KYSELYLOMAKE: FSD2677 TUTKINNONUUDISTUKSEN ARVIOINTI 2010: KORKEAKOU- LUT QUESTIONNAIRE: FSD2677 EVALUATION OF DEGREE REFORM IN FINLAND 2010

Samankaltaiset tiedostot
KYSELYLOMAKE: FSD2677 TUTKINNONUUDISTUKSEN ARVIOINTI 2010: KORKEAKOU- LUT QUESTIONNAIRE: FSD2677 EVALUATION OF DEGREE REFORM IN FINLAND 2010

Detta frågeformulär utgör en del av den ovannämda datamängden, arkiverad på Finlands samhällsvetenskapliga

FSD2677. Tutkinnonuudistuksen arviointi 2010: korkeakoulut. Koodikirja

FSD2677. Tutkinnonuudistuksen arviointi 2010: korkeakoulut. Koodikirja

KYSELYLOMAKE: FSD3101 KANSALAISKESKUSTELU RUOTSIN KIELESTÄ: KONTROLLI- KYSELY 2014

Detta frågeformulär utgör en del av den ovannämda datamängden, arkiverad på Finlands samhällsvetenskapliga

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

Detta frågeformulär utgör en del av den ovannämda datamängden, arkiverad på Finlands samhällsvetenskapliga

Detta frågeformulär utgör en del av den ovannämda datamängden, arkiverad på Finlands samhällsvetenskapliga

KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

KYSELYLOMAKE: FSD2126 PRESIDENTINVAALIT 2006: EHDOKKAIDEN VASTAUKSET HEL- SINGIN SANOMIEN VAALIKONEESEEN

Yliopistoneuvosto Markus Aarto p , Kokous 2/10 Paikka: Hallituksen kokoushuone

KYSELYLOMAKE: FSD3134 LAPSIBAROMETRI 2016 QUESTIONNAIRE: FSD3134 CHILD BAROMETER 2016

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

KYSELYLOMAKE: FSD1122 KUNNANJOHTAJIEN KÄSITYKSET KUNNALLISALAN KEHIT- TÄMISSÄÄTIÖSTÄ 1996

KYSELYLOMAKE: FSD2627 EDUSKUNTAVAALIT 2011: EHDOKKAIDEN JA VAALIKONEEN KÄYTTÄJIEN VASTAUKSET VAPAA-AJATTELIJAIN LIITON VAALIKONEESEEN

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

KYSELYLOMAKE: FSD2925 KUNTIEN VALTUUSTOJEN JA HALLITUSTEN JÄSENET 2009 QUESTIONNAIRE: FSD2925 MEMBERS OF MUNICIPAL COUNCILS AND MUNICIPAL BOARDS 2009

KYSELYLOMAKE: FSD3189 TIEDON JA YHTEISKUNNALLISEN PÄÄTÖKSENTEON VUORO- VAIKUTUS 2017

KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT : TERVEYS JA TYÖ- OLOT

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

Tutkinnonuudistuksen arvioinnin keskeiset tulokset

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

KYSELYLOMAKE: FSD3192 SUOMALAISTEN DEMOKRATIAKÄSITYKSIÄ JA YHTEISKUN- NALLISIA MIELIPITEITÄ 2017

KYSELYLOMAKE: FSD2873 KIRJASTOJEN KANSALLINEN KÄYTTÄJÄKYSELY: YLEISET KIR- JASTOT 2013

KYSELYLOMAKE: FSD3008 TERVASKANNOT KYSELY 1998 QUESTIONNAIRE: FSD3008 VITALITY 90+ SURVEY 1998

Helsingin yliopiston vastaus

FSD3225. Kauppa- ja tietojenkäsittelytieteiden opiskelijoiden hyvinvointi Aineisto-opas

KYSELYLOMAKE: FSD2866 KIRJASTOJEN KANSALLINEN KÄYTTÄJÄKYSELY: ERIKOISKIR- JASTOT 2013

FSD2680. Tutkinnonuudistuksen arviointi 2010: koulutusalat. Koodikirja

KYSELYLOMAKE: FSD3167 AMMATILLISTEN OPETTAJIEN NÄKEMYKSIÄ OSAAMISPERUS- TEISESTA KOULUTUKSESTA 2017

KYSELYLOMAKE: FSD2709 TOHTORIN TUTKINNON VUOSINA SUORITTANEI- DEN TYÖELÄMÄÄN SIJOITTUMINEN 2007

FSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat

KYSELYLOMAKE: FSD2774 TAMPEREEN KORKEAKOULUJEN LIIKUNTAKYSELY 2012 QUESTIONNAIRE: FSD2774 SPORT AND EXERCISE SURVEY FOR TAMPERE UNIVERSITIES 2012

