ILMASTORASITUS Pakkasmäärän ja sulamiskauden pituuden määritys

TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-2001 TPPT Menetelmäkuvaus Espoo, 6.11.2000 ILMASTORASITUS Pakkasmäärän ja sulamiskauden pituuden määritys F10 Kilpisjärvi Inari 55000 Kh 65000 Kh 60000 Kh 55000 Kh Sodankylä 60000 Kh 65000 Kh 60000 Kh 50000 Kh Kemi Rovaniemi Kuusamo 55000 Kh 45000 Kh Oulu 50000 Kh 40000 Kh Kajaani 35000 Kh Kokkola 45000 Kh 30000 Kh Vaasa Seinäjoki Jyväskylä Kuopio Joensuu 40000 Kh 25000 Kh Pori Turku Tampere Lahti Helsinki 25000 Kh 35000 Kh Lappeenranta 30000 Kh Kotka Harri Kivikoski Seppo Saarelainen VTT Yhdyskuntatekniikka

2 Alkusanat Tien pohja- ja päällysrakenteet tutkimusohjelman (TPPT) lopputulosten tavoitteena on entistä kestävämpien uusien ja perusparannettavien kestopäällystettyjen teiden rakentaminen siten, että myös rakenteiden vuosikustannukset alenevat. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi on tärkeää, että tierakenteet suunnitellaan paikallisiin olosuhteisiin. Suunnittelussa käytetään hyväksi paikallisten olosuhteiden suomat mahdollisuudet ja otetaan huomioon olosuhteiden asettamat rajoitukset. TPPT-ohjelmassa kehitetään tierakenteiden mitoitusta (TPPT-suunnittelujärjestelmä). Suunnittelujärjestelmässä esitetään ne menettelytavat ja keinot, joita käyttäen tierakenne voidaan kohdekohtaisesti suunnitella ja mitoittaa. Ohjelman tuloksena laaditaan myös yhteenveto ohjelmaan sisältyneistä koerakenteista sekä yhteenveto materiaaliteknisestä kehityksestä. Suunnittelujärjestelmälle on ominaista, että mitoitus tapahtuu paikkakohtaisilla tiedoilla ja parametreilla (liikenne, ilmasto, pohjamaa, käytettävät rakennemateriaalit, vanhat rakenteet). Mitoituksessa käytettävien pohjamaata ja rakennemateriaaleja koskevien parametrien määritys tapahtuu ensisijaisesti laboratoriokokeilla tai maastossa tehtävin mittauksin ja tutkimuksin. Myös muiden mitoituksessa tarpeellisten lähtötietojen hankinnassa ja ongelmakohtien tai muutoskohtien paikannuksessa käytetään maastossa ja tiellä tehtäviä havaintoja ja mittauksia. Suunnittelujärjestelmään kuuluvat oleellisena osana sitä täydentävät suunnittelun ja mitoituksen lähtötietojen hankintaa käsittelevät menetelmäkuvaukset. Esitettävät menetelmät ja menettelytavat on todettu käyttökelpoisiksi käytännön havaintojen ja kokeiden perusteella. Tämän Ilmastorasitus. Pakkasmäärän ja sulamiskauden pituuden määritys menetelmäkuvauksen ovat laatineet Harri Kivikoski ja Seppo Saarelainen VTT Yhdyskuntatekniikasta. Menetelmäkuvauksen sisältö on käyty läpi yhdessä tielaitoksen asiantuntijoiden kanssa.

