SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2000 Julkaistu Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 2000 N:o 890 897 SISÄLLYS N:o Sivu 890 Laki euromääräisten maksujen pyöristämisestä... 2309 891 Laki kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnasta annetun lain muuttamisesta... 2311 892 Laki sairausvakuutuslain 23 ja 30 :n muuttamisesta... 2314 893 Laki raittiustyölain 3 ja 10 :n muuttamisesta... 2315 894 Laki toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi annetun lain 27 :n muuttamisesta... 2316 895 Laki työntekijäin eläkelain muuttamisesta... 2317 896 Valtioneuvoston asetus sosiaali- ja terveydenhuollon vuoden 2001 voimavaroista... 2319 897 Valtioneuvoston asetus vaikeista ja pitkäaikaisista sairauksista ja niiden hoitoon käytettävistä lääkkeistä, joista sairausvakuutuslain mukaan korvataan 100 tai 75prosenttia säädetyn kiinteän omavastuun ylittävältä osalta, annetun valtioneuvoston päätöksen 1 :n muuttamisesta... 2321 N:o 890 Laki euromääräisten maksujen pyöristämisestä Annettu Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 2000 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Suomessa suoritettava euromääräinen maksu pyöristetään seuraavasti: 1) jos suoritettava määrä päättyy yhteen tai kahteen senttiin, se pyöristetään lähinnä pienempään kymmenellä jaolliseen senttimäärään, 2) jos suoritettava määrä päättyy kolmeen tai neljään senttiin, se pyöristetään lähinnä suurempaan viidellä jaolliseen senttimäärään, 3) jos suoritettava määrä päättyy kuuteen tai seitsemään senttiin, se pyöristetään lähinnä pienempään viidellä jaolliseen senttimäärään, 4) jos suoritettava määrä päättyy kahdeksaan tai yhdeksään senttiin, se pyöristetään lähinnä suurempaan kymmenellä jaolliseen senttimäärään. Yhden ja kahden sentin suuruista maksua ei pyöristetä. Maksu voidaan pyöristää 1 momentissa säädetyllä tavalla myös velottaessa sitä kirjallisesti tai kirjattaessa se maksamisen sijasta velaksi. 2 Senttimääriä ei pyöristetä, jos osapuolten kesken on niin sovittu tai jos maksu suoritetaan tilien välisenä tilisiirtona. Kun maksu suoritetaan pankin välityksellä HE 120/2000 TaVM 21/2000 EV 121/2000 124 2000 400301
2310 N:o 890 muuten kuin 1 momentissa tarkoitettuna tilisiirtona, pankki voi vaatia, että maksun ja maksutositteen määrä pyöristetään. Jos tällöin suoritetaan useampia maksuja samanaikaisesti, kukin niistä pyöristetään erikseen. 3 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2002. Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 2000 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
2311 N:o 891 L a k i kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnasta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 2000 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnasta 26 päivänä heinäkuuta 1996 annetun lain (562/1996) 1 :n 1 momentti, 2 5 ja 8, 9 :n 2 momentti ja 10 seuraavasti: 1 Soveltamisala Kaksikäyttötuotteiden ja -teknologian vientiä koskevan yhteisön valvontajärjestelmän perustamisesta annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1334/2000, jäljempänä neuvoston asetus, ja neuvoston yhteisessä toiminnassa tiettyihin sotilaallisiin loppukäyttöihin liittyvän teknisen avun valvonnasta (2000/401/YUTP), jonka neuvosto on hyväksynyt Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 14 artiklan perusteella säädetyn lisäksi on kaksikäyttötuotteiden vientiä ja yhteisötoimituksia rajoitettaessa (vientivalvonta) voimassa, mitä tässä laissa säädetään ja sen nojalla säädetään tai määrätään. 