Bioenergia, lisääntyvät Lisää kasvua vai hakkuut ja monimuotoisuus kestävämpää politiikkaa? 30.11.2016 Suojeluasiantuntija Paloma Hannonen 27.04.2017 paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suojeluasiantuntija Paloma Hannonen paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219
Suomen sitoumukset Pysäytetään luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen vuoteen 2020 mennessä. YK:n Biologista monimuotoisuutta koskeva yleissopimus (Convention on Biological Diversity) Luonnonpääoma elämämme turvaajana: luonnon monimuotoisuutta koskeva EU:n strategia vuoteen 2020 Valtioneuvoston periaatepäätös Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategiasta vuosiksi 2012 2020
Monimuotoisuus numeroina
Metsälajien uhanalaisuuden syitä Kuloalueiden ja muiden luontaisen sukkession alkuvaiheiden väheneminen Lahopuun väheneminen Rakentaminen ja rakentamiseen liittyvät maansiirrot Metsien uudistamis- ja hoitotoimet: esim. maaperän muokkaus Metsien puulajisuhteiden muutokset: mm. lehtipuiden väheneminen ja lehtojen kuusettuminen Vanhojen metsien ja kookkaiden puiden väheneminen
Lahopuun määrä hupenee Lahopuun määrä luonnontilaisessa metsässä on 60 120 m³/ ha. 1996 2003 2004 2008 2009 2013 Koko maa 5.8 m³/ ha 5.9 m³/ ha 5.7 m³/ ha Pohjois-Suomi 9.5 m³/ ha 9.0 m³/ ha 8.0 m³/ ha Etelä-Suomi 2.8 m³/ ha 3.3 m³/ ha 3.8 m³/ ha
Suojelu nyt (pysyvästi suojeltu metsämaa) Etelä-Suomessa 2,6 % Pohjois-Suomessa 9,7 % Varsinaista tuottavaa metsämaata on lakisääteisesti suojeltu hakkuilta koko maassa noin 5,7 % Kitumaat mukaan lukien tiukasti suojeltujen metsien määrä koko Suomessa on 9,6 % Vertaa: Suomi sitoutunut Nagoyan tavoitteisiin, joissa tavoitteena suojella 17 % kaikista elinympäristöistä
Kun elinympäristön pinta-ala Bioenergia, lisääntyvät pienenee alle 10 20 %, hakkuut ja monimuotoisuus on todennäköistä, että yli puolet lajeista häviää. 30.11.2016 Suojeluasiantuntija Paloma Hannonen paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219
Raportin lähtökohta Lisääntyvän puun kysynnän ja kestävän metsätalouden yhteensovittamisen edellytyksenä tulevaisuudessa on metsien kasvun lisääminen, joka tehdään sopusoinnussa metsäluonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalveluiden turvaamisen kanssa. Suurimman kestävän hakkuumäärän väliaikainen ylittäminen ei sinänsä uhkaa puuntuotannollisen kestävyyden periaatetta, mutta pidemmällä ajanjaksolla lisähakkuupotentiaali ei välttämättä riitä biotalouden kasvaviin tarpeisiin
SLL näkökulma: Metsien käyttö, suorat tuet sekä politiikka- ja regulaatiotuet sovitettava yhteen siten, ettei kasvua tarvitse lisätä ympäristölle haitallisilla toimilla.
Raportissa positiivista Raportissa on kerätty kattavasti tutkimustietoa metsienkäytön sekä kasvuun tähtäävien toimien vaikutuksista. Erityisesti paneelissa pohjaksi jaettu taulukointi avaa hyvin ristiriitaa, joka kasvua tähtäävillä toimilla ja ekosysteemipalveluiden hyvän tilan tavoittelulla on esimerkiksi vesiensuojelun osalta On tunnistettu tarve sekä lisäsuojelulle että toimille talousmetsissä: Metsien biodiversiteetin turvaaminen edellyttää sekä asianmukaista suojelualueverkostoa että luonnonhoitotoimenpiteiden toteuttamista talousmetsissä.
Pirstoutumisen negatiivisten vaikutusten huomioiminen suosituksissa (tosin konkretia jää heikoksi). Raportissa on myös huomioitu tarve parantaa sertifikaattien kunnianhimoa. Pelkkä laaja pinta-ala ei riitä, jos sertifikaatin kriteerit eivät paranna metsäluonnon ja -lajiston tilaa.
Raportissa ristiriitaista ja kehitettävää Raportin taustaselvitys ekosysteemivaikutuksista on ristiriidassa raportin lähtökohdan kanssa, jossa lisäkasvu on ennalta päätetty tavoite Raportin monimuotoisuusvaikutusten perusteella ei tulisi suositella lisää lannoitusta, joka lisää vesistöpäästöjä. Myös metsien jalostus ja hoitotoimissa tulisi paremmin ottaa huomioon esim. se, että monimuotoiset metsät kestävät paremmin ympäristönmuutoksia (kuten ilmastonmuutos). Tukipolitiikan suosituksissa hoitotoimien oikea-aikaisuuden lisäksi tulisi painottaa tukia, jotka ylläpitävät ekosysteemien ja ekosysteemipalveluiden hyvää tilaa. Suojelutoimen ehdotus jää kevyeksi.
Tärkeimmät korjaustoimet yleisesti Biotalouden kysyntä luotu osittain tuilla ja poliittisilla päätöksillä Suomessa ja EU:ssa -> politiikkakehikon päivittäminen Puunkäytön priorisointi (kaskadiperiaate), esim. tukipolitiikan päivittäminen tästä näkökulmasta Luonnonsuojelualueet ja -rahoitus ja suojeluohjelmien kunnianhimo Lahopuun määrän lisääminen säästöpuiden laatu ja jääminen alueelle myös oleellista Siirtyminen pois avohakkuisiin perustuvasta metsätaloudesta -> peitteinen metsätalous
Sertifikaattien kunnianhimon ja toteutuksen parantaminen, nyt vaikutukset jäävät laihoiksi. Metsälain ja laki metsätuhojen torjunnasta puutteiden korjaaminen Bioenergian kestävyyden varmistaminen (sekä monimuotoisuuden että ilmaston näkökulmasta) Yhdyskuntien jätevesistä, lietteestä, oljesta, maatalouden sivuvirroista, nurmesta ja lannasta tehty biokaasu liikenteessä ja lämmityksessä, mahdollisuuksien käyttäminen LULUCF -mallin kunnianhimo ilmaston kannalta Tukipolitiikan painotuksen siirtäminen luonnon prosesseihin ja monimuotoisuuteen
Kiitos Suojeluasiantuntija Paloma Hannonen paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Kuvat: Akseli Nurmio (CC BY-SA 2.0), Alex Holyoake (CC BY 2.0), Mia Niemelä