1(11) YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro Dnro 91 YLO LOS-2008-Y-478-113 Annettu julkipanon jälkeen 9.10.2008 ASIA Päätös Tero Rovion ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee 25 000 munivan kanan ja 24 000 kananuorikon kanalan laajentamista 46 000 munivan kanan ja 24 000 kananuorikon kanalaksi. LUVAN HAKIJA Tero Rovio Annistentie 9, 32210 LOIMAA Puhelinnumero: 0500 741679 Toimialatunnus: 01012 Y-tunnus: 1575451-8 LAITOS/TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Munituskanala sijaitsee Loimaan kaupungin Haitulan kylässä kiinteistöllä Uotila RN:o 3:0. Kanalan paikka on esitetty liitteenä olevassa sijaintikartassa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentin kohta 11 a LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Lupaviranomainen on Lounais-Suomen ympäristökeskus: Ympäristönsuojelulaki 31 :n 2 momentti Ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentin kohta 10 a ASIAN VIREILLETULO Hakemus on jätetty Lounais-Suomen ympäristökeskukselle 8.5.2008. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Loimaan kaupungin ympäristölautakunta on 31.3.2005 myöntänyt ympäristöluvan nykyiselle toiminnalle. Hakemusasiakirjoihin on liitetty viisi sopimusta lannan luovuttamisesta ja vastaan ottamisesta. Sopimukset koskevat noin 295 hehtaarin peltoalaa. Kanala sijaitsee kaavoittamattomalla alueella. Itsenäisyydenaukio 2 PL 47, 20801Turku Vaihde 020 490 102 Neuvonta 020 690 162 www.ymparisto.fi/los Självständighetsplan 2 PB 47, FI-20801 Åbo, Finland Växel +358 20 490 102 Rådgivning +358 20 690 162 www.miljo.fi/los Valtakatu 6, 28100 Pori Vaihde 020 490 102 Neuvonta 020 690 162 www.ymparisto.fi/los Valtakatu 6, FI-28100 Björneborg, Finland Växel +358 20 490 102 Rådgivning +358 20 690 162 www.miljo.fi/los
2/11 LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Kanala sijaitsee Loimijoen yläosan vesistöalueella (35.921). Kanalan sijoituspaikka ei ole tärkeällä eikä muullakaan vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella. Uusi kanalarakennus sijoittuu pellolle olemassa olevan munituskanalan eteläpuolelle. Lähimmät naapurikiinteistöt sijaitsevat noin 300 metrin päässä kasvatuskanalasta. Katettu ja seinillä varustettu kuivalantala sijaitsee olemassa olevan munituskanalan itäpäädyssä. Loimijoki virtaa noin 400 metriä etäisyydellä kanalan länsipuolella. LAITOKSEN TOIMINTA Ympäristölupaa haetaan munituskanalan toiminnan laajentamiseen. Vuosittain tullaan tuottamaan noin 780 000 kiloa kananmunia ja 50 000 kpl 15 viikon ikäistä kananpoikaa. Munituskanala tulee toimimaan kahdessa rakennuksessa ns. vapaiden kanojen kerroslattiakanalana, jossa eri tasolla olevien ritilöiden alla on lantamatot, joista lanta kuljetetaan kuljettimilla pari kertaa viikossa lantavarastoon. Kasvatuskanalatoimintaa on myös kahdessa rakennuksessa. Kananuorikoiden kasvatus tapahtuu häkeissä. Kaikki kanalarakennukset toimivat kuivikelantamenetelmällä. Kuivikkeena käytetään 10 cm:n kutterikerrosta. Kuivikepohjat (2 x 1 400 m 2 ) tyhjennetään munituskanalasta noin 15 kuukauden välein. Kasvatuskanalat tyhjennetään 2-3 kertaa vuodessa. Lanta varastoidaan olemassa olevan munituskanalan päädyssä sijaitsevassa katetussa ja seinillä varustetussa lantalassa (1 092 m 3 ) ja rakennettavassa etälantalassa (1 117 m 3 ). Etälantala on tarkoitus rakentaa lannan vastaanottotilalle noin kahden kilometrin päähän. Lanta hyödynnetään peltolannoitteena. Kanalat pestään painepesurilla ja desinfioidaan kanojen vaihtojen yhteydessä. Pesuvedet johdetaan kanalarakennusten yhteydessä sijaitseviin neljään umpisäiliöön (15 + 15 + 30 + 30 m 3 ). Umpisäiliöt tyhjennetään pellolle. Eläinsuojan WC-vedet johdetaan erilliseen 4 m 3 umpisäiliöön, joka tyhjennetään tarvittaessa kunnan jätevesipuhdistamolle. Kanalarakennuksissa on alipaineilmastointi, jossa poistohormit ovat katon päällä ja korvausilma otetaan seiniltä. Kanalarakennusten päädyissä on myös jättipuhaltimet. Kanalasta tuleva lanta (noin 2 660 m 3 kuivikelantaa vuodessa) levitetään omille pelloille (57,33 ha) ja sopimuspelloille (295 ha). Tilalla on 5 000 ja 5 500 litran polttoainesäiliöt, joista toinen sijaitsee betonilaatan päällä ja toinen katoksessa. Säiliöt on varustettu mittareilla (laponesto). Lisäksi tilalla on muita öljytuotteita noin 500 litraa, jotka säilytetään konehallissa tynnyreissä. Tuotantorakennuksessa käytettävä vesi otetaan kaupungin vesijohtoverkosta. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Toiminnasta syntyvät päästöt ovat mahdolliset ravinnepäästöt vesistöön ja päästöt ilmaan. Suurimmat riskivaiheet päästöille ovat lannan varastointi ja levitys sekä siihen liittyvä lannan käsittely. Päästöt vesistöön ja pohjavesiin minimoidaan varastoimalla lanta asianmukaisissa katetuissa kuivalantaloissa.
3/11 Hajuhaittoja aiheuttavat kanalan ilmanvaihto sekä lannan käsittely, varastointi ja levitys. Hakijan tarkoituksena on vähentää haittaa mm. varastoimalla lanta katetuissa lantaloissa sekä levittämällä lanta nopeasti ja ympäristöystävällisesti Bergmann tarkkuuslevittimellä. Melua syntyy mm. toiminnan kannalta tarpeellisesta liikenteestä. Munia kuljetetaan kaksi kertaa viikossa. Rehuja tuodaan noin kaksi kertaa kuukaudessa. Eläinkuljetuksia on noin 20 päivää vuodessa. Lisäksi on muutamana päivänä lannan ajoa keväisin ja syksyisin. Poistettavat munituskanat viedään joko teurastamoon tai minkinrehuksi. Tilalla kuolleet kanat (noin 1,3 tonnia vuodessa) poltetaan tilalla lämpökeskuksessa (Termiakattila, 300 kw). Kesäaikana raadot varastoidaan pakastettuna. Tuotannossa syntyvät nahkamunat ja särkyneet munat varastoidaan lannan joukossa. Ongelmajätteet (noin 0,2 tonnia vuodessa) viedään ongelmajätteiden keräilypisteeseen. Metalliromut (noin 2 tonnia vuodessa) toimitetaan kierrätykseen. Muista jätteistä on sopimus jätehuoltoyrittäjän kanssa. Tila on liittynyt maatalouden ympäristötukijärjestelmään. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Toiminnasta ei aiheudu merkittäviä pysyviä vaikutuksia ympäristöön eikä hakemuksen mukainen toiminta edellytä ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaista selvitystä. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen tiedottaminen Hakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Loimaan kaupungin virallisella ilmoitustaululla 31.5. 30.6.2008 ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen virallisella ilmoitustaululla 28.5. 27.6.2008. Kuulutusta koskeva ilmoitus on julkaistu Loimaan Lehdessä 31.5.2008. Asiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Loimaan ympäristöpalvelukeskuksessa ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa. Lisäksi hakemuksesta on erikseen tiedotettu 28.5.2008 päivätyllä kirjeellä tiedossa oleville asianosaisille. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Kanalan suunnitellulla sijaintipaikalla suoritettiin 24.9.2008 maastotarkastus. Tarkastuskäynnillä käytiin läpi hakemukseen liittyviä asioita. Tarkastuksesta laadittu muistio on liitetty asiakirjoihin. Lausunnot Loimaan kaupunginhallitus (13.8.2008) toteaa lausuntonaan, että sillä ei ole huomautettavaa ympäristölupahakemuksen johdosta. Loimaan kaupunki, ympäristölautakunta (28.8.2008) puoltaa luvan myöntämistä ja esittää, että lupaehtoja harkittaessa tulee kiinnittää huomiota mm. seuraaviin seikkoihin: - Toimintaa on harjoitettava siten, ettei lantaa, pesuvesiä tai muita jätevesiä pääse ojiin eikä vesistöön eikä hallitsemattomasti maaperään. Tilan lantalatilavuuksien on vastattava pidettävää kanamäärää. - Lannan käsittely- ja levitysajankohtaa sekä levityspellon sijaintia valittaessa on huolehdittava ympäristön viihtyisyydestä huomioiden mm. hajuhaittojen torjuminen. Lannan levitysalan tulee olla eläinmäärään nähden riittävä.
