Ehkäisevä päihdetyö Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialueen kunnissa vuonna 2016

Ehkäisevä päihdetyö Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialueen kunnissa vuonna 2016 Heimala Heli Etelä-Suomen aluehallintovirasto 26/2017 Aluehallintovirastojen julkaisuja Publikationer från Regionförvaltningsverket

Julkaisija Etelä-Suomen aluehallintovirasto Ehkäisevä päihdetyö Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialueen kunnissa vuonna 2016 Heimala Heli Aluehallintovirastojen julkaisuja 26/2017 ISSN 2343-3132 (Verkkojulkaisu) ISBN 978-952-5890-76-1 Hämeenlinna 2017

1. Tiivistelmä Ehkäisevä päihdetyö on lakisääteistä toimintaa (mm: perustuslaki, laki ehkäisevän päihdetyön järjestämiseksi, alkoholilaki, tupakkalaki, huumausainelaki, rahapelilaki, terveydenhuoltolaki, sosiaalihuoltolaki sekä päihdehuoltolaki). Valtion ja kuntien velvollisuus on luoda työlle riittävät rakenteet. Ehkäisevää päihdetyötä tekevät monet eri viranomaiset, järjestöt, yritykset ja yhteisöt. Ehkäisevä päihdetyö on myös jokaisen kansalaisen asia. THL ja aluehallintovirastot kartoittivat kuntien ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöiltä kyselyllä vuoden 2016 lopussa ehkäisevän päihdetyön rakenteita, eli sitä missä määrin kunnista löytyy ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö, ehkäisevästä päihdetyöstä vastaava toimielin, moniammatillinen työryhmä sekä miten ehkäisevä päihdetyö on sisällytetty osaksi kuntien toiminnan suunnittelua. Tässä raportissa esitetyt tulokset kuvaavat Etelä-Suomen kuntien rakenteita näiden neljän mittarin osalta marras-joulukuussa 2016 alkuvuodesta 2017. Saatujen tulosten pohjalta sekä kansallisiin suosituksiin nojaten raportissa annetaan kunnille ehdotuksia ehkäisevän päihdetyön toteuttamiseen ja vahvistamiseen. Tavoitteena on ehkäisevän päihdetyön rakenteiden osalta tehdä näkyväksi kehittämisen mahdollisuuksia eri alueilla. Tämän raportin antamaa tietoa toivotaan käsiteltävän kunnissa. Erityisesti raportissa esitettyjä suosituksia on hyvä peilata oman kunnan ehkäisevän päihdetyön nykytilaan ja laatia siltä pohjalta kehittämistoimia. Yhteenvetona ehkäisevän päihdetyön rakenteista Etelä-Suomessa: Joko kunnallinen tai seudullinen ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö löytyi 69 %:ssa (43 kuntaa) alueen kunnista. Lisäksi 13 %:ssa (8 kuntaa) kunnista ilmoitettiin, että kunnassa toimii yhdyshenkilö, mutta ei virallisesti nimitettynä. Yhdyshenkilökattavuus on 82 prosenttia (51 kuntaa) alueen kunnista kun lasketaan yhteen sekä virallisesti nimitetyt että ne joissa yhdyshenkilö löytyy ilman nimitystä. Kuntien yhdyshenkilötilanne on aika lailla pysynyt samana, hivenen huonontunut vuodesta 2013, jolloin 83 % (53kuntaa) kunnista ilmoitti yhdyshenkilön toimivan joko kunnallisena tai seudullisena. Ehkäisevän päihdetyön järjestämistä koskevan lain mukainen ehkäisevästä päihdetyöstä vastaava toimielin on nimetty tai toimielin on valtuuttanut ehkäisevän päihdetyön käytännön toteuttamisen jollekin monialaiselle joko kunnalliselle tai seudulliselle työryhmälle 45 prosentissa (27 kuntaa) alueen kunnista. 42:ssa %:ssa (26 kuntaa) kunnista ei kyselyn vastausten mukaan toimi lainmukainen toimielin. Yhden kunnan vastaus on muutettu ei osaa sanoa -vastaukseksi, koska kyseinen kunta ei useammasta pyynnöstä huolimatta tarkentanut vastaustaan. Huomionarvoista on, että 11 prosenttia (7 kuntaa) Etelä- Suomen aluehallintoviraston toimialueen kuntien vastaajista ei tiennyt, onko kunnassa nimetty ehkäisevästä päihdetyöstä vastaava toimielin. Toisin sanoen näiden vastausten pohjilta käy ilmi, ettei lain mukaista toimielintä ole tai sen olemassaoloa ei tunneta 53 %:ssa (33 kuntaa) Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialueen kunnista. Ehkäisevää päihdetyötä toimeenpaneva monialainen työryhmä, joka kattoi kaikki ikäryhmät, löytyi 65 %:ssa kunnista (40 kuntaa). Lisäksi 6 %:ssa (4 kuntaa) kunnista ilmoitettiin toimivan johonkin ikäryhmään (yleensä nuoriin) keskittynyt monialainen työryhmä. Kuluvan valtuustokauden (2013 2016) aikana kunnista 84 prosenttia (45 kuntaa) ilmoittaa laatineensa tai päivittäneensä joko päihdesuunnitelman, yhdistetyn päihde- ja mielenterveyssuunnitelman, hyvinvointikertomuksen ja siihen liittyvän toimintasuunnitelman tai jonkin muun suunnitelman, joka kattaa kaikki ikäryhmät ja jotka pitää sisällään myös ehkäisevän päihdetyön. 6 %:ssa (5 kuntaa) kunnista ilmoitettiin valmisteilla olevan jokin suunnitelma (kunnan / seudullinen hyvinvointikertomus, tmv), jossa ehkäisevä päihdetyö on mukana. 5

Kaikkien viiden maakunnan alueella ehkäisevän päihdetyön rakenteet ovat pysyneet miltei ennallaan vuodesta 2013. Maakunnista vahvimmat arvioidut ehkäisevän päihdetyön rakenteet ovat tarkasteluajankohtana Etelä-Karjalan alueen kunnissa. Yleisesti ottaen eniten kehitettävää ehkäisevän päihdetyön rakenteissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialueella vaikuttaa olevan Uudenmaan alueen kunnissa. Toimivilla ja kattavilla ehkäisevän päihdetyön rakenteilla mahdollistetaan laadukas ehkäisevä päihdetyö. Sammanfattning Förebyggande rusmedelsarbete är lagstadgad verksamhet (t.ex. grundlagen, lagen om organisering av det förebyggande rusmedelsarbetet, alkohollagen, tobakslagen, narkotikalagen, lotterilagen, hälso- och sjukvårdslagen, socialvårdslagen och lagen om missbrukarvård). Det är statens och kommunernas skyldighet att skapa tillräckliga strukturer för arbetet. Flera olika myndigheter, organisationer, företag och sammanslutningar arbetar med förebyggande rusmedelsarbete. Förebyggande rusmedelsarbete är dessutom varje medborgares sak. Institutet för hälsa och välfärd och regionförvaltningsverken kartlade i slutet av 2016, genom en enkät riktad till kontaktpersonerna för kommunernas förebyggande rusmedelsarbete, strukturerna inom det förebyggande rusmedelsarbetet, det vill säga i vilken grad det i kommunerna finns en kontaktperson för förebyggande rusmedelsarbete, ett organ med ansvar för förebyggande rusmedelsarbete, en multiprofessionell arbetsgrupp och hur det förebyggande rusmedelsarbetet har tagits med som en del i kommunernas verksamhetsplanering. Resultaten som presenteras i rapporten beskriver strukturerna i Södra Finlands kommuner för de här fyra indikatorerna i november-december 2016 början av 2017. Utgående från resultaten och med stöd av nationella rekommendationer ger rapporten kommunerna förslag om hur det förebyggande rusmedelsarbetet kan genomföras och stärkas. Syftet är att synliggöra utvecklingsmöjligheter inom olika områden vad gäller strukturerna inom det förebyggande rusmedelsarbetet. Vi hoppas att uppgifterna i rapporten tas upp till behandling i kommunerna. Det är bra att särskilt väga de i rapporten presenterade rekommendationerna för förebyggande rusmedelsarbete mot det förebyggande rusmedelsarbetets nuläge i den egna kommunen och utarbeta utvecklingsåtgärderna utifrån det. Sammanfattning av strukturerna inom det förebyggande rusmedelsarbetet i Södra Finland: I 69 procent av kommunerna (43 kommuner) på området fanns antingen en kommunal eller regional kontaktperson för förebyggande rusmedelsarbete. Därtill meddelade 13 procent (8 kommuner) av kommunerna att kommunen har en kontaktperson, men att personen inte är officiellt utnämnd. Kontaktpersonsomfattningen är 82 procent (51 kommuner) av kommunerna i regionen då man räknar samman både de som är officiellt utnämnda och de som har en kontaktperson som inte är utnämnd. Kommunernas kontaktpersonsläge har förblivit rätt oförändrad, den har försämrats en aning sedan 2013 då 83 procent (53 kommuner) av kommunerna meddelade att kontaktpersonen arbetade antingen kommunalt eller regionalt. Ett organ med ansvar för förebyggande rusmedelsarbete enligt lagen om organisering av det förebyggande rusmedelsarbetet har utsetts, eller så har organet befullmäktigat en sektorsövergripande arbetsgrupp som i praktiken genomför det förebyggande rusmedelsarbetet i 45 procent av kommunerna (27 kommuner). I 42 procent (26 kommuner) av kommunerna fanns enligt enkätsvaren inget organ enligt lagen. Svaret från en kommun är ändrat till kan inte säga-svar, eftersom kommunen i fråga inte trots upprepade begäran specificerade sitt svar. Beaktansvärt är att på Regionförvaltningsverket i Södra Fin- 6 Aluehallintovirasto Ehkäisevä päihdetyö Etelä-Suomessa 2016

