Etelä-Suomi kohti älykästä erikoistumista Itämeriyhteistyön ja uuden ohjelmakauden mahdollisuudet Aulanko, Hämeenlinna 30.8.2012
Ennakkotehtävän tulosten esittely
Ennakkotehtävä kohti uutta rakennerahastokautta Kyselyn tavoitteena oli: Saada yleiskuva, miten toimintalinjan ja hankkeiden toteutuksessa on valittujen teemojen osalta edistytty. Kerätä näkemyksiä TL 5:n parissa työskennelleiltä tulevan rakennerahasto-ohjelman valmisteluun ja siihen, mikä voisi olla TL 5:n tyyppisen toiminnan rooli tulevalla ohjelmakaudella. Kysely lähetettiin TL 5:n hankkeiden projektipäälliköille, rahoittajatahoille sekä johdolle. Projektipäälliköitä pyydettiin välittämään linkkiä eteenpäin muille osahankkeiden toteuttajille. Vastausaikaa oli viikko (ti 28.8. asti)
Taustatiedot Kyselyyn vastanneet 93 / 165, vastausprosentti 56,4 %
Taustatiedot Kyselyyn vastanneet 93 / 165, vastausprosentti 56,4 %
Etelä-Suomen EAKR-ohjelman TL 5:n tavoitteiden toteutuminen nykyisellä ohjelmakaudella 1. Hankkeet ovat vahvistaneet Etelä Suomen osaamiskeskittymiä 2. Hankkeet ovat edistäneet ylimaakunnallista yhteistyötä 3. Hankkeet ovat lisänneet kansainvälistä yhteistyötä 4. Hankkeet ovat tukeneet eri tyyppisten toimijoiden verkostoitumista 5. Hankkeet ovat tarjonneet mahdollisuuksia palvelujärjestelmän kokeilevaan kehittämiseen 6. Hankkeet ovat toimineet vipuvaikutuksena muun EU- ja kansallisen rahoituksen hakuun
Muu palaute TL 5:n toimintamallista tai sisällöistä Pääosin ollaan erittäin tyytyväisiä ohjelmavälineeseen Toimintalinjan toteutuksessa otettu maakunnalliset tarpeet hyvin huomioon ja tukee samalla myös EU:n ydintavoitteita Ollut tärkeää kohdistaa tuki tiettyihin suuralueen osaamiskeskittymiin ja teemoihin Hyvää ollut tulevaisuuteen keskittyneet sisällöt Kentän kuunteleminen ennen hakuja on ollut erityisen hyvä malli TL5:n toimintamalli sopii erinomaisesti uusien konseptien kokeiluihin ja pilottimaisiin toimenpiteisiin
Muu palaute TL 5:n toimintamallista tai sisällöistä Käytännön työtä hankaloittanut hankebyrokratia Hankkeen päättyessä hyvät tulokset jäävät ilman "kotia Enemmän etunojaa ja suurempia riskejä. Yksityisen rahoituksen kerääminen haasteellista Yritysten osallistuminen hanketoimintaan helpommaksi Itämeristrategia jatkossakin tärkeä teema TL5:ssä Tulisi varata pieni potti hankerahoja hyvin vapaisiin hakuihin Enemmän yhteistyötä myös projektien kesken
Ylimaakunnallinen yhteistyö tulevalla ohjelmakaudella 1. Pitäisikö tulevan kauden rakennerahastovaroista varata erillinen osuus ylimaakunnallisiin hankkeisiin? 2. Kuinka suuri osuus tulevan kauden rakennerahastovaroista tulisi suunnata ylimaakunnalliseen hanketoimintaan? Keskiarvo: 49,12 % Keskihajonta: 25.62 % Vaihteluväli: 0 100 %
Ylimaakunnallinen yhteistyö tulevalla ohjelmakaudella 3. Pitäisikö osaamisalojen lukumäärää mielestäsi muuttaa tulevalla ohjelmakaudella? Keskiarvo, vähentää: 7,7 Keskiarvo, lisätä: 17,6 (ei saisi rajata turhan tiukasti) Keskiarvo yht: n. 11
Ylimaakunnallinen yhteistyö tulevalla ohjelmakaudella 4. Minkä tyyppisiä yhteistyösisältöjä hanketoiminnassa tulisi painottaa tulevalla ohjelmakaudella?
