Aulikki Kuisma Puutarhatalous
Puutarhatalous Aulikki Kuisma Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-258-3
Sisällys 1. Aluksi...9 2. Suomalaiset puutarhayritykset...10 3. Puutarhayrityksen talous...14 3.1. Puutarhayrityksen talousprosessi...14 3.2. Käsitteitä...14 4. Pääomakustannukset eli omaisuudesta... aiheutuvat kustannukset...17 4.1. Poisto...17 Tasapoistomenetelmä...17 Aleneva poistomenetelmä...18 Muita poistomenetelmiä...19 4.2. Korko...19 4.3. Kunnossapito...19 4.4. Omaisuuden vakuuttaminen...20 5. Puutarhayrityksen menestymisen kulmakivet...21 5.1. Kannattavuus...21 5.2. Maksuvalmius...23 5.3. Vakavaraisuus...23 5.4. Tuotantokustannuslaskenta...24 6. Puutarhayrityksen koko...24 7. Investoinnit...26 7.1. Investoinneista...26 7.2. Investointilaskelmat...27 Nykyarvomenetelmä...28 Takaisinmaksuajan menetelmä...28 Annuiteettimenetelmä...29 8. Puutarhayrityksen rahoitus...31 8.1. Rahoitus yleisesti...31 8.2. Korkomekanismi...31 8.3. Korkokatto...32 8.4. Rahoitusneuvottelut...33 8.5. Vakuudet...35 Takaus...35 5
Reaalivakuudet...37 Lainaturvavakuutus...37 9. Toiminta-ajatus, liikeidea ja liiketoiminta-... suunnitelma...40 9.1. Liikeidean kehitteleminen...40 9.2. Liiketoimintasuunnitelma...41 9.3. Arvioiva liiketoimintasuunnitelma...44 10. Yrityksen käynnistäminen...48 10.1. Miksi perustaisin yrityksen?...48 10.2. Mikä yritysmuodoksi?...48 10.3. Miten aloitan?...49 10.4. Erilaisia sopimuksia ja velvoitteita...49 11. Yritysmuodot ja yhdistystoiminta...51 11.1. Toiminimi T:mi...51 11.2. Avoin yhtiö AY...51 11.3. Kommandiittiyhtiö KY...52 11.4. Osakeyhtiö OY...53 11.5. Osuuskunta OSK...54 11.6. Yhdistyksen perustaminen...56 12. Kirjanpito ja verotus...59 12.1. Verohallinnosta...59 12.2. Kahdenkertainen kirjanpito...59 12.3. Arvonlisävero...61 13. Puutarhayrityksen sidosryhmäyhteistyö...63 13.1 Puutarhayritys yhteistyökumppanina...63 13.2. Koulutus...63 13.3. Puutarha-alan järjestötoiminta...64 13.4. Tutkimus...67 13.5. MTT Taloustutkimus...67 13.6. Kauppa...70 13.7. Teollisuus...70 14. Puutarhatalouden tukijärjestelmän historiaa...75 14.1. Taustaa...75 14.2. Puutarhatuen hakija ja puutarhatila...75 14.3. Peruslohko ja kasvulohko...76 14.4. Tilatuki...77 14.5. Luonnanhaittakorvaus ja ympäristötuki...78 6
14.6. Kansalliset peltoalaperusteiset tuet...79 14.7. Erikoiskasvituki ja pohjoinen hehtaarituki...79 14.8. Kasvihuonetuki...80 15. Puutarhayrityksen markkinointi...81 15.1. Markkinoinnin historia...81 15.2. Markkinoinnin kilpailukeinot...83 15.3. Hyvät kauppatavat...85 15.4. Henkilökohtainen myyntityö...89 15.5. Myyntiteoria AIDAS...90 15.6. Erilaiset asiakkaat...91 Turvallisuushakuinen asiakas...91 Yhteenkuuluvuustarpeinen asiakas...92 Järjestyksentarpeinen asiakas...92 Vallanhaluinen asiakas...93 Tunnustuksen saamisen haluinen asiakas...93 Aikaansaamistarpeinen asiakas...94 15.7. Hankalat asiakaspalvelutilanteet...94 Kiire...94 Pahantuulinen asiakas...95 Tyytymätön asiakas...95 15.8. Tieto, taito ja motivaatio...95 15.9. Käytännön