PÄÄTÖS Nro 106/06/2 Dnro ISY-2005-Y-250 Annettu julkipanon jälkeen 4.12.2006 ASIA Päsmärinsuon turvetuotantoalueen ympäristölupa, Sonkajärvi. LUVAN HAKIJA Vapo Oy PL 22 40101 JYVÄSKYLÄ TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Päsmärinsuon turvetuotantoalue sijaitsee Sonkajärven kunnan Kääriänsaaren kylässä noin 13 km Sonkajärven keskustasta koilliseen. Lupaa turvetuotantoon haetaan tuotannossa olevalle 97,7 hehtaarin alueelle ja 44,2 hehtaarin valmisteltavalle lisäalueelle. Tuotannossa olevien alueiden kunnostus on aloitettu vuonna 1979 ja tuotanto vuonna 1982. Tuotannosta on poistunut 15 hehtaaria. Tuotannon on arvioitu päättyvän tuotannossa alueella vuonna 2020 ja lisäalueella vuonna 2035. ASIAN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille 30.12.2005 ja sitä on täydennetty 3.3.2005 ja 14.11.2006.
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAINEN 2 Pohjois-Savon ympäristökeskus on ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 7 :n nojalla velvoittanut toiminnanharjoittajan hakemaan Päsmärinsuon turvetuotannolle ympäristölupaa 31.12.2005 mennessä. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan turvetuotannolla ja siihen liittyvällä tuotantoalueen ojituksella on oltava ympäristölupa, jos tuotantoalue on yli 10 ha. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Päsmärinsuon turvetuotannolla ei ole aikaisempaa vesi- tai ympäristölupaa. Ympäristöministeriön 9.4.2003 vahvistamassa Ylä-Savon seudun maakuntakaavassa Päsmärinsuo on merkitty turvetuotantoalueeksi (EO1 26.726). Suon länsipuolelle on kaavassa merkitty Kulvemäen kylän arvokas maisema-alue (ma 26.536). Päsmärinsuon alapuolinen vesistö sisältyy Pohjois-Savon ympäristökeskuksen 24.6.1996 vahvistamaan Itä-Sonkajärven osayleiskaavaan ja 30.9.1996 vahvistamaan Nurmijoen rantaosayleiskaavaan. Päsmärin rannalle on kaavassa varattu muun muassa omarantaisten loma-asuntojen rakennuspaikkoja. YMPÄRISTÖOLOSUHTEET Hankealue ja lähialueen maankäyttö Lähin asuttu kiinteistö sijaitsee noin 700 metrin etäisyydellä Päsmärinsuolta. Tuotantoalueen ympärillä on suo- ja metsäalueita. Suunniteltu lisäalue on ojitettua aluetta. Tuotantoalueen alapuolella sijaitsevan Päsmärin rannalla on asuinkiinteistöjä.
Tuotantoalueen läheisyydessä ei ole Natura 2000 kohteita tai muita suojelualueita. Myöskään pohjavesialueita ei ole läheisyydessä. 3 Alapuolinen vesistö ja sen veden laatu Tuotantoalueet sijaitsevat Nilsiän reitin Nurmijoen alueen Sälevän-Nurmijoen alueella (4.642). Sälevän-Nurmijoen alueen pinta-ala on 281 km 2. Tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan Suurensuonpuroa pitkin Päsmäriin, joka laskee Päsmärikosken kautta Nurmiseen ja edelleen Nurmijokea pitkin Sälevään. Suurensuonpuron valuma-alueen pinta-ala laskukohdalla Päsmäriin on 9,8 km 2 ja keskivirtaama 0,12 m 3 /s. Päsmärin pinta-ala on 281 ha ja suurin syvyys 3,7 m. Päsmärin luusuassa keskivirtaama on 9,5 m 3 /s ja sen veden viipymä on noin viikko. Hakija on arvioinut, että Päsmärin tilaa voidaan arvioida sen yläpuolisen Kiltuanjärven ja alapuolisen Sälevän veden laadun perusteella. Kiltuanjärvi ja Sälevä ovat veden kokonaisfosforipitoisuuden perusteella olleet yleensä lievästi reheviä järviä. Kiltuanjärvi sijaitsee yli 6 km:n etäisyydellä ja Sälevä yli 20 km:n etäisyydellä Päsmäristä. Ympäristöhallinnon Hertta-tietojärjestelmässä on Päsmärin yläpuolisen järven, Haapajärven, veden laadun tietoja vuosilta 2005 ja 2006, jolloin pintaveden kokonaisfosforipitoisuus on ollut 20 23 µg/l. Alusveden hapen kyllästysprosentti on maaliskuussa 2005-2006 ollut 3-13 %. Elokuussa 2005 levien määrää ilmentävä klorofylli-apitoisuus on ollut 53 µg/l eli rehevyyttä ilmentävällä tasolla. Hertta-tietojärjestelmästä saadut Haapajärven veden laadun tulokset on liitetty hakemusasiakirjoihin. Kalasto ja kalastus Päsmärin kalataloudellista tilaa on selvitetty koekalastuksin 1990-luvun alussa. Päsmärissä esiintyy ainakin haukea, ahventa, särkeä, taimenta ja muikkua. Järveen on istutettu viime vuosina kuhaa ja planktonsiikaa. Päsmärillä kalastaa noin 50 ruokakuntaa. Järvellä harjoitetaan verkko- ja katiskapyyntiä sekä vetouistelua. Kalastushaitaksi koetaan verkkojen likaantuminen.
