt Mäntyharjulla. Ylioppilas Jyväskylän lyseosta. Toimi ennen Orimattilaan tuloaan Myrskylän, Elimäen ja Mäntsälän kirkkoherrana. Rovastin arvo 1910. Lääninrovasti. 11
35 Paul Gustaf Wikman 16.3.1865 21.10.1931 Orimattilan seurakunnan kirkkoherrana hän toimi 6 vuotta 1925-1931. Paul Gustav Wikman oli syntynyt Turussa. Toimi kirkkoherrana Pietarsaaressa 1908-1919 ja Kontiolahdella 1919-1925. Rovasti 1919. 36 Sakari Loimaranta 15.7.1885 23.8.1954 Teologian tohtori Sakari Loimaranta oli Orimattilan seurakunnan kirkkoherrana 1933-1954, yhteensä 21 vuotta. Hän oli selkeän järjestyksen mies, joka näkyi esimerkiksi kirkkoherrankanslian ja arkiston toiminnassa. Hän oli pyhäkoulun ystävä, jonka aikana pyhäkoulujen toiminta saavutti uuden laajuuden ja innostuksen. Hän alkoi julkaista myös seurakuntalehteä sekä toimitti seurakunnan 300- vuotisjuhlakirjan. Hänen puolisonsa Hanna, joka lepää hänen rinnallaan tämän hautakiven alla, oli tekstiilitaiteilija, joka suunnitteli uusia kirkkotekstiilejä Orimattilan kirkkoon ja seurakuntakotiin. 37 Vilho Sihvola 1.8.1902 16.7.1983 Toimi ensin vuosina 1947-1955 kunnansihteerinä ja vuosina 1955-1967 kunnanjohtajana, viran perustamisesta lähtien. Hän sai kunnallisneuvoksen arvon. 38 Tauno Sulin 15.11.1919 28.5.1968 Tekstiilitehdas Virke Oy:n perustaja. Virke aloitti toiminimenä 1945. Yritykseen tuli mukaan Talous-Osakekauppa 1949. Tauno Sulin luopui yrityksestä vuonna 1967. Kunnanvaltuuston jäsen 1965-1967. 12
39 Rafael Fahlgren 4.3.1887 27.2.1956 Orimattilan Villatehtaan pitkäaikainen johtaja Rafael Fahlgren ja hänen puolisonsa Cilan. Rafael Fahlgren oli tehtaan johtajana 1910-luvulta lähtien. Hän oli kunnioitettu patriarkka, jota hänen työntekijänsä kiitollisina muistelevat. 40 Edvin Nousiainen 6.2.1894 16.2.1978 Edvin Nousiainen toimi Orimattilan seurakunnassa kappalaisena 12 vuotta 1930-1940 luvuilla ja kirkkoherrana vuosina 1956-1962. Hän oli välitön persoonallisuus, joka kirkkoherrakautenaan aloitti työpaikkahartauksien pidon. Sodassa olleet miehet muistavat hänen vierailunsa rintamalla ja hänen tarmonsa ansiota olivat monet asevelitontit. Kuolemaansa saakka hän toimi julistustyössä innolla ja lämmöllä. 41 Paavo Muinonen 5.1.1909 13.12.1999 Orimattilan kirkkoherrana 1963-73 ja sitä ennen kappalaisena 1950-1963. Muinonen oli herännäishenkinen pappi. Hänen sisarensa oli näyttelijä Saara Ranin. 42 Rainer Kangas 12.5.1924 24.8.2002 Rainer Kangas syntyi Kangasalla. Orimattilan 2. kappalainen 1958-1980. Hän toimi diakoniasta vastaavana pappina. Hän sai rovastin arvon 1984. 13
43 Toivo Tuominen 6.1.1893 13.11.1961 Syntyi Orimattilan Kuivannolla ja kuoli Helsingissä. Oli Orimattilan kunnan pitkäaikainen kunnanlääkäri vuosina 1925-1956. Oli perustamassa MLL:n Orimattilan osastoa 22.11.1925. 44 Kustaa Kollin 2.9.1834 15.1.1902 Orimattilan nykyisen kirkon rakentaja oli syntyisin Hausjärveltä, mutta löysi Orimattilan Järvikylästä puolison ja perusti sinne kotinsa. Täältä hän ulotti liiketoimintansa Lahteen. Yhdessä Villepoikansa kanssa hän perusti Lahteen merkittävän kauppaliikkeen. Ville Kollin muutti nimensä Kunnakseksi. 45 Uno Oesch 13.3.1890 9.5.1961 Tilanomistaja Uno Oesch, joka oli sveitsiläistä syntyperää, omisti 1920-luvulta lähtien Ruhan kartanon ja jatkoi siellä 1800- luvulla alkanutta meijeriperinnettä. Kunnanvaltuuston jäsen 1931-1936 ja 1946-1953. 46 Frans Paavali Malmivirta 20.1.1895 23.7.1949 Hammaslääkäri, Terriniemen kartanon omistaja. 14