KYSELYLOMAKE: FSD2923 YLIOPISTOISTA VUONNA 2007 VALMISTUNEIDEN TYÖELÄ- MÄÄN SIJOITTUMINEN 2012

Tutkinnonuudistuksen arviointi: tavoitteet, kohteet ja menetelmät

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

FSD1232 Alkoholijuomien tilastoimaton kulutus Suomessa 1996

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

KYSELYLOMAKE: FSD2688 SUOMALAINEN PÄIHDEHOITO: A-KLINIKOIDEN TERAPEUTIT 2008

KYSELYLOMAKE: FSD3121 E-KIRJOJEN KÄYTTÖ OPETUKSESSA: KORKEAKOULUOPET- TAJAT 2016

KYSELYLOMAKE: FSD3120 E-KIRJOJEN KÄYTTÖ OPINNOISSA: KORKEAKOULUOPISKELI- JAT 2016

KYSELYLOMAKE: FSD2862 VAMMAISTEN IHMISTEN JA MIELENTERVEYSKUNTOUTUJIEN TURVALLISUUS 2013: OMAISET

KYSELYLOMAKE: FSD3076 ITÄ-SUOMEN NUORISOPUNTARI QUESTIONNAIRE: FSD3076 YOUTH BAROMETER OF EASTERN FINLAND

KYSELYLOMAKE: FSD3188 SOSIAALIBAROMETRI 2016 QUESTIONNAIRE: FSD3188 SOCIOBAROMETER 2016

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

FSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

KYSELYLOMAKE: FSD2654 TYÖOLOBAROMETRI 1992 QUESTIONNAIRE: FSD2654 FINNISH WORKING LIFE BAROMETER 1992

KYSELYLOMAKE: FSD2850 SOSIAALIBAROMETRI 2013 QUESTIONNAIRE: FSD2850 SOCIOBAROMETER 2013

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

KYSELYLOMAKE: FSD2863 VAMMAISTEN JA MIELENTERVEYSKUNTOUTUJIEN TURVAL- LISUUS 2012: TYÖNTEKIJÄT

KYSELYLOMAKE: FSD2638 KOKEMUKSIA MYRSKY-TAIDEHANKKEESEEN OSALLISTUMIS- ESTA

FSD3147. Tampere Praksis: Palveluohjaajien ja palvelupäällikön näkökulmia perhepalveluohjauksesta Aineisto-opas

KYSELYLOMAKE: FSD2850 SOSIAALIBAROMETRI 2013 QUESTIONNAIRE: FSD2850 SOCIOBAROMETER 2013

KYSELYLOMAKE: FSD3011 TERVASKANNOT KYSELY 2007 QUESTIONNAIRE: FSD3011 VITALITY 90+ SURVEY 2007

KYSELYLOMAKE: FSD2629 NUORTEN POLITIIKKA 2009

KYSELYLOMAKE: FSD2850 SOSIAALIBAROMETRI 2013 QUESTIONNAIRE: FSD2850 SOCIOBAROMETER 2013

FSD2981. Kaikkien yhteinen kulttuuriperintö Aineisto-opas

FSD2981. Kaikkien yhteinen kulttuuriperintö Aineisto-opas

KYSELYLOMAKE: FSD2974 KANDIPALAUTE 2013 QUESTIONNAIRE: FSD2974 STUDENT FEEDBACK SURVEY FOR BACHELOR GRADUATES 2013

FSD1259 Sopimuspalokuntatutkimus 2002 : kuntien valtuutetut

Detta frågeformulär utgör en del av den ovannämda datamängden, arkiverad på Finlands samhällsvetenskapliga

KYSELYLOMAKE: FSD2830 JUMALANPALVELUSKYSELY 2010 QUESTIONNAIRE: FSD2830 WORSHIP SERVICE SURVEY 2010

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD1269 Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden integroituminen Suomeen 2002

