1(11) YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 19 YLO Dnro 0201Y1553-113 Annettu julkipanon jälkeen 29.3.2007 ASIA Päätös Hannu Koivulan ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee 2050 lihasian sikalan laajentamista 2930 lihasian sikalaksi. LUVAN HAKIJA Hannu Koivula Ylenjoentie 120, 31400 SOMERO Toimialatunnus: 01012 Liike- ja yhteisötunnus: 1296326-9 LAITOS/TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Sikala sijaitsee Someron kaupungin Kivisojan kylässä kiinteistöllä Varpuniitty RN:o 6:3 yllämainitussa osoitteessa. Sikalan paikka on esitetty liitteenä olevassa sijaintikartassa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentin kohta 11 a LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Lupaviranomainen on Lounais-Suomen ympäristökeskus: Ympäristönsuojelulaki 31 :n 2 momentti Ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentin kohta 10 a ASIAN VIREILLETULO JA AIKAISEMMAT VAIHEET Hakemus on jätetty Lounais-Suomen ympäristökeskukselle 7.5.2001. Lounais-Suomen ympäristökeskus on myöntänyt 24.10.2001 Hannu Koivulalla ympäristöluvan kiinteistöllä Varpuniitty RN:o 6:3 sijaitsevan sikalan laajentamiseen ja biokaasulaitoksen perustamiseen sekä kiinteistöllä Ala-Hurri RN:o 1:86 sijaitsevan sikalan toiminnan jatkamiseen. Korkein hallinto-oikeus on 28.10.2004 antamallaan päätöksellä pitänyt voimassa Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen 20.3.2003 n:o 03/0035/3, jossa Vaasan hallinto-oikeus on kumonnut Lounais-Suomen ympäristökeskuksen kyseisen päätöksen ja palauttanut asian ympäristökeskukselle uudelleen käsiteltäväksi kiinteistöllä Varpuniitty RN:o 6:3 sijaitsevien toimintojen osalta. Sikalatoiminta kiinteistöllä Ala-Hurri RN:o 1:86 kuuluu kunnan toimivaltaan. Itsenäisyydenaukio 2 PL 47, 20801Turku Puh. (02) 525 3500 Faksi (02) 525 3509 kirjaamo.los@ymparisto.fi www.ymparisto.fi/los Självständighetsplan 2 PB 47, FI-20801 Åbo, Finland Tfn +358 2 525 35 00 Fax +358 2 525 35 09 kirjaamo.los@ymparisto.fi www.miljo.fi/los Valtakatu 6, 28100 Pori Puh. (02) 525 3500 Faksi (02) 525 3759 kirjaamo.los@ymparisto.fi www.ymparisto.fi/los Valtakatu 6, FI-28100 Björneborg, Finland Tfn (02) 525 35 00 Fax (02) 525 37 59 kirjaamo.los@ymparisto.fi www.miljo.fi/los
Hakija on uusinut hakemuksen 28.2.2006, mutta biokaasulaitoshankkeesta on luovuttu. 2/11 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Someron kaupungin ympäristö- ja valvontalautakunta on myöntänyt 28.8.1996 ympäristöluvan 2000 lihasian sikalalle. Sikala sijaitsee kaavoittamattomalla alueella. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Sikala sijaitsee Painion vesistöalueella (27.043). Sikalan sijoituspaikka ei ole tärkeällä eikä muullakaan vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella. Uusi sikalarakennus sijoittuu nykyisten sikalarakennusten eteläpuolelle samansuuntaisesti aivan olemassa olevien rakennusten viereen. Sikalan ympäristö on peltoa. Lähimmät naapurit sijaitsevat noin 250 metrin päässä sikalarakennusten eteläpuolella, noin 350 metrin päässä kaakkoispuolella ja noin 500 metrin päässä luoteispuolella. Sikalan ja lietesäiliöiden vierestä laskee Kivisoja kahteen suuntaan. Oja on täytetty vuonna 1998 lietesäiliön rakentamisen yhteydessä vedenjakajan kohdalta. Maastomittausten perusteella oja laskee sikalan kohdalta kiinteistön Suomensalo RN:o 1:38 suuntaan. LAITOKSEN TOIMINTA Ympäristölupaa haetaan lihasikalan laajentamiseen 880 lihasialla, joten