VALTION MAKSULLINEN TOIMINTA VUONNA 2000 VALTIOKONTTORI Hallinnon ohjaus 2001
Valtiokonttori Hallinnon ohjaus TIIVISTELMÄ Hyväksyessään hallituksen esityksen valtion maksuperustelaiksi eduskunta edellytti samalla, että hallitus seuraa lain soveltamisen vaikutuksia hallintoon ja kansalaisten asemaan. Valtiokonttorin vuosittain laatima selvitys valtion maksullisesta toiminnasta luo osaltaan edellytyksiä tämän seurantatehtävän toteuttamiselle. Selvityksen tiedot perustuvat lähes poikkeuksitta tilivirastojen tilinpäätösten osana olevissa toimintakertomuksissa esitettyihin kustannusvastaavuuslaskelmiin, joilla maksullisen toiminnan kannattavuus esitetään. Vuonna 2000 (1999) maksullisen toiminnan tuotot olivat yhteensä 7,1 (6,9) mrd. mk, joista julkisoikeudellisten suoritteiden osuus oli 1,2 (1,2) mrd. mk, markkinasuoritteiden 4,2 (4,1) mrd. mk ja erityislakien nojalla hinnoiteltavien suoritteiden 1,7 (1,7) mrd. mk. Yli puolet julkisoikeudellista suoritetuotantoa harjoittavista tilivirastoista tuotti vuoden 1999 tapaan alijäämää vuonna 2000. Kustannusvastaavuus koko valtion tasolla vuonna 2000 (1999) oli 86% (87%). Myös markkinasuoritetuotannossa yli puolet tilivirastoista tuotti alijäämää vuonna 2000. Markkinasuoritetuotannon kustannusvastaavuusprosentti vuonna 2000 (1999) oli 94% (95%). Budjettitalouden sisäiset tuotot (1,6 mrd. mk) olivat vajaa kolmasosa maksuperustelain mukaisista tuotoista vuonna 2000. Suurin ulkopuolinen asiakasryhmä oli aiempien vuosien tapaan elinkeinoelämä (1,9 mrd. mk). Vuoden 2000 talousarviossa maksulliseen toimintaan osoitettiin hintatukea 142 Mmk. Hintatukea käytettiin 106 Mmk. Vuoden 1998 ja 1999 selvityksissä todettiin, että maksullisen toiminnan laajuutta kuvaaviin tietoihin liittyvä (luotettavuus)ongelma on rajanvedon epäselvyys maksullisen toiminnan ja eräiden muiden toiminnan muotojen (esim. yhteisrahoitteinen toiminta) välillä. Tämä pitää edelleenkin paikkansa. Joissakin tilivirastoissa ongelmia aiheuttaa edelleen myös epätietoisuus siitä, sovelletaanko maksuperustelakia erilaisten oikeuksien luovutuksiin (esim. vuokrat ja muut omaisuuden käyttöoikeudet). Lainsäädännöllisesti tilanne on selkiytetty 1.3.1999 voimaan tulleella maksuperustelain muutoksella (961/1998), jolla on nostettu lakitekstin tasolle aiemminkin omaksuttu lain soveltamiskäytäntö erilaisten käyttö- ja muiden oikeuksien väliaikaisen luovutuksen kuulumisesta maksuperustelain soveltamisalaan. Selvitys on julkaistu Valtiokonttorin internet-sivuilla osoitteessa: http://www.valtiokonttori.fi/ho/maaraykset/normit.shtm Lisätietoja selvityksestä antaa Valtiokonttorin Hallinnon ohjausyksikössä Niko Ijäs, p. (09) 7725 788, s-posti: niko.ijas@valtiokonttori.fi Valtion maksullinen toiminta vuonna 2000
Valtiokonttori Hallinnon ohjaus SISÄLLYSLUETTELO Sivu TIIVISTELMÄ SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...1 1.1 MAKSULLISEN TOIMINNAN LÄHTÖKOHDAT...1 1.2 RAPORTIN TAUSTA...2 2 MAKSULLINEN TOIMINTA VALTION TASOLLA...4 2.1 LAAJUUS JA ASIAKASRYHMITTÄINEN JAKAUMA VUOSINA 1996-2000...4 2.2 KUSTANNUSVASTAAVUUS VUOSINA 1996-2000...7 2.3 HINTATUKI...7 3 MAKSULLINEN TOIMINTA HALLINNONALOITTAIN...8 3.1 LAAJUUS VUOSINA 1999-2000...8 3.2 KUSTANNUSVASTAAVUUS VUOSINA 1999-2000...8 4 MAKSULLINEN TOIMINTA TILIVIRASTOITTAIN...12 4.1 LAAJUUS VUONNA 2000...12 4.2 MAKSUPERUSTELAIN NOJALLA HINNOITELLUN TOIMINNAN KUSTANNUSVASTAAVUUS VUONNA 2000...15 LIITTEET Liite 1. Liite 2. Valtion maksullisen toiminnan tuotot, kustannukset, yli-/alijäämä ja kustannusvastaavuus suoriteryhmittäin vuosina 1999-2000 Maksuperustelain nojalla hinnoitellun toiminnan kustannusvastaavuus hallinnonaloittain vuosina 1999-2000 Liite 3. Maksullisen toiminnan tuotot tilivirastoittain vuosina 1999-2000 Liite 4. Julkisoikeudellisen suoritetuotannon kustannusvastaavuus tilivirastoittain vuosina 1999-2000 Liite 5. Markkinasuoritetuotannon kustannusvastaavuus tilivirastoittain vuosina 1999-2000 Liite 6. Erityislakien nojalla hinnoitellun toiminnan kustannusvastaavuus tilivirastoittain vuosina 1999-2000 Valtion maksullinen toiminta vuonna 2000
Valtiokonttori Hallinnon ohjaus 1 JOHDANTO 1.1 Maksullisen toiminnan lähtökohdat Valtion perimät maksut ovat vastike julkisen vallan palveluista. Perustuslain 81 :n mukaan valtion viranomaisten virkatoimien, palvelujen ja muun toiminnan maksullisuuden sekä perittävien maksujen suuruuden yleisistä perusteista säädetään lailla. Valtion virastojen ja laitosten maksullista toimintaa säätelevä yleislaki on valtion maksuperustelaki (MPL; 150/1992), jonka lisäksi maksullista toimintaa säätelevät useat erityislait. Viranomaisen maksulliseen suoritetuotantoon sovelletaan maksuperustelakia, jos suoritteiden maksullisuudesta ei ole muussa laissa tai laissa olevan valtuutuksen nojalla (erityislaki) annettu maksuperustelaista poikkeavia säännöksiä. Maksuperustelaki jakaa suoritteet julkisoikeudellisiin suoritteisiin ja muihin suoritteisiin eli ns. markkinasuoritteisiin. Asianomainen ministeriö päättää tilivirastoa koskevassa maksuperustelain nojalla antamassaan maksuasetuksessa, miten tiliviraston suoritteet jakautuvat julkisoikeudellisiin suoritteisiin ja muihin suoritteisiin (8.2 ). Julkisoikeudellisella suoritteella tarkoitetaan suoritetta, jonka kysyntä perustuu lakiin tai asetukseen ja jonka tuottamiseen valtion viranomaisella on tosiasiallinen yksinoikeus (3 ). Tällaisessa valtion yksinoikeudeksi säädetyssä suoritetuotannossa on kyse julkisen vallan käyttämisestä; laillisesti toimiakseen kansalaisen on hankittava jokin valtion viranomaisen tuottama suorite (ns. kysyntäpakko). Julkisoikeudellisesta suoritteesta perittävän maksun suuruuden tulee vastata suoritteen tuottamisesta valtiolle aiheutuneita kokonaiskustannuksia eli suoritteen omakustannusarvoa (6.1 ). Maksuperustelaki mahdollistaa kuitenkin myös omakustannusarvosta poikkeavan hinnoittelun (6.3 ). Omakustannusarvoon luettavista kustannuksista säädetään valtion maksuperusteasetuksen (211/1992) 1 :ssä. Yhden tai useamman viranomaisen samanlaatuisista julkisoikeudellisista suoritteista voidaan määrätä samansuuruinen maksu silloinkin, kun suoritteiden tuottamisesta valtiolle aiheutuvat kustannukset poikkeavat toisistaan. Tällaista kiinteää maksua määrättäessä on otettava huomioon suoritteiden keskimääräinen kokonaiskustannus. (6.2 ) Julkisoikeudellisia suoritteita ovat esimerkiksi ajo- ja henkilökortti, passi