2 Kaksikäyttötuote Tässä laissa tarkoitetaan kaksikäyttötuotteella tuotetta, teknologiaa, palvelua ja muuta hyödykettä, jota normaalin siviililuontoisen käyttönsä tai sovellutuksensa ohella voidaan käyttää joukkotuhoaseiden tai niiden maaliin saattamiseen tarkoitettujen ohjusjärjestelmien kehittelyyn tai valmistukseen taikka jolla voidaan edistää yleistä sotilaallista toimintakykyä. 3 Luvanvaraisuus Neuvoston asetuksen tai tämän lain nojalla valvonnanalaisen kaksikäyttötuotteen vienti ja yhteisötoimitus on sallittu vain Euroopan yhteisön tai kauppa- ja teollisuusministeriön myöntämän luvan perusteella. Kauppa- ja teollisuusministeriön lupa voidaan jättää myöntämättä: 1) jos Suomea koskevien kansainvälisten sopimusten, sitoumusten ja velvoitteiden noudattaminen sitä edellyttää; 2) jos Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisten tavoitteiden tai Suomen turvallisuusetujen edistäminen sekä kansainvälisen turvallisuuden ylläpitämisen tukeminen sitä edellyttävät; HE 116/2000 TaVM 20/2000 EV 115/2000 Neuvoston asetus (EY) N:o 1334/2000 (32000R1334); EYVL N:o L 159, 30.6.2000, s. 1 Neuvoston yhteinen toiminta 2000/401/YUTP (42000X0401); EYVL N:o L 159, 30.6.2000, s. 216
2312 N:o 891 3) jos ulkomailta peräisin olevien strategisen vientivalvonnan piiriin kuuluvien tuotteiden saannin esteettömyyden varmistaminen tai niiden saantia koskevien ehtojen noudattaminen sitä edellyttää; 4) jos tavara tai palvelu on tuotu Suomeen jälleenvientirajoituksin tai -kielloin; tai 5) jos aiottuun lopulliseen käyttöön ja sen kiertämisvaaraan liittyvät näkökohdat sitä edellyttävät. Vientilupa tulee esittää tulliviranomaisille myös neuvoston asetuksen 21 artiklassa tarkoitettujen yhteisötoimitusten osalta. Viennin luvanvaraisuuden osalta on lisäksi voimassa, mitä 4 :ssä säädetään. 4 Tuoteluetteloon kuulumattoman tuotteen viennin ja yhteisötoimituksen luvanvaraisuus Aiottaessa viedä Euroopan yhteisön ulkopuolelle tai toimittaa toiseen Euroopan unionin jäsenvaltioon tuotteita, palveluja tai muita hyödykkeitä, jotka eivät sisälly tämän lain nojalla annettuun tuoteluetteloon, on viennin ja yhteisötoimituksen yhteydessä esitettävä vientilupa, jos viejä on saanut kauppa- ja teollisuusministeriöltä ilmoituksen siitä, että tuote on tai se voi olla kokonaan tai osaksi tarkoitettu käyttöön, joka liittyy kemiallisten, biologisten tai ydinaseiden kehittämiseen, tuotantoon, käsittelyyn, käyttöön, ylläpitoon, varastointiin, havaitsemiseen, tunnistamiseen tai levittämiseen taikka tällaisten, asesulkujärjestelyjen alaan kuuluvien aseiden maaliinsaattamiseen soveltuvien ohjusten kehittämiseen, tuotantoon, ylläpitoon tai varastointiin. Tuoteluetteloon kuulumattomien kaksikäyttötuotteiden vienti on luvanvaraista myös, jos ostajamaahan tai määrämaahan kohdistuu neuvoston hyväksymällä yhteisellä kannalla tai yhteisellä toiminnalla, Euroopan turvallisuusja yhteistyöjärjestön päätöksellä tai Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston sitovalla päätöslauselmalla määrätty aseidenvientikielto ja jos viejä on saanut kauppa- ja teollisuusministeriöltä ilmoituksen siitä, että kyseiset tuotteet ovat tai voivat olla kokonaan tai osittain tarkoitetut sotilaalliseen loppukäyttöön. Sotilaallisella loppukäytöllä tarkoitetaan: 1) sisällyttämistä puolustustarvikkeiden maastaviennistä ja kauttakuljetuksesta annetun lain (242/1990) perusteella lueteltuihin puolustustarvikkeisiin; 2) tuotanto-, testaus- tai