laajennuksen jälkeen sikalassa on tilat 2 930 lihasialle. Vuosittain tullaan tuottamaan noin 660 000 kiloa sianlihaa. Sikalassa on alipaineilmastointi ja poistohormit sijaitsevat katon päällä. Korvausilma otetaan pääosin räystäiden alta, olemassa olevissa sikalarakennuksissa osittain myös katolta. Sikala tulee toimimaan lietelantajärjestelmällä. Sikalan yhteydessä on kolme lietesäiliötä, joiden yhteenlaskettu tilavuus lietekuiluineen on noin 5170 m 3. Laajennuksen yhteydessä rakennetaan olemassa olevien lietesäiliöiden viereen noin 900 m 3 :n lietesäiliö. Eläinsuojien pesu- ja WC- vedet johdetaan lietesäiliöön. Lietesäiliöt ovat betonirakenteisia ja kattamattomia. Sikalasta tuleva lanta (noin 5 860 m 3 lietelantaa vuodessa) levitetään omille (136 ha), vuokra (56 ha) ja sopimuspelloille (129 ha). Lietelantaa levitetään keväällä ja syksyllä. Tilalla on kolme polttoainesäiliötä. Sikalassa on 5 m 3 :n suoja-altaalla varustettu säiliö. Kuivurin säiliö on kooltaan 15 m 3 ja se on varustettu kaksoisvaipalla. Lisäksi tilalla on 2,7 m 3 :n ulkotiloissa oleva naftasäiliö, joka on varustettu mittarilla. Sikalassa käytettävä vesi otetaan omasta porakaivosta, joka sijaitsee kalustohallin ja sikalarakennuksen välissä. Asuinrakennuksen käyttövesi otetaan rengaskaivosta, joka sijaitsee asuinrakennuksen edustalla. Molempien kaivojen vesi on tutkittu ja hyväksi todettu. Tila on liittynyt maatalouden ympäristötukijärjestelmään. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Toiminnasta syntyvät päästöt ovat mahdolliset ravinnepäästöt vesistöön ja päästöt ilmaan. Suurimmat riskivaiheet päästöille ovat lannan levitys ja siihen liittyvä lannan käsittely. Päästöt vesistöön ja pohjavesiin minimoidaan varastoimalla lanta vesitiiviissä lantavarastoissa.
3/11 Hajuhaittoja aiheuttavat sikalan ilmanvaihto sekä lannan varastointi ja levitys. Hakijan tarkoituksena on vähentää haittaa mm. levittämällä lietelanta letkulevittimellä. Pajulanjoen varressa sijaitsevilla pelloilla on rannassa suojakaistat, joille lantaa ei levitetä. Pelloille kasvustoon levittämistä ei ole tehty muistuttajien läheisyydessä. Öljyvahingot ehkäistään ennakolta käyttämällä tähän tarkoitukseen hyväksyttyjä säiliöitä ja tarkastamalla niiden kunto riittävän usein. Melua syntyy mm. toiminnan kannalta tarpeellisesta liikenteestä. Liemirehuauto käy kerran viikossa, eläinkuljetusauto käy kolme kertaa kuukaudessa ja rehuauto käy noin kerran kuukaudessa. Tilalla kuolleet eläimet (arvion mukaan noin 1,5 tonnia vuodessa) varastoidaan kylmäsäilytystilassa (Biobox) ja toimitetaan käsiteltäväksi eläinjätteen käsittelylaitokselle. Jäteöljyt, vanhat torjunta-aineet, akut ja loisteputket viedään ongelmajätteiden keräykseen. Metalliromut viedään kierrätykseen. Muista jätteistä on sopimus jätehuoltoyrittäjän kanssa. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Toiminnasta ei aiheudu merkittäviä pysyviä vaikutuksia ympäristöön eikä hakemuksen mukainen toiminta edellytä ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaista selvitystä. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydentäminen Hakija on täydentänyt hakemusta asemapiirroksella 16.3.2007. Lupahakemuksen tiedottaminen Hakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Someron kaupungin virallisella ilmoitustaululla 20.4. 20.5.2006 ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen virallisella ilmoitustaululla 12.4. 