ja lainhuuto. Vuonna 2000 valtio sai eniten julkisoikeudellisia suoritetuottoja luotsausmaksuista (201 Mmk). Markkinasuoritteet hinnoitellaan liiketaloudellisin perustein. Maksuperustelakia koskevan hallituksen esityksen (176/1991) mukaan tämä tarkoittaa sitä, että toiminnan tuotoilla tulee kattaa vähintään toiminnan kustannukset sekä toimintaan oman pääoman ehdoin sijoitetulle pääomalle asetettu tuottovaatimus. Maksuperustelain 1.3.1999 voimaantulleen muutoksen myötä sellaiset markkinasuoritteet, joiden tuottamiseen viranomaisella on tosiasiallinen yksinoikeus (esim. valokopio viranomaisen hallussa olevasta asiakirjasta), voidaan kuitenkin hinnoitella myös omakustannusarvon mukaisesti. Koska viranomaisella on tosiasiallinen yksinoikeus tällaisten monopolisuoritteiden tuottamiseen, ei suoritteen liiketaloudellista hinnoittelua voida edellyttää kilpailulainsäädännönkään perusteella. Markkinasuoritteiden liiketaloudellinen kannattavuustavoite pyritään toteuttamaan joustavalla hinnoittelulla, jolloin hinnoittelussa otetaan kustannusten lisäksi huomioon myös kysyntä ja kilpailijat. Tavoitteena on markkinasuoritetuotannon kokonaiskannattavuus, joten esim. alennusten myöntäminen on mahdollista harkinnan mukaan. Valtion talousarviossa voidaan osoittaa määräraha (hintatuki) liiketaloudellisesti hinnoiteltavien markkinasuoritteiden hintojen alentamiseksi (MPL 7.1 ). Valtion maksullinen toiminta vuonna 2000 1
Valtiokonttori Hallinnon ohjaus Markkinasuoritteita ovat esimerkiksi erilaiset julkaisut ja tilaustutkimukset, toimitilojen ja kaluston vuokraus sekä koulutus- ja asiantuntijapalvelut. Vuonna 2000 eniten markkinasuoritetuottoja oli Puolustushallinnon rakennuslaitoksella (957,9 Mmk). Erityislakien nojalla hinnoiteltavien suoritteiden maksujen tason määrittäminen perustuu useimmiten muihin tekijöihin kuin toiminnan kustannuksiin, eikä hinnan kaikissa tapauksissa ole tarkoituskaan kattaa kaikkia toiminnasta aiheutuneita kustannuksia. Erityislakeja ovat esimerkiksi laki ja asetus tuomioistuinten ja eräiden hallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista (701/1993; 774/1993), laki ja asetus ulosottomaksuista (34/1995; 35/1995), kiinteistörekisterilaki (392/1985), laki kiinteistötoimitusmaksusta (558/1995) ja laki väylämaksusta (1028/1980). Vuonna 2000 valtio sai eniten tuloja väylämaksuista annetun lain perusteella (399,7 Mmk). Edellä mainitun maksulainsäädännön lisäksi valtion maksullista toimintaa sääntelevät mm. talousarviolaki ja -asetus, talousarvion laadintamääräys sekä valtiovarainministeriön ja Valtiokonttorin määräykset ja ohjeet. 1.2 Raportin tausta Hyväksyessään hallituksen esityksen valtion maksuperustelaiksi eduskunta edellytti samalla, että hallitus seuraa lain soveltamisen vaikutuksia hallintoon ja kansalaisten asemaan. Valtiokonttorin vuosittain laatima selvitys valtion maksullisesta toiminnasta luo osaltaan edellytyksiä tämän seurantatehtävän toteuttamiselle. Talousarvioasetuksen 65 :n mukaan toimintakertomuksessa, josta vuoden 1998 alusta voimaantulleen valtion kirjanpitouudistuksen myötä tuli osa tiliviraston hyväksyttyä tilinpäätöstä, on esitettävä tiedot maksullisen toiminnan kannattavuudesta. Valtiokonttorin määräyksen (8/03/97; 3.9.1997) mukaan kannattavuus esitetään kustannusvastaavuuslaskelmalla. Tämän selvityksen tiedot tilivirastojen maksullisen toiminnan tuotoista ja kustannuksista vuodelta 2000 perustuvat lähes poikkeuksitta em. kustannusvastaavuuslaskelmiin. Laskelmien tuottoja on verrattu ao. tilivirastoa koskeviin valtion keskuskirjanpidon tietoihin. Yleinen havainto on, että kustannusvastaavuuslaskelmissa esitetyt tuotot eivät aina täsmää liikekirjanpidon maksullista toimintaa koskeviin tietoihin. Koska selvityksen tiedot perustuvat yksittäisten tilivirastojen kustannusvastaavuuslaskelmiin, ovat selvityksessä esitetyt valtion maksullisen toiminnan tuotot (7,1 mrd. mk) huomattavasti suuremmat kuin ne ovat valtion tilinpäätöksen mukaan (5,4 mrd. mk). Ero johtuu siitä, että valtion tilinpäätöksessä valtion sisäinen maksullinen toiminta on eliminoitu. Selvityksen pääasiallisena kohteena on maksuperustelain nojalla hinnoiteltu toiminta. Selvitys sisältää tiedot maksullisen toiminnan laajuudesta ja kustannusvastaavuudesta sekä maksuperustelain nojalla hinnoitellun toiminnan tulojen jakautumisesta asiakasryhmittäin. Tarkastelu on tehty valtion, hallinnonalojen ja tilivirastojen tasolla ja siinä on otettu huomioon myös ajallinen kehitys. Kokonaiskuvan saamiseksi valtion maksullisesta toiminnasta selvityksessä on tarkasteltu keskeisiä tietoja myös erityislakien nojalla hinnoitellusta maksullisesta toiminnasta. Vuonna 2000 tilivirastoja oli 118 kappaletta, joista 16 oli uusia. Lisäksi Kasvinjalostuslaitos lakkautettiin tilivirastona. Nämä muutokset eivät kuitenkaan ole oleellisesti vaikuttaneet valtion maksullisen toiminnan laajuuteen. Edellisten vuosien maksullisen toiminnan selvityksissä on todettu, että maksullisen toiminnan laajuutta kuvaaviin tietoihin liittyvä (luotettavuus)ongelma on rajanvedon epäselvyys maksullisen toiminnan ja eräiden muiden toiminnan muotojen (esim. yhteisrahoitteinen toiminta) 2 Valtion maksullinen toiminta vuonna 2000
Valtiokonttori Hallinnon ohjaus välillä. Tämä havainto pitää edelleenkin paikkansa. Ongelmana on edelleen myös se, että erilaisten oikeuksien luovutuksiin perustuvia tuottoja (esim. vuokrat ja muut omaisuuden käyttöoikeudet) ei aina osata mieltää maksulliseksi toiminnaksi. Kustannusvastaavuuslaskelmien esittämistapa on pysynyt melko samana vuoteen 1999 verrattuna. Esimerkiksi talousarvioasetuksen 65.2 :n 3-kohdan edellyttämän maksullisen toiminnan kannattavuuden vertaamisessa asetettuun tavoitteeseen nähden ei ole tapahtunut olennaista muutosta. Markkinasuoritteiden osalta noin puolet tilivirastoista, joilla on ollut velvollisuus laatia kustannusvastaavuuslaskelma, on (vuoden 1999 tapaan) esittänyt em. vertailun joko itse kustannusvastaavuuslaskelmassa tai ao. asiayhteydessä. Tässä tavoitteella tarkoitetaan ministeriön talousarvioasetuksen 13 :n nojalla hyväksymän tavoitteen lisäksi myös tiliviraston itsensä asettamaa (sisäistä) tavoitetta. Valtion maksullinen toiminta vuonna 2000 3
