Etelä-Suomi Päätös Nro 74/2013/1 Dnro ESAVI/252/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 12.4.2013 ASIA Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee kiinteistöllä Ilola RN:o 6:12 sijaitsevan eläinsuojan toiminnan laajentamista, Kärkölä. HAKIJA Pekka ja Anne Takala Merrasjärventie 92 16670 LAPPILA TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Ympäristölupahakemus koskee Kärkölän kunnan Iso-Sattialan kylässä tilalla Ilola, RN:o 6:12, osoitteessa Merrasjärventie 92 sijaitsevan eläinsuojan toiminnan laajentamista. Tilan kiinteistörekisteritunnus on 316-404- 6-12. Toiminnan laajennus on tarkoitus toteuttaa rakentamalla uusi pihattonavetta. Laajennuksen jälkeen tilalla on eläinpaikat 170 lypsylehmälle, 102 hieholle ja 57 alle 6 kk ikäiselle vasikalle. Laajennuksen yhteydessä tilalle rakennetaan kaksi uutta noin 2 500 m 3 :n lietelantasäiliötä. ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on saapunut Etelä-Suomen aluehallintovirastoon 9.11.2012. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti. Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentin kohta 11 a). LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Etelä-Suomen aluehallintovirasto on toimivaltainen viranomainen ympäristönsuojeluasetuksen kohdan 5 :n 11 a) perusteella. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 029 501 6000 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki
2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Kärkölän ympäristölautakunta on myöntänyt ympäristöluvan nykyiselle eläinsuojalle 26.6.2002. Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään. Nykyinen sopimuskausi on 2007 2013. Hakijalla on käytettävissään lannan levitysalaa yhteensä 229,5 ha, josta omaa peltoa on 45,5 ha, vuokrapeltoa 124 ha ja sopimuspeltoa 60 ha. Tilakeskus sijaitsee maatalousvaltaisella haja-asutusalueella, jossa maatalouden harjoittaminen on tavanomaista toimintaa. Alueella ei ole yleis- tai asemakaavaa eikä muitakaan maankäyttörajoituksia. Päijät-Hämeen maakuntakaavassa tilakeskuksen alueelle ei ole osoitettu erityisiä aluevarauksia. ELÄINSUOJAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Eläinsuojan sijaintipaikan lähiympäristö on pääosin metsää ja peltoa. Lähin asuinrakennus on noin 400 metrin päässä kaakkoon päin uudesta pihattonavetasta. Uudet lietesäiliöt sijoitetaan em. asuinrakennuksesta katsoen uuden pihaton taakse. Eläinsuoja ja lannanlevityspellot sijaitsevat Kokemäenjoen vesistöalueella, tilakeskus ja osa pelloista Teuronjoen alaosan valuma-alueella (35.831) sekä osa pelloista Pätiälänjoen valuma-alueella (35.861). Tilakeskus tai levityspellot eivät sijaitse I- tai II-luokan pohjavesialueella. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Tilan päätuotantosuunta on maidontuotanto. Tämänhetkinen hakemuksessa esitetty eläinmäärä on 65 lypsylehmää, 35 hiehoa ja 45 alle 6 kk ikäistä vasikkaa. Suunnitellun laajennuksen jälkeen eläinmäärä olisi maksimissaan 170 lehmää, 102 hiehoa ja 57 kpl alle 6 kk vasikkaa. Hiehoja ja ummessa olevia lehmiä laidunnetaan. Uuteen pihattonavettaan tulee eläinpaikat 170 lypsylehmälle, 8 hieholle ja 24 vasikalle, 35 hiehoa sijoitetaan hiehokasvattamoon ja loput vanhaan navettaan. Lehmille otetaan käyttöön automaattilypsy. Laajennuksen yhteydessä tilalle rakennetaan kaksi uutta noin 2 500 m 3 teräsbetonista lietelantasäiliötä. Lehmien ruokinta toteutetaan esikuivatulla säilörehulla. Säilörehua pyöröpaalataan 3 000 t/a, joten puristenestettä ei synny.
