Etelä-Suomi Päätös Nro 119/2013/1 Dnro ESAVI/278/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 12.6.2013 ASIA Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee kiinteistöllä Ahtiala RN:o 1:2 sijaitsevan eläinsuojan toiminnan laajentamista, Lemi. HAKIJA Osmo ja Mirja Lamponen Kaihtulantie 514 54720 LAKSIAINEN TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Ympäristölupahakemus koskee Lemin kunnan Ahtialan kylässä tilalla RN:o 1:2, osoitteessa Kaihtulantie 514 sijaitsevan eläinsuojan toiminnan laajentamista. Tilan kiinteistörekisteritunnus on 416-401-1-2. Toiminnan laajennus on tarkoitus toteuttaa rakentamalla lisäosa olemassa olevaan pihattonavettaan. Laajennuksen jälkeen tilalla on eläinpaikat 100 lypsylehmälle, 42 hieholle ja 40 alle 6 kk ikäiselle vasikalle. Laajennuksen yhteydessä tilalle rakennetaan uusi noin 1 700 m 3 :n lietelantasäiliö. ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on saapunut Etelä-Suomen aluehallintovirastoon 11.12.2012. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti. Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentin kohta 11 a). LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Etelä-Suomen aluehallintovirasto on toimivaltainen viranomainen ympäristönsuojeluasetuksen kohdan 5 :n 11 a) perusteella. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 029 501 6000 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki
2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnalla ei ole aikaisempaa ympäristölupaa. Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään. Nykyinen sopimuskausi on 2007 2014. Hakijalla on käytettävissään lannan levitysalaa yhteensä 110 ha, josta omaa peltoa on 40 ha, vuokrapeltoa 40 ha ja sopimuspeltoa 30 ha. Tilakeskus sijaitsee maa- ja metsätalousvaltaisella haja-asutusalueella. Alueella ei ole yleis- tai asemakaavaa. Etelä-Karjalan maakuntakaavassa tilakeskuksen alueelle ei ole osoitettu erityisiä aluevarauksia. ELÄINSUOJAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Eläinsuojan sijaintipaikan lähiympäristö on pääosin metsää ja peltoa. Lähimmät naapuritalot sijaitsevat noin 350 m etäisyydellä eläinsuojasta kaakkoon ja etelään päin. Toiminta ei sijaitse pohjavesialueella. Uusi lietesäiliö sijoitetaan vanhan lietesäiliön viereen sen lounaispuolelle. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Tilan päätuotantosuunta on maidontuotanto. Tämänhetkinen hakemuksessa esitetty eläinmäärä on 40 lypsylehmää, 15 hiehoa ja 15 alle 6 kk ikäistä vasikkaa. Suunnitellun laajennuksen jälkeen eläinmäärä olisi maksimissaan 100 lypsylehmää, 18 hiehoa, 24 kpl 6 8 kk ikäistä nuorkarjaa ja 40 kpl alle 6 kk vasikkaa. Hiehoja ja nuorta karjaa laidunnetaan. Laajennuksen yhteydessä tilalle rakennetaan uusi noin 1 700 m 3 teräsbetoninen kattamaton lietelantasäiliö. Pääosa käytetyistä rehuista saadaan hakijan omilta ja vuokrapelloilta. Tilalla säilötään esikuivattua säilörehua laakasiiloihin 1 730 t/a ja pyöröpaalataan 600 t/a. Puristeneste johdetaan puristenestekaivoon. Hakemuksen mukaan laidunalaa on 6 hehtaaria. Laitumet eivät hakemuksen mukaan rajoitu vesistöön. Hiehoja ja nuorta karjaa (noin 60 eläintä) laidunnetaan kesäaikana noin 4 kk. Laidunaikana lehmät pidetään öisin sisällä. Laitumella ei ole ruokintapaikkaa. Laitumen juoma-allas täytetään kaivovedellä.