analysointilaitteiden ja niiden komponenttien käyttöä edellä mainitussa luettelossa olevien puolustustarvikkeiden kehittämiseen, tuotantoon tai ylläpitoon; 3) valmiiksi jalostamattomien tuotteiden käyttöä edellä mainitussa luettelossa olevien puolustustarvikkeiden tuotantolaitoksessa. Tuoteluetteloon kuulumattomien kaksikäyttötuotteiden vienti on luvanvaraista myös, jos viejä on saanut kauppa- ja teollisuusministeriöltä ilmoituksen siitä, että kyseiset tuotteet ovat tai voivat olla kokonaan tai osittain tarkoitetut käytettäviksi puolustustarvikeluettelossa lueteltujen sellaisten puolustustarvikkeiden osina tai komponentteina, jotka on viety Suomen alueelta ilman lupaa tai Suomen lainsäädännössä säädetyn luvan vastaisesti. Jos viejä tietää tai viejällä on syytä epäillä, että tuote on kokonaan tai osaksi tarkoitettu johonkin 1 3 momentissa mainittuun käyttöön, viejän tulee ilmoittaa asiasta kauppa- ja teollisuusministeriölle, joka päättää luvanvaraisuudesta. 5 Luvan peruuttaminen tai sen ehtojen muuttaminen Kauppa- ja teollisuusministeriöllä on oikeus peruuttaa vientilupa tai muuttaa sen ehtoja, jos hakemuksessa on annettu virheellisiä tietoja tai jos olosuhteet ovat luvan myöntämisen jälkeen muuttuneet niin, että Suomen kansainväliset sitoumukset tai velvoitteet sitä edellyttävät. 8 Viennin ja yhteisötoimitusten valvonta Kaksikäyttötuotteiden vientiä ja yhteisötoimituksia valvoo tullilaitos. 9 Rangaistukset Joka huolimattomuudesta rikkoo 4 :n 4 momentissa säädetyn ilmoitusvelvollisuuden, on tuomittava kaksikäyttötuotteiden vientivalvontailmoituksen laiminlyömisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.
N:o 891 2313 10 Tarkemmat säännökset ja määräykset Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöönpanosta voidaan tarvittaessa antaa valtioneuvoston asetuksella. Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää neuvoston asetuksen liitteen I tuotekatteen laajentamisesta ja päättää yleisluvan käyttöoikeuden laajentamisesta. Kauppa- ja teollisuusministeriö voi antaa tarkempia määräyksiä lupamenettelystä ja lupahakemukseen liitettävistä selvityksistä sekä asettaa luvan käytölle ehtoja. Tämä laki tulee voimaan 15päivänä marraskuuta 2000. Tällä lailla kumotaan kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnasta 23 päivänä elokuuta 1996 annettu asetus (645/1996) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen sekä kaksikäyttötuotteiden vientilisensioinnista 9 päivänä tammikuuta 1997 annettu kauppa- ja teollisuusministeriön päätös (54/1997). Ennen tämän lain voimaantuloa vireille tulleisiin lupahakemuksiin sovelletaan niiden vireilletuloajankohtana voimassa olleita säännöksiä. Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 2000 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Ministeri Kimmo Sasi
2314 N:o 892 Laki sairausvakuutuslain 23 ja 30 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 2000 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairausvakuutuslain (364/1963) 23 :n 3 momentti ja 30 :n 3 momentin 2 a kohta, sellaisina kuin ne ovat 23 :n 3 momentti laissa 1210/1996 ja 30 :n 3 momentin 2 a kohta laissa 1324/1990, seuraavasti: 23 Edellä 21 :n 3 momentissa tarkoitetulla vakuutetulla on oikeus yhteensä 18 arkipäivältä suoritettavaan isyysrahaan joko äitiystai vanhempainrahakaudella. Isyysrahaa suoritetaan enintään neljältä erilliseltä yhdenjaksoiselta kaudelta. Asevelvollisena vakinaisessa palveluksessa, aseettomana, reserviläisenä tai nostoväkeen kuuluvana puolustusvoimien palveluksessa taikka siviilipalvelusmiehenä olevalle isälle suoritetaan samoin edellytyksin isyysrahaa loman tai isyysvapaan ajalta. Isyysraha on tällöin 22 :n 1 momentissa tarkoitetun vähimmäispäivärahan suuruinen. 