3 Laidunnus ja jaloittelu Hakemuksen mukaan laidunalaa on 3 hehtaaria. Laitumet eivät hakemuksen mukaan rajoitu vesistöön. Hiehoja (20 30 kpl) ja ummessa olevia lehmiä (20 kpl) laidunnetaan kesäaikana 2 3 kk. Laidunaikana lehmät pidetään öisin sisällä, mutta hiehot voivat laiduntaa ympäri vuorokauden. Laitumella ei ole ruokintapaikkaa, ainoastaan kiinteä juomavesipaikka, jonne johdetaan vesijohtovettä. Lannan käsittely ja varastointi Uusi pihattonavetta tulee toimimaan lietelantamenetelmällä, hiehokasvattamossa on kestokuivikepohja ja vanha navetta toimii kuivikelantamenetelmällä. Syntyvä lietelanta on tarkoitus varastoida uusiin lietesäiliöihin. Kuivalantaa ja virtsaa varten jäävät käyttöön olemassa olevat katettu lantala (n. 900 m 3 ) ja virtsasäiliöt (100 ja 377 m 3 ), joista pienempi on katettu. Lietelantasäiliöiden hajuhaitat pyritään pitämään mahdollisimman vähäisenä pitämällä kuorikerrokset rikkoontumattomina varastoinnin aikana. Hiehokasvattamosta kuivikepohja tyhjennetään kaksi kertaa vuodessa kuivalantalaan. Lannan levitys pelloille Osan lannasta levittää hakija itse pintalevittimellä ja se mullataan välittömästi. Urakoitsijan toimesta tehtävä levitys tapahtuu multaavalla kalustolla. Lannan levitykseen on hakijalla käytettävissä peltoalaa yhteensä noin 230 ha. Pääosa lannasta levitetään keväällä kylvötöiden yhteydessä, säilörehun korjuun jälkeen noin viidennes ja loput syksyllä. Lannan levitysajankohdat ovat: viikoilla17-20: viikolla 24-25 viikolla 33-39 60 % kylvötöiden yhteydessä 20 %, säilörehun korjuun jälkeen 20 % syksyllä. Vedenhankinta Vedenhankintaan on käytössä kaksi rengaskaivoa ja porakaivo. Polttoaineet ja kemikaalit Tilalla on kolme polttoainesäiliötä yhteistilavuudeltaan 8 500 l. Säiliöt on varustettu laponestolla ja ne sijaitsevat betonilaatan päällä samassa katoksessa. Muita öljytuotteita, enintään 2 000 litraa, säilytetään erillisessä katoksessa, jossa on betonilattia.
Maitohuoneen pesuaineita säilytetään varastokaapissa, varaston määrä noin 60 litraa. Säilörehua säilötään biologisilla aineilla, joita ei pääosin varastoida. Kasvinsuojeluaineita käytetään muutama sata litraa vuodessa. Aineita ostetaan vain käyttökautta varten tarvittava määrä ja niitä säilytetään lukitussa ja ilmastoidussa tilassa. Luvan hakijan esittämä arvio parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta Hakijan itse pintalevittimellä levittämä lanta mullataan välittömästi. Urakoitsija käyttää levittämiseen multaavaa kalustoa. 4 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Päästöt maahan Melu ja liikenne Jätteet Lietesäiliöistä aiheutuu hajuhaittaa, jota pyritään vähentämään pitämällä lietelannan kuorikerros rikkoontumattomana varastoinnin aikana. Lietteen levittämisestä aiheutuvia hajuhaittoja vähennetään pikaisella multaamisella ja käyttämällä multaavaa laitteistoa. Traktoriliikenteen lisääntymisestä rehun teon ja lietteen levittämisen aikoihin aiheutuu häiriötä ympäristölle. Muuten liikenne on tavanomaista maitotilan liikennettä. Maitohuoneen jätevedet (380 m³/a) ja muut pesuvedet (70 m³/a) yhteensä noin 450 m³ johdetaan lietesäiliöön. Eläinsuojan wc-vedet johdetaan umpisäiliöön. Maito noudetaan tilalta joka toinen päivä. Eläinkuljetuksia on noin kerran viikossa. Vasikoiden haku tapahtuu noin kolme kertaa kuukaudessa. Ostorehuja tulee tilalle noin kaksi kertaa kuukaudessa. Säilörehua kuljetetaan pelloilta navetalle viikoittain ympäri vuoden, viikoittaisia noutokertoja on 2 3. Traktoriliikenne lisääntyy rehun teon sekä annan levityksen aikaan. Tila kuuluu järjestettyyn jätehuoltoon. Kiinteistöjäte toimitetaan alueelliselle kaatopaikalle. Kuolleista eläimistä huolehtii Honkajoki Oy omassa käsittelylaitoksessaan. Tilalla ei ole kuolleille eläimille varattuja suojattuja säilytystiloja ennen eläinten noutamista käsittelylaitokseen. Rehun tähteet kompostoidaan tilalla ja levitetään pellolle. Ongelmajätteet toimitetaan asianomaisiin vastaanottopisteisiin. Kaikki kierrätettävissä oleva materiaali kierrätetään.
