Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Samankaltaiset tiedostot
Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

ryhmät Suomessa Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Jarmo Partanen

Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Jarmo Partanen

Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Pekka Myrskylä

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Suomessa - esimerkkinä Lappeenrannan seutu. Alpo Kassinen

Suomi Postinumeroalueittain ja ruututietokanta

Tallella ikä eletty Ikääntyminen tilastoissa

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä

Kymenlaakso Väestö päivitetty

Missä mennään? - Suhdanteet koko maassa ja maakunnissa. Yritystieto-seminaari Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim.

Kymenlaakso Väestö. Valokuvat Mika Rokka päivitetty

Kymenlaakso Väestö päivitetty

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne

Koko kansantalouden arvonlisäys* (BKT) maakunnittain vuonna 2016, %

Hukassa! Mistä olemme tulossa ja mihin menossa? Pekka Myrskylä, kehittämispäällikkö (eläkkeellä), Tilastokeskus

MAAKUNTALIITE : Työmarkkinoiden rakenne maakunnittain

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013

Köyhyyden notkelmat. Pieksämäki Pekka Myrskylä

Katoavat työpaikat. Pekka Myrskylä

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Halsua. Halsuan väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kannus. Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo

Naiset ja miehet työelämässä. Syyskuu 2019

Hämeen liitto / AU Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala Kanta-Hämeessä k Lähde: Tilastokeskus

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde?

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Väestöennusteen vaikutukset alueelliseen kehitykseen

Ruututietokanta 2017: 250m x 250m

Ruututietokanta 2016: 250m x 250m

Ruututietokanta 2015: 250m x 250m

Mitä tilastot kertovat Etelä-Savon taideja kulttuurielämästä? Taiteen edistämiskeskuksen alueprofiiliaineiston esittelyä Etelä-Savon näkökulmasta

Perustoimeentulotuen tarve suurinta pääkaupunkiseudulla

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella ja odotukset vuodelle 2001

Ruututietokanta 2018: 250m x 250m

Kuluttajien luottamus: taulukot

Kansainvälisen tilausliikenteen matkustajat 2018

Kansalaistutkimus STTK

Turun väestökatsaus helmikuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen

Neljän suurimman kaupunkiseudun ja maakunnan työttömyys, työllisyys ja kasvu

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2

Yksinasumisen numeroita ja tuntemuksia

VAALIPUNTARI HELSINKI

VAALIPUNTARI TAMPERE

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella ja odotukset vuodelle 2001

Kilpailukyky ja työmarkkinat

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella ja odotukset vuodelle 2001

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella ja odotukset vuodelle 2001

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella ja odotukset vuodelle 2001

MUUTAMA HUOMIO LASKELMISTA TUOREIN TRENDILASKELMA POVAA MAAKUNTAAN AIEMPAA HITAAM- PAA VÄESTÖNKASVUA

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Päijät-Hämeen väestön hyvinvointia, terveyttä ja palvelutarvetta kuvaavia tietoja

Tietoa akavalaisista Kainuussa

Ruututietokanta 2014: 250m x 250m

Kymenlaakso Aluetilinpito päivitetty

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus

Yleistä tietoa Pohjois-Pohjanmaan maakunnasta. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)

LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT ACCORDING TO POPULATION GROUP

Alueelliset työmarkkinat luvulla. Pekka Myrskylä

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

yrityskatsaus y 2013 Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto

Väestöennusteet (2012) Lähde: Tilastokeskus

Kulutus tekstiiliin ja muotiin eri Euroopan maissa. Toukokuu 2017

Turun väestökatsaus. Elokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist


Työllisyys ja julkinen talous Martti Hetemäki

Keitä ARA-vuokra-asunnoissa asuu

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella ja odotukset vuodelle 2001

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto

Suhdanteet vaihtelevat - miten pärjäävät pienet yritykset?

