EURAN KUNTA SÄKYLÄN KUNTA KOKEMÄEN VESIHUOLTO OY PORIN VESI RAUMAN VESI UPM RAUMA APETIT SUOMI OY VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS EURAN, KOKEMÄEN JA SÄKYLÄN JÄTEVEDENKÄSITTELYN KOKONAISRATKAISUN YLEISSUUNNITELMA OSARAPORTTI I Perusselvitykset Ennusteet ja tavoitteet Suunnitteluperusteet Työ: E26126 Turku, 26.04.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 Telefax 010 2414 401 www.airix.fi Toimistot: Tampere, Turku, Oulu ja Helsinki
SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 1 2. PERUSSELVITYKSET... 2 2.1 LÄHTÖTIEDOT... 2 2.2 SUUNNITTELUALUE... 2 2.2.1. Hallinnolliset rajat... 2 2.2.2. Väestön kehitys... 2 2.2.3. Elinkeinorakenne... 2 2.2.4. Maankäyttö ja kaavoitus... 3 2.3 YMPÄRISTÖSELVITYKSET... 3 2.3.1. Vesistöt... 3 2.3.2. Jätevesien vastaanottovesistöt... 5 3. VESIHUOLLON NYKYTILA... 6 3.1 VESIHUOLLON ORGANISOINTI JA ALUEELLINEN YHTEISTYÖ... 6 3.2 VEDENHANKINTA... 6 3.2.1. Eura... 6 3.2.2. Kokemäki... 7 3.2.3. Köyliö... 7 3.2.4. Säkylä... 7 3.2.5. Yläne (Pöytyä)... 7 3.3 VIEMÄRÖINTI... 8 3.3.1. Eura... 8 3.3.2. Kokemäki... 8 3.3.3. Köyliö... 9 3.3.4. Säkylä... 9 3.3.5. Yläne (Pöytyä)... 9 3.4 JÄTEVEDENKÄSITTELY... 9 3.4.1. JVP-Eura Oy... 9 3.4.2. Kokemäen jätevedenpuhdistamo... 13 3.4.3. Säkylän Köörnummen jätevedenpuhdistamo... 16 3.4.4. Apetit Suomi Oy:n jätevedenpuhdistamo... 17 3.4.5. Porin Luotsinmäen keskuspuhdistamo... 20 3.4.6. Rauman jätevedenpuhdistamo... 22 3.4.7. Haja-asutuksen sakokaivolietteiden muodostuminen... 24 4. ENNUSTEET... 25 4.1 VÄESTÖENNUSTE... 25 4.2 JÄTEVEDENKÄSITTELYN ENNUSTE... 25 5. JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN ARVIOINTI... 26 6. SUUNNITTELUN TAVOITTEET... 27 7. SUUNNITTELU- JA MITOITUSPERUSTEET... 27 LIITTEET: Liite 1 Liite 2 Jätevedenpuhdistamot Haja-asutuksen sakokaivolietteiden muodostuminen KARTAT: Kartta 101 Yleiskartta (mk 1:120 000) AIRIX Ympäristö Oy PL 669 (Uudenmaankatu 19 A), 20701 TURKU puh. 010 2414 400, fax. 010 2414 401, sähköposti: etunimi.sukunimi@airix.fi
26.04.2013 / REH 26.04.2013 / ARY 26.04.2013 / MHAN VALMIS 27.02.2013 / REH 27.02.2013 / ARY 27.02.2013 / MHAN LUONNOS Muutos Pvm/Hyväksynyt Pvm/Tarkastanut Pvm/Laatinut Huomautukset AIRIX Ympäristö Oy PL 669 (Uudenmaankatu 19 A), 20701 TURKU puh. 010 2414 400, fax. 010 2414 401, sähköposti: etunimi.sukunimi@airix.fi
EURAN, SÄKYLÄN JA KOKEMÄEN JÄTEVEDENKÄSITTELYN KOKONAISRATKAISUN YLEISSUUNNITELMA 26.04.2013 OSARAPORTTI I PERUSSELVITYKSET ENNUSTEET JA TAVOITTEET PERUSSELVITYKSET TYÖ E26126 1. JOHDANTO Euran, Säkylän ja Kokemäen jätevedenkäsittelyn kokonaisratkaisun yleissuunnitelman keskeinen tavoite on selvittää, jatketaanko jätevesien käsittelyä Eurassa vai johdetaanko jätevedet puhdistettavaksi Raumalle tai Poriin. Lisäksi suunnitelmassa otetaan huomioon Säkylän, sekä Säkylän puhdistamolla käsiteltävien Köyliön ja Yläneen, jätevedet sekä Apetit Suomi Oy:n ja Kokemäen jätevedet. Jo ennen suunnittelun aloittamista on käynyt selväksi, ettei UPM Rauma ole valmis ottamaan Euran jätevesiä vastaan. Siten Rauman suuntaa ei tutkita tässä suunnitelmassa vaihtoehtona. Suunnittelutyö on jaettu kolmeen osaraporttiin. Ensimmäinen osaraportti käsittää perusselvitykset, ennusteet, tavoitteet ja suunnitteluperusteet, toisessa osaraportissa vertaillaan suunnitteluvaihtoehtoja ja kolmannessa osaraportissa esitetään yleissuunnitelma valitulle suunnitelmaratkaisulle. Suunnittelutyön ohjaamisesta vastaa ohjausryhmä, jonka kokoonpano on seuraava: - Kimmo Haapanen, Euran kunta - Anna Halinen, JVP-Eura Oy - Teemu Peltonen, Kokemäen Vesihuolto Oy - Tarmo Saarinen, Köyliön kunta - Markku Kanninen, Apetit Suomi Oy - Seppo Heikintalo, Rauman Vesi - Ilkka Mikkola, Porin Vesi - Eerik Ojala, UPM Rauma - Jyrki Lammila, V-S ELY-keskus - Minna Nummelin, V-S ELY-keskus Suunnittelutyö on tehty AIRIX Ympäristö Oy:n Turun ja Tampereen toimistoilla. Osaraportti I:n laadintaan ovat osallistuneet projektivastaavana DI, SNIL Reijo Haronen, pääsuunnittelijana DI Antti Ryynänen ja suunnittelijana ins. AMK Maiju Hannuksela.
jätevedenkäsittelyn kokonaisratkaisun yleissuunnitelma 2/28 2. PERUSSELVITYKSET 2.1 LÄHTÖTIEDOT Suunnittelun lähtötietoina on käytetty kunnista, Varsinais-Suomen ELYkeskukselta, Tilastokeskuksesta sekä aiemmista suunnitelmista ja selvityksistä saatuja tietoja. Pääosa tiedoista on vuodelta 2011, joka on mm. vesihuoltotietojen viimeinen raportoitu vuosi, tai sitä aiemmilta vuosilta. Suunnittelu kattaa ajanjakson 2013-2035. 2.2 SUUNNITTELUALUE 2.2.1. Hallinnolliset rajat Suunnittelualueeseen kuuluvat Euran ja Säkylän kunnat sekä Kokemäen kaupunki. Eura ja Säkylä kuuluvat Rauman seutukuntaan ja Kokemäki Porin seutukuntaan. Suunnittelualue sijaitsee Länsi-Suomen läänissä ja on osa Satakunnan maakuntaa. Suunnittelualue kuuluu Varsinais-Suomen ELY-keskuksen, Satakuntaliiton ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston toiminta-alueisiin. 2.2.2. Väestön kehitys 2.2.3. Elinkeinorakenne Suunnittelualueella asui n. 28 000 asukasta vuonna 2011. Seudun väestökehitystä on leimannut muuttotappio. 1980-luvun alun tasosta alue on menettänyt vajaat 4 000 henkeä. Seuraavassa taulukossa on esitetty suunnittelualueen väestömäärän kehitys vuosina 1980-2011. Yläneen väestömäärän kehityksen tiedot ovat osittain puutteelliset kuntaliitoksen takia. Yläne liittyi Pöytyän kuntaan vuoden 2009 alussa. Yläneen väestöä ei olla huomioitu yhteenlasketussa väestömäärässä. Taulukko 2.1 Suunnittelualueen väestömäärän kehitys 1980-2011 (Tilastokeskus) 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2011 Eura 13 729 13 630 13 406 13 438 12 957 12 807 12 507 12 424 Kokemäki 9 869 9 741 9 483 9 145 8 714 8 365 7 987 7 922 Köyliö 3 507 3 429 3 306 3 171 3 010 2 948 2 824 2 804 Säkylä 5 164 5 273 5 290 5 311 5 108 4 937 4 703 4 673 Yläne (Pöytyä) - - 2 386-2 155 2 139 - - Yhteensä 32 269 32 073 31 485 31 065 29 789 29 057 28 021 27 823 Seudun elinkeinorakenne on teollisuusvaltainen. Jalostuksen osuus on 44 % työpaikoista ja palvelujen osuus 60 %. Alkutuotannon osuus on vain 13 %. Yhteensä työpaikkoja oli alueella 11 272 vuonna 2010. Seuraavassa taulukossa on esitetty kuntien elinkeinorakenne vuoden 2010 lopussa. 2 Perusselvitykset 2.2 Suunnittelualue
