Sähköliittymä Tapio Kallasjoki 2016
Sähköliittymän käsitteitä Liittymä Liittymällä tarkoitetaan sekä liittyjän oikeutta liittymissopimuksessa yksilöidyssä paikassa liittyä jakeluverkkoon että sopijapuolten sähkölaitteistojen välistä rajapintaa. Liittymiskohta on jakeluverkon kohta, jossa loppukäyttäjän ja jakeluverkon haltijan omistus muuttuu. Liittymiskohta määritellään liittymissopimuksessa. Liittymissopimus on loppukäyttäjän ja jakeluverkonhaltijan välinen sopimus sähköverkkoon liittymisestä. Liittymisjohto on maakaapeli tai ilmajohto, jolla liittymäsopimuksen tehnyt loppukäyttäjä liitetään paikallisen sähköverkkoyhtiön jakeluverkkoon. Liittymismaksu on kertaluonteinen maksu, joka maksetaan sähköverkkoon liittymisen yhteydessä. Liittymän koko tarkoittaa liittymän suurimman sähkönkäytön määrittelyä nimellisvirran (sulakekoon) tai tilaustehon mukaan. Sähkötariffi Liittymäsopimuksen yhteydessä määriteltävä käytön mukainen sähköenergian myynnissä noudatettava hinnasto.
Paikallisen jakeluverkkoyhtiön ohjeet Yleisten ohjeiden lisäksi verkkoyhtiöillä on omat suunnittelu- ja urakoitsijaohjeensa, jotka ovat saatavissa suunniteltavan kohteen paikallisen verkkoyhtiön verkkosivuilta ja/tai teknisestä asiakaspalvelusta. Pääsääntöisesti ohjeistukset noudattavat yleistä ohjeistusta, mutta yhtiökohtaisia eroja on mm. energiayhtiön tarvitsemissa suunnitteludokumenteissa, liittymän teknisessä toteutuksessa ja käytettävissä liittymäkaapeleissa. Suunnitteluvaiheessa on ensisijaisen tärkeää noudattaa paikallisen sähköverkkoyhtiön ohjeistusta, jotta urakoitsijalle ei aiheudu tarpeetonta lisätyötä asennuksen muutosten ja suunnitelmien korjauksen takia. Sähköverkkoyhtiö voi jättää liittymän kytkemättä, mikäli tekniset ehdot eivät toteudu.
Sähköliittymä Sähköliittymästä laaditaan kirjallinen liittymissopimus jakeluverkon haltijan ja kiinteistön omistajan kesken. Kullekin tontille sallitaan yleensä vain yksi liittymä ja yhteen kiinteistöön sallitaan ainoastaan yksi liittymä. Liittymisjohto on maakaapeli, jos alueen runkoverkko muodostuu maakaapelista. Ilmajohtoa voidaan käyttää vain erikseen sovittaessa. Liittymisjohdon poikkipinta määräytyy tarvittavan huipputehon ja pääsulakkeiden perusteella. Ylikuormitukselta suojaamattoman liittymisjohdon asentamisessa on toimittava standardin mukaisesti. Pääkeskus on sijoitettava helposti luokse päästävään paikkaan, yleensä joko pääkeskushuoneeseen tai pääkeskuskomeroon. Pientalon mittaus-/pääkeskus voidaan sijoittaa myös tekniseen tilaan, johon on käynti suoraan ulkoa. Pientalon mittaus-/pää-keskuksena voidaan käyttää myös nk. tonttikeskusta. Rakennuksen sisällä liittymisjohtoreitin suunnittelu ja rakentaminen kuuluu liittyjälle. Mittareiden sijoittamisessa ja ovien lukitsemisessa noudatetaan paikallisen jakeluverkon haltijan ohjeita. Tapio Kallasjoki 3/2016
Esimerkki uudesta pienjänniteliittymästä jakeluverkkoyhtiölle toimitettavista piirustuksista (HELEN) Kohteesta tarvitaan seuraavat liittymän ja mittauksen suunnitelmat: sähkötyöselitys (jos laadittu) asemapiirustus tai karttaote pää- ja nousujohtokaavio maadoituskaavio tasopiirustus pää- ja mittauskeskuksien sekä liittymisjohdon sijainnista pääkeskuksen ja mittauskeskusten pääkaaviot ja kokoonpanopiirustukset tarvittavat kaapelireittipiirustukset Tapio Kallasjoki 3/2016
Esimerkki liittymisjohdon sijoituksesta (HELEN) Tapio Kallasjoki 3/2016
Esimerkki liittymisjohdon sijoituksesta (HELEN) Tapio Kallasjoki 3/2016
Sähkötila Sähkötila on alue tai huone, jonne pääsevät vain sähköalan ammattihenkilöt tai opastetut henkilöt. Sähkötiloille on voimassa: Sähkötilat on merkittävä selkeästi ja näkyvästi tarpeellisilla kilvillä. Sähkötiloihin saavat päästä vain henkilöt, joilla on lupa siihen. Sähkötilojen ovista pitää olla mahdollista poistua ulkopuolelle avaamalla ne ilman avainta, työkalua tai muuta laitetta, joka ei ole osa avausmekanismia.
Pääkeskustilan mitoitus
Esimerkki liittymisjohdon sijoituksesta pylväässä (HELEN) Tapio Kallasjoki 3/2016
Liittymän sähköinen mitoittaminen Rakennuksen sähköverkon ja liittymän mitoittamisessa on pyrittävä todellisen huipputehon selvittämiseen laskemalla se todellisen tai oletetun tehontarpeen mukaan. Mitoituksessa huomioidaan sähkön saannin varmuus, tulevaisuuden sähkötehon tarpeet ja sekä mahdolliset muutostarpeet. Toisaalta liittymän tarpeeton ylimitoittaminen ei taloudellisesti ole järkevää.
Mitoitusperusteet asuinrakennuksissa Mitoitus voidaan tehdä Suomen sähkölaitosyhdistyksen, kuormitusmittausten perusteella laaditun kokemusperäinen laskentamallin avulla. Laskemalla yksittäisten huoneistojen peruskuormat laitetehojen avulla ja huomioimalla tehojen risteily tasauskertoimen avulla, kun huoneistoja on useita.
Mitoitustehoyhtälöt
Asuinrakennuksen peruskuormituksia
Kuormien arviointi
Tasauskertoimet huoneistojen välille keskimääräisillä huoneistopinta-aloilla