lands område visste 11 procent (7 kommuner) av respondenterna inte om ett organ med ansvar för det förebyggande rusmedelsarbetet hade utsetts i kommunen. Med andra ord framgår utifrån svaren att det i 53 procent (33 kommuner) av kommunerna på Regionförvaltningsverket i Södra Finlands område inte finns ett lagenligt organ eller att man inte känner till dess existens. En sektorsövergripande arbetsgrupp som ordnar det förebyggande rusmedelsarbetet och som omfattade samtliga åldersgrupper fanns i 65 procent av kommunerna (40 kommuner). Därtill meddelades från 6 procent (4 kommuner) av kommunerna att det finns en sektorsövergripande arbetsgrupp med fokus på någon viss åldersgrupp (vanligen ungdomar). Under den aktuella fullmäktigeperioden (2013 2016) meddelade 84 procent (45 kommuner) av kommunerna att de gjort upp eller uppdaterat antingen en plan för alkohol- och drogarbete, en kombinerad plan för främjande av psykisk hälsa och alkohol- och drogarbete, en välfärdsberättelse och verksamhetsplan i samband med den eller någon annan plan som omfattar samtliga åldersgrupper och även inkluderar förebyggande rusmedelsarbete. Av kommunerna meddelade 6 procent (5 kommuner) att en plan (kommunal/regional välfärdsberättelse, e.d.) som inkluderade förebyggande rusmedelsarbete var under arbete. Strukturerna för förebyggande rusmedelsarbete har förblivit så gott som oförändrade på alla fem landskapens områden sedan 2013. Enligt uppskattning finns de starkaste strukturerna för förebyggande rusmedelsarbete enligt landskap i kommunerna i Södra Karelen under den granskade tidpunkten. Allmänt taget verkar utvecklingsbehovet gällande strukturerna för förebyggande rusmedelsarbete på Regionförvaltningsverket i Södra Finlands område vara störst i Nylands kommuner. Med fungerande och omfattande strukturer för förebyggande rusmedelsarbete möjliggörs förebyggande rusmedelsarbete av hög kvalitet. 7

Sisällysluettelo TIIVISTELMÄ/ SAMMANFATTNING... 5 1. JOHDANTO... 9 2. EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN RAKENTEET KUNNISSA...10 3. KYSELYN TOTEUTTAMINEN JA ARVIOINNIN PERIAATTEET...12 4. Ehkäisevän päihdetyön rakenteet Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialueen kunnissa 13 4.1. ETELÄ-KARJALA...14 4.2. KANTA-HÄME...16 4.3. KYMENLAAKSO...19 4.4. PÄIJÄT-HÄME...22 4.5. UUSIMAA...25 4.6. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET ARVIOINNISTA...29 5. SUOSITUKSET KUNNILLE EHKÄISEVÄÄN PÄIHDETYÖHÖN...32 5B. REKOMMENDATIONER TILL KOMMUNERNA OM FÖREBYG-GANDE RUSMEDELSARBETE...35 6. LOPUKSI...40 Menestyksekäs hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ei onnistu ilman ehkäisevää päihdetyötä...40 Myös tulevaisuudessa ehkäisevä päihdetyö kuuluu kunnille, yhdyspinnoista maakuntiin kannattaa sopia...40 7. LÄHTEET...42 LIITE 1. LAKI EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ (523/2015)...45 8 Aluehallintovirasto Ehkäisevä päihdetyö Etelä-Suomessa 2016

1. Johdanto Raittiustyölaki ja -asetus uudistettiin joulukuussa 2015, kun Suomeen saatiin laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015). Uudella lailla haluttiin puhaltaa uutta henkeä ja tuoda uudenlaista otetta ennen kaikkea kuntien ehkäisevään päihdetyöhön. Ennen lakia Suomessa oltiin tilanteessa, jossa kuntien välillä oli suuria eroja siinä missä määrin ja miten ehkäisevää päihdetyötä toteutettiin. Tätä kautta kuntalaiset olivat eriarvoisessa asemassa eri puolilla Suomea. Lain mukaan ehkäisevässä päihdetyössä työtä kohdennetaan alkoholipitoisiin aineisiin, huumausaineisiin sekä päihtymiseen käytettäviin lääkkeisiin ja muihin aineisiin, mutta myös tupakkatuotteisiin ja rahapelaamiseen. Ehkäisevä päihdetyö on nyt määritelty laissa toiminnaksi, joka vähentää päihteiden käyttöä ja käytöstä aiheutuvia terveydellisiä, sosiaalisia ja yhteiskunnallisia haittoja. Laki korostaa myös, että työssä tulisi huomioida haitat muille kuin päihteiden käyttäjälle itselleen. Päihteet, tupakkaja muut nikotiinituotteet ja rahapelaaminen kuormittavat käyttäjien terveyttä, taloutta ja sosiaalista elämää, mutta myös heidän läheisiään, yhteisöjä ja yhteiskuntaa. Pelkästään julkiselle sektorille kohdistuva taloudellinen kuormitus näiden riippuvuutta aiheuttavien aineiden ja toimintojen vuoksi lähentelee kahta miljardia euroa, eikä kyseinen summa pidä sisällään vielä välillisiä kustannuksia tai haitallisesta rahapelaamisesta aiheutuvia kustannuksia. Tiedon niin päihteiden ja tupakkaja nikotiinituotteiden käytöstä, rahapelaamisesta ja niistä aiheutuvista haitoista kuin tieteellisestä näytöstä ja hyvistä käytännöistä tulisi olla kuntien ja alueiden työn perustana. Työn tulisi olla myös osana talouden ja toiminnan suunnittelua. Ehkäisevän päihdetyön järjestämistä koskevan lain toimeenpanon tueksi julkaistiin Ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelma (STM 2015), jossa määritellään tavoitteet ja painopisteet yhdessä tehtävälle työlle. Kansalliset tavoitteet on annettu koskien eri aineita ja toimintoja, mutta myös koskien eri painopisteitä. Kyseiset tavoitteet on sovitettavissa myös kunta- ja aluetasolle. Ehkäisevän päihdetyön tilaa on kartoitettu kyselyin aiemmin vuosina 2001, 2011 ja 2013 (Warpenius 2002; Strand 2011; Markkula ym. 2014). Edellisessä vuonna 2013 tehdyssä selvityksessä havaittiin, että raittiustyölain (4 ) mukainen monijäseninen toimielin tai ns. moniammatillinen päihdetyöryhmä toimi 65 prosentissa kuntia joka kunta- tai seututasolla. Kunnista reilussa kahdessa kolmasosassa (63 %) oli joko kunnallinen tai seudullinen päihde tai yhdistetty mielenterveys ja päihdestrategia. Suurimmassa osassa (89 %) kuntia toimi nimetty ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö. (Markkula ym. 2014.) Etelä-Suomen alueella vuonna 2013 tehdyn selvityksen mukaan ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö oli nimetty 53 kunnassa (83 %) joko kunnallisena tai seudullisena/ylikunnallisena. Moniammatilliset päihdetyöryhmät toimivat 42 (66 %) kunnassa. Suuressa osassa kuntia työryhmä oli usean kunnan yhteinen. Ajan tasalla oleva päihdestrategia tai yhdistetty mielenterveysja päihdestrategia oli 41 (64 %) kunnassa. Vaikka suurimmassa osasta kuntien vastauksia ilmoitettiin, että kolme ehkäisevän päihdetyön perusrakennetta (yhdyshenkilö, päihdetyöryhmä ja ajantasainen strategia) on hoidettu suositusten mukaisesti, niin kuitenkin työhön käytettävissä oleva aika oli usein hyvin vähäistä. Ehkäisevä päihdetyö kunnissa 2016 -kysely tukee Ehkäisevän päihdetyön järjestämistä koskevassa laissa (523/2015) määriteltyjen THL:n ja aluehallintovirastojen tehtävien toteuttamista. Kyselyn tuloksia hyödynnetään Ehkäisevän päihdetyön järjestämistä koskevan lain ja Ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelman (STM 2015) toimeenpanon arvioinnissa sekä kansallisessa ehkäisevän päihdetyön kehittämis- ja ohjaustyössä THL:ssa. Lisäksi kysely tuottaa alueille tietoa kuntien ehkäisevän päihdetyön vahvuuksista ja kehittämiskohteista aluehallintovirastojen ehkäisevän päihdetyön kuntaohjaustyön tueksi. 9