jätevedenkäsittelyn kokonaisratkaisun yleissuunnitelma 3/28 Taulukko 2.2 Kuntien elinkeinorakenne vuoden 2010 lopussa (Tilastokeskus). Alkutuotanto Jalostus Palvelut Muut Työpaikat yht. Eura 8 % 50 % 42 % 1 % 5 318 Kokemäki 9 % 27 % 62 % 2 % 2 719 Köyliö 23 % 30 % 44 % 2 % 665 Säkylä 5 % 30 % 63 % 1 % 2 570 Yhteensä 13 % 44 % 60 % 2 % 11 272 2.2.4. Maankäyttö ja kaavoitus Maakuntakaavoitus Satakuntaliiton maakuntavaltuusto hyväksyi 17.12.2009 ja ympäristöministeriö vahvisti Satakunnan maakuntakaavan 30.11.2011. Maakuntakaavassa esitetään maakuntasuunnitelmassa määritellyt alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan kehittämisen kannalta tarpeelliset aluevaraukset. Vesihuollon osalta kaavassa on esitetty nykyiset ja suunnitellut vedenottamot, nykyiset jätevedenpuhdistamot sekä taajamien väliset nykyiset ja ohjeelliset yhdysvesijohdot ja siirtoviemärit sekä yhteystarpeet. Suunnittelualuetta koskevat ohjeelliset jätevedenkäsittelyn linjat ja yhteystarpeet ovat seuraavat: - Kiikoinen - (Kauvatsa) - Kokemäki siirtoviemäri (ei toteudu) - Harjavalta - Nakkila ohjeellinen siirtoviemäri, rakennettu - Köyliön Kepola ja Kankaanpää - Säkylä ohjeellinen siirtoviemäri, rakennettu - Pomarkku Noormarkku (Pori) siirtoviemärin tarve Maakuntakaava on kokonaisuudessaan nähtävillä Satakuntaliiton Internet -sivuilla osoitteessa www.satakuntaliitto.fi. 2.3 YMPÄRISTÖSELVITYKSET 2.3.1. Vesistöt Suunnittelualue kuuluu Eurajoen Lapinjoen ja Kokemäenjoen vesistöalueisiin. Seuraavassa kuvassa on esitetty Satakunnan pintavesien ekologinen tila, jonka perusteella vesistöt luokiteltiin ensimmäisen kerran vuonna 2008. 2 Perusselvitykset 2.3 Ympäristöselvitykset
jätevedenkäsittelyn kokonaisratkaisun yleissuunnitelma 4/28 Kuva 2.1 Satakunnan pintavesien toimenpideohjelma-alueen pintavesimuodostumien ekologinen tila 2008. (V-S ELY-keskus 2010) Satakunnan pintavesien toimenpideohjelmassa vuoteen 2015 on esitetty Eurajoen vesistöalueen vesistökuormituksen kokonaisainevirtaamaksi 18 tonnia fosforia ja 572 tonnia typpeä vuodessa ja Kokemäenjoen vesistöalueen kokonaisainevirtaamaksi 337 tonnia fosforia ja 9 630 tonnia typpeä vuodessa. 2 Perusselvitykset 2.3 Ympäristöselvitykset
jätevedenkäsittelyn kokonaisratkaisun yleissuunnitelma 5/28 2.3.2. Jätevesien vastaanottovesistöt Eurajoki Eurajoki saa alkunsa Säkylän Pyhäjärvestä. Joki virtaa noin 50 km matkan maatalousalueella laskien Selkämereen pitkän ja kapean Eurajoensalmen kautta. Joessa on yhteensä 11 koskea, joista Kauttuan-, Eura-, Panelian- ja Pappilankoskessa toimii vesivoimalaitos. Merkittävimmät asutuskeskittymät ovat Euran kunnan keskusta, Kiukainen, Eurajoen Irjanteen kylä ja Eurajoen kunnan keskus. Eurajoen valuma-alue on 1 336 km 2 ja sen järvisyys on melko suuri (13,6 %). Kauttuankoskessa toimii säännöstelypato jolla säädellään Pyhäjärven veden korkeutta. Säännöstelyllä on vaikutusta Eurajoen virtaamaan joen yläosassa. Eurajoen merkittävin sivuhaara on Köyliönjoki, joka saa alkunsa Köyliönjärvestä. Eurajokeen johdetaan puhdistettua jätevettä JVP-Eura Oy:n jätevedenpuhdistamon purkupaikalla n. 2 km Euran keskustan alapuolella. Lisäksi Eurajokeen tulee pistekuormitusta Säkylän kunnan ja Apetit Lännen tehtaat Oy:n jätevedenpuhdistamoilta noin 2 km JVP-Eura Oy:n jätevedenpuhdistamon purkupaikan yläpuolelle. Satakunnan pintavesien toimenpideohjelmassa vuoteen 2015 on esitetty Eurajoen vesistökuormituksen kokonaisainevirtaamaksi 8 tonnia fosforia ja 339 tonnia typpeä vuodessa. Hajakuormituksella ja luonnonhuuhtoumalla on suuri vaikutus Eurajoen veden laatuun etenkin runsasvirtaamaisina aikoina. Joen yläjuoksulla laadullinen käyttökelpoisuus on ollut huonoimmillaan vähävirtaamaisina jaksoina. JVP-Eura Oy:n yhteispuhdistamon rakentamisen jälkeen vesistökuorma on ollut pahimmillaan samalla tasolla kuin liittyjien yhteinen kuorma 1985-1997. JVP-Eura Oy:n BOD- ja kiintoainekuormitus on ollut noin kaksinkertainen Säkylän kunnan ja Apetit Lännen tehtaat Oy:n yhteenlaskettuun kuormitukseen nähden. Typpikuormitus on ollut hieman matalampi ja fosforikuormitus huomattavasti matalampi kuin em. toimijoilla yhteensä. Eurajoen alajuoksulla Rauman kaupunki (Rauman Vesi) ottaa raakaveden vesilaitokselleen ja Rauman metsäteollisuus johtaa Eurajoen vettä Pappilankosken patoaltaasta Lapinjokeen ja edelleen Rauman seudulle vähävirtaamaisina jaksoina. Joen alajuoksulla Olkiluodon Vesi Oy ottaa ajoittain tarvitsemansa makean veden Tiironkosken yläpuolelta. Lisäksi Eurajoesta otetaan kasteluvettä. Lähin yleinen uimapaikka jäteveden purkupaikan alapuolella sijaitsee Eurakoskella. Kokemäenjoki Kokemäenjoki on Suomen viidenneksi suurin jokivesistö. Valuma-alueen pinta-ala on yhteensä 26 820 km 2 joen laskiessa Porin kohdalla Selkämereen. Kokemäenjoki alkaa Sastamalasta Liekoveden luusuasta, josta se virtaa Huittisten, Kokemäen ja Harjavallan kautta Poriin, jossa se laskee Pihlavanlahden kautta Selkämereen. Kokemäenjoen veden laatu on parantunut huomattavasti taajamien ja teollisuuden jätevesikuormituksen vähentymisen seurauksena 1970-luvulta lähtien. Pistekuormitus on vähentynyt Kokemäenjokilaakson siirtoviemärin valmistuttua. Kokemäen jätevedenpuhdistamolta johdettavien jätevesien aiheuttamia vedenlaatumuutoksia ei ole havaittavissa jätevesien purkukohdasta kauempana Kokemäenjoessa. Puh- 2 Perusselvitykset 2.3 Ympäristöselvitykset
jätevedenkäsittelyn kokonaisratkaisun yleissuunnitelma 6/28 distamon pistemäinen kuormitus peittyy jokeen tulevaan yleiseen hajakuormitukseen. Kokemäenjoen pintaveden laatuun pistekuormittajista vaikuttavat selvimmin Porin kaupungin Luotsinmäen puhdistamon jätevedet, jotka aiheuttavat ravinnepitoisuuksien nousua sekä hygieenistä likaantumista. Vesistön virkistyskäytön kannalta oleellinen parannus on ollut se, että metsäteollisuuden jätevesien aiheuttamat haju- ja makuongelmat ovat lähes hävinneet varsinaiselta jokialueelta. Tilapäisten päästöjen vaikutukset ovat nyt selvemmin havaittavissa, kun vesi on nykyisin ajoittain jopa hyvälaatuista. Hygieeniseltä laadultaan vesi on Poriin saakka uimakelpoista. 3. VESIHUOLLON NYKYTILA 3.1 VESIHUOLLON ORGANISOINTI JA ALUEELLINEN YHTEISTYÖ Eurassa vedenhankinnasta ja -jakelusta sekä jäteveden viemäröinnistä vastaa Euran kunnan vesihuoltolaitos. Vesihuoltolaitos toimii kunnan organisaatiossa. Jätevedenpuhdistuksesta vastaa JVP-Eura Oy. JVP-Eura Oy perustettiin vuonna 2003. Yhtiössä ovat osakkaina Euran kunta, Jujo Thermal Oy ja HK Ruokatalo Oy Eura. Euran Kiukaisten jätevedet johdetaan Harjavallan kautta Poriin. Harjavalta Nakkila Ulvila Pori -siirtoviemärihanketta varten on perustettu Jokilaakson Ympäristö Oy, jonka osakkaina ovat Harjavallan ja Ulvilan kaupungit, Nakkilan ja Euran kunnat (Kiukaisten alue) sekä Suominen Kuitukankaat Oy. Kokemäen kaupungin vedenhankinnasta ja -jakelusta sekä jäteveden viemäröinnistä ja käsittelystä vastaa Kokemäen Vesihuolto Oy. Säkylässä vesihuollosta vastaa Säkylän kunnan vesihuoltolaitos. Säkylän jätevedenpuhdistamolla käsitellään Köyliön ja Pöytyän Yläneen jätevedet. 