3 Lannan käsittely ja varastointi Vedenhankinta Pihattonavetta toimii lietelantamenetelmällä. Syntyvä lietelanta on tarkoitus varastoida olemassa olevaan 1 422 m³ ja uuteen 1 722 m³ lietelantasäiliöön. Molemmat säiliöt ovat avosäiliöitä. Lanta käytetään hakijan omille ja vuokrapelloille sekä lannanluovutussopimustiloilla ympäristötuen säädösten mukaan. Lannan levitysajankohdat ovat: viikoilla16-23: 50 % viikolla 25-29 35 % viikolla 32-45 15 %. Vedenhankintaan on käytössä kolme kaivoa, joista yksi on porakaivo. Polttoaineet ja kemikaalit Tilalla on kaksi polttoainesäiliötä (4 000 l + 2 000 l) yhteistilavuudeltaan 6 000 l. Säiliöt on varustettu suoja-altaalla ja katoksella. Muita öljytuotteita, enintään 200 litraa, säilytetään konehallissa. AIVsäilöntäaineita varastoidaan konehallissa 3 000 6 000 litraa. Torjuntaaineita varastoidaan 40 litraa. ARVIO TOIMINNAN VAIKUTUKSISTA YMPÄRISTÖÖN Päästöt maahan Melu ja liikenne Lantavarastot riittävät vuoden tarpeisiin. Lanta levitetään kasvukaudella, keväällä levitetty lanta mullataan välittömästi. Osa lietteestä sijoitetaan kesällä nurmeen multaavalla levittimellä. Vesistöjen varteen ja kaivojen ympärille jätetään ympäristösäännösten mukaiset suojakaistat. Maitohuoneen jätevedet (150 m³/a) ja muut pesuvedet (50 m³/a) yhteensä noin 200 m³ johdetaan lietesäiliöön. Eläinsuojan wc-vedet johdetaan lietesäiliöön. Maito noudetaan tilalta joka toinen päivä. Sonnivasikoita noudetaan noin kolme kertaa kuukaudessa. Väkirehua tuodaan tilalle rekka-autolla kaksi kertaa kuukaudessa. Lantaa kuljetetaan pääosin kasvukaudella.
4 Jätteet Tilalla ei ole erityistä kuolleille eläimille varattua suojattua säilytystilaa ennen eläinten noutamista käsittelylaitokseen. Kuolleet eläimet on pidetty pressulla peitettynä ennen niiden noutamista. Seuraavassa taulukossa on esitetty tiedot toiminnasta syntyvien jätteiden määristä ja toimituspaikoista: Jätenimike Määrä Käsittely Kuolleet eläimet 1 t/a toimitetaan Honkajoki Oy:lle Muovit 1 t/a Ekokem noutaa Jäteöljyt 300 l/a Ekokem kerää Akut 5 kpl Ekokemille Vanhat loisteputket 20 kpl/a Ekokemille Metalliromut Pajarilan autopurkaamo Pilaantuneet rehut 5 10 t/a Levitys pellolle Torjunta-aineet Poikkeukselliset tilanteet ja niihin varautuminen Sähkökatkoihin on tilalla varauduttu aggregaatilla. Tilalla toimitaan voimassa olevien ympäristösäännösten ja vaatimusten mukaisesti käyttäen uutta tekniikkaa. Katastrofitilanteissa voidaan käyttää vuokrasäiliöitä. ASIAN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakemuksesta on kuulutettu Etelä-Suomen aluehallintoviraston ja Lemin kunnan ilmoitustauluilla 22.1. 21.2.2013. Kuulutus hakemuksesta on julkaistu Länsi-Saimaan Sanomat -nimisessä lehdessä. Lisäksi ympäristölupahakemuksen vireille tulosta on kirjallisesti ilmoitettu lähikiinteistöjen haltijoille. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Lemin kunnanhallitukselta, Lemin kunnan ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaiselta sekä Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Lemin kunnanhallitus toteaa 4.2.2013 lausuntonaan, että se puoltaa luvan myöntämistä. Kunnanhallituksen kokouksessa todettiin, että kunnassa on maitotilojen lukumäärä voimakkaasti vähentynyt ja, että hakemuksen mukaisen toiminnan jatkamisella ja sen kehittämisellä on myönteinen vaikutus kunnan työllisyyteen ja elinvoimaisuuteen.