Opetus- ja kulttuuriministeriön asemointitilastot 2016 yliopistoille Katsaus talouteen ja henkilöstöön

KYSELYLOMAKE: FSD3153 ENERGIA-ASENTEET 2016 QUESTIONNAIRE: FSD3153 FINNISH ENERGY ATTITUDES 2016

Detta frågeformulär utgör en del av den ovannämda datamängden, arkiverad på Finlands samhällsvetenskapliga

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

KYSELYLOMAKE: FSD2855 SOSIAALILÄÄKETIETEILIJÄN IDENTITEETTI 1999 QUESTIONNAIRE: FSD2855 IDENTITY OF FINNISH SOCIAL MEDICINE PRACTITIONERS 1999

Yliopistot ja niitä vastaavat korkeakoulut. Tutkinnot Kaksiportainen tutkintorakenne Haku Opiskelijavalinta Opinto-oikeus Opintojen pisteitys

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

KYSELYLOMAKE: FSD2870 ELEKTRONISTEN AINEISTOJEN KÄYTTÄJÄKYSELY 2007: TUT- KIMUSLAITOSTEN KIRJASTOT

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

FSD1316 Verkkopalvelujen ja tietotekniikan käyttö Tampereella 2003

FSD1231 Alkoholijuomien tilastoimaton kulutus Suomessa 1995

FSD2225 Terveyden edistämisen barometri 2005 : kunnat

KYSELYLOMAKE: FSD2651 TERVEYDEN EDISTÄMISEN BAROMETRI 2010: JÄSENJÄRJES- TÖT

KYSELYLOMAKE: FSD3152 ENERGIA-ASENTEET 2015 QUESTIONNAIRE: FSD3152 FINNISH ENERGY ATTITUDES 2015

FSD2537 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: toteuttajat

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

FSD2208 Kehitysvammaisten elämälaatu 1991 : vaikeammin kehitysvammaiset

FSD1318 Verkkopalvelujen ja tietotekniikan käyttö Tampereella 2001

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

KYSELYLOMAKE: FSD2868 ELEKTRONISTEN AINEISTOJEN KÄYTTÄJÄKYSELY 2007: YLI- OPISTOKIRJASTOT

FSD2371. Uusimman liikeaallon aktivistien haastattelut Aineisto-opas

FSD1317 Verkkopalvelujen ja tietotekniikan käyttö Tampereella 2002

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

KYSELYLOMAKE: FSD3121 E-KIRJOJEN KÄYTTÖ OPETUKSESSA: KORKEAKOULUOPET- TAJAT 2016

Detta frågeformulär utgör en del av den ovannämda datamängden, arkiverad på Finlands samhällsvetenskapliga

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

FSD2535 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: lapset ja nuoret

FSD2126. Presidentinvaalit 2006: ehdokkaiden vastaukset Helsingin Sanomien vaalikoneeseen. Aineisto-opas

Transkriptio:

KYSELYLOMAKE: FSD2677 TUTKINNONUUDISTUKSEN ARVIOINTI 2010: KORKEAKOU- LUT QUESTIONNAIRE: FSD2677 EVALUATION OF DEGREE REFORM IN FINLAND 2010 Tämä kyselylomake on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa. Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ This questionnaire forms a part of the above mentioned dataset, archived at the Finnish Social Science Data Archive. If the questionnaire is used or referred to in any way, the source must be acknowledged by means of an appropriate bibliographic citation. More information: http://www.fsd.uta.fi/ Detta frågeformulär utgör en del av den ovannämda datamängden, arkiverad på Finlands samhällsvetenskapliga dataarkiv. Om frågeformuläret är utnyttjat eller refererat till måste källan anges i form av bibliografisk referens. Mer information: http://www.fsd.uta.fi/