Pienyritykset taantumassa. Ville Koskinen

LASTEN JA NUORTEN YLIPAINO JA LIHAVUUS

Liitetaulukko 1.0a Suoritepäätöksessä jaettava kohdentamaton tavoitteellinen opiskelijavuosimä 5) mukaan

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä

VAALIPUNTARI JYVÄSKYLÄ

Turun väestökatsaus kesäkuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen

Työpaikka- ja elinkeinorakenne

Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Väestö ja väestönmuutokset

Transkriptio:

ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen

Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot Työnhakijarekisteri Muut rekisterit Tilastokeskus Yritys- ja toimipaikkarekisteri Väestötiedot Opiskelija rekisterit Työssäkäynti Perheet Asuntokunnat Asunnot Rakennukset Kesämökit Tutkintorekisteri

Rekisteripohjaiset aineistot aluetietoina Rekisterit Koordinaattipohjaiset tilastoaineistot X-koordinaatti Y-koordinaatti Alueittaiset tilastot Hallinnolliset aluejaot Muut aluejaot

Minne uusi koulu tulisi sijoittaa? Millaisia lääkärin väestövastuualueiden tulisi olla? Missä pienituloiset vanhukset asuvat? Missä on väestöllinen keskipiste? Millainen on taajamien kehitys?

Kuinka tarkkaa analyysiä halutaan?

100 95 90 85 80 75 70 65 60 55 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Väestö iän mukaan 2007 0 20 40 60 80 100 Tuhansia

Työvoiman ikääntyminen Työlliset ikäryhmittäin 1990, 1995, 2000 ja 2007 1000 henkeä 450 400 350 300 250 200 150 1990 1995 2000 2007 100 50 0 15-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65-69 70-74

Työlliset ikäryhmittäin ja toimialoittain 2007 1000 henkilöä 140 Maatalous 120 Teollisuus 100 Rakentaminen 80 Kauppa 60 Liikenne 40 Liike-el.palv. 20 0 15-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65-69 70-74 Julkiset ja muut palvelut

Julkisten ja muiden palveluiden työlliset ikäryhmittäin ja työnantajatyypin mukaan 2007 1000 henkilöä 80 70 60 50 40 30 kunta tai kuntainliitto yksityinen valtio 20 10 0 15-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65-69 70-74

18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 80 85 90 Miehet Naiset Työllisyysasteet 2006

Työvoiman riittävyyden turvaamiskeinoja! Työurien pidentäminen " nuoret nopeammin työmarkkinoille " eläköitymisen myöhentäminen! Työvoimareservien käyttöönotto! Maahanmuutto

55-64-vuotiaiden työllisyysaste 2006, muutos 1997-2006 69,6 Ruotsi 7 Tanska 60,7 9 Iso-Britannia 57,4 9,1 54,5 Suomi 18,9 Irlanti 53,1 12,7 50,1 Portugali 1,6 48,4 Saksa 10,3 47,7 Alankomaat 15,7 45,3 EU-15 8,9 44,1 Espanja 10 42,3 Kreikka 1,3 37,6 Ranska 8,6 35,5 Itävalta 7,2 33,2 Luxemburg 9,3 2006 32,5 Italia Muutos 2006-1997 4,6 Belgia 32 9,9 0 10 20 30 40 50 60 70 Lähde: Eurostat, työvoimatiedustelut

Väestönkehitys! Mikäli väestönkehitys jatkuu muuttumattomana oletusten mukaisesti, vähenee työikäisen väestön (15-64-vuotiaat) määrä " 2015 mennessä: 100 000 hengellä " 2020 mennessä: 175 000 hengellä " 2025 mennessä: 220 000 hengellä " 2030 mennessä: 250 000 hengellä

Suomi 2007 -> 2040! Yli 65-vuotiaiden määrä nousee " 875 000 -> 1 550 000 " Osuus väestöstä 16,5 % -> 27,0 % " 2008/2009: 65 vuotta täyttäneiden määrä ylittää alle 15-vuotiaiden määrän 1.kertaa Suomen historiassa " Alle 15-vuotiaiden määrä vuoden 2007 lopussa alhaisin vuoden 1896 jälkeen! Yli 85-vuotiaiden määrä nousee " 98 000 -> 349 000 " Osuus väestöstä 1,9 % -> 6,1 %