4/11 - Raaka-aineet, polttonesteet, kemikaalit ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä tilalla niin, ettei niistä aiheudu haittaa ympäristölle. - Ongelmajätteet ja hyötyjätteet tulee toimittaa niille tarkoitettuihin keräyspaikkoihin ja muutoinkin jätteiden käsittelyssä tulee noudattaa Loimaan kaupungin jätehuoltomääräyksiä. - Kanalan toiminnasta tulee pitää kirjaa ja vuosiraportti tulee toimittaa myös Loimaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. - Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon. Loimaan seudun ktt kuntayhtymä, ympäristöterveydenhuolto (25.6.2008) esittää lausuntonaan: - Jos kuolleet eläimet poltetaan tilan polttolaitoksessa, tulee polttolaitoksen olla paikallisen kunnaneläinlääkärin hyväksymä ennen käyttöönottoa. Hyväksyntää haetaan kirjallisesti viranomaiselta vapaamuotoisella hakemuksella tai täyttämällä Eviran nettisivuilta saatava lomake. Polttolaitos tulee olla riittävän etäällä eläinsuojasta, rehuista ja tarvittaessa aidattava. Polttolämpötilan on oltava 850 o C. Polttolaitoksen yhteydessä on oltava riittävä vedensaanti ja välineet puhdistusta varten (harjat, painepesuri, letkut). Pesuvedet voidaan kerätä umpikaivoon, joka tyhjennetään kunnan jäteveden puhdistuslaitokselle tai tilan omaan lietesäiliöön. Lietesäiliön sisältö voidaan ajaa omalle pellolle. Lisäksi on huomioitava paloturvallisuus ja ettei naapureille aiheudu haittaa tai häiriötä poltosta. - Jos kuolleet eläimet toimitetaan hyväksyttyyn eläinjätteen käsittelylaitokseen ja raatoja säilytetään pitempiaikaisesti tilalla, tulee niitä varten olla säiliö. Säiliö tulee suojata tuhoeläimiltä ja sen tulee olla lämpötilaltaan riittävän matala, jotta täyttömäärästä, tyhjennysvälistä tai ulkoilman lämpötilasta riippumatta raadot säilyvät pilaantumattomina. Säiliön tulee olla tiivis, jotta valumavesien pääsy ympäristöön estyy. Sen tulee olla helposti tyhjennettävissä ja käsiteltävissä keräilyauton kalustolla. Se tulee säilyttää tilalla siten, että keräilyauto pääsee helposti sen luokse. Kulkureitti raadon luo tulee olla kovapohjainen eikä siitä saa tarttua pyöriin lantaa tai likaa. Raatoauton reitti ei saa mennä ristiin piha-alueella rehunkuljetusreitin kanssa eikä saa kulkea sisäänkäyntien editse. - Lannan levitysajankohtaa valittaessa on otettava huomioon se, ettei levityksestä aiheudu kohtuutonta haittaa ympäristön asukkaiden viihtyisyydelle. Levityksen jälkeen maa tulee muokata mahdollisimman nopeasti. Lantaa ei saa levittää luokitelluille pohjavesialueille eikä levityksestä saa aiheutua levitysalueen lähistössä sijaitsevien talousvesikaivojen / vedenottamoiden veden laadun heikkenemistä. Talousveden (myös eläimien juomaveden) hankintaan käytettävien kaivojen ympärille tulee jättää vähintään 30 100 metrin suojakaista, jota ei käsitellä kotieläinten lannalla. Suojakaistan leveys riippuu mm. maaston pinnanmuodosta, maalajista ja pohjaveden pinnankorkeudesta. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta on jätetty kaksi muistutusta. Muistutuksessa 1 todetaan, että uuden kanalan rehusiilot on sijoitettu rakennuksen eteläseinälle. Meluhaitan vähentämiseksi parempi paikka on rakennuksen pohjoisseinä, jolloin itse rakennus toimii meluvallina. Eläinsuojan pesu- ja WC-vesien käsittelyssä tulee noudattaa lannankäsittelymääräyksiä. Syntyvien jätteiden määristä ja käsittelystä puuttuvat tiedot nahka- ja särkyneistä munista. Uuden kanalan lannan välivarastointi tulee hoitaa nykyisessä lantalassa. Näin vähennetään uusia ympäristöhaittoja.
