KALAJOEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON YHTEISTOIMINTA-ALUEEN VALVONTASUUNNITELMAN TOTEUTUMINEN VUONNA 2016 Perusturvalautakunta hyväksyi 9.12.2015 (113 ) ympäristöterveydenhuollon vuoden 2016-2019 valvontasuunnitelman ja ohjelman eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnasta sekä yhteistoiminta-alueen järjestämistä palveluista vuosille 2016. Kunnan valvontasuunnitelma laaditaan kunnan valvontakohteiden valvontatarpeen mukaisesti eikä valvontaresurssien mukaisesti. Tällä tavoin kunta saa selkeästi selville mahdolliset resurssipuutteet jokaisen toimialan valvontakohteiden valvontatarpeen osalta. Valvontasuunnitelman toteutumisen arviointia tulee hyödyntää paikallisen ympäristöterveydenhuollon valvonnan kehittämisessä, valvonnan toimivuuden varmistamisessa ja uusien suunnitelmien laadinnassa. Valvontasuunnitelman toteutumista arvioidaan valvontakohdetyypeittäin. Ympäristöterveydenhuollon valtakunnallisen valvontaohjelman ohjeistuksen mukaan kunnan arvioinnin tulee pitää sisällään seuraavat asiat: 1. Suunnitellun toiminnan ja tarkastusten kattavuus kaikkien toimialojen valvonnan kattavuus valtakunnallisten ja omien paikallisten painopisteiden valvonnan toteutumisaste erityyppisiin tarkastuksiin ja kohteisiin käytetty aika verrattuna suunniteltuun ajankäyttöön tarkastuksilla esiin tulleiden epäkohtien määrä ja laatu sekä kunnan viranomaisten toimenpiteet näiden epäkohtien korjaamiseksi ja asioiden saattamiseksi määräystenmukaiselle tasolle 2. Tarkastusten ja näytteiden määrä toteutuneiden tarkastusten määrästä näytteistä ja analyyseistä valvontaprojekteihin osallistumisesta 3. Valvonnasta saadut tulot ja niiden kohdentuminen valvonnasta kertyneet tulot toimialoittain valvonnasta saatujen tulojen kohdentuminen, tieto siitä onko valvonnasta saadut tulot kohdennettu ympäristöterveydenhuollon kehittämiseen 4. Voimavarat ja yhteistoiminta-alueen toimivuus voimavarojen riittävyys suhteessa lainsäädännön vaatimukseen ja valvontatarpeeseen ja suunniteltuun toimintaan paljonko voimavaroja on käytetty ennalta suunniteltuihin valvontatehtäviin ja kuinka paljon muihin valvontatehtäviin erittely henkilöstövoimavarojen kohdentumisesta eri lakien mukaiseen valvontaan 5. Toiminnan kehittämistarpeet toimenpiteet, joilla tilannetta parannetaan (voitaisiin parantaa) seuraavalla toimintavuodella 6. Mahdolliset toiminnan tarkastamiset (auditoinnit) poikkeamista, kehittämiskohteista ja korjaavista toimenpiteistä
ELINTARVIKELAIN MUKAINEN VALVONTA 1. Suunnitellun toiminnan ja tarkastusten kattavuus Valvontasuunnitelma on laadittu Eviran riskiarviointiohjeen mukaisesti resurssit huomioon ottaen. Oiva-kohteista tarkastettiin 43% vuonna 2016. Toteutuman arvioinnissa tulee kuitenkin huomioida, että riskinarvioinnin perusteella kaikkia kohteita ei tarkasteta vuosittain. Elintarvikevalvonnan tarkastuksia tehtiin yhteensä 242 kpl (toteutuma 84% suunnitelluista). Tarkastuksista 39 kpl oli jäähdytysprojektiin liittyviä tarkastuksia/näytteenottoja (projektista lisää kohdassa 2.) ja 203 kpl muita valvontasuunnitelman mukaisia tarkastuksia, pääasiassa Oiva-tarkastuksia. Eläinperäisiä elintarvikkeita valmistaviin ja varastoiviin