3.2 VEDENHANKINTA 3.2.1. Eura Euran kunnan vedenhankinnasta huolehditaan Lohiluoman, Mölsin ja Vaaniin vedenottamoilla. Lohiluoman vedenottamolla suurin osa vedestä on imeytetty Pyhäjärvestä. Euran vedenottamoilta pumpataan vettä verkostoon keskimäärin 3 070 m 3 /d. Laskutettu vesimäärä on 2 220 m 3 /d. Teollisuuden osuus laskutetusta vesimäärästä on n. 25 %. Laskuttamattoman veden osuus on n. 28 %. Vesijohtoverkoston kokonaispituus on 274 km, joka on pääosin muovia. Verkostoon kuuluu kaksi ylävesisäiliötä. Kauttuan ylävesisäiliön tilavuus on 1 500 m 3 ja pinnankorkeudet +90 m ja +85 m. Kiukaisten ylävesisäiliön tilavuus on 470 m 3 ja pinnankorkeudet +80 m ja +76 m. 3.2 Vedenhankinta
jätevedenkäsittelyn kokonaisratkaisun yleissuunnitelma 7/28 3.2.2. Kokemäki 3.2.3. Köyliö 3.2.4. Säkylä Kokemäen kaupungin vedenhankinnasta ja -jakelusta vastaa Kokemäen Vesihuolto Oy. Vedenhankinta tapahtuu Ilmijärven, Kooman, Huovintien ja Häyhtiön pohjavedenottamoilta. Kokemäen Vesihuolto Oy:n vedenottamoilta pumpataan verkostoon vettä keskimäärin n. 2 100 m 3 /d, josta teollisuuden sekä palvelu- ja liikelaitosten osuus oli keskimäärin noin 700 m 3 /d. Laskuttamattoman veden osuus on n. 9% Köyliön kunnan vesihuoltolaitos käyttää vedenottoon Yttilän pohjavedenottamoa, josta se saa kaiken tarvitsemansa veden. Kunnan vesihuoltolaitoksella ei ole muita vedenottamoita. Yttilän ottamosta otettavaa vettä ei käsitellä ennen verkostoon pumppaamista. Köyliön vedenottamoilta pumpataan vettä verkostoon keskimäärin 900 m 3 /d. Laskutettu vesimäärä on 600 m 3 /d. Laskuttamattoman veden osuus on n. 33 %. Köyliön vesijohtoverkosto kattaa kunnan asutut alueet erittäin hyvin. Lähes kaikki kunnan asukkaat ovat liittyneet vesijohtoverkostoon. Vesijohtoverkosto on rakennettu kokonaan muoviputkista. Verkoston pituus oli vuonna 2007 yhteensä 214 km. Vesijohtoverkosto on heikossa kunnossa ja siinä on runsaasti putkirikkoja ja vuotoja. 3.2.5. Yläne (Pöytyä) Säkylän kunnan vesihuoltolaitoksella on käytössään kaksi vedenottamoa: Porsaanharju ja Klopinmonttu. Ottamot sijaitsevat Säkylänharju-Virttaankangas pohjavesialueella. Lännen tehdasalueen teollisuus käyttää toiminnoissaan myös Pyhäjärven vettä. Säkylän vedenottamoilta pumpataan vettä verkostoon keskimäärin 2 295 m 3 /d. Laskutettu vesimäärä on 2 058 m 3 /d. Laskuttamattoman veden osuus on n. 10 %. Säkylän kunnan verkosto on pääosin muoviputkea. Varuskunnan verkosto koostuu valurauta-, muovi- ja asbestisementtiputkistoista. Vesijohtoverkosto kattaa kunnan alueen hyvin. Vuonna 2008 verkoston pituus oli yhteensä 188 km. Verkostoon kuuluu ylävesisäiliö (tilavuus 1 000 m 3, HW = +103,8 m, W = +100 m, NW = +98,1 m) Säkylänharjulla, alavesisäiliö (tilavuus 500 m 3 ) varuskunnan ja keskustan välisen yhdysvesijohdon paineenkorottamon yhteydessä sekä toinen alavesisäiliö (tilavuus 1 000 m 3 ) keskustan paineenkorottamon yhteydessä. Yläneen alueella vettä pumpataan Kirkonkylän vedenottamosta Laihian pohjavesialueelta. Lisäksi vettä ostetaan alueella Oripään kunnan vesihuoltolaitokselta sopimuksen mukaisesti enintään 150 m 3 /d. Yläneen verkostoon pumpataan vettä keskimäärin 214 m 3 /d. Yläneen verkostoon kuuluu ylävesisäiliö. 3.3 Viemäröinti
jätevedenkäsittelyn kokonaisratkaisun yleissuunnitelma 8/28 3.3 VIEMÄRÖINTI Seuraavassa taulukossa on esitetty suunnittelualueen ja siihen liittyvien kuntienviemäröinti ja jäteveden käsittely yhteensä kunnittain. Jätevesimäärät sisältävät teollisuuden jätevedet. Tiedot on koottu kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmien tiedoista vuosilta 2007-2008. Kokemäen kaupungin tiedot ovat vuodelta 2010 ja Porin kaupungin vuodelta 2011. Taulukko 3.1 Suunnittelualueen ja siihen liittyvien kuntien viemäröinti ja jätevesimäärät. yks Eura Kokemäki Köyliö Säkylä Yläne Pori Harjavalta * Nakkila Ulvila Luvia Liittyjät Liittyjämäärä as 8 000 5 032 1 220 3 700 988 76 512 7 031 2 133 10 170 1 300 Liittymis-% % 64 % 63 % 43 % 78 % 47 % 92 % 92 % 37 % 74 % 39 % Jätevesimäärä Jätevesimäärä m 3 /d 8 500 1 085 337 2 000 201 28 464 2437 945 3840 568 Laskutettu jätevesimäärä m 3 /d 6 205 690 157 1 561 131 17 647 1713 434 2425 197 Jätevesimäärä / asukas l/as d 1063 216 276 541 204 372 347 443 378 437 Laskuttamaton jätevesimäärä m 3 /a 837 675 144 143 65 700 81 030 25 576 2 376 880 264 305 186 496 516 305 135 415 Laskuttamaton m 3 /d 2 295 395 180 222 70 10 816 724 511 1 415 371 jätevesimäärä Laskuttamaton % % 27 % 36 % 53 % 9 % 35 % 38 % 30 % 54 % 36 % 65 % * Harjavallan jätevesimäärä ja laskutettu jätevesimäärä sisältää Euran Kiukaisten jätevesimäärät 3.3.1. Eura 3.3.2. Kokemäki Eurassa keskitetty viemäröinti kattaa Euran keskustaajaman, Eurakosken ja Panelian sekä osan Hinnerjoen kylää. Viemäriverkoston pituus on 180 km ja Kiukaisten alueen viemäriverkoston pituus n. 76 km (vuonna 2013). Länsi-Euraan ja Etelä-Euraan on rakennettu siirtoviemäri, johon tullaan liittämään alueiden kyliä ja viemärin varrella sijaitsevaa asutusta. Hinnerjoen kylän viemäriverkostoa laajennetaan. Muita rakennettavia kyläverkostoja ovat Mannila, Mestilä ja Korvenkylä. Kiukaisten alueella mahdollisia vesihuollon laajennusalueita ovat mm. Haavon alue, Saarenmaa ja Harolan kaupunginkulma. Euran kunta on käynnistänyt vuotovesiselvityksen v. 2012. Selvityksessä pyritään selvittämään mahdollisimman tarkkaan kunnan alueella olevien jätevesijärjestelmien kunto ja järjestelmiin purkautuvien vuotovesien määrä. Vuonna 2009 viemärilaitoksen toiminta-alueen viemäriverkoston kokonaispituus oli noin 120 km, josta jätevesiviemäriä oli noin 75 km ja sadevesiviemäriä noin 49 km. Jätevesiviemäriverkostosta on muoviputkea noin 49 km ja betoniputkea noin 26 km. 3.3 Viemäröinti