12.5.2006. Kuulutusta koskeva ilmoitus on julkaistu Somero-lehdessä 21.4.2006. Asiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Someron kaupunginvirastossa ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa. Lisäksi hakemuksesta on erikseen tiedotettu 12.4.2006 päivätyllä kirjeellä tiedossa oleville asianosaisille. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Hakijan kanssa on 2.3.2007 pidetty neuvottelu, jossa käytiin läpi hakemukseen liittyviä asioita. Lausunnot Someron kaupunginhallitus (29.5.2006) yhtyy lausuntonaan perusturvalautakunnan asiassa antamaan lausuntoon. Someron kaupungin perusturvalautakunta (16.5.2006) toteaa lausuntonaan, että - eläinsuojan lantalaratkaisun tekninen toteutus tulee hoitaa siten, että eläinsuoja ja siitä kertyvä lanta ja muu jäte hoidetaan niin, ettei niistä aiheudu terveydellistä haittaa sioille eikä ympäristölle sekä erityisesti tulee huomioida lietesiirtojen toimivuus siten, että se toimii kaikkina vuodenaikoina tarpeen mukaisesti;
4/11 - tulee huomioida sikalan ilmastoinnin vaikutus ympäristön hajukuormitukseen sekä se miten ilmastoinnin poistot on suunnattu ja millä korkeuksilla ne sijaitsevat sekä vaikutus lähellä sijaitseviin mahdollisiin häiriintyviin kohteisiin. Samalla tulee turvata se, että sikalaan saadaan tarpeen mukaisesti ja riittävän puhdasta ilmaa; - kuljetusten määrä tulee selvittää ja huomioida sen vaikutus alueen liikenteeseen; - tulee ottaa huomioon talousvesikaivon sijainti tilalla harjoitettavien toimintoihin nähden ja huolehtia, ettei toiminta aiheuta talousvesikaivon pilaantumisen vaaraa; - tulee arvioida kaikkien jätteiden määrä ja luotava menettelytapakuvaukset kaikkien jätteiden käsittelylle; - tulee huomioida se, mitä säädöksissä on eläinjätteen käsittelystä sekä muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä vaaditaan ja että - sioille tarkoitetun eläinsuojan rakentamisessa, varustuksessa ja kunnossapidossa tulee ottaa huomioon mitä on todettu sikojen pidolle asetettavissa eläinsuojeluvaatimuksissa. Someron kaupungin ympäristölautakunta (31.5.2006) toteaa lausuntonaan, että - koska hakemuksessa ei ole asemapiirrosta, josta rakennettavan sikalarakennuksen ja lietesäiliön sijainti ilmenisi, päätös on muotoiltava siten, että niiden sijainti siitä ilmenee; - yleisesti vallitseviin tuuliin nähden ympäröivä asutus ei sijaitse hajujen kannalta hankalassa suunnassa. Muistuttajien esittämien hajuhaittojen suhteen tulee myös ottaa huomioon, että muistuttajien kiinteistöt sijaitsevat sikalarakennuksista suhteellisen kaukana. Lähimmälle naapurille mahdollisesti aiheutuvien hajuhaittojen varalta tulisi varautua esimerkiksi kelluvan katteen käyttämiseen; - lantaa käsiteltäessä ja levitettäessä hajuhaittoja tietysti ilmenee kyseisten peltojen läheisyydessä ja laajemmallakin alueella. Osa lannanlevitykseen käytettävistä pelloista sijaitsee lähellä asemakaava-aluetta tai muuten lähellä asutusta ja lupaehtoihin on syytä kirjata, että lannanlevitys toteutettaisiin siten, että asutukseen jätettäisiin riittävän leveät suojavyöhykkeet ja että levitys ajoitettaisiin siten, että haju- ja kärpäshaitat olisivat mahdollisimman vähäiset. Myös pellon muokkaus levityksen jälkeen on tehtävä mahdollisimman nopeasti; - osa lannanlevitykseen käytettävistä pelloista rajoittuu vesistöön tai valtaojiin ja näiden varsille samoin kuin mahdollisten talousvesikaivojen ympärille tulee jättää riittävän leveät suojaalueet, joille ei lantaa levitetä ja että - hakijan on huolehdittava siitä, että lantamäärään nähden on jatkuvasti riittävästi levitykseen käytettävää peltoa. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta on jätetty kolme muistutusta. Muistutuksessa 1 todetaan mm., että muistuttaja omistaa kolme kiinteistöä hakijan tilan rajalla. Kiinteistöillä ei tällä hetkellä sijaitse asuinrakennuksia. Koivulan sikala aiheuttaa jo nykyiselläänkin hajuhaittoja ja terveysriskejä sekä haittoja vesistöille. Lisäksi sikalan läheisyys alentaa hänen kiinteistöjensä arvoa. Mikäli lupa myönnetään, tulee viranomaisten valvoa, ettei toimenpiteestä aiheudu muille mitään haittoja ja että myös nykyiset haitat eliminoidaan pois. Muistutuksessa 2 vastustetaan luvan myöntämistä. Muistutuksessa todetaan mm., että jo nykyisin hajuhaitat ovat niin suuret, että muistuttajan kiinteistö joudutaan pitämään käyttämättömänä. Asiapapereista ei selviä, mihin ja miten laajennus toteutetaan. Asemapiirros ei ole ajan tasalla. Hakemus on biokaasulaitosta lukuun ottamatta sama kuin vuonna 2001. Muistuttaja on tuolloin (1.7.2001) tehnyt muistutuksen Lounais-Suomen ympäristökeskukselle, valituksen (19.11.2001) Vaasan hallinto-oikeudelle ja vastineen (21.5.2003) korkeimmalle hallintooikeudelle. Nyt muistuttaja ilmoittaa uudistavansa kaikki edellä luetelluissa esittämänsä vaatimukset ja muistutukset.
Muistutuksessa vaaditaan: - lietesäiliö pois Varpuniitunojan päältä - vuotojen keräilyalue - pellon salaojat pois lietesäiliön vierestä - lietesäiliöihin kunnon katteet - lietteen käsittely vain suljetussa tilassa - ilmastointiin kunnon suodatukset - lannan levitys vain multaamalla. 5/11 Lisäksi vaaditaan, että sikalan eteen perustetaan 50 metriä leveä havupuukaista suojaamaan Suomensalon kiinteistöä sikalan haitallisilta päästöiltä. Muistutuksessa 3 todetaan mm., että osa allekirjoittajista teki vuonna 2001 muistutuksen ja valituksen saman hakijan silloisesta hakemuksesta ja tuolloin KHO:ssa lupa evättiin. Allekirjoittajat toistavat, mitä tuolloin ovat hakemuksen johdosta todenneet lisäten, että mitään aistittavissa olevaa ei ole tehty mm. hajuhaittojen eliminoimiseksi. Hajuhaitan lisäksi muistutuksessa mainitaan sikalan aiheuttavan myös haittoja Paimionjoen vesistölle. Samoin todetaan todennäköisesti aiheutuvan myös pohjaveden pilaantumista. Muistuttajat toteavat, että haitan aiheuttajan tulee olla korvausvelvollinen jouduttaessa mm. liittymään kunnalliseen vesijohtoverkostoon. Lietesäiliöt tulee varustaa niin tiiviiksi, että niistä ei pääse hajupäästöjä edes lietteen sekoitusvaiheessa. Myös lietekuljetukset tulee tehdä sellaiseen aikaan ja sellaisella tavalla, ettei haju- ym. haittoja aiheuteta. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on varattu tilaisuus vastineen jättämiseen lausuntojen ja muistutusten johdosta. Vastine on jätetty 16.3.2007. Vastineessa todetaan mm., että kiinteistöllä Suomensalo RN:o 1:38 ei ole kukaan asunut vuoden 1972 jälkeen ei edes kesäasukkaita ole koskaan ollut. Omistaja asuu noin 15 kilometrin päässä ja käy muutaman kerran vuodessa maatilalla. Lähinaapurit eivät valita ja asuvat jatkuvasti tiloillaan. Toiminnanharjoittaja esittää, että mikäli ympäristölupapäätöksestä valitetaan, niin Vaasan hallinto-oikeus tekisi tilakatselmuksen ennen päätöksen antamista. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Lounais-Suomen ympäristökeskus myöntää Hannu Koivulalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen luvan 2 050 lihasian sikalan laajentamiseen 2 930 lihasian sikalaksi Someron kaupungin Kivisojan kylässä kiinteistöllä Varpuniitty RN:o 6:3. Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa esitetyllä tavalla ellei seuraavissa lupamääräyksissä toisin määrätä. Ikäjakaumakohtaisia eläinmääriä voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa ja ympäristövaikutuksia. Lausunnoissa ja muistutuksissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ja perusteluista ilmenevällä tavalla.