TUTKINNONUUDISTUKSEN ARVIOINTI - KORKEAKOULUKOHTAINEN KARTOITUS Vastausohjeet Korkeakoulujen arviointineuvosto toteuttaa tutkinnonuudistuksen arvioinnin vuonna 2010. Arvioinnin päätavoitteena on selvittää Bolognan prosessin alkuperäisten tavoitteiden ja tutkinnonuudistukselle asetettujen kansallisten tavoitteiden toteutumista. Käytännössä nämä tavoitteet tiivistyivät yhteen päämäärään: tutkintorakenteen muuttamiseen kaksiportaiseksi sekä ammattikorkeakoulu- että yliopistosektorilla. Tämän kartoituksen avulla on tarkoitus selvittää korkeakoulunne yhteistä näkemystä näiden tavoitteiden toteutumisesta tai toteutumatta jäämisestä. Korkeakoulu päättää, miten vastausten keruu ja koonti korkeakoulun yhdeksi yhteiseksi vastaukseksi organisoidaan. Suositeltavaa on, että korkeakoulu laatii vastauksensa yhteisöllisenä prosessina siten, että vastaus edustaa laajemman joukon kuin vain yhden henkilön näkemystä. Korkeakoulut voivat käyttää vastausten laadinnassa hyväkseen korkeakoulussa olemassa olevia työryhmiä. Vastausprosessi pyydetään kuvaamaan osana vastausta. Arvioinnin tulosten kannalta on tärkeää, että korkeakoulut tuovat vastauksissaan esiin tutkinnonuudistusprosessin ja tutkintorakenteen vahvuuksia, hyviä käytänteitä ja kehittämiskohteita. Vastausten toivotaan olevan tiiviitä ja sisältävän avointen kysymysten kohdalla sekä kuvailevaa että arvioivaa tekstiä. Kuvauksella tarkoitetaan tutkinnonuudistuksen toimijoiden, toimintatapojen, toteutuksen sekä todennetun tai arvioidun vaikutuksen yleistä ja faktapohjaista kuvausta. Arvioinnilla tarkoitetaan sen arvioimista, missä asioissa on onnistuttu, mitä pitäisi vielä kehittää ja mitkä ovat kehittämisen esteet ja mahdollisuudet. Korkeakoulun tulee palauttaa webropol-vastaus 26.3.2010 mennessä. VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Korkeakoulunne on a) yliopisto b) ammattikorkeakoulu Korkeakoulunne nimi on... YLIOPISTOT Aalto-yliopisto (AYO) Helsingin yliopisto (HY) Itä-Suomen yliopisto (ISYO) Jyväskylän yliopisto (JY) Kuvataideakatemia (KuvA) Lapin yliopisto (LY) Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LTY) Oulun yliopisto (OY) Sibelius-Akatemia (SibA) Svenska handelshögskolan (SHH) Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) Tampereen yliopisto (TaY) Teatterikorkeakoulu (TeaK) Turun yliopisto (TY)

Vaasan yliopisto (VY) Åbo Akademi (ÅA) Maanpuolustuskorkeakoulu (MPKK) 2 Tutkinnonuudistuksen tavoitteet Tutkinnonuudistuksen kansalliset tavoitteet Arvioikaa asteikolla 1-5: 1 = täysin samaa mieltä... 5 = täysin eri mieltä Tutkinnonuudistukselle asetetut kansalliset tavoitteet tunnettiin korkeakoulussanne uudistuksen alkaessa hyvin 1 2 3 4 5 Tutkinnonuudistukselle asetettiin Suomessa kansallisia tavoitteita, jotka liittyvät seuraaviin teemoihin: opintoaikojen lyhentäminen keskeyttämisten vähentäminen alemman yliopistotutkinnon aseman vahvistaminen ylempien ammattikorkeakoulututkintojen profiloitumisen edistäminen, kansainvälisen ja kotimaisen liikkuvuuden lisääminen opintojen mitoituksen kehittäminen, sisältöjen kehittäminen vastaamaan paremmin työelämän tarpeita Mitkä olivat korkeakoulunne kannalta kolme tärkeintä tutkinnonuudistuksen kansallista tavoitetta? Merkitkää kolme tärkeintä tärkeysjärjestyksessä 1-3: 1= tärkein... 3= vähiten tärkeä Tavoite 1 2 3 opintoaikojen lyhentäminen keskeyttämisten vähentäminen alemman yliopistotutkinnon aseman vahvistaminen ylempien ammattikorkeakoulututkintojen profiloitumisen edistäminen kansainvälisen liikkuvuuden lisääminen kotimaisen liikkuvuuden lisääminen ylempien ammattikorkeakoulututkintojen profiloitumisen edistäminen opintojen mitoituksen kehittäminen sisältöjen kehittäminen vastaamaan paremmin työelämän tarpeita Arvioikaa kunkin tavoitteen toteutumista korkeakoulussanne asteikolla 1-5. 1=tavoite toteutui täysin... 5=tavoite ei toteutunut lainkaan. Tavoite 1 2 3 4 5 opintoaikojen lyhentäminen keskeyttämisten vähentäminen alemman yliopistotutkinnon aseman vahvistaminen ylempien ammattikorkeakoulututkintojen profiloitumisen edistäminen kansainvälisen liikkuvuuden lisääminen kotimaisen liikkuvuuden lisääminen opintojen mitoituksen kehittäminen sisältöjen kehittäminen vastaamaan paremmin työelämän tarpeita

