KUNTAKATSAUS 2017 SUOMI-TIETOA ALUEITTAIN

KUNTAKATSAUS 2017 SUOMI-TIETOA ALUEITTAIN

KUNTAKATSAUS 2017 SUOMI-TIETOA ALUEITTAIN Helsinki Helsingfors 2017

Tiedustelut Förfrågningar Inquiries: Leena Aulaskari 029 551 6372 info@tilastokeskus.fi Kannen kuva Pärmbild Cover photograph: Gorilla Kannen suunnittelu Pärmdesign Cover design: Irene Matis Taitto Ombrytning Layout: Hilkka Lehtonen 2017 Tilastokeskus Statistikcentralen Statistics Finland Tietoja lainattaessa lähteenä on mainittava Tilastokeskus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Statistikcentralen som källa. Quoting is encouraged provided Statistics Finland is acknowledged as the source. ISSN 2324 0156 (pdf) ISBN 978 952 244 571 1 (pdf) ISSN 1455 8696 (print) ISBN 978 952 244 570 4 (print) Helsinki Helsingfors 2017

Alkusanat Kuntakatsaus 2017 Suomi-tietoa alueittain on julkaisu alueellisen tiedon tarkasteluun. Päättäjille ja muille tiedontarvitsijoille julkaisu tarjoaa muokattuina keskeisimmät kunnittaiset ja maakunnittaiset tilastotiedot teemoittain. Tietolähteinä on käytetty Tilastokeskuksen tuottamien tilastojen lisäksi työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastoja sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimeentulotietoja. Julkaisussa eri ilmiöitä ja niiden alueellisia eroja kuvataan havainnollisesti teemakarttoina ja tilastokuvioina. Katsauksen teemakartat ja tilastokuviot ovat tilattavissa maksullisena palveluna osoitteesta: www.tilastokeskus.fi/alueonline. Julkaisun sisällön toimittamisesta ovat vastanneet tietopalvelusuunnittelijat Leena Aulaskari, Sirkku Hiltunen ja Hilkka Lehtonen sekä erikoistoimittaja Jouni Kotkavuori. Tilastokeskuksessa kesäkuussa 2017 Hannele Orjala Tietopalvelujohtaja Tilastokeskus 3

Sisällys Alkusanat.... 3 Asuminen.... 5 Julkinen talous.... 23 Koulutus.... 37 Maa-, metsä- ja kalatalous.... 49 Palvelut.... 59 Rakentaminen... 71 Sosiaaliturva.... 81 Teollisuus.... 89 Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta.... 99 Tulot ja kulutus.... 107 Työmarkkinat... 115 Väestö.... 143 Yritykset ja toimipaikat... 179 Liitteet... 191 4 Tilastokeskus

asuminen Sisällys 1.1 Asuntokuntien keskikoko kunnan asukasluvun mukaan 2016 1.2 Asuntokuntien keskikoko maakunnittain 2016 1.3 Asuntokuntien keskikoko kunnittain 2016 1.4 Asuntojen pinta-ala kunnan asukasluvun mukaan 2016 1.5 Asuntojen pinta-ala maakunnittain 2016 1.6 Asuntojen pinta-ala kunnittain 2016 1.7 Uudet asunnot kunnan asukasluvun mukaan 2016 1.8 Uudet asunnot maakunnittain 2016 1.9 Uudet asunnot kunnittain 2016 1.10 Asuntokunnat talotyypin mukaan maakunnittain 2016 1.11 Rivi- ja pientaloissa asuvat asuntokunnat kunnan asukasluvun mukaan 2016 1.12 Rivi- ja pientaloissa asuvat asuntokunnat kunnittain 2016 1.13 Kesämökit kunnan asukasluvun mukaan 2016, suhteessa asuttuihin asuntoihin 1.14 Kesämökit maakunnittain 2016, suhteessa asuttuihin asuntoihin 1.15 Kesämökit kunnittain 2016, suhteessa asuttuihin asuntoihin 1.16 Vanhojen osakeasuntojen hinnat suurimmissa kaupungeissa 2016 1.17 Vanhojen osakeasuntojen hinnat maakunnittain 2016 1.18 Vanhojen osakeasuntojen hinnat kunnittain 2016 1.19 Vuokra-asuminen kunnan asukasluvun mukaan 2015 1.20 Vuokra-asuminen maakunnittain 2015 1.21 Vuokra-asuminen kunnittain 2015 1.22 Keskimääräiset kuukausivuokrat suurimmissa kaupungeissa 2016

6 Tilastokeskus

Asuminen Asuminen Joka kuudes Suomen asunnoista on rakennettu vuonna 2000 tai sen jälkeen. Suhteellisesti eniten 2000-luvulla valmistuneita on suurimmissa kaupungeissa, 21 % asunnoista, ja vähiten pienimmissä kunnissa, 10,8 %. Maakunnittain osuus on suurin Uudellamaalla ja pienin Kainuussa. Kunnista uusia asuinrakennuksia on eniten Limingassa, Pirkkalassa ja Kempeleessä, yli 42 %, vähiten Kemijärvellä ja Pellossa, alle 2,5 %. Suomalaisilla oli keskimäärin 40,3 neliömetriä asumispinta-alaa henkilöä kohden vuonna 2016. Vähiten alaa oli Helsingissä (34 neliötä/henkilö), eniten Sottungassa (56,3). Asuntokuntien keskikoko oli koko maassa 2,03 henkilöä. Asuntokunnat olivat keskimääräistä pienempiä isoissa kaupungeissa. Suurimmat asuntokunnat olivat Keski-Pohjanmaalla (2,3) ja Luodon kunnassa (3,2). Koko maan asuntokunnista 44,9 % asui kerrostaloasunnoissa ja 53,4 % rivi- ja pientaloissa vuonna 2016. Rivi- ja pientaloasuminen oli yleisintä alle 2 000 asukkaan kunnissa. Suhteellisesti vähiten rivi- ja pientaloissa asuttiin Helsingissä (13,4 %) ja eniten Merijärvellä (98,8 %). Vuonna 2016 vanhan osakehuoneiston keskimääräinen neliöhinta oli koko maassa 2 298 euroa. Kalleimmat neliöhinnat maksettiin pääkaupunkiseudulla, ja Helsingissä hinnat olivat keskimäärin 4 093 euroa/neliömetri. Tuusniemellä vanhan osakeasunnon sai halvimmalla (566 euroa/neliömetri). Suurista kaupungeista Kouvolassa neliöhinnat olivat edullisimmat (1 155 euroa). Pääkaupunkiseudun asumisen kalleus näkyy myös vuokrissa. Helsingissä vuokra oli keskimäärin 16,16 euroa/neliömetri kuukaudessa vuonna 2016. Yli 100 000 asukkaan kunnissa vuokra oli 13,40 euroa ja alle 2 000 asukkaan kunnissa 9,40 euroa. Koko maassa keskimääräinen vuokra oli 12,61 euroa neliöltä. Koko maan vakinaisesti asutuista asunnoista vajaa kolmannes oli vuokra-asuntoja vuonna 2015. Vuokra-asuminen oli yleisintä asukasluvultaan suurimmissa kunnissa. Kunnittain vuokra-asumisen osuus oli suurin Helsingissä (48,5 %) ja pienin Ruskolla (6,3 %). Maakunnittain vuokra-asuminen oli yleisintä Uudellamaalla ja vähäisintä Etelä-Pohjanmaalla. Vuoden 2016 lopussa Suomessa oli 502 903 kesämökkiä. Kaikkiaan 63 kunnassa oli enemmän mökkejä kuin vakinaisesti asuttuja asuntoja. Kunnista suhteellisesti mökkivaltaisin oli Kustavi (637 mökkiä/100 asuttua asuntoa). Yleensäkin alle 2 000 asukkaan kunnissa oli enemmän mökkejä kuin asuttuja asuntoja. Kesämökillä tarkoitetaan kiinteästi sijaintipaikalleen rakennettua vapaa-ajan asuinrakennusta tai asuinrakennusta, jota käytetään loma- tai vapaa-ajan asuntona. Lähde: Tilastokeskus, asuminen; http://tilastokeskus.fi/til/asu.html Tilastokeskus 7

