Vahvuutta vanhemmuuteen 2010-2014
VV -perheryhmämallin tausta Perustuu vanhemmuuden reflektiivisen kyvyn vahvistamiseen Yalen yliopiston Child Study Centerissä kehitetyllä Parents First menetelmällä Suomessa menetelmä on aiemmin ollut käytössä Ensi- ja turvakotien liitossa päihteitä väärin käyttävien äitien kuntoutuksessa sekä Folkhälsanin Förälraskapet främst hankkeessa normatiivisille vauva- perheille suunnatuissa ensimmäisten lasten vanhempien pilottiryhmissä. Vahvuutta vanhemmuuteen 2010-2014 2
Vahvuutta vanhemmuuteen -hankkeen tarkoituksena on Kehittää yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa suomalaiseen perhe-ja neuvolapalvelujärjestelmään soveltuva ja perheiden psykososiaalista tukea vahvistava ryhmämuotoinen vanhempainohjausmalli. Kouluttaa kuntien työntekijöitä ensimmäisen lapsensa saaneiden vanhempien ja vauvojen perheryhmien ohjaajiksi. Levittää ja juurruttaa toimintamallia koko maahan yhteistyössä neuvoloiden ja muun perhekeskusverkoston kanssa. Vahvistaa perheiden polkua neuvolasta ja perheryhmistä paikalliseen perheiden verkostoitumista edistävään avoimeen toimintaan (esim. MLL:n perhekahvilat ja vertaisryhmät). Vahvuutta vanhemmuuteen 2010-2014 3
Perheryhmien tavoitteena on vahvistaa vanhempien reflektiivistäkykyä eli kykyä nähdä lapsen näkyvän käyttäytymisen taakse sekä havainnoida ja ymmärtää vauvan tarpeita ja tunteita ja vastata niihin vahvistaa sekä äidin että isän vuorovaikutussuhdetta lapseen tukea lapsen kehitystä edistävää tasavertaista vanhemmuutta tukea vanhempien parisuhdetta lapsen syntymän jälkeisessä muutoksessa edistää vanhempien keskinäistä tukea Vahvuutta vanhemmuuteen 2010-2014 4
Vahvuutta vanhemmuuteen (VV) -perheryhmä on tarkoitettu ensimmäisen lapsensa saaneille pienten vauvojen perheille (vauvat ovat mukana ryhmässä) kokoontuu 12 kertaa joka toinen viikko ja kestää n. 2h / kerta sisältäen välipalatarjoilun. ryhmää ohjaa kaksi VV -perheryhmän ohjaajakoulutuksen käynyttä ohjaajaa alkaa kun vauva on 3-4 kuukauden ikäinen sopiva osallistujamäärä on 5-7 perhettä jokaisella tapaamisella on oma fokusoitu teemansa tapaamisen rakenne on aina sama: välipala, keskustelu kotitehtävästä, alustus päivän teemaan, ryhmäkeskustelu teemasta, kotitehtävän antaminen ja sen idean avaaminen Vahvuutta vanhemmuuteen 2010-2014
Perheryhmän 12 tapaamista 1. Olen oma vauvasi 2. Minä olen minä! 3. Onkohan meillä tänään kiva päivä? 4. Sinun ilosi ja surusi ovat myös minun 5. Joskus tunnen, että aivan pakahdun! 6. Arkeni muuttuu kun kasvan 7. Minä tarvitsen sinua 8. Minua harmittaa! 9. Ymmärrätkö mitä tarkoitan? 10. Hyvässä ja pahassa, sinä olet esikuvani 11.Maailmani laajenee 12. Muistele kanssani menneitä tapaamisia Ensimmäisten tapaamisten aikana rohkaistaan vanhempia (tietoisesti) havainnoimaan lasta avoimin silmin! Seuraavaksi keskitytään tarkkailemaan sekä vauvan että omia ja toisten perheenjäsenten tunteita ja ajatuksia. Lopputapaamisissa pohditaan eri perheenjäsenten tunnetilojen vaikutusta toisten käyttäytymiseen. Käännetään katse tulevaisuuteen Vahvuutta vanhemmuuteen 2010-2014 6