menekinedistämistä...96 16. Puutarhatuotannon erityispiirteet...97 16.1. Viljely-yritysten taloudellinen kehitys...97 16.2. Ruusunviljelyn kannattavuus Suomessa...98 16.3. Viljelyajan vaikutus tuotannon kannattavuuteen...99 16.4. Tomaatin viljelyn kannattavuus...101 17. Vihertuotannon kysymyksiä...102 17.1. Vihertuotanto Suomessa...102 17.2. Hankintalaki...102 17.3. Viheralan urakkalaskennan keskeiset asiakirjat...104 RALA-pätevyystodistus...104 Tarjouspyyntö...104 Tarjous, erillinen tarjouslomake...106 Urakkaneuvottelut ja pöytäkirjat...107 Urakkaohjelma...107 Urakkaliite...108 Työkohtainen työselostus ja yleinen työselostus...108 Työturvallisuusasiakirja...109 7
Työkohtainen laatusuunnitelma, tieto laatujärjestelmästä, laadunvarmistusselvitys...109 17.4. Julkisten viheralueiden hoidon urakoittaminen...110 17.5. Viherurakan hinnoittelu...111 18. Kukkakauppiaana toimiminen, puutarhakauppiaana työskenteleminen...113 18.1. Oma kukkakauppa voi olla ainoa vaihtoehto...113 18.2. Kukkavälitys...113 Suomen kukkavälitysyhdistys, Interflora...113 18.3. Kukkakaupan myyntipotentiaali...114 18.4. Hinnoittelu kukkakaupassa...116 19. Puutarhatarinoita...117 19.1. Mullanvaihto...117 19.2. Osakekauppaa...119 19.3. Mausteita ja yrttejä...120 19.4. Kesämalvikki, sinisievikki ja salkoruusu...121 19.5. Kukkakaupan avajaiset...122 19.6. Ruohonleikkuuta ja lumitöitä...124 19.7. Puutarha-alan yritystoimintaa Namibiassa...125 20. Lopuksi...127 KIRJALLISUUSLUETTELO...130 8
1. Aluksi Puutarhanhoito on mukava harrastus. Kasvun ihme ja silmiä hivelevä väriloisto ovat joka vuosi yhtä ihmeellisiä asioita. Kun puutarhanhoidosta ja harrastuksesta tulee ammatti, on tiedostettava talousasioiden merkitys ja pyrittävä taloudelliseen toimintaan. Ammatillisuuteen kuuluu aina raha-asioiden hoito ja positiivinen voitontavoittelu. On pyrittävä tekemään parhaansa, jotta voi saada elantonsa puutarhatyöstä. Positiivinen voitontavoittelu tuottaa omalle pääomalle korkoa. Se on korvaus riskinotosta ja vastuun ottamisesta. Voitto on takuuraha kehitykselle ja se varmistaa yrittäjän palkan ja osingonjaon. Voitto tuo mukanaan onnistumisen tunteen, viihtyvyyden työssä ja motivaation. Mahdollisuudet ovat moninaiset, mutta haasteelliset. Puutarha-ala on kokenut kovia mullistuksia viimeisen viidentoista vuoden eli EU-jäsenyyden aikana. Puutarhatuotantoa harjoittavien yritysten määrä on laskenut 10 000 yrityksestä alle puoleen. Viljelyala on myös pienentynyt, mutta ei yhtä voimakkaasti. Vuonna 1995 puutarhatuotantoa harjoitettiin 18 800 hehtaarilla, mutta vuonna 2009 viljelyala oli noin 16 000 hehtaaria. Avomaatuotannon kokonaissato on vuosittaisesta vaihtelusta huolimatta pysynyt 160-190 milj. kilossa. Kasvihuonevihannesten määrä on kasvanut 60 milj. kilosta 76 milj. kiloon. 9