Asuminen Kuvio 1.1 Asuntokuntien keskikoko kunnan asukasluvun mukaan 2016 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) 2 000 (44) 2,1 2 001 6 000 (110) 2,1 6 001 10 000 (60) 2,1 10 001 20 000 (42) 2,1 20 001 40 000 (29) 2,1 40 001 100 000 (17) 2,0 100 000 (9) 2,0 Kunnat yhteensä (311) 2,0 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 Henkilöä/asuntokunta Kuvio 1.2 Asuntokuntien keskikoko maakunnittain 2016 Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Ahvenanmaa Uusimaa Keski-Suomi Kanta-Häme Lappi Pirkanmaa Satakunta Varsinais-Suomi Pohjois-Savo Kainuu Pohjois-Karjala Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo 2,3 2,2 2,2 2,1 2,1 2,1 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 1,9 1,9 1,9 1,9 1,9 Koko maa 2,0 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 Henkilöä/asuntokunta 8 Tilastokeskus

Asuminen Kuvio 1.3 Asuntokuntien keskikoko kunnittain 2016 Maakuntaraja Henkilöä/asuntokunta 1,7 2,0 2,1 2,2 2,3 3,2 Vuoden 2017 aluerajat Tilastokeskus 9

Asuminen Kuvio 1.4 Asuntojen pinta-ala kunnan asukasluvun mukaan 2016 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) 2 000 (44) 2 001 6 000 (110) 6 001 10 000 (60) 10 001 20 000 (42) 20 001 40 000 (29) 40 001 100 000 (17) 100 000 (9) Kunnat yhteensä (311) 36,3 41,1 40,3 41,9 44,4 43,5 46,1 45,4 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 Vakinaisesti asuttujen asuntojen pinta-ala/henkilö, neliömetriä Kuvio 1.5 Asuntojen pinta-ala maakunnittain 2016 Ahvenanmaa Satakunta Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Kymenlaakso Kainuu Etelä-Karjala Pohjanmaa Varsinais-Suomi Lappi Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Päijät-Häme Pohjois-Savo Keski-Suomi Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Uusimaa 46,2 44,8 43,9 43,8 42,8 42,7 42,3 42,3 42,2 42,2 42,2 42,1 41,7 41,7 41,2 40,3 39,9 39,8 36,8 Koko maa 40,3 0 10 20 30 40 50 Vakinaisesti asuttujen asuntojen pinta-ala/henkilö, neliömetriä 10 Tilastokeskus

Asuminen Kuvio 1.6 Asuntojen pinta-ala kunnittain 2016 Maakuntaraja Vakinaisesti asuttujen asuntojen pinta-ala/henkilö, neliömetriä 34,0 42,3 42,4 45,0 45,1 47,0 47,1 56,3 Vuoden 2017 aluerajat Tilastokeskus 11

Asuminen Kuvio 1.7 Uudet asunnot kunnan asukasluvun mukaan 2016 2 000 (44) 2 001 6 000 (110) 6 001 10 000 (60) 10 001 20 000 (42) 20 001 40 000 (29) 40 001 100 000 (17) 100 000 (9) Kunnat yhteensä (311) Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) Rakennusvuosi 2000 2009 Rakennusvuosi 2010 0 5 10 15 20 25 Osuus asunnoista, % Kuvio 1.8 Uudet asunnot maakunnittain 2016 Pohjois-Pohjanmaa Uusimaa Pirkanmaa Ahvenanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Kanta-Häme Päijät-Häme Pohjois-Karjala Varsinais-Suomi Pohjois-Savo Lappi Etelä-Karjala Satakunta Kymenlaakso Etelä-Savo Kainuu Rakennusvuosi 2000 2009 Rakennusvuosi 2010 Koko maa 0 5 10 15 20 25 30 Osuus asuinnoista, % 12 Tilastokeskus

Asuminen Kuvio 1.9 Uudet asunnot kunnittain 2016 Maakuntaraja Rakennusvuosi 2000 tai uudempi, osuus asunnoista, % 1,9 8,5 8,6 12,0 12,1 18,5 18,6 45,1 Vuoden 2017 aluerajat Tilastokeskus 13

Asuminen Kuvio 1.10 Asuntokunnat talotyypin mukaan maakunnittain 2016 Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Ahvenanmaa Pohjois-Karjala Satakunta Kainuu Lappi Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Savo Pohjanmaa Kanta-Häme Kymenlaakso Pohjois-Savo Etelä-Karjala Keski-Suomi Varsinais-Suomi Pirkanmaa Päijät-Häme Uusimaa Koko maa 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Osuus asuntokunnista, % Rivi- ja pientalot Kerrostalot Muut rakennukset Kuvio 1.11 Rivi- ja pientaloissa asuvat asuntokunnat kunnan asukasluvun mukaan 2016 2 000 (44) 2 001 6 000 (110) 6 001 10 000 (60) 10 001 20 000 (42) 20 001 40 000 (29) 40 001 100 000 (17) 100 000 (9) Kunnat yhteensä (311) Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) 28,9 55,9 53,4 64,2 74,7 82,5 90,9 94,1 0 20 40 60 80 100 Osuus asuntokunnista, % 14 Tilastokeskus

Asuminen Kuvio 1.12 Rivi- ja pientaloissa asuvat asuntokunnat kunnittain 2016 Maakuntaraja Osuus asuntokunnista, % 13,4 75,0 75,1 88,5 88,6 94,0 94,1 98,8 Vuoden 2017 aluerajat Tilastokeskus 15

Asuminen Kuvio 1.13 Kesämökit kunnan asukasluvun mukaan 2016, suhteessa asuttuihin asuntoihin Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) 2 000 (44) 2 001 6 000 (110) 6 001 10 000 (60) 10 001 20 000 (42) 20 001 40 000 (29) 40 001 100 000 (17) 100 000 (9) Kunnat yhteensä (311) 3 14 16 19 27 48 0 20 40 60 80 100 120 Kesämökkien määrä sataa asuttua asuntoa kohti 72 105 Kuvio 1.14 Kesämökit maakunnittain 2016, suhteessa asuttuihin asuntoihin Etelä-Savo Ahvenanmaa Lappi Kainuu Etelä-Karjala Pohjois-Karjala Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjanmaa Kanta-Häme Päijät-Häme Varsinais-Suomi Kymenlaakso Pirkanmaa Satakunta Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa 5 22 21 20 19 18 17 15 13 36 34 31 29 27 26 26 25 46 64 Koko maa 19 0 10 20 30 40 50 60 70 Kesämökkien määrä sataa asuttua asuntoa kohti 16 Tilastokeskus