Seuraavassa taulukossa on esitetty tiedot toiminnasta syntyvien jätteiden määristä ja toimituspaikoista: Jätenimike Määrä Toimituspaikka Kuolleet eläimet 8 10 kpl/a Honkajoki Oy Muovit 2,5 t/a Kuusakoski/Ekokem Jäteöljy 200 300 l/a Ongelmajätteen keräyspisteet Torjunta-aineet Ongelmajätteen keräyspisteet Akut, loisteputket 5 10 kpl/a Ongelmajätteen vastaanottopisteet Pilaantunut rehu 5 t/a Levitys pellolle Metalliromu 500 kg/a Romukeräyspisteet/-tahot 5 Poikkeukselliset tilanteet ja niihin varautuminen Sähkökatkoihin on tilalla varauduttu aggregaatilla. Paloviranomaisten kanssa on tarkoitus laatia pelastussuunnitelma, minkä lisäksi ensisammutuskalustoa on saapuvilla. ASIAN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakemuksesta on kuulutettu Etelä-Suomen aluehallintoviraston ja Kärkölän kunnan ilmoitustauluilla 20.12.2012 21.1.2013. Kuulutus hakemuksesta on julkaistu Etelä-Hämeen Lehti -nimisessä lehdessä. Lisäksi ympäristölupahakemuksen vireille tulosta on kirjallisesti ilmoitettu lähikiinteistöjen haltijoille. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Kärkölän kunnanhallitukselta, Kärkölän kunnan ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisilta sekä Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Kärkölän kunnanhallitus toteaa 15.1.2013 antamassaan lausunnossa, ettei sillä ole huomauttamista esitetyn ympäristölupahakemuksen johdosta. Kärkölän kunnan ympäristölautakunta on 30.1.2013 antamassaan lausunnossa todennut seuraavaa: Ympäristölautakunta toteaa lausuntonaan, että lautakunnalle ei ole tullut valituksia eläinsuojan toiminnasta. Eläinsuojan laajennus sijoittuu maatalousvaltaiselle haja-asutusalueelle, jossa maatalouden harjoittaminen on tavanomaista toimintaa. Ympäristölautakunta ei näe mitään estettä toiminnalle.
Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue toteaa 22.1.2013 antamassaan lausunnossa asiasta seuraavaa: Tilakeskus sijaitsee maa- ja metsätalousvaltaisella haja-asutusalueella, eikä alueella ole yleis- tai asemakaavaa eikä muitakaan maankäyttörajoituksia. Päijät-Hämeen maakuntakaavassa tilakeskuksen alueelle ei ole osoitettu erityisiä aluevarauksia. Tilakeskus tai levityspellot eivät sijaitse I- tai IIluokan pohjavesialueella. Eläinsuoja ja lannanlevityspellot sijaitsevat Kokemäenjoen vesistöalueella, tilakeskus ja osa pelloista Teuronjoen alaosan valuma-alueella (35.831) ja osa pelloista Pätiälänjoen valuma-alueella (35.861). Vesienhoitosuunnitelman laatimisen yhteydessä Teuronjoen ekologinen tila on arvioitu tyydyttäväksi. Joen kemiallinen tila on luokiteltu hyväksi. Joen tilaa heikentävät erityisesti maataloudesta ja haja-asutuksesta peräisin oleva hajakuormitus. Hyvän ekologisen tilan saavuttaminen, johon pyritään vuoteen 2027 mennessä, edellyttää esim. veden typpipitoisuuden vähentämistä 70 %:lla. Pätiälänjoki laskee Mommilanjärveen. Kumpikaan em. vesimuodostumista ei ole mukana toimenpideohjelmassa eikä niiden tilaa ole arvioitu. Osa levityspelloista rajoittuu Pätiälänjokeen, Teuronjokeen sekä tilakeskuksen vieressä sijaitsevaan lähes täysin umpeenkasvaneeseen Merrasjärveen. Hämeen ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualue katsoo, että lupahakemuksessa esitetty toiminta on vesienhoidon toimenpideohjelman mukaista ja toiminnan laajennukselle voidaan myöntää ympäristölupa. Toiminnassa tulee kuitenkin noudattaa sellaisia lannankäsittely- ja viljelymenetelmiä, jotka minimoivat toiminnasta aiheutuvan ravinnekuormituksen ja edistävät vesiensuojelua. Kärkölän kunnan terveydensuojeluviranomaisena toimivan Päijät- Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän 4.2.2013 antamassa lausunnossa todetaan, että toiminta sijaitsee maatalousvaltaisella alueella eikä ympäristöluvan myöntämiselle ole terveydensuojelullista estettä. Ympäristöluvan lupaehdoissa tulisi kuitenkin huomioida seuraavat seikat. Eläinten hoito sekä eläinsuojan rakenteet ja olosuhteet tulee järjestää noudattaen voimassa olevaa eläinsuojelulainsäädäntöä. Erityisesti on huomioitava, että kasvavalle eläinmäärälle on tarjota riittävä määrä hyvälaatuista juomavettä. Eläinten juomaveden saanti tulee turvata myös häiriötilanteissa (esim. oman kaivon saastuminen). Mahdollisiin elintautiepidemioihin ja niiden ennaltaehkäisyyn varautuminen tulisi huomioida etukäteen mm. kulkureittien ja eläinten eristysmahdollisuuksien suunnittelussa. Toiminnasta ei saa aiheutua haittaa pohjavedelle eikä eläinsuojan tai lannanlevitykseen käytettävien peltojen läheisyydessä sijaitsevien talousvesikaivojen veden laadulle. Myönnettävän ympäristöluvan lupaehdoissa tulisi yksiselitteisesti määritellä lannan- ja lietteenlevityksessä talousvesikaivojen ympärille jätettävän suojavyöhykkeen leveys. Toimija tulisi velvoittaa myös aistinvaraisesti tarkkailemaan liete- ja virtsasäiliön salaojakaivojen veden 6
