KUHMON KAUPUNGIN TOIMET LAAJAKAISTA KAIKILLE 2015 HANKKEESEEN LIITTYVISSÄ VALINNOISSA JA RATKAISUISSA SELONTEKO SISÄLLYS

KUHMON KAUPUNGIN TOIMET LAAJAKAISTA KAIKILLE 2015 HANKKEESEEN LIITTYVISSÄ VALINNOISSA JA RATKAISUISSA SELONTEKO SISÄLLYS 1

1. Hankkeen tausta 3 1.1. Julkinen tuki 4 2. Hankeen valmistelu Kuhmossa 5 2.1 Toteutusvaihtoehdot 5 2.1.1 Teleyrityksen jättämä hanke-ehdotus 6 2.1.2 Kunnallinen verkkoyhtiö 6 2.1.3 Osuuskuntamalli 6 2.1.4 Pohjois-Kuhmon kuitupilottihanke 7 2.2 Kuhmon kaupungin alustava sitoutuminen hankkeeseen 7 2.3 Laajakaistarakentamisen lain 1186/2009 mukaisen tuen saajan valinta Kuhmon kaupungin hanke-alueelle 8 2.4 Laajakaista kaikille hankkeen paikallisen työryhmän perustaminen 10 3. Lausunto liikenne- ja viestintäministeriön kansallisen laajakaistahankkeen väliarvioinnin keskustelumuistiosta 10 4. Lopuksi 12 1. Hankkeen tausta Pääministeri Matti Vanhasen II hallitus asetti vuonna 2008 tavoitteeksi, että huippunopea 2

100 Mb/s laajakaistayhteys on vuoteen 2015 mennessä enintään kahden kilometrin tilaajajohdon päässä vakinaisista asuinpaikoista. Haja-asutusalueilla verkkoja rakennetaan osaksi julkisella tuella. Hanke on nyt edennyt toteuttamisvaiheeseen. Ensimmäiset pilottihankkeet ovat jo valmistuneet. Laajakaistahankkeen päävaiheen hankkeiden rakentaminen on alkanut kesällä 2011. Liikenne- ja viestintäministeriö käynnisti kansallinen Laajakaista kaikille -hankkeen valtioneuvoston 4.12.2008 päätöksellä. Hankkeen tavoitteena on rakentaa valokuiturunkoverkko, johon voivat liittyä kaikki halukkaat kotitaloudet, yritykset sekä koulut ym. julkisyhteisöjen rakennukset siten, että yksittäisen käyttäjän omalle kontolle jää enintään viimeisten kahden kilometrin liityntäyhteys. Liikennöintinopeustavoite on 100 Mb/s. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä 4.12.2008 tavoitteeksi asetettiin: 31.12.2015 mennessä kaikkialla maassa on kysynnän mukaisesti saatavilla 100 megabitin yhteydet mahdollistava valokuitu- tai kaapeliverkko tai muu ominaisuuksiltaan näihin rinnasteinen verkko, johon liitettävällä enintään kahden kilometrin pituisella kiinteällä tai langattomalla tilaajayhteydellä ainakin 99 prosentissa vakinaisista asunnoista sekä yritysten ja julkishallinnon organisaatioiden vakinaisista toimipaikoista voidaan käyttää erittäin suuria yhteysnopeuksia vaativia viestintä- ja muita tietoyhteiskunnan palveluita. Käyttäjät hankkivat tilaajayhteytensä omalla kustannuksellaan valitsemaltaan teleyritykseltä tai muulta toimittajalta. EU:n komission syyskuussa 2010 julkaisemassa laajakaistatiedonannossa esitettiin tavoitteita eurooppalaisten laajakaistayhteyksien kehittämiselle. Komissio esitti, että vuoteen 2020 mennessä kaikkien eurooppalaisten saatavilla tulisi olla yli 30 Mbit/s internetyhteys ja vähintään puolella eurooppalaisista kotitalouksista tulisi olla käytössä yli 100 Mbit/s liittymä. EU:n neuvosto hyväksyi asiakirjaa koskevat päätelmät joulukuussa 2010 ja puolsi komission esittämiä tavoitteita. Valokuitutekniikalla toteutetun huippunopean verkon etuna on, että se on kohtuullisin kustannuksin päivitettävissä nopeuksiin, jotka riittävät kaikkiin nykyisiin ja tuleviin palveluihin ainakin 50 vuodeksi. Liikenne- ja viestintäministeriö on useassa yhteydessä korostanut sitä, että tilaajan on voitava valita tilaajaliittymän tekninen ratkaisu ja yhteysnopeus, koska tilaaja