3 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 4 2 PAKKASMÄÄRÄN LASKEMINEN... 4 3 PAKKASMÄÄRÄTILASTOT... 5 4 VUODEN KESKILÄMPÖTILA... 7 5 PAKKASMÄÄRÄN KERTYMÄN LASKEMINEN... 8 6 SULAMISAJAN PITUUS... 8 6.1 Ilman lämpöastesumman kertymän arviointi... 9 6.2 Pinnalle tulevan säteilyn vaikutuksen huomioonottaminen... 10 6.3 Tienpinnan lämpöastesumman kertymä... 10 6.4 Sulamissyvyyden arviointi... 10 6.5 Sulamisen päättymisen arviointi... 10 7 KIRJALLISUUS... 11

4 1 JOHDANTO Tierakenteen mitoituksessa ilmastorasitusta kuvataan pakkasmäärällä ja vuoden keskilämpötilalla. Pakkasmäärä on luonteeltaan stokastinen muuttuja, ts. pakkasmäärä toistuu vuosittain erisuuruisena. Esim. tilastollisesti keskimäärin kerran 20 vuodessa toistuva pakkasmäärä voi toteutua 20 vuoden jaksossa minä vuonna tahansa. Tarkastelujakson aikana voi toteutua myös suurempi, esim. tilastollisesti keskimäärin kerran 50 vuodessa toistuva pakkasmäärä. Mitoittavana pakkasmääränä käytetään tilastollisesti kerran valitun tarkastelujakson aikana toistuvaa pakkasmäärää. Pakkasmäärän ja lämpöastesumman on havaittu muiden luonnonilmiöiden tapaan noudattavan Gumbel-jakautumaa /1/. Todennäköisyysrajojen laskemisessa on käytetty tämän jakauman mukaisia tunnuslukuja. Roudan syvyys ja sulamispehmenemisaika ovat suhteessa talven pakkasmäärään. Routanousun ja sulamispehmenemisen suuruuteen tietyssä paikassa vaikuttaa myös pakkasmäärä. Tästä syystä pakkasmäärä on lähtötietona sekä routanousumitoituksessa että kuormituskestävyysmitoituksessa, jossa otetaan huomioon kevätajan (sulamis- ja jälkikuivumisaika) pituus ja rakennekerrosten ja pohjamaan moduulien alenema. 2 PAKKASMÄÄRÄN LASKEMINEN Talven pakkasmäärä lasketaan ilman vuorokautisista keskilämpötiloista (kaava 1). Pakkasmäärää laskettaessa huomioidaan sekä positiiviset että negatiiviset erot jäätymispisteeseen. F = 24 ( T j f Td, j) (1), jossa F on talven pakkasmäärä, Kh T f jäätymispiste 0 C T d,j vuorokauden keskilämpötila päivälle j, C Pakkasmäärän laskennan aloitus- ja lopetusajankohdan määritys on esitetty kuvassa 1. Kuvassa 1 a) on esitetty tilanne, jossa syksyllä kylmän jakson jälkeen seuraa lyhyt lämmin jakso. Kylmän jakson pakkasmäärä on kuitenkin suurempi kuin lämpimän jakson lämpöastesumma, jolloin talven pakkasmäärän laskenta aloitetaan kylmän jakson alusta. Kuvassa 1 b) on esitetty tilanne, jossa lyhyen kylmän jakson jälkeen seuraa lämmin jakso, jonka lämpöastesumma on suurempi kuin kylmän jakson pakkasmäärä. Tällöin pakkasmäärän laskenta siirtyy aloitettavaksi lämpimän jakson jälkeen. Vastaavasti kuvassa 1 on esitetty pakkasmäärän laskennan lopetusajankohta.