Vanhemman reflektiivinen kyky pitää sisällään kyvyn tunnistaa ja nimetä omia tunteitaan ja antaa niille merkityksiä. pitää sisällään myös kyvyn pohtia lapsen tai puolison tunteita itsestään erillisinä. auttaa vanhempaa pohtimaan ja ymmärtämään lapsensa näkyvän käyttäytymisen taustalla olevaa kokemusta, tarvetta tai tunteita erilaisissa tilanteissa. on edellytys sille, että vanhempi voi toimia sensitiivisesti ja rauhallisesti suhteessa lapseen. mahdollistaa myönteiset mielikuvat lapsesta ja itsestä vanhempana. Vahvuutta vanhemmuuteen 2010-2014 7
Perheryhmänohjaajan koulutuskokonaisuus v. 2014 Ennen koulutusta: ennakkotehtävä + ohjaajan itsearviointi Lähiopetusta 2 pv: teoria ja käytäntö vuorottelevat perheen reflektiiviseen kohtaamiseen liittyvä välitehtävä Lähiopetusta 1 pv: teorian syventämistä ja sen soveltamista perheryhmätoimintamalliin toimintamalliin liittyvä välitehtävä Lähiopetusta 1 pv: toimintamallin opiskelua + käytännön asioita Perheryhmän ohjaus 12 kertaa Syventävät koulutus-/ työnohjauspäivät 3 x 5 tuntia ryhmänohjauksen aikana + ohjaajan itsearviointi Vahvuutta vanhemmuuteen 2010-2014 8
VV perheryhmät 2010-2013 12 tapaamisen perheryhmät 1. vauvan saaneille perheille (koulutuksiin liittyneet ja sen jälkeen toteutuneet yhteensä) Ryhmiä (lkm.) 193 Tapaamiskertoja 1519 Perheitä 827 Henkilöitä yhteensä 2398 Kaikki VV menetelmällä toteutetut perheryhmät yhteensä (12 kerran ryhmät + sovellukset) joista äitejä 829 joista isiä 734 joista vauvoja 830 tukihenkilöt 5 Ryhmiä (lkm.) 222 Tapaamiskertoja 1690 Perheitä 967 Henkilöitä yhteensä 2773 joista äitejä 969 joista isiä 843 joista lapsia 965 tukihenkilöt 5 V 2013 lopussa MLL oli kouluttanut 332 ammattilaista perheryhmän ohjaajaksi: Terveydenhoitajia (170); perhetyöntekijöitä (75); varhaiskasvattajia (~40); muita (~50) Vahvuutta vanhemmuuteen 2010-2014 9
VV hankkeen kumppanuuskunnat 2010-2014 Häme Järvi-Suomi: Etelä-Savo: Keski-Suomi: Pohjois-Karjala: Pohjois-Savo: Kainuu Kymi Lappi Pohjanmaa Pohjois- Pohjanmaa Satakunta Uusimaa Hämeenlinna; Janakkala; Ylöjärvi; Pirkkala; Hollola; Heinola, Hattula Mikkeli; Savonlinna; Pieksämäki Jyte-liikelaitos(Jyväskylä; Muurame; Uurainen; Hankasalmi); Äänekoski Lieksa; Liperi; Kontiolahti; Kitee Kuopio; Varkaus; Lapinlahti; Siilinjärvi; Sisä-Savon kuntayhtymä: Rautalampi; Suonenjoki; Ylä-Savon Sote: Iisalmi, Kiuruvesi; Sonkajärvi; Vieremä Seutu 1: Kajaani; Paltamo; Ristijärvi Seutu 2: Kuhmo; Sotkamo Seutu 3: Hyrynsalmi; Puolanka; Suomussalmi Imatra; Kotka; Lappeenranta; Kouvola Rovaniemi; Kittilä Lapua, Vaasa Oulu(Oulu, Kiiminki, Haukipudas, Oulunsalo, Yli-Ii);Muhos, Terveyspiiri Helmi:Haapavesi, Pyhäntä, Siikalatva; Peruspalvelukuntayhtymä Selänne: Haapajärvi Rauma; Eura;Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä: Nakkila; Harjavalta; Kokemäki; ; Köyliö PoSa: Kankaanpää; Honkajoki; Jämijärvi; Karvia; Siikainen Helsinki; Espoo; Vantaa; Kirkkonummi; Kerava; Järvenpää; Porvoo; Sipoo; Karkkila, Vihti, Varsinais-Suomi Turku; Laitila; Naantali; Raisio, Koski TL, Loimaan kaupunki Vahvuutta vanhemmuuteen 2010-2014 10