2. Suomalaiset puutarhayritykset Puutarha-alaan kuuluvat vihannesten, marjojen, hedelmien, koristekasvien, taimitarhakasvien, yrttien, sienten ja eräiden muiden erikoispuutarhakasvien tuotanto sekä avomaalla että kasvihuoneessa. Viheralueiden suunnittelu, rakentaminen, ylläpito sekä näitä palvelevien materiaalien tuotanto on tärkeä osa suomalaista puutarhatuotantoa. Kukka- ja puutarhakauppa on tärkeä puutarhurin osaamisalue. Puutarhatilojen osuus kaikista tiloista on Suomessa noin 4 %. Alankomaissa vastaava luku on yli 12 %. Myös Belgiassa puutarhatiloilla on tärkeä merkitys maan kansantaloudelle. Belgian tiloista on yli 8 % puutarhatiloja. Puutarhatilojen keskikoko on Suomessa hieman yli kaksi hehtaaria. Eurostatin tilastossa ovat mukana vihanneksia, melonia ja mansikkaa tuottavat yritykset. Vastaava keskiala on Iso-Britanniassa yli 12 hehtaaria. Tanskan ja Alankomaiden puutarhatilojen keskikoko on vajaat kahdeksan hehtaaria. Avomaaviljelyssä on 16226 ha. Avomaaviljelmiä on Suomessa 4123 kpl (Vuonna 2007). Määrä on puolittunut viime vuosien aikana, mutta tilakoko on kasvanut. Avomaaviljelmien keskikoko on noin 3,9 ha / tila. Avomaavihannesten kokonaistuotanto on laskenut hieman, mutta se on noin 173 milj. kg / vuosi. Marjoja tuotetaan noin 12,3 milj. kg / vuosi ja omenoita noin 3,5 milj. kg / vuosi. Suuri osa (33,8 %) viljelmistä sijaitsee Satakunnan ja Varsinais-Suomen ELYkeskusten alueella. Kasvihuoneviljelyssä on 455 ha. Kasvihuoneviljelmiä on Suomessa 1918 kpl (Vuonna 2007). Myös näiden yritysten määrä on pudonnut rajusti. Kasvihuoneyritysten keskikoko on noin 2374 m2 / tila. Kasvihuonevihannesten viljely on 10
lisääntynyt ja satomäärät ovat nousseet. Kasvihuonevihanneksia (ilman ruukkuvihanneksia) tuotetaan noin 71 milj. kg / vuosi. Ruukkuvihannesten tuotanto on kasvanut voimakkaasti (129 %). Ruukkuvihanneksia tuotetaan Suomessa noin 68,4 milj. kpl. Kasvihuoneviljely on keskittynyt (51,5 %) Varsinais-Suomeen ja Pohjois-Pohjanmaalle sekä Pohjanmaan rannikkoseudulle. Puutarhatuoton (374 milj. eur) osuus koko maatalouden markkinahintaisesta tuotosta (2,3 mrd eur) on noin 16 %. Tuotanto on arvioitu ilman tukia. Puutarhatalouden kokonaiskustannukset ovat noin 323 milj. euroa. Suurin kustannuserä on palkkakustannukset. Muita kustannuseriä ovat esim. aineet ja tarvikkeet, poistot ja korot, poltto- ja voiteluaineet sekä sähkö. Puutarhatuotteiden kotimaisuusaste on ruukkuvihanneksilla lähes 100 %. Ryhmäkasveilla, sipuli- ja amppelikukilla sekä porkkanalla kotimaisuusaste on yli 90 %. Sipulin kotimaisuusaste on lähes 80 %. Myös kurkku (75 %), mansikka (66 %) ja tomaatti (64 %) ovat omavaraisuudeltaan varsin hyviä tuotteita. Kukkakaalista, leikkokukista ja monivuotisten kukkien taimista tuotetaan Suomessa noin puolet. Keräsalaatin kotimaisuusaste on noin 30%, vadelman 14 % ja omenan 6 %. Luvuissa ei ole otettu huomioon kotipuutarhojen satoa. Suomalaiset ovat oppineet syömään puutarhan antimia. Suomessa syödään vuosittain henkeä kohti perunaa noin 61 kg, viljaa noin 78 kg, tuoreita vihanneksia noin 53 kg, marjoja noin 14 kg, sitrushedelmiä 13 kg ja säilöttyjä vihanneksia noin 12 kg. Suomalaiset käyttävät leikkokukkiin rahaa noin 34 eur / henkilö / vuosi, kun taas esim. hollantilaiset kuluttavat niihin noin 55 eur / henkilö / vuosi. Norjalaiset käyttävät rahaa leikkokukkiin noin 59 eur / henkilö / vuosi. Ruukkukasveihin suomalaiset kuluttavat noin 44 eur vuosittain ja 11