3 Tutkinnonuudistuksen korkeakoulukohtaiset tavoitteet Liittikö korkeakoulunne tutkinnonuudistusprosessiin omia tavoitteitaan? a) Kyllä b) ei Jos liitti, listatkaa lyhyesti nämä tavoitteet ja arvioikaa kunkin tavoitteen toteutumista asteikolla 1-5. 1=tavoite toteutui täysin, 5=tavoite ei toteutunut lainkaan". Tavoite 1 2 3 4 5 1. 2. 3. 4. 5. Tutkinnonuudistuksen organisointi ja toimeenpano Tutkinnonuudistuksen kansallinen toimeenpano Arvioikaa uudistuksessa tarjotun tuen riittävyyttä ja hyödyllisyyttä oman korkeakoulunne näkökulmasta asteikolla täysin 1-5: 1=täysin samaa mieltä...5= täysin eri mieltä: Tavoite 1 2 3 4 5 Tutkinnonuudistukselle saatu kansallinen tuki oli riittävää Ministeriön ohjaus prosessissa oli toimivaa Kansalliset Bologna-seminaarit auttoivat tutkinnonuudistuksen suunnittelussa ja toteutuksessa Kansalliset alakohtaiset verkostot tukivat riittävästi tutkinnonuudistustyötä Millaista tukea tai ohjeistusta korkeakoulunne olisi tarvinnut tutkinnonuudistuksen toteuttamiseen?

Tutkinnonuudistuksen organisointi omassa korkeakoulussanne 4 Kuvailkaa, miten tutkinnonuudistus organisoitiin ja miten sitä johdettiin korkeakoulussanne? Arvioikaa tutkinnonuudistuksen organisointia korkeakoulussanne asteikolla 1-5: 1=täysin samaa mieltä...5= täysin eri mieltä Tutkinnonuudistuksen organisointi onnistui korkeakoulussamme hyvin Tutkinnonuudistus eteni koordinoidusti korkeakoulumme kaikilla koulutusaloilla/tieteenaloilla Tutkinnonuudistukseen suhtauduttiin korkeakoulussamme myönteisesti 1 2 3 4 5 Arvioikaa eri toimijoiden osallistumista tutkinnonuudistukseen asteikolla 1-5: 1=aktiivista... 5=ei ollenkaan Opetus- ja tutkimushenkilöstö Opiskelijat Hallinto- ja tukipalvelu Työelämäedustajat 1 2 3 4 5

Teittekö uudistuksessa yhteistyötä muiden korkeakoulujen kanssa? a) Kyllä b) Ei 5 Jos teitte, niin millaista yhteistyötä Tutkintorakenteen toimivuus Tutkintojen asema tutkintojärjestelmässä ja tutkintorakenteen selkeys 1= toimii erittäin hyvin... 5=ei toimi ollenkaan Pidättekö kaksiportaista tutkintorakennetta nykymuodossaan toimivana? 1 2 3 4 5 Mitkä ovat nykyrakenteen keskeiset ongelmakohdat?

Miten tutkintorakennetta tulisi kehittää? 6 Pitäisikö tutkinnon suoritusoikeus myöntää opiskelijavalinnassa vain alempaan korkeakoulututkintoon? a) kyllä b) ei Perustelkaa vastauksenne

7 Arvioikaa erillisten maisteriohjelmien asemaa tutkintojärjestelmässä. Arvioikaa alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon toimivuutta erillisinä tutkintoina.