30 Tämän lain mukaisia etuuksia on haettava: 2 a) isyysrahaa kahden kuukauden kuluessa isyysrahaoikeuden päättymisestä; Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 2001. Lakia sovelletaan isiin, joiden ensimmäinen kyseisestä isyysrahaan oikeuttavasta lapsesta johtuva isyysrahakausi alkaa lain voimassa ollessa. Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 2000 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN HE 131/2000 StVM 22/2000 EV 111/2000 Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara
2315 N:o 893 Laki raittiustyölain 3 ja 10 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 2000 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1982 annetun raittiustyölain (828/1982) 10, sellaisena kuin se on osaksi laissa 1276/1987, sekä lisätään 3 :ään siitä lailla 273/1991 kumotun 2 momentin tilalle uusi 2 momentti seuraavasti: 3 Sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimii tämän lain mukaisissa asioissa päihdeja raittiusasiain neuvottelukunta. Neuvottelukunnan asettamisesta, kokoonpanosta ja tehtävistä säädetään valtioneuvoston asetuksella. 10 Valtion talousarvioon on vuosittain otettava määräraha päihteiden käytöstä aiheutuvien haittojen ehkäisemistä tarkoittavaan toimintaan sosiaali- ja terveysministeriön vuosittain vahvistaman käyttösuunnitelman mukaisesti. Määräraha on vähintään 40 penniä kutakin edellisenä vuonna maassa henkikirjoitettua asukasta kohti. Käyttösuunnitelman valmistelussa ja toimeenpanossa voidaan sopia hallintotehtävien antamisesta asianomaisen hallinnonalan viranomaiselle ja laitokselle sekä yksityiselle. Kun edellä tarkoitettua käyttösuunnitelmaa valmistelee ja toimeenpanee yksityisoikeudellinen yhteisö tai henkilö, tämän on noudatettava hallintomenettelylakia (598/1982), asiakirjain lähettämisestä annettua lakia (74/1954), kielilakia (148/1922), saamen kielen käyttämisestä viranomaisissa annettua lakia (516/1991) ja viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia (621/1999). Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 2000. Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 2000 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN HE 87/2000 StVM 20/2000 EV 102/2000 Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara
2316 N:o 894 Laki toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi annetun lain 27 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 2000 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi 13 päivänä elokuuta 1976 annetun lain (693/1976) 27 :n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 487/1999, seuraavasti: 27 Edellä 1 momentissa tarkoitettua määrärahaa käytetään tupakoinnin ehkäisytyöhön, terveyskasvatukseen sekä 7 luvussa tarkoitettuun ja terveyskasvatusta tukevaan tutkimukseen, seurantaan ja toimintaan tupakoinnin vähentämiseksi sosiaali- ja terveysministeriön vuosittain vahvistaman käyttösuunnitelman mukaisesti. Käyttösuunnitelman valmistelussa ja toimeenpanossa voidaan sopia hallintotehtävien antamisesta asianomaisen hallinnonalan viranomaiselle ja laitokselle sekä yksityiselle. Kun edellä tarkoitettua käyttösuunnitelmaa valmistelee ja toimeenpanee yksityisoikeudellinen yhteisö tai henkilö, tämän on noudatettava hallintomenettelylakia (598/1982), asiakirjain lähettämisestä annettua lakia (74/1954), kielilakia (148/1922), saamen kielen käyttämisestä viranomaisissa annettua lakia (516/1991) ja viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia (621/1999). Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 2000. Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 2000 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara HE 87/2000 StVM 20/2000 EV 102/2000