Lemin kunnan ympäristönsuojeluviranomainen (Lappeenrannan seudun ympäristötoimi) on 5.2.2013 antamassaan lausunnossa todennut seuraavaa: Ympäristötoimi on tutustunut hakemukseen. Lannan ja virtsan varastointitilavuudet ovat hakemuksessa annettujen tietojen perusteella riittävät. Käytettävän peltopinta-alan tiedot on hakemuksessa annettu hieman ristiriitaisesti, mutta mikäli peltopinta-ala on yhteensä ilmoitettu 110 ha, se on laskennallisesti riittävä hakemuksen mukaisen eläinmäärän tuottaman lannan levittämiseen (vaaditaan noin 95 ha). Lannan levityksessä ja käsittelyssä on noudatettava nitraattiasetuksen (931/2000) vaatimuksia. Mahdolliseen öljyvahinkoon on varauduttava ja säilytettävä turvetta tai vastaavaa öljynimeytysmateriaalia polttoainesäiliöiden läheisyydessä. Vuosittaiset toiminnan raportointitiedot tulee toimittaa tiedoksi myös Lappeenrannan seudun ympäristötoimeen. Terveydensuojeluviranomaisena Lappeenrannan seudun ympäristötoimella ei ole hakemuksesta huomautettavaa. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELYkeskus) ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue toteaa 4.3.2013 antamassaan lausunnossa asiasta seuraavaa: Toiminta tapahtuu pääosin Taudinjoen valuma-alueella. Taudinjoki laskee Kivijärveen. Kivijärvi kuuluu Kymijoen Suomenlahden vesienhoitoalueeseen. Kivijärven pohjoisosa on tyydyttävässä ekologisessa tilassa ja vesistö kärsii lähinnä hajakuormituksen aiheuttamasta rehevöitymisestä. Hyvän ekologisen tilan saavuttamiseksi valuma-alueella tarvitaan vesiensuojelun lisätoimenpiteitä. Tästä syystä lannan varastoinnissa ja levittämisessä sekä muussakin viljelytoiminnassa on otettava huomioon vesiensuojelun erityiset tarpeet. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei jätetty yhtään muistutusta tai mielipidettä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on varattu tilaisuus vastineen jättämiseen. 5
6 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Yleiset lupamääräykset Etelä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Osmo ja Mirja Lamposelle ympäristöluvan eläinsuojan toiminnalle Lemin kunnan Ahtialan kylään kiinteistölle 416-401-1-2. Ympäristölupa koskee hakemuksen mukaista eläinsuojan toimintaa, jossa on eläinpaikat 100 lypsylehmälle, 42 hieholle ja 40 alle 6 kk ikäiselle vasikalle (788 eläinyksikköä). Eläinmäärää voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto ei ylitä edellä mainitun eläinmäärän yhteistä lannantuotantoa. Toiminnassa on noudatettava tässä päätöksessä annettuja lupamääräyksiä. 1. Eläinsuojatoimintaa voidaan laajentaa hakemuksen mukaisesti. Uusi lietesäiliö voidaan sijoittaa hakemuksen asemapiirroksen mukaisesti. Eläinsuojan pohjarakenteiden ja säiliörakenteiden tulee olla vesitiiviitä ja rakenteissa käytetyn betonin kestävää ja lämpöeristämättömiin tiloihin sijoitettaessa säänkestävää. Pohjarakenteet on toteutettava siten, että mahdolliset vuodot valuvat salaojakaivoon tai erilliseen havaintoputkeen. Uusi lietesäiliö on suunniteltava ja rakennettava siten, että se voidaan tarvittaessa kattaa kiinteällä katteella. Lannan varastoinnissa on huolehdittava, että avonaisten lietelantasäiliöiden pinnalle muodostuu luonnollinen hajuainepäästöjä vähentävä katekerros tai niissä on käytettävä kelluvaa katetta. Avoimet lietelantasäiliöt on varustettava riittävän tiheällä ja vähintään 1,5 m korkeilla suoja-aidoilla. Toiminnanharjoittajan on toimitettava tarvittaessa uudet pihaton laajennuksen ja rakennettavan lietesäiliön piirustukset Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Lemin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen niiden rakentamista. Luvansaajan on varattava ympäristölupaa valvovalle viranomaiselle Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen y-vastuualueelle mahdollisuus tarkastaa eläinsuojan ja uuden lietesäiliön rakenteet ennen niiden käyttöönottoa. 2. Eläinten pito, eläinsuojien ilmanvaihto sekä lannan käsittely ja varastointi sekä rehujen käsittely ja varastointi on järjestettävä ja hoidettava siten, ettei toiminnoista aiheudu merkittäviä haju- tai meluhaittoja naapureille tai terveyshaittaa haittaeläinten muodossa. Jos lannan varastoinnista aiheutuu kohtuuttomia hajuhaittoja, on lietesäiliöt katettava vähintään kelluvalla katteella.