Väestöllinen huoltosuhde 1865-2050 80 60 Lapsia ja eläkeikäisiä 100 työikäistä kohti 1912: 70,8 Ikä Yli 65-v. 2026: 70,7 Alle 15-v. 2007: 50,1 40 20 1912: 61 lasta, 10 eläkeikäistä 2007: 25 lasta, 25 eläkeikäistä 2026: 28 lasta, 43 eläkeikäistä 0 1865 1890 1915 1940 1965 1990 2015 2040

Ahvenanmaa Itä-Uusimaa Uusimaa Pohjanmaa Kanta-Häme Varsinais-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pirkanmaa Koko maa Keski-Pohjanmaa Satakunta Päijät-Häme Kymenlaakso Pohjois-Pohjanmaa Keski-Suomi Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Lappi Pohjois-Karjala Kainuu Kuvio 6.1 Väestö toiminnan mukaan (18-64-vuotiaat) 2006 79,8 75,7 74,4 74,1 72 71,4 70 69,9 69,6 69,5 67,7 67,5 66,6 66,3 65,3 65,1 64,7 64,4 61,8 61,3 59,8 6,1 6,6 7,6 7,5 7 9 9,5 9,1 8,6 9,6 9,8 9,1 8,8 11,5 11,1 13 5,2 5,5 5,1 7 23,8 4,7 6,3 7,3 5,4 7,4 6,8 7,3 7,1 7,3 6,7 6 5,8 8,9 8,5 7,3 7 7,9 8,7 9,2 7,4 7,2 9,3 7,6 9,2 10,8 10 12,1 9,9 10,4 11,2 11,8 11,6 13,1 10,9 11,4 12,5 14,2 13,7 13 13,4 14,8 7,3 5,1 6,3 4,3 4,8 5 4,5 5,3 5,4 5,1 4,8 5,4 5,5 5,4 5,2 5,2 5,1 5,2 5,1 5 5 0% 20% 40% 60% 80% 100% Lähde: Työssäkäyntitilasto 2006 Työlliset Työttömät Opiskelijat, koululaiset Muut Eläkeläiset

Uudenmaan ja Kainuun väestönkehitys 1990 2015, 2003=100 115 110 105 100 95 90 85 1990 1995 2000 2005 2010 2015 Uusimaa Kainuu Koko maa Lähde: Väestö- ja tasa-arvotilastot, Tilastokeskus Kuvio 1

Alueellisten muutosten painopisteet

Väestöennustepalvelu

Väestöennustepalvelu

Väestöennustepalvelu

Väestöennustepalvelu

Väestöennustepalvelu

Vuonna 2040 eläkeikäisten osuus väestöstä 23 % (2007 15 %)

Vuonna 2040 eläkeikäisten osuus väestöstä 24 % (2007 15 %)

Vuonna 2040 eläkeikäisten osuus väestöstä 27 % (2007 15 %)

Suomessa oli vuoden 2007 lopussa 2 476 505 asuntokuntaa Yhden henkilön asuntokuntia oli 998 812 eli 40 prosenttia, (Turussa 50 % ja Tampereella 47 %) Asuntokunnista 73 prosenttia on pieniä yhden tai kahden henkilön asuntokuntia, Tampereella 80 prosenttia Kaupungeissa oli enemmän (43 %) yksinasuvia kuin maaseutumaisissa kunnissa (35 %).