47 Oskar ja Ellen Segerman Oskar 11.10.1878 Ellen 30.7.1892 18.9.1942 4.1.1963 Oskar yhteiskoulun rehtori vuosina 1925-1930. Ellen yhteiskoulun opettaja vuosina 1925-1963. 48 Pentti Aulis Papinaho 2.6.1926 8.3.1992 Taiteilija, professori muotoili itse hautakivensä, joka esittää taivaalle kohoavaa liekkiä. Pro Finlandia-mitali 1976, professorin arvonimi 1982. Orimattilan Taidemuseossa on esillä Papinahon teoksia 30 vuoden ajalta. Papinahon tunnetuimpia teoksia: Neitsyet, Tampereen keskussairaala, 1964 Hakkapeliittain kotiinpaluu, Lahti 1975 Rakuunapatsas, Lappeenranta 1982 Suojeluskuntalainen, Seinäjoki 1988 Maanpuolustajan patsas, Intiö, Oulu 1991 Orimattilan varsat, Orimattila 1976 49 Jaakko Kahma 6.8.1850 5.5.1931 Jaakko Kahma oli Orimattilan torvisoittokunnan perustaja ja johtaja. Syntyi Ilmajoella. Kansakoulunopettajana Luhtikylässä 1872-1876, Viljaniemessä 1876-1921. Sävelsi kuorolauluja. Kunnanvaltuuston jäsen 1916-1918. 50 Kalle Tavakka 21.1.1898 16.2.1958 Heinämaalainen maanviljelijä, talousneuvos. Kirkkovaltuustossa 1931-1958, kirkolliskokousedustaja 1953. Kunnanvaltuuston jäsen 1926-1933, kunnallislautakunnan pj. 1933-1948, kunnanhallituksen pj. 1949-1955. 15
51 Ilmari Niemioja 28.12.1879 5.5.1919 Muurari, Sdp:n kunnallistoimikunnan pj. Kunnanvaltuuston jäsen 1915-1917. Nimismies pidätti hänet 1919 ja vietäessä kuulusteluihin hänet ammuttiin. 52 Valdemar Pasila 10.8.1878 14.2.1918 Rudolf Waldemar Pasila, joka oli toiminut Orimattilan kunnanvaltuuston ensimmäisenä sihteerinä sekä muissa luottamustehtävissä kuntaan ja Orimattilan seurakuntaan liittyen. Kunnanvaltuuston jäsen 1911-1918. Surmattiin Helsingistä tulleen punakaartin komennuskunnan toimesta. 53 Johan Adolf Alopaeus 20.12.1817 14.11.1899 Johan Adolf Alopaeus syntyi Loviisassa. Hänet vihittiin papiksi 20.12.1843. Toimi pappina Ristiinassa, Mäntyharjulla, Hauholla, Laukaassa, Hankasalmella, Jyväskylässä, Jaakkimassa, Asikkalassa ja Helsingissä. Vuonna 1864 hänestä tuli Orimattilan kappalainen, jota virkaa hän hoiti kuolemaansa saakka 35 vuotta. 54 Kalle Kustaa Lettula 7.3.1850 19.1.1933 Karl Gustaf Lettula oli aikansa arvostetuimpia orimattilalaisia kunnallismiehiä. Kunnallislautakunnan pj. 1890-1899 ja kunnanvaltuuston jäsen 1911-1920 ja puheenjohtaja 1913-1917. Kirkkovaltuustossa 1920-1923, tilikirjojen tarkastaja 1893-1900. K.K. Lettula ajautui taloudellisiin vaikeuksiin ja kunta osti Lettulan tilan pakkohuutokaupassa 1921. Tilan maille kunta rakensi vuonna 1924 kunnalliskodin (nyk. Käkelän Palvelukoti). 55 Valdemar Hakama 7.6.1911 28.5.1995 Valdemar Hakama syntyi Jyväskylän maalaiskunnan Oravasaaressa. Hän perusti Pitäjäsanomat-lehden v. 1951 ja toimi sen toimitusjohtajana 1953-77 ja päätoimittajana 1951-76. Nykyisin lehti tunnetaan nimellä Orimattilan Sanomat. Hän sai opetusneuvoksen arvon. 16