8 Miten kehittäisitte tutkintoja koskevaa kansallista ohjausjärjestelmää tutkinnonuudistukselle asetettujen kansallisten tavoitteiden saavuttamiseksi? Tutkinnonuudistuksen vaikutus valmistumisaikoihin Arvioikaa tutkinnonuudistuksen tavoitteita asteikolla 1-5. 1=täysin samaa mieltä 5=täysin eri mieltä 1 2 3 4 5 Tutkinnonuudistukselle asetettu kansallinen tavoite opintoaikojen nopeuttamisesta on perusteltu Tutkinnonuudistukselle asetettu kansallinen tavoite vähentää keskeyttämisiä on perusteltu Kuinka suuri osa korkeakoulunne alemmista korkeakoulututkinnoista valmistuu tavoiteaikataulussa? a) 0-25 % b) 25-50 % c) 50-75 % d) 75-100 % Kuinka suuri osa korkeakoulunne ylemmistä korkeakoulututkinnoista valmistuu tavoiteaikataulussa? a) 0-25 % b) 25-50 % c) 50-75 % d) 75-100 % Onko korkeakoulullanne arviota siitä, onko uudistus nopeuttanut opintoja ja lyhentänyt valmistumisaikoja? a) ei selkeää käsitystä asiasta b) mitään erityistä muutosta ei ole tapahtunut c) opinnot ovat nopeutuneet ja valmistumisajat lyhentyneet d) opinnot ovat hidastuneet ja valmistumisajat pidentyneet Onko korkeakoulullanne arviota siitä, onko uudistus vähentänyt keskeyttämistä? a) ei selkeää käsitystä asiasta b) mitään erityistä muutosta ei ole tapahtunut c) keskeyttämiset ovat vähentyneet d) keskeyttämiset ovat lisääntyneet

Tutkielmat ja opinnäytetyöt Arvioikaa asteikolla 1-5: 1= täysin samaa mieltä... 5= täysin eri mieltä Kandidaatin tutkielma tukee opiskelijoiden työelämävalmiuksien kehittymistä Kandidaatin tutkielmalle säädetty laajuus ja sille asetettu vaativuustaso ovat riittäviä ylempään korkeakoulututkintoon siirtymiseksi 1 2 3 4 5 9 Liikkuvuus Kotimainen liikkuvuus Kotimaisella liikkuvuudella tarkoitetaan opiskelijoiden siirtymistä alemmasta ylempään tutkintoon sekä liikkuvuutta korkeakoulusektorin ja alojen sisällä (esim. amk-amk) ja korkeakoulusektorien välillä (esim. amk-yo). Antaako uusi tutkintorakenne aikaisempaa paremmat mahdollisuudet opiskelijoiden kotimaiseen liikkuvuuteen? a) Kyllä, selvästi b) Jossain määrin c) Ei lainkaan Perustelkaa vastauksenne Onko korkeakoulullanne arviota siitä, onko tutkinnonuudistus lisännyt opiskelijoiden kotimaista liikkuvuutta? a) Ei selkeää käsitystä asiasta b) Mitään erityistä muutosta ei ole tapahtunut c) Siirtymiset ovat lisääntyneet d) Siirtymiset ovat vähentyneet

10 HUOM! Jos vastasitte edelliseen kysymykseen a) tai b), siirtykää seuraavaan avokysymykseen Arvioikaa kotimaisen liikkuvuuden toteutumista asteikolla 1-5: 1= täysin samaa mieltä... 5= täysin eri mieltä 1 2 3 4 5 Koulutusalalta toiselle liikutaan ensisijaisesti oman korkeakoulun sisällä Kaksiportainen tutkintorakenne on edistänyt opiskelijoiden liikkuvuutta ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen välillä Kaksiportainen tutkintorakenne on edistänyt opiskelijoiden liikkuvuutta samalla koulutusalalla korkeakoulujen välillä Korkeakoulu tavoittelee ylempien korkeakoulututkintojen opiskelijoiksi muissa korkeakouluissa alemman tutkinnon jo suorittaneita Kaksiportainen tutkintorakenne on luonut esteitä opiskelijoiden kotimaiselle liikkuvuudelle Millaisia linjauksia opintojen hyväksiluvusta ja täydentävistä opinnoista korkeakoulunne on tehnyt kotimaisen liikkuvuuden edistämiseksi? Miten opiskelijoiden liikkuvuuteen liittyvää tilastointia tulisi kehittää omassa korkeakoulussanne ja kansallisesti?