Valtiokonttori Hallinnon ohjaus 2 MAKSULLINEN TOIMINTA VALTION TASOLLA 2.1 Laajuus ja asiakasryhmittäinen jakauma vuosina 1996-2000 Maksullista toimintaa harjoittavat tilivirastot Vuoden 2000 (1999) lopussa tilivirastoja oli yhteensä 118 (103). Näistä maksullisen toiminnan tuloja kertyi 114 (100) tilivirastolle. Vuoden 2000 (1999) 118 (103) tilivirastosta 81:llä (74) hinnoittelu perustui pelkästään maksuperustelakiin, kolmen (3) tiliviraston pelkästään erityislakeihin, 30 (23) tilivirastoa harjoitti sekä maksuperustelain että erityislakien nojalla hinnoiteltua maksullista toimintaa ja neljällä (3) tilivirastolla ei ollut maksullista toimintaa ollenkaan. Maksullisen toiminnan tuotot Maksullisen toiminnan tuotot suoriteryhmittäin vuosilta 1996-2000 on esitetty numeroina taulukossa 1 ja graafisesti kuviossa 1. Taulukko 1. Maksullisen toiminnan tuotot (tmk) suoriteryhmittäin vuosina 1996-2000. 1996 1997 1998 1999 2000 MPL; julkisoikeudelliset suoritteet 1 345 939 1 107 155 1 039 059 1 154 410 1 196 397 MPL; markkinasuoritteet 5 316 181 5 314 254 5 833 388 4 090 549 4 240 239 Erityislakien nojalla hinnoitellut suoritteet 795 186 812 363 1 605 093 1 661 521 1 696 630 TUOTOT YHTEENSÄ 7 457 306 7 233 772 8 477 540 6 906 480 7 133 266 Kuvio 1. Maksullisen toiminnan tuotot (mrd. mk) suoriteryhmittäin vuosina 1996-2000. 7 6 5 4 3 MPL; julkisoikeudelliset suoritteet MPL; markkinasuoritteet Erityislakien suoritteet 2 1 0 1996 1997 1998 1999 2000 Yleisesti ottaen valtion maksullisen toiminnan laajuudessa ei vuosina 1996-2000 ole tapahtunut merkittäviä muutoksia lukuun ottamatta Valtion kiinteistölaitoksen liikelaitostamista vuoden 1999 alusta. Valtion kiinteistölaitoksen tuotot vuonna 1998 olivat 2,1 mrd. mk. Erityislakeihin perustuvien tuottojen kasvu vuosina 1997-1998 johtuu lähinnä siitä, että vuonna 1998 selvitys sisälsi ensimmäistä kertaa rata- ja väylämaksutuotot (yht. 728 Mmk). Vuonna 2000 maksullisen toiminnan tuotot ovat kasvaneet (227 Mmk; 3%) vuoteen 1999 verrattuna. 4 Valtion maksullinen toiminta vuonna 2000
Valtiokonttori Hallinnon ohjaus Maksuperustelain mukaisia julkisoikeudellisia suoritteita vuonna 2000 (1999) oli 84 (69) tilivirastolla ja markkinasuoritteita 111 (94) tilivirastolla. Useimmilla tilivirastoilla (84) oli sekä julkisoikeudellisia suoritteita että markkinasuoritteita. Kuviossa 2 on esitetty julkisoikeudellisten suoritteiden ja markkinasuoritteiden tuottojen suhteelliset osuudet maksuperustelain nojalla hinnoitellun toiminnan tuotoista vuosina 1996-2000. Tuottojen suhteelliset osuudet ovat pysyneet samoina vuoteen 1999 verrattuna. Kuvio 2. Julkisoikeudellisten suoritteiden ja markkinasuoritteiden tuottojen suhteelliset osuudet maksuperustelain mukaisista tuotoista vuosina 1996-2000. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 80 % 83 % 85 % 78 % 78 % 20 % 17 % 15 % 22 % 22 % 1996 1997 1998 1999 2000 markkinasuoritteet julkisoikeudelliset suoritteet Valtion maksullinen toiminta vuonna 2000 5
Valtiokonttori Hallinnon ohjaus Maksullisen toiminnan asiakasryhmittäinen jakauma Taulukossa 2 on esitetty maksuperustelain nojalla hinnoitellun toiminnan tuottojen asiakasryhmittäiset jakaumat vuosilta 1996-2000. Vuoden 2000 (kuten myös vuosien 1998 ja 1999) luvut perustuvat valtion keskuskirjanpidon liikekirjanpidon tietoihin. Koska muualla selvityksessä esitetyt tuotot perustuvat tilivirastojen toimintakertomusten kustannusvastaavuuslaskelmiin, eroavat ne jonkin verran taulukon 2 tuotoista. Taulukko 2. Maksuperustelain mukaisten tuottojen asiakasryhmittäinen jakauma vuosina 1996-2000. Asiakasryhmät Valtion virastot Tulojen asiakasryhmittäinen jakauma (1000 mk) 1996 1997 1998 1999 2000 - vuokrat ja käyttökorvaukset 2 286 342 507 321 521 170 - muu maksullinen toiminta 1 226 236 996 000 1 087 479 Tuotot valtion virastoilta yhteensä 3 394 859 3 372 926 3 512 578 1 503 321 1 1 608 649 Kunnat ja kuntayhtymät 474 142 440 725 464 159 550 882 611 855 Kotitaloudet 843 731 594 211 550 993 589 133 661 813 Elinkeinoelämä 1 546 561 1 641 267 1 735 742 1 867 382 1 946 775 Muut 363 522 357 735 346 272 347 442 342 706 Vuokrat ja käyttökorvaukset val- tion ulkopuolelta 1998-2000 2 504 660 335 143 290 331 Tuotot valtion ulkopuolelta yhteensä 3 227 956 3 033 938 3 601 826 3 689 982 3 853 480 Ei tietoa 834 491 826 908 TUOTOT YHTEENSÄ 7 457 306 7 233 772 7 114 404 5 193 303 5 462 129 1 =Valtion virastoilta saatujen tuottojen väheneminen vuonna 1999 johtui Valtion kiinteistölaitoksen liikelaitostamisesta vuoden 1999 alusta. 2 =Valtion ulkopuoliset vuokrat ja käyttökorvaukset vuosina 1996-1997 sisältyvät omalta osaltaan kunkin asiakasryhmän lukuun. Selvityksen laadintavasta johtuen asiakasryhmittäistä tietoa ei vuosilta 1998-2000 ole saatavissa, minkä vuoksi tieto esitetään tässä erillisenä eränä. 6 Valtion maksullinen toiminta vuonna 2000
Valtiokonttori Hallinnon ohjaus 2.2 Kustannusvastaavuus vuosina 1996-2000 Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuutta eli sitä, kuinka maksullisen toiminnan tuotot ovat kattaneet siitä aiheutuneet kustannukset, on tarkasteltu taulukossa 3. Taulukossa on esitetty maksullisen toiminnan yli-/alijäämä ja kustannusvastaavuus suoriteryhmittäin vuosilta 1996-2000. Liitteessä 1 on esitetty maksullisen toiminnan tuotot, kustannukset, yli-/alijäämä ja kustannusvastaavuus suoriteryhmittäin vuosilta 2000 ja 1999. Taulukko 3. Maksullisen toiminnan yli-/alijäämä ja kustannusvastaavuus suoriteryhmittäin vuosina 1996-2000. Yli- /alijäämä (1000 mk) 1996 1997 1998 1999 2000 Kustannusvastaavuus (%) Yli- /alijäämä (1000 mk) Kustannusvastaavuus (%) Yli- /alijäämä (1000 mk) Kustannusvastaavuus (%) Yli- /alijäämä (1000 mk) Kustannusvastaavuus (%) Yli- /alijäämä (1000 mk) Kustannusvastaavuus (%) Julkisoikeudelliset suoritteet 32 339 102-168 407 87-143 833 88-164 722 87-195 829 86 Markkinasuoritteet -116 819 98-170 506 97-82 043 99-223 286 95-270 853 94 Erityislait -895 674 47-486 443 63-272 903 82-481 491 74-2 652 858 39 Kokonaisuutena katsoen valtion maksullinen toiminta on ollut alijäämäistä. Yksittäisen tiliviraston toiminnan alijäämäisyys voi aiheutua paitsi siitä, että kustannusvastaavuuden tavoittelussa ei ole onnistuttu, niin myös siitä, ettei 100% tai sitä suurempi kustannusvastaavuus edes ole toiminnan taloudellisena tavoitteena. Esimerkiksi julkisoikeudellisten suoritteiden alijäämäisyys voi aiheutua maksuperustelain tarkoittamien perusteltujen syiden nojalla perityistä omakustannusarvoa alemmista maksuista. Markkinasuoritteisiin puolestaan saatetaan myöntää hintatukea. Koska hintatuki talousarvion laadintamääräyksen mukaan kohdistetaan maksullisen toiminnan tuottojen ja erilliskustannusten erotukseen ja koska kustannusvastaavuuslaskelmassa ovat mukana myös yhteiskustannukset ja pääomakustannukset, voi toiminnan kustannusvastaavuus talousarviossa osoitetun hintatuen käytöstä huolimatta olla alle 100%. Erityislakien mukaisten suoritteiden maksujen määrääminen taas perustuu usein muihin tekijöihin kuin toiminnan kustannuksiin. Erityislakien mukaisten suoritteiden kustannusvastaavuuden merkittävä heikkeneminen vuonna 2000 vuoteen 1999 verrattuna johtuu siitä, että selvitys sisältää nyt ensimmäistä kertaa ratamaksutuottoja (0,3 mrd. mk) vastaavat kustannukset (2,7 mrd. mk). Näistä suurin osa (1,8 mrd. mk) muodostuu pääomakustannuksista. 