56 Ilmari ja Toini Wall-Hakala Ilmari 7.3.1904 Toini 7.12.1902 13.11.1973 31.12.1992 Vuonna 1904 Viipurissa syntyneen ja 1973 Helsingissä kuolleen Ilmari Wall-Hakalan juuret olivat Orimattilassa ja hän halusi, että hänen vuosien aikana keräämänsä taidekokoelma asetetaan yleisön nähtäväksi Orimattilaan. Arvokas ja monipuolinen kokoelma on esillä kaupungin Taidemuseossa. Kokoelma sisältää lähes kaikkien Suomen taiteen kultakauden tunnetuimpien nimien teoksia. 57 Rudolf Kääpä 4.1.1908 21.5.1983 Syntyi Mäntyharjussa ja muutti perheensä mukana Orimattilaan vuonna 1917. Rudolf Kääpä toimi vuodesta 1933 Orimattilan Villatehtaassa työntutkijana ja sosiaalipäällikkönä. Hän hoiti Orimattilan kunnan kantakirjastoa vuosina 1940-1971 ja oli vahva kulttuuripersoona paikkakunnalla. Hänellä oli ystävyyssuhteita useisiin tunnettuihin kirjailijoihin, kuten Kaarlo Sarkiaan ja Lauri Viitaan. 58 Martti Hovi 20.1.1915 6.2.2009 Syntyi Orimattilan Virenojalla. Hän valmistui ylioppilaaksi 1933, agronomiksi 1939 ja maatalous- ja metsätieteiden maisteriksi 1952. Kemiran pääjohtaja ja johtokunnan puheenjohtaja 1955-1979. Vuorineuvoksen arvo 1964. Orimattila-Seuran kunniajäsen vuodesta 1996. 59 Yvonne de Bruyn-Outober 17.5.1934 12.6.2013 1954 Miss Suomi. Tekstiilitehdas Virkkeen pr- ja tiedotusjohtaja. Toimi kunnallispolitiikassa ja monissa luottamustoimissa. Kunnanvaltuuston jäsen 1977-1984. 60 Alli Hosiaisluoma- Karppinen 31.1.1932 17.3.2016 Alli Hosiaisluoma-Karppinen syntyi Nurmeksessa, kasvoi Kauhavalla. Opiskeli filosofian maisteriksi. Muutti Orimattilaan 1958, toimi äidinkielen lehtorina 1958-1991 ja toimittajana. Kotiseutuneuvos v. 1999. Arvostettu paikallishistorian tuntija. Kirjoitti ja kokosi lukemattomia kotiseutukirjoja, eri yhteisöjen historiakirjoja ja LC Orimattilan joululehteä. Julkaisi runokirjoja. Orimattila- Seuran kunniajäsen. 17
61 Pallopatsas Sankarivainajien muistomerkki, jättisuuri graniittinen tykinkuula. Siihen on hakattu 22 vapaussodan aikana surmansa saaneen miehen nimet. Pallopatsaan suunnitteli arkkitehti Veikko Kyander ja sen toteutti Suomen Kiviteollisuus Oy. Se on paljastettu puolustusvoimain lippujuhlapäivänä 16.5.1937. Muistomerkki on saatu aikaan kauppias Tapiolan testamenttivaroilla perustetun rahaston varoilla. 62 Vakaumuksen puolesta kaatuneitten muistomerkki Muistomerkki on harmaata graniittia, johon on kirjattu ainoastaan vuosiluku 1918. Paljastettu 1.6.1951. Muistomerkin teki kivenhakkaaja Eino Tuominen. Hautakiven alla Orimattilan hautausmaan lounaiskulmassa on haudattuna noin 181 punakaartilaista ja siviilihenkilöä. Pennalan (18.4.) ja Luhtikylän (28-29.4.) taisteluissa kaatui yhteensä 51 punakaartilaista ja siviiliä. Jälkeenpäin heitä ammuttiin 35. Pennalan ja Luhtikylän kaatuneitten ja siviilien luut on siirretty myöhemmin yhteishautaan Orimattilan hautausmaalle. 63 Kaatuneiden saksalaissotilaiden muistomerkki Muistomerkin alla lepää viisi saksalaista sotilasta, joista kolmen nimet on ikuistettu patsaaseen. Orimattilan kunta kustansi muistomerkin ja suojeluskunta vastasi pystyttämisestä. Sen on suunnittelut ja toteuttanut kivenhakkaaja R. Koivunen. Patsas paljastettiin 13.4.1919. 18
19
20