7 Lannan varastointi ja käsittely 3. Lietelannan varastointia varten tulee luvan saajan käytössä olla säiliötilavuutta 12 kuukauden tarvetta varten vähintään 3 052 m³, jos laajennettuun eläinsuojaan sijoitetaan hakemuksen mukainen eläinmäärä. Lisäksi sadevettä varten lietesäiliötilavuutta on varattava vähintään 0,3 m 3 /allas-m 2 sekä riittävä tilavuus maitohuoneen jätevesille ja muille pesuvesille. Lantaa voi tarvittaessa myös luovuttaa sellaiselle hyödyntäjälle, joka voi vastaanottaa sitä ympäristönsuojelulain 28 :n mukaan myönnetyn luvan perusteella tai toiselle viljelijälle valtioneuvoston asetuksen 931/2000 (valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta) mukaisella tavalla varastoitavaksi. 4. Lantavarastot on tyhjennettävä vuosittain. Tyhjennysten yhteydessä niiden kunto on tarkastettava, ja havaitut puutteet on korjattava viivytyksettä. Lannan kuormaus tulee tehdä tiivispohjaisella alustalla. 5. Lannan siirto- ja kuljetuskaluston on oltava sellaista, ettei täyttöjen tai tyhjennysten ja lannan kuljetusten aikana vuotoja pääse ympäristöön. Lannan levitys on tehtävä asianmukaisella kalustolla välttäen haittojen aiheuttamista levityksen aikana ja siinä on otettava huomioon maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräykset. Lannan käsittely- ja levitysajankohtaa sekä levityspellon sijaintia valittaessa tulee ottaa huomioon ympäristöviihtyisyystekijät ja naapureille aiheutuva hajuhaitta. Lannan käsittelyä ja levitystä on vältettävä asutuksen läheisyydessä yleisinä juhlapäivinä ja juhlatilaisuuksien aikana. Talousvesikaivojen ympärille on jätettävä olosuhteista riippuen 30 100 metrin vyöhyke, jolle lietelantaa ei saa levittää. Lannan levittämisessä on myös huolehdittava, ettei sitä pääse huuhtoutumaan vesistöön. Lannan hyödyntäminen 6. Lanta ja pesuvedet on hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Toiminnanharjoittajalla tulee olla jatkuvasti käytettävissä levitykseen soveltuvaa peltoa eläinmäärään nähden riittävästi siten, että lantaa ei levitetä fosforiluokaltaan korkeille pelloille. Luvan mukaiselle enimmäiseläinmäärälle on oltava käytettävissä levitykseen soveltuvaa peltoa vähintään 93 hehtaaria. Luvan haltijan on tiedotettava lannan vastaanottajille lannan varastointia, käsittelyä, kuljetusta ja levitystä koskevista lupamääräyksistä. 7. Luvan saajan on seurattava lannan käsittelyyn ja levittämiseen liittyvien tekniikkojen kehittymistä. Uutta käyttökelpoista tekniikkaa on otettava soveltuvin osin käyttöön, mikäli se vähentää ympäristön pilaantumisen vaaraa ja on kohtuullisin kustannuksin toteutettavissa hakemuksen mukaisessa eläinsuojatoiminnassa.