2. Ehkäisevän päihdetyön rakenteet kunnissa Käytännössä kunnat ovat koordinoineet ehkäisevää päihdetyötä monin eri tavoin. Aiemmissa tutkimuksissa ja suosituksissa on tunnistettu muutamia tekijöitä, joita voidaan pitää keskeisinä kuntien ehkäisevän päihdetyön perusrakenteina: lain mukainen nimetty toimielin, jonka tehtäviin ehkäisevä päihdetyö on määritelty monialainen työryhmä, joka toteuttaa käytännössä ehkäisevää päihdetyötä ehkäisevän päihdetyön koordinaatiosta käytännössä vastaava taho (esim. ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö tai koordinaattori) ehkäisevän päihdetyön sisältävä ja sitä ohjaava strategia tai toimintasuunnitelma, kuten hyvinvointikertomus ja -suunnitelma tai erillinen mielenterveysja päihdesuunnitelma (ks. myös Markkula ym. 2014). Ehkäisevän päihdetyön järjestämistä koskevassa laissa (523/2015, 4 ) säädetään, että kunnassa tulisi olla nimettynä toimielin, jonka vastuulle laissa erikseen määritellyt ehkäisevän päihdetyön tehtävät kuuluvat (ks. liite 1). Käytännössä lain tarkoittama toimielin määritellään kuntalaissa (410/2015, 30 ) ja se voi olla kunnanhallitus, valtuusto, lautakunta, valiokunta tai toimikunta. Toimielimeksi katsotaan lain mukaan myös näiden neljän ensiksi mainitun alainen jaosto. Kunta voi itsenäisesti päättää minkä toimielimen tehtäväksi se antaa ehkäisevän päihdetyön. Käytännössä toimielin ei välttämättä hoida itse ehkäisevän päihdetyön tehtäviä, vaan johtaa, seuraa ja arvioi niiden toteutumista. Tällöin se on saattanut valtuuttaa laissa mainitut tehtävät jollekin kunnalliselle tai seudulliselle monialaiselle työryhmälle. Tällaisia työryhmiä voivat olla esimerkiksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmä, mielenterveysja päihdetyöryhmä, päihdetyöryhmä, ehkäisevän päihdetyön ryhmä tai jokin vastaava. Kunnissa ja seuduilla voi myös toimia tällaisia ryhmiä, mutta ne eivät ole ehkäisevästä päihdetyöstä vastaavan toimielimen tehtävään erikseen valtuuttamia. Tällöin niiden mahdollisuudet viedä ehkäisevän päihdetyön toimet osaksi toiminnan ja talouden suunnittelua tai viestiä päättäjille tekemästään työstä ja kunnan päihdeoloista voivat olla heikommat. Monialaisen työryhmän avulla voidaan toteuttaa lain velvoitetta (523/2015, 5 ), jonka mukaan kunnan tulisi huolehtia, että eri hallinnonalojen sekä poliisin, alkoholihallinnon, tupakkavalvonnan ja järjestöjen ja seurakuntien ehkäisevää päihdetyötä koskevat toimet sovitetaan yhteen. Ehkäisevän päihdetyön paikallista koordinaatiota tukee myös vastuuhenkilön nimittäminen kunnan keskushallintoon sekä koordinaatiosta käytännössä vastaavan tahon, kuten yhdyshenkilön tai koordinaattorin nimittäminen (Warpenius 2002). Vastuuhenkilö muun muassa varmistaa, että ehkäisevän päihdetyön asiat näkyvät osana poliittista päätöksentekoa ja toimielin tulee asetettua. Yhdyshenkilö tai koordinaattori puolestaan toimii aihealueen asiantuntijana tuntien aiheeseen liittyvät keskeiset lait, linjaukset ja kriteerit sekä menetelmät, työkalut ja aineistot. Lisäksi verkostotyön käynnistäminen ja koordinointi sekä yhdessä sovittujen toimien edistäminen kuuluvat yhdyshenkilön päätehtäviin. (STM 2015.) Terveydenhuoltolain (1326/2010, 12 ) mukaan kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia sekä toteutettuja toimenpiteitä tulee seurata ja niistä tulee raportoida vuosittain valtuustolle. Lisäksi valtuustolle tulee laatia kerran valtuustokaudessa laajempi hyvinvointikertomus. Ehkäisevän päihdetyön järjestämistä koskevan lain (523/2015, 5 ) mukaan ehkäisevä päihdetyö kuuluu osaksi kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä sekä sitä koskevaa suunnittelua ja raportointia. Näin ollen päätöksenteon ja ratkaisujen valmistelussa tulisi arvioida ja ottaa huomioon tehtävien päätösten ja ratkaisujen vaikutukset myös päihdehaittoihin. Vastaavasti ehkäisevästä päihdetyöstä ja päihdetilanteesta väestöryhmittäin raportoidaan valtuustolle vuosittain sekä nämä asiat sisällytetään laajaan hyvinvointikertomukseen. Tämä tarkoittaa, että kunnassa valitut keskeiset päihdetilannetta kuvaavat mittarit ja tavoitteet, toimet 10 Aluehallintovirasto Ehkäisevä päihdetyö Etelä-Suomessa 2016

ja varatut resurssit sekä vastuunjako kuvataan hyvinvointikertomuksessa. Hyvinvointikertomusta voidaan täydentää erillisellä pidemmän tähtäimen päihde- tai yhdistetyllä mielenterveysja päihdesuunnitelmalla tai hyvinvointisuunnitelmalla, joka pitää sisällään myös ehkäisevän päihdetyön. Tällöin näistä erillisistä suunnitelmista on hyvä nostaa aina joitakin tavoitteita ja toimia osaksi hyvinvointikertomusta, ja varmistaa näin päihdeasioiden osalta eri suunnitelmien yhteensopivuus. Olennaista on myös, että suunnitelmissa hyödynnetään kansallista ohjelmatyötä sekä toimivaksi ja hyviksi todettuja keinoja niin kysynnän kuin saatavuudenkin sääntelyn puolelta. Päätöksenteon ja ratkaisujen valmistelussa tulisi arvioida ja ottaa huomioon tehtävien päätösten ja ratkaisujen vaikutukset myös päihdehaittoihin. Huomioitavaa on, että yksistään tässä raportissa arvioidut rakenteet eivät vielä takaa laadukasta ehkäisevää päihdetyötä. Raportissa kuvattujen ja arvioitujen perusrakenteiden lisäksi tarvitaan motivoituneita ja innostuneita toimijoita kunnan eri hallinnonaloilta, järjestöistä, seurakunnista sekä eri viranomaistoimijoiden joukosta, kuten alkoholilupahallinnosta, tupakkavalvonnasta ja poliisista, jotka kukin osana toimenkuvaansa toteuttavat ehkäisevää päihdetyötä sekä päihde-, tupakkaja rahapelihaittoja ehkäisevää ja vähentävää työtä. Raportin luvussa 5 on kuvattu laadukkaan ehkäisevän päihdetyön kokonaisuus sekä ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelman suositukset kunnille. Luku 6 puolestaan kuvaa ehkäisevän päihdetyön yhteyttä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen sekä sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen tarvittavaa yhteistyötä. 11

3. Kyselyn toteuttaminen ja arvioinnin periaatteet THL ja aluehallintovirastot kartoittivat loka-joulukuussa 2016 Ehkäisevä päihdetyö kunnissa 2016 - kyselyllä ehkäisevän päihdetyön tilaa ja rakenteita kunnissa. Kaikkiin Suomen kuntien ehkäisevästä päihdetyöstä vastaaville yhdyshenkilöille tai koordinaattoreille lähettiin linkki webropol-kyselyyn. Mikäli kunnassa ei ollut ko. toimijaa nimettynä, lähetettiin kysely kunnan kirjaamon kautta ehkäisevästä päihdetyöstä vastaavalle tai ehkäisevän päihdetyön seutukoordinaattorille, mikäli kunnan ehkäisevän päihdetyön koordinaatio hoidettiin kunnassa seututasolla. Kunnista selvitettiin muun muassa ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilön olemassaoloa ja resursseja, ehkäisevän päihdetyön johtamista ja yhteistyötä, ehkäisevän päihdetyön suunnittelua ja seurantaa, ehkäisevän päihdetyön järjestämistä koskevan lain ja toimintaohjelman toimeenpanoa sekä saatavuuden sääntelyn toimien toteuttamista osana kunnan ehkäisevää päihdetyötä. (Ks. lisää kyselystä THL:n verkkosivuilta: www.thl.fi/ehkaisevapaihdetyo > Suunnittelu, seuranta ja arviointi > Ehkäisevän päihdetyön tilanne). Kyselyn sulkeutumisen jälkeen, aluehallintovirasto lähetti sähköpostia erikseen alueensa vastaamattomien kuntien yhdyshenkilöille tai ehkäisevästä päihdetyöstä vastaavalle toimijalle ja pyysi täsmentämään keskeisimpien rakenteiden osalta kunnan tilannetta. Tarkentavat kysymykset tehtiin yhdyshenkilötilanteesta, ehkäisevän päihdetyön vastaavasta toimielimestä, ehkäisevän päihdetyön toimeenpanevasta työryhmästä sekä ehkäisevän päihdetyön sisältymisestä kunnan eri suunnitelmiin. Vielä tammija helmikuussa 2017 muutamien kuntien osalta tehtiin lopullinen tarkistus ehkäisevän päihdetyön rakenteista soittamalla ja/tai lähettämällä sähköpostiviestiä. Analysoinnin jälkeen taulukkovastaukset lähetettiin kunnille tarkastettavaksi. Joidenkin kuntien osalta vastauksia vielä tarkennettiin ja tarvittavat korjaukset tehtiin raporttiin. Yksi kunta ei vastannut lainkaan kyselyyn, eikä lähetettyihin lisäselvityspyyntöihin. Toinen kunta jätti vastaamatta tarkennuskysymyksiin kokonaan, muistutuksesta huolimatta, joten vastaus on tässä tapauksessa muutettu sen mukaiseksi mitä muissa ko. seudun kunnissa on vastattu seudullisen hyvinvointikertomuksen osalta sekä toimielimen osalta ei osaa sanoa - vastaukseksi. Nämä rakenteiden täydentämiset / muutokset tuodaan esiin raportin tekstiosiossa. Lopulta Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialueella vastaukset saatiin yhtä kuntaa lukuun ottamatta kaikista kunnista. Valtakunnalliset tulokset kyselyn osalta raportoitiin THL:n kesäkuun alussa 2017 ilmestyvässä erillisjulkaisussa. Tässä raportissa kuvataan Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialueen kuntien osalta ehkäisevän päihdetyön keskeisimpien rakenteiden tilanne, eli löytyykö kunnista: nimetty ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö, b1) nimetty ehkäisevästä päihdetyöstä vastaava toimielin tai toimielimen valtuuttama työryhmä, b2) ehkäisevää päihdetyötä toimeenpaneva monialainen työryhmä, ajantasainen toimintasuunnitelma, johon ehkäisevä päihdetyö sisältyy. Kyselyn tuloksiin pohjautuvan arvioinnin tulokset on esitetty kunnittain liikennevalomallilla, jossa kukin vastannut kunta saa vihreän, keltaisen tai punaisen merkinnän sen mukaan löytyykö kunnasta kyseinen rakenne. Mikäli kunta ei ole osannut vastata kysymykseen, on se merkitty arvioinnissa harmaalla värillä. Mikäli kunta ei ole vastannut kyselyyn näkyy kyseisen kunnan rivi taulukossa valkoisella värillä. Arvioinnin kriteerit on kuvattu rakenteittain (a c) oheisessa taulukossa. 12 Aluehallintovirasto Ehkäisevä päihdetyö Etelä-Suomessa 2016