2317 N:o 895 Laki työntekijäin eläkelain muuttamisesta Annettu Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 2000 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä heinäkuuta 1961 annetun työntekijäin eläkelain (395/1961) 12 :n 1 momentin 5kohta, sellaisena kuin se on laissa 1293/1996, ja lisätään 12 :ään, sellaisena kuin se on laeissa 639/1966, 1342/1992, 390/1995, 1482/1995 ja 839/1996, mainitussa laissa 1293/1996 sekä laeissa 1040/1998 ja 1263/1999, uusi 8 momentti sekä lakiin uusi 14 b, seuraavasti: 12 Eläkelaitosten keskinäinen vastuu eläkkeistä ja kuntoutusrahasta määräytyy sekä eläkkeistä ja kuntoutusrahasta eläkelaitoksille aiheutuvat kulut jaetaan eläkelaitosten kesken, mikäli eläkelaitokset eivät ole toisin sopineet, seuraavasti: 5) eläketurvakeskuksen kustannuksista vastaavat eläkelaitokset yhteisesti tämän lain alaisen toimintansa laajuuden mukaisessa suhteessa. Eläketurvakeskuksen vuotuisten kustannusten kattamiseksi perittävää maksua vahvistettaessa on otettava huomioon, mitä muita tuottoja eläketurvakeskuksella on saatavissa. Maksua vahvistettaessa on huolehdittava siitä, että eläketurvakeskuksen varat riittävät kattamaan eläketurvakeskuksen tehtävistään ja toiminnastaan aiheutuvat menot ja ylläpitämään riittävän maksuvalmiuden. Eläketurvakeskus 14b Eläketurvakeskuksen kirjanpidossa ja tilinpäätöksen laadinnassa on noudatettava soveltuvin osin kirjanpitolakia (1336/1997) sekä kirjanpitoasetusta (1339/1997). Vakuutusvalvontavirasto voi antaa tarkempia määräyksiä, ohjeita ja lausuntoja kirjanpitolain ja -asetuksen soveltamisesta eläketurvakeskukseen. Vakuutusvalvontavirasto voi eläketurvakeskuksen hakemuksesta erityisestä syystä määräajaksi myöntää luvan poiketa 1 momentissa tarkoitetuista säännöksistä ja määräyksistä, jos poikkeus on tarpeen oikean ja riittävän kuvan saamiseksi eläketurvakeskuksen tai sen konsernin toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Jos tässä pykälässä tarkoitettu tilinpäätöstä koskeva määräys, ohje tai lausunto on kirjanpitolain tai -asetuksen yleisen soveltamisen kannalta merkittävä, Vakuutusvalvontaviraston on ennen määräyksen, ohjeen tai lausunnon antamista pyydettävä siitä kirjanpitolautakunnan lausunto. Vakuutusvalvontavirasto voi erityisistä syistä määräajaksi myöntää yksittäistapauksissa poikkeuksia kirjanpitolain 3 luvun 1 :n 2 momentin toisessa virkkeessä mainitusta velvollisuudesta, tilinpäätöksen tai konsernitilinpäätöksen laatimisajasta, konsernitilinpäätöksen laatimisvelvollisuudesta, konsernituloslaskelman ja konsernitaseen laatimisessa nouda- HE 99/2000 TaVM 19/2000 EV 114/2000 2 400301/124
2318 N:o 895 tettavista kaavoista ja liitetiedoista sekä konsernitilinpäätökseen yhdisteltävän tytäryhtiön tilikaudesta. Poikkeuksen myöntämisen edellytyksenä on, ettei se ole tilinpäätöstä ja konsernitilinpäätöstä koskevien Euroopan yhteisöjen säädösten vastainen. Tämä laki tulee voimaan 31 päivänä joulukuuta 2000. Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran eläketurvakeskuksen vuodelta 2000 tehtävään tilinpäätökseen. Vakuutusvalvontavirasto voi ennen tämän lain voimaantuloa ryhtyä lain täytäntöönpanoa edellyttämiin toimiin. Tällä lailla kumotaan eläketurvakeskuksen ohjesäännön sisältävän 14 päivänä elokuuta 1961 annetun asetuksen (431/1961) 2, sellaisena kuin se on asetuksessa 946/1995. Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 2000 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara
2319 N:o 896 Valtioneuvoston asetus sosiaali- ja terveydenhuollon vuoden 2001 voimavaroista Annettu Helsingissä 4 päivänä syyskuuta 2000 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön esittelystä, säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta 3 päivänä elokuuta 1992 annetun lain (733/1992) 6 :n, sellaisena kuin se on laissa 1114/1998, nojalla: 1 Sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuuden laskennan perusteena olevat laskennalliset kustannukset ovat arviolta 60 085miljoonaa markkaa. 2 Kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuutta laskettaessa ovat sosiaalihuollon ja terveydenhuollon ikäryhmittäiset laskennalliset kustannukset kunnan asukasta kohti seuraavat: sosiaalihuolto terveydenhuolto 0 6-vuotiaat 24 192 mk 2 978 mk 7 64-vuotiaat 1 673 mk 3 361 mk 65 74-vuotiaat 3 189 mk 7 989 mk 75 84-vuotiaat 17 716 mk 15 061 mk 85vuotta täyttäneet 49 511 mk 25 444 mk 3 Työttömien lukumäärän mukaan määräytyvät laskennalliset kustannukset kunnan työtöntä kohden ovat 2 212 markkaa ja työttömyysasteen mukaan määräytyvät laskennalliset kustannukset kunnan asukasta kohden 202 markkaa. 4 Sairastavuuden mukaan määräytyvät laskennalliset kustannukset kunnan asukasta kohden ovat 1 497 markkaa. 5 Kunnan omarahoitusosuus on 8 985markkaa kunnan asukasta kohden. 6 Perustamishankkeen vähimmäiskustannusten markkamäärä on 2 miljoonaa markkaa. Kokonaiskustannuksiltaan 2 25miljoonan markan määräiset hankkeet ovat pieniä hankkeita ja yli 25miljoonan markan määräiset hankkeet suuria hankkeita. 7 Perustamishankkeiden kustannusten enimmäismäärät (hankekiintiöt) ovat vuosina 2001 2004 seuraavat (milj. mk): Vuosi 2001 2002 2003 2004 Suuret hankkeet 294,9 Pienet hankkeet 225,1 120,0 240,0 Yhteensä 520,0 120,0 240,0 Vuonna 2001 sosiaali- ja terveyspalvelujen perustamishankkeisiin suoritetaan valtionosuutta arviolta 220 miljoonaa markkaa. 8 Vuodelle 2001 hyväksyttävät suuret hankkeet ovat seuraavat:
2320 N:o 896 Kustannukset Valtionosuus enintään arvio milj. mk milj. mk Mikkeli, vanhusten palvelutalo... 31,7 15,9 Espoo, Espoon keskuksen sosiaali- ja terveyspalvelujen keskus... 53,0 13,3 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Keski- Suomen keskussairaalan ravintokeskus ja päiväkirurginen yksikkö... 65,2 31,3 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Turun yliopistollisen keskussairaalan uudisrakennus... 145,0 60,9 Yhteensä... 294,9 121,4 9 Perustamishankkeiden toteuttamisen lähtökohtana on turvata palvelujen häiriöttömän järjestämisen kannalta välttämättömät toimenpiteet. Perustamishankkeita kohdennettaessa ja ajoitettaessa otetaan huomioon myös rakennusmarkkinoiden kehitys. 10 Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2001. Helsingissä 4 päivänä syyskuuta 2000 Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara Kansliapäällikkö Markku Lehto