55+: Kotitalouksien jakautuminen talouden koon mukaan 2005-2006 55+ 42 52 7 Muut 36 25 39 0% 20% 40% 60% 80% 100% % kotitalouksista 1 henkilö 2 henkilöä 3+ henkilöä Lähde: Tilastokeskus/kuluttajabarometri

Kotitalouksien keskimääräiset käytettävissä olevat tulot ja kulutusyksikköä kohden lasketut tulot, viitehenkilön iän mukaan, vuonna 2004 45 1000 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Alle 25 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65+ Kaikki Lähde: Tulonjakotilasto Käytettävissä olevat tulot Kulutusyksikköä kohti

Otteita tuloksista Kulutusmenot kotitalouden viitehenkilön sosioekonomisen aseman mukaan 2001 ja 2006 (vuoden 2006 hinnoin, EURO/ kulutusyksikkö) Ylemmät toimihenkilöt Muut yrittäjät Alemmat toimihenkilöt Yhteensä Maatalousyrittäjät Työntekijät Eläkeläiset Muut taloudet Opiskelijat Työttömät 0 5 000 10 000 15 000 20 000 25 000 30 000 Lähde: Kulutustutkimus 2001 2006

Otteita tuloksista Auton omistus kotitaloustyypin mukaan 1998, 2001 ja 2006 (%) Kahden huoltajan lapsiperheet 93 96 97 Muut taloudet 77 83 88 Lapsettomat parit 82 88 88 Kaikki kotitaloudet 65 70 71 Yksinhuoltajataloudet Yhden hengen taloudet 50 46 50 54 62 61 1998 2001 2006 Vanhustaloudet 37 44 46 0 20 40 60 80 100 Lähde: Kulutustutkimus %

Kulttuuri- ja vapaa-aikamenot sosioekonomisen aseman mukaan 2006 (EUR/kulutusyksikkö) Ylemmät toimihenkilöt 467 238 858 374 397 114 17 2 360 486 Yrittäjät 314 111 921 411 420 16 4 10 6 352 410 Alemmat toimihenkilöt 259 17 0 497 19 2 284 15 2 271 332 Viihde-elektroniikka Työntekijät 355 17 4 529 14 4 267 17 6 232 19 0 Tietojenkäsittelylaitteet Harrastusvälineet Urheilu- ja vapaa-ajan palvelut Maatalousyrittäjät 226 117 607 230 256 350 202 Kulttuuripalvelut Rahapelit Opiskelijat 235 278 333 17 5 288 12 7 12 3 Kirjat Lehdet ja painotuotteet Valmismatkat Eläkeläiset 12 1 40 294 237 12 0 336 303 Muut kotitaloudet 13 9 14 4 243 110 238 13 0 14 6 Työttöm ät 12 0 13 2 17 1 239 14 0 17 5 10 5 Lähde: Kulutustutkimus 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000

Kulutuksen kärkitaloudet Kuluttajatutkimuksen mukaan eniten omistavat ja kuluttavat kahden keski-ikäisen työssä käyvän huoltajan lapsiperheet. Kuluttajabarometrissä selkeästi esiin nousevia ryhmiä ovat kotitalouksien ylin tuloluokka ja ylimmät toimihenkilöt oli kyse sitten kulutuksesta, säästämisestä tai luottamuksesta tulevaisuuden näkymiin. Ylempien toimihenkilöiden talouksia on noin 220 000 eli 9% kaikista talouksista Näistä talouksista on puolestaan noin 40 prosenttia kerääntynyt Uudellemaalle. Kunnittain kolmen kärki ylempien toimihenkilöiden talouksien osuuksista painottuu pääkaupunkiseudulle, Kauniaisissa näitä talouksia on 22, Espoossa 20 ja Helsingissä 16 prosenttia kaikista talouksista.

.. Pikainen analyysi paljastaa.. Kuinka hyvin tarjonta vastaa paikallisten markkinoiden rakennetta Mitkä ovat markkinoiden ja toimintaympäristön kehitysnäkymät Panostetaanko kasvaville vai taantuville alueille tai toimialoille

Lisätietoja: Jarmo Partanen, p. (09) 1734 3577 jarmo.partanen@tilastokeskus.fi tilastokeskus.fi/tulotjakulutus