Nurmijoen valtalajeina ovat olleet kivisimppu, särki ja made. Joessa on todettu olevan luontaisesti lisääntyvä taimenkanta. 4 TOIMINTA TUOTANTOALUEILLA Yleiskuvaus toiminnasta ja tuotantoalueiden vesienkäsittely Päsmärinsuolla tuotetaan jyrsinpoltto- ja palaturvetta. Jyrsinturvetta tuotetaan mekaanisella kokoojavaunulla ja tilapäisesti vanhalla imuvaunulla. Palaturvetta tuotetaan palaturvekoneella. Jyrsinturvetta tuotetaan yhteensä noin 40 000 m 3 /a ja palaturvetta noin 17 000 m 3 /a. Vuotuiset ympäristönsuojelumenot ovat noin 1 500 euroa. Sarkaojat on varustettu lietesyvennyksillä ja kiintoaineen pidättimillä. Tuotannossa olevan alueen lohkoilla 1 ja 2 vesienkäsittelymenetelmänä on kaksi laskeutusallasta ja lohkolla 3 laskeutusallas ja sulan maan aikainen pintavalutuskenttä. Kentän pinta-ala on 0,6 ha eli 0,63 % koko kentän valuma-alueen (95 ha) pinta-alasta. Kuivatusvedet johdetaan laskeutusaltaisiin 1 3 pumppaamalla. Lisäalueella vesienkäsittelymenetelmänä on kaksi virtaamansäätöpatoa ja laskeutusallas sekä sulan maan aikainen pintavalutuskenttä, jonne vedet johdetaan pumppaamalla. Kentän pinta-ala on 4,9 ha eli 11,1 % valuma-alueen (44,2 ha) pinta-alasta. Kuivatusvedet johdetaan lohkoilta 1 ja 2 laskuojaa 1 pitkin sekä lohkolta 3 laskuojaa 2 pitkin Suurensuonpuroon. Lisäalueen pintavalutuskentälle ei rakenneta kokooja- tai laskuojaa, vaan kuivatusvedet johdetaan kentältä pintavaluntana Suurensuonpuroon. Laskeutusaltaiden valuma- ja tuotantoalueet ovat seuraavat: Lohko Allas Mitoitus valuma-alue, ha Kokonaisvaluma-alue, ha Tuotantoala, ha Lohko 1 Allas 2 37 36,8 36,8 Lohko 2 Allas 1 54 54,6 49,6 Lohko 3 Allas 3 39 95 11,3 Lohko 4 Allas 4 44 44,2 44,2
5 Tuotannon loppuvaiheessa tuotantokenttien mataloituessa sarkaoja-altaita ei kaiveta kivennäismaahan ja sarkaojia ei puhdisteta joka vuosi, koska kaivutyöt ja sarkojen kuivatusojitus ulottuvat kivennäismaahan. Tällöin sarkaojien ja sarkaoja-altaiden säännöllinen kunnossapito kaivutyönä aiheuttaa lisäkuormitusta. Hakijan mukaan alueen vesienkäsittelyä voidaan pitää parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisena. Kuivatusvesien johtaminen on ratkaistu alueen kuivatus- ja vesiensuojelutöiden yhteydessä. Tuotannossa olevan alueen pinta-ala pienenee joka vuosi. Liikenne Turve kuljetetaan tuotantoalueelta sen pohjoispuolella sijaitsevaa Jyrkäntietä pitkin valtatie 5:lle. Vuosittain kuljetuksia on noin 250 autokuormallista. Kuljetukset tehdään pääasiassa talvella. Tuotantotoiminnassa käytettävät vetokoneet (traktorit) tuodaan työmaalle keväällä ja viedään pois syksyllä. Tuotantokoneet ovat työmaalla pääosin ympäri vuoden, joten niitä kuljetetaan vain satunnaisesti. Kunnostus- ja ympäristönsuojelutoiminnassa käytettäviä koneita tuodaan työmaalle pari kertaa tuotantokauden aikana. Jätteet ja niiden käsittely sekä tuotannossa käytettävät aineet Eri jätelaaduille on omat nimikyltein varustetut keräysastiat. Syntyneiden jätteiden määrä ja laatu kirjataan ylös. Tuotannossa vuosittain syntyvät jätteet, niiden määrät ja toimituspaikat: Jätelaji Määrä Toimituspaikka Jäteöljy (sis. hydr.öljyt) 350 l Ekokem Oy Öljynsuodattimet 10 kpl Ekokem Oy Kiinteä öljyjäte 0,5 m 3 Ekokem Oy Metalliromu 1 000 kg Mute Oy Paperi ja muovijäte 100 kg Paikallinen jätehuolto Yhdyskuntajäte 1 000 kg Paikallinen jätehuolto
6 Aumojen peitteenä käytetty muovi (22 000 kg/a) varastoidaan tuotantoalueella. Lassila & Tikanoja toimittaa muovin tarvittaessa Viroon uusiokäytettäväksi. Puuaines varastoidaan kasoihin ja käytetään energiahakkeena. Tuotantotraktorit käyttävät tuotantokauden aikana kevyttä polttoöljyä noin 15 000 l. Alueella säilytetään kerrallaan enintään 5 000 l polttoainetta. Voiteluöljyjä käytetään vuosittain yhteensä noin 300 l ja muita voiteluaineita noin 20 kg. Voiteluaineet säilytetään tukikohta-alueella niille varatuissa paikoissa. Jälkikäyttö Tuotanto päättyy vaiheittain, joten lohkokohtaista poistumaennustetta ei voida esittää. Tuotannosta poistuneiden alueiden vedet johdetaan ja käsitellään hakemussuunnitelman mukaisesti, koska niiden erottaminen lohkon muista vesistä ei ole tarkoituksenmukaista. Tuotannon päätyttyä kuivatusojia voidaan joutua syventämään osalla alueesta. Tuotannon lopettamisen jälkeen alueella tehdään siistimistöitä, eikä sinne jätetä jätteitä tai koneita. Jälkikäyttömuodon valintaan vaikuttaa tuotannon lopettamisen aikainen maankäytön tarve. PÄÄSTÖT JA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Päästöt vesistöön ja vaikutukset alapuolisessa vesistössä Päsmärinsuon vesistökuormitus on arvioitu Vapo Oy:n Länsi-Suomen alueen kuormitustarkkailusoiden tulosten perusteella. Arvion mukaan Päsmärinsuon nykyinen vuotuinen nettokuormitus on 2 740 kg kiintoainetta, 625 kg typpeä ja 19,6 kg fosforia. Lisäalueen tuotantoon oton jälkeen vuotuinen nettokuormitus vesistöön on 3 274 kg kiintoainetta, 831 kg typpeä ja 24,3 kg fosforia. Lisäalueen kuntoonpanon aikana ja tuotannon alkuvaiheessa kuormitus on edellä mainittua suurempaa.