5 Kuva 1. Pakkasmäärän laskennan aloitus- ja lopetusajankohdan määritys. 3 PAKKASMÄÄRÄTILASTOT Pakkasmäärä riippuu talven ankaruudesta ja se vaihtelee huomattavastikin eri vuosina. Kuvassa 2 on esitetty pakkasmäärät F 2, F 5, F 10, F 20 ja F 50. Pakkasmäärä F 2 tarkoittaa tilastollisesti keskimäärin kerran kahdessa vuodessa toistuvaa pakkasmäärää, F 5 tilastollisesti keskimäärin kerran viidessä vuodessa toistuvaa pakkasmäärää, F 10 tilastollisesti keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa toistuvaa pakkasmäärää, F 20 tilastollisesti keskimäärin kerran 20 vuodessa toistuvaa pakkasmäärää ja F 50 tilastollisesti keskimäärin kerran 50 vuodessa toistuvaa pakkasmäärää. Tilastolliset pakkasmäärät on laskettu ilmatieteenlaitoksen säähavainnoista havaintojaksolta 1961-1990. Pakkasmääräkäyrien välillä arvot voidaan interpoloida suoraviivaisesti. Liitteessä 1 on esitetty taulukkomuodossa sääasemien päivittäisistä vuorokausilämpötilahavainnoista määritetyt pakkasmäärien todennäköisyydet F 2, F 5, F 10, F 20, F 50 ja F 100 sekä vastaavasti leudolle puolelle määritetyt F -5, F -10, F -20, F -50 ja F -100. Näitä arvoja voidaan käyttää esim. arvioitaessa havaitun keskimääräistä alemman pakkasmäärän esiintymisen toistuvuutta.

6 Kuva 2. a) kerran 2 vuodessa toistuva pakkasmäärä F 2, Kh b) kerran 5 vuodessa toistuva pakkasmäärä F 5, Kh c) kerran 10 vuodessa toistuva pakkasmäärä F 10, Kh d) kerran 20 vuodessa toistuva pakkasmäärä F 20, Kh

7 Kuva 2. e) kerran 50 vuodessa toistuva pakkasmäärä F 50, Kh 4 VUODEN KESKILÄMPÖTILA Kuvassa 3 on esitetty vuoden keskilämpötila T m havainnointikaudelta 1961-90. - 3-2 - 4 Kilpisjärvi - 3-2 - 1 0 Inari - 2 Sodankylä Rovaniemi Kuusamo Kemi 1 Oulu - 2-1 0 2 Kajaani 3 Kokkola 1 5 4 Vaasa Kuopio 2 Joensuu Seinäjoki Tampere Pori Turku Jyväskylä 2 Lahti 3 Lappeenranta 4 Kotka Helsinki 5 Kuva 3. Vuoden keskilämpötila ( C) kaudelta 1961-90 /2/.

5 PAKKASMÄÄRÄN KERTYMÄN LASKEMINEN 8 Kun paikkakunnan mitoitustalven pakkasmäärä tunnetaan, voidaan kuvan 4 avulla jakaa pakkasmäärä kullekin kuukaudelle erikseen. 60 000 Lokakuu Marraskuu Pakkasmäärä F koko talvi, Kh 40 000 20 000 Joulukuu Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu 0 20 000 40 000 60 000 Pakkasmäärän F kertymä, Kh Kuva 4. Pakkasmäärän kertymän arvioiminen. Kuukauden keskilämpötila saadaan tämän jälkeen kuukausipakkasmääristä kaavan (2) avulla. T kk = - F kk /t kk (2), jossa T kk on kuukauden keskilämpötila, C. F kk kuukauden pakkasmäärä, Kh (käyrästöstä) t kk kuukauden pituus, h (esim. tammikuu 744 h) 6 SULAMISAJAN PITUUS Sulamiskauden lämpöastesumman avulla on mahdollista paikallisesti arvioida tierakenteen sulamista keväällä. Lämpöastesumma on suhteellisen vakaa (vaihtelu pientä), paikallinen arvo. Se voidaan määrittää seudulliseksi lähtötiedoksi, jota käytetään sellaisenaan tai se voidaan määrittää suunnittelu- tai mittaustilanteessa hetkellisesti. Liitteessä 2 on esitetty taulukkomuodossa sääasemien päivittäisistä vuorokausilämpötilahavainnoista määritetyt lämpöastesummien todennäköisyydet T 2, T 5, T 10, T 20, T 50 ja T 100 sekä vastaavasti leudolle puolelle määritetyt T -5, T -10, T -20, T -50 ja T -100.