jätevedenkäsittelyn kokonaisratkaisun yleissuunnitelma 9/28 3.3.3. Köyliö 3.3.4. Säkylä Viemäriverkosto laajenee vuonna 2013 Järilä - Kuurolan alueelle. Mahdollisia laajennusalueita, joilta uusia liittyjiä saattaa tulla ovat Kauvatsan alue, jonka suunnitelu on alkamassa vuonna 2013 ja Säpilä, jonka suunnittelu käynnistyy myöhemmin tulevaisuudessa. Köyliön viemäriverkosto jakautuu kahteen erilliseen verkostoon: Kepolaan ja Kan- Kankaanpäähän. Vuonna 2007 viemäriverkostoa oli yhteensä 25,8 km, josta muoviputkea on 17,5 km ja betoniputkea 8,3 km. Mahdollisia laajennuksen selvitystarvealueita ovat Tuiskula, Ristolan ja Kepolan välinen alue, Karhian alue, Yttilän pohjoispuoli sekä Vuorenmaa. 3.3.5. Yläne (Pöytyä) Säkylän kunnan vesihuoltolaitoksen viemäriverkosto kattaa lähinnä asemakaavaalueet sekä varuskunnan. Vuonna 2009 viemäriverkoston pituus oli yhteensä 91 km. Varuskunnan viemäriverkoston pituus on n. 17 km, josta 95 % on saneerattu sujuttamalla. Viemäriverkostoa on suunniteltu laajennettavan Pyhäjoen kylän ja sen lähialueiden, Lomasäkylän ja sen lähialueiden alueille. Köyliön Kepolasta ja Kankaanpäästä Säkylään rakennetut siirtoviemärit mahdollistavat viemäriverkoston laajentamisen näille alueille. Pöytyän Yläneen alueen verkostosta jätevedet johdetaan Yläne-Säkylä - siirtoviemäriä pitkin Säkylään käsiteltäviksi. Jätevesien johtaminen Säkylään on aloitettu vuoden 2003 alusta. Yläneen alueen viemäriverkosto kattaa Yläneen kirkonkylän, Huvituksen, Kalikan sekä Uudenkartanon alueet. Lisäksi alueella toimii Yläneenjoen jätevesiosuuskunta, jonka jätevedet johdetaan myös Säkylään. 3.4 JÄTEVEDENKÄSITTELY 3.4.1. JVP-Eura Oy Yleistä Puhdistamo on valmistunut vuonna 1975 Euran kunnan jätevedenpuhdistamoksi. Puhdistamo oli alunperin kaksilinjainen biologis-kemiallinen rinnakkaissaostuslaitos. Puhdistamon esikäsittelyä, lietteenkäsittelyä ja ilmastusosaa laajennettiin vuonna 1996. Vuosina 2003-2004 toteutettiin kantoaineprosessiin perustuva kokonaistypenpoisto ja tertiäärikäsittely flotaatiolla. Saneerauksen yhteydessä ei uudistettu tai peruskunnostettu olemassa olevia tiloja, joiden perusrakenteet ovat alkuperäisiä.
jätevedenkäsittelyn kokonaisratkaisun yleissuunnitelma 10/28 Marraskuusta 2008 lähtien kuntalinjan esiselkeytys otettiin paperiteollisuuslinjan käyttöön ja kuntalinjan jätevedet johdettiin käsittelemättä biologisen osan 1- ilmastukseen. Vuonna 2011 puhdistamolle on asennettu uudet on-line mittarit (ammoniumtyppi, nitraatti, kiintoaine ja ph), paperiteollisuuden esiselkeytyksen lietteenkäsittely on erotettu puhdistamon biologisesta lietteestä, puhdistamon vanha 1-linko on korvattu uudella ja teollisuuslinjan esiselkeytystä on tehostettu PAX-18 saostuskemikaalilisäyksellä. Palautuslietteen määrää prosessissa on nostettu alkuvuoden 2012 aikana 200 m 3 /d:stä yli 500 m 3 /d:iin. Vuoden 2012 syyskuussa Varsinais-Suomen ELY-keskuksen tarkastuksessa kävi ilmi, että puhdistamon kuntalinjan hiekanerotuksen päällä on ohijuoksutusputket, joista jätevettä joudutaan usein johtamaan käsittelemättömänä Eurajokeen menevään purkuputkeen. Jätevettä on joutunut ohitukseen käytännössä aina kun sataa tai kun jätevettä tulee laitokselle pääpumppaamolta suurempia määriä. Ohituksen määristä ei ole tietoa, koska niitä ei ole mitattu, mutta on arvioitu, että määrät olisivat sadepäivinä kymmeniä tai satoja kuutioita vuorokaudessa. JVP-Eura Oy:n keskuspuhdistamolla on lisäksi ollut prosessiongelmia, jonka takia puhdistamolta on päässyt karkaamaan lietettä vesistöön ja puhdistamon lupaehtojen käsittelyrajat on ylitetty. Keskuspuhdistamolla on ollut teknisten ongelmien lisäksi runsaasti virtaama- ja kuormitusvaihteluista johtuvia ongelmia. JVP-Eura Oy:n puhdistamolle on laadittu puhdistamoselvitys vuonna 2012 tarvittavista laajentamis- ja tehostamistoimenpiteistä (AIRIX Ympäristö Oy). Toimenpiteet jaettiin kolmeen vaiheeseen. Vuoden 2013 alussa on käynnistynyt suunnittelu puhdistamon I-vaiheen laajentamisesta ja tehostamisesta vuonna 2014. JVP Eura Oy:n osakkaita ovat : - Euran kunta - Jujo Thermal Oy ja sen omistukseen siirtyneet Kauttua Paper Mill Oy:n erikoispaperitehtaat - HK Ruokatalo Oy:n Euran siipikarjalihan jalostuslaitos. Puhdistamolla käsitellään osakkaiden jätevesien lisäksi myös: - Ahlström Tampere Oy:n Kauttuan tehtaan jätevedet - Amcor Flexibles Finland Oy Kauttuan paperinjalostustehtaan esikäsitellyt prosessijätevedet - Satakierto Oy:n Hallavaaran jätteenkäsittelyalueen sekä biokaasuprosessin jätevedet. Puhdistamossa käsitellyt jätevedet johdetaan purkuputkella Eurajokeen puhdistamon kohdalla. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt 23.1.2013 luvan puhdistamon laajennukselle ja tarkistanut voimassa olevat ympäristölupamääräykset. Mitoitus JVP Eura Oy:n keskuspuhdistamon tämän hetkiset yhteenlasketut mitoitusarvot puhdistamon kunta- ja tehdaslinjalle ovat
jätevedenkäsittelyn kokonaisratkaisun yleissuunnitelma 11/28 - q mit = 560 m 3 /h - BOD 7 = 1 800 kg/d - COD Cr = 7 500 kg/d - P kok = 45 kg/d - N kok = 300 kg/d - kiintoaine = 7 800 kg/d Puhdistamolle mitoitetun tulovirtaaman jakautuminen on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 3.2 JVP-Eura Oy:n puhdistamon mitoitetun tulovirtaaman jakautuminen. Q mit (m 3 /d) Osuus tulovirtaamasta (%) Kauttua Paper Mill Oy 3 000 31 % Jujo Thermal Oy 3 500 36 % Broilertalo Oy 1 700 18 % Euran kunta 1 500 15 % Yhteensä 9 700 100 % Prosessi HK Ruokatalo Oy:n jätevedet esikäsitellään yrityksessä flotaatiolla sekä biologisella prosessilla (BOD:n poisto, ei nitrifikaatiota). Esikäsitelty jätevesi johdetaan Euran kunnan viemäriverkostoon, johon tulevat myös Hallavaaran jätekeskuksen typpipitoiset vedet. Puhdistamon nykyiset prosessiyksiköt ovat: - sako- ja umpikaivolietteiden vastaanotto - välppäys - hiekan- ja rasvanerotus - esiselkeytys - biologinen prosessi (kantoaineprosessi, denitrifikaatio-nitrifikaatio) - väliselkytys - flotaatio - lietteen tiivistys (paperiteollisuuden esiselkeytyksen lietteen tiivistys omana jakeenaan ja muut lietteet omanaan) - lietteen kuivaus (linko) Ns. kuntalinjan jätevedet johdetaan puhdistamolla välppäyksen ja hiekanerotuksen jälkeen linjan 1 kautta käsittelyyn yhdessä teollisuuslinjan vesien kanssa linjoille 2 ja 3. Linjoilla 2 ja 3 tapahtuu jälkidenitrifikaatio sekä jäännös-bod:n poisto. Denitrifikaatiossa suoritetaan varsinainen typenpoisto hyödyntämällä paperiteollisuuden jätevesiä hiililähteenä. Denitrifikaatiovaiheen jälkeen 2 ja 3 -linjoilla on lyhyt ilmastettu vaihe (kantoaineprosessi) ennen väliselkeytystä. Fosfori poistetaan jälkisaostuksena flotaatioon syötettävällä polyalumiinikloridilla (PAX-18), lisäksi väliselkeytyksestä lähtevään veteen syötetään polymeeriä kiintoaineen karkaamisen estämiseksi. Prosessiin syötetään soodaa ph:n säätämistä varten.