Taulukko 1. Arviointiasetelma Vihreä: Keltainen: Punainen: a. Kunnassa on nimetty kunnallinen / seudullinen yhdyshenkilö b1. Kunnassa on nimetty vastaava toimielin TAI kunnassa tai seudulla toimii toimielimen valtuuttama monialainen työryhmä b2. Kunnassa tai seudulla toimii toimeenpaneva monialainen työryhmä c. Kunnassa on ajantasainen kunnallinen tai seudullinen toimintasuunnitelma a. Kunnassa toimii kunnallinen / seudullinen yhdyshenkilö, muttei nimettynä b1. - b2. Kunnassa tai seudulla toimii toimeenpaneva monialainen työryhmä, joka kattaa vain osan ikäryhmistä c. Kunnassa on valmisteilla kunnallinen tai seudullinen toimintasuunnitelma tai se kattaa vain osan ikäryhmistä a. Kunnassa ei ole nimetty, eikä toimi kunnallista / seudullista yhdyshenkilöä b1. Kunnassa ei ole nimetty vastaavaa toimielintä b2. Kunnassa tai seudulla ei toimi toimeenpanevaa monialaista työryhmää c. Kunnassa ei ole kunnallista tai seudullista toimintasuunnitelmaa Harmaa: a. b1. Ei osaa sanoa b2. Ei osaa sanoa c. Ei osaa sanoa 4. Ehkäisevän päihdetyön rakenteet Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialueen kunnissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialueella on kaikkiaan viisi maakuntaa, joissa on yhteensä 62 kuntaa. Toimialueen kunnista 53 % (33 kuntaa) on pieniä, alle 10 000 asukkaan kuntia. (AVI 2016.) Vuonna 2015 Etelä-Suomen väestömäärä oli 2,3 miljoonaa ja on tasaisesti lisääntynyt pääosin Uudenmaan vetovoimaisuuden ansiosta. Etelä-Suomen osuus koko maan väestöstä on lähes 42 %. Alueelle on keskittynyt koko maan ruotsinkielisestä väestöstä 47 % ja ulkomaalaistaustaisesta väestöstä runsaat 63 %, varsinkin Uudellemaalle (123 300). Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialueella työttömien suhteellinen osuus oli alle koko maan keskiarvon. Työttömyys on alhaisinta Uudellamaalla (10 13

%) ja Kanta-Hämeessä (11 %). Sen sijaan Etelä-Karjalassa, Kymenlaaksossa ja Päijät-Hämeessä suhteellinen työttömyys on korkeampi kuin koko Suomessa. Lastensuojelun tarve on kasvanut tasaisesti kaikissa ESAVIn toimialueen maakunnissa (0-20 v. tukitoimet noin 9 % Kymenlaaksossa, 8 % Kanta-Hämeessä ja Hartolassa ja Heinolassa 11 %) samaan aikaan kun kodinhoitoapua saaneiden lapsiperheiden osuus on laskenut. Vuonna 2014 Etelä-Suomen alueen lapsiperheistä enää 1,7 % sai kodinhoitoapua. Nuorten päivittäinen tupakointi on vähentynyt kaikissa Etelä-Suomen maakunnissa toimivien lukioiden ja kaikkien muiden ammatillisten oppilaitosten opiskelijoilla paitsi Päijät-Hämeessä. Päivittäin tupakoivien lukiolaisten osuus oli korkein Tuusulassa (20 %), Kirkkonummella (15 %) ja Janakkalassa (13 %) ja alhaisin Nurmijärvellä (4 %), Heinolassa (4 %) ja Lappeenrannassa (6 %). Ammatillisten oppilaitosten ja lukioiden opiskelijoiden humalajuominen on myös vähentynyt Etelä- Suomessa vuosina 2008, 2010 ja 2013. Kanta- ja Päijät-Hämeen maakunnissa humalajuominen oli vähäisempää kuin muissa Etelä-Suomen maakunnissa. Humalajuominen oli nuorilla yleisintä Imatran, Kotka-Haminan ja Kouvolan seutukunnissa. Kuitenkin ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden päivittäinen tupakointi sekä humalajuominen on silti edelleen yleisempää kuin lukiolaisilla. Vuodesta 2008 lähtien laittomien huumeiden käytön kokeilu on lisääntynyt lukion ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoilla kaikissa Etelä-Suomen maakunnissa. Huumekokeilut olivat vuonna 2013 lukiolaisilla yleisempiä Kirkkonummella (26 %), Kauniaisissa (26 %) ja Helsingissä (24 %). Vastaavasti ammatillisissa oppilaitoksissa huumekokeilut olivat yleisimpiä pääkaupunkiseudulla: Helsinki (37 %), Espoo (33 %) ja Vantaa (31 %). (Toimintaympäristö Pepa 2015.) 4.1. Etelä-Karjala Etelä-Karjalan maakunnassa on yhdeksän kuntaa, joissa kaikkiaan on 131 155 asukasta (v. 2015). Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) on kuntayhtymä, johon kuuluvat: Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Imatra, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale ja Taipalsaari. Eksoten kaikki toimipisteet ovat kaikkien eteläkarjalaisten käytössä, riippumatta kotikunnasta. Eksoten kuntayhtymä huolehtii alueen sosiaali- ja perusterveydenhuollon palveluista sekä erikoissairaanhoidosta. Perusterveydenhuollon palveluja tarjoavat paikalliset terveys- ja hyvinvointiasemat ja erikoissairaanhoidosta vastaa Etelä- Karjalan keskussairaala. (Eksote 2017.) Taulukko 2. Ehkäisevän päihdetyön rakenteiden olemassaolo kunnittain Etelä-Karjalan maakunnassa. Etelä-Karjalan maakunta yh- Ehkäisevän päihdetyön dyshenkilö Ehkäisevästä päihdetyöstä vastaava toimielin ja/tai toimielimen valtuuttama monialainen työryhmä Ehkäisevää päihdetyötä toimeenpaneva monialainen työryhmä Ehkäisevän päihdetyön sisältävä toimintasuunnitelma Imatra ja seudullinen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmä Terveyden Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmä Ter- Yhdistetty mielenterveysja päihdesuunnitelma sekä HVK 14 Aluehallintovirasto Ehkäisevä päihdetyö Etelä-Suomessa 2016

vuoksi veyden vuoksi sekä maakunnallinen hyvinvointityöryhmä Lappeenranta seudullinen ja Nuoriso- ja liikuntalautakunta hyvinvointityöryhmä ja toimielimen valtuuttamana EKSOTEn ehkäisevän päihdetyön verkosto Sekä kunnan oma että seudullinen HVK Lemi Kunnan johtoryhmän muodostama hyvinvointityöryhmä Kunnan johtoryhmän muodostama hyvinvointityöryhmä, nuorisolain mukainen moniammatillinen työryhmä sekä EKSOTEn ehkäisevän päihdetyön verkosto HVK Luumäki Toimielimen valtuuttamana nuoriso-, liikunta- ja vapaaaikatoimi Lastenja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen työryhmä sekä maakunnallinen hyvinvointityöryhmä Seudullinen päihdesuunnitelma ja kunnan oma HVK Parikkala seudullinen ja Kunnanhallitus Kunnan hyvinvointityöryhmä ja EKSO- TEn ehkäisevän päihdetyön verkosto Seudullinen yhdistetty mielenterveysja päihdesuunnitelma ja kunnan oma HVK Rautjärvi Sivistyslautakunta Kunnan hyvinvointitiimi sekä maakunnallinen hyvinvointityöryhmä Sekä kunnan oma että seudullinen HVK. Lisäksi valmisteilla laaja hyvinvointikertomus 2017 2020. Ruokolahti Sivistyslautakunta Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyöryhmä ja EKSOTEn työryhmä HVK Savitaipale Toimielimen valtuuttamana nuoriso-, liikunta- ja vapaa- Lastenja nuorten terveyden- ja hyvinvoinnin edistämisen työ- Seudullinen päihdesuunnitelma ja kunnan oma HVK 15