7 Hakijan arvion mukaan Päsmärinsuon nykyinen vesistökuormitus nostaa Suurensuonpuron kiintoainepitoisuutta noin 0,7 mg/l, typpipitoisuutta noin 165 µg/l ja fosforipitoisuutta noin 5 µg/l. Lisäalueen tuotantoon oton jälkeen nostaa Päsmärinsuon vesistökuormitus puron kiintoainepitoisuutta noin 0,9 mg/l, typpipitoisuutta noin 220 µg/l ja fosforipitoisuutta noin 6,4 µg/l. Kuormitus ei muuta oleellisesti veden laatua. Kuormituksen vaikutukset Päsmärin veden laatuun ovat erittäin vähäisiä. Kuormituksesta ei aiheudu sanottavia haitallisia vaikutuksia alapuolisiin vesistöihin rajautuvien rantakiinteistöjen vesistösidonnaiselle käytölle. Myös vaikutukset kalastoon ja kalastukseen ovat merkityksettömiä. Pöly ja melu Tuotetun turpeen laatu vaikuttaa pölyämiseen: mitä maatuneempaa turve on, sitä enemmän se pölyää. Myös tuulen suunta ja nopeus vaikuttavat pölyn leviämiseen. Aumaus ja lastaus ovat pölyäviä työvaiheita. Muualla tehtyjen tutkimusten perusteella voidaan arvioida, että näkyvää turvepölyä voi ajoittain esiintyä noin 500 metrin etäisyydellä työmaan reunasta. Pienhiukkasia voi esiintyä noin 1 000 metrin vyöhykkeellä tuotantoalueesta. Hakijan käsityksen mukaan tuotannosta ei aiheudu kohtuutonta pölyhaittaa lähikiinteistöille. Pölyämiseen ja pölyn kulkeutumiseen voidaan vaikuttaa työtavoilla. Tuotanto keskeytetään, kun tuulen nopeus on yli 10 m/s. Melu Melua aiheutuu työkoneista ja raskaiden kuljetusajoneuvojen liikkumisesta. Tuotantopäivinä melua voi aiheutua ympäri vuorokauden. Useimpien turvetuotannon työvaiheiden aikana melulle annetut ohjearvot eivät ylity tuotantoalueen ulkopuolella. Koska lähin asutus sijaitsee noin 700 m:n etäisyydellä, ei turvetuotannosta voi aiheutua melun ohjearvojen ylitystä tai kohtuutonta meluhaittaa lähimmillä asuinrakennuksilla.
Muut ympäristövaikutukset 8 Hankealueen läheisyydessä ei ole yleisiä ulkoilu- tai virkistysalueita, joihin hankealueella voisi olla vaikutusta. Myöskään suojelu- tai pohjavesialueita ei sijaitse tuotantoalueen vaikutusalueella. TARKKAILU Käyttö-, kuormitus- ja vesistötarkkailu tehdään Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkkailuohjelman periaatteiden mukaisesti. Käyttö- ja hoitopäiväkirjaan kirjataan säätiedot, ojien ja vesiensuojelurakenteiden rakentamis-, kunnossapito- ja puhdistusajankohdat, näytteenottoajankohdat ja muut tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta kuormitukseen. Päiväkirjaa säilytetään työmaalla. Päsmärinsuolla ei ole tehty kuormitustarkkailua. Hakija esittää, että tuotannossa olevan alueen pintavalutuskentän alapuolisesta laskuojasta 2 otetaan touko lokakuussa yhteensä kuusi näytettä, minkä lisäksi rankkasateiden yhteydessä otetaan näyte 4 8 kertaa kesän aikana. Näytteistä analysoidaan ph ja kemiallinen hapenkulutus sekä kiintoaineen, raudan, kokonaistypen, nitraatti- ja nitriittitypen, ammoniumtypen, kokonaisfosforin ja fosfaattifosforin pitoisuudet. Kiintoaineen hehkutushäviö mitataan, jos kiintoaineen pitoisuus on yli 20 mg/l. Pintavalutuskentän virtaamat saadaan pumppaamotiedoista. Keräilyojan virtaama mitataan mahdollisuuksien mukaan. Vesistötarkkailua esitetään tehtäväksi kahdesta näytepisteestä: Suurensuonpurosta turvetuotantoalueen ylä- ja alapuolelta. Näytteet otetaan neljä kertaa vuodessa. Näytteistä analysoidaan ph ja kemiallinen hapenkulutus sekä kiintoaineen, kokonaistypen, nitraatti- ja nitriittitypen, ammoniumtypen, kokonaisfosforin ja fosfaattifosforin pitoisuudet. Kiintoaineen hehkutushäviö mitataan, jos kiintoaineen pitoisuus on yli 20 mg/l. Näytteenoton yhteydessä pyritään mittaamaan virtaama.
TOIMINNAN RISKIT 9 Turvetta tuotetaan kesällä, mikä yhdessä työn luonteen kanssa aiheuttaa paloturvallisuusriskin. Myös patojen murtuminen, poikkeukselliset rankkasateet tai tulvat sekä polttoaineen käsittely voivat aiheuttaa vaaratilanteita. Työmaalle laaditaan vuosittain paloturvallisuussuunnitelma. Työmaalle on nimetty hätätilanteiden hoitamisesta vastaava palo- ja pelastusorganisaatio. Henkilöstölle on annettu paloturvallisuus- ja ensiapukoulutusta. Työmailla on alkusammutuskalusto ja ensiapuvälineitä. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Sonkajärven kunnassa 12.4. 12.5. 2005 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Hakemusta koskeva ilmoitus on julkaistu 11.4.2005 Miilu -lehdessä. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Pohjois-Savon ympäristökeskukselta, Pohjois- Savon TE-keskukselta, Sonkajärven kunnan ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisilta ja Sonkajärven kunnanhallitukselta. Lausunnot Pohjois-Savon ympäristökeskus: Ympäristöhallinnon vesistökuormitusarviojärjestelmän (VEPS) mukaan vesistöalueella 4.642 on turvetuotannon osuus kokonaisfosforikuormituksesta 1 % ja kokonaistyppikuormituksesta 2 %. Päsmärinsuon lisäksi alueella ei ole muita turvetuotantoalueita. Laajennusalueen vesienkäsittely on parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. Hakemuksen mukaan on pääteltävissä, että vedet johdetaan pintavalutuskentälle pumppaamalla. Pumppaamon sijainnista ja rakenteista on esitettävä selvitys.