5/11 Muistutuksessa 2 todetaan, että kanalan läheisen sijainnin johdosta asuinympäristöömme aiheutuu terveyshaittaa. Lannan käsittelystä, kuormauksesta ja jätteen poltosta aiheutuu hajuhaittaa ja kanalan ilmastoinnista pölyhaittaa. Lantala on päädystä täysin avoin ja lannan haju tulee jatkuvasti olohuoneeseemme ja pihapiiriin. Tämä haitta tulisi ensin korjata. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on varattu tilaisuus vastineen jättämiseen lausuntojen ja muistutusten johdosta. Vastinetta ei ole jätetty. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Lounais-Suomen ympäristökeskus myöntää Tero Roviolle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen luvan 25 000 munivan kanan ja 24 000 kananuorikon kanalan laajentamiseen 46 000 munivan kanan ja 24 000 kananuorikon kanalaksi Loimaan kaupungin Haitulan kylässä kiinteistöllä Uotila RN:o 3:0. Ympäristölupa ei koske mahdollisesti rakennettavia etälantaloita. Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa esitetyllä tavalla ellei lupamääräyksissä toisin määrätä. Ikäjakaumakohtaisia eläinmääriä voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa ja ympäristövaikutuksia. Lausunnoissa ja muistutuksissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ja perusteluista ilmenevällä tavalla. Lannan varastointi ja käsittely 1. Kanalan toiminnassa muodostuva lanta, pesuvedet ja muut jätevedet on varastoitava vesitiiviissä lannan varastointitiloissa. Käytettävissä tulee olla niin paljon lannan säilytystilaa, että siihen voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertyvä lanta eli luvan mukaisella eläinmäärällä vähintään 2 660 m 3 kuivikelantalatilavuutta ja 50 m 3 pesuvesisäiliötilavuutta. Poikkeaminen 12 kuukauden varastointitilan tilavuudesta on mahdollista, mikäli lantaa luovutetaan sellaiselle hyödyntäjälle, joka voi vastaanottaa sitä ympäristönsuojelulain 28 :n mukaan myönnetyn luvan perusteella tai lantaa luovutetaan toiselle viljelijälle valtioneuvoston asetuksen (931/2000) maataloudesta peräisin olevan nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta mukaisella tavalla varastoitavaksi. 2. Lanta ja pesuvedet on varastoitava, käsiteltävä ja hyödynnettävä siten, ettei niitä joudu ympäristöön eikä naapureille aiheuteta kohtuutonta rasitusta. Vahingon tai onnettomuuden seurauksesta ympäristöön joutunut lanta on välittömästi korjattava talteen. 3. Munituskanalan yhteydessä sijaitsevan kuivalantalan oviaukko tulee peittää vähintään ns. pressuovella 31.5.2009 mennessä. Lantavarastot on tyhjennettävä perusteellisesti vuosittain. Tyhjennyksen yhteydessä on tarkistettava lantavarastojen kunto ja havaitut puutteet on korjattava välittömästi. Sade- ja sulamisvesien valuminen lannan säilytystiloihin on estettävä. Rakennettavan katetun kuivalantalan tulee olla vesitiivis. Kuivalantalan valmistumisesta tulee ilmoittaa Lounais-Suomen ympäristökeskukselle. Mahdollisen etälantalan rakentamista varten tulee hankkia sijaintikunnasta asianmukainen rakentamisen lupa.