aikatoimi ryhmä sekä maakunnallinen hyvinvointityöryhmä Taipalsaari Ei Hyvinvointijaosto Kunnan oma HVK Yhteensä : 9 kpl : 9 kpl : 8 kpl : 9 kpl Lähes: 0 kpl Ei: 0 kpl Lähes: 0 kpl Lähes: 0 kpl Ei: 0 kpl EOS: 0 kpl Ei: 1 kpl Ei: 0 kpl EOS: 0 kpl EOS: 0 kpl Etelä-Karjalassa Eksote vastaa maakunnan alueellisesta ehkäisevän päihdetyön koordinaatiosta ja sen lisäksi jokaisessa kunnassa on nimetty ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö. Näin ollen Etelä-Karjalan yhdyshenkilötilanne on hyvä. Ehkäisevän päihdetyön lakisääteinen toimielin toimii lain edellyttämällä tavalla jokaisessa maakunnan kunnassa. Monialainen ehkäisevää päihdetyötä toimeenpaneva työryhmä löytyy yhtä kuntaa lukuun ottamatta kaikista Etelä-Karjalan kunnista. Ehkäisevän päihdetyön suunnitelma on laadittu kaikissa kunnissa asianmukaisesti. Suunnitelma löytyy kunnan omana tai seudullisena osana mielenterveysja päihdesuunnitelmaa ja/tai hyvinvointikertomusta. Suunnitelma voi olla laadittu joko kunnan omana, seudullisena tai alueellisena. Kuvio 1. Ehkäisevän päihdetyön rakenteet Etelä-Karjalassa (n=9). 4.2. Kanta-Häme Kanta-Hämeen maakunta muodostuu kaikkiaan 11 kunnasta, joissa on 174 710 asukasta (v. 2015). Vastaukset saatiin kaikista kunnista: Forssa, Hattula, Hausjärvi, Humppila, Hämeenlinna, Janakkala, Jokioinen, Loppi, Riihimäki, Tammela ja Ypäjä. Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä järjestää alueen sosiaali- ja terveyspalvelut. Perusterveydenhuoltoa ja sosiaalipalveluita tarjoavat maakunnan kolme terveyskeskusaluetta; Hämeenlinnan seutu (Hattula, Hämeenlinna, Janakkala), Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä (Hausjär- 16 Aluehallintovirasto Ehkäisevä päihdetyö Etelä-Suomessa 2016

vi, Loppi, Riihimäki) ja Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä. Erikoissairaanhoito järjestetään Kanta-Hämeen keskussairaalassa (Hämeenlinnan ja Riihimäen yksiköt) (KHSHP 2017.) Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä tuottaa osan erikoissairaanhoidosta itse ja hankkii loput sairaanhoitopiiriltä (Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä 2016b). Sairaaloista Kanta-Hämeen keskussairaalan Hämeenlinnan yksikössä ja Forssan sairaalassa on ympärivuorokautinen päivystys (Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä 2016a). Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä järjestää päivystystä klo 22 asti, jonka jälkeen päivystys siirtyy Hämeenlinnaan (Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä 2017). Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri sekä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiirin kuntayhtymät kuuluvat Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueeseen (ERVA). Piirit huolehtivat oman alueensa asukkaiden erikoissairaanhoidosta, mutta toimivat myös keskenään tiiviissä, toisiaan tukevassa yhteistyössä, jotta paljon asiantuntemusta ja myös taloudellista panosta vaativa erikoissairaanhoito voidaan järjestää laadukkaasti ja tehokkaasti. Taulukko 3. Ehkäisevän päihdetyön rakenteiden olemassaolo kunnittain Kanta-Hämeen maakunnassa. Kanta-Hämeen maakunta Ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö Ehkäisevästä päihdetyöstä vastaava toimielin ja/tai toimielimen valtuuttama monialainen työryhmä Ehkäisevää päihdetyötä toimeenpaneva monialainen työryhmä Ehkäisevän päihdetyön sisältävä toimintasuunnitelma Forssa Ei Seudullinen Seudullinen päihdesuunnitelma. Lisäksi kunnan oma HVK valmisteilla, jonka osa ehkäisevä päihdetyö on. Hattula EOS ja seudullinen Hattula-verkko ja MiePä-työryhmä sekä alueellinen EPT seuturyhmä Seudullinen yhdistetty mielenterveysja päihdesuunnitelma ja ehkäisevä päihdetyö osa kunnan omaa HVK:ta Hausjärvi Lähes Kunnassa toimii yhdyshenkilö, mutta ei virallisesti nimettynä EOS Ei Seudullinen yhdistetty mielenterveysja päihdesuunnitelma ja ehkäisevä päihdetyö osa kunnan omaa HVK:ta Humppila Ei Seudullinen Seudullinen päihdesuunnitelma. Lisäksi HVK valmisteilla, jonka osa ehkäisevä päihdetyö on. Hämeenlinna Lähes Kunnassa toimii yhdyshenkilö, mutta Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen Seudulliset Mielenterveys- ja päihdetyön Seudullinen yhdistetty mielenterveysja päihde- 17

ei virallisesti nimettynä lautakunta ryhmät, Päty, Silta ja Seuturyhmä (Hattula, Janakkala ja HML) suunnitelma ja ehkäisevä päihdetyö osa kunnan omaa HVK:ta. Lisäksi valmisteilla seudullisen MiePä-suunnitelman päivitys. Janakkala Perusturvalautakunta Hämeenlinnan seudun ehkäisevän päihdetyön seuturyhmä Seudullinen yhdistetty mielenterveysja päihdesuunnitelma. Lisäksi valmisteilla kunnan oma HVK ja toimintasuunnitelma, jonka osa ehkäisevä päihdetyö on. Jokioinen Ei Lähes Seudullinen Forssan seudun ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöverkosto Seudullinen HVK valmisteilla, jonka osa ehkäisevä päihdetyö on. Loppi Ei Ei Ei Riihimäki Ei Lähes Ei Kunnan oma Nuorten monialainen työryhmä NUMO sekä seudullinen nuorisotyön Harppi -työryhmä Tammela Ei Lähes Seudullinen Forssan seudun ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöverkosto Seudullinen HVK valmisteilla, jonka osa ehkäisevä päihdetyö on. Ypäjä EOS* Lähes** (Nuorisotoimi) Seudullinen Forssan seudun ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöverkosto Seudullinen HVK valmisteilla, jonka osa ehkäisevä päihdetyö on. Yhteensä : 9 kpl : 2 kpl : 8 kpl : 6 kpl Lähes: 2 kpl Ei: 6 kpl Lähes: 1 kpl Lähes: 3 kpl Ei: 0 kpl EOS: 3 kpl Ei: 2 kpl Ei: 2kpl EOS: 0 kpl EOS: 0 kpl * Koska Ypäjä ei vastannut tarkennuskysymykseen määräaikaan mennessä, on Ypäjän vastaus toimielimen osalta muutettu EOS - vaihtoehdoksi, koska käytännössä nuorisotoimi ei ole kuntalain mukainen toimielin. ** Koska Ypäjä ei vastannut tarkennuskysymykseen määräaikaan mennessä, on Ypäjän vastaus suunnitelmien osalta muutettu sen mukaisesti mitä muissa ko. seudun kunnissa on vastattu seudullisen hyvinvointikertomuksen osalta. 18 Aluehallintovirasto Ehkäisevä päihdetyö Etelä-Suomessa 2016

Ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö on nimetty virallisesti Kanta-Hämeen maakunnan yhdeksään kuntaan (82 %). Lisäksi kahdessa kunnassa toimii ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö, jota ei ole virallisesti nimetty (18 %). Yli puolessa (55 %, 6 kuntaa) Kanta-Hämeen kunnista ei ollut esittää ehkäisevästä päihdetyöstä annetun lain (523/2015) mukaista kunnassa toimivaa toimielintä tai toimielimen valtuuttamaa työryhmää, joka huolehtii ehkäisevän päihdetyön toteutumisesta kunnassa. Lisäksi kolme kuntaa vastasi, ettei toimielimen tilanteesta kyselyhetkellä ollut tietoa. Toimielin puuttui tai siitä ei ollut tietoa yhteensä 82 %:ssa Kanta-Hämeen kunnista. Lain mukainen toimielin ilmoitettiin toimivan kahdessa Kanta-Hämeen kunnassa (18 %). Yhden kunnan vastausta toimielimen osalta, lähetetyistä tarkistuspyynnöistä huolimatta, on muutettu, koska vastaajan ilmoittama toimi ei käytännössä ole kuntalain mukainen toimielin. Monialainen ehkäisevää päihdetyötä toimeenpaneva, kaikki ikäryhmät huomioiva työryhmä on järjestetty Kanta-Hämeen maakunta-alueen kahdeksaan kuntaan (73 %). Yhdessä kunnassa työryhmän työskentely painottuu lasten ja nuorten ehkäisevään päihdetyöhön. Kahdessa kunnassa ei toimi monialaista työryhmää. Valtaosa Kanta-Hämeen kunnissa toimivista työryhmistä oli kartoitushetkellä alueellisesti tai seudullisesti toimivia. Ehkäisevän päihdetyön suunnitelma, yhdistetty mielenterveysja päihdetyön suunnitelma, hyvinvointisuunnitelma tai jokin muu edellä mainituista suunnitelmista osana hyvinvointikertomusta on päivitetty Kanta-Hämeen kuudessa kunnassa (55 %). Suunnitelmat ovat joko kunnan omia tai seudullisia ja joissakin kunnissa löytyi sekä kunnan oma, että seudullinen suunnitelma. Kolmessa Kanta-Hämeen kunnassa (27 %) oli valmisteilla seudullinen hyvinvointikertomus, jonka osa ehkäisevä päihdetyö on. Näistä yhden kunnan osalta annettua vastausta tulkittiin sen mukaisesti mitä muissa ko. seudun kunnissa on vastattu seudullisen hyvinvointikertomuksen osalta. Suunnitelma puuttui kahdesta kunnasta. Kuvio 2. Ehkäisevän päihdetyön rakenteet Kanta-Hämeessä (n=11). 4.3. Kymenlaakso Kymenlaakso on 7 kunnan ja 178 688 asukkaan maakunta (v. 2015). Kymenlaakso muodostuu Kouvolan ja Kotka-Haminan seuduista. Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalveluiden kuntayhtymän eli 19