Vahvuutta vanhemmuuteen vaikuttavuustutkimus Vahvuutta vanhemmuuteen -interventiomalliin (perheryhmämalliin) liittyy Folkhälsanin ja Gyllenberg-säätiön rahoittama vaikuttavuustutkimus Tutkimus käynnistyi v. 2011. Mukaan tavoitellaan neuvoloiden kautta 1500 verrokkiperhettä ja 200 perheryhmiin osallistunutta perhettä Tutkimuksen keskeisinä sisältöinä ovat parisuhdehyvinvointiin, yksilön hyvinvointiin ja vanhemmuuteen kohdistuvaan stressiin liittyvät kysymykset. Tarkoituksena on tutkia myös vanhempien reflektiivistäkykyä ja sitä onko perheryhmään osallistumisella ollut vaikutusta vanhempien reflektiiviseenkykyyn. Vahvuutta vanhemmuuteen 2010-2014 11
Perheiden palautteet Vahvuutta vanhemmuuteen -perheryhmistä Tässä esitetyt palautteet on koottu syksyllä 2013 Palautetta kerätään Webropol-lomakkeella ryhmien päätyttyä Kysely lähetetään vanhemmille perheryhmän päätyttyä Vastanneita 335 kpl, n. 45 % osallistujista Vastanneista 66 % naisia, 34 % miehiä 73 % 25-35 -vuotiaita, alle 25-v oli 13% Vahvuutta vanhemmuuteen 2010-2014
Ryhmään hakeutumisen syyt % Kaikista % Naisista % Miehistä Keskustellakseni muiden samassa elämäntilanteessa olevien kanssa Tutustuakseni muihin vauvaperheisiin Jakaakseni kokemuksiani muiden kanssa vauvaperheiden arjesta Saadakseni vinkkejä/ohjeita vauva-arkeen Syventääkseni ymmärrystäni vauvan kanssa elämisestä 80 86 67 72 79 59 62 69 49 62 68 52 52 51 53 Uusi elämäntilanne, halu kohdata muita samassa elämäntilanteessa olevia. Isä sai myös mahdollisuuden jutella arkielämän asioista toisten isien kanssa. Vahvuutta vanhemmuuteen 2010-2014
Perheryhmän vaikutus vauvan ja vanhemman väliseen suhteeseen Ymmärrän paremmin vauvani tarpeita ja tunteita Sain vahvistusta vanhempana toimimiseen Itseluottamukseni vanhempana lisääntyi % Kaikista % Naisista % Miehistä Suhteeni vauvaan vahvistui Sain lisää varmuutta lapsen hoitoon Minun ei tarvitse olla täydellinen äiti. Ongelmiin on monia eri ratkaisuja. Uskallan toimia niin kuin minusta tuntuu parhaalta.. 86 86 87 85 83 90 80 80 80 77 80 71 71 71 70 Vahvuutta vanhemmuuteen 2010-2014
Perheryhmän vaikutus koettuun hyvinvointiin % Kaikista % Naisista % Miehistä Ryhmällä oli vaikutusta puolisoni hyvinvointiin 38 51 75 Ryhmällä oli vaikutusta perheeni hyvinvointiin 64 64 64 Ryhmällä oli vaikutusta hyvinvointiini 48 64 72 Sairastuin synnytyksen jälkeiseen masennukseen ja uskoisin, että perheryhmän avulla en vajonnut niin syvälle Tuli myös syy lähteä perheen kanssa ulos.. Vahvuutta vanhemmuuteen 2010-2014
Perheryhmän vaikutus parisuhteeseen % Kaikista % Naisista % Miehistä Ryhmässä heränneistä ajatuksista keskusteltiin kotona Minun on helpompi jakaa arjen iloja puolisoni kanssa Ryhmään osallistuminen edisti tasavertaista vanhemmuutta perheessämme Minun on helpompi puhua puolisoni kanssa vaikeistakin asioista Ryhmällä oli vaikutusta parisuhteeseeni 53 49 59 52 48 59 40 38 44 38 37 40 78 77 79 Meillä on ollut raskas vuosi ja ei varmaan ole liioiteltua sanoa, että (ryhmä) osaltaan on estänyt meitä päätymästä avioeroon, kun ajatteli niin että ainakin ryhmän päättymiseen saakka haluaa löytää ongelmiin ratkaisuja... Vahvuutta vanhemmuuteen 2010-2014