4. Lanta ja pesuvedet on hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Niitä voidaan tämän lisäksi myös toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Lannan levitysalan on jatkuvasti oltava eläinmäärään nähden riittävä. 5. Lannan käsittely- ja levitysajankohtaa sekä levityspellon sijaintia valittaessa tulee ottaa huomioon ympäristöviihtyvyystekijät ja naapureille aiheutuva hajuhaitta. Lannan käsittelyä ja levitystä pelloille tulee suorittaa pääsääntöisesti arkisin maanantaista perjantaihin. Lannan käsittelyä ja levitystä tulee välttää yleisinä juhlapäivinä ja juhlatilaisuuksien aikana. 6. Lannan kuormaaminen ajoneuvoon tulee tehdä tiivispohjaisella alustalla. Rakenteiden ja laitteiden on lisäksi oltava sellaisia, ettei tyhjennysten, siirtojen ja kuljetusten aikana pääse tapahtumaan vuotoja. Lannan kuljetukseen käytettävät tiet on pidettävä siisteinä ja kunnossa. 7. Lantaa levitettäessä on talousvesikaivojen ympärille ja vesistöjen sekä lasku- ja valtaojien varsille jätettävä riittävän leveät suoja-alueet, joille ei levitetä lantaa. 8. Lantaa ei saa levittää luokitelluille pohjavesialueille. Tulvaherkille pelloille lantaa saa levittää vasta kevättulvien kuivuttua. Lannan syyslevitys tulvaherkille pelloille on kielletty. Jätteet 6/11 9. Eläinsuojassa syntyvä eläinjäte on toimitettava mahdollisimman pian käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto ja käsittely on hyväksytty. Tilalla saadaan polttaa tilalla syntyvä, normaalia kuolleisuutta vastaava määrä siipikarjasta peräisin olevaa eläinjätettä, jos se poltetaan tätä tarkoitusta varten valmistetussa ja hyväksytyssä polttolaitteistossa. Mikäli eläinjätettä joudutaan välivarastoimaan asianmukaisen kuljetuksen tai polttamisen järjestämiseksi, on välivarastointi ja käsittely järjestettävä kunnan terveysviranomaisen hyväksymällä tavalla. Jäljennös polttoluvasta tulee toimittaa tiedoksi Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 10. Raaka-aineet, polttonesteet, kemikaalit, tuotteet ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä tilalla niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai saastumisvaaraa maaperälle tai pinta- tai pohjavedelle eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Polttonestevarastojen tulee soveltua käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto tulee tarkastaa riittävän usein. Kemikaalien, kuten torjunta- ja pesuaineiden varastoinnissa ja käytössä tulee noudattaa kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeita. 11. Haittaeläimiä, kuten rottia, hiiriä ja kärpäsiä tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyisyyteen ja eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. 12. Ongelmajätteet, kuten jäteöljy, akut ja loisteputket tulee toimittaa ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen. 13. Hyötykelpoiset jätteet, kuten paperi- ja pahvijäte, muovijäte ja metalliromu tulee toimittaa hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn. 14. Toiminnanharjoittajan on pyydettäessä esitettävä tiedot toiminnassa syntyneiden jätteiden lajeista, määristä ja niiden toimituspaikoista sekä toimitusajankohdista.
Raportointi 7/11 15. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa laitoksen toiminnasta. Yhteenveto kirjanpidosta tulee toimittaa ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: - tiedot eläinmääristä - tiedot lantamääristä ja levitysaloista - jäljennökset uusista tai muutetuista lannan vastaanottosopimuksista - tiedot kuolleitten eläinten määristä, toimituspaikoista ja käsittelytavoista - tiedot laitoksen toiminnassa tapahtuneista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista. Muut määräykset 16. Tuotantotiloissa syntyvät WC:n jätevedet tulee käsitellä valtioneuvoston asetuksen talousvesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) mukaisesti. 17. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon. 18. Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää haittaa, on ilmoitettava välittömästi Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 19. Toiminnanharjoittajan vaihtumisesta ja tuotannon muuttamisesta, pitkäaikaisesta keskeyttämisestä tai lopettamisesta on ilmoitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 20. Tuotannon loppuessa tai keskeytyessä on varastoitu lanta ja muut jätteet toimitettava asianmukaiseen hyötykäyttöön tai keräykseen. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Hakemusasiakirjojen ja tämän päätöksen mukaisesti harjoitettu toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti laitoksen toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta täyttää jätelain vaatimukset jätteiden määrän vähentämisestä ja jätteiden hyödyntämisestä. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset. Hakemukseen liitetyissä suunnitelmissa on esitetty käytettäväksi sellaisia menetelmiä, joista on hyviä käytännön kokemuksia ja jotka on taloudellisesti mahdollisia toteuttaa. Hakemusasiakirjojen perusteella laitoksen toiminnan voidaan arvioida olevan tämänhetkisen parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista.
8/11 Lupamääräysten perustelut Lupamääräys 1 on annettu sen varmistamiseksi, että lannan käsittelystä tilalla ei aiheudu haittaa ympäristölle ja että lannan käsittely tapahtuu valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) mukaisesti. Lupamääräykset 2, 3 ja 6 on annettu sen varmistamiseksi, että lantavarastojen käyttö ei aiheuta terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista. Lannan varastointi sekä lantavarastojen täyttö ja tyhjennys ovat toimintoja, joista saattaa aiheutua päästöjä vesiin, mikäli toimintaa ei harjoiteta riittävällä huolellisuudella ja varovaisuudella. Lupamääräykset 1 8 on annettu toiminnasta aiheutuvien hajuhaittojen ja vesistökuormituksen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Lantavarastojen vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja samalla niiden rakenteet voidaan tarkastaa silmämääräisesti mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Lannan levitysala perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen fosforilannoitustarpeeseen siten, että levitettävä lantamäärä mitoitetaan todellisen tarpeen mukaan ottaen huomioon viljeltävä kasvi, maaperä ja saavutettu keskimääräinen satotaso. Levityksestä aiheutuva hajuhaitta on kestoltaan lyhytaikaista ja sitä voidaan vähentää suorittamalla multaus mahdollisimman nopeasti. Lannan käsittelystä ja levityksestä aiheutuvaa haittaa voidaan vähentää välttämällä levitystä sellaisina ajankohtina, jolloin siitä aiheutuisi ilmeistä haittaa. Levittämällä lanta pääsääntöisesti keväällä ennen kylvöä ja kesantopellolle vasta välittömästi ennen kylvöä tai nurmen perustamista ja jättämällä peltojen viereisten vesistöjen rannoille, lasku- ja valtaojien varsille sekä talousvesikaivojen ympärille suoja-alueet voidaan ravinteiden pääsyä pinta- ja pohjavesiin ehkäistä. Suoja-alueen leveys määräytyy käytetyn lannan levitystekniikan ja monivuotisen kasvillisuuden peittämän suojakaistan leveyden perusteella. Maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) liitteessä kolme suositellaan maaston korkeussuhteista, maalajista ja kaivon rakenteesta riippuen 30 100 metrin levyistä suojakaistaa talousvesikaivojen ympärille. Lannan käyttö lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla aiheuttaa riskin pohjavesien pilaantumisesta. Tämän takia lannan käyttöä luokitellulla pohjavesialueella olevilla pelloilla ei voi hyväksyä. Lupamääräykset 9 14 on annettu estämään jätteiden aiheuttamat haitat. Jätelain mukaisen roskaamiskiellon perusteella ympäristöön ei saa jättää roskaa, likaa, käytöstä poistettua konetta tms. siten, että siitä voi aiheutua mm. vaaraa tai haittaa terveydelle, epäsiisteyttä, maiseman rumentumista tai viihtyisyyden vähentymistä. Jätteiden asianmukaisella käsittelyllä ja varastoinnilla sekä niiden toimittamisella asianmukaiseen käsittelyyn voidaan estää ennakolta haitallisten vaikutusten syntyminen. Ongelmajätteiden toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn vähentää niiden aiheuttamia terveyteen ja ympäristöön kohdistuvia riskejä. Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Jätelain 12 :n mukaan jätteen haltijan on huolehdittava jätteen hyödyntämisen tai käsittelyn järjestämisestä.