maksaa myös tilaajayhteyden kustannukset. Laajakaistahankkeen onnistumisen kannalta on tärkeää, että tilaajille on jatkossa tarjolla myös halvempia langattomia vaihtoehtoja. Tämä toisi rakennettavat verkot useampien taloudellisten mahdollisuuksien ulottuville ja lisäisi liittymien kysyntää. Tämä puolestaan saattaisi tehdä toteuttamiskelpoisiksi sellaisiakin hankkeita, joiden tilaajakysynnän teleyritykset ovat arvioineet liian pieneksi. Ehkä merkittävin yksittäinen tapahtuma Kuhmossa hankkeen aikana on ollut liikenne- ja viestintäministeri Suvi Lindenin vierailu Kuhmon kaupungintalolla 17.8.2009, jossa ministerille esitettiin kansallinen laajakaista kaikille hanke Kuhmon näkökulmasta. Tapaamisessa korostettiin perifeeristen ja pinta-alaltaan isojen kuntien rajallista mahdollisuutta osallistua hankkeen kustannuksiin. Ministerille esitettiin, että Kuhmossa ja muualla Kainuussa kunnan maksuosuus hankkeen kustannuksista olisi enintään 8 %. Myöhemmin tämä asia toteutui Kainuun osalta pl. Kajaani ja Paltamo. 1.1. Julkinen tuki Laajakaistatuki on tarkoitettu vain sinne, missä tietoyhteyksien kaupallisesti kannattava rakentaminen on mahdotonta. 3

Teleyritykset maksavat hankkeen tukikelpoisista kustannuksista vähintään kolmanneksen. Julkinen tuki - kaksi kolmannesta tukikelpoisista kustannuksista - jakautuu valtion, kuntien ja EU:n kesken. Tukea maksetaan ainoastaan niille hankkeille, jotka eivät ole kaupallisesti toteutettavissa. Nopeita yhteyksiä rakennetaan vain sinne, missä niille on kysyntää. Laajakaistahankkeille myönnettäviin tukiin on käytettävissä yhteensä noin 130 miljoonaa euroa (valtio 66 miljoonaa euroa, EU:n Manner-Suomen maaseutuohjelma noin 25 miljoonaa euroa ja kunnat noin 40 miljoonaa euroa). Kunnan osuus hankkeen tukikelpoisista kustannuksista on 8, 22 tai 33 prosenttia riippuen kunnan taloudellisesta kantokyvystä, väestötiheydestä, laajakaistahankkeen laajuudesta ja teknisestä toteutustavasta sekä asukasta kohden lasketuista kustannuksista. Siitä, mihin maksuluokkaan kukin kunta kuuluu, on säädetty valtioneuvoston asetuksella. 41 kunnassa maksuosuus on 8 prosenttia ja 59 kunnassa 22 prosenttia. Lopuissa 242 kunnassa kunta maksaa 33 prosenttia kustannuksista. Kuhmon kaupungin maksuosuus on 8 %. Muissa Kainuun kunnissa osuus on myös 8 % pl. Paltamo ja Kajaani. Julkinen tuki maksetaan hankkeen toteuttavalle teleyritykselle, mikäli kunta hyväksyy teleyrityksen hanke-ehdotuksen. Hakumenettelyssä on kolme vaihetta. Maakuntaliitto valitsee ensin kilpailutuksen perusteella kullekin hanke-alueelle teleyrityksen toteuttamaan hanketta. Toisessa vaiheessa teleyritys hakee julkista tukea Viestintävirastolta. Tukipäätöksessä määritellään hankkeen tukikelpoiset kustannukset ja tuen enimmäismäärä. Kolmas vaihe hakumenettelyssä on varsinainen tuen maksatuksen hakeminen. Maksatusta haetaan hankkeen valmistuttua tuen myöntäneeltä viranomaiselta toteutuneiden kustannusten perusteella. 4