2321 N:o 897 Valtioneuvoston asetus vaikeista ja pitkäaikaisista sairauksista ja niiden hoitoon käytettävistä lääkkeistä, joista sairausvakuutuslain mukaan korvataan 100 tai 75 prosenttia säädetyn kiinteän omavastuun ylittävältä osalta, annetun valtioneuvoston päätöksen 1 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 2000 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön esittelystä muutetaan vaikeista ja pitkäaikaisista sairauksista ja niiden hoitoon käytettävistä lääkkeistä, joista sairausvakuutuslain mukaan korvataan 100 tai 75 prosenttia säädetyn kiinteän omavastuun ylittävältä osalta, 13 päivänä tammikuuta 1994 annetun valtioneuvoston päätöksen (34/1994) 1 :ää, sellaisena kuin se on asetuksessa 382/2000, seuraavasti: 1 Sairausvakuutuslain (364/1963) 9 :n 1 momentissa tarkoitettuja vaikeita ja pitkäaikaisia sairauksia ja niiden hoitoon tarvittavia Sairaus 5 a :ssä tarkoitettuja lääkkeitä, joista korvataan 100 prosenttia säädetyn kiinteän omavastuun ylittävältä osalta, ovat: Lääkeaine Diabetes 1) aspartinsuliini 2) glibenklamidi 3) glimepiridi 4) glipitsidi 5) ihmisinsuliini 6) lisproinsuliini 7) metformiini 8) naudaninsuliini 9) sianinsuliini Parkinsonin tauti 1) amantadiini 2) bentsatropiini 3) biperideeni 4) bromokriptiini 5) kabergoliini 6) levodopa yksin tai yhdessä karbidopan tai benseratsidin kanssa 7) metikseeni 8) orfenadriini 9) pergolidi 10) pramipeksoli 11) prosyklidiini
2322 N:o 897 12) selegiliini 13) triheksifenidyyli Glaukooma 1) asetatsoliamidi 2) betaksololi, vain silmätipoissa 3) brimonidiini 4) diklofenamidi 5) dipivefriini 6) dortsolamidi 7) ekotiopaatti 8) fysostigmiini 9) karbakoli 10) latanoprosti vaikeahoitoisen glaukooman hoidossa 11) pilokarpiini 12) timololi, vain silmätipoissa Leukemiat, muut pahanlaatuiset veri- ja luuydintaudit sekä pahanlaatuiset imukudostaudit 1) aklarubisiini 2) altretamiini 3) amsakriini 4) beetametasoni 5) bleomysiini 6) buprenorfiini 7) busulfaani 8) deksametasoni 9) dekstropropoksifeeni 10) doksorubisiini 11) epirubisiini 12) etoposidi 13) fentanyyli 14) filgrastiimi 15) fluorourasiili 16) hydrokortisoni 17) hydroksikarbamidi 18) idarubisiini 19) ifosfamidi 20) interferonialfa luonnollinen 21) interferonialfa-2a 22) interferonialfa-2b 23) kalsitoniini 24) kalsiumfolinaatti 25) kalsiumlevofolinaatti 26) karmofuuri 27) karmustiini 28) klodronaatti 29) klorambusiili 30) lenograstiimi 31) lomustiini 32) melfalaani
N:o 897 2323 33) merkaptopuriini 34) mesna 35) metadoni 36) metotreksaatti 37) metyyliprednisoloni 38) miltefosiini 39) mitoksantroni 40) molgramostiimi 41) morfiini 42) oksikodoni 43) pamidronaatti 44) pentatsosiini 45) petidiini 46) prednisoloni 47) prednisoni 48) prokarbatsiini 49) syklofosfamidi 50) sytarabiini 51) tioguaniini 52) tramadoli 53) triamsinoloni 54) trofosfamidi 55) vinblastiini 56) vindesiini 57) vinkristiini Aplastinen anemia 1) beetametasoni 2) deksametasoni 3) filgrastiimi 4) hydrokortisoni 5) lenograstiimi 6) mesteroloni 7) metenoloni 8) metyyliprednisoloni 9) molgramostiimi 10) nandroloni 11) prednisoloni 12) prednisoni 13) testosteroni 14) triamsinoloni Itsenäinen verihiutaleiden tai granulosyyttien niukkuus 1) atsatiopriini 2) beetametasoni 3) danatsoli 4) deksametasoni 5) filgrastiimi 6) hydrokortisoni 7) immunoglobuliini 8) lenograstiimi 9) metyyliprednisoloni
2324 N:o 897 10) molgramostiimi 11) prednisoloni 12) prednisoni 13) siklosporiini 14) syklofosfamidi 15) triamsinoloni Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2001. Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 2000 Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho Vanhempi hallitussihteeri Anja Kairisalo N:o 890 897, 2 arkkia OY EDITA AB, HELSINKI 2000 PÄÄTOIMITTAJA JARI LINHALA ISSN 1455-8904