ryhmä- ja amppelikasveihin 12 eur / henkilö / vuosi. Tässä vertailussa ei ole huomioitu eri maissa vallitsevaa hintatasoa. Viljelyolosuhteet ja tuotantokustannukset vaikuttavat tuotteiden hintaan. Puutarhayritykset ovat merkittäviä työnantajia. Puutarha-ala työllistää kotimaista ja ulkomaista työvoimaa yli 14000 henkilöä. Tähän kuuluvat viljelijäperheiden jäsenet, osakkaat, vakinaisesti palkatut työntekijät kuten tilanhoitajat sekä lyhytaikainen työvoima, lomittajat ja urakoitsijat. Henkilötyövuosiksi muutettuna luku on noin 11000 henkilötyövuotta (vuonna 2007), josta ulkomaisen työvoiman osuus on 21 %. Viheralan työllistävyys on 17500 henkilöä, josta ulkomaisen työvoiman osuus henkilötyövuosina on 2 %. Kukka- ja puutarhakauppa työllistää noin 4000 henkilötyövuoden verran ihmisiä. Puutarhayrittäjät ovat melko aktiivisia tietokoneen hyödyntäjiä. Tietokone on käytössä 89 %:lla puutarhayrittäjistä. Vastaavasti 60 %:lla on laajakaistainternetyhteys. Siis 11 % puutarhayrittäjistä on kokonaan ilman tietokonetta. Suurin osa (62 %) avomaaviljely-yrityksistä on alle 2 ha puutarhatiloja. Koko tuotantoala on 5934 ha. Porkkananviljelyn osuus on noin 28 %, sipulin 16 % ja valkokaalin 9 % tuotantoalasta. Mansikkaviljelmiä on noin 1600 viljelmää. Mansikan kokonaispinta-ala on 3340 ha. Avomaavihannesten kokonaistuotanto (milj. kg) on pienentynyt 2 %, mutta tuotanto on kasvanut (tn/tila) 137 %. Kasvihuonetuotannon energialähteenä käytetään eniten raskasta polttoöljyä, mutta sähkön käyttö on voimakkaasti lisääntymässä. Kevyt polttoaineiden käyttö on voimakkaasti vähentynyt. Myös maakaasua käytetään. 12
Ruusu on suosituin leikkokukka. Sitä viljellään noin 22 hehtaarilla. Myös krysanteemi on suosittu (7,3 ha). Muiden leikkokukkien osuus on noin neljännes tuotannosta. Tulppaania viljellään noin 56 milj. kappaletta vuosittain, orvokkia noin 13 milj. kappaletta ja joulutähteä noin 2,2 milj. kappaletta / vuosi. Suomessa viljellään herkkusientä, siitakesientä ja osterivinokasta. Sienten viljelijöitä oli vuonna 2007 noin 19 kpl, joista neljä viljeli herkkusientä. Herkkusienialat ovat kuitenkin kaikkein suurimmat. 13
3. Puutarhayrityksen talous 3.1. Puutarhayrityksen talousprosessi Puutarhayrityksen talousprosessi 3.2. Käsitteitä Tuote tarkoittaa tavaraa ja/tai palvelua. Osa tuotteesta on yleensä tavaraa, osa palvelua. Esim. kukkakimpussa olevat kukat ovat tavaraa. Sitomiseen käytetty työ ja myyntityö ovat palvelua. Tuotteen hinta koostuu tavaran ja palvelun yhteisestä arvosta. Tuote-sanan synonyymejä ovat esim. suorite ja hyödyke. Tuotto tarkoittaa tuotteesta myytäessä saatavaa rahamäärää. Tuotto liittyy yleensä johonkin tiettyyn tilikauteen. Yrityksen kokonaistuotot kertovat yrityksen tuotteista saadut tuotot tiettynä ajanjaksona. Tilikausi on ajanjakso, jolta kirjanpitotilit 14