Kuva 1: Kuntien maksuluokat haja-asutusalueiden laajakaistahankkeessa Lähde: http://www.lvm.fi/laajakaista_kaikille/ 2. Hankkeen valmistelu Kuhmossa Kainuun osalta hanketta hallinnoi Kainuun maakunta -kuntayhtymä ja sitä varten on perustettu maakuntajohtaja Alpo Jokelaisen päätöksellä (11.5.2009 / 22 ) ohjausryhmä, jossa Kuhmon kaupungilla on edustus. Kuhmon kaupungin edustajana ohjausryhmässä on toiminut hallintojohtaja Juhana Juntunen ja varaedustajana talousjohtaja Kaarina Heikkinen. Maakunta -kuntayhtymän rooli on koordinoida ja ohjata hankesuunnittelua maakunnan alueella sekä koota alueen hankesuunnitelmat yhteen ja toimittaa ne Viestintävirastolle. Suunnitelmat on toimitettu Viestintävirastolle 30.9.2009 mennessä. 2.1 Toteutusvaihtoehdot Kuhmo on oikeutetusti niiden kuntien joukossa, joiden maksuosuus hankkeesta on enintään 8 %. Tämä on hyvä lähtökohta, joskin maksettavaa jää silti. Kuhmon alueella 75 % haja-asutusalueen asukkaista saisi Kaisanet Oy:n tarjouksen mukaan valokaapeliyhteyden 1 230 eurolla sisältäen 150 metriä valokaapelia runkoverkosta. Yli 10 000 euron liittymähinnan joutuisi maksamaan 25 kotitaloutta. Kuituverkon ulottamiseksi Kuhmon haja-asutusalueelle voidaan nähdä vaihtoehtoina ainakin teleyrityksen julkisella tuella toteutettava verkon rakentaminen, kunnallinen verkkoyhtiö sekä osuuskuntamalli. 5

2.1.1 Teleyrityksen jättämä hanke-ehdotus Markkinaehtoisella alueella teleyritykset rakentavat valokuituverkkoa omien suunnitelmiensa mukaisesti ja markkinaehtoisiin alueisiin ei saada julkista tulkea. Kuhmon tapauksessa valtion tuki tulee olemaan 58 %, teleyrityksen osuus on 34 % ja kunnan osuus 8 %. Verkot, joihin on saatu julkista tukea, toimivat ns. open acces periaatteella. Periaate tarkoittaa sitä, että kellä tahansa operaattorilla on mahdollisuus tarjota palveluita julkisesti tuetussa verkossa. Kaisanet Oy ainoana teleyrityksenä jätti määräaikaan mennessä hanke-ehdotuksen Kuhmon osalta. Myös muualla Kainuussa tilanne on vastaavankaltainen. Kuhmon hankkeiden kokonaiskustannusarvio on 7.766.000 (alv O %), josta Kaisanet Oy:n hakema julkinen tuki on yhteensä 5.125.560 ja omarahoitusosuus 2.640.440. Kuhmon kaupungin osuus hyväksytyistä tukikelpoisista kustannuksista on enintään 621.280 (8%). Kustannus kaupungille voi olla myös alhaisempi, em. summa on kustannus enintään kaupungille. 2.1.2 Kunnallinen verkkoyhtiö Myös kunnallinen verkkoyhtiö on mahdollinen vaihtoehto. Kainuussa tätä vaihtoehtoa olisi voitu harkita. Kunnallisen verkkoyhtiön perustaminen olisi ollut vaikeaa, koska Kainuussa Paltamon ja Kajaanin kuntaosuus poikkeaa muista alueen kunnista. Kajaanin kuntarahoitusosuus on 33 % ja Paltamon 22 %. Muilla osuus on 8 %. Esimerkkinä kunnallisesta verkkoyhtiöstä voidaan mainita Suupohjan Seutuverkko Oy, joka on Kauhajoen, Teuvan, Karvian, Isojoen, Karijoen ja Kurikan omistama yritys. Yritys rakentaa avointa tietoliikenneverkkoa Suupohjassa koteihin ja yrityksiin saakka. Mukana osakkaana on 5 prosentin osuudella myös PPO Oy. Suupohjan Seutuverkko Oy:n rooli on rakentaa, ylläpitää ja omistaa verkkoa, ei tarjota palveluja. Varsinaiset palvelut kuituliittymiin tulevat palveluntarjoajilta, joihin kuituliittyjät ovat suoraan asiakassuhteessa. Suupohjan Seutuverkko rakentaa kiinteistöön tietoliikenneväylän ja luo mahdollisuuden operaattoreille tarjota palvelujaan suupohjalaisille. Kunnallisen verkkoyhtiön vaihtoehdossa haasteellisena puolena voidaan pitää sitä, että kaikki verkon rakentamiseen ja ylläpitoon liittyvät riskit jäävät kunnalliselle verkkoyhtiölle. 