laitoksiin tehtiin yhteensä 24 tarkastusta vuoden 2016 aikana. Kolmeen laitokseen tehtiin hyväksymistarkastus. Valvontasuunnitelman mukaisista tarkastuksista saatiin tehtyä 68%. (1 toimija on lopettanut toiminnan vuoden 2016 alussa, mutta toimija ei halua, että laitos poistetaan EVIRA:n listoilta. Laitokseen ei tehty tarkastusta.) Pääsääntöisesti kaikki laitokset saatiin tarkastettua (poikkeukset: toimintansa lopettanut ja kaksi laitosta, joihin tehtiin pelkkä hyväksymistarkastus). Suunnitelluista maidontuotantotilojen tarkastuksista saatiin tehtyä 29 % (23/80) Tarkastusten kattavuus oli 11 %. Maidontuotantotilojen tarkastustiheyksiin oletettiin tulevan muutoksia, mutta näin ei toistaiseksi ole käynyt, vaan suositeltu tarkastustiheys tilaa kohden on edelleen 1 tarkastus kolmen vuoden välein. Raakamaitoa suoraan kuluttajille myyvät tilat tulisi tarkastaa kerran vuodessa. Oiva-järjestelmä on olemassa olonsa aikana vuodesta 2013 lähtien yhdenmukaistanut valvontaa erilaisten kohteiden välillä. Myös vertailu ja yhdenmukaiset käytännöt maakunnan eri valvontayksiköiden välillä ovat parantuneet. Viime vuonna otettiin myös käyttöön valtakunnallinen Kiikarijärjestelmä, josta saadaan helposti dataa Oiva-valvonnasta päätöksenteon tueksi. Käytännön valvontaan voi helposti hakea vertailutietoa muista valvontakohteista koko maasta. A-arvosanan sai kohteista 51,3%, B-arvion 40,6% ja C-arvion 8,1% ja D-arvioita ei annettu. Hallinnollisia pakkokeinoja ei jouduttu käyttämään vuonna 2016. Eniten ongelmia havaittiin omavalvonnan kirjaamismenettelyissä ja yleisessä hygieniassa. Oiva-tarkastusten tulokset ovat nähtävillä EVIRA:n nettisivuilla Oivahymy.fi palvelussa. Tarkastustulosten julkisuus suuntaa suurtaloudet, ravintoloitsijat, kauppiaat ja muut elintarvikealan toimijat toimimaan lainsäädännön mukaisesti. Laitosten Oiva-tarkastukset tulivat julkisiksi vasta vuoden 2016 alusta. 2. Tarkastusten ja näytteiden määrä Useisiin kesän aikana järjestettyihin tapahtumiin (mm. Raahen Meripäivät, Kalajoen Juhannus) tehtiin sekä elintarvike-, kuluttajaturvallisuus- ja terveydensuojelulain mukaisia tarkastuksia. Eläinperäisiä elintarvikkeita valmistavista laitoksista otettiin 32 pintapuhtausnäytettä (Hygicult TPC) siivouksen tason arvioimiseksi. 41% näytteistä oli huonoja. Osalla toimijoista on siis parantamisen varaa puhdistustoimenpiteissään. Kevään 2017 aikana tullaan mm. kalahallien käyttäjille järjestämään opastusta tilojen ja laitteiden oikeaoppisesta puhdistuksesta. Vuonna 2016 toteutettiin alueellinen elintarvikevalvontaprojekti Jäähdytetyn ruoan laatu tarjoilupaikoissa 2016. Projekti toteutettiin yhteistyössä kolmen valvontayksikön (Oulun seudun ympäristötoimi liikelaitos, Kalajoen kaupungin ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue, Oulunkaaren ympäristöpalvelut) ja