Asuminen Kuvio 1.15 Kesämökit kunnittain 2016, suhteessa asuttuihin asuntoihin Maakuntaraja Kesämökkien määrä sataa asuttua asuntoa kohti 0 20 21 40 41 100 101 637 Vuoden 2017 aluerajat Tilastokeskus 17

Asuminen Kuvio 1.16 Vanhojen osakeasuntojen hinnat suurimmissa kaupungeissa 2016 Helsinki Pääkaupunkiseutu (PKS) Espoo-Kauniainen Vantaa Porvoo Tampere Kehyskunnat Turku Kuopio Jyväskylä Vaasa Seinäjoki Hämeenlinna Joensuu Lappeenranta Oulu Lahti Mikkeli Muu Suomi (koko maa PKS) Kokkola Rovaniemi Pori Rauma Kajaani Kotka Kouvola 2 617 2 417 2 396 2 147 2 004 1 969 1 909 1 866 1 836 1 820 1 795 1 783 1 773 1 757 1 723 1 701 1 693 1 618 1 455 1 399 1 296 1 264 1 155 3 632 3 341 4 093 Koko maa 2 298 0 1 000 2 000 3 000 4 000 5 000 Neliöhinta, euroa/m 2 Kuvio 1.17 Vanhojen osakeasuntojen hinnat maakunnittain 2016 Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Päijät-Häme Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Etelä-Karjala Pohjois-Karjala Lappi Etelä-Savo Satakunta Kainuu Kymenlaakso 1 759 1 664 1 625 1 624 1 619 1 596 1 590 1 588 1 536 1 517 1 503 1 345 1 344 1 323 1 224 1 198 2 084 3 358 Koko maa 2 298 0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500 4 000 Neliöhinta, euroa/m 2 18 Tilastokeskus

Asuminen Kuvio 1.18 Vanhojen osakeasuntojen hinnat kunnittain 2016 Maakuntarajat Neliöhinta, euroa/m 2 566 900 901 1 200 1 201 1 700 1 701 4 093 Ei ilmoitusta Vuoden 2017 aluerajat Tilastokeskus 19

Asuminen Kuvio 1.19 Vuokra-asuminen kunnan asukasluvun mukaan 2015 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2016) 2 000 (44) 18,1 2 001 6 000 (112) 6 001 10 000 (58) 10 001 20 000 (44) 20 001 40 000 (29) 40 001 100 000 (17) 100 000 (9) Kunnat yhteensä (313) 17,8 19,9 21,5 24,5 31,3 31,8 Vuokra-asuntojen osuus vakinaisesti asutuista asunnoista, % 43,0 0 10 20 30 40 50 Kuvio 1.20 Vuokra-asuminen maakunnittain 2015 Uusimaa Pirkanmaa Päijät-Häme Keski-Suomi Pohjois-Savo Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Lappi Etelä-Karjala Ahvenanmaa Etelä-Savo Kymenlaakso Kainuu Kanta-Häme Pohjanmaa Satakunta Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa 32,1 32,0 31,8 31,1 30,3 30,0 29,9 29,8 29,4 28,1 28,0 27,8 27,1 26,1 26,0 25,1 24,6 22,9 38,0 Koko maa 31,8 0 5 10 15 20 25 30 35 40 Vuokra-asuntojen osuus vakinaisesti asutuista asunnoista, % 20 Tilastokeskus

Asuminen Kuvio 1.21 Vuokra-asuminen kunnittain 2015 Maakuntaraja Vuokra-asuntojen osuus vakinaisesti asutuista asunnoista, % 6,3 16,0 16,1 20,0 20,1 23,0 23,1 48,5 Vuoden 2016 aluerajat Tilastokeskus 21

Asuminen Kuvio 1.22 Keskimääräiset kuukausivuokrat suurimmissa kaupungeissa 2016 Helsinki Espoo-Kauniainen Vantaa Tampere Kehyskunnat Jyväskylä Turku Lahti Kuopio Hämeenlinna Porvoo Rovaniemi Joensuu Mikkeli Lappeenranta Kajaani Oulu Vaasa Seinäjoki Kotka Pori Kokkola Kouvola Rauma 14,14 14,04 13,13 12,63 12,35 12,27 12,17 12,14 11,97 11,92 11,87 11,63 11,61 11,46 11,41 11,41 11,41 11,06 11,00 10,93 10,51 9,91 9,75 16,16 Muu Suomi (koko maa PKS) Pääkaupunkiseutu (PKS) Koko maa Alle 20 000 asukasta 20 000 59 999 asukasta 60 000 100 000 asukasta Yli 100 000 asukasta 9,40 Neliöhinta, euroa/m 2 11,18 11,02 11,15 12,61 13,40 15,47 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 22 Tilastokeskus

JULKINEN TALOUS Sisällys 2.1 Tuloveroprosentti kunnan asukasluvun mukaan 2017 2.2 Tuloveroprosentti maakunnittain 2017 2.3 Tuloveroprosentti kunnittain 2017 2.4 Kuntien verotulot kunnan asukasluvun mukaan 2015 2.5 Kuntien verotulot maakunnittain 2015 2.6 Verotulot kunnittain 2015 2.7 Kuntien valtionosuudet kunnan asukasluvun mukaan 2015 2.8 Kuntien valtionosuudet maakunnittain 2015 2.9 Valtionosuudet kunnittain 2015 2.10 Kuntien vuosikate kunnan asukasluvun mukaan 2015 2.11 Kuntien vuosikate maakunnittain 2015 2.12 Vuosikate kunnittain 2015 2.13 Lainakanta kunnan asukasluvun mukaan 2015 2.14 Lainakanta maakunnittain 2015 2.15 Lainakanta kunnittain 2015