2.1.3 Osuuskuntamalli Parhaimmillaan osuuskuntamallissa liittymät ovat edullisia ja tasahintaisia. Osuuskunta on erinomainen vaihtoehto joillakin alueilla. Myös toiminnan vetäjän rooli on keskeinen, kuten on ollut tilanne esimerkiksi Lapinjärvellä, jossa kyläläiset ovat rakentaneet oman valokuituverkon. Osuuskuntamallissa tarvitaan joka tapauksessa lainaa, ja lainalle tarvitaan takaaja. Pankit eivät ole tähän asti olleet innostuneita takaamaan osuuskuntien lainoja verkkojen rakentamiseen. Osuuskuntien verkkojen tasahintakaan ei aina kata koko tilaajaliittymän matkaa, vaan lisämetreille on oma hintansa. Pisin liittymä maksaa useita tuhansia euroja myös osuuskuntien toimituksissa. Hyvän alun saanut osuuskuntamalli on otettu käyttöön Rautavaaralla. Rautavaaralla perustettiin kuituosuuskunta vuonna 2010 rakentamaan ja ylläpitämään valokuituverkkoa Rautavaaran ja tarvittaessa lähikuntien alueella. Osuuskuntamalliin päädyttiin, jotta voidaan tarjota mahdollisuus huippunopean 100 Mb/s kuituyhteyden hankintaan mahdollisimman monelle edulliseen liittymähintaan. Liittymishinta osuuskuntaan on 100 euroa ja 100/100 Mbit/s kiinteän yhteyden kuukausimaksu on 50 euroa. Osuuskunnan lainaan Rautavaaran kunta on antanut 1,5 miljoonan euron takauksen. Rautavaaran kunnan oma rahoitusosuus hankkeessa on 90 000 euroa. 6

2.1.4 Pohjois-Kuhmon kuitupilottihanke Liikenne- ja viestintäministeriö ja viestintävirasto pyysivät Suomen maakuntien liittoja lähettämään kukin alueeltaan yhden pilottihanke-ehdotuksen. Pilottihankkeiden rahoituksesta kolmannes tuli valtiolta, kolmannes operaattorilta ja kolmannes kunnalta. EU-rahaa tai Kainuun Maakunta -kuntayhtymän rahaa ei ollut saatavilla kyseisessä vaiheessa. Laajakaista kaikille -hankkeen Kainuun ohjausryhmän kokouksessa 20.5.2009 päätettiin esittää, että Kainuusta ehdotetaan pilottikohteeksi mahdollisesti Kuhmon pohjoisten kylien verkkohanketta, mikäli pilottiehdotukseen tarvittavat sitoumukset järjestyvät. Pohjois-Kuhmon kylien verkkohankkeen alustava kustannusarvio oli 300 000 euroa, josta Kuhmon kaupungin rahoitusosuus olisi ollut 100 000 euroa eli n. 33 %. Kuhmon kaupunginhallitus totesi kokouksessaan 26.5.2009 ( 211), että kansallinen toimintasuunnitelma tietoyhteiskunnan infrastruktuurin parantamiseksi on hyvä ja kannatettava suunnitelma ja siinä on huomioitu hyvin Kuhmon kaupungin kaltaisen, pinta-alaltaan laajan kunnan tilanne. Kuhmon kaupunki ei kykene osallistumaan suunnitelman rahoittamiseen merkittävästi. Kuhmon kaupunki on valmis kuitenkin muutoin sitoutumaan hankkeen tavoitteisiin, mutta taloudellinen panostus tietoyhteiskunnan infrastruktuurin parantamiseksi kuuluu valtiolle ja EU:lle. Kuhmon kaupunginhallitus päätti 26.5.2009, että Kuhmon kaupunki ei lähde mukaan omalla rahoitusosuudella Kuhmon pohjoisten kylien pilottihankkeeseen laajakaistayhteyksien rakentamiseksi, mutta kaupunki on valmis kuitenkin muutoin sitoutumaan hankkeen tavoitteisiin. 2.2 Kuhmon kaupungin alustava sitoutuminen hankkeeseen Kuhmon kaupungin Maaseudun neuvottelukunta on käsitellyt kansallinen laajakaista kaikille hanketta. Maaseudun neuvottelukunta päätti kokouksessaan 22.9.2009 esittää Kuhmon kaupunginhallitukselle, että kaupunki lähtee mukaan hankkeeseen. Lisäksi Maaseudun neuvottelukunta esittää, että Kuhmon kaupunkia ei jaeta osa-alueisiin, jotka kilpailutetaan ja toteutetaan eri aikaan. Maaseudun neuvottelukunta esitti myös huolen asiakkaan maksuosuuden tasa-arvoisesta jakautumisesta. Kainuun maakunta kuntayhtymä on pyytänyt Kainuun kunnilta 28.9.2009 päivätyllä kirjeellä vastaukset alustavasta sitoutumisesta laajakaistahankkeiden