6/11 LUPAMÄÄRÄYKSET Lannan varastointi ja käsittely 1. Sikalan toiminnassa syntyvä lanta, pesuvedet ja muut jätevedet on varastoitava vesitiiviissä lannan varastointitiloissa. Sade- ja sulamisvesien valuminen lannan säilytystiloihin on estettävä. Käytettävissä tulee olla niin paljon lannan säilytystilaa, että siihen voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertyvä lanta eli luvanmukaisella eläinmäärällä vähintään 5 860 m 3 lietetilavuutta. Jos lietesäiliötä ei kateta siten, että sadevesien pääsy säiliöön estyy, on säiliön tilavuuteen lisättävä säiliökorkeutta 300 mm. 2. Sikalarakennusten ja lantavarastojen rakenteiden tulee estää lannan, virtsan ja niistä aiheutuvien valumavesien joutuminen pinta- ja pohjavesiin. Vahingon tai onnettomuuden seurauksesta ympäristöön joutunut lanta on välittömästi korjattava talteen. 3. Lietesäiliössä tulee olla säiliön alta päin täyttöä varten tarpeelliset rakennelmat ja laitteet ja niitä on käytettävä ainakin sulan maan aikana. Lisäksi kaikki lietesäiliöt on katettava vähintään kelluvalla katteella ja pidettävä katettuina työteknisiä syitä lukuun ottamatta. Uusi lietesäiliö on suunniteltava ja rakennettava siten, että se voidaan tarvittaessa myöhemmin kattaa kiinteällä katteella. Lietesäiliön valmistumisesta tulee ilmoittaa Lounais-Suomen ympäristökeskukselle. 4. Eläinten pito, sikalarakennusten ilmanvaihto sekä lannan käsittely ja varastointi on järjestettävä ja hoidettava siten, ettei toiminnasta aiheudu naapureille kohtuutonta rasitusta. Uuden lihasikalan lietekuiluihin on asennettava jäähdytysputket. 5. Lantavarastot on tyhjennettävä vuosittain. Tyhjennyksen yhteydessä on tarkistettava lantavarastojen kunto ja havaitut puutteet on korjattava välittömästi. 6. Lanta, pesu- ja jätevedet on hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Niitä voidaan tämän lisäksi myös toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Toiminnanharjoittajalla tulee olla käytettävissä lannan levitykseen soveltuvaa peltoa eläinmäärään nähden riittävästi. 7. Lannan käsittely- ja levitysajankohtaa sekä levityspellon sijaintia valittaessa tulee ottaa huomioon ympäristöviihtyvyystekijät ja naapureille aiheutuva hajuhaitta. Lietelannan levitystä pelloille sekä siihen liittyvää lietelannan sekoitusta lietesäiliöissä saa suorittaa arkisin maanantaista perjantaihin pois lukien arkipyhät. 8. Lannan kuormaaminen ajoneuvoon tulee tehdä tiivispohjaisella alustalla. Rakenteiden ja laitteiden on lisäksi oltava sellaisia, ettei tyhjennysten, siirtojen ja kuljetusten aikana pääse tapahtumaan vuotoja. Lannan kuljetukseen käytettävät tiet on pidettävä siisteinä ja kunnossa. 9. Lantaa levitettäessä on talousvesikaivojen ympärille ja vesistöjen sekä lasku- ja valtaojien varsille jätettävä riittävän leveät suoja-alueet, joille ei levitetä lantaa. 10. Lantaa ei saa levittää luokitelluille pohjavesialueille. Tulvaherkille pelloille lantaa saa levittää vasta kevättulvien kuivuttua. Lannan syyslevitys tulvaherkille pelloille on kielletty.