24 Tilastokeskus

Julkinen talous Julkinen talous Kuntien lainakanta oli keskimäärin 2 835 euroa asukasta kohti vuoden 2015 lopussa. Velattomia kuntia oli neljä: Kauniainen, Enonkoski, Jomala ja Karvia. Suurin lainakanta asukasta kohti oli Kökarissa, 8 800 euroa/asukas. Yli 100 000 asukkaan kunnissa lainaa oli eniten, yli 3 000 euroa asukasta kohti. Vähiten lainaa asukasta kohti oli 2 000 6 000 asukkaan kuntaryhmässä. Maakunnittain lainakanta asukasta kohti oli suurin Pohjois-Pohjanmaalla, matalin Ahvenanmaalla ja Satakunnassa. Kunnan lainakannalla tarkoitetaan pitkä- ja lyhytaikaista korollista vierasta pääomaa. Se lasketaan vähentämällä koko vieraasta pääomasta saadut ennakot sekä osto-, siirto- ja muut velat. Luvut sisältävät myös kunnan liikelaitosten lainat, mutta ei kunnan omistamien yhtiöiden lainoja. Tästä syystä kunnan tehtävien organisointi vaikuttaa kunnan lainakannan muodostumiseen. Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti on 19,91 vuonna 2017. Kunnittain veroprosentit vaihtelevat 16,50:n ( Jomala) ja 22,50:n ( Jämijärvi ja Savonlinna) välillä. Suurimmissa kunnissa veroprosentti on keskimäärin 19,04. Ahvenanmaalla ja Uudellamaalla tuloveroprosentti on keskimäärin alempi kuin koko maassa. Kunnallistalouden tulot koostuvat verotuloista ja valtionosuuksista. Vuonna 2015 koko maassa verotulot olivat 3 967 euroa ja valtionosuudet 1 500 euroa asukasta kohti. Kunnallistalouden tuloista siis 73 % muodostui verotuloista ja 27 % valtionosuuksista. Suhde vaihtelee kunnan koon mukaan huomattavasti. Asukasluvultaan suurimmissa kunnissa verotulojen osuus on 84 % ja pienimmissä kunnissa 51 %. Kaikkiaan 90 kunnassa valtionosuus oli suurempi kuin verotulot. Yli 100 000 asukkaan kunnissa valtionosuus asukasta kohti oli reilu 800 euroa ja verotulot 4 360 euroa. Maakunnista verotulot olivat suurimmat Uudellamaalla ja pienimmät Pohjois-Karjalassa. Valtionosuus asukasta kohti oli suurin Kainuussa ja pienin Uudellamaalla. Kunnittain verotulot vaihtelivat Getan 2 330 euroa/asukas ja Kauniaisen 6 319 euroa/asukas välillä. Valtionosuus oli suurimmillaan Ranualla 5 373 euroa asukasta kohti, ja pienimmillään Kauniaisissa, 34 euroa. Kuudentoista kunnan vuosikate oli negatiivinen, ja sen arvo vaihteli 194:n (Valtimo) ja 1 486:n (Veteli) välillä. Keskimäärin vuosikate oli 348 euroa asukasta kohti. Vuosikate osoittaa sen tulorahoituksen, joka juoksevien menojen maksamisen jälkeen jää jäljelle. Jos vuosikate jää negatiiviseksi, tulorahoitus ei riitä edes juokseviin menoihin. Kuntien ja kuntayhtymien talous ja toiminta -tilaston tiedot ovat kuntien itsensä ilmoittamia. Ahvenanmaan maakuntaan kuuluvien kuntien ja kuntayhtymien tiedot kerää Ålands statistik- och utredningsbyrå. Lähteet: Kuntaliitto; www.kunnat.net Tilastokeskus, kuntatalous; http://tilastokeskus.fi/til/kta/index.html Tilastokeskus 25

Julkinen talous Kuvio 2.1 Tuloveroprosentti kunnan asukasluvun mukaan 2017 2 001 5 000 5 001 10 000 10 001 20 000 20 001 50 000 50 001 100 000 100 000 2 000 Kunnat yhteensä 19,04 20,22 20,67 20,64 20,38 20,65 19,91 20,85 0,00 5,00 10,00 15,00 20,00 25,00 Tuloveroprosentti Kuvio 2.2 Tuloveroprosentti maakunnittain 2017 Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Kainuu Kymenlaakso Lappi Pohjois-Karjala Kanta-Häme Pohjois-Savo Etelä-Karjala Pohjanmaa Keski-Suomi Päijät-Häme Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa Satakunta Varsinais-Suomi Uusimaa Ahvenanmaa 21,63 21,23 21,15 21,12 20,96 20,82 20,78 20,76 20,68 20,63 20,62 20,47 20,46 20,44 20,27 20,19 19,92 18,86 17,61 Koko maa 19,91 0,00 5,00 10,00 15,00 20,00 25,00 Tuloveroprosentti 26 Tilastokeskus

Julkinen talous Kuvio 2.3 Tuloveroprosentti kunnittain 2017 Maakuntaraja Tuloveroprosentti 16,50 20,00 20,25 20,75 21,00 21,50 21,75 22,50 Vuoden 2017 aluerajat Tilastokeskus 27

Julkinen talous Kuvio 2.4 Kuntien verotulot kunnan asukasluvun mukaan 2015 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2016) 2 000 (44) 2 001 6 000 (112) 6 001 10 000 (58) 10 001 20 000 (44) 20 001 40 000 (29) 40 001 100 000 (17) 100 000 (9) Kunnat yhteensä (313) 3 275 3 318 3 512 3 621 3 917 3 925 3 967 4 360 0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500 4 000 4 500 5 000 Euroa/asukas Kuvio 2.5 Kuntien verotulot maakunnittain 2015 Uusimaa Etelä-Karjala Kanta-Häme Kymenlaakso Varsinais-Suomi Pohjanmaa Pirkanmaa Lappi Satakunta Päijät-Häme Ahvenanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Savo Etelä-Savo Kainuu Keski-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Karjala 3 907 3 863 3 848 3 807 3 805 3 790 3 772 3 716 3 678 3 631 3 629 3 599 3 584 3 550 3 511 3 477 3 414 3 352 4 670 Koko maa 3 967 0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500 4 000 4 500 5 000 Euroa/asukas 28 Tilastokeskus

Julkinen talous Kuvio 2.6 Verotulot kunnittain 2015 Maakuntaraja Euroa/asukas 2 330 3 200 3 201 3 400 3 401 3 700 3 701 6 319 Vuoden 2016 aluerajat Tilastokeskus 29

Julkinen talous Kuvio 2.7 Kuntien valtionosuudet kunnan asukasluvun mukaan 2015 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2016) 2 000 (44) 2 001 6 000 (112) 6 001 10 000 (58) 10 001 20 000 (44) 20 001 40 000 (29) 40 001 100 000 (17) 100 000 (9) Kunnat yhteensä (313) 847 1 460 1 460 1 500 1 959 2 439 2 991 3 187 0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500 Euroa/asukas Kuvio 2.8 Kuntien valtionosuudet maakunnittain 2015 Kainuu Lappi Etelä-Savo Pohjois-Karjala Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Savo Pohjois-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Kymenlaakso Keski-Suomi Satakunta Etelä-Karjala Päijät-Häme Varsinais-Suomi Pirkanmaa Kanta-Häme Ahvenanmaa Uusimaa 571 2 407 2 388 2 376 2 341 2 081 2 037 2 005 1 889 1 888 1 836 1 755 1 715 1 665 1 561 1 535 1 471 1 273 3 080 Koko maa 1 500 0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500 Euroa/asukas 30 Tilastokeskus

Julkinen talous Kuvio 2.9 Valtionosuudet kunnittain 2015 Maakuntaraja Euroa/asukas 34 1 700 1 701 2 500 2 501 3 400 3 401 5 373 Vuoden 2016 aluerajat Tilastokeskus 31

Julkinen talous Kuvio 2.10 Kuntien vuosikate kunnan asukasluvun mukaan 2015 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2016) 2 000 (44) 2 001 6 000 (112) 6 001 10 000 (58) 10 001 20 000 (44) 20 001 40 000 (29) 40 001 100 000 (17) 100 000 (9) Kunnat yhteensä (313) 247 0 50 100 150 200 250 300 350 400 450 500 Euroa/asukas 327 317 357 348 401 401 446 Kuvio 2.11 Kuntien vuosikate maakunnittain 2015 Ahvenanmaa Pohjois-Karjala Uusimaa Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Karjala Keski-Suomi Pohjois-Savo Pirkanmaa Kanta-Häme Varsinais-Suomi Päijät-Häme Kainuu Etelä-Savo Keski-Pohjanmaa Satakunta Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Kymenlaakso Lappi 446 427 406 370 369 349 325 322 309 287 280 265 258 253 246 232 227 193 592 Koko maa 348 0 100 200 300 400 500 600 700 Euroa/asukas 32 Tilastokeskus