jätevedenkäsittelyn kokonaisratkaisun yleissuunnitelma 12/28 Tuleva jätevesi Puhdistamolle tulevan jäteveden kehitys on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 3.3 JVP-Eura Oy:n puhdistamon tulovirtaamat vuosina 2007-2012. JVP-Eura 2007 2008 2009 2010 2011 2012* m 3 /d 7 420 8 240 6 970 7 610 7 780 8 100 m 3 /d max 15 330 11 403 11 366 12 002 10 518 21 100 *yhteenlaskettu kuntalinjan v. 2012 ja teollisuuslinjan v. 2010 virtaamat. Puhdistamolla oli mitattuja ohituksia vuoden 2011 aikana väliselkeytyksen jälkeisestä jätevedestä yhteensä 12 845 m 3 (keskimäärin 35,2 m 3 /d). Puhdistamon toiminta ja saneeraustoimenpiteet Puhdistamon 1-linjassa orgaanisen aineen kuormitus on ollut suurta. Orgaanisen aineen reduktio on ollut alhainen, mihin on syynä esiselkeytyksen puuttuminen, joka aiheuttaa orgaanisen aineen erittäin suuren osuuden 1-linjan nitrifikaatioyksikössä. Tulokuormituksen lisäksi kuntalinjan alkuun johdetaan lietteenkäsittelyn rejektivedet, jotka sisältävät runsaasti kiintoainetta ja ravinteita. Tämä kasvattaa linjan kuormitusta ja rajoittaa nitrifikaatiota. Kokonaistypen alhaista reduktiota on perusteltu mm. orgaanisen aineen määrällä ja koostumuksella ja nitrifikaation alhaisella tasolla. Nitrifikaation alhaisen tason on oletettu johtuvan liian pienestä allastilavuudesta, kantoaineen käyttäytymisestä sekä mahdollisesta jätevedessä olevista inhibiittoreista. Yhtenä mahdollisena syynä pidettiin myös teollisuuden pinta-aktiivisten aineiden kiinnittymistä kantoaineen pintaan, mikä heikentää kantoaineen tehollista pinta-alaa ja estää biomassan osallistumista prosessiin. Kuormituksen perusteella nitrifikaatiotilavuus on alimitoitettu. Tehokkaasti toimiva nitrifikaatio edellyttää myös riittävää palautuslietteen määrää / lieteikää. Kantoaineprosessin on todettu toimivan paremmin, kun palautuslietteen määrää on nostettu. Puhdistamon väliselkeytyksen mitoituspintakuorma on 1,5-2-kertainen nykyisiin ohjearvoihin verrattuna. Puhdistamon pintakuorma on lähes kaksinkertainen ohjearvoihin verrattuna, vaikka virtaama pysyy alle mitoitetun maksimivirtaaman. Ongelmista huolimatta puhdistamolla on päästy suureen fosforinpoistotehoon kemiallisella jätevedenpuhdistuksella ja flotaatioon perustuvalla jälkikäsittelyllä. Tämän hetkinen yksilinjainen flotaatio on suuri riskitekijä puhdistamon toiminnassa. Käsiteltävää lietettä on muodostunut noin 30 %:a enemmän kuin puhdistamon mitoituksessa on arvioitu. Lietemäärä ei myöskään jakaudu tasaisesti molemmille tiivistämöille. Tiivistämöt ovat kapasiteetiltaan riittämättömiä. Korkean kuormituksen takia kiintoaineita ja ravinteita pääsee karkaamaan takaisin kuntalinjaan lietteestä poistetun veden mukana. Puhdistamon prosessin laajentaminen tulee kasvattamaan muodostuvan lietteen määrää tulevaisuudessa. Sako- ja umpikaivolietteiden pumppaus aiheuttaa kuntalinjaan hetkellisiä kuormituspiikkejä, sillä lietteet pumpataan vastaanottoaltaasta kuntalinjan hiekanerotukseen.
jätevedenkäsittelyn kokonaisratkaisun yleissuunnitelma 13/28 Puhdistamon saneerauksen I-vaiheessa esiselkeytysaltaan viereen rakennetaan uusi samansuuruinen selkeytysallas teollisuudenjätevesille ja nykyinen esiselkeytysallas otetaan kuntalinjan käyttöön. Nykyinen esiselkeytys, lietteenpumppaus ja putkistot uusitaan tarvittavassa laajuudessa. Lietteen tiivistyskapasiteettia lisätään rakentamalla kuntalinjaan rinnakkainen tiivistämö yhdistetylle kuntalinjan esiselkeytyslietteelle, väliselkeytyksessä erotellulle ylijäämälietteelle ja flotaatiolietteelle. Uudesta teollisuuslinjan esiselkeytysyksiköstä rakennetaan putkiyhteys nykyiseen nitrifikaatioyksikköön ja ohitus biologiselle käsittelylle. II-vaiheessa nykyinen kantoaineeseen perustuva nitrifikaatioyksikkö korvataan uudella nitrifikaatioyksiköllä, johon teollisuus- ja kuntalinjan esiselkeytetty vesi pumpataan ruuvipumpuilla. Nykyinen nitrifikaatioallas muutetaan denitrifikaatiovaiheiseksi ja virtaussuunta käännetään. I- tai II-vaiheeseen liitetään mahdollisesti uuden nitrifikaatioyksikön valvomon ja sähköpääkeskuksen rakentaminen. III-vaihe käsittää puhdistamon modernisoinnin, jonka yhteydessä nykyinen puhdistamorakennus puretaan joko osittain tai kokonaan. Samalla esikäsittelyn välppäys ja hiekanerotus, lietteenkäsittely, denitrifikaatio ja tertiäärikäsittely saneerataan tai uusitaan. Lietteenkäsittely JVP Eura Oy:n puhdistamolla primääriliete poistetaan esiselkeytysaltaasta, ylijäämäliete väliselkeytysaltaasta ja kemiallinen liete flotaatiosta lietevaraston kautta sakeutusaltaisiin. Liete tiivistetään ja lingotaan. Paperiteollisuuden liete lingotaan erikseen. Liete kerätään kahdelle lietelavalle, jotka tyhjennetään päivittäin ja toimitetaan Satakierto Oy:n biokaasulaitokselle Hallavaaraan mädätettäväksi. Vuoden 2011 aikana puhdistamolta vietiin yhteensä 3 646 tn lietettä. Syyskuussa 2011 lietteenkäsittelyä on muutettu niin, että esiselkeytyksessä poistettava liete ohjataan nykyisin eri tiivistämöön ja kuivataan erikseen. Vanha 1-linko on korvattu uudella Noxon-merkkisellä lingolla 5.12.2011. Kuivatun lietteen kuiva-ainepitoisuus oli vuonna 2011 keskimäärin 33,3 % ja kuivaaineen määrä yhteensä 1 214 tn. Erotetun lietteen kuiva-aine puhdistamolla käsiteltyä jätevesimäärää kohden oli 0,43 kg/m 3. Vuoden 2011 aikana puhdistamolla otettiin vastaan saostus- ja umpikaivolietteitä yhteensä 3 491 m 3. 3.4.2. Kokemäen jätevedenpuhdistamo Yleistä Kokemäen jätevedenpuhdistamo on vuonna 1983 valmistunut biologis-kemiallinen aktiivilietelaitos. Vuonna 2003 puhdistamoon tehtiin saneeraus. StyroChem Oy:n polystyreenitehtaan tuotanto päättyi 20.5.2009. Toiminnan päättyminen merkitsi orgaanisen kuorman alenemista sekä mm. lämpötilojen alenemista. Fosforipitoisuuden tulevassa vedessä oletetaan kasvavan, sillä tehtaan vesissä ei ollut fosforia.
jätevedenkäsittelyn kokonaisratkaisun yleissuunnitelma 14/28 Vuonna 2010 puhdistamosta saneerattiin mm. - lisäämällä prosessiin kolmas ilmastusallas - välppä - laitoksen prosessiautomaatio - instrumentointi - ilmastimet ja ilmastuksen säätöjärjestelmä - hiekanerotus ja kalkkisiilo - uusi linkokuivain sekä hiekka- ja välpepesuri - välppäyksellä varustettu sakokaivolietteiden vastaanottoasema - ilmastusaltaiden varustaminen typenpoiston edellyttämillä järjestelyillä (väliseinät, sekoittajat ja sisäinen kierrätys) Etelä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt puhdistamolle ympäristöluvan 13.2.2013, jonka lupamääräykset tulee tarkastaa vuoden 2022 loppuun mennessä. Lupamääräykset fosforin osalta kiristyvät hieman vuoden 2018 alussa. Puhdistamolla käsitellään pääasiassa normaalia yhdyskuntajätevettä. Merkittävää teollisuutta ei ole liittynyt puhdistamoon. Käsitellyt jätevedet johdetaan purkuputkella Kokemäenjokeen puhdistamon kohdalla. Mitoitus Puhdistamon mitoitusarvot ovat seuraavat:. - Q kesk = 1 600 m 3 /d - AVL = 6 300 - BOD 7 = 360 kg/d - P kok = 14 kg/d - N kok = 76 kg/d Prosessi Puhdistamolla on seuraavat toiminnot veden virtaussuunnassa lueteltuna: - tulopumppaamo - reikänauhavälppä ja välpepesuri - hiekanerotus (V = 38 m 3 ) ja hiekkapesuri - ferrosulfaatin annostelu - ilmastusaltaat (V = 3 x 322,5 = 968 m 3 ) - selkeytysaltaat (A = 2 x 187,5 m 2 = 375 m 2 ) Ilmastusaltaita ajetaan sarjassa niin, että uusi allasosuus toimii typenpoistossa denitrifikaatiovaiheena, jonka alkupäähän johdetaan tuleva jätevesi, palautusliete ja sisäisen kierrätyksen liete. Altaassa on sekoittimet, mutta sitä on mahdollista ajaa myös ilmastettuna. Puhdistamo on jäteveden esikäsittelyn osalta 1-linjainen ja biologisen käsittelyn osalta 2-linjainen. Fosforin rinnakkaissaostus ferrosulfaatilla tapahtuu 2- pistesyöttönä hiekanerotukseen ja jälkiselkeytettävään veteen. Polymeeriliuosta annostellaan ilmastuksesta jälkiselkeytykseen menevään veteen.