10 Oikovirtausten estämiseksi tulee pintavalutuskentällä 2 sijaitsevat vanhat ojat tukkia huolellisesti. Veden jako kentälle tulee hoitaa tasaisesti siten, että koko kentän pintaala on hyötykäytössä. Kentän kuntoa tulee seurata jatkuvasti ja tarpeelliset korjaukset on tehtävä heti. Lohkon 3 kuivatusvedet johdetaan laskeutusaltaan 3 kautta pintavalutuskentälle 1. Lohkon 3 tuotantopinta-ala on 11,3 ha, mutta altaan 3 kokonaisvaluma-alue on 95 ha. Laskeutusallas ja pintavalutuskenttä on mitoitettu selvästi pienemmälle valumaalueelle. Lohkon 3 oloissa ympäristökeskus katsoo, että vesienkäsittely on lohkon 3 osalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. Hakemuksen mukainen lohkojen 1 ja 2 vesienkäsittely on ympäristökeskuksen näkemyksen mukaan vanhalta tuotantoalueelta vaadittavan parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. Lohkojen 1 ja 2 uusi pumppausallas on rakennettava tavallista lasketusallasta kestävämmäksi, koska vedenkorkeuden vaihtelu ja virtaus voivat pumppauksen seurauksena aiheuttaa luiskien sortumia. Tarvittaessa altaan ja sen purkuojan luiskia tulee vahvistaa esim. kiveämällä. Turpeen aumaus ja kuljetusrekkaan lastaus tulee tehdä niin, että turvetta ei pääse ojiin. Lastausalue tulee sijoittaa riittävän kauas eristysojasta. Kivennäismaahan kaivettavista sarkaojista voidaan jättää pois lietesyvennykset. Sarkaojissa tulee olla päisteputken pidättimet. Kun sarkaojissa ei ole lietesyvennyksiä, tulee pitää erityisen hyvää huolta päisteputken pidättimien ja muiden vesienkäsittelyrakenteiden toimintakunnosta. Ojiin ja laskeutusaltaisiin kertynyt liete tulee poistaa säännöllisesti menetelmillä, joilla kuivatusveden savisamentuma on mahdollisimman vähäistä. Pölyhaitta asutukselle on epätodennäköinen. Turvepöly voi kulkeutua tuulen mukana kauas ja hetkellinenkin likaava vaikutus voi olla merkittävä. Siksi tuotantoalueella tilapäisestikin käytettävien imuvaunujen tulisi olla varustettu pölynerottimin. Tuotantoalueella tulee olla tuulen nopeuden ja suunnan seurantaa varten tuulipussi ja kannettava tuulennopeuden mittalaite. Turvetuotanto ei aiheuttane erityistä meluhaittaa. Polttonesteiden, ongelmajätteiden ja muiden kemikaalien varastoinnista, keräilystä ja käytöstä ei saa aiheutua päästöjä ympäristöön. Polttonestesäiliöiden tulee olla suoja-
altaallisia tai kaksivaippaisia tai muuten sellaiselle tiivispohjaiselle alustalle sijoitettuja, että vuodot maaperään estetään. Säiliöiden jakeluletkussa tulee olla ylitäytönestin. 11 Pääsääntöisesti kaikilta tuotantoalueilta on saatava veden laadun ja määrän tarkkailutuloksia. Ympäristökeskus katsoo, että Päsmärinsuon kuormituksesta saadaan riittävä kuva nykyisten tarkkailupisteiden avulla täydennettynä laajennusalueilta pintavalutuskentälle pumpatun vesimäärän mittauksella. Pintavalutuskenttä 2:n toimintateho voidaan arvioida yhteistarkkailussa olevien pintavalutuskentällisten tarkkailusoiden avulla. Näin ollen keräilyojan rakentaminen pintavalutuskentän 2 alapuolelle ei ole välttämätöntä. Merkittävistä häiriö- ja poikkeustilanteista tulee ilmoittaa ympäristökeskukselle ja Sonkajärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnassa syntyvistä jätteistä on pidettävä kirjaa jätelain 51 :n mukaisesti. Tuotannosta poistuneilla alueilla tulee olla maa-ainesta sitovaa kasvillisuutta mahdollisimman pian tuotannon päätyttyä. Hakijan tulisi toimittaa ympäristökeskukselle tuotannon kokonaan päätyttyä jälkihoitosuunnitelman toteutumisesta selvitys, mistä käy ilmi alueiden jälkikäyttö ja alueen siistimistoimenpiteet. Jos toiminnassa otetaan huomioon lausunnossa esitetyt toimenpiteet, turvetuotanto täyttää ympäristönsuojelulain vaatimukset eikä tuotannosta aiheudu merkittävää haittaa, rasitusta tai ympäristön pilaantumista. Pohjois-Savon TE-keskus: Turvetuotantoalueen vaikutukset ulottuvat Päsmäriin asti. Päsmäri sijaitsee Nurmijoen Haapakosken ja Päsmärinkosken välissä. Nurmijoki on Pohjois-Savon merkittävin urheilukalastusjoki. Joki on kunnostettu vuonna 1984. Kalastus perustuu lähinnä pyyntikokoisten taimenten istutuksiin, mutta jokeen on kunnostuksen jälkeen muodostunut myös luontaisesti lisääntyvä taimenkanta. Jos hakemuksessa esitetyt kuormitusarvot ovat oikeita, ei toiminnasta aiheudu kompensoitavaa kalataloushaittaa. Valumavesien kalatalousvaikutusten arvioinnissa tulee hyödyntää vesistötarkkailun tuloksia.
12 Ylä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä: Päsmärinsuon turvetuotantoalueen vesienkäsittelyssä on käytettävä uusille tuotantoalueille määriteltyä parasta käyttökelpoista tekniikkaa myös vanhoilla tuotantoalueilla, koska uuden tuotantoalueen pinta-ala on suuri suhteessa koko tuotantoalueeseen. Hakijan tulisi selvittää kemiallisen puhdistusmenetelmän soveltuvuus kuivatusvesien käsittelyyn erityisesti niiden lohkojen osalta, joiden kuivatusvesiä ei voida johtaa pintavalutuskentälle. Laskeutusallaskäsittely ei ole riittävä vesienkäsittelymenetelmä. Kaikki kuivatusvedet tulee johtaa virtaamansäätöpatojen kautta. Sonkajärven kunnanhallitus: Vesienkäsittelyssä tulee käyttää parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa. Turvetuotannossa tulee ottaa huomioon Päsmärin merkitys virkistyskalastuksen ja loma-asutuksen kannalta. Vesistötarkkailuraportit tulee toimittaa Sonkajärven kunnalle, Nurmijärven taimentoimikunnalle ja niille osakaskunnille, joita se koskee. Muistutukset 1. Kääriänsaaren osakaskunta: On varmistettava, että turvetuotantoalueelta ei pääse missään olosuhteissa haitallisessa mitassa päästöjä Nurmijoen vesistöön. Kevättulvien ja poikkeuksellisten sateiden aiheuttama mahdollinen ylivuoto on estettävä. Nurmijoen reitti on arvokas taimenen kalastusalue. Kääriänsaaren osakaskunta on osakkaana kalastusjärjestelyistä vastaavan Nurmijoen Taimentoimikunnan toiminnassa. Toimikunnan istutustoiminta on parantanut saalista jokialueen lisäksi myös järvialueilla. Taimenen lisääntymiselle tärkeä veden happamuustaso on otettava huomioon. Kiintoaine pilaa koskireitillä taimenten ja harjusten kutualueita. Jos turvetuotannosta johtuva veden laadun heikkeneminen aiheuttaa lupatulojen pienentymistä tai muita kalastukseen liittyviä haittoja, on osakaskunnalla oikeus korvauksiin. Turvetuotannosta aiheutuvat pitkäaikaisvaikutukset vesistöön on arvioitava. 2. Päsmärin kylässä sijaitsevien tilojen omistajat AA:t (Rantala RN:o 2:22 ja Rantala II RN:o 2:23), (Nujula RN:o 2:12), (Rantala RN:o 2:19), (Antinkivi RN:o 2:20), (Itälahti RN:o 2:10), (Rantakivi RN:o 2:14) ja (Raatikko RN:o 2:8) sekä Kääriänsaaren kylässä sijaitsevan tilan omistaja (Mäntyrinne RN:o 10:7): Muistuttajat vaativat lupa-