7/11 Jätteet 11. Sikalassa syntyvä eläinjäte on toimitettava mahdollisimman pian käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto ja käsittely on hyväksytty. Mikäli eläinjätettä joudutaan välivarastoimaan asianmukaisen kuljetuksen järjestämiseksi, on välivarastointi ja käsittely järjestettävä kunnan terveysviranomaisen hyväksymällä tavalla. 12. Raaka-aineet, polttonesteet, kemikaalit, tuotteet ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä tilalla niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai saastumisvaaraa maaperälle tai pinta- tai pohjavedelle eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Polttonestevarastojen tulee soveltua käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto tulee tarkastaa riittävän usein. Kemikaalien, kuten torjunta- ja pesuaineiden varastoinnissa ja käytössä tulee noudattaa kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeissa annettuja ohjeita. 13. Haittaeläimiä, kuten rottia, hiiriä ja kärpäsiä, tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyisyyteen ja eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. 14. Ongelmajätteet, kuten jäteöljy, akut ja loisteputket tulee toimittaa ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen. 15. Hyötykelpoiset jätteet, kuten paperi- ja pahvijäte, muovijäte ja metalliromu tulee toimittaa hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn. 16. Toiminnanharjoittajan on pyydettäessä esitettävä tiedot toiminnassa syntyneiden jätteiden lajeista, määristä ja niiden toimituspaikoista sekä toimitusajankohdista. Raportointi 17. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa laitoksen toiminnasta. Yhteenveto kirjanpidosta tulee toimittaa ympäristökeskukselle vuosittain seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: - tiedot eläinmääristä; - tiedot lantamääristä ja levitysaloista; - jäljennökset uusista tai muutetuista lannan vastaanottosopimuksista; - tiedot kuolleitten eläinten määristä, toimituspaikoista ja käsittelytavoista; - tiedot laitoksen toiminnassa tapahtuneista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista. Muut määräykset 18. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon. 19. Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää haittaa, on ilmoitettava välittömästi Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 20. Toiminnanharjoittajan vaihtumisesta ja tuotannon muuttamisesta, pitkäaikaisesta keskeyttämisestä tai lopettamisesta on ilmoitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.