Julkinen talous Kuvio 2.12 Vuosikate kunnittain 2015 Maakuntaraja Euroa/asukas 194 200 201 350 351 500 501 1 486 Vuoden 2016 aluerajat Tilastokeskus 33

Julkinen talous Kuvio 2.13 Lainakanta kunnan asukasluvun mukaan 2015 2 000 (44) 2 001 6 000 (112) 6 001 10 000 (58) 10 001 20 000 (44) 20 001 40 000 (29) 40 001 100 000 (17) 100 000 (9) Kunnat yhteensä (313) Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2016) 2 393 2 631 2 629 2 519 2 755 2 917 2 835 3 081 0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500 Euroa/asukas Kuvio 2.14 Lainakanta maakunnittain 2015 Keski-Pohjanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Keski-Suomi Kanta-Häme Pohjanmaa Uusimaa Pohjois-Savo Varsinais-Suomi Lappi Etelä-Karjala Kainuu Pirkanmaa Pohjois-Karjala Satakunta Ahvenanmaa 3 433 3 306 3 275 3 064 3 053 2 952 2 888 2 824 2 639 2 600 2 574 2 571 2 313 2 201 1 926 1 875 1 867 4 834 4 652 Koko maa 2 835 0 1 000 2 000 3 000 4 000 5 000 6 000 Euroa/asukas 34 Tilastokeskus

Julkinen talous Kuvio 2.15 Lainakanta kunnittain 2015 Maakuntaraja Euroa/asukas 0 1 800 1 801 2 500 2 501 3 300 3 301 8 800 Vuoden 2016 aluerajat Tilastokeskus 35

36 Tilastokeskus

koulutus Sisällys 3.1 Tutkinnon suorittaneet kunnan asukasluvun mukaan 2015 3.2 Väestön koulutusaste maakunnittain 2015 3.3 Tutkinnon suorittaneet kunnittain 2015 3.4 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet kunnan asukasluvun mukaan 2015 3.5 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet maakunnittain 2015 3.6 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet kunnittain 2015 3.7 Peruskoulun jälkeistä tutkintoa vailla olevat 25 29-vuotiaat sukupuolen ja kunnan asukasluvun mukaan 2015 3.8 Peruskoulun jälkeistä tutkintoa vailla olevat 25 29-vuotiaat sukupuolen mukaan maakunnittain 2015 3.9 Peruskoulun jälkeistä tutkintoa vailla olevat 25 29-vuotiaat kunnittain 2015 3.10 Kuntien opetus- ja kulttuuritoimen nettokustannukset kunnan asukasluvun mukaan 2015 3.11 Kuntien opetus- ja kulttuuritoimen nettokustannukset maakunnittain 2015 3.12 Opetus- ja kulttuuritoimen nettokustannukset kunnittain 2015

38 Tilastokeskus

Koulutus Koulutus Pelkän perusasteen suorittaneita 25 29-vuotiaita oli 56 500 vuonna 2015. Ikäryhmästä joka kuudes on perusasteen varassa, miehistä hieman alle 19 % ja naisista 14 %. Suurimmat perusasteen varassa olevien osuudet olivat alle 2 000 asukkaan kunnissa ja Ahvenanmaan maakunnassa. Vuonna 2015 oli koko 15 vuotta täyttäneestä väestöstä 70,7 % suorittanut perusasteen jälkeisen tutkinnon. Koulutettuja ihmisiä asuu eniten Kauniaisissa (81,6 %), vähiten Föglössä (50,8 %). Yli 100 000 asukkaan kunnissa osuus oli 74 %, ja alle 2 000 asukkaan kunnissa 60,6 %. Tutkinnon suorittaneella väestöllä tarkoitetaan keskiasteen tai korkea-asteen tutkinnon suorittaneita. Korkea-asteen tutkinto oli 30 prosentilla 15 vuotta täyttäneistä. Suurimmissa kaupungeissa korkea-asteen suorittaneita oli eniten, 36,8 %. Alle 2 000 asukkaan kunnissa osuus oli 17,5 %. Maakunnittain Uudellamaalla korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus oli suurin, 37 %, ja Kainuussa pienin, 23 %. Väestön koulutusrakenne kuvaa 15 vuotta täyttäneen väestön jakautumista perusasteen, keskiasteen ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneisiin. Tilastoinnissa huomioidaan henkilön korkein koulutusaste tai viimeksi suoritettu ammatillinen tutkinto. Keskiasteen koulutusta ovat ylioppilastutkinnot, ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot, ja koulutus kestää pääsääntöisesti 2 3 vuotta. Korkea-asteen koulutus jaotellaan: alin korkea-aste (mm. entiset teknikon ja sairaanhoitajan tutkinnot), alempi korkeakouluaste (ammattikorkeakoulututkinnot), ylempi korkeakouluaste (maisteritutkinnot) ja tutkijakoulutusaste (lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot). Vuonna 2015 kuntien opetus- ja kulttuuritoimen nettokustannukset olivat koko maassa 1 911 euroa asukasta kohti. Maakunnittain kustannukset olivat suurimmat Ahvenanmaalla, 2 468 euroa. Sottungan kunnan opetus- ja kulttuuritoimin nettokustannukset olivat kuntien pienimmät ja jäivät alle 1 100 euron asukasta kohti. Suurimmat menot olivat Kauniaisissa, 3 113 euroa/asukas. Lähteet: Tilastokeskus, väestön koulutusrakenne; http://tilastokeskus.fi/til/vkour/index.html Tilastokeskus, kuntatalous; http://tilastokeskus.fi/til/kta/index.html Tilastokeskus 39

Koulutus Kuvio 3.1 Tutkinnon suorittaneet kunnan asukasluvun mukaan 2015 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2016) 2 000 (44) 2 001 6 000 (112) 6 001 10 000 (58) 10 001 20 000 (44) 20 001 40 000 (29) 40 001 100 000 (17) 100 000 (9) Kunnat yhteensä (313) 60,6 63,4 66,5 68,4 70,1 71,2 70,7 74,0 0 20 40 60 80 Osuus 15 vuotta täyttäneistä, % Kuvio 3.2 Väestön koulutusaste maakunnittain 2015 Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Keski-Suomi Uusimaa Pohjois-Savo Lappi Pohjois-Karjala Varsinais-Suomi Pohjanmaa Kainuu Kanta-Häme Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Kymenlaakso Keski-Pohjanmaa Päijät-Häme Satakunta Etelä-Savo Ahvenanmaa Koko maa 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Osuus 15 vuotta täyttäneistä, % Korkea-aste Keskiaste Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa 40 Tilastokeskus

Koulutus Kuvio 3.3 Tutkinnon suorittaneet kunnittain 2015 Maakuntaraja Osuus 15 vuotta täyttäneistä, % 50,8 62,0 62,1 65,0 65,1 70,0 70,1 81,6 Vuoden 2016 aluerajat Tilastokeskus 41