Pohjois-Suomen aluehallintoviraston kanssa. Projektin tavoitteena oli selvittää jäähdytettyjen ruokien mikrobiologista laatua tarjoilupaikoissa, omavalvontasuunnitelman sisällön riittävyyttä ja omavalvonnan toimivuutta jäähdytyksen osalta sekä näytteenottoa. Projektinäytteitä otettiin yhteensä 35 kappaletta 32 kohteesta. Uusintanäytteitä otettiin viidestä kohteesta yhteensä 11 kpl. Projektin yhteydessä annettiin toimijoille ohjeistusta ja neuvontaa ruuan jäähdytykseen liittyen. Vuonna 2016 toteutettiin myös projekti pakkaamattomista elintarvikkeista annettavat tiedot vähittäismyynti- ja tarjoilupaikoissa. Pakkaamattomista elintarvikkeista annettavat tiedonantovaatimukset ovat muuttuneet 1.4.2015. Toimijoille on jaettu vuonna 2015 tietoa aiheeseen liittyen. Projektin tavoitteena oli selvittää, onko pakkaamattomista elintarvikkeista annettu asiakkaalle lainsäädännön vaatimat tiedot. Tarvittaessa toimijoille annettiin ohjeistusta tietojenantovaatimuksista. TERVEYDENSUOJELULAIN MUKAINEN VALVONTA 1. Suunnitellun toiminnan ja tarkastusten kattavuus sekä tarkastusten määrä Vuoden 2016 aikana saatiin 100% (18/18) suunnitelluista koulutarkastuksista tehtyä. Kouluja on tällä hetkellä 43 kpl (peruskoulut, lukiot, keskiasteen oppilaitokset) (tarkastusten kattavuus 42%). Lasten päiväkoteihin ja ryhmäperhepäiväkoteihin suunnitelluista tarkastuksista toteutui 121% (17/14). Tällä hetkellä päiväkoteja ja ryhmäperhepäiväkoteja on yhteistoiminta-alueella 48 kpl (tarkastusten kattavuus 35%).Kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveellisyys ja turvallisuus tulisi tarkastaa joka kolmas vuosi ja ne tulisi tarkastaa yhteistyössä kouluterveydenhoitajan, rehtorin, kiinteistöstä vastaavan jne. kanssa. Päiväkodit tulisi tarkastaa joka toinen vuosi tai vähintään joka kolmas vuosi. Kaikkiin talousvettä toimittaviin laitoksiin tehtiin tarkastuksia vuoden 2016 aikana. Talousvettä toimittavat laitokset täytyy tarkastaa vähintään kerran vuodessa. Yhteistoiminta-alueella on EU-raportoitavia vesilaitoksia 4 kpl ja muita vesilaitoksia 8 kpl. Vihannin Vesi Oy tuottaa n. 3 milj. m3 vettä, josta suurin osa kulutetaan Raahessa ja loput Oulaisissa, Pyhäjoella, Merijärvellä ja Siikajoella. Suunnitelman ulkopuolisia tarkastuksia tehtiin asuntoihin ja laivoihin (saniteettitarkastukset). Raahessa ja Kalajoella sijaitsee Maailman terveysjärjestön (WHO) terveyssäännöstön mukainen satama, joka on valtuutettu myöntämään todistuksia aluksen saniteettitoimenpiteistä ja saniteettitoimenpiteistä vapauttamisesta. Laivatarkastukset tehdään huolintatahon pyynnöstä, joten ne eivät kuulu suunnitelmallisen valvonnan piiriin. 2. Näytteiden määrä Kaikki suunnitellut talousveden viranomaisnäytteet saatiin otettua. Vihannin Vesi Oy:n, Raahen Vesilaitos Oy:n, Paavolan Vesi Oy:n ja Merijärven vesilaitoksen jakaman veden laatua on seurattu terveydensuojeluviranomaiselle toimitettujen näytetulosten avulla. Fennovoiman hankkeeseen liittyen terveystarkastajat kävivät hakemassa talousvesinäytteitä työmaa-alueelta säännöllisesti. Terveystarkastajat ottivat uimavesinäytteitä rannoilta, avannoista, uimahallista, kylpylästä ja vesipuistoista. Raahen uimahallin veden laatua on seurattu terveydensuojeluviranomaiselle toimitettujen näytetulosten avulla. Kaikki suunnitelman mukaiset näytteet saatiin otettua. Vuonna 2016 viidellä uimarannalla havaittiin poikkeamia uimarantavedelle asetetuista laatuvaatimuksista. Suunnitelman ulkopuolisina näytteinä otettiin lähinnä kouluista sisäilman mikrobit, sisäilman hiilidioksidipitoisuus ja pölynäytteitä ilmastointikanavista.