jätevedenkäsittelyn kokonaisratkaisun yleissuunnitelma 15/28 Tuleva jätevesi Puhdistamolle tulevan jäteveden kehitys on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 3.4 Kokemäen jäteveden puhdistamon tulovirtaama vuosina 2007-2011. Kokemäki 2007 2008 2009 2010 2011 2012 m 3 /d 1 480 1 980 914 1 090 1 320 1 550 * vuoden 914 perustuu virheelliseen mittaustulokseen, virtaamamittari kalibroitu 02/2010. Puhdistamolla tapahtui vuonna 2012 ohituksia lähinnä vuotovesiaikoina rankimpien sateiden aikaan, mutta niiden määristä ei ole tarkkaa tietoa, koska ohituksille ei ole mittausta. Virtaaman noustessa 5 000-6 000 m 3 /d tasoon välpättyä vettä joudutaan johtamaan ohi biologisen käsittelyn. Toiminta vuonna 2011-2012 Puhdistamon lupamääräykset on saavutettu vuonna 2012 molemmilla laskentajaksoilla. Typenpoistoteho oli vuosikeskiarvona 66 %. Kaiken kaikkiaan jätevedenpuhdistamo toimi koko käyttövuoden ajan luotettavasti. Puhdistamon kuormitus on ollut tasolla, joka mahdollistaa hyvän tuloksen orgaanisen aineen poiston osalta. Puhdistamolla on ollut hyvät selkeytysolosuhteet. Selkeytyksen viimeistelijänä on käytetty polymeeriä, jonka edut näkyvät tarkkailuraportin mukaan mm. kiintoaine- ja fosforituloksissa. Puhdistamon laajennus on parantanut mahdollisuuksia nitrifiointiin ja laitos nitrifioi tehokkaasti läpi vuoden. Ajotavoite on säätää prosessi niin, että ammoniumtyppeä ei esiinny lainkaan. Lietteenkäsittely Puhdistamolla uusittiin vuonna 2011 sakokaivolietteiden vastaanoton välppäys ja lietteen kuivauksessa otettiin käyttöön linko. Liete kompostoidaan puhdistamon vieressä kompostikentällä. Kompostoitu liete on viety kaupungin käyttöön eri tarkoituksiin. Välpejäte on kuljetettu Porin Jätehuolto Oy:n Hangassuon jätteenkäsittelyasemalle. Lietteen kompostointi tulee loppumaan puhdistamolla vuoden 2013 aikana. Lietteenkäsittely sisältää seuraavat yksiköt: - sakokaivolietteen vastaanottoyksikkö (tuojan tunnistus, lietteen määrän mittaus ja välppäys) - tiivistämö (V = 130 m 3 ) - tiivistetyn lietteen pumppu - automaattitoiminen polymeeriliuoksen valmistuslaitteisto - lietteenkuivauslinko - mäntäpumppu, jolla lingottu liete pumpataan lietelavoille (2 kpl). Puhdistamolla muodostui kuivattua lietettä 881 m 3 vuonna 2012. Puhdistamon prosessissa käsiteltiin sakokaivolietteitä 2 676 m 3 vuoden 2012 aikana.
jätevedenkäsittelyn kokonaisratkaisun yleissuunnitelma 16/28 3.4.3. Säkylän Köörnummen jätevedenpuhdistamo Yleistä Säkylän Köörnummen jätevedenpuhdistamo on vuonna 1983 rakennettu ja vuonna 2007 saneerattu ja tehostettu kaksilinjainen biologis-kemiallinen rengaskanavalaitos, jossa fosfori saostetaan rinnakkaissaostuksella (ferrosulfaatilla). Saneerauksessa tehostettiin typenpoistoa ja lisättiin jälkikäsittely-yksiköksi neljä Dynasand - hiekkasuodatinta. Puhdistamolle johdetaan yhdyskuntajätevesien lisäksi - Kivikylän Kotipalvaamo Oy:n Säkylän tehtaan esikäsitellyt jätevedet - Apetit Suomi Oy:n sosiaalitilojen jätevedet - varuskunnan jätevedet - Pöytyän Yläneen jätevedet - Köyliön kunnan jätevedet Puhdistetut jätevedet johdetaan käsittelyn jälkeen purkuviemärillä Eurajoen päähaaran yläosaan. Samaan putkeen johdetaan Apetit Suomi Oy:n käsitellyt prosessijätevedet. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on 23.5.2005 antamallaan päätöksellä myöntänyt ympäristöluvan Säkylän Köörnummen jätevedenpuhdistamolle. Lupa on voimassa toistaiseksi. Lupaehdot kiristyivät vuoden 2008 alusta. Luvan saajan oli viimeistään 31.12.2012 mennessä jätettävä ympäristölupaviranomaiselle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mitoitus Saneerattu puhdistamo on mitoitettu vuodelle 2020 seuraavasti - q mit = 140 m 3 /h - Q kesk = 2 100 m 3 /d - AVL = 10 000 - BOD 7 = 700 kg/d - P kok = 28 kg/d - N kok = 150 kg/d - kiintoaine = 700 kg/d Prosessi Kaksi rengaskanavaa toimivat sarjassa DN-prosessina. Jätevesi johdetaan ensin 1-rengaskanavaan hapettomaan denitrifikaatiovaiheeseen ja tämän jälkeen ilmastettuun nitrifikaatiovaiheeseen 2-rengaskanavaan. Nitraattipitoista lietettä kierrätetään nitrifikaatiovaiheesta takaisin denitrifikaatiovaiheeseen. Biologisen osan jälkeen on väliselkeytys. Puhdistetun jäteveden jälki- eli tertiäärikäsittelynä on neljä Dynasand hiekkasuodatinta. Hiekkasuodatukseen menevään jäteveteen syötetään PAX-18- saostuskemikaalia. Jälkisaostus voidaan toteuttaa virtaamaan 4 800 m 3 /d asti, jota suuremmilla virtaamilla suodattimet toimivat pelkästään mekaanisina suodattimina. Jälkisuodatusyksikköön on jätetty varaus kahdelle lisäsuodattimelle.
jätevedenkäsittelyn kokonaisratkaisun yleissuunnitelma 17/28 Prosessiin syötetään tarvittaessa teollisuushienokalkkia ph:n ja alkaliteetin nostamiseksi sekä nitrifikaation parantamiseksi. Saostuskemikaali vaihdettiin ferrosulfaatista ferrisulfaattiin joulukuussa 2010. Puhdistamolla aloitettiin kalkinsyöttö tulevaan jäteveteen elokuussa 2011. Tuleva jätevesi Seuraavassa taulukossa on esitetty puhdistamolle tulevan jätevesimäärän kehitys. Taulukko 3.5 Säkylän jätevedenpuhdistamon tulovirtaama vuosina 2007-2011. Säkylä Köörnummi 2007 2008 2009 2010 2011 m 3 /d 1 780 2 350 1 540 2 240 2 610 m 3 /d max 5 136 5 830 3 570 6 990 7 280 Toiminta vuonna 2011 Sucros Oy:n prosessissa syntyviä lauhdevesiä johdettiin kunnan viemäriverkostoon ja edelleen puhdistamolle 35 916 m 3 aikavälillä 24.11. - 26.12.2011. Tästä sekä alkutalven runsaista vuotovesimääristä johtuen tulevaa jätevettä on jouduttu ajoittain johtamaan varastoaltaaseen myöhempää käsittelyä varten yhteensä noin 10 000 m 3. Puhdistamo toimi hyvin suurimman osan vuodesta. Tammi-toukokuun melko hyvä/kohtalainen puhdistustulos johtui pääasiassa siitä, että lähtevän veden ammoniumtyppipitoisuus oli korkea. Lisäksi alkuvuonna puhdistamon prosessin vesi oli hyvin kylmää ja esimerkiksi huhtikuussa vuotovesien osuus oli n. 70 % tulevasta vesimäärästä ja n. 2 000 m 3 tulevaa jätevettä johdettiin erilliseen varastoaltaaseen myöhempää käsittelyä varten. Puhdistamo on täyttänyt vuonna 2011 ympäristöluvan vaatimukset BOD 7 :n, COD cr :n, fosforin ja kiintoaineen osalta. Lietteenkäsittely Puhdistamon ylijäämäliete tiivistetään ja lingotaan. Puhdistamolta vietiin vuoden 2011 aikana noin 1 189 m 3 kuivattua lietettä Satakierron biokaasulaitokseen. Sakeuttamon kunnostustöiden ajan (27.6. - 6.7.2011) ylijäämäliete poistettiin imuautolla, lietteen määrä ei ole tiedossa. Linkokuivatun lietteen kuiva-ainepitoisuus oli keskimäärin 15,5 %. Erotetun lietteen kuiva-aine puhdistamolla käsiteltyä jätevesimäärää kohden oli 0,19 kg/m 3. Vuoden 2011 aikana puhdistamolla otettiin vastaan saostus- ja umpikaivolietteitä yhteensä 3 530 m 3. 3.4.4. Apetit Suomi Oy:n jätevedenpuhdistamo Yleistä Apetit Suomi Oy:n teollisuusalueen tuotantolaitosten käsittely tapahtuu teollisuusalueen aerobisessa ja anaerobisessa jätevedenpuhdistamossa. Tehdasalueen tuotantolaitosten jätevesien muodostuminen ja käsittely on kausiluontoista, kolmen kuukauden aikana syntyy 70 % jätevesistä.