Hyödyllisimmiksi koetut keskustelusisällöt (1/2) % Kaikista % Naisista % Miehistä Vanhemmuus 95 97 98 Arjen ilot 95 96 97 Lapsen ymmärtäminen 93 95 96 Arjen vaikeat tilanteet 94 95 95 Lapsen kehitys 92 95 96 Kaikki teemat ja keskustelut olivat tärkeitä. Sai kuulla miten muissa perheissä toimitaan ja oli kiva tietää että ei ole yksin erinäisten ajatusten/huolten kanssa Vahvuutta vanhemmuuteen 2010-2014
Työntekijöiden palaute Kokemuksia on kerätty Itsearviointikyselylläennen koulutuksen alkamista ja sen päätyttyä Erilaisissa kirjallisissa tehtävissä koulutusprosessin aikana ja sen päättyessä Koulutuksiin osallistuneet Syyskuuhun 2013 mennessä n. 300 henkilöä eri puolilta Suomea on osallistunut perheryhmän ohjaajakoulutukseen ja ohjannut siihen liittyen vauvaperheryhmiä. Kaikki ovat tehneet kirjallisia tehtäviä Itsearviointikyselyyn vastanneita tähän mennessä; 200ennen koulutuksen alkamista ja 70 koulutusprosessin päätyttyä. Vastauksia saadaan jatkuvasti lisää. Vahvuutta vanhemmuuteen 2010-2014 18
Vähemmän suoria vastauksia tai valmiita ratkaisumalleja vanhempien esittämiin pulmiin % Ennen % Jälkeen Oman alani asiakastyössä on tärkeää, että työntekijä osaa aina neuvoa asiakasta 30 48 Autan perheitä löytämään itse vastauksia kysymyksiinsä 58 88 Tyrmäys, torjunta ja minä olen oikeassa -asenne on vähentynyt. Tilalle on tullut lempeys, kannustaminen ja yhdessä pohtiminen Vahvuutta vanhemmuuteen 2010-2014 19
Kasvavaa uteliaisuutta ja kiinnostusta myös lapsen omia ajatuksia, aikomuksia ja tunteita kohtaan % Ennen % Jälkeen Havainnoin lapsen tapaa ilmaista itseään Havainnoin vanhemman ja lapsen välistä vuorovaikutusta 82 100 96 100 Näytän lapselle, että haluan ymmärtää hänen tunnekokemustaan 71 85 Keskustelen vanhempien kanssa lapsen tavasta ilmaista itseään 55 79 jonkinlaista uudelleen rakastumista työhöni olen myös tuntenut Vahvuutta vanhemmuuteen 2010-2014 20
Lisää ymmärrystä ja uudenlaista tukea asiakasperheille % Ennen % Jälkeen Pohdin yhdessä vanhempien kanssa heidän vanhemmuuteen liittyviä tunteitaan 63 88 Näytän vanhemmalle, että haluan ymmärtää hänen tunnekokemustaan 77 94 Minun on helppo keskustella perheiden kanssa heidän vanhemmuuteen liittyvistä tuntemuksistaan Olen aidommin läsnä ja kiinnostunut ihmisestä itsestään ja hänen tuntemuksistaan ja ajatuksistaan. Kun jaksaa katsoa ihmisen näkyvän toiminnan taakse, on itselläkin parempi ja helpompi olla. 76 94 Vahvuutta vanhemmuuteen 2010-2014 21
Vaikeiden asioiden käsittely helpompaa % ennen % jälkeen Pystyn olemaan aidosti läsnä kohdatessani perheen työssäni Uskallan useimmiten johdatella keskustelua syvemmälle vanhempien kanssa 66 88 94 85 Perheiden esiin tuomat haastavat tilanteet eivät jännitä minua 75 85 Aikaisemmin on saattanut ottaa enemmän itseensä hankalassa tilanteessa, eikä ole osannut miettiä mistä toisen reaktio johtui. Vahvuutta vanhemmuuteen 2010-2014 22
Mentalisaatio-seminaari Vahvuutta Vanhemmuuteen-hankkeen päätösseminaari Helsingissä 21.-22.10.2014 Vahvuutta vanhemmuuteen 2010-2014 23
Kiitos! Yhteyshenkilö: Johanna Franska MLL Varsinais-Suomen piirin vastuuhenkilö Perhetalo Heideken Sepänkatu 3, 20700 Turku johanna.franska@mll.fi