Koulutus Kuvio 3.4 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet kunnan asukasluvun mukaan 2015 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2016) 2 000 (44) 17,5 2 001 6 000 (112) 19,2 6 001 10 000 (58) 22,9 10 001 20 000 (44) 25,2 20 001 40 000 (29) 40 001 100 000 (17) 100 000 (9) Kunnat yhteensä (313) 28,0 29,0 30,0 36,8 0 5 10 15 20 25 30 35 40 Osuus 15 vuotta täyttäneistä, % Kuvio 3.5 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet maakunnittain 2015 Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Kanta-Häme Pohjois-Savo Päijät-Häme Etelä-Karjala Lappi Satakunta Pohjois-Karjala Kymenlaakso Keski-Pohjanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Kainuu Ahvenanmaa 31,0 29,4 28,9 28,4 28,4 27,0 26,5 25,6 25,5 25,1 24,7 24,7 24,5 24,3 24,2 24,1 23,5 23,1 36,9 Koko maa 30,0 0 5 10 15 20 25 30 35 40 Osuus 15 vuotta täyttäneistä, % 42 Tilastokeskus

Koulutus Kuvio 3.6 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet kunnittain 2015 Maakuntaraja Osuus 15 vuotta täyttäneistä, % 10,6 18,0 18,1 21,0 21,1 25,0 25,1 57,1 Vuoden 2016 aluerajat Tilastokeskus 43

Koulutus Kuvio 3.7 Peruskoulun jälkeistä tutkintoa vailla olevat 25 29-vuotiaat sukupuolen ja kunnan asukasluvun mukaan 2015 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2016) 2 000 (44) 2 001 6 000 (112) 6 001 10 000 (58) 10 001 20 000 (44) 20 001 40 000 (29) 40 001 100 000 (17) 100 000 (9) Kunnat yhteensä (313) 0 5 10 15 20 25 Miehet, osuus miesten ikäluokasta, % Naiset, osuus naisten ikäluokasta, % Kuvio 3.8 Peruskoulun jälkeistä tutkintoa vailla olevat 25 29-vuotiaat sukupuolen mukaan maakunnittain 2015 Ahvenanmaa Uusimaa Kymenlaakso Kanta-Häme Päijät-Häme Satakunta Pohjanmaa Varsinais-Suomi Etelä-Karjala Etelä-Savo Lappi Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Kainuu Pohjois-Karjala Koko maa 0 5 10 15 20 25 30 Miehet, osuus miesten ikäluokasta, % Naiset, osuus naisten ikäluokasta, % 44 Tilastokeskus

Koulutus Kuvio 3.9 Peruskoulun jälkeistä tutkintoa vailla olevat 25 29-vuotiaat kunnittain 2015 Maakuntaraja Osuus ikäluokasta, % 0,0 13,0 13,1 17,0 17,1 20,0 20,1 35,5 Vuoden 2016 aluerajat Tilastokeskus 45

Koulutus Kuvio 3.10 Kuntien opetus- ja kulttuuritoimen nettokustannukset kunnan asukasluvun mukaan 2015 2 000 (44) 2 001 6 000 (112) 6 001 10 000 (58) 10 001 20 000 (44) 20 001 40 000 (29) 40 001 100 000 (17) 100 000 (9) Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2016) Kunnat yhteensä (313) 1 911 0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 Euroa/asukas 1 822 1 908 1 864 1 870 1 901 1 889 1 967 Kuvio 3.11 Kuntien opetus- ja kulttuuritoimen nettokustannukset maakunnittain 2015 Ahvenanmaa Kainuu Pohjanmaa Uusimaa Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa Keski-Pohjanmaa Lappi Kymenlaakso Etelä-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Savo Keski-Suomi Satakunta Pohjois-Karjala Päijät-Häme Kanta-Häme Etelä-Savo Etelä-Karjala 2 468 2 309 2 210 2 029 1 993 1 951 1 936 1 920 1 914 1 882 1 826 1 778 1 757 1 731 1 703 1 698 1 684 1 663 1 662 Koko maa 1 911 0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 Euroa/asukas 46 Tilastokeskus

Koulutus Kuvio 3.12 Opetus- ja kulttuuritoimen nettokustannukset kunnittain 2015 Maakuntaraja Euroa/asukas 1 061 1 700 1 701 1 800 1 801 2 000 2 001 3 113 Vuoden 2016 aluerajat Tilastokeskus 47

48 Tilastokeskus

maa-, metsä- ja kalatalous Sisällys 4.1 Alkutuotannon työllistävyys kunnan asukasluvun mukaan 2014 4.2 Alkutuotannon työllistävyys maakunnittain 2014 4.3 Alkutuotannon työllistävyys kunnittain 2014 4.4 Maatilayritysten viljelty peltoala kunnan asukasluvun mukaan 2015 4.5 Maatilayritysten viljelty peltoala maakunnittain 2015 4.6 Maatilayritysten viljelty peltoala kunnittain 2015 4.7 Maatilayritysten tulos kunnan asukasluvun mukaan 2015 4.8 Maatilayritysten tulos maakunnittain 2015 4.9 Maatilayritysten tulos kunnittain 2015

50 Tilastokeskus

Maa-, metsä- ja kalatalous Maa-, metsä- ja kalatalous Maatalouden yrityskohtainen tulos oli vuonna 2015 keskimäärin 15 228 euroa tarkasteltaessa kaikkien tuotantosuuntien tiloja. Maakunnittain Keski-Pohjanmaan maatilat ylsivät keskimäärin parhaaseen tulokseen. Etelä-Savossa tulos maatalouden yritystä kohti oli pienin, alle 10 000 euroa. Kunnittain yrityskohtainen tulos vaihteli alle 900 eurosta (Kaarina ja Pietarsaari) lähes 42 500 euroon (Vårdö). Tulos lasketaan vähentämällä maatalouden puhtaasta tulosta maataloudesta johtuneen velan korot sekä indeksi- ja kurssitappio. Maatalouden tulokseksi määritellään maatilayritysten tilinpäätöksessä se erä, joka siirretään yrityksen omistajille henkilökohtaiseksi maatalouden ansio- ja pääomatuloksi. Tiedot käyvät ilmi maa- ja metsätalousyritysten taloustilastosta. Alkutuotantovaltaisimpia maakuntia olivat Etelä- ja Keski-Pohjanmaa, joissa 8,6 % työllisistä työskenteli maa-, metsä- ja kalatalouden parissa vuoden 2014 työssäkäyntitilaston mukaan. Suhteellisesti vähiten nämä alat työllistivät Uudellamaalla. Koko maassa alkutuotanto työllisti 3,4 % työllisestä työvoimasta. Alle 2 000 asukkaan kuntien työllisistä 14,5 % työskenteli alkutuotannossa. Yli 100 000 asukkaan kaupungeissa alkutuotanto työllisti 0,5 % työllisistä. Kunnittain osuus vaihteli Lestijärven 33 %:n ja pääkaupunkiseudun 0,2 %:n välillä. Koko maassa maatilayritystä kohti oli viljeltyä peltoalaa keskimäärin 44,8 hehtaaria. Maakunnittain eniten viljeltyä peltoalaa oli Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa, vähiten Etelä-Savossa. Kunnittain suurimmat viljellyt peltoalat olivat Siuntiossa (79 ha/maatilayritys) ja pienimmät pohjoisen kunnissa Utsjoella ja Savukoskella (alle 15 ha). Lähteet: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto; http://tilastokeskus.fi/til/tyokay/index.html Tilastokeskus, maa- ja metsätalousyritysten taloustilasto; http://tilastokeskus.fi/til/mmtal/index.html Tilastokeskus 51