Ylimaakunnallinen yhteistyö tulevalla ohjelmakaudella Toimialat Teknologiat Poikkileikkaavat sisällöt Ympäristö- ja energia-ala (ml. vesi) Hyvinvointi Logistiikka ICT -ja peliala Teknologiateollisuus Luovat alat ja kulttuuri Palveluala (palveluliiketoiminta) Asuminen ja rakentaminen Matkailu Metsäteollisuus 31 14 10 10 9 9 8 6 5 3 Ympäristö- ja energiateknologia sekä cleantech ICT-teknologia (erit. mobiili- ja ICT-sovellusalat) Bioteknologia Nanoteknologia 22 14 6 6 Laaja-alainen toimialojen ja teknologioiden yhdistely (ristipölytys) Kansainvälisyys Osaamisen kehittäminen (erit. monialaisuus) Elinkeinorakenteen uudistaminen ja uudet toimialat Julkiset hankinnat Avoimet innovaatioalustat (käyttäjä ja käytäntölähtöisyys) Uudet liiketoimintamallit 26 10 7 6 5 4 4 Muu, mikä? Tarvitaan kaikkia (spesifejä ja geneerisiä), alueellisesti vahvat toimialat Osaamisintensiiviset ja kasvuyritykset Muutoskeskeiset strategiset kokonaisuudet
Tulevan rakennerahasto-ohjelman tavoitteet 1. Yrittäjyyden edistäminen 2. Yritysten uusiutuminen ja uudet liiketoimintamallit 3. Yritysten kansainvälistyminen 4. Yritysten toimintaedellytysten ja -ympäristön kehittäminen 5. Pk-yritysten rahoituksen saatavuus 6. Innovaatio- ja osaamisrakenteiden vahvistaminen 7. Uuden tiedon ja osaamisen hyödyntäminen innovatiivisten ratkaisujen luomisessa 8. Toimijoiden kansallinen ja kansainvälinen verkottuminen innovaatioiden synnyttämiseksi 9. Kysyntä-, käyttäjä- ja työelämälähtöisten innovaatioiden edistäminen 10. Uusiutuvien energialähteiden tuotannon, jakelun ja käytön edistäminen 11. Energia- ja materiaalitehokkuuden edistäminen 12. Ympäristöystävällisten ja energiatehokkaiden teknologioiden ja innovaatioiden käyttöönotto pkyrityksissä 13. Energia- ja materiaalitalouden osaamisen kehittäminen
Tulevan rakennerahasto-ohjelman tavoitteet 1. Yrittäjyyden edistäminen (!) 2. Yritysten uusiutuminen ja uudet liiketoimintamallit 3. Yritysten kansainvälistyminen 4. Yritysten toimintaedellytysten ja -ympäristön kehittäminen 5. Pk-yritysten rahoituksen saatavuus 6. Innovaatio- ja osaamisrakenteiden vahvistaminen 7. Uuden tiedon ja osaamisen hyödyntäminen innovatiivisten ratkaisujen luomisessa 8. Toimijoiden kansallinen ja kansainvälinen verkottuminen innovaatioiden synnyttämiseksi 9. Kysyntä-, käyttäjä- ja työelämälähtöisten innovaatioiden edistäminen 10. Uusiutuvien energialähteiden tuotannon, jakelun ja käytön edistäminen (!) 11. Energia- ja materiaalitehokkuuden edistäminen 12. Ympäristöystävällisten ja energiatehokkaiden teknologioiden ja innovaatioiden käyttöönotto pkyrityksissä 13. Energia- ja materiaalitalouden osaamisen kehittäminen
Tulevan rakennerahasto-ohjelman tavoitteet Mitä muita sisältöjä tai asioita tulisi ottaa huomioon tulevan rakennerahasto-ohjelman valmistelussa? Mahdollisuus kansallisiin hankkeisiin ilman aluerajoja Temaattiset alustat ja aito kansainvälisyys Hanketoteuttajien valinnassa tulisi painottaa toteuttajien aihealueen osaamista Yrityslähtöisyys
Itämeristrategian mahdollisuudet Missä Itämeristrategian sisällöissä näet yhteistyöpotentiaalia Etelä- ja Länsi-Suomen kannalta.
Itämeristrategian mahdollisuudet Kestävän kehityksen mahdollistaminen Yhteiskuntavastuu, ympäristön kehittäminen ja meriturvallisuus (myös kilpailukykytekijöinä) Vaurauden lisääminen Kansainvälisen yhteistyön lisääminen, osaamisen vienti Merenkulkuelinkeinon kilpailukyvyn ja liiketoimintaedellytysten kehittäminen Tutkimuspotentiaalin laajempi hyödyntäminen Rajat ylittävä triple helix-yhteistyö Testivientimarkkinana teknologiateollisuudelle Yksityisen rahoituksen saatavuus Saavutettavuus ja houkuttelevuus Matkailu- ja logistiikkayhteistyö Itämerestä eksoottinen matka- ja risteilykohde Turvallisuus Meriturvallisuus ja kokonaisvaltainen logistisen ketjun riskienhallinta Turvallinen ja toimiva meriliikenne
mdi.fi