6.1 Ilman lämpöastesumman kertymän arviointi 9 Tien pinnan lämpöastesumma arvioidaan ottamalla huomioon ilman lämpötilakehitys sekä pinnalle tulevasta säteilystä aiheutuva lämpeneminen. Ilman keskimääräisen lämpöastesumman kertymä arvioidaan kuvasta 5 ja kuukausittainen kertymä arvioidaan kuvasta 6. T2 Nuorgam 30 000 Kh Kilpisjärvi Ivalo 30 000 Kh Muonio 35 000 Kh Sodankylä 35 000 Kh Salla 40 000 Kh Apukka Portimojärvi Kuusamo Kemi 45 000 Kh Pudasjärvi 40 000 Kh Oulu Suomussalmi Kajaani 50 000 Kh Vieremä 45 000 Kh Kruunupyy Lieksa Vaasa Alajärvi Vesanto Kuopio Joensuu 50 000 Kh Jyväskylä Varkaus Kihniö Punkaharju Leivonmäki 55 000 Kh Pori Pälkäne Lahti Jokioinen Turku Vantaa Lappeenranta 55 000 Kh Rankki Kuva 5. Ilman keskimääräinen lämpöastesumma kesäkaudella vv. 1961-90. 60000 Ilman lämpöastesumman kuukausittainen kertymä Suomessa Kuukausittainen lämpöastesumman kertymä, Kh 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 syys 0 5000 10000 15000 20000 25000 30000 35000 40000 45000 50000 55000 60000 Kesän lämpöastesumma, Kh elo heinä kesä touko huhti Kuva 6. Ilman lämpöastesumman kuukausittainen kertymä koko kesän lämpöastesumman suhteen.

10 6.2 Pinnalle tulevan säteilyn vaikutuksen huomioonottaminen Pinnalle tulevan säteilyn (hajasäteily, auringon säteily) vaikutus on havaintojen mukaan likimäärin vakio koko maassa. Lämmitysvaikutus otetaan huomioon pinnan ja ilman lämpötilaerona, joka on kuukausittain taulukon 1 mukainen. Taulukko 1. Kuukausittainen ilman ja tienpinnan lämpötilaero sekä vastaava lämpöastesumman lisäys. Kuukausi Ilman ja tienpinnan lämpötilaero ºC Lämpöastesumman lisäys Kh Tammi 0 0 Helmi 0 0 Maalis 3 2232 Huhti 5 3600 Touko 7 5208 Kesä 8 5760 Heinä 8 5952 Elo 4 5952 Syys 2 1440 Loka 1 744 Marras 0 0 Joulu 0 0 6.3 Tienpinnan lämpöastesumman kertymä Tienpinnan lämpöastesummaa laskettaessa määritetään kohteessa kuukausittain ilman lämpöastesumma, johon lisätään lämpövaikutuksesta aiheutuva kuukausittainen lisä. Tämän jälkeen lasketaan kuukausittainen kertymä sulamiskauden alusta lukien. 6.4 Sulamissyvyyden arviointi Sulamissyvyyden kehittyminen sulamisaikana arvioidaan kaavalla (3) z t = k T (3), jossa z t on sulamisyvyys, mm k kerroin (noin 10-12 mm / Kh ) T pinnan lämpöastesumma, Kh Havaintojen mukaan sulamissyvyyden etenemisen vaihtelu eri vuosina on vähäistä. Poikkeamat keskimääräisestä arvosta ovat 100-150 mm. 6.5 Sulamisen päättymisen arviointi Sulaminen päättyy, kun sulamisraja tavoittaa edellisen talven roudan syvyyden. Roudan syvyyttä voidaan arvioida esim. kaavalla (3), kun lämpöastesumma korvataan