Maa-, metsä- ja kalatalous Kuvio 4.1 Alkutuotannon työllistävyys kunnan asukasluvun mukaan 2014 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2016) 2 000 (44) 2 001 6 000 (112) 6 001 10 000 (58) 10 001 20 000 (44) 20 001 40 000 (29) 40 001 100 000 (17) 100 000 (9) Kunnat yhteensä (313) 0,5 2,5 2,2 3,3 5,5 8,7 13,0 14,5 0 2 4 6 8 10 12 14 16 Osuus alueella asuvasta työllisestä työvoimasta, % Kuvio 4.2 Alkutuotannon työllistävyys maakunnittain 2014 Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Savo Kainuu Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Lappi Satakunta Keski-Suomi Ahvenanmaa Etelä-Karjala Kanta-Häme Varsinais-Suomi Kymenlaakso Päijät-Häme Pirkanmaa Uusimaa 0,6 2,4 4,0 4,0 3,8 3,7 3,4 3,2 3,2 3,0 5,0 4,9 6,7 6,6 6,4 6,0 7,6 8,6 8,6 Koko maa 3,3 0 2 4 6 8 10 Osuus maakunnassa asuvasta työllisestä työvoimasta, % 52 Tilastokeskus

Maa-, metsä- ja kalatalous Kuvio 4.3 Alkutuotannon työllistävyys kunnittain 2014 Maakuntaraja Osuus kunnassa asuvasta työllisestä työvoimasta, % 0,2 4,0 4,1 9,0 9,1 15,0 15,1 33,0 Vuoden 2016 aluerajat Tilastokeskus 53

Maa-, metsä- ja kalatalous Kuvio 4.4 Maatilayritysten viljelty peltoala kunnan asukasluvun mukaan 2015 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) 2 000 (44) 2 001 6 000 (110) 6 001 10 000 (59) 10 001 20 000 (43) 20 001 40 000 (29) 40 001 100 000 (17) 100 000 (9) Kunnat yhteensä (311) 41,6 40,4 44,6 43,9 46,1 45,8 44,8 46,3 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 Peltoala, ha/maatilayritys Kuvio 4.5 Maatilayritysten viljelty peltoala maakunnittain 2015 Uusimaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Kanta-Häme Päijät-Häme Kymenlaakso Keski-Pohjanmaa Satakunta Etelä-Pohjanmaa Pirkanmaa Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjanmaa Etelä-Karjala Ahvenanmaa Keski-Suomi Lappi Etelä-Savo 56,6 54,0 52,0 51,8 50,4 47,4 45,5 45,4 43,0 42,3 41,0 40,8 40,7 40,3 39,7 39,0 35,6 32,6 29,9 Koko maa 44,8 0 10 20 30 40 50 60 Peltoala, ha/maatilayritys 54 Tilastokeskus

Maa-, metsä- ja kalatalous Kuvio 4.6 Maatilayritysten viljelty peltoala kunnittain 2015 Maakuntaraja Peltoala, ha/maatilayritys 14,1 35,0 35,1 43,0 43,1 52,0 52,1 79,3 Ei ilmoitusta Vuoden 2017 aluerajat Tilastokeskus 55

Maa-, metsä- ja kalatalous Kuvio 4.7 Maatilayritysten tulos kunnan asukasluvun mukaan 2015 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) 2 000 (44) 2 001 6 000 (110) 6 001 10 000 (59) 10 001 20 000 (43) 20 001 40 000 (29) 40 001 100 000 (17) 100 000 (9) Kunnat yhteensä (311) 12 903 15 126 14 430 15 449 14 981 15 928 15 228 16 125 0 2 000 4 000 6 000 8 000 10 000 12 000 14 000 16 000 18 000 Tulos maataloudesta, euroa/maatilayritys Kuvio 4.8 Maatilayritysten tulos maakunnittain 2015 Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Pohjois-Savo Ahvenanmaa Pohjois-Karjala Etelä-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Pohjanmaa Kanta-Häme Satakunta Lappi Päijät-Häme Kymenlaakso Uusimaa Etelä-Karjala Pirkanmaa Keski-Suomi Etelä-Savo 21 191 17 883 17 422 17 341 16 388 15 803 15 520 15 116 15 107 14 174 13 887 13 368 13 328 12 720 12 435 11 694 10 376 9 804 30 994 Koko maa 15 228 0 5 000 10 000 15 000 20 000 25 000 30 000 35 000 Tulos maataloudesta, euroa/maatilayritys 56 Tilastokeskus

Maa-, metsä- ja kalatalous Kuvio 4.9 Maatilayritysten tulos kunnittain 2015 Maakuntaraja Tulos maataloudesta, euroa/maatilayritys 522 11 000 11 001 14 000 14 001 19 000 19 001 42 470 Ei ilmoitusta Vuoden 2017 aluerajat Tilastokeskus 57

58 Tilastokeskus

palvelut Sisällys 5.1 Palvelutoimialojen työllistävyys kunnan asukasluvun mukaan 2014 5.2 Palvelutoimialojen työllistävyys maakunnittain 2014 5.3 Palvelutoimialojen työllistävyys kunnittain 2014 5.4 Kaupan työpaikat kunnan asukasluvun mukaan 2014 5.5 Kaupan työpaikat maakunnittain 2014 5.6 Kaupan työpaikat kunnittain 2014 5.7 Vähittäiskaupan toimipaikkojen liikevaihto kunnan asukasluvun mukaan 2015 5.8 Vähittäiskaupan toimipaikkojen liikevaihto maakunnittain 2015 5.9 Vähittäiskaupan toimipaikkojen liikevaihto kunnittain 2015 5.10 Majoitus- ja ravitsemistoiminnan työpaikat kunnan asukasluvun mukaan 2014 5.11 Majoitus- ja ravitsemistoiminnan työpaikat maakunnittain 2014 5.12 Majoitus- ja ravitsemistoiminnan työpaikat kunnittain 2014 5.13 Yöpymiset majoitusliikkeissä 2016, yli 200 000 yöpymisen kunnat 5.14 Yöpymiset majoitusliikkeissä maakunnittain 2016