21. Tuotannon loppuessa tai keskeytyessä on varastoitu lanta ja muut jätteet toimitettava asianmukaiseen hyötykäyttöön tai keräykseen. RATKAISUN PERUSTELUT 8/11 Luvan myöntämisen edellytykset Sikalan sijaintipaikka ja sen ympäristö, etäisyydet lähimpiin häiriintyviin kohteisiin ja toiminnan laajuus huomioon ottaen Lounais-Suomen ympäristökeskus katsoo, että toiminnan ympäristövaikutukset voidaan hakemuksessa esitetyillä ratkaisuilla ja luvan määräyksissä määrätyillä menetelmillä vähentää siinä määrin, että sikalan lupamääräysten mukainen toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty ja siten ympäristöluvan myöntämisen edellytykset. Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti laitoksen toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta täyttää jätelain vaatimukset jätteiden määrän vähentämisestä ja jätteiden hyödyntämisestä. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset. Hakemukseen liitetyissä suunnitelmissa on esitetty käytettäväksi sellaisia menetelmiä, joista on hyviä käytännön kokemuksia ja jotka on taloudellisesti mahdollisia toteuttaa. Hakemuksen suunnitelmat huomioon ottaen laitoksen toiminnan voidaan arvioida olevan tämänhetkisen parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. Lupamääräysten perustelut Lupamääräys 1 on annettu sen varmistamiseksi, että lannan käsittelystä tilalla ei aiheudu haittaa ympäristölle ja että lannan käsittely tapahtuu valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) mukaisesti. Ylimääräisten vesien pääsy lannan varastointitiloihin aiheuttaa lantavarastojen täyttymisen ennenaikaisesti. Kattamattomissa lantavarastoissa tulee varautua vuosittaisen keskimääräisen sadevesimäärän varastointiin. Lupamääräykset 2 5 ja 8 on annettu sen varmistamiseksi, että lantavarastojen käyttö ei aiheuta terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista. Lannan varastointi sekä lantavarastojen täyttö ja tyhjennys ovat toimintoja, joista saattaa aiheutua päästöjä vesiin, mikäli toimintaa ei harjoiteta riittävällä huolellisuudella ja varovaisuudella. Lupamääräykset 1 10 on annettu toiminnasta aiheutuvien hajuhaittojen ja vesistökuormituksen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Lietesäiliöiden kattaminen estää ammoniakin haihtumista ilmaan ja pienentää hajuhaittoja. Lantavarastojen vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja samalla niiden rakenteet voidaan tarkastaa silmämääräisesti mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Lannan levitysala perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen fosforilannoitustarpeeseen siten, että levitettävä lantamäärä mitoitetaan todellisen tarpeen mukaan ottaen huomioon viljeltävä kasvi, maaperä ja saavutettu keskimääräinen satotaso.
Levityksestä aiheutuva hajuhaitta on kestoltaan lyhytaikaista ja sitä voidaan vähentää suorittamalla multaus mahdollisimman nopeasti. Lannan käsittelystä ja levityksestä aiheutuvaa haittaa voidaan vähentää välttämällä levitystä sellaisina ajankohtina, jolloin siitä aiheutuisi ilmeistä haittaa. Koska levityspellot sijoittuvat osittain lähelle taajaa asutusta, on tarpeen lupamääräyksillä pyrkiä pienentämään lannan levityksen aiheuttamaa viihtyvyyshaittaa naapurustolle. Lähimmille asuinkiinteistöille aiheutuvan kohtuuttoman rasituksen estämiseksi on tarpeen rajoittaa myös lietteen sekoituksesta ja levityksestä aiheutuvien hajuhaittojen esiintymistä ajallisesti. Levittämällä lanta pääsääntöisesti keväällä ennen kylvöä ja kesantopellolle vasta välittömästi ennen kylvöä tai nurmen perustamista ja jättämällä peltojen viereisten vesistöjen rannoille, lasku- ja valtaojien varsille sekä talousvesikaivojen ympärille suoja-alueet voidaan ravinteiden pääsyä pinta- ja pohjavesiin ehkäistä. Suoja-alueen leveys määräytyy käytetyn lannan levitystekniikan ja monivuotisen kasvillisuuden peittämän suojakaistan leveyden perusteella. 