tehdään. Tilikausi on yleensä 12 kk. Se voi tilapäisesti esim. toimintaa aloitettaessa olla pisimmillään 18 kk. Tuotannontekijät ovat tuotantoon vaikuttavia tekijöitä. Ne voivat olla aineellisia tai aineettomia. Tuotannontekijöitä ovat työ, pääoma, luonnonvarat ja tieto/taito. Yhdistämällä erilaisia tuotannontekijöitä, yritys aikaansaa tuotantoa. Lopullinen tuote muodostuu tuotannontekijöitä hyödyntämällä Kustannus on tuotannontekijän käytöstä maksettava korvaus. Kulu on tiettyyn tilikauteen kuuluva kustannus. Kustannukset jaetaan muuttuviin ja kiinteisiin kustannuksiin. Kiinteät kustannukset pysyvät samana riippumatta tuotettujen/myytyjen tuotteiden määrästä. Kiinteät kustannukset muodostavat tuotannolle puitteet ja perustan. Ne rasittavat toimintaa joka tapauksessa, vaikka tuotantoa ei olisi yhtään. Kiinteitä kustannuksia ovat esim. omaisuudesta aiheutuvat kustannukset kuten korko, poisto, omaisuusvakuutukset ja peruskunnossapito sekä liikehuoneiston vuokrat, lämmitys ja siivous. Kiinteitä kustannuksia ovat myös sähkön, energian, veden, puhelimen ja tietoliikenteen perusmaksut sekä vakituisen henkilöstön palkat. Muuttuvat kustannukset riippuvat myyntimäärästä ja muuttuvat yritystoiminnan laajuuden mukaan. Tuotettaessa/myytäessä paljon, syntyy paljon muuttuvia kustannuksia. Vastaavasti tuotettaessa/myytäessä vähän tai ei ollenkaan, syntyy muuttuvia kustannuksia vähän tai ei ollenkaan. Muuttuvia kustannuksia ovat esim. tarvikkeet, materiaalit, tilapäisen työvoiman palkat, energian, veden, sähkön, puhelimen ja tietoliikenteen käyttökustannukset. Kokonaiskustannukset saadaan, kun lasketaan muuttuvat ja kiinteät kustannukset yhteensä. Jako muuttuviin ja kiinteisiin 15
kustannuksiin on osittain häilyvä. Pitkällä tähtäimellä kaikki kustannukset ovat muuttuvia. Kokonaiskustannukset osoittavat käytettyjen tuotannontekijöiden arvon tiettynä ajanjaksona. Tulos saadaan, kun yrityksen tuotoista vähennetään kustannukset. Tulos voi olla voittoa tai tappiota. 16
4. Pääomakustannukset eli omaisuudesta aiheutuvat kustannukset 4.1. Poisto Mitä enemmän yritystoimintaan liittyy omaisuutta, sitä suurempi huoli sen hoitamisesta on. Omaisuudesta aiheutuu kustannuksia kuten poistot, korot, omaisuusvakuutukset ja peruskunnossapito. Rakennukset, koneet, kalusto, autot jne. ovat pitkävaikutteisia tuotannontekijöitä, joita käytetään toiminnassa useita vuosia. Näiden omaisuusosien hankintamenot jaetaan kustannuksiksi useampien vuosien osalle. Jakaminen tehdään poistojen avulla. Omaisuusosan arvosta poistetaan vuosittain osa eli niiden arvoa alennetaan kulumisen ja vanhentumisen johdosta. Tasapoistomenetelmä Tasapoistomenetelmällä laskettaessa vuotuiset poistot ovat yhtä suuret. Tämä on erityisesti laskelmissa käytössä oleva poistomenetelmä. Poisto saadaan laskettua kaavalla: HA-JA poisto = ----------------- n HA=hankintahinta JA=jäännösarvo n=aika Esim. Koneen hankinta-arvo on 61000 eur. Jäännösarvo koneesta luovuttaessa on arvioitu olevan 1000 eur. Poistoaika on 6 vuotta. Laske poistomäärä euroina. 17