hakemuksen hylkäämistä. Turvetuotanto aiheuttaisi ympäristönsuojelulain 42 :n mukaisia seurauksia. Lupa tulisi evätä myös luonnonsuojelulain 65 ja 66 :n perusteella. 13 Turvetuotannosta peräisin oleva epäorgaaninen typpi on leville käyttökelpoista, mikä etenkin typpirajoitteisessa Päsmärissä ja Nurmijoen reitillä aiheuttaa ongelmia ja käyttöarvon laskua. Nurmijoen reitti on puhdas, se on virkistyskäytössä ja siellä on lomaasutusta. Lupaa ei pitäisi myöntää, sillä toiminta pilaa vedet. Toiminta on vesilain 10 luvun mukaista jätevesien johtamista. Toiminnasta aiheutuu naapuruussuhdelain 17 :n mukaista kohtuutonta haittaa. Erityisesti imuvaunulla toimittaessa pöly leviää pihoihin ja järven rantaan. Verkot ovat likaisia ja limoittuneita. Ympäristönsuojelulain 42 1 momentin 5 kohdan mukaan toimintaa ei saa sijoittaa tällaista rasitusta aiheuttavalla tavalla. Luvan myöntämisen edellytyksistä ei saa poiketa hankkeen aiheuttaman hyödyn nojalla. Jos lupa myönnetään, on edellytettävä parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämistä. On arvioitava vesistölle ja kiinteistölle aiheutuneiden vahinkojen korvaamista. 3. BB (Revontuli RN:o 2:21, Päsmäri): Muistuttaja vastustaa ympäristöluvan myöntämistä. Muistuttaja on tehnyt muistutuksen 2 kanssa samansisältöiset vaatimukset. Lisäksi muistuttaja vaatii, että jos lupa myönnetään, niin sitä ei missään tapauksessa tule myöntää yli seitsemän vuoden ajaksi. Turvetuotantoa ja sen ympäristöhaittoja tulee seurata ja raportoida. HAKIJAN SELITYS Pohjois-Savon ympäristökeskus: Pumppaus pintavalutuskentälle 2 tehdään roudattomana aikana. Muulloin kuivatusvedet johdetaan altaasta 4 kentän ohi laskuojaan. Ojiin ja laskeutusaltaisiin kertyneen lietteen poistoa koskeva vaatimuksen osalta hakija viittaa Vaasan hallinto-oikeuden päätöksiin 06/0126/4, 06/0127/4 ja 06/0128/4, joissa on seuraava määräys: "Laskeutusaltaat, sarkaojat lietesyvennyksineen sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantoajan päätyttyä ja aina muulloin tarpeen vaatiessa. Mataloituvilla kentillä. joiden turvepaksuus on alle puoli
metriä, sarkaojat sekä reuna- ja kokoojaojat on tarkistettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Ojista poistettava liete saadaan läjittää alueelle." 14 Polttoainesäiliöitä koskevan vaatimuksen osalta hakija viittaa edellä mainittuihin Vaasan hallinto-oikeuden päätöksiin, joiden perusteella yksivaippaisten siirtosäiliöiden käyttö on mahdollista. Muiden ympäristökeskuksen esittämien vaatimusten osalta hakijalla ei ollut huomautettavaa. Pohjois-Savon TE-keskus: Hakijalla ei ole huomautettavaa lausunnon johdosta. Ylä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä: Vesienkäsittelyn tehostamista koskevan vaatimuksen osalta hakija viittaa ympäristökeskuksen lausuntoon. Hakija katsoo, ettei kemiallisen puhdistusmenetelmän soveltuvuutta ole tarpeen selvittää, koska vesienkäsittely on parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. Sonkajärven kunnanhallitus: Vesienkäsittelyn tehostamista koskevan vaatimuksen osalta hakija viittaa ympäristökeskuksen lausuntoon ja edellä lausumaansa. Vesistötarkkailun tulokset voidaan toimittaa Sonkajärven kuntaan, jossa ne ovat muiden toimijoiden saatavilla tai nähtävillä. Kääriänsaaren osakaskunta: Pohjois-Savon ympäristökeskuksen tai Pohjois-Savon TE-keskuksen lausuntojen mukaan toiminnasta ei ole arvioitu aiheutuvan merkittävää eikä korvattavaa haittaa vesistössä tai alueen kalataloudelle. Muutoin muistuttajan esittämät vaatimukset otetaan huomioon lupamääräyksissä. Toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu osakaskunnalle taloudellista vahinkoa. AA:t: Perusteita luvan hylkäämiselle ei ole. Turvetuotanto täyttää ympäristönsuojelulain 42 :n mukaiset luvan myöntämisen edellytykset. Alueen läheisyydessä ei sijaitse luonnonsuojelulain 65 :ssä tarkoitettuja Natura 2000 alueita, joten vaikutuksia Natura 2000 alueen suojeltaviin luonnonarvoihin ei ole tarpeen selvittää. Hakijan käsityksen mukaan toiminnasta ei myöskään voida katsoa aiheutuvan naapuruussuhdelain 17 :n mukaista kohtuutonta rasitusta lähialueen asukkaille. IPPC-direktiivi ei koske turvetuotantoa. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämistä koskevan vaatimuksen osalta hakija viittaa aiemmin lausumaansa.
15 3. BB: Päsmärinsuolta on matkaa Päsmärille noin 2 km. Turvepölyn kulkeutuminen tuotantoalueelta on erittäin epätodennäköistä. Päsmärinsuon toiminnasta ei aiheudu kohtuutonta rasitusta ympäristölle eikä ympäristön asukkaille. Yksityiskohtaista suunnitelmaa tuotannon loppumiseen liittyvistä asioista ei ole esitetty, koska tuotanto jatkuu lohkoilla 1 3 noin 15 vuotta ja lohkolla 4 noin 30 vuotta. Toiminnanharjoittaja on riittävästi selvillä toimintansa aiheuttamasta kuormituksesta ja sen vaikutuksista ympäristöön. Luvan voimassaoloa ei ole tarpeen rajoittaa tavanomaisesta. Hakijan käsityksen mukaan ei ole perusteita lupahakemuksen hylkäämiselle. Muilta osin hakija viittaa aiemmin lausumaansa. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Vapo Oy:lle ympäristöluvan turvetuotantoon Sonkajärven kunnassa sijaitsevalla Päsmärinsuon 97,7 hehtaarin tuotannossa olevalla alueella ja 44,2 hehtaarin lisäalueella. Ympäristölupavirasto katsoo, että kun toimitaan tämän päätöksen mukaisesti, ei vesien johtamisesta aiheudu hyvitettäviä edunmenetyksiä. Ennakoimattomien vahinkojen varalle annetaan lupamääräys. Hakemuksessa esitetyn lisäksi toiminnassa on noudatettava jäljempänä olevia lupamääräyksiä. LUPAMÄÄRÄYKSET Vesiensuojelurakenteet ja päästöt vesiin 1. Turvetuotantoalueen kuivatusvedet on johdettava Suursuonpuroon hakemuksen liitteen 2.2 mukaisesti. Lohkoilla 1 ja 2 vesienkäsittelymenetelmänä on kaksi laskeutusallasta sekä lohkoilla 3 ja 4 kaksi laskeutusallasta ja kaksi pintavalutuskenttää.