11 edellisen talven pakkasmäärällä. Likimäärin sulaminen päättyy, kun tienpinnan lämpöastesumman kertymä on sama kuin edellisen talven pakkasmäärä. Pienilmaston vaikutus sulamisen nopeuteen on merkittävä. Varjoisilla paikoilla roudan sulaminen voi kestää jopa 2 4 viikkoa pidempään kuin aurinkoisilla paikoilla. 7 KIRJALLISUUS /1/ Heiersted, R., Statistisk bestemmelse av klimapåkjenninger. Eksempeler med frostmengde og tinemengde. Frost I jord Nr. 19. Desember 1977. s. 33-38. /2/ Ilmatieteenlaitos. Vuoden keskilämpötila kaudelta 1961-90. Liitteet: 1. Sääasemien päivittäisistä vuorokausilämpötilahavainnoista määritetyt pakkasmäärien todennäköisyydet F 2, F 5, F 10, F 20, F 50 ja F 100 sekä vastaavasti leudolle puolelle määritetyt F -5, F -10, F -20, F -50 ja F -100. 2. Sääasemien päivittäisistä vuorokausilämpötilahavainnoista määritetyt lämpöastesummien todennäköisyydet T 2, T 5, T 10, T 20, T 50 ja T 100 sekä vastaavasti leudolle puolelle määritetyt T -5, T -10, T -20, T -50 ja T -100.

PAKKASMÄÄRÄTODENNÄKÖISYYDET JAKSOLTA 1961-1990 ILMASTOASEMA F2 F5 F10 F20 F50 F100 F-5 F-10 F-20 F-50 F-100 h C h C h C h C h C h C h C h C h C h C h C HKI-VANTAA, LENTOASEMA 15792 22578 27071 31381 36960 41140 10749 8604 7029 5431 4454 KOTKA, RANKKI 15375 22416 27078 31550 37338 41675 10142 7917 6283 4625 3611 PORI, LENTOASEMA 15264 22760 27723 32484 38646 43264 9692 7323 5583 3818 2739 TURKU, LENTOASEMA/RUSKO 14003 20933 25522 29923 35620 39889 8852 6662 5053 3421 2424 JOKIOINEN, OBSERVATORIO 17840 25113 29928 34547 40526 45006 12435 10137 8448 6736 5689 PÄLKÄNE, MYTTÄÄLÄ 19153 26357 31126 35701 41624 46061 13798 11522 9849 8153 7116 LAHTI, LAUNE 19620 26870 31670 36275 42235 46701 14231 11940 10257 8550 7506 LAPPEENRANTA, LENTOASEMA 21636 28604 33217 37642 43370 47662 16458 14256 12639 10998 9995 KIHNIÖ, AITONEVA 21560 29043 33997 38750 44901 49511 15998 13633 11896 10134 9057 JYVÄSKYLÄ, LENTOASEMA 24591 32319 37436 42344 48698 53459 18847 16404 14610 12790 11678 LEIVONMÄKI, SAVENAHO 23324 30789 35732 40473 46610 51208 17775 15416 13683 11925 10851 