laatua mahdollisten säiliön vuotojen havaitsemiseksi ja ryhtymään välittömiin toimenpiteisiin vuotoa epäiltäessä. Toiminnalla el saa olla haitallista vaikutusta alueen pintavesiin. Lannan levityksessä vesistöjen rantaan tulee noudattaa ympäristötukiehdoissa määriteltyjä suojavyöhykkeitä. Lannan käsittelystä ympäristölle aiheutuvia hajuhaittoja tulee pyrkiä vähentämään käytettävissä olevilla keinoilla, esim. suurinta hajuhaittaa aiheuttavien työvaiheiden, sekoituksen ja levityksen, keston minimoimisella sekä lannan nopealla multaamisella. Lupahakemuksen mukaan rakennettavat lietesäiliöt eivät ole katettuja. Uusien lietesäiliöiden kattamista hajuhaittojen vähentämiseksi voidaan pitää suositeltavana mutta vähimmäisvaatimuksena voidaan pitää ns. kelluvan katteen käyttämistä. Toiminta tulee järjestää siten, että ympäristön roskaantumiselta vältytään. Eläinperäisen sivutuotejätteen, mm. kuolleiden eläinten, hävitys tulee toteuttaa voimassa olevaa sivutuotelainsäädäntöä noudattaen. Muilta osin terveydensuojeluviranomaisella ei ole huomautettavaa Anne ja Pekka Takalan ympäristölupahakemuksesta eläinsuojan toiminnan laajentamiseksi. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei jätetty yhtään muistutusta tai mielipidettä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on varattu tilaisuus vastineen jättämiseen. 7 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Etelä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Pekka ja Anne Takalalle ympäristöluvan eläinsuojan toiminnalle Kärkölän kunnan Iso-Sattialan kylään kiinteistölle 316-404-6-12. Ympäristölupa koskee hakemuksen mukaista eläinsuojan toimintaa, jossa on eläinpaikat 170 lypsylehmälle, 102 hieholle ja 57 alle 6 kk ikäiselle vasikalle (1394 eläinyksikköä). Eläinmäärää voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto ei ylitä edellä mainitun eläinmäärän yhteistä lannantuotantoa. Toiminnassa on noudatettava tässä päätöksessä annettuja lupamääräyksiä.
8 Lupamääräykset 1. Eläinsuojatoimintaa voidaan laajentaa hakemuksen mukaisesti ja rakentaa uusi pihattonavetta asemapiirustuksen mukaiseen paikkaan. Myös uudet lietesäiliöt voidaan sijoittaa hakemuksen asemapiirroksen mukaisesti. Eläinsuojan pohjarakenteiden ja säiliörakenteiden tulee olla vesitiiviitä ja rakenteissa käytetyn betonin kestävää ja lämpöeristämättömiin tiloihin sijoitettaessa säänkestävää. Pohjarakenteet on toteutettava siten, että mahdolliset vuodot valuvat salaojakaivoon tai erilliseen havaintoputkeen. Uudet lietesäiliöt on suunniteltava ja rakennettava siten, että se voidaan tarvittaessa kattaa kiinteällä katteella. Lannan varastoinnissa on huolehdittava, että avonaisten lietelantasäiliöiden pinnalle muodostuu luonnollinen hajuainepäästöjä vähentävä katekerros tai niissä on käytettävä kelluvaa katetta. Avoimet lietelantasäiliöt on varustettava riittävän tiheällä ja vähintään 1,5 m korkeilla suoja-aidoilla. Luvansaajan on varattava ympäristölupaa valvovalle viranomaiselle Hämeen ELY-keskuksen y-vastuualueelle mahdollisuus tarkastaa eläinsuojan ja uusien lietesäiliöiden rakenteet ennen niiden käyttöönottoa. 2. Eläinten pito, eläinsuojien ilmanvaihto sekä lannan käsittely ja varastointi sekä rehujen käsittely ja varastointi on järjestettävä ja hoidettava siten, ettei toiminnoista aiheudu merkittäviä haju- tai meluhaittoja naapureille tai terveyshaittaa haittaeläinten muodossa. Jos lannan ja virtsan varastoinnista aiheutuu kohtuuttomia hajuhaittoja, on lietesäiliöt katettava vähintään kelluvalla katteella. 3. Lantavarastot ja virtsasäiliöt on tyhjennettävä vuosittain. Tyhjennysten yhteydessä niiden kunto on tarkastettava, ja havaitut puutteet on korjattava viivytyksettä. Lannan kuormaus tulee tehdä tiivispohjaisella alustalla. 4. Lietelannan varastointia varten tulee luvan saajan käytössä olla säiliötilavuutta 12 kuukauden tarvetta varten vähintään 4 296 m³, jos uuteen eläinsuojaan sijoitetaan hakemuksen mukainen eläinmäärä. Lisäksi sadevettä varten lietesäiliötilavuutta on varattava vähintään 0,3 m 3 /allas-m 2 sekä riittävä tilavuus maitohuoneen jätevesille ja muille pesuvesille. Kuivalantalatilavuutta tulee hakemuksen mukaisesti sijoitetulle eläinmäärälle olla 873 m³ ja virtsasäiliötilavuutta 276 m³. Lantaa voi tarvittaessa myös luovuttaa sellaiselle hyödyntäjälle, joka voi vastaanottaa sitä ympäristönsuojelulain 28 :n mukaan myönnetyn luvan perusteella tai toiselle viljelijälle valtioneuvoston asetuksen (931/2000, VNA maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta) mukaisella tavalla varastoitavaksi. 5. Maitohuoneen ja muut eläinsuojan jätevedet voidaan johtaa lietesäiliöihin. Pihattonavetan wc-vedet voidaan hakemuksen mukaisesti johtaa umpisäiliöön.
6. Eläinsuojatoiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää lähimmissä häiriintyvissä kohteissa päivällä (7.00 22.00) ekvivalenttimelutasoa 55 db (L Aeq ), eikä yöllä (22.00 7.00) ekvivalenttimelutasoa 50 db (L Aeq ). Meluavien laitteiden melupäästöt on mahdollisuuksin mukaan suunnattava asutuksesta poispäin. 7. Lannan ja virtsan siirto- ja kuljetuskaluston on oltava sellaista, ettei täyttöjen tai tyhjennysten ja lannan kuljetusten aikana vuotoja pääse ympäristöön. Näiden aineiden levitys on tehtävä asianmukaisella kalustolla välttäen haittojen aiheuttamista levityksen aikana ja siinä on otettava huomioon maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräykset ja Kärkölän kunnan ympäristönsuojelumääräykset. Lannan käsittely- ja levitysajankohtaa sekä levityspellon sijaintia valittaessa tulee ottaa huomioon ympäristöviihtyisyystekijät ja naapureille aiheutuva hajuhaitta. Lannan käsittelyä ja levitystä on vältettävä asutuksen läheisyydessä yleisinä juhlapäivinä ja juhlatilaisuuksien aikana. Talousvesikaivojen ympärille on jätettävä olosuhteista riippuen 30 100 metrin vyöhyke, jolle lietelantaa ei saa levittää. Lannan levittämisessä on myös huolehdittava, ettei sitä pääse huuhtoutumaan vesistöön. 8. Lanta, virtsa ja pesuvedet on hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Toiminnanharjoittajalla tulee olla jatkuvasti käytettävissä levitykseen soveltuvaa peltoa eläinmäärään nähden riittävästi siten, että lantaa ei levitetä fosforiluokaltaan korkeille pelloille. Luvan mukaiselle enimmäiseläinmäärälle on oltava käytettävissä levitykseen soveltuvaa peltoa vähintään 165 hehtaaria. Luvan haltijan on tiedotettava lannan vastaanottajille lannan varastointia, käsittelyä, kuljetusta ja levitystä koskevista lupamääräyksistä. 9. Luvan saajan on seurattava lannan käsittelyyn ja levittämiseen liittyvien tekniikkojen kehittymistä. Uutta käyttökelpoista tekniikkaa on otettava soveltuvin osin käyttöön, mikäli se vähentää ympäristön pilaantumisen vaaraa ja on kohtuullisin kustannuksin toteutettavissa hakemuksen mukaisessa eläinsuojatoiminnassa. 10. Laidunnuksessa tulee huomioida alueille kohdistuva kuormitus. Eläinten kulkutiet laitumille ja eläinten keräilyalueet sekä laitumilla olevat juottopaikat tulee pitää kovapohjaisina ja kuivina. Tarvittaessa kulkureitit ja keräilyalueet on salaojitettava ja sorastettava. Edellä mainituilta alueilta on lanta tarvittaessa poistettava. 11. Kuolleet tuotantoeläimet tulee toimittaa käsiteltäväksi eläinjätteen käsittelylaitokseen. Keräilyä odottava eläinjäte tulee säilyttää asianmukaisesti peitettynä ja haittaeläimiltä suojattuna tiivispohjaisella alustalla, josta valumavedet voidaan kerätä. Mikäli eläinjätettä varastoidaan tilalla normaalia keräilyauton odotusaikaa kauemmin, tulee varastoinnin tapahtua tarkoitukseen soveltuvassa kylmävarastossa tai -kontissa. 9
12. Toiminnassa syntyvät jätteet ja käytettävät kemikaalit tulee varastoida niin, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa, eikä maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Muovijätteet kuten rehupaalimuovijäte on toimitettava ensisijaisesti hyödynnettäväksi. Yhdyskuntajätteet ja muu tavanomainen jäte on lajiteltava ja toimitettava hyötykäyttöön tai järjestettyyn jätteenkuljetukseen. Jätteiden avopoltto on kielletty. Vaaralliset jätteet kuten loisteputket, paristot, akut, jäteöljyt ja lääkkeet on toimitettava vaarallisten jätteiden vastaanottopaikkaan vähintään vuosittain. Pilaantunut rehu on hyödynnettävä maanparannusaineena sellaisenaan tai kompostoituna pellolla tai muussa soveltuvassa paikassa. Polttoaine- ja öljysäiliöt tulee sijoittaa tiiviille alustalle siten, että mahdolliset säiliövuodot ja vuodot tankkauksessa eivät pääse maaperään ja ovat otettavissa talteen. Polttoainesäiliöiden on oltava lukittavia ja ne on varustettava ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolla. Säiliöt on sijoitettava katokseen tiiviille allastetulle alustalle tai ne on varustettava kaksoisvaipalla. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysainetta mahdollisten vuotojen imeyttämistä varten. Säiliöiden kunnosta tulee huolehtia. 13. Häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa ympäristöhaittaa, on ilmoitettava välittömästi Hämeen ELY-keskukselle ja Kärkölän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kemikaalivahingosta tulee tehdä ilmoitus myös alueelliselle palo- ja pelastusviranomaiselle. 14. Luvan saajan on pidettävä kirjaa eläinsuojan toiminnasta. Tiedot on annettava pyydettäessä valvoville viranomaisille siltä osin kuin ne koskevat tämän päätöksen valvonnassa tarvittavia seikkoja. Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Kärkölän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava tiedot eläinmääristä, liete- ja virtsasäiliöiden vuotojen tarkkailusta, toiminnasta ja seurannasta, mahdollisista uusista peltojen vuokrasopimuksista ja sopimuspelloista, lannan levitykseen käytetystä peltoalasta ja tulevan kasvukauden aikana lannan levitykseen käytettävissä olevasta peltoalasta, jos se poikkeaa edellisestä vuodesta, lannan varastointiin käytettävien säiliöiden ym. varastopaikkojen tilavuudet sekä kuolleiden eläinten lukumäärä ja käsittelypaikka. 15. Toiminnan olennaisesta muuttamisesta, keskeyttämisestä tai lopettamisesta on ilmoitettava Hämeen ELY-keskukselle ja Kärkölän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ilmoitus on tehtävä myös, jos tila luopuu osallistumisesta ympäristötukijärjestelmään. Myös toiminnanharjoittajan vaihtumisesta on ilmoitettava. 10
11 RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset Koska lupahakemuksen mukainen laajennus eläinyksikköinä laskettuna on yli 2,5-kertainen, rinnastetaan se lupaharkinnassa vaikutuksiltaan uudeksi hankkeeksi. Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti, täyttää eläinsuojan toiminta ennalta arvioiden ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Kärkölän kunnan 26.6.2002 antaman ympäristöluvan määräykset on samalla tarkistettu tätä päätöstä annettaessa. Toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja uuden pihaton sijoituspaikka huomioon ottaen, ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset. Aluehallintovirasto on ratkaisussaan ottanut huomioon ympäristönsuojelulain sekä jätelain tavoitteet ja yleiset periaatteet. Asiassa on myös otettu soveltuvin osin huomioon Kokemäenjoen vesistöalueelle (Teuronjoen alaosan valuma-alue 35.831 ja Pätiälänjoen valuma-alue 35.861) laadittu vesienhoitosuunnitelma, joka perustuu lakiin vesienhoidon järjestämisestä (1299/2004). Luparatkaisussa keskeiset sovellettavat säädökset ja ohjeet ovat olleet valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta 931/2000 sekä ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 1/2010, joiden perusteella on määritetty eläinsuojassa tarvittavien rakenteiden mitoitus ja lannan levitykseen tarvittava peltopinta-ala. Eläinsuojan ja lantavarastojen rakenteissa on vaadittu vastaavaa tasoa kuin maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet, MMM-RMO C 4 (100/2001) edellyttävät. Aluehallintovirasto on katsonut, että YSL 42 :ssä säädetyt edellytykset luvan myöntämiselle ovat edelleen olemassa, kun otetaan huomioon lupamääräykset, joilla ympäristöhaittoja ja niiden riskejä on vähennetty. Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Määräys 1. Määräys on annettu eläinsuojasta ja lantavarastoista aiheutuvien ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Uusiin lietelantasäiliöihin ei ole ehdottomasti vaadittu kelluvaa katetta, koska päätöksen lähtöoletuksena on, että pelkästään nautaeläinten pitämisestä kertyvä lietelanta muodostaa säiliön pintaan luonnollisen katteen, joka vähentää hajuaineiden haihtumis-
ta varastoinnin aikana. Valmius kiinteän katteen rakentamiseen ja kelluvien katteiden käyttöön ottoon tulee toiminnanharjoittajalla kuitenkin olla. Tilalla on varauduttava pitämään eläinsuojatoiminnan laajennuksen ja lietelantasäiliöiden valmistuttua käyttöönottotarkastus, jossa voidaan mm. todeta, että näiden rakenteet ovat hakemuksen ja tämän päätöksen mukaisia ja, että rakenteet täyttävät asianomaiset maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet, MMM-RMO C 4. (YSL 43, NaapL 17 ) Määräykset 2 ja 3. Toiminnasta ei saa aiheutua kohtuutonta haju- tai muuta haittaa naapureille. Jätevedet on johdettava ja käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista. (YSL 7, 8, 43, NaapL 17 ) Määräykset 4 ja 5. Lannan varastointitilavuudesta määrätään maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) mukaisesti. Tilavuuden riittävyyttä laskettaessa huomioidaan maitohuoneen jätevesien ja eläinsuojien pesuvesien sekä avosäiliöiden sadevesien tilantarve ja lietekuilutilavuudet. Tarvittava lietelannan varastointitilavuusmäärä on laskettu hakemuksessa esitettyjen tietojen mukaan. Laskennallisesti lietelannan säiliötilavuus on riittävä. Myös kuivalannan ja virtsan varastointitilavuudet ovat riittävät. Määräys 6. Melutason raja-arvot perustuvat valtioneuvoston päätökseen melutason ohjearvoista 993/1992. Määräys 7. Velvoitteet ovat tarpeen pinta- ja pohjavesien suojelemiseksi sekä hajuhaittojen estämiseksi ja laiduntamisen haittojen torjumiseksi. Lannan levitys ei ole suoraan ympäristöluvanvaraista toimintaa ja lannan levityksestä voidaan ympäristölupamenettelyssä antaa eläinsuojakokonaisuuteen liittyviä määräyksiä vain pelloille, jotka ovat tilan läheisyydessä ja joilla on toiminnallinen yhteys eläinsuojaan. Lannanlevityksessä tulee kuitenkin noudattaa kunnan ympäristönsuojelumääräyksiä sekä maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä, ellei lupamääräyksissä ole asetettu ankarampia vaatimuksia. Ympäristönsuojelulain 8 :n mukaan ainetta ei saa panna tai johtaa sellaiseen paikkaan tai käsitellä siten, että pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai sen laatu voi muutoin olennaisesti huonontua, taikka toisen kiinteistöllä oleva pohjavesi voi käydä kelpaamattomaksi tarkoitukseen, johon sitä voitaisiin käyttää. Määräys 8. Lannan levitysala perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen fosforilannoitustarpeeseen siten, että levitettävä lantamäärä mitoitetaan todellisen tarpeen mukaan ottaen huomioon viljeltävä kasvi, maaperä ja saavutettu keskimääräinen satotaso. 12
Lantaa vastaanottavien muiden viljelijöiden tulee olla selvillä lupamääräyksistä. Tällä pyritään varmistamaan se, että myös lannan vastaanottosopimuksen tehneet käsittelevät ja levittävät lantaa ympäristön kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. (YSL 43 ) Määräys 9. Ympäristönsuojelulain mukaan luvanvaraisessa toiminnassa on periaatteena, että käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Luvan saajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa aiheuttamien haitallisten ympäristövaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan. (YSL 4, 43 ) Määräys 10 laidunalueiden hoidosta sekä kulkureittien, keräilyalueiden ja juottopaikkojen perustamisesta, on annettu laidunnuksesta aiheutuvan kuormituksen vähentämiseksi. (YSL 43, NaapL 17 ) Määräykset 11 ja 12. Jätelain 13 :n mukaan jätteestä tai jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätettä ei saa hylätä tai käsitellä hallitsemattomasti. Ympäristönsuojelulain 7 :n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähentymistä tai muu niihin verrattava yleisen tai yksityisen edun loukkaus. Vaarallisten jätteiden toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn vähentää niiden aiheuttamia terveyteen ja ympäristöön kohdistuvia riskejä. Eläinjätteen asianmukaisella hävittämisellä voidaan rajoittaa mahdollisten eläintautien leviämistä tilan ulkopuolelle ja tästä aiheutuvaa ihmisten ja eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa. Eläinjätteen pidempiaikainen varastointi on syytä tehdä kylmävarastossa tai -kontissa. Eläinjätteen käsittelystä säädetään jätelain lisäksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) eli ns. sivutuoteasetuksessa. Asetuksen täytäntöönpanoa ohjaa ja valvoo Suomessa maa- ja metsätalousministeriö yhdessä EVIRA:n kanssa, alueelliset ELY-keskukset sekä aluehallintovirastojen eläinlääkärit ja kunnaneläinlääkärit. Määräyksellä 12 varmistetaan, että kemikaalien, jätteiden ja polttonesteiden varastointi ja käsittely hoidetaan asianmukaisesti, eikä näistä aiheudu maaperän tai pinta- tai pohjavesien pilaantumisen vaaraa. (YSL 43, JL 13 ) Määräys 13. Luvan saajan on ympäristönsuojelulain mukaisesti oltava selvillä toimintansa riskeistä ja niiden ympäristövaikutuksista sekä haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Mm. tulipalojen sammutusvesien mahdollinen ylijuoksu lietesäiliöiden kautta on estettävä. Häiriötilanteista ilmoittaminen on tarpeen päästöjen valvonnan toteuttamiseksi. Ilmoitus on tehtävä ainakin seuraavissa tilanteissa: lietesäiliön rikkoontuminen tai ylivuoto, polttonestesäiliön rikkoutuminen, epidemia tai muu vastaava tapahtuma, jossa kuolee paljon eläimiä. (YSL 43, 76, JL 12, 13 ) 13