16 Kuivatusvedet on johdettava vesiensuojelurakenteiden kautta kaikissa olosuhteissa ja myös muulloin kuin varsinaisena tuotantoaikana. Jos vesien johtaminen pintavalutuskentille ei talvella onnistu, voidaan pintavalutuskentät ohittaa aikana, jolloin maa ei ole sula. Päisteputket on varustettava lietteenpidättimillä. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennykset, jos ne voidaan kaivaa turpeeseen. Laskeutusaltaat on varustettava pintapuomilla ja niiden poistopäässä on oltava vedenkorkeutta säätelevät sihdeillä varustetut putkipadot. Laskeutusaltaiden välittömässä läheisyydessä on oltava alueet altaista poistettavalle lietteelle siten, ettei liete pääse vesistöön. Laskeutusaltaiden 1, 2 ja 4 mitoituksen on oltava vähintään turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeen (ympäristöministeriö 19.9.2003) mukainen. Tuotantoalueen ulkopuoliset vedet on johdettava mahdollisimman tarkasti eristysojissa tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohi. Auma-alueiden ja ojien väliin on jätettävä suojavyöhykkeet, jotta turvetta ei joudu ojiin lastausten yhteydessä. Luvansaajan on ilmoitettava Pohjois-Savon ympäristökeskukselle vesiensuojelusta ja vesiensuojelurakenteiden toimivuudesta huolehtivan henkilön nimi ja yhteystiedot. 2. Pumppaus lohkon 4 pintavalutuskentälle on toteutettava siten, että laskeutusaltaisiin laskeutunut kiintoaines ei lähde uudelleen liikkeelle ja että altaiden seinämissä ei tapahdu sortumia. Pumppaamoa ja sen rakenteita koskeva suunnitelma on toimitettava Pohjois-Savon ympäristökeskuksen tarkistettavaksi 30.4.2007 mennessä. Lohkon 4 vesiensuojelurakenteet on toteutettava ennen tuotantokenttien kuntoonpanon aloittamista. Vesiensuojelurakenteiden valmistumisesta on ilmoitettava Pohjois- Savon ympäristökeskukselle ja Sonkajärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen tuotantoalueen kuntoonpanotöiden jatkamista.
17 Pintavalutuskenttää rakennettaessa ei saa vahingoittaa alueen luontaista kasvillisuutta. Kentän jakoputket on sijoitettava niin, että vesi jakautuu tasaisesti koko kentälle. Oikovirtaukset on estettävä. Kuntoonpanotyöt ja muut kaivutyöt on tehtävä vähävetisenä aikana. Kaivumassat on tasattava ja muotoiltava ympäristöön sopiviksi ja on huolehdittava, että massat eivät pääse valumaan ojiin tai altaisiin. 3. Laskeutusaltaat ja lietesyvennykset sekä turpeeseen kaivetut sarka-, reuna- ja kokoojaojat on tyhjennettävä lietteestä tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa tuotantokauden päättyessä. Kivennäismaahan kaivetut sarka-, reuna- ja kokoojaojat on tarkistettava ainakin kerran vuodessa ja ne on tyhjennettävä lietteestä tarvittaessa. Vesienkäsittely- ja pumppaamorakenteet on tarkastettava säännöllisesti ja mahdolliset puutteet niiden toimintakunnossa on korjattava välittömästi. Laskeutus- ja sarkaojaaltaiden, pumppaamojen sekä ojien sortuvat seinämät ja luiskat on korjattava mahdollisimman pian. Vuosittain on tarkistettava, että vesi jakautuu tasaisesti pintavalutuskentille, ja tarvittaessa on jakoputkien sijoitusta muutettava sekä tehtävä lisää virtausohjaimia. 4. Vesiensuojelurakenteisiin voidaan niiden toiminnan tehostamiseksi tehdä sellaisia Pohjois-Savon ympäristökeskuksen hyväksymiä muutoksia, joilla ei ole haitallisia vaikutuksia yksityiseen tai yleiseen etuun. Päästöt ilmaan ja melu 5. Tuotanto sekä turpeen varastointi ja lastaus on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän pölyä ympäristöön. Toiminnassa on käytettävä mahdollisimman vähän pölyämistä aiheuttavia koneita, laitteita ja työmenetelmiä. Imuvaunut on varustettava pölynerotussykloneilla tai teholtaan niitä vastaavilla pölynerotuslaitteilla.