2.3 Hintatuki Vuoden 2000 talousarviossa hintatukea osoitettiin 32 tiliviraston toimintamenomomentille, yhteensä 142 Mmk. Hintatukea käytti 48 tilivirastoa, yhteensä 106 Mmk. Hintatukea käyttäneiden tilivirastojen määrä on suurempi, koska esimerkiksi TE-keskukset käyttivät kauppa- ja teollisuusministeriön toimintamenoihin sisältyvää, mutta TE-keskuksille tarkoitettua, hintatukea. Edellinen tieto hintatuen määrästä on vuodelta 1997. Tällöin hintatukea osoitettiin tilivirastojen ilmoitusten mukaan yhteensä 125 Mmk. Valtion maksullinen toiminta vuonna 2000 7
Valtiokonttori Hallinnon ohjaus 3 MAKSULLINEN TOIMINTA HALLINNONALOITTAIN 3.1 Laajuus vuosina 1999-2000 Taulukossa 4 on tarkasteltu eri hallinnonalojen maksullisen toiminnan volyymia. Tulot sisältävät sekä maksuperustelain että erityislakien nojalla hinnoitellun toiminnan tuotot. Taulukko 4. Hallinnonalojen maksullisen toiminnan tuotot ja niiden suhteellinen muutos vuosina 1999-2000 Hallinnonalat Maksullisen toiminnan tuotot (1000 mk) Muutos-% 2000 1999 1999/2000 Tasavallan presidentin kanslia - - - Valtioneuvoston kanslia 21 126-83 Eduskunta 617 751-18 Ulkoasiainministeriö 99 107 90 189 10 Oikeusministeriö 538 931 550 192-2 Sisäasiainministeriö 413 462 406 699 2 Puolustusministeriö 1 039 900 1 002 957 4 Valtiovarainministeriö 135 155 135 512 0 Opetusministeriö 1 328 033 1 326 995 0 Maa- ja metsätalousministeriö 424 561 400 084 6 Liikenne- ja viestintäministeriö 1 848 143 1 776 925 4 Kauppa- ja teollisuusministeriö 809 120 718 461 13 Sosiaali- ja terveysministeriö 454 632 431 502 5 Työministeriö 1 882 25 270-93 Ympäristöministeriö 39 702 40 817-3 TUOTOT YHTEENSÄ 7 133 266 6 906 480 3 3.2 Kustannusvastaavuus vuosina 1999-2000 Taulukossa 5 on esitetty julkisoikeudellisen suoritetuotannon, taulukossa 6 markkinasuoritetuotannon ja taulukossa 7 erityislakien mukaisten suoritteiden kustannusvastaavuus hallinnonaloittain vuosina 1999-2000. Koska yli-/alijäämä ja kustannusvastaavuusprosentti voidaan laskea vain sellaisista tuotoista, joita vastaavat kustannukset ovat tiedossa, taulukoissa on kunkin hallinnonalan kohdalla esitetty erikseen sekä hallinnonalan kaikki ao. suoritetuotot että niistä se osa, joita vastaavat kustannukset ovat tiedossa ("tuotot, joilla kustannukset"). Se, että hallinnonalan kaikkia ao. suoritetuottoja vastaavia kustannuksia ei ole tiedossa, voi johtua siitä, että hallinnonalan kaikilla tilivirastoilla ei ao. suoritetuottojen vähyyden (>500 000 mk) vuoksi ole ollut velvollisuutta laatia tuotoista kustannusvastaavuuslaskelmaa ja/tai siitä, että osa hallinnonalan tilivirastoista ei ole laatinut kustannusvastaavuuslaskelmaa kaikista suoritetuotoista, joista se olisi tullut laatia. 8 Valtion maksullinen toiminta vuonna 2000
Valtiokonttori Hallinnon ohjaus Maksuperustelain mukaisten julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus vuosina 1999-2000 Taulukko 5. Julkisoikeudellisen suoritetuotannon kustannusvastaavuus hallinnonaloittain vuosina 1999-2000. Hallinnonalat Tuotot (1000 mk) Yli-/alijäämä (1000 mk) Kustannusvastaavuus (%) 2000 1999 2000 1999 2000 1999 Tasavallan presidentin kanslia - - tuotot, joilla kustannukset - - - - - - Valtioneuvoston kanslia - - tuotot, joilla kustannukset - - - - - - Eduskunta - 257 tuotot, joilla kustannukset - 0 - * - * Ulkoasiainministeriö 84 567 76 543 tuotot, joilla kustannukset 65 604 58 914 25 359 15 638 163 136 Oikeusministeriö 16 404 16 387 tuotot, joilla kustannukset 16 404 16 387-3 334-3 599 83 82 Sisäasiainministeriö 270 810 266 563 tuotot, joilla kustannukset 270 229 265 755-59 665-35 526 82 88 Puolustusministeriö 92 79 tuotot, joilla kustannukset 0 0 * * * * Valtiovarainministeriö 52 202 52 819 tuotot, joilla kustannukset 51 915 52 532-9 875-4 801 84 92 Opetusministeriö 93 002 71 571 tuotot, joilla kustannukset 92 999 71 566-56 284-70 615 62 50 Maa- ja metsätalousministeriö 61 997 61 617 tuotot, joilla kustannukset 61 997 61 617-8 567-7 311 88 89 Liikenne- ja viestintäministeriö 474 565 469 597 tuotot, joilla kustannukset 474 324 469 416-71 687-46 713 87 91 Kauppa- ja teollisuusministeriö 19 815 17 223 tuotot, joilla kustannukset 19 523 17 223-2 014-3 255 91 84 Sosiaali- ja terveysministeriö 103 895 102 326 tuotot, joilla kustannukset 103 895 102 326 1 956 5 627 102 106 Työministeriö 22 - tuotot, joilla kustannukset 0 - * - * - Ympäristöministeriö 19 026 19 428 tuotot, joilla kustannukset 19 026 19 428-11 718-14 167 62 58 Tuotot yhteensä 1 196 397 1 154 410 tuotot, joilla kustannukset 1 175 916 1 135 164-195 829-164 722 86 87 Vuonna 2000 julkisoikeudellinen suoritetuotanto oli ylijäämäistä ulkoasiain- sekä sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla. Yleisesti ottaen kustannusvastaavuus on hieman heikentynyt vuoteen 1999 verrattuna. Valtion maksullinen toiminta vuonna 2000 9