8 Laiduntaminen 8. Laidunnuksessa tulee huomioida alueille kohdistuva kuormitus. Eläinten kulkutiet laitumille ja eläinten keräilyalueet sekä laitumilla olevat juottopaikat tulee pitää kovapohjaisina ja kuivina. Tarvittaessa kulkureitit ja keräilyalueet on salaojitettava ja sorastettava. Edellä mainituilta alueilta on lanta tarvittaessa poistettava. Jätteet ja jätevedet 9. Maitohuoneen ja muut eläinsuojan jätevedet voidaan johtaa lietesäiliöihin. Pihattonavetan wc-vesiä ei saa johtaa lietesäiliöön. Wc-vedet voidaan käsitellä tavalla, joka vastaa talousjätevesiä koskevan asetuksen (209/2011) vaatimuksia. 10. Kuolleet tuotantoeläimet tulee toimittaa käsiteltäväksi eläinjätteen käsittelylaitokseen. Keräilyä odottava eläinjäte tulee säilyttää asianmukaisesti peitettynä ja haittaeläimiltä suojattuna tiivispohjaisella alustalla, josta valumavedet voidaan kerätä. Mikäli eläinjätettä varastoidaan tilalla normaalia keräilyauton odotusaikaa kauemmin, tulee varastoinnin tapahtua tarkoitukseen soveltuvassa kylmävarastossa tai -kontissa. 11. Toiminnassa syntyvät jätteet ja käytettävät kemikaalit tulee varastoida niin, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa, eikä maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Melu Muovijätteet kuten rehupaalimuovijäte on toimitettava ensisijaisesti hyödynnettäväksi. Yhdyskuntajätteet ja muu tavanomainen jäte on lajiteltava ja toimitettava hyötykäyttöön tai järjestettyyn jätteenkuljetukseen. Jätteiden avopoltto on kielletty. Vaaralliset jätteet kuten loisteputket, paristot, akut, jäteöljyt ja lääkkeet on toimitettava vaarallisten jätteiden vastaanottopaikkaan vähintään vuosittain. Pilaantunut rehu on hyödynnettävä maanparannusaineena sellaisenaan tai kompostoituna pellolla tai muussa soveltuvassa paikassa. Polttoaine- ja öljysäiliöt tulee sijoittaa tiiviille alustalle siten, että mahdolliset säiliövuodot ja vuodot tankkauksessa eivät pääse maaperään ja ovat otettavissa talteen. Polttoainesäiliöiden on oltava lukittavia ja ne on varustettava ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolla. Säiliöt on sijoitettava katokseen tiiviille allastetulle alustalle tai ne on varustettava kaksoisvaipalla. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysainetta mahdollisten vuotojen imeyttämistä varten. Säiliöiden kunnosta tulee huolehtia. 12. Eläinsuojatoiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää lähimmissä häiriintyvissä kohteissa päivällä (7.00 22.00) ekvivalenttimelutasoa 55 db (L Aeq ), eikä yöllä (22.00 7.00) ekvivalenttimelutasoa 50 db (L Aeq ). Meluavien lait-
teiden melupäästöt on mahdollisuuksin mukaan suunnattava asutuksesta poispäin. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 13. Häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa ympäristöhaittaa, on ilmoitettava välittömästi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Lemin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kemikaalivahingosta tulee tehdä ilmoitus myös alueelliselle palo- ja pelastusviranomaiselle. Ympäristöön vahingon tai onnettomuuden seurauksena päässyt lanta on kerättävä välittömästi talteen. Raportointi 14. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa eläinsuojan toiminnasta ja jätteistä. Tiedot on annettava pyydettäessä valvoville viranomaisille siltä osin kuin ne koskevat tämän päätöksen valvonnassa tarvittavia seikkoja. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Lemin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava yhteenveto kirjanpidosta sisältäen ainakin tiedot: Toiminnan muuttuminen - eläinmääristä - lantamääristä ja lannan levitykseen käytettävästä peltoalasta - mahdollisista uusista tai muutetuista peltojen vuokrasopimuksista ja lannan vastaanottosopimuksista - lietesäiliöiden vuotojen tarkkailujärjestelmän toiminnasta ja seurannasta - kuolleiden eläinten määrästä ja käsittelypaikasta. - muiden jätteiden laadusta määristä ja toimituspaikoista - havaituista häiriö- ja poikkeustilanteista. 15. Toiminnan olennaisesta muuttamisesta, keskeyttämisestä tai lopettamisesta on ilmoitettava Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Lemin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ilmoitus on tehtävä myös, jos tila luopuu osallistumisesta ympäristötukijärjestelmään. Myös toiminnanharjoittajan vaihtumisesta on ilmoitettava. 9 RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti, täyttää eläinsuojan toiminta ennalta arvioiden ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty.
Toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja pihattorakennuksen sijoituspaikka huomioon ottaen, ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset. Aluehallintovirasto on ratkaisussaan ottanut huomioon ympäristönsuojelulain sekä jätelain tavoitteet ja yleiset periaatteet. Asiassa on myös otettu soveltuvin osin huomioon Kymijoen Suomenlahden vesienhoitoalueelle (Taudinjoen, joka laskee Kivijärveen, valuma-alue) laadittu vesienhoitosuunnitelma, joka perustuu lakiin vesienhoidon järjestämisestä (1299/2004). Luparatkaisussa keskeiset sovellettavat säädökset ja ohjeet ovat olleet valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta 931/2000 sekä ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 1/2010, joiden perusteella on määritetty eläinsuojassa tarvittavien rakenteiden mitoitus ja lannan levitykseen tarvittava peltopinta-ala. Eläinsuojan ja lantavarastojen rakenteissa on vaadittu vastaavaa tasoa kuin maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet, MMM-RMO C 4 (100/2001) edellyttävät. Aluehallintovirasto on katsonut, että YSL 42 :ssä säädetyt edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa, kun otetaan huomioon lupamääräykset, joilla ympäristöhaittoja ja niiden riskejä on vähennetty. Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Määräys 1. Määräys on annettu eläinsuojasta ja lantavarastoista aiheutuvien ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Lietelantasäiliöihin ei ole ehdottomasti vaadittu kelluvaa katetta, koska päätöksen lähtöoletuksena on, että pelkästään nautaeläinten pitämisestä kertyvä lietelanta muodostaa säiliön pintaan luonnollisen katteen, joka vähentää hajuaineiden haihtumista varastoinnin aikana. Valmius kiinteän katteen rakentamiseen uuteen säiliöön ja kelluvien katteiden käyttöön ottoon molemmissa säiliöissä tulee toiminnanharjoittajalla kuitenkin olla. Hakemuksen mukaista navetan pohjapiirustusta on tarkoitus muokata niin, että hakemuksen mukainen eläinmäärä mahtuu siihen. Myös hakemuksen mukaisen lietesäiliön koko saattaa kasvaa. Uudet piirustukset tulee toimittaa valvoville viranomaisille. Tilalla on varauduttava pitämään eläinsuojatoiminnan laajennuksen ja lietelantasäiliön valmistuttua käyttöönottotarkastus, jossa voidaan mm. todeta, että näiden rakenteet ovat hakemuksen ja tämän päätöksen mukaisia ja, että rakenteet täyttävät asianomaiset maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet, MMM-RMO C 4. (YSL 43, NaapL 17 ) 10
11 Määräys 2. Toiminnasta ei saa aiheutua kohtuutonta haju- tai muuta haittaa naapureille. Jätevedet on johdettava ja käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista. (YSL 7, 8, 43, NaapL 17 ) Määräys 3. Lannan varastointitilavuudesta määrätään maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) mukaisesti. Tilavuuden riittävyyttä laskettaessa huomioidaan maitohuoneen jätevesien ja eläinsuojien pesuvesien sekä avosäiliöiden sadevesien tilantarve ja lietekuilutilavuudet. Tarvittava lietelannan varastointitilavuusmäärä on laskettu hakemuksessa esitettyjen tietojen mukaan. Laskennallisesti lietelannan säiliötilavuus ei ole aivan riittävä. Määräykset 4 ja 5. Velvoitteet ovat tarpeen pinta- ja pohjavesien suojelemiseksi sekä hajuhaittojen estämiseksi ja laiduntamisen haittojen torjumiseksi. Lannan levitys ei ole suoraan ympäristöluvanvaraista toimintaa ja lannan levityksestä voidaan ympäristölupamenettelyssä antaa eläinsuojakokonaisuuteen liittyviä määräyksiä vain pelloille, jotka ovat tilan läheisyydessä ja joilla on toiminnallinen yhteys eläinsuojaan. Lannanlevityksessä tulee kuitenkin noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä, ellei lupamääräyksissä ole asetettu ankarampia vaatimuksia. Ympäristönsuojelulain 8 :n mukaan ainetta ei saa panna tai johtaa sellaiseen paikkaan tai käsitellä siten, että pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai sen laatu voi muutoin olennaisesti huonontua, taikka toisen kiinteistöllä oleva pohjavesi voi käydä kelpaamattomaksi tarkoitukseen, johon sitä voitaisiin käyttää. Määräys 6. Lannan levitysala perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen fosforilannoitustarpeeseen siten, että levitettävä lantamäärä mitoitetaan todellisen tarpeen mukaan ottaen huomioon viljeltävä kasvi, maaperä ja saavutettu keskimääräinen satotaso. Lantaa vastaanottavien muiden viljelijöiden tulee olla selvillä lupamääräyksistä. Tällä pyritään varmistamaan se, että myös lannan vastaanottosopimuksen tehneet käsittelevät ja levittävät lantaa ympäristön kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. (YSL 43 ) Määräys 7. Ympäristönsuojelulain mukaan luvanvaraisessa toiminnassa on periaatteena, että käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Luvan saajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa aiheuttamien haitallisten ympäristövaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan. (YSL 4, 43 )
Määräys 8 laidunalueiden hoidosta sekä kulkureittien, keräilyalueiden ja juottopaikkojen perustamisesta, on annettu laidunnuksesta aiheutuvan kuormituksen vähentämiseksi. (YSL 43, NaapL 17 ) Määräykset 9 11. Jätelain 13 :n mukaan jätteestä tai jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätettä ei saa hylätä tai käsitellä hallitsemattomasti. Ympäristönsuojelulain 7 :n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähentymistä tai muu niihin verrattava yleisen tai yksityisen edun loukkaus. Vaarallisten jätteiden toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn vähentää niiden aiheuttamia terveyteen ja ympäristöön kohdistuvia riskejä. Wc-vesiä ei saa hygieniasyistä johtaa käsittelemättöminä lietesäiliöön. Ne voidaan johtaa umpisäiliöön tai käsitellä samoin kuin on määrätty valtioneuvoston asetuksessa talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011). Eläinjätteen asianmukaisella hävittämisellä voidaan rajoittaa mahdollisten eläintautien leviämistä tilan ulkopuolelle ja tästä aiheutuvaa ihmisten ja eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa. Eläinjätteen pidempiaikainen varastointi on syytä tehdä kylmävarastossa tai -kontissa. Eläinjätteen käsittelystä säädetään jätelain lisäksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) eli ns. sivutuoteasetuksessa. Asetuksen täytäntöönpanoa ohjaa ja valvoo Suomessa maa- ja metsätalousministeriö yhdessä EVIRA:n kanssa, alueelliset ELY-keskukset sekä aluehallintovirastojen eläinlääkärit ja kunnaneläinlääkärit. Määräyksellä 11 varmistetaan, että kemikaalien, jätteiden ja polttonesteiden varastointi ja käsittely hoidetaan asianmukaisesti, eikä näistä aiheudu maaperän tai pinta- tai pohjavesien pilaantumisen vaaraa. (YSL 43, JL 13 ) Määräys 12. Melutason raja-arvot perustuvat valtioneuvoston päätökseen melutason ohjearvoista 993/1992. Määräys 13. Luvan saajan on ympäristönsuojelulain mukaisesti oltava selvillä toimintansa riskeistä ja niiden ympäristövaikutuksista sekä haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Mm. tulipalojen sammutusvesien mahdollinen ylijuoksu lietesäiliöiden kautta on estettävä. Häiriötilanteista ilmoittaminen on tarpeen päästöjen valvonnan toteuttamiseksi. Ilmoitus on tehtävä ainakin seuraavissa tilanteissa: lietesäiliön rikkoontuminen tai ylivuoto, polttonestesäiliön rikkoutuminen, epidemia tai muu vastaava tapahtuma, jossa kuolee paljon eläimiä. (YSL 43, 76, JL 12, 13 ) 12