11 Mitä erityisiä toimia korkeakoulussanne on tehty opiskelijoiden kotimaisen liikkuvuuden edistämiseksi? Onko korkeakoulussanne ohjeistettu opiskelijoita mahdollisuuksista siirtyä alemman tutkinnon jälkeen toiselle alalle/toiseen korkeakouluun/erilliseen ylempään tutkintoon a) kyllä b) ei Jos kyllä, niin miten

12 Mitkä ovat kotimaisen liikkuvuuden keskeiset esteet? a) koulutusalaa vaihdettaessa b) korkeakoulua vaihdettaessa

Kansainvälinen liikkuvuus 13 Kansainvälisellä liikkuvuudella tarkoitetaan KOTA- ja AMKOTA-tietokantamääritelmien mukaisesti kotimaisten ja ulkomaisten opiskelijoiden liikkuvuutta tutkintojen sisällä ja välillä. Kansainvälinen liikkuvuus kattaa Suomesta ulkomaille lähteneet ja Suomeen saapuvat vaihto-opiskelijat esimerkiksi EU-, Nordplus- ja kahdenvälisten ohjelmien puitteissa että ns. free movereina lähteneet. Kansainvälinen liikkuvuus kattaa kansainvälisen harjoittelun silloin, kun se sisältyy tutkintoon. Liikkuvuus kattaa tässä sekä lyhyet, yhden viikon mittaiset, mutta alle kolme kuukautta kestävät vaihdot että pitkät, yli kolme kuukautta kestävät vaihdot. Antaako uusi tutkintorakenne opiskelijoille aikaisempaa paremmat mahdollisuudet lähteä vaihtoopiskelujaksolle ulkomaille? a) Kyllä, selvästi b) Jossain määrin c) Ei lainkaan Perustelkaa vastauksenne

Antaako uusi tutkintorakenne opiskelijoille aikaisempaa paremmat mahdollisuudet lähteä suorittamaan ylempää tutkintoa ulkomaille? a) Kyllä, selvästi b) Jossain määrin c) Ei lainkaan Perustelkaa vastauksenne 14 Onko teillä tällä hetkellä tietoa taikka arviota siitä, onko uudistus lisännyt opiskelijoiden lähtöä vaihtoopiskeluun ulkomaille? a) Ei selkeää käsitystä asiasta b) Mitään erityistä muutosta ei ole tapahtunut c) Liikkuvuus on lisääntynyt d) Liikkuvuus on vähentynyt Onko uudistus lisännyt korkeakoulunne opiskelijoiden lähtöä opiskelemaan ylempää tutkintoa ulkomaille? a) Ei selkeää käsitystä asiasta b) Mitään erityistä muutosta ei ole tapahtunut c) Liikkuvuus on lisääntynyt d) Liikkuvuus on vähentynyt

Antaako uusi tutkintorakenne ulkomaisille opiskelijoille aikaisempaa paremmat mahdollisuudet tulla Suomeen opiskelemaan? a) Kyllä, selvästi b) Jossain määrin c) Ei lainkaan Perustelkaa vastauksenne 15 Onko teillä tällä hetkellä tietoa taikka arviota siitä, onko uudistus lisännyt ulkomaisten opiskelijoiden tuloa Suomeen? a) Ei selkeää käsitystä asiasta b) Mitään erityistä muutosta ei ole tapahtunut c) Liikkuvuus on lisääntynyt d) Liikkuvuus on vähentynyt HUOM! Jos vastasitte edelliseen kysymykseen a) tai b), siirtykää suoraan seuraavaan avokysymykseen. Arvioikaa tutkinnonuudistuksen vaikutuksia opiskelijoiden kansainväliseen liikkuvuuteen asteikolla 1-5: 1= täysin samaa mieltä... 5= täysin eri mieltä 1 2 3 4 5 Tutkinnonuudistus on lisännyt korkeakoulumme opiskelijoiden kansainvälistymisvalmiuksia Korkeakoulumme liikkuvuusyhteistyö ulkomaisten korkeakoulujen kanssa on lisääntynyt viimeisen viiden vuoden aikana Tutkinnonuudistus on monipuolistanut vieraskielistä tutkintoon johtavaa opetustarjontaa Tutkinnonuudistus on helpottanut ulkomaisten opiskelijoiden valintaprosessia