Valtiokonttori Hallinnon ohjaus Maksuperustelain mukaisten markkinasuoritteiden kustannusvastaavuus vuosina 1999-2000 Taulukko 6. Markkinasuoritetuotannon kustannusvastaavuus hallinnonaloittain vuosina 1999-2000. Hallinnonalat Tuotot (1000 mk) Yli-/alijäämä (1000 mk) Kustannusvastaavuus (%) 2000 1999 2000 1999 2000 1999 Tasavallan presidentin kanslia - - tuotot, joilla kustannukset - - - - - - Valtioneuvoston kanslia 21 126 tuotot, joilla kustannukset 0 0 * * * * Eduskunta - - tuotot, joilla kustannukset - - - - - - Ulkoasiainministeriö 14 540 13 646 tuotot, joilla kustannukset 0 0 * * * * Oikeusministeriö 93 349 94 510 tuotot, joilla kustannukset 93 349 94 510-26 911-32 765 78 74 Sisäasiainministeriö 128 946 129 139 tuotot, joilla kustannukset 128 343 128 430-30 671-32 958 81 80 Puolustusministeriö 1 021 441 984 498 tuotot, joilla kustannukset 1 021 441 984 498-44 503-1 007 96 100 Valtiovarainministeriö 74 356 74 541 tuotot, joilla kustannukset 74 022 74 105 5 092 5 986 107 109 Opetusministeriö 1 229 201 1 249 915 tuotot, joilla kustannukset 1 222 776 1 249 806-100 755-104 198 92 92 Maa- ja metsätalousministeriö 125 431 107 230 tuotot, joilla kustannukset 124 738 106 458-33 839-39 998 79 73 Liikenne- ja viestintäministeriö 590 984 549 384 tuotot, joilla kustannukset 590 693 549 376-10 899 4 062 98 101 Kauppa- ja teollisuusministeriö 615 451 538 150 tuotot, joilla kustannukset 614 049 537 678-20 480-27 541 97 95 Sosiaali- ja terveysministeriö 323 983 302 751 tuotot, joilla kustannukset 323 906 302 751-7 469 4 346 98 101 Työministeriö 1 860 25 270 tuotot, joilla kustannukset 1 860 25 270-435 1 252 81 105 Ympäristöministeriö 20 676 21 389 tuotot, joilla kustannukset 20 650 21 369 17-465 100 98 Tuotot yhteensä 4 240 239 4 090 549 tuotot, joilla kustannukset 4 215 827 4 074 251-270 853-223 286 94 95 Markkinasuoritetuotanto oli vuonna 2000 ylijäämäistä valtiovarain- ja ympäristöministeriön hallinnonaloilla. Kokonaisuudessaan markkinasuoritetuotannon kustannusvastaavuus on hieman heikentynyt edelliseen vuoteen verrattuna. 10 Valtion maksullinen toiminta vuonna 2000
Valtiokonttori Hallinnon ohjaus Erityislakien mukaisten suoritteiden kustannusvastaavuus vuosina 1999-2000 Taulukko 7. Erityislakien mukaisten suoritteiden kustannusvastaavuus hallinnonaloittain vuosina 1999-2000. Hallinnonalat Tulot (1000 mk) Yli-/alijäämä (1000 mk) Kustannusvastaavuus (%) 2000 1999 2000 1999 2000 1999 Tasavallan presidentin kanslia - - tuotot, joilla kustannukset - - - - - - Valtioneuvoston kanslia - - tuotot, joilla kustannukset - - - - - - Eduskunta 617 494 tuotot, joilla kustannukset * * * * * * Ulkoasiainministeriö - - tuotot, joilla kustannukset - - - - - - Oikeusministeriö 429 178 439 295 tuotot, joilla kustannukset 423 860 433 502-253 454-456 514 63 49 Sisäasiainministeriö 13 706 10 997 tuotot, joilla kustannukset 13 142 10 966-1 941-4 774 87 70 Puolustusministeriö 18 367 18 380 tuotot, joilla kustannukset 18 367 18 380 1 272 853 107 105 Valtiovarainministeriö 8 597 8 152 tuotot, joilla kustannukset 8 597 8 152 172 146 102 102 Opetusministeriö 5 830 5 509 tuotot, joilla kustannukset 5 830 5 509-1 901-1 943 75 74 Maa- ja metsätalousministeriö 237 133 231 237 tuotot, joilla kustannukset 236 913 230 934 225-22 443 100 91 Liikenne- ja viestintäministeriö 782 594 757 944 tuotot, joilla kustannukset 782 594 441 840-2 404 710-626 25 100 Kauppa- ja teollisuusministeriö 173 854 163 088 tuotot, joilla kustannukset 173 806 163 088 6 627 2 252 104 101 Sosiaali- ja terveysministeriö 26 754 26 425 tuotot, joilla kustannukset 26 754 26 425 852 1 558 103 106 Työministeriö - - tuotot, joilla kustannukset - - - - - - Ympäristöministeriö - - tuotot, joilla kustannukset - - - - - - Tuotot yhteensä 1 696 630 1 661 521 tuotot, joilla kustannukset 1 689 863 1 338 796-2 652 858-481 491 39 74 Erityislakien mukaisten suoritteiden hinnoitteluperusteet ovat varsin moninaisia. Tämä näkyy myös vaihtelevina kustannusvastaavuusprosentteina. Koko valtion tasolla kustannusvastaavuuden merkittävä heikkeneminen vuonna 2000 vuoteen 1999 verrattuna johtuu siitä, että selvitys sisältää nyt ensimmäistä kertaa liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalaan kuuluvan Ratahallintokeskuksen ratamaksutuottoja (0,3 mrd. mk) vastaavat kustannukset (2,7 mrd. mk). Näistä suurin osa (1,8 mrd. mk) on pääomakustannuksia. Valtion maksullinen toiminta vuonna 2000 11
Valtiokonttori Hallinnon ohjaus 4 MAKSULLINEN TOIMINTA TILIVIRASTOITTAIN Tässä luvussa tarkastellaan maksullisen toiminnan volyymia ja maksuperustelain nojalla hinnoitellun toiminnan kustannusvastaavuutta tilivirastojen tasolla. Liitteissä 3-6 on esitetty tilivirastokohtaiset taulukot maksullisen toiminnan volyymista (liite 3) sekä julkisoikeudellisten suoritteiden (liite 4), markkinasuoritteiden (liite 5) ja erityislakien mukaisten suoritteiden (liite 6) kustannusvastaavuuksista vuosilta 1999-2000. 4.1 Laajuus vuonna 2000 Taulukossa 8 on esitetty 118 tiliviraston maksullisen toiminnan tuotot vuodelta 2000. Tilivirastot on esitetty hallinnonaloittain. Liitteessä 3 on esitetty tilivirastojen maksullisen toiminnan tulot vuosilta 1999-2000. Taulukko 8. Tilivirastojen maksullisen toiminnan tuotot vuonna 2000. Tiliviraston nimi Julkisoikeudellisten suoritteiden tuotot Markkinasuoritteiden tuotot Erityislakien tuotot Tuotot yhteensä Tasavallan presidentin kanslia Valtioneuvoston kanslia 21 21 Eduskunta 617 617 Ulkoasiainministeriö 84 567 14 540 99 107 Oikeusministeriö 880 35 684 423 860 460 424 Vankeinhoitolaitos 15 524 57 665 5 318 78 507 Sisäasiainministeriö 314 202 516 Rajavartiolaitos 1 588 13 142 14 730 Oulun lääninhallitus 18 928 1 449 974 21 351 Lapin lääninhallitus 9 984 1 197 501 11 682 Ahvenanmaan lääninhallitus 241 26 42 309 Helsingin kihlakunnan poliisilaitos 23 815 361 24 176 Keskusrikospoliisi 26 5 31 Suojelupoliisi Liikkuva poliisi 1 114 1 114 Poliisin tekniikkakeskus 71 535 71 535 Pelastusopisto 518 3 638 4 156 Poliisikoulu 721 721 Poliisiammattikorkeakoulu 286 286 Väestörekisterikeskus 23 649 25 086 48 735 Ulkomaalaisvirasto 9 575 9 9 584 Etelä-Suomen lääninhallitus 80 372 2 756 6 816 89 944 Länsi-Suomen lääninhallitus 74 910 5 889 5 373 86 172 Itä-Suomen lääninhallitus 26 890 1 530 28 420 Puolustusministeriö 90 29 700 29 790 Puolustusvoimat 2 33 841 18 367 52 210 Puolustushallinnon rakennuslaitos 957 900 957 900 Valtiovarainministeriö 287 334 621 Valtiokonttori 6 608 14 283 8 597 29 488 Tullihallitus 32 081 6 703 38 784 Valtiontalouden tarkastusvirasto Verohallitus 13 226 3 468 16 694 Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 510 510 Tilastokeskus 49 058 49 058 12 Valtion maksullinen toiminta vuonna 2000