jätevedenkäsittelyn kokonaisratkaisun yleissuunnitelma 18/28 Puhdistamolle johdetaan - Sucros Oy:n sokeritehtaan ja voimalaitoksen jätevedet - sokeritehtaan varastoalueen kuivatusvedet - Apetit Pakaste Oy:n prosessijätevedet - Hankkija Maatalous Oy:n prosessijätevedet - Oy Westpark Ab:n prosessijätevedet - Apetit Suomi Oy:n jätehuoltotoimintojen jätevedet - teollisuusalueen likaiset hulevedet. Teollisuusalueen saniteettijätevedet johdetaan normaalitilanteessa Säkylän kunnan jätevedenpuhdistamolle käsiteltäviksi. Vaihtoehtoisesti saniteettijätevedet voidaan käsitellä myös yhtiön aerobisella jätevedenpuhdistamolla. Sucros Oy:n sokeritehtaan prosessissa syntyy juurikkaiden pesuvesiä (selkeytettyjä multavesiä), prosessijätevesiä ja syöksyvesiä. Multavesiä kierrätetään sokerijuurikkaiden pesuvesikierrossa. Osa selkeytetystä multavedestä pumpataan anaerobiselle puhdistamolle käsiteltäväksi ja käsitelty jätevesi palautetaan altaan kautta pesuvesikiertoon. Prosessijätevedet ja syöksyveden ylivuotovesi johdetaan altaan kautta aerobiselle puhdistamolle käsiteltäväksi. Apetit Pakaste Oy:n jätevedet pumpataan sokeritehtaan käyntikauden aikana anaerobiselle puhdistamolle, jossa ne esiselkeytetään ennen anaerobikäsittelyä. Sokeritehtaan käyntikauden ulkopuolella pakastetehtaan jätevedet pumpataan altaan kautta aerobiselle puhdistamolle. Puhdistettu jätevesi johdetaan samaan purkuputkeen kunnan jätevesien kanssa ja puretaan Eurajokeen Kauttualla Euran kunnassa. Mitoitus Anaerobisen puhdistamon mitoitusarvot ovat: - q mit = 334 m 3 /h - Q kesk = 7 000 m 3 /d - AVL = 240 000 - BOD 7 = 17 000 kg/d - COD Cr = 29 000 kg/d Aerobisen puhdistamon mitoitusarvot ovat: - q mit = 187,5 m 3 /h - Q kesk =4 500 m 3 /d - AVL = 71 000 - BOD 7 = 5 000 kg/d Prosessi Jätevedenpuhdistamo koostuu erillisestä anaerobisesta ja aerobisesta puhdistamosta sekä jätevesien laadulliseen ja määrälliseen tasaukseen sekä välivarastointiin käytettävistä kolmesta altaasta (V = 170 000, 200 000 ja 230 000 m 3 ). Sadevedet lisäävät puhdistettavan veden määrää. Tilavuudeltaan pienimpään altaaseen johdetaan kaikki suoraan aerobiselle puhdistamolle käsiteltäväksi johdettavat jätevesijakeet. Altaan avulla tasataan aerobisen puhdistamon tulovirtaamaa ja -kuormitusta sekä pidennetään sen käyntikautta.
jätevedenkäsittelyn kokonaisratkaisun yleissuunnitelma 19/28 Pienin ja keskikokoinen allas ovat rinnakkaisia altaita. Pienemmän altaan täyttyessä vettä voidaan johtaa ylivuotona toiseen altaaseen varastoitavaksi. Tarvittaessa vara-altaan vesiä voidaan johtaa myös suoraan purkuviemäriin, jos veden laatu täyttää lupaehtojen asettamat tavoitearvot. Suurimpaan altaaseen johdetaan pääosin anaerobisesti käsiteltyjä jätevesiä. Altaasta kierrätetään anaerobisesti puhdistettua vettä takaisin Sucros Oy:n sokeritehtaan multavesikiertoon. Lisäksi altaan avulla tasataan aerobisen puhdistamon tulovirtaamaa ja tulokuormitusta sekä pidennetään sen käyntikautta. Anaerobinen puhdistamo koostuu esiselkeytyksestä (A = 113 m 2, V = 450 m 3 ), kiertosäiliöstä (V = 125 m 3 ), anaerobireaktorista (V = 1 200 m 3 ), granulalietesäiliöstä (V = 550 m 3 ), kaasunerotussäiliöstä (V = 1,5 m 3 ) ja kaasukellosta (V = 20 m 3 ). Anaerobisen puhdistamon avulla poistetaan jätevesistä orgaanista kuormitusta ennen jätevesien johtamista aerobiselle puhdistamolle. Pumppausaltaasta esiselkeytetty pakastetehtaan (Apetit Pakaste Oy) jätevesi ja selkeytetty multavesi (Sucros Oy) pumpataan lämmönvaihtimen kautta kiertosäiliöön. Kiertosäiliöstä jätevettä pumpataan alhaalta päin anaerobireaktoriin, josta jätevesi poistuu ylivuotona takaisin kiertosäiliöön. Jäteveden kierrätyssuhdettta reaktorin läpi voidaan säätää. Puhdistettu jätevesi poistuu kiertosäiliöstä ylivuotona suurimpaan (230 000 m 3 ) tasausaltaaseen tai vesi pumpataan aerobiselle puhdistamolle tai vaihtoehtoisesti pienimpään (170 000 m 3 ) altaaseen. Jäteveden lämmittämiseen käytetään Sucros Oy:n prosesseista peräisin olevaa lämmintä syöksyvettä. Lämmönvaihtimen läpi johdettu syöksyvesi palautetaan Sucros Oy:n prosesseihin. Anaerobiprosessissa muodostuva biokaasuvirtaama tasataan kaasukellon avulla. Biokaasu puhalletaan kompressorilla hyödynnettäväksi Sucros Oy:n voimalaitokselle. Poikkeustilanteessa biokaasu poltetaan kaasusoihdussa. Esiselkeytysliete pumpataan lietteenkäsittelyyn tai aerobisen puhdistamon tulevan jäteveden mukana prosessiin. Anaerobisen puhdistamon käyntiaika vastaa keskimäärin sokeritehtaan käyntikautta. Aerobinen puhdistamo koostuu aerobisesta korkeakuormitteisesta selektorista (V = 320 m 3 ), aerobisesta rengaskanavasta (V = 5 600 m 3 ) ja jälkiselkeytyksestä (A = 346 m 2 ). Jätevedenpuhdistamo toimii yksilinjaisena rinnakkaissaostuslaitoksena, jossa fosforin saostamiseen käytetään ferrisulfaattia. Ylijäämäliete pumpataan suoraan palautuksesta lietteenkäsittelyyn. Tuleva jätevesi Puhdistamolle tulevan jäteveden määrän kehitys on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 3.6 Apetit Suomi Oy:n jätevedenpuhdistamon tulovirtaama vuosina 2007-2012. Apetit 2007 2008 2009 2010 2011 2012 m 3 /a 950 849 937 080 742 049 831 027 893 967 969 955 m 3 /d 2 605 2 567 2 033 2 277 2 449 2 657
jätevedenkäsittelyn kokonaisratkaisun yleissuunnitelma 20/28 Toiminta vuosina 2011-2012 Vuosina 2011-2012 lupaehtojen mukaiset raja-arvot on täytetty vain fosforikuormituksen ja -pitoisuuden osalta vuonna 2012 ja ammoniumtypen pitoisuuden osalta vuosina 2011 ja 2012. Lietteenkäsittely Apetit Suomi Oy:n jätevedenpuhdistamon ylijäämäliete pumpataan suoraan palautuksesta lietteenkäsittelyyn. Ylijäämälietettä muodostuu keskimäärin noin 60 000 m 3 /a (2000-2004). Lietteenkäsittelyssä ylijäämäliete tiivistetään esikuivausrummulla ja kuivataan lietelingolla. Kuivattua lietettä on muodostunut vuosina 2000-2004 noin 1 500 m 3 /a. Kuivattu liete välivarastoidaan, kompostoidaan ja kompostin lopputuote käytetään tehdasalueen maisemointeihin ja viherrakentamiseen. Lietteen välivarastointi ennen kompostointia tapahtuu asfaltoidulla kentällä, josta suoto- ja valumavedet kerätään ja käsitellään aerobisella puhdistamolla. Puhdistamolietteen kompostointi sisältyy Apetit Suomi Oy:n elintarvikkeiden valmistusta ja alueen jätehuoltoa koskevaan ympäristölupaan (9.2.2005). 3.4.5. Porin Luotsinmäen keskuspuhdistamo Yleistä Porin Luotsinmäen jätevedenpuhdistamolla käsitellään - Porin kaupungin yhdyskunta- ja teollisuusjätevedet - Luvian kunnan jätevedet - Harjavallan kaupungin jätevedet - Ulvilan kaupungin jätevedet - Nakkilan kunnan jätevedet - Euran kunnan Kiukaisten alueen jätevedet - Suominnen Kuitukankaat Oy:n Nakkilan tehtaan jätevedet. Puhdistamon toiminta on alkanut 1977, jolloin puhdistamo toimi kemiallisena puhdistamona. Vuonna 1995 on rakennettu biologinen osa. Puhdistamoa tehostettiin vastaamaan uuden ympäristöluvan vaatimuksia vuonna 2010. Puhdistamo muutettiin kolmilinjaiseksi kokonaistypenpoistoon soveltuvaksi prosessiksi niin, että ilmastustilavuus kolminkertaistettiin kahdella uudella kaksoisallasyksiköllä ja rakennettiin uusi kolmas jälkiselkeytin. Esikäsittelyä ja tiivistysaltaita saneerattiin ja laitokselle rakennettiin uusi sakokaivolietteen vastaanottoasema sekä hankittiin uusi linko. Uudeksi jälkikäsittely-yksiköksi rakennettiin flotaatioprosessi, jossa huippuvirtaamatilanteessa biologisen käsittelyn ohitse johdettavat vedet käsitellään. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on 22.6.2004 antamallaan päätöksellä myöntanyt Porin Veden Luotsinmäen jätevedenpuhdistamolle ympäristöluvan. Lupapäätöstä on muutettu Vaasan hallinto-oikeuden 20.4.2006 antamalla päätöksellä ja korkeimman hallinto-oikeuden 17.8.2007 antamalla päätöksellä. Lisäksi Länsi- Suomen Ympäristölupavirasto on 21.11.2007 myöntämässä ympäristöluvassa Luotsinmäen keskuspuhdistamolle myöntänyt tiukennettujen lupaehtojen voimaan tulon 1.7.2010 alkaen. Hakemus ympäristölupamääräysten tarkastamiseksi tulee jättää 31.5.2013 mennessä.
jätevedenkäsittelyn kokonaisratkaisun yleissuunnitelma 21/28 Mitoitus Puhdistamon mitoitusarvot ovat: - Q kesk = 39 000 m 3 /d - Q mit = 2 300 m 3 /h - BOD 7 = 18 200 kg/d - kiintoaine = 13 300 kg/d - N kok = 1 720 kg/d - P kok = 350 kg/d - AVL = 257 000 Prosessi Puhdistamon prosessiyksiköt ovat: - tulopumppaus (ruuvipumput) - sako- ja umpikaivolietteiden vastaanotto - välppäys - hiekanerotus (2x 290 m 3 ) - esi-ilmastus (2 x 585 m 3 ) - esiselkeytys - ilmastus - jälkiselkeytys - nitraattikierrätys - flotaatio - lietteen käsittely. Fosforin poistoon ja orgaanisen aineen esisaostukseen sekä jälkikäsittelyssä fosforin ja kiintoaineen saostukseen puhdistamolla käytetään ferrisulfaattia. Vuonna 2012 jälkikäsittelyssä on siirrytty käyttämään polymeeria. Tuleva jätevesi Porin Luotsimäen keskuspuhdistamolle johdetun jätevesimäärän kehitys on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 3.7 Porin Luotsinmäen jätevedenpuhdistamon tulovirtaamat vuosina 2007-2012. Pori 2007 2008 2009 2010 2011 2012 m 3 /d 20 355 22 802 17 295 24 190 36 206 36 732 Vuonna 2012 puhdistamon ohi johdettiin jätevettä 1 602 m 3. Ohitus tapahtui tulopumppaamon ohjausyksikön häiriön vuoksi. Toiminta vuonna 2011-2012 Vuonna 2011 puhdistamon ohi johdettiin jätevettä yhteensä 100 231 m 3. Ohitukset johtuivat Lossirannan jätevedenpumppaamon saneeraustöistä, runsaista sade- ja sulamisvesimääristä, ukkosen aiheuttamasta automaatiokeskuksen osien rikkoontumisesta sekä hiekanerotusaltaan korjaustöistä.
jätevedenkäsittelyn kokonaisratkaisun yleissuunnitelma 22/28 Uusi saneerattu, tehostettu ja laajennettu Luotsinmäen keskuspuhdistamo oli toiminnassa vuonna 2011 ensimmäisen täyden kalenterivuoden. Vuositasolla lasketut puhdistustulokset olivat erittäin hyviä vuosina 2011 ja 2012. Vuonna 2011 kaikki lupaehdon mukaiset neljännesvuosijaksojen raja-arvot täytettiin selvästi lukuun ottamatta toisen vuosineljänneksen kiintoaine- ja fosforipitoisuuksia ja fosforin puhdistustehoa, joista jäätiin niukasti suuren sulamisvesimäärän ja hiekanerotuksen ilmaputken korjaustyön (21.6.2011) takia. Myös kokonaistypen puhdistusteho ylitti selvästi vuosikeskiarvin vaatimuksen. Nitrifikaatio oli lähellä täydellistä läpi vuoden ja denitrifikaatioprosessi toimi kylmissä talviolosuhteissakin varsin hyvin. Vuonna 2012 vuositasolla lasketut puhdistustulokset olivat erittäin hyviä. Kaikki lupaehdon mukaiset neljännevuosijaksojen raja-arvot täytettiin selvästi. Lietteenkäsittely Kemira Oy on hoitanut puhdistamolietteen jatkokäsittelyä ja hyötykäyttöä palvelusopimusperiaatteella. Keskuspuhdistamolla sakeutettu liete hygienisoidaan Kemicond -menetelmällä. Lopputuote on kuivatun Kemicond -lietteen ja turpeen seos. Kemira Oy toimittaa Kemicond -käsiteltyä lopputuotetta hankkimiinsa hyötykäyttökohteisiin. Vuonna 2012 Luotsinmäen keskuspuhdistamolla tuotettiin koneellisesti kuivattua lietettä 23 626 m 3 Myös Reposaaren ja Ahlaisten puhdistamoiden lietteet viedään kuivaamattomina Luotsinmäen keskuspuhdistamolle käsiteltäväksi. Haja-asutusalueilla syntyviä saostus- ja umpikaivolietettä sekä pienpuhdistamoiden ylijäämälietettä otetaan vastaan Porin Luotsinmäen jätevedenpuhdistamolla. Vuonna 2012 lietteitä otettiin vastaan yhteensä 28 390 m 3. Porin lisäksi lietteitä otettiin vastaan Pomarkusta, Merikarvialta ja Luvialta. 3.4.6. Rauman jätevedenpuhdistamo Rauman kaupungin Maanpäänniemen jätevedenpuhdistamon puhdistustoiminta lopetettiin vuonna 2002, kun yhdyskuntajätevesiä alettiin kokeiluna johtaa Rauman metsäteollisuuden jätevedenpuhdistamolle. Metsäteollisuuden puhdistamolla käsitellään Rauman kaupungin ja Eurajoen kunnan yhdyskuntajätevedet sekä Oy Metsä-Botnia Ab:n sellutehtaan, UPM-Kymmene Oy:n paperitehtaan, Forchem Oy:n mäntyöljytislaamon ja muiden Rauman metsäteollisuuden tehdasalueen toimintojen jätevedet. Kokeilun jälkeen yhteistoimintaa jatkettiin. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt ympäristöluvan metsäteollisuuden puhdistamolle vuonna 2006 ja Maanpäänniemen puhdistamolle jääville toiminnoille vuonna 2008. Osapuolet ovat 19.04.2007 tehneet aikaisemman jätevesien yhteiskäsittelysopimuksen kumonneen uuden sopimuksen. Maanpäänniemen puhdistamo Yhdyskuntajätevedet kerätään Maanpäänniemen puhdistamolle, jossa ne esikäsitellään ja pumpataan metsäteollisuuden puhdistamolle. Yhdyskuntajätevedet ovat metsäteollisuuden lupavastuulla virtaamaan 14 000 m 3 /d asti ja sen ylittävältä osal-