Mitä erityisiä toimia korkeakoulutasolla on tehty opiskelijoiden kansainvälisen liikkuvuuden edistämiseksi? a) Lähtöliikkuvuus 16 b) Tuloliikkuvuus

Mitä toimia kansallisella tasolla tulisi tehdä kv-liikkuvuuden lisäämiseksi? a) Lähtöliikkuvuus 17 b) Tuloliikkuvuus

Tutkintojen opetussuunnitelmatyö ja suhde työelämään 18 Koulutuksen suunnittelu ja toteutus Arvioikaa tutkinnonuudistuksen suunnittelua ja toteutusta seuraavien väittämien avulla 1-5: 1= täysin samaa mieltä... 5= täysin eri mieltä 1 2 3 4 5 Korkeakoulumme ohjeisti tutkinnonuudistuksen toteutuksen järjestelmällisesti Korkeakoulumme tarjosi kattavasti tukea tutkinnonuudistuksen opetussuunnitelmatyöhön Korkeakoulumme tutkintovaatimuksia kehitettiin perusteellisesti tutkinnonuudistuksen yhteydessä Opintojen mitoitus ja kuormittavuuden arviointi kytkettiin keskeiseksi osaksi tutkinnonuudistusta Tutkintoja uudistettaessa tehtiin monipuolista sidosryhmäyhteistyötä Tutkinnonuudistuksen jälkeen korkeakoulumme tutkinnot vastaavat paremmin työelämän osaamistarpeita Miten työelämän tarpeet otetaan huomioon koulutuksen suunnittelussa?

Miten tutkinnonuudistuksessa käytettiin hyödyksi työelämäpalautetta? 19 Miten tutkinnonuudistus on vaikuttanut kandidaattien työelämään sijoittumiseen?

Miten korkeakoulunne on ohjeistanut henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) tekemistä ja seurantaa? 20 Millaisia suunnitelmia korkeakoulullanne on tutkintoihin ja niiden sisältöön liittyvän työelämäyhteistyön kehittämisestä?

Koulutuksen arviointi 21 Arvioikaa tutkinnonuudistuksen onnistumista ja käytännön toteutumista korkeakoulussanne seuraavilla osa-alueilla asteikolla 1-5: 1= onnistunut hyvin 5= jäänyt toteutumatta 1 2 3 4 5 Kaksiportainen tutkintorakenne Ppetussuunnitelmien uudistustyö ECTS-mitoitusjärjestelmään siirtyminen HOPSien käyttöönotto Ydinainesanalyysin (tai vastaavan) käyttö Miten korkeakoulunne on seurannut tutkinnonuudistuksen toteutumista? Mainitkaa korkeakoulunne laatimat tutkinnonuudistuksen seurantaraportit, jos mahdollista linkkeineen (myös alakohtaiset esimerkit käyvät) Seurataanko korkeakoulussanne tutkintojen kuormittavuutta? Antakaa esimerkkejä korkeakoulutasoisista tutkintojen kuormittavuuden seurantamenettelyistä ja esimerkkejä kuormittavuuden alakohtaisista seurantatavoista.

22 Miten korkeakoulussanne seurataan tutkintojen tuottamaa osaamista suhteessa työelämän tarpeisiin? Miten valmistuneiden osaamisselvitysten tuottamaa tietoa on hyödynnetty koulutuksen kehittämisessä? Mainitkaa esimerkkejä.

Miten korkeakoulussanne seurataan tutkinnon suoritusaikoja ja läpäisyastetta? 23 Mihin toimenpiteisiin korkeakoulussanne on ryhdytty yllämainittujen arviointi- ja seurantatietojen pohjalta?

24 Muut kommentit Mitä muuta palautetta haluatte antaa tutkinnonuudistuksesta, sen tavoitteista ja tavoitteiden toteutumisesta? Kartoituksen vastaaja ja vastausprosessi Miten vastauksen laadinta toteutettiin ja mitkä tahot siihen osallistuivat? Yhteystietolomake: Yhteyshenkilön yhteystiedot -------