Carean jäsenkuntia ovat Hamina, Kotka, Kouvola, Miehikkälä, Pyhtää ja Virolahti. Carean palvelut tuotetaan Kymenlaakson keskussairaalassa, Kymenlaakson psykiatrisessa sairaalassa ja sosiaalipalvelujen yksikössä. Lisäksi kuntayhtymä ostaa palveluja yliopistosairaalasta Helsingistä ja sairaala Ortonista. Kouvolan ja Kotkan perusterveydenhuolto järjestetään kuntien terveysasemilla. Erikoissairaanhoito ja päivystys järjestetään virka-aikojen ulkopuolella Pohjois-Kymen sairaalassa Kuusankoskella. (Kouvolan kaupunki 2017; Kotkan kaupunki 2017a.) Pyhtään sosiaali- ja terveyspalvelut tuottaa Attendo Oy Pyhtään terveyskeskuksessa (1.1.2015 lähtien) ja päivystys on Kymenlaakson keskussairaalassa. (Pyhtään kunta 2017.) Miehikkälän ja Virolahden sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelut järjestää Kaakon kaksikon sosiaali- ja terveystoimi. Toimipaikkoina toimivat Miehikkälän ja Virolahden terveysasemat. Kuntien erikoissairaanhoidosta vastaa Kymenlaakson keskussairaala, mutta erikoissairaanhoidon aikuisten mielenterveyspalveluita tarjoavat Miehikkälän ja Virolahden terveysasemat. Päivystys virkaaikojen ulkopuolella järjestetään Kymenlaakson keskussairaalassa sekä Haminan sairaalassa. (Miehikkälän kunta 2017.) Etelä-Kymenlaakson (Kotka, Hamina, Pyhtää, Virolahti ja Miehikkälä) sosiaali- ja kriisipäivystyksestä vastaa tukikeskus Villa Jensen 24/7 (Kotkan kaupunki 2017b). Taulukko 4. Ehkäisevän päihdetyön rakenteiden olemassaolo kunnittain Kymenlaakson maakunnassa. Kunta Ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö Ehkäisevästä päihdetyöstä vastaava toimielin ja/tai toimielimen valtuuttama monialainen työryhmä Ehkäisevää päihdetyötä toimeenpaneva monialainen työryhmä Ehkäisevän päihdetyön sisältävä toimintasuunnitelma Hamina Ei Seudullinen (Kotka, Hamina, Pyhtää, Virolahti, Miehikkälä) Seudullinen yhdistetty mielenterveysja päihdesuunnitelma sekä ehkäisevä päihdetyö osa kunnan omaa että seudullista HVK:ta Iitti Lähes Ei Kunnassa toimii yhdyshenkilö, muttei nimettynä Kunnan oma PETEryhmä ja seudullinen PETE Seudullinen yhdistetty mielenterveysja päihdesuunnitelma sekä ehkäisevä päihdetyö osa kunnan omaa HVK:ta Kotka Ei Hyvinvointityöryhmä Hyvinvointityöryhmä Seudullinen yhdistetty mielenterveysja päihdesuunnitelma ja ehkäisevä päihdetyö osa kunnan omaa HVK:ta Kouvola Aikuisväestön lautakunta Ehkäisevän päihdetyön osaamistiimi Yhdistetty mielenterveysja päihdesuunnitelma. Lisäksi valmisteilla kunnan oma HVK, jonka osa 20 Aluehallintovirasto Ehkäisevä päihdetyö Etelä-Suomessa 2016

ehkäisevä päihdetyö on.. Miehikkälä Sivistyslautakunta Kunnan oma Kaakon kaksikon lasten ja nuorten moniammatillinen työryhmä sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmä sekä maakunnallinen terveyden edistämisen työryhmä Yhdistetty mielenterveysja päihdesuunnitelma sekä ehkäisevä päihdetyö osa HVK:ta Pyhtää Virolahti Sivistyslautakunta Kunnan oma Kaakon kaksikon lasten ja nuorten moniammatillinen työryhmä sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmä sekä maakunnallinen terveyden edistämisen työryhmä Yhdistetty mielenterveysja päihdesuunnitelma sekä ehkäisevä päihdetyö osa Yhteensä : 4 kpl : 4 kpl : 6 kpl : 6 kpl Lähes: 1 kpl Ei: 2 kpl Lähes: 0 kpl Lähes: 0 kpl Ei: 1 kpl EOS: 0 kpl Ei: 0 kpl Ei: 0 kpl Ei vastausta: 1 kpl Ei vastausta: 1 kpl EOS: 0 kpl EOS: 0 kpl Ei vastausta: 1 kpl Ei vastausta: 1 kpl Kymenlaakson seitsemästä kunnasta vastaukset annettiin kuudesta kunnasta. Ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö on nimetty Kymenlaaksossa neljään kuntaan ja yhdessä kunnassa yhdyshenkilö toimii, muttei nimettynä. Yksi kunta ilmoitti, että kunnassa ei ole yhdyshenkilöä. Yhdyshenkilötilanne on kohtuullisen hyvä Kymenlaakson maakunnassa, koska 71 % kunnista on huolehtinut ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilön resursoinnista. Lain mukainen toimielin tai toimielimen valtuuttama työryhmä toimii neljässä (57 %) Kymenlaakson alueen kunnassa. Kahdessa kunnassa ei ole asetettu lain (Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä 523/2015), 5 :n mukaista toimielintä kuntaan, eikä näin ollen täytä uuden lain mukaista velvoitetta huolehtia ehkäisevän päihdetyön tarpeen mukaisesta organisoinnista alueellaan. Monialainen ehkäisevää päihdetyötä toimeenpaneva, kaikki ikäryhmät huomioiva työryhmä on järjestetty kaikkiin vastattuihin Kymenlaakson maakunnan kuuteen kuntaan (86 %). Ehkäisevän päihdetyön suunnitelma, yhdistetty mielenterveysja päihdetyön suunnitelma, tai jokin muu edellä mainituista suunnitelmista osana kunnan omaa/seudullista hyvinvointikertomusta on päivitetty Kymenlaakson kaikissa vastanneissa kuudessa kunnassa (86 %). 21

Kuvio 3. Ehkäisevän päihdetyön rakenteet Kymenlaaksossa (n=7). 4.4. Päijät-Häme Päijät-Hämeen maakunta muodostuu kaikkiaan 9 kunnasta, joissa on 201 615 asukasta (v. 2015). Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä (PHHYKY) järjestää suurilta osin alueen sosiaali- ja terveyspalvelut. Hyvinvointikuntayhtymä tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelut palvelut Asikkalaan, Hartolaan, Hollolaan, Iittiin, Kärkölään, Lahteen, Myrskylään, Orimattilaan, Padasjoelle ja Pukkilaan (PHHYKY 2017a). Sysmä ja Heinola järjestävät omat sosiaali- ja perusterveydenhuoltopalvelut, mutta yö ja viikonloppupäivystys ja erikoissairaanhoito järjestetään hyvinvointikuntayhtymän kautta Päijät-Hämeen keskussairaalassa (Wilén 2017). Sysmän perusterveydenhuollosta ja sosiaalipalveluista vastaa 1.1.2017 lähtien Attendo Oy (Sysmän kunta 2017). Heinola tuottaa nämä palvelut itse (Heinolan kaupunki 2017). Peruspalvelukeskus Oiva ja Aava ovat yhdistyneet PHHYKY:n (PHHYKY 2017b). Alueella on tapahtunut myös kuntaliitoksia, kun Nastola liittyi Lahteen ja Hämeenkoski liittyi Hollolaan (Kuntaliitto 2016). Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri sekä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiirin kuntayhtymät kuuluvat Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueeseen (ERVA). Piirit huolehtivat oman alueensa asukkaiden erikoissairaanhoidosta, mutta toimivat myös keskenään tiiviissä, toisiaan tukevassa yhteistyössä, jotta paljon asiantuntemusta ja myös taloudellista panosta vaativa erikoissairaanhoito voidaan järjestää laadukkaasti ja tehokkaasti. Taulukko 5. Ehkäisevän päihdetyön rakenteiden olemassaolo kunnittain Päijät-Hämeen maakunnassa. Kunta Ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö Ehkäisevästä päihdetyöstä vastaava toimielin ja/tai toimielimen valtuuttama monialainen työryhmä Ehkäisevää päihdetyötä toimeenpaneva monialainen työryhmä Ehkäisevän päihdetyön sisältävä toimintasuunnitelma Asikkala EOS Seudullinen Seudullinen Päijät- Hämeen ehkäisevän mielenterveysja päih- Ehkäisevä päihdetyö osa HVK:ta. 22 Aluehallintovirasto Ehkäisevä päihdetyö Etelä-Suomessa 2016

detyön Pete- verkosto Hartola Ei Ei Seudullinen Seudullinen Päijät- Hämeen ehkäisevän mielenterveysja päihdetyön seutukoordinaatioryhmä Heinola Ei Heinolan ehkäisevän mielenterveysja päihdetyön aluekoordinaatioryhmä sekä seudullinen Päijät-Hämeen ehkäisevän mielenterveysja päihdetyön seutukoordinaatioryhmä Seudullinen yhdistetty mielenterveysja päihdesuunnitelma sekä ehkäisevä päihdetyö osa kunnan omaa HVK:ta Hollola EOS Sekä kunnallinen että seudullinen Seudullinen PETE Päijät-Hämeen ehkäisevä mielenterveysja päihdetyö Seudullinen päihdesuunnitelma ja ehkäisevä päihdetyö osa kunnan omaa HVK:ta Kärkölä EOS Seudullinen Seudullinen Päijät- Hämeen ehkäisevän mielenterveysja päihdetyön Pete- verkosto Ehkäisevä päihdetyö osa HVK:ta. Lahti Päijät-Hämeen ehkäisevän mielenterveysja päihdetyön Lahden alueverkosto Ehkäisevän mielenterveysja päihdetyön Lahden alueverkosto ja seudullinen Päijät- Hämeen ehkäisevän työn verkosto Ehkäisevä päihdetyö osa HVK:ta. Orimattila Lähes Kunnassa toimii yhdyshenkilö, mutta ei virallisesti nimettynä Ehkäisevän päihdetyön toimielin Päijät-Hämeen ehkäisevän mielenterveysja päihdetyön seutukoordinaatioryhmä Kunnan oma yhdistetty mielenterveysja päihdesuunnitelma ja ehkäisevä päihdetyö osa HVK:ta.sekä seudullinen päihdesuunnitelma Padasjoki Ei EOS Seudullinen Päijät- Hämeen ehkäisevän mielenterveys ja päihdetyön Pete-verkosto Ehkäisevä päihdetyö osa HVK:ta. Sysmä Ei Ei Seudullinen Seudullinen Päijät- Hämeen ehkäisevän 23

mielenterveysja päihdetyön seutukoordinaatioryhmä Yhteensä : 7 kpl : 2 kpl : 9 kpl : 7 kpl Lähes: 1 kpl Ei: 3 kpl Lähes: 0 kpl Lähes: 0 kpl Ei: 1 kpl EOS: 4 kpl Ei: 0 kpl Ei: 2kpl EOS: 0 kpl EOS: 0 kpl Päijät-Hämeessä ehkäisevän päihdetyön tehtävästä vastaava nimetty yhdyshenkilö löytyy seitsemästä kunnasta (57 %) joko kunnallisena ja/tai seudullisena. Yhdestä kunnasta ilmoitetaan kunnassa toimivan yhdyshenkilö, mutta ei virallisesti nimettynä ja yhdestä kunnasta puuttuu yhdyshenkilö kokonaan. Ehkäisevän päihdetyön lakisääteinen toimielin tai toimielimen valtuuttama työryhmä puuttuu tai siitä ei ole vastaajalla ollut vastaushetkellä tietoa 77 %:sta maakunnan kuntia. Kaksi Päijät-Hämeen kuntaa ilmoittaa lain edellyttämän rakenteen löytyvän. Monialainen, ehkäisevää päihdetyötä toimeenpaneva työryhmä löytyy selvityksen mukaan kaikista Päijät-Hämeen kunnista. Kunnan ja/tai seudun ehkäisevän päihdetyön suunnitelma, yhdistetty mielenterveysja päihdetyön suunnitelma, tai jokin muu edellä mainituista suunnitelmista osana kunnan/seudullista hyvinvointikertomusta on laadittu seitsemässä kunnassa (78 %). Suunnitelma puuttui kahdesta kunnasta. Päijät-Hämeen ehkäisevän päihdetyön rakenteiden selvityksessä nousee esille huolestuttava havainto. Enemmistö Päijät-Hämeen kunnista (77 %) ei ole asettanut ehkäisevän päihdetyön rakenteita koskevan lain (523/2015), 5 :n mukaista toimielintä kuntaan, (tai ehkäisevästä päihdetyöstä vastannut toimija ei siitä tiedä) eikä näin ollen täytä uuden lain mukaista velvoitetta huolehtia ehkäisevän päihdetyön tarpeen mukaisesta organisoinnista alueellaan. Kuvio 4. Ehkäisevän päihdetyön rakenteet Päijät-Hämeessä (n=9). 24 Aluehallintovirasto Ehkäisevä päihdetyö Etelä-Suomessa 2016

4.5. Uusimaa Uudenmaan maakunta muodostuu kaikkiaan 26 kunnasta, joissa on 1 620 261 asukasta (v. 2015). Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUS on 24 kunnan (Askola, Espoo, Hanko, Helsinki, Hyvinkää, Inkoo, Järvenpää, Karkkila, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Lapinjärvi, Lohja, Loviisa, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Porvoo, Raasepori, Sipoo, Siuntio, Tuusula, Vantaa ja Vihti) muodostama kuntayhtymä. Sen tehtävänä on tuottaa jäsenkunnille ja niiden asukkaille tarpeellisia erikoissaraanhoidon- ja kehitysvammahuollon palveluja. 26 jäsenkuntaa järjestävät perusterveydenhuollon palvelut kuntien terveysasemilla. Hus järjestää erikoissairaanhoidon siihen kuuluvien 24 kunnan alueella. Myrskylän ja Pukkilan perusterveydenhuollosta, sosiaalipalveluista ja erikoissairaanhoidosta vastaa Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä (http://www.myrskyla.fi/index.php?id=44; http://www.pukkila.fi/index.php/perhe-ja-hyvinvointi/sosiaali-ja-terveyspalvelut). HUS on jaettu viiteen sairaanhoitoalueeseen, jotka toteuttavat konsernin strategiaa ja hallitsevat taloutta. Alueet ovat; HYKS-, Hyvinkään, Lohjan, Länsi-Uudenmaan ja Porvoon sairaanhoitoalue. Kaikilla sairaanhoitoalueilla järjestetään erikoissairaanhoidon palveluita ja päivystystä. (http://www.hus.fi/hustietoa/sairaanhoitoalueet/sivut/default.aspx.) Hyksin ervaan kuuluvat Uudenmaan sairaanhoitopiirin lisäksi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote ja Kymenlaakson sairaala- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Carea. Taulukko 6. Ehkäisevän päihdetyön rakenteiden olemassaolo kunnittain Uudenmaan maakunnassa. Kunta yh- Ehkäisevän päihdetyön dyshenkilö Ehkäisevästä päihdetyöstä vastaava toimielin ja/tai toimielimen valtuuttama monialainen työryhmä Ehkäisevää päihdetyötä toimeenpaneva monialainen työryhmä Ehkäisevän päihdetyön sisältävä toimintasuunnitelma Askola EOS Päihdetyöryhmä Ehkäisevä päihdetyö osa HVK:ta ja päihdesuunnitelma Espoo Lähes Kunnassa toimii yhdyshenkilö, muttei nimettynä Sosiaali- ja terveyslautakunta, jonka työtä tukee päihdeasian neuvottelukunta Ei Turvallisuussuunnitelma Hanko Ei Ei Lähes Valmisteilla jokin suunnitelma, jossa ehkäisevä päihdetyö mukana Helsinki Ei Toimielimen valtuuttama [Vastaaja ei nimennyt mikä] Ehkäisevä päihdetyö osa HVK:ta, yhdistetty mielenterveysja päihdesuunnitelma, päihdesuunnitelma sekä Vastuullisen alkoholinkäytön toimenpideoh- 25

jelma ja Savuton Helsinkiohjelma Hyvinkää Ehkäisevän mielenterveysja päihdetyön ja lähisuhdeväkivallan ennaltaehkäisytyöryhmä (kaupunginjohtaja nimennyt) Ehkäisevän mielenterveysja päihdetyön ja lähisuhdeväkivallan ennaltaehkäisytyö-ryhmä (kaupunginjohtaja nimennyt) HVK, päihdesuunnitelma sekä yhdistetty mielenterveysja päihdesuunnitelma. Lisäksi valmisteilla ehkäisevän mielenterveysja päihdetyön toimintasuunnitelma. Inkoo Ei Ei Ei Ehkäisevä päihdetyö osa HVK:ta. Järvenpää Lähes Kunnassa toimii yhdyshenkilö, muttei nimettynä Kunta OHR Kunta OHR Ehkäisevä päihdetyö osa HVK:ta ja päihdesuunnitelma Karkkila/ Ei Ei Ei Seudullinen yhdistetty mielenterveysja päihdesuunnitelma ja ehkäisevä päihdetyö osa kunnan omaa HVK:ta Kauniainen Ei Tejo, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmä Päihdesuunnitelma, ehkäisevä päihdetyö osa HVK:ta ja EPT strategia. Kerava Lähes Kunnassa toimii yhdyshenkilö, muttei nimettynä Ei Ei Kunnan oma ja seudullinen päihdesuunnitelma sekä kunnan oma yhdistetty mielenterveysja päihdesuunnitelma ja ehkäisevä päihdetyö osa HVK:ta Kirkkonummi Ei Ei Ei Lapinjärvi Ei Ei Ei Lohja Lähes Päihdesuunnitelma, yhdistetty mielenterveysja päihdesuunnitelma sekä ehkäisevä päihdetyö osa HVK:ta Yhdistetty mielenterveysja päihdesuunnitelma sekä ehkäisevä päihdetyö osa HVK:ta 26 Aluehallintovirasto Ehkäisevä päihdetyö Etelä-Suomessa 2016

Kunnassa toimii yhdyshenkilö, muttei nimettynä Ehkäisevän päihdetyön ryhmä Ehkäisevän päihdetyön ryhmä Seudullinen yhdistetty mielenterveysja päihdesuunnitelma sekä ehkäisevä päihdetyö kunnan omaa HVK:ta Loviisa Ei Ei Ei Yhdistetty mielenterveysja päihdesuunnitelma sekä ehkäisevä päihdetyö osa HVK:ta Myrskylä [Vastaaja ei nimennyt mikä] Seudullinen [vastaaja ei nimennyt mikä] Seudullinen päihdesuunnitelma, yhdistetty mielenterveysja päihdesuunnitelma sekä ehkäisevä päihdetyö osa kunnan omaa ja seudullista HVK:ta Mäntsälä Lähes Nuorten kanssa työskentelevien eri toimialojen yhteistyöryhmä Nuoriso- ja perhetuen tiimi, Huima- ja Avain-työryhmät Päihdesuunnitelma ja ehkäisevä päihdetyö osa HVK:ta Nurmijärvi Ei Lähes Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ohjausryhmä Yhdistetty mielenterveysja päihdesuunnitelma Pornainen Lähes Seudullinen Lautakunta [vastaaja ei määritellyt mikä] Nuorisolain mukainen Huoliryhmä Seudullinen päihdesuunnitelma, yhdistetty mielenterveysja päihdesuunnitelma sekä ehkäisevä päihdetyö osa HVK:ta. Porvoo Ei Mielenterveys- ja päihdetyöryhmä Ehkäisevä päihdetyö osa HVK:ta Pukkila / Ehkäisevän päihdetyön tiimi (kunnanhallituksen nimeämä toimikunta) Ehkäisevän päihdetyön tiimi (kunnanhallituksen nimeämä toimikunta) Seudullinen päihdesuunnitelma, yhdistetty mielenterveysja päihdetyön suunnitelma ja ehkäisevä päihdetyö osa HVK:ta sekä kunnallinen EPTvuosikello Raasepori Ei Lähes Grundtrygghetsnämnden [perusturvalautakunta] Valmisteilla kunnan oma [Vastaaja ei nimennyt mikä] 27

Sipoo Ei Ei Ei Päihdesuunnitelma, ehkäisevä päihdetyö osa HVK:ta sekä ehkäisevä päihdetyö osa Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa Siuntio Ei Ei Hyvinvointityöryhmä Ehkäisevä päihdetyö osa HVK:ta Tuusula Vantaa Ei Ei Ei Ei Ei Päihdesuunnitelma, yhdistetty mielenterveysja päihdesuunnitelma sekä ehkäisevä päihdetyö osa HVK:ta Vihti Ei Ei Ei Seudullinen yhdistetty mielenterveysja päihdesuunnitelma ja ehkäisevä päihdetyö osa kunnan omaa HVK:ta Yhteensä : 14 kpl : 10 kpl : 9 kpl : 23 kpl Lähes: 4 kpl Ei: 15 kpl Lähes: 3 kpl Lähes: 2 kpl Ei: 8 kpl EOS: 1 kpl Ei: 14 kpl Ei: 1 kpl EOS: 0 kpl EOS: 0 kpl Uudellamaalla ehkäisevän päihdetyön tehtävästä vastaava nimetty yhdyshenkilö löytyy 18 kunnasta (69 %) joko kunnallisena tai seudullisena. Neljässä näistä kunnista yhdyshenkilöä ei ole virallisesti nimetty. Kahdeksasta (31 %) kunnasta puuttuu yhdyshenkilö. Ehkäisevästä päihdetyöstä vastaava lakisääteinen toimielin tai toimielimen valtuuttama työryhmä toimii Uudellamaalla vain kymmenessä kunnassa (38 %). Uudenmaan 15 kunnasta puuttuu lain (523/2015) mukainen toimielin, jonka vastuulla ehkäisevä päihdetyö kunnassa tulisi tapahtua. Lisäksi yksi kunta vastaa, että toimielimestä ei ole tietoa. Monialainen ehkäisevää päihdetyötä toimeenpaneva, kaikki ikäryhmät huomioiva työryhmä löytyy selvityksen mukaan Uudeltamaalta yhdeksästä (35 %) kunnasta. Näiden lisäksi kolme kuntaa ilmoittivat vastauksissaan työryhmätyöskentelyn painottuvan lapsiin ja nuoriin. Huomioitavaa on, että Uudeltamaalta 14 kuntaa vastaa, ettei ehkäisevää päihdetyötä toimeenpanevaa työryhmää ole. Uudenmaan kuntien osalta ehkäisevän päihdetyön järjestämisessä voidaan katsoa olevan huomattava puute, koska toimielintä ei ehkäisevän päihdetyöhön ole 58 %:ssa Uudenmaan kuntia järjestetty. Valtaosa kunnista on laiminlyönyt lain (Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä 523/2015) 5 :n mukaisen toimielimen perustamisen kuntaan, eikä näin ollen täytä lain mukaista velvoitetta huolehtia ehkäisevän päihdetyön tarpeen mukaisesta organisoinnista alueellaan. 28 Aluehallintovirasto Ehkäisevä päihdetyö Etelä-Suomessa 2016

Toimielimen puuttumisesta johtuvaa rakenteellista epäkohtaa lisää 11:sta Uudenmaan kunnassa se, että ehkäisevän päihdetyön käytännön työtä toimeenpaneva työryhmä puuttuu osassa samoja kuntia, joissa ei ole toimielintä. Kunnan ja/tai seudun ehkäisevän päihdetyön suunnitelma, yhdistetty mielenterveysja päihdetyön suunnitelma, tai jokin muu edellä mainituista suunnitelmista osana kunnan/seudullista hyvinvointikertomusta on laadittu 23:ssa alueen kunnista (88 %). Suunnitelma oli valmisteilla kahdessa kunnassa. Suunnitelma puuttui ainoastaan yhdestä kunnasta. Kuvio 5. Ehkäisevän päihdetyön rakenteet Uudellamaalla (n=26). 4.6. Yhteenveto ja johtopäätökset arvioinnista Joko kunnallinen tai seudullinen ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö on nimetty 69 prosenttiin kunnista. Kunnista 13 prosentissa toimii yhdyshenkilö, mutta häntä ei ole erikseen tehtävään nimetty. Ehkäisevän päihdetyön järjestämistä koskevan lain mukainen ehkäisevästä päihdetyöstä vastaava toimielin on nimetty ja/tai se on valtuuttanut ehkäisevän päihdetyön käytännön toteuttamisen jollekin monialaiselle joko kunnalliselle tai seudulliselle työryhmälle 45 prosentissa alueen kunnista. Viisi kuntaa on nimennyt vastaavan toimielimen, mutta kunnassa tai seudulla ei toimi monialaista työryhmää, joka käytännössä toimeenpanee koordinoidusti ehkäisevän päihdetyön toimia. Toimialueen 11 kunnan vastauksista ilmenee, että niistä puuttuu sekä lain mukainen toimielin että monialainen työryhmä, joka käytännössä toteuttaa ja koordinoi ehkäisevää päihdetyötä. Kuluvan valtuustokauden (2013 2016) aikana 84 %:ssa kunnista ilmoittaa laatineensa tai päivittäneensä joko päihdesuunnitelman, yhdistetyn päihde- ja mielenterveyssuunnitelman, hyvinvointikertomuksen ja siihen liittyvän toimintasuunnitelman tai jonkin muun suunnitelman, joka kattaa kaikki ikäryhmät ja jotka pitävät sisällään myös ehkäisevän päihdetyön. Kuudessa prosentissa kunnista ehkäisevän päihdetyön kattava toimintasuunnitelma oli valmisteilla ja kahdeksassa prosentissa kunnista mitään edellä mainituista suunnitelmista ei löytynyt ajantasaisena. 29

Maakunnista vahvimmat arvioidut ehkäisevän päihdetyön rakenteet ovat Etelä-Karjalan maakunnassa. Yleisesti ottaen eniten kehitettävää Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialueella vaikuttaa olevan Uudellamaalla. Kuvio 6. Ehkäisevän päihdetyön rakenteet Etelä-Suomen eri maakunnissa osa-alueittain. Kokonaisuudessaan voidaan todeta, että aiempiin vuosiin verrattuna ehkäisevän päihdetyön rakenteet ovat pysyneet miltei samoina kaikissa viidessä alueen maakunnassa. Tilanteeseen on mahdollisesti vaikuttanut kehitteillä oleva Sote-uudistus sekä seudullisten yhteistyörakenteiden synnyttämä kuntien 30 Aluehallintovirasto Ehkäisevä päihdetyö Etelä-Suomessa 2016