Määräys 14. Raportointia ja kirjanpitoa koskeva määräys on tarpeen valvonnan ja tarkkailun toteuttamiseksi. (YSL 46, YSA 30, JL 118, 119 ) Määräys 15. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää yleensä luvan tarkistamista. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet poistetaan. Luvanhaltijan vaihtuessa on luvan uuden haltijan ilmoitettava vaihtumisesta. ELY-keskus voi siirtää tarvittaessa lopettamisilmoituksen aluehallintoviraston käsiteltäväksi, jos asiassa tarvitaan ympäristönsuojelulain 90 :n mukaisia määräyksiä. (YSL 90, YSA 30 ) Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Lausunnoissa esitetyt asiat on otettu huomioon lupamääräyksissä ja päätöksen perusteluissa. 13 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämä päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, jos päätökseen ei haeta muutosta. (YSL 100 ) LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Päätös on voimassa toistaiseksi. Lupaviranomainen voi päättää, että uusia toimintoja koskien lupa raukeaa, jos toimintoja tai niiden aloittamisen kannalta olennaisia toimia ei ole aloitettu viiden vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta. Lupamääräysten tarkistaminen Luvan haltijan on tehtävä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi 30.6.2023 mennessä. Jos toiminnassa tapahtuu muutoksia tai laajennuksia, on uusi hakemus laitettava vireille jo aiemmin. Hakemukseen on liitettävä ainakin seuraavat tiedot: - toiminnassa ja alueen maankäytössä tapahtuneet muutokset, - selvitys siitä, miten ympäristönsuojelulain 4 :n mukaista parasta käyttökelpoista tekniikkaa on sovellettu ja voidaan soveltaa eläinsuojatoiminnassa sen ympäristöhaittojen edelleen vähentämiseksi, - arvio toiminnan ympäristövaikutuksista. (YSL 28, 55 )
14 Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 ) SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45, 52 56, 62, 76, 81, 90, 96 98, 100, 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 5, 8 10, 16 19, 21, 23, 30, 37 Jätelaki (646/2011) 12, 13, 29, 72, 118, 119 Jäteasetus (179/2012) 4 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Valtioneuvoston asetus aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2012 ja 2013 (1572/2011) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on 4 570 euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2012 ja 2013 annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) mukaisesti. Asetuksen maksutaulukon mukaan hakemuksen mukaisen eläinsuojan lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on 4 570 euroa. Toiminnan olennaista muuttamista tai lupamääräysten tarkistamista koskevan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 50 prosenttia taulukon mukaisesta maksusta. Koska hakijalla ei ole aikaisempaa ympäristölupaa, peritään maksu täysimääräisenä. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Osmo ja Mirja Lamponen Kaihtulantie 514 54720 LAKSIAINEN
15 Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Lemin kunnanhallitus Lemin kunnan ympäristön- ja terveydensuojeluviranomainen Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Asianosaisille listan dpoesavi-278-04-08-2012 mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdessä Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla sekä kuulutetaan Lemin kunnan virallisella ilmoitustaululla. Kuulutuksesta ilmoitetaan Länsi-Saimaan Sanomat -nimisessä sanomalehdessä.
16 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. (YSL 96 ) Valitusoikeus lupapäätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. (YSL 97 ) LIITE Valitusosoitus Harri Majander Tuula Räsänen Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Harri Majander ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Tuula Räsänen.
Liite VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 12.7.2013. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Etelä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virkaajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, 00520 Helsinki postiosoite: PL 110, 00521 Helsinki puhelin: (vaihde) 02950 16000 fax: 09 6150 0533 sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.