VARKAUS, KÄPYKANGAS 25795 33554 38691 43618 49997 54777 20028 17576 15775 13948 12831 PUNKAHARJU, LAUKANSAARI 23647 31756 37125 42276 48942 53937 17620 15057 13175 11265 10098 VAASA, LENTOASEMA 19208 27685 33297 38680 45648 50870 12908 10230 8262 6266 5046 ALAJÄRVI, MÖKSY 26066 33892 39073 44043 50476 55296 20250 17777 15960 14118 12991 VESANTO kk 27087 34749 39822 44688 50987 55706 21393 18972 17193 15389 14286 KUOPIO, LENTOASEMA/SIILINJÄRVI 26580 34583 39882 44965 51544 56474 20632 18103 16245 14360 13208 JOENSUU, LENTOASEMA/LIPERI 28442 36325 41544 46551 53031 57888 22583 20092 18261 16405 15271 KRUUNUPYY, LENTOASEMA 22526 31042 36681 42089 49090 54336 16196 13505 11528 9525 8297 KAJAANI, LENTOASEMA 32226 40445 45886 51106 57863 62926 26117 23520 21612 19677 18494 VIEREMÄ, KAARAKKALA 28145 35060 39639 44031 50115 53975 23005 20820 19215 17586 16591 OULU, LENTOASEMA/OULUNSALO 28402 36781 42329 47651 54540 59701 22174 19526 17580 15607 14401 PUDASJÄRVI, KURENALUS 33816 41898 47249 52382 59026 64004 27809 25256 23379 21476 20313 SUOMUSSALMI kk 35263 43389 48769 53930 60610 65616 29223 26656 24769 22856 21686 KEMI, LENTOASEMA 33567 41971 47535 52872 59781 64958 27321 24665 22714 20735 19526 KUUSAMO kk/kolvanki 40631 48990 54524 59832 66703 71852 34419 31778 29837 27869 26666 YLITORNIO, PORTIMOJÄRVI 36909 45141 50591 55819 62586 67657 30791 28190 26279 24341 23156 SODANKYLÄ, OBSERVATORIO 44308 52953 58677 64167 71274 76599 37883 35151 33144 31108 29864 ROVANIEMI mlk/apukka 40453 49091 54811 60297 67398 72720 34032 31303 29297 27263 26020 SALLA kk 42092 50474 56024 61348 68239 73402 35862 33213 31267 29293 28087 MUONIO kk/alamuonio 48270 56947 62692 68202 75335 80680 41821 39080 37065 35022 33774 IVALO, LENTOASEMA 42541 50626 55979 61113 67760 72740 36532 33977 32100 30197 29033 LIEKSA, LAMPELA:20 a 28445 36432 41720 46793 53359 58279 22509 19985 18130 16250 15100 ENONTEKIÖ, KILPISJÄRVI:11 a 46966 54858 60084 65096 71585 76447 41100 38606 36773 34915 33779 UTSJOKI, NUORGAM:20 a 39201 46734 51721 56504 62697 67337 33603 31223 29474 27700 26616 LIITE 1