Ympäristöterveydenhuolto osallistui myös valtakunnalliseen sinileväseurantaan tarkkailemalla kahta seurantapaikkaa kesä-syyskuussa viikoittain. Seurantapaikat sijaitsevat EU-raportoitavilla uimarannoilla. Toisella seurantapaikalla tehtiin muutama sinilevähavainto. TUPAKKALAIN MUKAINEN VALVONTA 1. Suunnitellun toiminnan ja tarkastusten kattavuus sekä tarkastusten määrä Tupakkalain mukaisia tarkastuksia tehtiin lähinnä elintarvikelain mukaisten tarkastusten yhteydessä. Tupakkatuotteiden vähittäismyyntipaikkoja on yhteistoiminta-alueella 90 kpl. Näistä saatiin tarkastettua 36 paikkaa. Tarkastuksia oli suunniteltu tehtäväksi 43 kpl, joten toteutumisprosentti oli 84% (kattavuus 40%). Vähittäismyyntipaikat tulisi tarkastaa joka toinen vuosi. Koulujen ja päiväkotien yhteydessä tehdyistä tarkastuksista tehtiin kirjauksia vain, jos todettiin ongelmia. 2. Näytteiden määrä Tupakkavalvonnassa ei otettu näytteitä eikä näytteenotosta ollut suunnitelmaa. KULUTTAJATURVALLISUUSLAIN MUKAINEN VALVONTA Kuluttajaturvallisuuslain mukainen valvonta siirtyy Tukesille 1.5.2016. 3.Valvonnasta saadut tulot ja niiden kohdentaminen Suunnitelmallinen valvonta Toteuma 2016 Elintarvikelain päätösmaksut 1 985,77 Elintarvikelain valvontamaksut 35 213,12 Terveydensuojelulain päätösmaksut 6 015,50 Terveydensuojelulain valvontamaksut 29 626,72 Kuluttajaturvallisuuslain valvontamaksut 255,70 Tupakkalain päätösmaksut 1 431,00 Lääkelain päätösmaksut 318,00 Tupakkalain valvontamaksut 5 519,00
YHTEENSÄ 80 364,81 Valvonnasta saadut tulot kirjautuivat ympäristöterveydenhuollon tulosalueen tuloiksi, jotka vähentävät yhteistoimintasopimuksen mukaisia maksuosuuksia. Tuloja käytetään osittain valvonnan kehittämiseen. 4. Voimavarat ja yhteistoiminta-alueen toimivuus Ympäristöterveydenhuollossa on tehtäviä, jotka eivät kuulu suunnitelmalliseen valvontaan, mutta joiden tekemiseen on varattava aikaa. Lausuntojen anto on lisääntynyt (tuulivoimalahankkeet, maa-ainesten otto, ympäristöluvat eläinten pitopaikoille jne.). Koulujen sisäilmaongelmat työllistävät terveydensuojelulain mukaista valvontaa tekeviä terveystarkastajia. Lisänä tulevat ruokamyrkytysepäilyt ja uimavesien laatuun liittyvät epäilyt. Elintarvikevalvontaan oli käytettävissä 2,5 henkilötyövuotta, terveysvalvontaan 2,8 henkilötyövuotta, kuluttajaturvallisuusvalvontaan 0,3 henkilötyövuotta ja tupakkavalvontaan 0,2 henkilötyövuotta. Koulutuksiin on laadittu suunnitelma, jossa otetaan huomioon budjetti ja kunkin terveystarkastajan erityisosaamistarve. Vuonna 2016 koulutuksissa käytiin enemmän kuin suunnitelma ja suositukset edellyttivät. Eniten käytettiin hyväksi sisäilmaan liittyviä koulutuksia. 