Alueella on oltava Pohjois-Savon ympäristökeskuksen hyväksymä asianmukainen tuulen suunnan ja nopeuden osoittava tuulimittari. 18 Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava niin, että kuorma ei voi pölytä häiritsevästi. 6. Turvetuotanto on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu lähiasutuksella kohtuutonta melua. Melutaso ei saa lähimpien ympärivuotisesti asuttujen kiinteistöjen alueella ylittää klo 7.00 22.00 A-painotettua ekvivalenttitason (L Aeq ) arvoa 55 db ja klo 22.00 7.00 arvoa 50 db. Loma-asutuksen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää klo 7.00 22.00 arvoa 45 db ja klo 22.00 7.00 arvoa 40 db. Jätteet 7. Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Erilaista käsittelyä ja hyödyntämistä edellyttävät jätteet on pidettävä toisistaan erillään. Jätteiden varastoinnista ei saa aiheutua roskaantumista tai maaperän pilaantumista. Toiminnassa syntyvät jätteet on toimitettava hyötykäyttöön tai käsiteltäviksi tavanomaisen jätteen tai ongelmajätteen käsittelypaikoissa. Jätteet on ensisijaisesti pyrittävä toimittamaan hyötykäyttöön materiaalina. Jätteistä on pidettävä kirjaa, josta ilmenee niiden määrä, laatu, alkuperä sekä toimitusaika ja -paikka. Toiminnassa käytettävät aineet 8. Voiteluaineet sekä jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on reunallinen suojarakenne. Suojarakenteesta on säännöllisesti poistettava sadevedet. Siirrettävät polttoainesäiliöt on pidettävä tiiviillä ja kantavalla alustalla niin, ettei mahdollisen vuodon sattuessa polttoainetta pääse ojiin eikä maaperään. Häiriö- ja poikkeustilanteet 9. Häiriö- ja poikkeustilanteissa on ryhdyttävä välittömästi tehokkaisiin toimenpiteisiin toiminnan ennallistamiseksi, vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Häiriö- ja poikkeustilanteista on ilmoitettava Pohjois-Savon ympäristö-
keskukselle ja Sonkajärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toimintavalmiutta häiriö- ja poikkeustilanteiden varalta on pidettävä yllä. 19 Öljyvuotojen varalta on oltava käytössä imeytysainetta ja säilytyspaikka öljyyntyneelle maa-ainekselle. Toiminnan tarkkailu 10. Käyttö-, kuormitus- ja vesistötarkkailu on toteutettava Vapo Oy:n Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkkailuohjelmassa esitettyjen periaatteiden mukaisesti. Kuormitustarkkailua on täydennettävä laskeutusaltaille 1 3 ja pintavalutuskentälle 2 pumpattavan veden määrän mittauksella. Lisäksi on esitettävä selvitys pumpattavan veden määrän mittauksen luotettavuudesta. Vesistötarkkailua on tehtävä vuosina 2007, 2008 ja 2010 kerran kuussa toukomarraskuussa. Lisäksi kerran kesässä on otettava näyte rankkasateiden aikaan. Näytepisteet 1 5 on merkitty tämän päätöksen liitteenä olevaan karttaan, minkä lisäksi yksi näytepiste on sijoitettava Suurensuonpuron alaosaan. Näytteistä on analysoitava vuosina 2007 ja 2010 kiintoaineen, kokonaisfosforin ja kokonaistypen pitoisuudet, kemiallinen hapenkulutus sekä kiintoaineen hehkutushäviö, jos kiintoaineen pitoisuus on yli 20 mg/l. Vuonna 2008 on edellisten lisäksi analysoitava ph sekä nitraatti- ja nitriittitypen, ammoniumtypen ja fosfaattifosforin pitoisuudet. Kuormitus lasketaan Pohjois-Savon tarkkailusoiden ominaiskuormituslukujen perusteella. Tarkkailuohjelma on toimitettava tiedoksi Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ja Sonkajärven ympäristönsuojeluviranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. 11. Pohjois-Savon ympäristökeskus voi muuttaa käyttö-, kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelmaa tarpeelliseksi katsomallaan tavalla.
Tarkkailutulosten raportointi 20 12. Käyttö-, kuormitus- ja vesistötarkkailun vuosiraportit on toimitettava Pohjois- Savon ympäristökeskukselle, Pohjois-Savon TE-keskukselle, Ylä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymälle ja Sonkajärven kunnalle. Lisäksi tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. Tuotannosta poistuvien alueiden jälkihoito ja tarkkailu 13. Tuotannosta poistettujen alueiden jälkihoito on tehtävä siten, että päästöt ympäristöön ovat mahdollisimman pienet ja että päästöt eivät ylitä tuotannonaikaisia päästöjä. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes Pohjois-Savon ympäristökeskus on todennut, että alueet ovat kasvipeitteisiä tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön tai vesienkäsittely ei muusta syystä ole enää tarpeen. 14. Pohjois-Savon ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen, jälkihoitoon ja niiden tarkkailuihin liittyviä tarkentavia määräyksiä. Ennakoimattoman vahingon korvaaminen 15. Vesistön pilaantumisesta aiheutuvista korvattavista vahingoista, joita ei nyt ole ennakoitu aiheutuvan, on vahingonkärsijällä oikeus vaatia korvausta ympäristönsuojelulain 72 :n mukaisesti ympäristölupavirastolle tehtävällä hakemuksella.
LUVAN VOIMASSAOLO JA TARKISTAMINEN 21 Lupa on voimassa toistaiseksi. Luvan saajan on, mikäli se aikoo jatkaa tässä päätöksessä tarkoitettua toimintaa vuoden 2011 jälkeen, tehtävä 31.3.2011 mennessä ympäristölupavirastolle lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus. Hakemukseen on liitettävä selvitys vesistövaikutustarkkailun tuloksista sekä tarvittaessa suunnitelma vesienkäsittelyn tehostamisesta esimerkiksi kasvillisuus- tai pintavalutuskentällä sekä muut ympäristönsuojelulaissa ja -asetuksessa edellytetyt tiedot ja selvitykset. Mikäli turvetuotanto lopetetaan ennen vuotta 2012, luvan saajan on vuosi ennen toiminnan lopettamista esitettävä ympäristölupavirastolle alueen jälkihoitoa sekä sen vaatimaa tarkkailua ja vesiensuojelutoimia koskeva hakemus. ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. Luvan voimassaolon ja tarkistamisen osalta sovelletaan muutoinkin ympäristönsuojelulain 9 luvun säännöksiä. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty.