61000 1000 ---------------- = 10000 eur 6 61000 1000 ---------------- = 10000 eur Aleneva 6poistomenetelmä Aleneva poistomenetelmä Alenevaa poistoa kutsutaan myös menojäännöspoistoksi ja tasaprosenttipoistoksi. Poistomenetelmä on aleneva, koska poiston määrä pienenee vuosittain. Se on Alenevaa menojäännöspoisto, poistoa koska kutsutaan poisto lasketaan myös edellisen menojäännöspoistoksi vuoden tilipäätösarvosta ja tasaprosenttipoistoksi. Poistomenetelmä on aleneva, koska pois- eli ton määrä pienenee vuosittain. Se on menojäännöspoisto, koska poisto lasketaan edellisen vuoden tilipäätösarvosta eli menojäännöksestä. käytössä oleva poistomenetelmä. Menojäännös tarkoittaa hankintamenon osaa, josta on vähennetty aikaisempien vuosien poistot. Menetelmä on tasaprosenttipoistomenetelmä, koska poistomäärä lasketaan pääsääntöisesti saman poistoprosentin mukaan. Tämä on erityisesti verotuksessa käytössä oleva ja menojäännökset on laskettu oheiseen taulukkoon. poistomenetelmä. menojäännöksestä. Menojäännös tarkoittaa hankintamenon osaa, josta on vähennetty aikaisempien vuosien poistot. Menetelmä on tasaprosenttipoistomenetelmä, koska poistomäärä lasketaan pääsääntöisesti saman poistoprosentin mukaan. Tämä on erityisesti verotuksessa Taulukko. Kone maksaa 12000 eur. Poistoprosenttina käytetään 25 %. Vuotuiset poistojen määrät poisto menojäännös 1. vuosi 25/100 x 12000= 3000 eur 12000 3000 = 9000 eur 2. vuosi 25/100 x 9000 = 2250 eur 9000 2250 = 6750 eur 3. vuosi 25/100 x 6750 = 1688 eur 6750 1688 = 5063 eur 4. vuosi 4. vuosi 25/100 x 5062 = 1266 eur 25/100 x 5062 = 1266 eur 5062 1266 = 3796 eur jne. 5062 1266 = 3796 eur jne. Taulukko. Kone maksaa 12000 eur. Poistoprosenttina käytetään Taulukko. 25 %. Omaisuusosien Vuotuiset maksimipoistoprosentit poistojen määrät ja menojäännökset on Taulukko. Omaisuusosien maksimipoistoprosentit laskettu oheiseen taulukkoon. Omaisuusosa poisto-% Omaisuusosa Maatalouden käytössä olevat poisto-% 6 Maatalouden käytössä olevat 6 asuinrakennukset, palkkaväen asuinrakennukset, palkkaväen asuinrakennukset, toimistorakennukset asuinrakennukset, Tuotantorakennukset toimistorakennukset 10 Tuotantorakennukset Rakennelmat, kasvihuoneet 10 20 Rakennelmat, kasvihuoneet 20 Vesistön pilaantumisen ja ulkoilman 25 Vesistön pilaantumisen ja ulkoilman 25 saastumisen estämiseksi hankitus saastumisen estämiseksi hankitus rakennelmat rakennelmat Koneet, kalustot, laitteet 25 Koneet, kalustot, laitteet 25 Salaojat v. 1982 jälkeen rakennetut 20 Salaojat v. 1982 jälkeen rakennetut 20 Salaojat ennen v. 1982 rakennetut 10 Salaojat ennen v. 1982 rakennetut 10 Ympäristöinvestoinnit 25 Ympäristöinvestoinnit 25 Taulukko. Omaisuusosien maksimipoistoprosentit Muita Muita poistomenetelmiä poistomenetelmiä 18 Muita Muita poistomenetelmiä poistomenetelmiä ovat ovat esim. esim. ylenevä ylenevä poistomenetelmä poistomenetelmä ja ja käytön käytön mukainen mukainen