5. Toiminnan kehittämistarpeet Yksikössä tulisi panostaa enemmän toimijoiden neuvontaan, ohjaamiseen ja kouluttamiseen. Yhteiset projektit ympäröivien yksiköiden kanssa koetaan hyväksi keinoksi yhdenmukaistaa toimintaa. Myös näkyvyyteen tulisi panostaa. 6. Mahdolliset toiminnan tarkastamiset Aluehallintovirasto auditoi yksikön toimintaa elintarvikevalvonnan osalta vuoden 2016 aikana (raportti liitteenä)
ELÄINLÄÄKINTÄHUOLTOLAIN MUKAISEN VALVONNAN JA PALVELUJEN TOTEUTUMINEN 1. Eläinlääkäripalvelut Kalajoen kaupungin ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueella työskenteli 6 praktikkoeläinlääkäriä ja 1 valvontaeläinlääkäri. Vuonna 2016 perustettiin uusi 60% virka Raahe-Siikajoki-Pyhäjoki alueelle ja virka saatiin täytettyä. Eläinlääkäri aloitti työnsä 2.1.2017. 2. Terveydenhuoltopalvelut Eläinten terveydenhuoltopalveluja pyrittiin tarjoamaan kysynnän mukaisesti. Alalle on tullut ja tulee enenevässä määrin myös yksityisiä palvelun tuottajia. 3. Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta Yhteistoiminta-alueella on ollut oma valvontaeläinlääkäri vuoden 2015 alusta. Valvontaeläinlääkäri tekee 80% työviikkoa. Myös praktikot tekevät eläinsuojelukäyntejä ja ottavat tautivalvontaan liittyviä näytteitä, silloin kun valvontaeläinlääkäri on lomalla tai muuten estyneenä. 4. Pätevyyden ja osaamisen varmistaminen sekä valvontaeläinlääkäreiden perehtymisen tukeminen Vakituiseen virkaan valittavalta on vaadittu Suomessa laillistetun eläinlääkärin pätevyys. Valvontaeläinlääkäriltä vaaditaan tämän lisäksi hyvää/erinomaista suomen kielen suullista ja kirjallista taitoa. Sijaisiksi otetaan myös eläinlääkäreitä, joille Evira on myöntänyt väliaikaiset oikeudet toimia kunnaneläinlääkärinä. Tiedot tarkastetaan Eviran rekisteristä ja hakijoiden hakemusasiakirjoista. Eläinlääkäreiden koulutukseen osallistumista tuetaan työnantajan toimesta. Kukin eläinlääkäri arvioi oman koulutustarpeensa. Koulutuskustannuksia maksetaan ympäristöterveydenhuollon budjetin sallimissa rajoissa. Eläinlääkäreillä on myös mahdollisuus käydä koulutuksissa omalla kustannuksella. Kaikkia tuotantoeläimiä ( mukaan lukien turkiseläimet) hevosia ja pieneläimiä käsittelevää koulutusta on käytetty hyödyksi. 5. Toiminnasta saadut tulot ja niiden kohdentaminen Lemmikkieläinten omistajilta peritään eläinlääkärivastaanottokäynnin yhteydessä ns. klinikkamaksua. Tuloja voidaan osittain käyttää toiminnan kehittämiseen.