22 Toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä kohtuutonta rasitusta naapuritiloilla. Luvan mukainen toiminta on Ylä-Savon maakuntakaavassa osoitetun mukaista. Parasta käyttökelpoista tekniikkaa arvioitaessa on otettu huomioon alapuolisen vesistön olosuhteet, tuotantoalueen sijainti sekä tekniset mahdollisuudet tuotantopaikan olosuhteissa. Tuotannossa olevan alueen lohkoilla 1 ja 2, joiden pinta-ala on yhteensä 86,4 ha, on vesienkäsittelymenetelmänä kaksi laskeutusallasta eli vesienkäsittely on perustasoa. Lohkon 3 vesienkäsittelymenetelmänä on laskeutusallas ja pintavalutuskenttä, jotka on mitoitettu pienemmälle valuma-alueelle kuin niiden valuma-alue on. Lisäalueella, lohkolla 4, on vesienkäsittelymenetelmänä laskeutusallas ja pintavalutuskenttä, joka on jo valmiiksi ojitettua aluetta. Ojitettujen alueiden tehokkuus pintavalutuskäytössä ei ole aina yhtä hyvä kuin ojittamattoman alueen. Tuotantoalueen alapuolisen järven, Päsmärin, rannoilla on runsaasti virkistyskäyttöä. Päsmärillä ja sen alapuolisella Nurmijoella on myös kalastuksellista merkitystä. Päsmärissä on muun muassa pyyntikelpoinen muikkukanta ja Nurmijoessa lisääntyvä taimenkanta. Turvetuotannon humusja kiintoainekuormitus voi heikentää kalojen elinoloja. Päsmärinsuon turvetuotantoalueen vesistövaikutuksista ei ole riittävästi tietoa, jotta voitaisiin luotettavasti arvioida, ovatko vesienkäsittelymenetelmät pidemmällä aikavälillä riittävän tehokkaita. Lupamääräyksen 10 mukainen tehostettu vesistövaikutusten tarkkailu on tarpeen, jotta saadaan selville, onko tuotantoalueen vesienkäsittelyä tehostettava. Luvan saaja on velvoitettu toimittamaan 31.3.2011 mennessä ympäristölupavirastoon hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Hakemuksessa on tarvittaessa esitettävä suunnitelma vesienkäsittelyn tehostamiseksi. Lupamääräysten perustelut Vesienkäsittelyrakenteiden kunnostamista, altaiden tyhjentämistä ja ojien puhdistamista koskevat määräykset on annettu, koska turvetuotannosta aiheutuvaa ympäristö-
kuormitusta voidaan vähentää ottamalla ympäristönsuojeluasiat riittävästi huomioon toiminnassa. 23 Melu- ja pölyhaittojen ehkäisemiseksi on annettu määräys imuvaunukaluston varustamisesta pölypäästöjä vähentävillä rakenteilla sekä yleisluontoiset määräykset melun ohjearvoista. Häiriötilanteisiin varautuminen ja niiden syiden selvittäminen on tarpeen haittojen ennaltaehkäisyn kannalta. Poikkeuksellisista tilanteista on ilmoitettava valvontaviranomaiselle, joka voi antaa asiantuntija-apua poikkeustilanteen korjaamiseksi sekä haitallisten ympäristövaikutusten estämiseksi ja vähentämiseksi. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi on tarpeen antaa määräys mm. polttoaineiden varastoinnista. Jätteen haltijaa koskevat jätelain 6 :n mukaiset yleiset huolehtimisvelvollisuudet jätehuollon järjestämisestä. Jätteistä annettu lupamääräys koskee näitä velvollisuuksia. Toiminnan harjoittajan on ympäristönsuojelulain 5 :n mukaan oltava selvillä toiminnan ympäristövaikutuksista, -riskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten ja ennakoimattomien vahinkojen varalta. Alueen jälkihoidon suunnitelmallisuus on tarpeen vesiensuojelun järjestämiseksi. Käytöstä poistuneiden alueiden kuormitus ei lopu välittömästi tuotannon loppuessa, vaan alenee asteittain. Siksi myös käytöstä poistuneiden alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta. VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA VAATIMUKSIIN Pohjois-Savoon ympäristökeskuksen vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksissä näkyvillä tavoin.
24 Ylä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä ja Sonkajärven kunta: Vaatimukset parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämiseen velvoittamisesta on otettu luvan myöntämisen edellytyksissä lausutulla tavoin. Luvan saajan on tehtävä tehostettua vesistövaikutustarkkailua ja sen tulosten perusteella tarvittaessa esitettävä lupamääräysten tarkistamista koskevassa hakemuksessa suunnitelma vesienkäsittelyn tehostamiseksi. Vesistötarkkailun tulosten toimittamista koskeva vaatimus on hylätty siltä osin kuin tuloksia on vaadittu toimitettavaksi muun muassa Nurmijärven taimentoimikunnalle. Ympäristölupavirasto pitää riittävänä, että vesistötarkkailun tulokset toimitetaan kuntaan, josta niitä tarvitsevat saavat ne tarvittaessa käyttöönsä. Kääriänsaaren osakaskunta: Vesienkäsittelyn tehokkuutta koskeva vaatimus on otettu huomioon lupamääräyksissä 1-3 ilmenevästi sekä luvan myöntämisen edellytyksissä lausutulla tavoin. Ennakoimattomien vahinkojen korvaamisesta on annettu lupamääräys. AA:t ja BB: Luvan hylkäämistä koskevat vaatimukset on hylätty luvan myöntämisen edellytyksissä lausutun perusteella. Tuotantoalueen läheisyydessä ei ole Natura 2000 alueita, joten lupaharkinnassa ei voida soveltaa luonnonsuojelulain 65-66 :iä. Pölyn leviämisen estämistä koskeva vaatimus on otettu huomioon siten, että imuvaunu on varustettava tehokkaalla pölynerottimella. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämistä koskeva vaatimus on otettu huomioon lupamääräyksissä 1-3 ilmenevästi sekä luvan myöntämisen edellytyksissä lausutulla tavoin. Tarkkailua koskeva vaatimus on otettu huomioon lupamääräyksessä 10 näkyvällä tavalla. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 41, 42, 43, 45, 46, 52, 55, 56, 62, 72 ja 90 Ympäristönsuojeluasetus 19, 30 ja 37 Jätelaki 4, 6, 12, 15, 51 ja 52
KÄSITTELYMAKSU 25 Päätöksestä peritään käsittelymaksu 2 940 euroa (turvetuotantoalue 30 300 ha). Ympäristönsuojelulain 105 (86/2000). Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003). PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Ympäristönsuojelulain 54 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 23 :n mukaisesti päätös toimitetaan luvan saajalle, Pohjois-Savon ympäristökeskukselle, Pohjois-Savon TEkeskukselle, Ylä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymälle, Sonkajärven kunnalle ja Suomen ympäristökeskukselle. Päätöksen antamisesta ilmoitetaan lisäksi niille, joille on annettu hakemuksesta erikseen tieto. Tieto päätöksestä julkaistaan Sonkajärven kunnassa ja Miilu-nimisessä lehdessä.
MUUTOKSENHAKU 26 Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Muutosta tähän päätökseen saa hakea 1) se, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea, 2) rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toimintaalueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 3) toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 4) alueellinen ympäristökeskus sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja 5) muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus liitteenä. Antero Iivanainen Satu Ahola Kari Janhunen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Antero Iivanainen ja Kari Janhunen sekä sivutoiminen ympäristöneuvos Satu Ahola (asian esittelijä). SA/LN Tiedustelut: puh. 020 490 4980, 040 774 8086
V A L I T U S O S O I T U S Liite Määräaika ja valitusmenettely Valituskirjelmän sisältö Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antamispäivästä sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Itä-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon viimeistään 3.1.2007 ennen virka-ajan päättymistä. Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64 B, Kuopio Postiosoite: PL 69, 70101 Kuopio Puhelin: 020 490 120 Telekopio: 020 490 4999 Sähköposti: kirjaamo.isy@ymparisto.fi Virka-aika: klo 8.00-16.15 Valituksen lähettäminen postitse, telekopiona tai sähköpostina tapahtuu lähettäjän vastuulla. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostina) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y- tunnus. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmässä on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä Oikeudenkäyntimaksu - ne asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - valtakirja, jos valittaja käyttää asiamiestä, tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta. Valituskirjelmä liitteineen, lukuun ottamatta valtakirjaa, on toimitettava kaksin kappalein. Muutoksenhakuasian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa peritään muutoksenhakijalta oikeudenkäyntimaksua 82 euroa. Maksusta ja maksuvelvollisuudesta vapautuksesta eräissä tapauksissa on säädetty tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa.