Saksan ja Neuvostoliiton sopimus Elokuun 23. päivä 1939 Neuvostoliitto ja Saksa ilmoittivat kirjottaneensa hyökkäämättömyysopimuksen Moskovasta jota koko Eurooppa hämmästyi. Sopimuksen tekeminen perustui molempien osapuolten kylmään laskelmointiin. Stalin sai aikaa varustautua maiden välisen sodan varalta. Hitler puolestaan vältti joutumisen kahden rintaman sotaan eli taistelemaan sekä länsivaltojen ja Neuvostoliiton kanssa. Tiedottaessaan sopimuksesta maailmalle Saksa ja Neuvostoliitto eivät kertoneet kaikkea. Sopimukseen liittyi salainen pöytäkirja jossa nämä kaksi suurvaltaan jakoivat itäisen Euroopan etupiireihin. Jaon mukaan Saksalle kuului Puola ja Neuvostoliitolle itäosa.
Salamasota murskaa Puolan Aamunkoitteessa 1.9.1939 Saksan armeija ylitti Puolan rajan ilman sodanjulistusta. Hitler ilmoitti hyökkäyksen syyksi puolalaisten tulituksen Saksan puolelle. Kyseessä oli saksalaisten lavastus, joka oli järjestetty, jotta Hitler väittäisi Puolan aloittaneen sodan. Kaksi päivää myöhemmin Iso-Britannia ja Ranska julistivat sodan Saksaan vastaan. Toinen maailmansota oli alkanut. Saksan armeija kukisti puolalaiset nopeasti. Saksalaisten menestyksen salaisuus oli uusi sodankäyntitapa, salamasota. Se perustui joukkojen liikkuvuuteen sekä lentokoneiden ja panssarivaunujen yhteistoimintaan. Panssarivaunut tunkeutuivat lentokoneiden apuna syvälle Puolan alueille. Puolan vanhanaikainen armeija joutui sekasortoon, ja maa antautui syyskuun lopulla. Jo sitä ennen Neuvostoliitto miehitti etupiirijaon mukaisesti Puolan itäiset osat.
Taistelu Britanniasta Ranskan antautumisen jälkeen Iso-Britannia oli yksin Saksaa vastassa. Hitler suunnitteli maihinnousua Kanaalin yli. Sen onnistuminen Sen onnistuminen edellytti ilmaherruutta Kanaalin yllä eli brittien ilmavoimien lyömistä. Saksan ilmavoimat eivät pystyneet päihittämään Britannian hävittäjää joten saksalaiset muuttivat taktiikkaa ja päättivät suurpommituksilla nujertaa brittien taistelutahdon ja pakottaa heidät antautumaan. Koko syksyn 1940 saksalaiset pommittivat saarivaltioita kaupunkeja, teollisuuslaitoksia, lentokenttiä ja satamia. Brittilentäjät kokivat suuria tappioita, mutta he eivät antautuneet, koska uusi pääministeri Winston Churchill lietsoi voitontahtoa kansaansa. Saksa oli menettänyt taistelussa huolestuttavan paljon lentokoneita ja lentäjiä, Hitler päätti luopua pommituksista ja maihinnoususta.
Operaatio Barbarossa Hitler joutui 1941 lykkäämään hyökkäystään Neuvostoliittoon, koska, Mussolini pyysi apua Hitleriltä sotaan Kreikkaa vastaan Balkanille. Saksalaiset valloittivat nopeasti Jugoslavian ja Kreikan. Saksa myös painosti Romanian, Bulgarian ja Unkarin liittolaisikseen. Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon kesäkuussa 1941 ja he olivat ylivoimaisia, kunnes iski kelirikko, joka vaikeutti saksalaisten hyökkäysliikkeitä ja huoltoajoja. Neuvostoliittolaisten vastarinta tiukkeni koko ajan saksalaisten hyökkäyksien edetessä. Neuvostoliitto käytti poltetun maan taktiikkaa, eli hävittivät vetäytyessään kaiken, mistä saksalaiset olisivat voineet hyötyä. Vuoden 1941 saksalaisten hyökkäys pysähtyi.
Ranskan tappio Toukokuussa 1940 Saksan joukot rynnistivät puolueettomien Belgian ja Alankokomaiden kautta Ranskaan. Ranskalaiset olivat rakentaneet Saksan vastaiselle rajalleen vahvan puolustusaseman, Maginot-linjan. Se kuitenkin osottautui hyödyttömäksi saksalaisten kiertäessä sen. Saksalaiset saartoivat liittoutuneiden joukot Dunkerqueen, mistä britit saivat ne vaivoin evakuoitua Kanaalin yli. Ranska antautui kesäkuun lopulla.