9/11 Maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) liitteessä kolme suositellaan valtaojien ja vesistöjen varteen vähintään 10 metrin suojakaistaa, jolle lantaa ei levitetä. Talousvesikaivojen ja lähteiden ympärille asetuksessa suositellaan maaston korkeussuhteista, maalajista ja kaivon rakenteesta riippuen 30 100 metrin levyistä suojakaistaa. Lannan käyttö lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla aiheuttaa riskin pohjavesien pilaantumisesta. Tämän takia lannan käyttöä luokitellulla pohjavesialueella olevilla pelloilla ei voida hyväksyä. Lupamääräykset 11 16 on annettu estämään jätteiden aiheuttamat haitat. Jätelain mukaisen roskaamiskiellon perusteella ympäristöön ei saa jättää roskaa, likaa, käytöstä poistettua konetta tms. siten, että siitä voi aiheutua mm. vaaraa tai haittaa terveydelle, epäsiisteyttä, maiseman rumentumista tai viihtyisyyden vähentymistä. Jätteiden asianmukaisella käsittelyllä ja varastoinnilla sekä niiden toimittamisella asianmukaiseen käsittelyyn voidaan estää ennakolta haitallisten vaikutusten syntyminen. Ongelmajätteiden toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn vähentää niiden aiheuttamia terveyteen ja ympäristöön kohdistuvia riskejä. Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Jätelain 12 :n mukaan jätteen haltijan on huolehdittava jätteen hyödyntämisen tai käsittelyn järjestämisestä. Toiminnan raportointia koskeva lupamääräys 17 on annettu viranomaisten toimintaa koskevan tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen avulla viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan haitat ja käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaimpia työmenetelmiä. Lupamääräyksellä 18 velvoitetaan toiminnanharjoittajaa ottamaan uutta käyttökelpoista tekniikkaa soveltuvin osin käyttöön jatkossa, mikäli siten voidaan päästöjä olennaisesti vähentää ilman kohtuuttomia kustannuksia. Lupamääräyksellä 19 varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua poikkeuksellisen suurta haittaa. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi lantavarastojen rikkoontuminen ja öljyvahingot. Toiminnan olennainen muuttaminen tai lisääminen edellyttää uutta ympäristölupaa. Luvanhaltijan vaihtuessa on luvan uuden haltijan ilmoitettava vaihtumisesta. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on pois-
tettu. Em. seikkojen vuoksi toiminnan lopettamisesta tai muista olennaisista muutoksista on ilmoitettava valvontaviranomaiselle lupamääräysten 20 ja 21 mukaisesti. 10/11 PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Ellei luvan mukaista toimintaa ole aloitettu viiden vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta, lupa raukeaa. Lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä uusi hakemus Lounais-Suomen ympäristökeskukselle 31.12.2017 mennessä. Hakemukseen on liitettävä selvitykset eläinmääristä, toiminnan vaikutuksista ympäristöön ja yhteenveto raporteista sekä mahdolliset suunnitelmat ympäristönsuojelutoimista. Tämä ympäristölupapäätös korvaa Someron ympäristö- ja valvontalautakunnan 28.8.1996 myöntämän ympäristöluvan. Jos asetuksella annetaan tämän päätöksen määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. PÄÄTÖKSEN TÄYNTÖÖNPANO Nykyistä laajempaa toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin päätös on lainvoimainen. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45, 46, 52 56, 81, 96 98, 100, 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 8 12, 16 19, 21, 23, 30, 37 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/20) 17 Jätelaki (1072/93) 4, 6, 12, 15, 19, 51 Terveydensuojelulaki (763/94) 22 Päätöksessä on myös otettu huomioon ympäristöministeriön 30.9.1998 antama ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta, valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000), maa- ja metsätalousministeriön asetus eläinjätteen käsittelystä (1022/2000, muut. 6/2001) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston (EY) antama asetus (1774/2002) muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hannu Koivula Ylenjoentie 120, 31400 SOMERO Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Someron kaupunginhallitus Someron ympäristölautakunta Someron perusturvalautakunta Suomen ympäristökeskus, kirjaamo, sähköisenä asiakirjana Asianosaiset
Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdessä 11/11 MUUTOKSENHAKU Someron kaupungin ilmoitustaulu Somero-lehti Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusoikeus tähän päätökseen on: - sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea; - rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; - toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; - toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella; - muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella. Valitusosoitus on liitteenä. Vanhempi insinööri Heikki Elomaa Rakennusmestari Seija Virolainen LIITTEENÄ sijaintikartta valitusosoitus