LÄMPÖASTESUMMIEN TODENNÄKÖISYYDET JAKSOLTA 1961 1990 ILMASTOASEMA T2 T5 T10 T20 T50 T100 T-5 T-10 T-20 T-50 T-100 h C h C h C h C h C h C h C h C h C h C h C HKI-VANTAA, LENTOASEMA 55917 59595 62030 64366 67389 69655 53183 52021 51167 50301 49772 KOTKA, RANKKI 55861 59839 62473 65000 68270 70721 52904 51647 50724 49787 49214 PORI, LENTOASEMA 53985 57426 59705 61891 64720 66840 51427 50340 49541 48730 48235 TURKU, LENTOASEMA/RUSKO 56669 60644 63275 65800 69067 71516 53714 52458 51535 50600 50028 JOKIOINEN, OBSERVATORIO 52338 55782 58062 60249 63080 65201 49779 48691 47891 47081 46585 PÄLKÄNE, MYTTÄÄLÄ 53540 56876 59084 61202 63944 65999 51061 50008 49233 48448 47968 LAHTI, LAUNE 53343 57019 59453 61788 64810 67075 50610 49449 48595 47730 47200 LAPPEENRANTA, LENTOASEMA 53482 57303 59832 62259 65400 67754 50642 49434 48547 47648 47098 KIHNIÖ, AITONEVA 48422 51606 53714 55735 58353 60314 46056 45050 44311 43561 43103 JYVÄSKYLÄ, LENTOASEMA 48524 51785 53945 56017 58698 60707 46099 45069 44311 43543 43074 LEIVONMÄKI, SAVENAHO 49051 52483 54756 56935 59757 61871 46501 45416 44619 43811 43317 VARKAUS, KÄPYKANGAS 49459 53290 55827 58260 61410 63770 46612 45401 44511 43609 43058 PUNKAHARJU, LAUKANSAARI 52489 56472 59109 61638 64912 67366 49528 48270 47345 46407 45840 VAASA, LENTOASEMA 50151 53504 55725 57854 60611 62677 47659 46599 45820 45031 44548 ALAJÄRVI, MÖKSY 44571 48060 50371 52587 55455 57605 41978 40875 40065 39243 38741 VESANTO kk 46683 50207 52540 54779 57676 59847 44063 42950 42131 41302 40794 KUOPIO, LENTOASEMA/SIILINJÄRVI 51096 54782 57223 59564 62594 64865 48357 47192 46336 45468 44938 JOENSUU, LENTOASEMA/LIPERI 48757 52704 55317 57824 61069 63500 45823 44576 43660 42730 42162 KRUUNUPYY, LENTOASEMA 48113 51274 53366 55374 57972 59919 45764 44765 44031 43287 42832 KAJAANI, LENTOASEMA 45103 48749 51164 53480 56478 58725 42392 41240 40393 39534 39009 VIEREMÄ, KAARAKKALA 45334 49181 51729 54172 57335 59705 42474 41258 40365 39459 38905 OULU, LENTOASEMA/OULUNSALO 46886 50365 52668 54878 57738 59881 44300 43201 42393 41574 41073 PUDASJÄRVI, KURENALUS 42866 46547 48984 51322 54349 56616 40130 38967 38112 37245 36715 SUOMUSSALMI kk 40795 44528 46999 49370 52439 54739 38020 36840 35974 35095 34557 KEMI, LENTOASEMA 42782 46253 48552 50756 53610 55749 40201 39105 38299 37481 36982 KUUSAMO kk/kolvanki 36672 40256 42629 44905 47852 50059 34009 32876 32044 31200 30684 YLITORNIO, PORTIMOJÄRVI 41879 45294 47555 49725 52532 54636 39340 38261 37468 36664 36172 SODANKYLÄ, OBSERVATORIO 36128 39766 42175 44485 47476 49717 33424 32275 31430 30574 30050 ROVANIEMI mlk/apukka 39533 43175 45586 47899 50893 53136 36826 35675 34830 33972 33448 SALLA kk 35613 39412 41926 44338 47461 49800 32791 31590 30709 29814 29268 MUONIO kk/alamuonio 31667 34229 37677 39959 42149 44983 31670 30578 29777 28965 28469 IVALO, LENTOASEMA 34631 38561 41162 43658 46889 49310 31710 30468 29556 28631 28065 LIEKSA, LAMPELA:20 a 47100 51282 54052 56708 60146 62723 43991 42670 41698 40714 40112 ENONTEKIÖ, KILPISJÄRVI:11 a 24601 28000 30251 32409 35204 37298 22075 21001 20211 19411 18922 UTSJOKI, NUORGAM:20 a 31435 35061 37462 39764 42745 44978 28741 27595 26753 25900 25378 LIITE 2

TPPT Menetelmäkuvaukset Tämä luettelo on alustava (6.11.2000) ja siihen saattaa tulla vielä muutoksia. Päällysrakenteen kuormituskestävyysmitoitus Tierakenteen routamitoitus Tien painumalaskenta Tien vauriokartoitus ja vaurioiden kuvaus Tien rakennekerrospaksuuksien määritys ja rakennekerrostutkimukset PTM-mittausten suoritus ja tulosten hyödyntäminen TPPTsuunnittelujärjestelmässä Routanousun ja painuman mittaus Pudotuspainolaitemittaus (PPL-mittaus) Rakennekerrosmoduulien takaisinlaskenta sekä jännitysten ja muodonmuutosten laskenta Liikennerasituksen laskeminen Ilmastorasitus. Pakkasmäärän ja sulamiskauden pituuden määritys Roudan syvyyden määritys Routanousukoe. Routimiskertoimen (SP) kokeellinen määritys Routimiskertoimen määritys Lämmönjohtavuuden määrittäminen Sähköinen vastusluotaus tien painumalaskennan lähtötietojen hankkimisessa Radiometrinen mittaus Puristinkairaus CPTU Lisätietoja TPPT-ohjelmasta www.tielaitos.fi/tppt/