toteuttamiseen vuosina 2010 2015. Lähetekirjeessä todettiin, että viestintävirasto vaatii laajakaistahankkeiden toteuttamisesta kunnanhallituksen tasoiset päätökset ja varsinaiset sitoumukset rahoituspäätösten muodossa tullaan kunnanhallituksissa tekemään vasta kilpailutuksen tulosten perusteella. Kuhmon kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 6.10.2009 pykälän 310 kohdalla, että Kuhmon kaupunki antaa sitoumuksen osallistua alustavasti Laajakaista kaikille -hankkeen kuntaosuuden maksamiseen vuosina 2011-2015 sillä ehdolla, että eri osapuolet sitoutuvat omien osuuksiensa maksamiseen ja että varsinainen sitoumus rahoituspäätöksen muodossa tullaan tekemään kilpailutuksen tuloksen perusteella. Lisäksi Kuhmon kaupunginhallitus näkemyksenään esitti, että Kuhmon kaupunki täyttää pitkien etäisyyksien ja harvan asutuksen perusteella lakiesityksen kriteerit sellaisesta kunnasta, jolle laajakaistahankkeesta on kohtuuton rasite ja jolloin kaupungin maksuosuuden tulisi olla enintään 8 %. Kunnista, joiden maksuosuus on 8 prosenttia, on säädetty valtioneuvoston asetuksella kuntien maksuosuuksista laajakaistahankkeissa (asetus on tullut voimaan 15.4.2010). Kuhmon kaupunki kuuluu 8 %:n maksuosuuden kuntiin. Kuhmon kaupunginhallitus totesi myös, että nopeitten tietoliikenneyhteyksien rakentaminen ja 7

kehittäminen vahvistaa haja-asutusalueiden elämisen ja yrittämisen mahdollisuuksia ja vahvistaa näiden alueiden vetovoimaisuutta. Kuhmon kaupungin vuoden 2011 talousarvioon sekä vuosien 2012 13 taloussuunnitelmaan sisältyy kansallinen laajakaista kaikille hankkeeseen liittyen maininta talousarvion sivulla 17 kohdassa kaupunginhallitus. Talousarvioon on kirjattu, että Laajakaistan rakentamisen maksuosuudeksi vuodelle 2012 on arvioitu 200 000 euroa. 2.3 Laajakaistarakentamisen lain 1186/2009 mukaisen tuen saajan valinta Kuhmon kaupungin hanke-alueelle Kainuun maakunta julisti haettavaksi 22.12.2010 lain 1186/2009 mukaisen laajakaistarakentamisen perustelut sen tuen haja-asutusalueille Hyrynsalmen, Kuhmon ja Ristijärven kuntien alueille sijoittuville hankealueille. Hakemukset pyydettiin 11.2.2011 klo 12:00 mennessä Kainuun maakunta -kuntayhtymän maakuntajohtaja Alpo Jokelainen on tehnyt viranhaltijapäätöksen 15.2.2011 ( 3), että Kuhmon kaupungin hankealueiden toteuttaja on laajakaistatukilain 1186/2009 6 mukaisella valintamenettelyllä Kaisanet Oy (entinen KPO). Kaupunginhallitus on merkinnyt em. viranhaltijapäätöksen tiedoksi kokouksessaan 22.3.2011 pykälän 103 kohdalla. Tuen kohteena on nopeiden laajakaistapalveluiden tarjontaan soveltuvan viestintäverkon suunnitteleminen ja rakentaminen hankealueelle loppukäyttäjille saakka sekä edistyksellisten viestintäpalveluiden tarjonta viestintäverkkoon liittyville loppukäyttäjille. Tuki koskee sellaisia alueita, jotka nykyisin jäävät nopeiden laajakaistayhteyksien markkinaehtoisen tarjonnan ulkopuolelle ja joille tarjonnan ei voida olettaa leviävän markkinaehtoisesti vuoteen 2015 mennessä. Määräaikaan mennessä saapui yksi hakemus Kuhmon kunnan hankkeesta, hakijana Kaisanet Oy. Hakemus ja sen liitteet olivat hanke-ehdotuspyynnön mukaiset. Valinta toteuttajasta perustuu Kuhmon hankealueen vertailupistemäärään. Kaisanet Oy sai maksimipistemäärän, yhteensä 100 vertailupistettä, koska sitoutui tarjoamaan palveluita vähintään 30 vuoden ajan. Kainuussa tilannetta voidaan pitää kohtuullisena, koska kaikkiin hankkeisiin on saatu hanke-ehdotus. Kaikki saadut seitsemän hanke-ehdotusta on saatu Kaisanet Oy:ltä. 8

Kuva 2: Hanke-ehdotukset maakunnittain. Lähde: Liikenne- ja viestintäministeriö, väliarvioinnin keskustelumuistio 26.5.2011 Kuhmon hankkeiden kokonaiskustannusarvio on 7.766.000 (alv O %), josta Kaisanet Oy:n hakema julkinen tuki on yhteensä 5.125.560 ja omarahoitusosuus 2.640.440. Kuhmon kaupungin osuus hyväksytyistä tukikelpoisista kustannuksista on enintään 621.280 (8%). Kustannus kaupungille voi olla myös alhaisempi, em. summa on kustannus enintään kaupungille. Kilpailutus laajakaistahankkeesta (julkisen tuen hakeminen) tehtiin koko kaupungin alueella kerralla. Kuitenkin käytännön toteutus jaetaan alustavan suunnitelman mukaan kolmelle alueelle. Toteutuksen vaiheistus voidaan toteuttaa myös muulla toteuttajan ehdottamalla ja yhteisesti kunnan kanssa sovittavalla tavalla. Kuhmo on alustavasti suunnitellut toteuttavansa ensimmäisenä kaupungin keskustasta katsottuna luoteeseen suuntautuvan alueen. Alueella on Hiekkalan, Kuusamonkylän sekä Iivantiiran alueet, joiden kylätoimikunnat ovat ajaneet laajakaistahanketta aktiivisesti eteenpäin. Myös Lentiiran ja Ylä-Vieksin kyläyhdistykset ovat osoittaneet aktiivisuutta viimeaikoina hanketta kohtaan. Kuhmon kaupunginhallitukselle tuodaan myöhemmin päätösesitys lopullisesta sitoutumisesta hankkeeseen sekä esitys siitä, mistä laajakaistarakentaminen aloitetaan. Rakentaminen alkaa aikaisintaan keväällä 2012. Kuhmossa keskustaajaman lisäksi markkinaehtoiseksi alueeksi on määritelty Lentiiran kylän alue. Kaisanetiltä (entinen KPO) saadun tiedon mukaan laajakaistaliittymä Lentiiran kylän alueella on samanhintainen kuin hankealueella. Lentiirassa, kuten muillakin hankealueilla sijaitsevilla markkinaehtoisilla alueilla, Kaisanet noudattaa hankehinnoittelua. Kaisanet Oy:n tarjouksessa liittymän hinta on asiakkaalle edullisimmillaan (kotitalous tai yritys) 1230 9

(sis. alv 23%, päätelaitteen ja 150 m tilaajakaapelia). Lisäksi tilaajan maksettavaksi tulee 150 m ylittävä osuus tilaajayhteydestä. Sen hinta on valmiiksi rakennettuna 6,15 /m. Asiakkaan kaivattamana/kaivamana metrihinta on 1,85. Tätä tilaajayhteyden kustannusta jaetaan, mikäli saman reitin varrelta useampi talous liittyy verkkoon samanaikaisesti. Runkoverkon toteuttamisen jälkeen liittymismaksu on 1691 (sis. alv 23%, päätelaitteen ja 150 m tilaajakaapelia). Kuukausimaksu halvimmillaan on Kaisanet Oy:n hinnaston mukaan 44,28 kuukaudessa (Symmetrinen 10/10 Mbit/s). Liittymismaksusta ja tilaajayhteydestä eriytetään työn osuus, josta on mahdollista saada kotitalousvähennystä oman tontin osalta. 2.4 Laajakaista kaikille hankkeen paikallisen työryhmän perustaminen Maaseudun neuvottelukunta päätti kokouksessaan 13.9.2010 pykälän 21 kohdalla esittää kaupunginhallitukselle, että perustetaan työryhmä, joka selvittää keinoja alentaa asiakkaalle valokuidun hankinnasta syntyviä kustannuksia. Tavoitteena on, että mahdollisimman monella on mahdollisuus valokuituun. Kaupunginhallitus päättää kokouksessaan 5.4.2011 pykälän 123 kohdalla perustaa laajakaista kaikille paikallisen -työryhmän ja nimetä työryhmään edustajat, puheenjohtajan sekä työryhmän sihteerin. Työryhmän tehtävänä on selvittää keinoja alentaa asiakkaalle valokuidun hankinnasta syntyviä kustannuksia sekä seurata hankkeen etenemistä Kuhmon osalta. Kaupunginhallitus nimesi laajakaista kaikille hankkeen työryhmän jäseniksi Matti Pääkkösen, Anja Karppisen, Juhana Juntusen, Mikko Kanniaisen ja Eira Piipposen. Kylien edustajina työryhmässä ovat Timo Niskanen, Mauri Väisänen sekä Urho Väisänen. Kaupunginhallitus päätti, että työryhmän puheenjohtajana toimii Matti Pääkkönen ja sihteerinä Juhana Juntunen. 3. Lausunto liikenne- ja viestintäministeriön kansallisen laajakaistahankkeen väliarvioinnin keskustelumuistiosta Pääministeri Mari Kiviniemen hallitus päätti loppuvuonna 2010, että laajakaistahankkeen väliarviointia aikaistetaan niin että se laaditaan jo vuonna 2011. Lopullinen väliarviointi laaditaan lausuntokierroksen jälkeen syksyllä 2011. Toukokuun alkuun 2011 mennessä maakuntaliitot ovat kilpailuttaneet noin 230 hanketta, joista teleyritykset ovat tehneet hanke-ehdotuksia noin puoleen. Aktiivisimpia ovat olleet Finnet-yhtiöt, kuntien verkkoyhtiöt ja osuuskunnat. Isot valtakunnalliset teleyritykset ovat toistaiseksi osallistuneet vain muutamien hankkeiden kilpailutuksiin. Liikenne- ja viestintäministeriö pyysi 16.6.2011 päivätyllä lausuntopyynnöllä lausuntoa liikenne- ja viestintäministeriössä laaditusta väliarvioinnin keskustelumuistiosta. Laajakaistahankkeesta laaditaan tänä vuonna väliarviointi. Siinä kootaan yhteen alkuvaiheen kokemukset ja arvioidaan, onko laajakaistarakentamisen tukijärjestelmää tarpeen joitain osin tarkistaa. Väliarvioinnin ensimmäisenä vaiheena liikenne- ja viestintäministeriö varaa maakuntaliitoille, kunnille, teleyrityksille ja muille sidosryhmille tilaisuuden antaa lausuntonsa liikenne- ja viestintäministeriössä laaditusta väliarvioinnin keskustelumuistiosta. Lausunnoissa pyydetään esittämään näkemyksiä erityisesti keskustelumuistiossa mainituista laajakaistahankkeen kehittämiskohteista. 10

Kuhmon kaupunginhallitus antoi liikenne- ja viestintäministeriölle seuraavan lausunnon: Keskustelumuistiossa on ansiokkaasti selostettu kansallisen laajakaistahankkeen vaiheesta Suomessa. Kuhmon kaupunki haluaa kiinnittää huomiota keskustelumuistion sivulla kahdeksan olevaan osioon, jossa todetaan, että Metrihintaisessa hinnoittelumallissa yksittäisen tilaajaliittymän hinta voi nousta korkeaksi silloin kun tietyllä suunnalla vain yksi kotitalous ottaa valokuidun ja sille jää maksettavaksi pitkä tilaajajohto. Mitä useampia tilaajia samalla suunnalla on, sitä pienemmäksi yhden kotitalouden kustannus jää. Jo rakennetuissa tai rakenteilla olevissa hankkeissa tilaajayhteyksien keskipituus on reilusti yli kaksi kilometriä. Tilaajaliittymien hintoihin vaikuttaa myös se, kuinka runko- ja tilaajaverkko on suunniteltu. Maakuntaliitot voivat vaikuttaa tilaajajohtojen pituuksiin määritellessään hakumenettelyasiakirjoihin liitettävää oletusrunkoverkkoa. Toistaiseksi toteutetuissa hankkeissa liittymismaksun kipurajaksi on osoittautunut noin 2000 euroa. Tähän hintaan asti liittymät menevät kaupaksi, mutta etäisyyden runkoyhteydestä ja tilaajaliittymän hinnan kasvaessa käyttäjien maksuhalukkuus pienenee nopeasti. Yksityistalouksia korkeampia hintoja maksavat maatilat ja yritykset, joilla useinkaan ei ole muuta vaihtoehtoa. Pilotti hankkeista saatujen kokemusten mukaan vähintään puolet liittyjistä on perushintaisella vyöhykkeellä (sisältää 100 metriä tilaajajohtoa). Korkein tilaajaliittymästä maksettu hinta pilottihankkeissa on 6000 euroa. Kaisanet Oy on antanut Kainuussa kaikkiaan seitsemään laajakaistahankkeeseen hanke -ehdotuksen, eli tilannetta voidaan tältä osin pitää hyvänä. Kainuussa kotitalous saa nopean laajakaistayhteyden hintaan 1 230 euroa, johon sisältyy tilaajayhteyttä 150 metriä. Tilanne on kuitenkin usein se, että potentiaalinen laajakaistayhteyden tilaaja asuu kauempana kuin 150 metrin päässä runkoverkosta. Useassa tapauksessa laajakaistayhteyden tilaaminen jää haaveeksi sen kalleuden takia. Onko nopean laajakaistayhteyden ulottaminen enintään kahden kilometrin päähän kotitaloudesta järkevää, jos kotitaloudet eivät käytännössä kykene hankkimaan kohtuuttoman hintavaa laajakaistayhteyttä? Tukijärjestelmää tulisi kehittää siten, että nopean laajakaistaliittymän tilaaminen olisi kaikille kotitalouksille samanhintainen riippumatta asunnon sijainnista. Vaarana on, että haja-asutusalueille saadaan kyllä nopea laajakaistayhteys enintään kahden kilometrin päähän kotitaloudesta, mutta kotitaloudet eivät käytännössä kykene hankkimaan kohtuuttoman kallista liittymää. Keskustelumuistion sivulla 10 on lueteltu keinoja, joilla tilaajaliittyminen kustannuksia voidaan pienentää. Mm. liittyjien määrä vaikuttaa hankkeen kokonaistaloudellisuuteen ja tätä kautta liittymismaksujen suuruuteen. Kunta voi panoksellaan ratkaisevasti vaikuttaa hankkeen tilaajien määrään toimimalla tiedonkulun väylänä asukkaiden suuntaan. Pilottihankkeista saatujen kokemusten mukaan kunnalla on paljon paremmat mahdollisuudet onnistua markkinoinnissa kuin hankkeen toteuttavalla teleyrityksellä. Liittyjien määrä pienentää kotitalouden kustannuksia, mutta mikäli samalla suunnalla muut kotitaloudet eivät liittymää tilaa, yhdelle potentiaaliselle tilaajalle liittymän hinta muodostuu liian kalliiksi. 4. LOPUKSI Kuhmon kaupunki ei ole vielä osaltaan hyväksynyt Kaisanet Oy:n jättämää hanke-ehdotusta. Kuhmon kaupungin maksuosuus em. Kaisanet Oy:n jättämässä hanke-ehdotuksessa on enintään 621.280 (8%). Kaupunginhallituksen asettama Kuhmon kaupungin laajakaista kaikille -työryhmä tutustui 6.9.2011 Pielisen Karjalan kuituhankkeen etenemiseen. Tutustumisessa saatiin selville, millä tavoin Pielisen Karjalassa on viety eteenpäin laajakaistaverkon rakentamista ja millaisia ajatuksia ja suunnitelmia siihen 11

liittyen on syntynyt. KUITUVA -hanke on konkreettinen selvitystoimi, joka vietiin läpi alkuvuoden aikana. KUITUVA hanke toteutettiin, koska paikallisen teleoperaattorin hanke-ehdotus koski vain osaa Lieksan ja Nurmeksen kuntien alueista. Lieksan ja Nurmeksen maksuosuus hankkeen kustannuksista on enintään 22 %. Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy:n hallinnoimassa KUITUVA hankkeessa selvitetään mahdollisuudet perustaa Pielisen Karjalaan osuuskunta, joka hoitaa liityntäpisteiden ja käyttäjien välisen verkon rakentamisen ja ylläpitämisen. Kainuun alueella tarjouspyyntö teleoperaattoreille tehtiin siten, että teleoperaattorin oli jätettävä hanke-ehdotus koko kuntaa koskevana. Hanke-ehdotus saatiin vain yhdeltä teleoperaattorilta, mutta ehdotus sisältää Kuhmon osalta koko kunnan alueen. Selvää on, että yhden kesän aikana koko Kuhmon aluetta ei voida rakentaa kerralla, joten rakentaminen on vaiheistettava ainakin kolmelle vuodelle. Kuhmon kaupungin paikallinen laajakaista -työryhmä tutustuu myös Rautavaaran kuituosuuskuntahankkeeseen syksyn 2011 aikana. 12