9/11 Toiminnan raportointia koskeva lupamääräys 15 on annettu viranomaisten toimintaa koskevan tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen avulla viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Lupamääräyksellä 16 varmistetaan, ettei jätevesien johtamisesta aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Myös eläinsuojan WC-vedet tulkitaan asetuksen (542/2003) mukaisiksi talousjätevesiksi, joiden puhdistusvaatimukset kyseisessä asetuksessa on annettu. Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan haitat ja käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaimpia työmenetelmiä. Lupamääräyksellä 17 velvoitetaan toiminnanharjoittajaa ottamaan uutta käyttökelpoista tekniikkaa soveltuvin osin käyttöön jatkossa, mikäli siten voidaan päästöjä olennaisesti vähentää ilman kohtuuttomia kustannuksia. Lupamääräyksellä 18 varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua poikkeuksellisen suurta haittaa. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi lantavarastojen rikkoontuminen ja öljyvahingot. Toiminnan olennainen muuttaminen tai lisääminen edellyttää uutta ympäristölupaa. Luvanhaltijan vaihtuessa on luvan uuden haltijan ilmoitettava vaihtumisesta. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Em. seikkojen vuoksi toiminnan lopettamisesta tai muista olennaisista muutoksista on ilmoitettava valvontaviranomaiselle lupamääräysten 19-20 mukaisesti. PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä uusi hakemus lupaviranomaiselle 31.12.2018 mennessä. Hakemukseen on liitettävä selvitykset eläinmääristä, toiminnan vaikutuksista ympäristöön, yhteenveto raporteista sekä mahdolliset suunnitelmat ympäristönsuojelutoimista. Tämä ympäristölupapäätös korvaa Loimaan kaupungin ympäristölautakunnan 31.3.2005 myöntämän ympäristöluvan. Jos asetuksella annetaan tämän päätöksen määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. PÄÄTÖKSEN TÄYNTÖÖNPANO Nykyistä laajempaa toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin päätös on lainvoimainen. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000, muut. 252/2005) 4 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45, 52 56, 81, 96 98, 100, 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 8 12, 16 19, 21, 23, 30, 37 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/20) 17 Jätelaki (1072/93, muut. 747/2007) 4, 6, 12, 15, 19, 51 Terveydensuojelulaki (763/94) 22 Päätöksessä on myös otettu huomioon ympäristöministeriön 30.9.1998 antama ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta, valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien
10/11 vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä maa- ja metsätalousministeriön asetus eräitä eläimistä saatavia sivutuotteita käsittelevien laitosten valvonnasta ja eräiden sivutuotteiden käytöstä (850/2005) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston (EY) antama asetus (1774/2002) muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 1 570 euroa. Maksun suuruus perustuu ympäristöministeriön asetukseen alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Tero Rovio, Annistentie 9, 32210 LOIMAA Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Loimaan kaupunginhallitus Loimaan seudun ktt ky, Ympäristöterveydenhuolto Loimaan ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus, kirjaamo, sähköisenä asiakirjana Asianosaiset Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdessä MUUTOKSENHAKU Loimaan kaupungin ilmoitustaulu Loimaan Lehti Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusoikeus tähän päätökseen on: - sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea; - rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; - toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; - toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella; - muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella.
11/11 Valitusosoitus on liitteenä. Vanhempi insinööri Heikki Elomaa Rakennusmestari Seija Virolainen LIITTEENÄ sijaintikartta valitusosoitus