Valtiokonttori Hallinnon ohjaus Tiliviraston nimi Julkisoikeudellisten suoritteiden tuotot Markkinasuoritteiden tuotot Erityislakien tuotot Tuotot yhteensä Opetusministeriö 31 524 5 969 690 38 183 Kansallisarkisto 823 3 318 4 141 Suomen Akatemia 403 403 Museovirasto 11 751 11 751 Suomenlinnan hoitokunta 19 706 19 706 Valtion taidemuseo 3 15 151 15 154 Kuvataideakatemia 16 16 Helsingin yliopisto 18 697 300 133 5 140 323 970 Jyväskylän yliopisto 9 492 65 139 74 631 Oulun yliopisto 2 807 67 705 70 512 Turun yliopisto 4 999 90 642 95 641 Tampereen yliopisto 3 225 87 492 90 717 Åbo Akademi 601 22 013 22 614 Joensuun yliopisto 2 008 9 979 11 987 Kuopion yliopisto 1 109 82 450 83 559 Teknillinen korkeakoulu 737 153 509 154 246 Tampereen teknillinen korkeakoulu 341 88 516 88 857 Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu 244 22 010 22 254 Helsingin kauppakorkeakoulu 981 34 137 35 118 Svenska handelshögskolan 668 10 140 10 808 Turun kauppakorkeakoulu 546 18 220 18 766 Vaasan yliopisto 550 9 274 9 824 Sibelius-Akatemia 663 8 782 9 445 Lapin yliopisto 613 17 119 17 732 Teatterikorkeakoulu 333 9 628 9 961 Taideteollinen korkeakoulu 441 12 237 12 678 Opetushallitus 11 597 63 762 75 359 Maa- ja metsätalousministeriö 4 085 224 220 4 529 MMM:n tietopalvelukeskus 10 421 2 105 12 526 Maanmittauslaitos 53 193 207 016 260 209 Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos 25 437 16 238 41 675 Metsäntutkimuslaitos 23 364 23 364 Siemenperunakeskus 18 205 18 205 Maatalouden tutkimuskeskus 258 14 289 14 547 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 13 264 13 264 Kasvintuotannon tarkastuskeskus 21 796 2 285 11 692 35 773 Geodeettinen laitos 469 469 Liikenne- ja viestintäministeriö 241 11 252 Tielaitos 6 116 321 705 327 821 Ajoneuvohallintokeskus 176 510 68 204 244 714 Ilmatieteen laitos 3 086 41 321 44 407 Telehallintokeskus 78 191 280 62 776 141 247 Ratahallintokeskus 9 379 56 109 320 101 385 589 Merenkulkulaitos 201 042 101 791 399 717 702 550 Merentutkimuslaitos 1 563 1 563 Kauppa- ja teollisuusministeriö 5 888 1 848 1 940 9 676 Valtion teknillinen tutkimuskeskus 510 579 510 579 Geologian tutkimuskeskus 33 931 33 931 Matkailun edistämiskeskus 14 606 14 606 Valtion maksullinen toiminta vuonna 2000 13
Valtiokonttori Hallinnon ohjaus Tiliviraston nimi Julkisoikeudellisten suoritteiden tuotot Markkinasuoritteiden tuotot Erityislakien tuotot Tuotot yhteensä Patentti- ja rekisterihallitus 171 857 171 857 Teknologian kehittämiskeskus 254 254 Kilpailuvirasto 152 152 Kuluttajavirasto 214 2 858 3 072 Turvatekniikan keskus 6 616 1 273 7 889 Mittatekniikan keskus 6 768 3 287 10 055 Kuluttajatutkimuskeskus 458 458 Elintarvikevirasto 127 154 281 Kuluttajavalituslautakunta Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskus 11 710 11 710 Etelä-Pohjanmaan työvoima- ja elink.keskus 821 821 Etelä-Savon työvoima- ja elinkeinokeskus 9 521 1 531 Hämeen työvoima- ja elinkeinokeskus 46 2 152 2 2 200 Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus 10 1 033 1 1 044 Keski-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskus 9 1 081 2 1 092 Kaakkois-Suomen työvoima- ja elink.keskus 11 1 427 1 438 Lapin työvoima- ja elinkeinokeskus 14 384 398 Pirkanmaan työvoima- ja elinkeinokeskus 3 4 745 9 4 757 Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskus 34 1 551 4 1 589 Pohjois-Karjalan työvoima- ja elinkeinokeskus 11 894 905 Pohjois-Pohjanmaan työvoima- ja elink.keskus 10 2 230 3 2 243 Pohjois-Savon työvoima- ja elinkeinokeskus 15 765 20 800 Satakunnan työvoima- ja elinkeinokeskus 8 4 091 4 099 Varsinais-Suomen työvoima- ja elink.keskus 22 12 646 15 12 683 Sosiaali- ja terveysministeriö 5 000 629 3 344 8 973 Kansanterveyslaitos 22 999 22 999 Säteilyturvakeskus 37 788 30 165 67 953 STAKES 182 270 036 270 218 Lääkelaitos 40 714 40 6 311 47 065 Vakuutusvalvontavirasto 1 090 77 17 099 18 266 Sosiaali- ja terv.huollon tuotevalvontakeskus 19 121 37 19 158 Työministeriö 22 1 860 1 882 Ympäristöministeriö 16 808 8 269 25 077 Asuntorahastovirasto 26 26 Suomen ympäristökeskus 2 218 12 381 14 599 TUOTOT YHTEENSÄ 1 196 397 4 240 239 1 696 630 7 133 266 Joillakin tilivirastoilla oli vaikeuksia erotella maksuperustelain mukaisista suoritteista ja erityislakien mukaisista suoritteista saadut tuotot toisistaan (tuottoja ei esim. kirjanpidossa oltu eroteltu omille tileilleen). Jotkut tilivirastot puolestaan olivat sisällyttäneet julkisoikeudellisten suoritteiden tuottoja markkinasuoritteiden tuottoihin ja päinvastoin. Mainittuja virheitä on esiintynyt myös aiempina vuosina. 14 Valtion maksullinen toiminta vuonna 2000
Valtiokonttori Hallinnon ohjaus 4.2 Maksuperustelain nojalla hinnoitellun toiminnan kustannusvastaavuus vuonna 2000 Tässä luvussa tilivirastokohtaista kustannusvastaavuutta tarkastellaan ensin julkisoikeudellisten suoritteiden ja sitten markkinasuoritteiden osalta. Taulukoissa ei ole voitu ilmoittaa yli- /alijäämää eikä kustannusvastaavuutta sellaisten tilivirastojen osalta, joilla oli tuottoja, mutta kustannustiedot puuttuivat (kokonaan). Tätä ilmaisee tähti (*). Tiliviraston yli-/alijäämä- ja kustannusvastaavuuslaskentaan ei myöskään ole voitu ottaa mukaan kuin sellaiset tuotot, joita vastaavat kustannukset ovat tiedossa. Se, että tiliviraston kaikkia ao. suoritetuottoja vastaavia kustannuksia ei ole tiedossa, voi johtua siitä, että tilivirastolla ei ao. suoritetuottojen vähyyden (>500 000 mk) vuoksi ole ollut velvollisuutta laatia kustannusvastaavuuslaskelmaa tai siitä, että tilivirasto ei ole laatinut kustannusvastaavuuslaskelmaa kaikista suoritetuotoista, joista se olisi tullut laatia. Tilivirastot on esitetty suoritetuottojen mukaisessa suuruusjärjestyksessä. Liitteissä 4 ja 5 on esitetty kaikkien tilivirastojen maksuperustelain mukaisen julkisoikeudellisen suoritetuotannon ja markkinasuoritetuotannon kustannusvastaavuus vuosilta 1999-2000. Maksuperustelain mukaisten julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus vuonna 2000 Vuonna 2000 (1999) maksuperustelain mukaisista julkisoikeudellisista suoritteista sai tuottoja 84 (69) tilivirastoa. Näiden tilivirastojen tuotot, kustannukset, yli-/alijäämät ja kustannusvastaavuudet on esitetty taulukossa 9. Taulukko 9. Julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus tilivirastoittain vuonna 2000. Tiliviraston nimi Tuotot Kustannukset Yli-/alijäämä Kustannusvastaavuus (%) Merenkulkulaitos 201 042 284 314-83 272 71 Ajoneuvohallintokeskus 176 510 169 838 6 672 104 Etelä-Suomen lääninhallitus 80 372 86 954-6 582 92 Telehallintokeskus 78 191 73 620 4 571 106 Länsi-Suomen lääninhallitus 74 910 87 333-12 423 86 Ulkoasiainministeriö 1 65 604 40 245 25 359 163 Lääkelaitos 40 714 38 797 1 917 105 Säteilyturvakeskus 37 788 37 435 353 101 Tullihallitus 32 081 35 223-3 142 91 Opetusministeriö 31 524 32 833-1 309 96 Itä-Suomen lääninhallitus 26 890 40 648-13 758 66 Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos 25 437 25 999-562 98 Helsingin kihlakunnan poliisilaitos 23 815 29 602-5 787 80 Väestörekisterikeskus 23 649 29 073-5 424 81 Kasvintuotannon tarkastuskeskus 21 796 26 528-4 732 82 Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus 19 121 18 937 184 101 Oulun lääninhallitus 18 928 24 560-5 632 77 Helsingin yliopisto 18 697 19 316-619 97 Ympäristöministeriö 16 808 28 312-11 504 59 Vankeinhoitolaitos 15 524 18 797-3 273 83 Verohallitus 13 226 19 996-6 770 66 Opetushallitus 11 597 15 940-4 343 73 Valtion maksullinen toiminta vuonna 2000 15
Valtiokonttori Hallinnon ohjaus Tiliviraston nimi Tuotot Kustannukset Yli-/alijäämä Kustannusvastaavuus (%) MMM:n tietopalvelukeskus 10 421 10 460-39 100 Lapin lääninhallitus 9 984 13 416-3 432 74 Ulkomaalaisvirasto 9 575 14 209-4 634 67 Jyväskylän yliopisto 9 492 19 363-9 871 49 Ratahallintokeskus 9 379 9 375 4 100 Mittatekniikan keskus 6 768 7 084-316 96 Turvatekniikan keskus 6 616 6 495 121 102 Valtiokonttori 6 608 6 571 37 101 Tielaitos 6 116 5 807 309 105 Kauppa- ja teollisuusministeriö 5 888 7 405-1 517 80 Sosiaali- ja terveysministeriö 5 000 5 534-534 90 Turun yliopisto 4 999 11 414-6 415 44 Maa- ja metsätalousministeriö 4 085 7 420-3 335 55 Tampereen yliopisto 3 225 11 694-8 469 28 Ilmatieteen laitos 3 086 3 057 29 101 Oulun yliopisto 2 807 8 198-5 391 34 Suomen ympäristökeskus 2 218 2 432-214 91 Joensuun yliopisto 2 008 1 881 127 107 Rajavartiolaitos 1 588 3 008-1 420 53 Kuopion yliopisto 1 109 6 036-4 927 18 Vakuutusvalvontavirasto 1 090 1 111-21 98 Helsingin kauppakorkeakoulu 981 1 064-83 92 Oikeusministeriö 880 941-61 94 Kansallisarkisto 823 1 971-1 148 42 Teknillinen korkeakoulu 737 1 957-1 220 38 Svenska handelshögskolan 668 1 085-417 62 Sibelius-Akatemia 663 1 249-586 53 Lapin yliopisto 613 587 26 104 Åbo Akademi 601 4 682-4 081 13 Vaasan yliopisto 550 2 549-1 999 22 Turun kauppakorkeakoulu 546 586-40 93 Pelastusopisto 518 1 091-573 47 Taideteollinen korkeakoulu 441 1 426-985 31 Tampereen teknillinen korkeakoulu 341 3 404-3 063 10 Teatterikorkeakoulu 333 1 108-775 30 Sisäasiainministeriö 314 * * * Valtiovarainministeriö 287 * * * Maatalouden tutkimuskeskus 258 157 101 164 Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu 244 940-696 26 Ahvenanmaan lääninhallitus 241 * * * Liikenne- ja viestintäministeriö 241 * * * Kuluttajavirasto 214 518-304 41 STAKES 182 125 57 146 Elintarvikevirasto 127 * * * Puolustusministeriö 90 * * * Hämeen työvoima- ja elinkeinokeskus 46 * * * Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskus 34 34 0 100 Keskusrikospoliisi 26 * * * Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskus 22 * * * 16 Valtion maksullinen toiminta vuonna 2000
Valtiokonttori Hallinnon ohjaus Tiliviraston nimi Tuotot Kustannukset Yli-/alijäämä Kustannusvastaavuus (%) Työministeriö 22 * * * Pohjois-Savon työvoima- ja elinkeinokeskus 15 * * * Lapin työvoima- ja elinkeinokeskus 14 * * * Kaakkois-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskus 11 * * * Pohjois-Karjalan työvoima- ja elinkeinokeskus 11 * * * Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus 10 * * * Pohjois-Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskus 10 * * * Etelä-Savon työvoima- ja elinkeinokeskus 9 * * * Keski-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskus 9 * * * Satakunnan työvoima- ja elinkeinokeskus 8 * * * Valtion taidemuseo 3 * * * Pirkanmaan työvoima- ja elinkeinokeskus 3 1 2 300 Puolustusvoimat 2 * * * Tuotot yhteensä, 1 196 397 joista kustannuksia vastaavat tuotot 2 1 175 916 1 371 745-195 829 86 1 = Tuotot sisältävät tässä vain ne tuotot, joita vastaavat kustannukset ovat tiedossa. Kaikkiaan ulkoasiainministeriön julkisoikeudellisten suoritteiden tuotot vuonna 2000 olivat 84 567 tmk. 2 = Jotta yli-/alijäämän ja kustannusvastaavuuden laskeminen ei vääristyisi, sisältävät tuotot tässä vain ne tuotot, joita vastaavat kustannukset ovat tiedossa. Taulukon 9 tuotot on esitetty kuviossa 3 ryhmittelemällä tilivirastot suoritetuottojen perusteella kahdeksaan eri tuloluokkaan. Kuvio 3. Tilivirastojen jakautuminen tuloluokkiin julkisoikeudellisten suoritetulojen perusteella vuonna 2000 tilivirastojen lkm 40 35 30 25 20 15 10 5 0 34 30 14 10 10 10 4 6 ei tuloja alle 0,5 0,5-0,9 1-4,9 5-9,9 10-29,9 30-50 yli 50 tuloluokat, Mmk Valtion maksullinen toiminta vuonna 2000 17
Valtiokonttori Hallinnon ohjaus Taulukon 9 tilivirastojen kustannusvastaavuutta on tarkasteltu kuviossa 4, jossa tilivirastot on ryhmitelty yhdeksään eri kustannusvastaavuusluokkaan. Mukana eivät ole ne 21 tilivirastoa, joiden tuottoja vastaavat kustannukset eivät olleet tiedossa. Suurimmalla osalla tilivirastoista kustannusvastaavuus oli alle 100%. Kuvio 4. Tilivirastojen jakautuminen julkisoikeudellisen suoritetuotannon kustannusvastaavuuden perusteella vuonna 2000. tilivirastojen lkm 14 12 10 8 6 4 6 9 8 10 12 3 11 4 2 0 alle 30% 30-49% 50-69% 70-89% 90-99% n. 100% 101-109% 0 110-129% yli 130% kustannusvastaavuusluokka 18 Valtion maksullinen toiminta vuonna 2000
Valtiokonttori Hallinnon ohjaus Maksuperustelain mukaisten markkinasuoritteiden kustannusvastaavuus vuonna 2000 Maksuperustelain mukaisista markkinasuoritteista vuonna 2000 (1999) tuottoja sai 111 (94) tilivirastoa. Näiden tilivirastojen tuotot, kustannukset, yli-/alijäämät ja kustannusvastaavuudet on esitetty taulukossa 10. Taulukko 10. Markkinasuoritteiden kustannusvastaavuus tilivirastoittain vuonna 2000. Tiliviraston nimi Tuotot Kustannukset Yli-/alijäämä Kustannusvastaavuus (%) Puolustushallinnon rakennuslaitos 957 900 1 020 900-63 000 94 Valtion teknillinen tutkimuskeskus 510 579 488 583 21 996 105 Tielaitos 321 705 319 420 2 285 101 Helsingin yliopisto 300 133 300 822-689 100 STAKES 270 036 283 264-13 228 95 Teknillinen korkeakoulu 153 509 146 676 6 833 105 Merenkulkulaitos 101 791 105 185-3 394 97 Turun yliopisto 90 642 82 886 7 756 109 Tampereen yliopisto 87 492 86 827 665 101 Tampereen teknillinen korkeakoulu 1 83 515 83 705-190 100 Kuopion yliopisto 82 450 71 609 10 841 115 Poliisin tekniikkakeskus 71 535 87 209-15 674 82 Ajoneuvohallintokeskus 68 204 60 231 7 973 113 Oulun yliopisto 67 705 67 183 522 101 Jyväskylän yliopisto 65 139 65 482-343 99 Opetushallitus 63 762 55 871 7 891 114 Vankeinhoitolaitos 57 665 100 704-43 039 57 Ratahallintokeskus 56 109 73 880-17 771 76 Maanmittauslaitos 53 193 48 550 4 643 110 Tilastokeskus 49 058 48 378 680 101 Ilmatieteen laitos 41 321 41 175 146 100 Oikeusministeriö 35 684 19 556 16 128 182 Helsingin kauppakorkeakoulu 34 137 37 340-3 203 91 Geologian tutkimuskeskus 33 931 31 568 2 363 107 Puolustusvoimat 33 841 26 544 7 297 127 Säteilyturvakeskus 30 165 27 604 2 561 109 Puolustusministeriö 29 700 18 500 11 200 161 Väestörekisterikeskus 25 086 16 021 9 065 157 Metsäntutkimuslaitos 23 364 46 809-23 445 50 Kansanterveyslaitos 22 999 19 813 3 186 116 Åbo Akademi 22 013 21 729 284 101 Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu 22 010 22 735-725 97 Suomenlinnan hoitokunta 2 18 685 39 444-20 759 47 Turun kauppakorkeakoulu 18 220 17 264 956 106 Lapin yliopisto 17 119 17 311-192 99 Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos 16 238 17 144-906 95 Valtion taidemuseo 15 151 94 112-78 961 16 Matkailun edistämiskeskus 14 606 27 882-13 276 52 Ulkoasiainministeriö 14 540 * * * Maatalouden tutkimuskeskus 14 289 26 767-12 478 53 Valtiokonttori 14 283 10 075 4 208 142 Valtion maksullinen toiminta vuonna 2000 19
Valtiokonttori Hallinnon ohjaus Tiliviraston nimi Tuotot Kustannukset Yli-/alijäämä Kustannusvastaavuus (%) Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 13 264 14 016-752 95 Rajavartiolaitos 13 142 33 554-20 412 39 Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskus 12 646 15 868-3 222 80 Suomen ympäristökeskus 12 381 12 646-265 98 Taideteollinen korkeakoulu 12 237 13 014-777 94 Museovirasto 11 751 42 237-30 486 28 Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskus 11 710 13 973-2 263 84 Svenska handelshögskolan 10 140 9 641 499 105 Joensuun yliopisto 9 979 8 414 1 565 119 Teatterikorkeakoulu 9 628 10 387-759 93 Vaasan yliopisto 9 274 8 840 434 105 Sibelius-Akatemia 8 782 10 952-2 170 80 Ympäristöministeriö 8 269 7 987 282 104 Tullihallitus 6 703 6 500 203 103 Opetusministeriö 5 969 6 914-945 86 Länsi-Suomen lääninhallitus 5 889 5 872 17 100 Pirkanmaan työvoima- ja elinkeinokeskus 4 745 5 733-988 83 Satakunnan työvoima- ja elinkeinokeskus 4 091 4 510-419 91 Pelastusopisto 3 638 6 484-2 846 56 Verohallitus 3 468 3 537-69 98 Kansallisarkisto 3 318 2 133 1 185 156 Mittatekniikan keskus 3 287 3 157 130 104 Kuluttajavirasto 2 858 4 118-1 260 69 Etelä-Suomen lääninhallitus 2 756 4 153-1 397 66 Kasvintuotannon tarkastuskeskus 2 285 3 185-900 72 Pohjois-Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskus 2 230 5 334-3 104 42 Hämeen työvoima- ja elinkeinokeskus 2 152 3 274-1 122 66 MMM:n tietopalvelukeskus 2 105 2 106-1 100 Työministeriö 1 860 2 295-435 81 Kauppa- ja teollisuusministeriö 1 848 7 743-5 895 24 Merentutkimuslaitos 1 563 1 701-138 92 Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskus 1 551 4 023-2 472 39 Itä-Suomen lääninhallitus 1 530 2 108-578 73 Oulun lääninhallitus 1 449 442 1 007 328 Kaakkois-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskus 1 427 2 834-1 407 50 Turvatekniikan keskus 1 273 1 338-65 95 Lapin lääninhallitus 1 197 1 342-145 89 Liikkuva poliisi 1 114 1 209-95 92 Keski-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskus 1 081 2 081-1 000 52 Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus 1 033 2 219-1 186 47 Pohjois-Karjalan työvoima- ja elinkeinokeskus 894 2 979-2 085 30 Etelä-Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskus 821 3 288-2 467 25 Pohjois-Savon työvoima- ja elinkeinokeskus 765 2 079-1 314 37 Poliisikoulu 721 333 388 217 Sosiaali- ja terveysministeriö 629 615 14 102 Etelä-Savon työvoima- ja elinkeinokeskus 521 1 945-1 424 27 Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 510 440 70 116 Geodeettinen laitos 469 * * * Kuluttajatutkimuskeskus 458 * * * 20 Valtion maksullinen toiminta vuonna 2000
Valtiokonttori Hallinnon ohjaus Tiliviraston nimi Tuotot Kustannukset Yli-/alijäämä Kustannusvastaavuus (%) Suomen Akatemia 403 * * * Lapin työvoima- ja elinkeinokeskus 384 * * * Helsingin kihlakunnan poliisilaitos 361 * * * Valtiovarainministeriö 334 * * * Poliisiammattikorkeakoulu 286 287-1 100 Telehallintokeskus 280 * * * Teknologian kehittämiskeskus 254 * * * Maa- ja metsätalousministeriö 224 * * * Sisäasiainministeriö 202 * * * Elintarvikevirasto 154 * * * Kilpailuvirasto 152 * * * Vakuutusvalvontavirasto 77 79-2 97 Lääkelaitos 40 * * * Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus 37 * * * Ahvenanmaan lääninhallitus 26 * * * Asuntorahastovirasto 26 * * * Valtioneuvoston kanslia 21 * * * Kuvataideakatemia 16 3 13 533 Liikenne- ja viestintäministeriö 11 * * * Ulkomaalaisvirasto 9 * * * Keskusrikospoliisi 5 * * * Tuotot yhteensä, 4 240 239 joista kustannuksia vastaavat tuotot 3 4 215 827 4 486 680-270 853 94 1 = Tuotot sisältävät tässä vain ne tuotot, joita vastaavat kustannukset ovat tiedossa. Kaikkiaan Tampereen teknillisen korkeakoulun markkinasuoritteiden tuotot vuonna 2000 olivat 88 516 tmk. 2 = Tuotot sisältävät tässä vain ne tuotot, joita vastaavat kustannukset ovat tiedossa. Kaikkiaan Suomenlinnan hoitokunnan markkinasuoritteiden tuotot vuonna 2000 olivat 19 706 tmk. 3 = Jotta yli-/alijäämän ja kustannusvastaavuuden laskeminen ei vääristyisi, sisältävät tuotot tässä vain ne tuotot, joita vastaavat kustannukset ovat tiedossa. Valtion maksullinen toiminta vuonna 2000 21
Valtiokonttori Hallinnon ohjaus Taulukon 10 tuotot on esitetty kuviossa 5 ryhmittelemällä tilivirastot tuottojen perusteella yhdeksään eri tuloluokkaan. Kuvio 5. Tilivirastojen jakautuminen tuloluokkiin markkinasuoritteiden tuottojen perusteella vuonna 2000. 30 tilivirastojen lkm 25 20 15 10 7 21 9 24 7 23 8 17 5 0 ei tuloja alle 0,5 0,5-0,9 1-4,9 5-9,9 10-29,9 30-49,9 50-500 yli 500 tuloluokat, Mmk 2 Taulukossa 10 esitettyjen tilivirastojen kustannusvastaavuutta on tarkasteltu kuviossa 6, jossa tilivirastot on ryhmitelty kustannusvastaavuuden mukaan yhdeksään eri kustannusvastaavuusluokkaan. Mukana eivät ole ne 21 tilivirastoa, joiden tuottoja vastaavat kustannukset eivät olleet tiedossa. Kuviosta nähdään, että yli puolella tilivirastoista toiminnan kustannusvastaavuusprosentti oli alle 100%. Kuvio 6. Tilivirastojen jakautuminen markkinasuoritetuotannon kustannusvastaavuuden perusteella vuonna 2000. 20 18 16 14 18 17 tilivirastojen lkm 12 10 8 6 5 7 10 11 6 8 8 4 2 0 alle 30% 30-49% 50-69% 70-89% 90-99% n. 100% 101-109% 110-129% yli 130% kustannusvastaavuusluokka 22 Valtion maksullinen toiminta vuonna 2000