Määräys 14. Raportointia ja kirjanpitoa koskeva määräys on tarpeen valvonnan ja tarkkailun toteuttamiseksi. (YSL 46, YSA 30, JL 118, 119 ) Määräys 15. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää yleensä luvan tarkistamista. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet poistetaan. Luvanhaltijan vaihtuessa on luvan uuden haltijan ilmoitettava vaihtumisesta. (YSL 90, YSA 30 ) Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Lausunnoissa esitetyt asiat on otettu huomioon lupamääräyksissä ja päätöksen perusteluissa. 14 KORVATTAVAT PÄÄTÖKSET Tämä ympäristölupapäätös korvaa Kärkölän kunnan 26.6.2002 antaman ympäristöluvan. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämä päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, jos päätökseen ei haeta muutosta. (YSL 100 ) LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Päätös on voimassa toistaiseksi. Lupaviranomainen voi päättää, että uusia toimintoja koskien lupa raukeaa, jos toimintoja tai niiden aloittamisen kannalta olennaisia toimia ei ole aloitettu viiden vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta. Lupamääräysten tarkistaminen Luvan haltijan on tehtävä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi 30.4.2023 mennessä. Jos toiminnassa tapahtuu muutoksia tai laajennuksia, on uusi hakemus laitettava vireille jo aiemmin. Hakemukseen on liitettävä ainakin seuraavat tiedot: - toiminnassa ja alueen maankäytössä tapahtuneet muutokset, - selvitys siitä, miten ympäristönsuojelulain 4 :n mukaista parasta käyttökelpoista tekniikkaa on sovellettu ja voidaan soveltaa eläinsuojatoiminnassa sen ympäristöhaittojen edelleen vähentämiseksi, - arvio toiminnan ympäristövaikutuksista. (YSL 28, 55 )
15 Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 ) SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45, 52 56, 62, 76, 81, 90, 96 98, 100, 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 5, 8 10, 16 19, 21, 23, 30, 37 Jätelaki (646/2011) 12, 13, 29, 72, 118, 119 Jäteasetus (179/2012) 4 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Valtioneuvoston asetus aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2012 ja 2013 (1572/2011) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on 3 655 euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2012 ja 2013 annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) mukaisesti. Asetuksen maksutaulukon mukaan eläinsuojan, joka on tarkoitettu vähintään 150 lypsylehmälle, tai eläinsuojan, joka eläinyksikkökertoimien mukaisesti määritettynä vastaa edellä mainittuja eläinmääriä tuotantosuunnan mukaisesti (1050 eläinyksikköä), lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on 7 310 euroa. Toiminnan olennaista muuttamista tai lupamääräysten tarkistamista koskevan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 50 prosenttia taulukon mukaisesta maksusta. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Pekka Takala Merrasjärventie 92 16670 Lappila
16 Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Kärkölän kunnanhallitus Kärkölän kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Kärkölän kunnan terveydensuojeluviranomainen Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Asianosaisille listan dpoesavi-252-04-08-2012 mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdessä Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla sekä kuulutetaan Kärkölän kunnan virallisella ilmoitustaululla. Kuulutuksesta ilmoitetaan Etelä-Hämeen Lehti -nimisessä sanomalehdessä.
17 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. (YSL 96 ) Valitusoikeus lupapäätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. (YSL 97 ) LIITE Valitusosoitus Harri Majander Tuula Räsänen Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Harri Majander ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Tuula Räsänen.
Liite VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 13.5.2013. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Etelä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virkaajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, 00520 Helsinki postiosoite: PL 110, 00521 Helsinki puhelin: (vaihde) 02950 16000 fax: 09 6150 0533 sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.