60 Tilastokeskus

Palvelut Palvelut Tukku- ja vähittäiskaupan (toimiala G) osuus työpaikoista oli koko maassa 11,8 % vuonna 2014. Osuus oli pienin alle 2 000 asukkaan kunnissa, Ahvenanmaan maakunnassa ja siellä Sundissa. Eniten kauppa työllisti 20 000 40 000 asukkaan kunnissa, Uudenmaan maakunnassa ja Föglön kunnassa. Vähittäiskaupan (toimiala 47, pl. moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien kauppa) liikevaihto toimipaikkojen henkilöstöä kohti oli koko maassa hieman alle 310 000 euroa. Kunnittain suurin vähittäiskaupan liikevaihto henkilöstöä kohti oli Espoossa ja pienin Janakkalassa. Maakunnittain arvo vaihteli Keski-Pohjanmaan 267 000 eurosta Ahvenanmaan 340 700 euroon. Koko palveluala työllistää eniten suurimmissa kaupungeissa. Helsingissä asuvista työllisistä 88,2 % työskenteli palvelualalla vuonna 2014. Vähäisin alojen työllistävyys oli 2 000 6 000 asukkaan kunnissa, 61,7 %, ja yksittäisistä kunnista Pyhännällä, 43,9 %. Koko maan tasolla palvelualat työllistivät kolme neljästä työllisestä. Palvelutoimialoihin luetaan toimialat G U (liite 1). Majoitus- ja ravitsemistoiminta (toimiala I) on merkittävä työllistäjä suurimmissa ja toisaalta myös pienimmissä kunnissa. Yli 100 000 kunnissa ala kattoi 3,9 % työpaikoista ja alle 2 000 asukkaan kunnissa 3,7 %. Kunnista Ahvenanmaan Getassa alalla oli lähes 22 % kaikista työpaikoista. Toisaalta Sottungassa ei ollut työssäkäyntitilaston mukaan alan työpaikkoja lainkaan vuonna 2014. Maakunnista toimialan osuus oli ylivoimaisesti merkittävin Lapissa ja vähäisin Keski-Pohjanmaalla. Ennakkotiedon mukaan Suomen majoitusliikkeissä yövyttiin 20,4 miljoonaa kertaa vuonna 2016. Uudenmaan osuus yöpymisistä oli suurin, 5,5 miljoonaa. Lapissa yövyttiin toiseksi eniten, 2,7 miljoonaa kertaa. Suurimmat kunnittaiset yöpymismäärät kirjattiin Helsingissä, lähes 3,6 miljoonaa, niistä 54 % oli ulkomaalaisten yöpymisiä. Suurin ulkomaalaisten osuus oli kuitenkin Rovaniemellä, 59 %. Tarkastelussa ovat ne kunnat, joiden majoitusliikkeissä yövyttiin yli 200 000 kertaa. Kuvion tiedot löytyvät Visit Finlandin Rudolf-tilastopalvelusta, jonka tiedot pohjautuvat Tilastokeskuksen majoitustilaston ennakkotietoihin. Majoitustilasto on Tilastokeskuksen kuukausittain tuottama tilasto, joka kuvaa majoituspalvelujen tarjontaa ja käyttöä sekä majoituspalvelujen hintatasoa Suomessa. Lähteet: Tilastokeskus, yritysrekisteri; http://tilastokeskus.fi/tup/yritysrekisteri/index.html Tilastokeskus, työssäkäynti; http://tilastokeskus.fi/til/tyokay/index.html Tilastokeskus, majoitustilasto; http://tilastokeskus.fi/til/matk/index.html Visit Finland; www.visitfinland.fi/tutkimukset-ja-tilastot/uusi-tilastopalvelu Tilastokeskus 61

Palvelut Kuvio 5.1 Palvelutoimialojen työllistävyys kunnan asukasluvun mukaan 2014 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2016) 2 000 (44) 2 001 6 000 (112) 6 001 10 000 (58) 10 001 20 000 (44) 20 001 40 000 (29) 40 001 100 000 (17) 100 000 (9) Kunnat yhteensä (313) 62,9 61,7 64,9 66,4 71,3 74,2 74,9 83,4 0 20 40 60 80 100 Osuus alueella asuvasta työllisestä työvoimasta, % Kuvio 5.2 Palvelutoimialojen työllistävyys maakunnittain 2014 Uusimaa Ahvenanmaa Kainuu Lappi Pirkanmaa Kymenlaakso Varsinais-Suomi Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Karjala Kanta-Häme Pohjois-Karjala Päijät-Häme Etelä-Savo Keski-Pohjanmaa Satakunta Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa 82,6 78,0 74,7 74,3 73,2 73,2 73,2 72,8 72,8 71,9 71,2 70,4 70,4 70,2 70,2 66,4 66,2 65,0 64,7 Koko maa 74,9 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Osuus maakunnassa asuvasta työllisestä työvoimasta, % 62 Tilastokeskus

Palvelut Kuvio 5.3 Palvelutoimialojen työllistävyys kunnittain 2014 Maakuntaraja Osuus kunnassa asuvasta työllisestä työvoimasta, % 43,9 60,0 60,1 65,0 65,1 70,0 70,1 88,2 Vuoden 2016 aluerajat Tilastokeskus 63

Palvelut Kuvio 5.4 Kaupan työpaikat kunnan asukasluvun mukaan 2014 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2016) 2 000 (44) 7,1 2 001 6 000 (112) 8,2 6 001 10 000 (58) 9,2 10 001 20 000 (44) 10,6 20 001 40 000 (29) 12,7 40 001 100 000 (17) 100 000 (9) Kunnat yhteensä (313) 12,1 11,8 12,6 0 2 4 6 8 10 12 14 Osuus työpaikoista, % Kuvio 5.5 Kaupan työpaikat maakunnittain 2014 Uusimaa Etelä-Karjala Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Päijät-Häme Pirkanmaa Etelä-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Kymenlaakso Pohjois-Savo Etelä-Savo Keski-Suomi Satakunta Lappi Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Kainuu Pohjanmaa Ahvenanmaa 12,0 11,9 11,8 11,8 11,6 11,6 11,3 10,9 10,8 10,6 10,4 10,3 10,3 10,2 10,0 9,8 9,3 9,2 13,6 Koko maa 11,8 0 2 4 6 8 10 12 14 16 Osuus työpaikoista, % 64 Tilastokeskus

Palvelut Kuvio 5.6 Kaupan työpaikat kunnittain 2014 Maakuntaraja Osuus työpaikoista, % 1,2 7,0 7,1 9,0 9,1 11,0 11,1 30,8 Vuoden 2016 aluerajat Tilastokeskus 65

Palvelut Kuvio 5.7 Vähittäiskaupan toimipaikkojen liikevaihto kunnan asukasluvun mukaan 2015 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) 2 000 (30) 2 001 6 000 (108) 6 001 10 000 (59) 10 001 20 000 (43) 20 001 40 000 (29) 40 001 100 000 (17) 100 000 (9) Kunnat yhteensä (311) 299 496 298 512 318 086 301 029 324 685 327 938 316 004 309 951 0 50 000 100 000 150 000 200 000 250 000 300 000 350 000 400 000 Euroa/henkilöstö Kuvio 5.8 Vähittäiskaupan toimipaikkojen liikevaihto maakunnittain 2015 Ahvenanmaa Uusimaa Pohjanmaa Kymenlaakso Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Etelä-Karjala Päijät-Häme Satakunta Pohjois-Savo Lappi Pohjois-Karjala Pirkanmaa Varsinais-Suomi Keski-Suomi Etelä-Savo Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa 340 740 327 535 325 945 318 584 316 321 314 090 313 830 312 559 311 314 309 829 307 581 307 098 295 478 294 598 293 699 286 181 281 812 273 532 266 956 Koko maa 309 951 0 50 000 100 000 150 000 200 000 250 000 300 000 350 000 400 000 Euroa/henkilöstö 66 Tilastokeskus

Palvelut Kuvio 5.9 Vähittäiskaupan toimipaikkojen liikevaihto kunnittain 2015 Maakuntaraja Euroa/henkilöstö 110 764 280 000 280 001 310 000 310 001 340 000 340 001 634 235 Ei ilmoitusta Vuoden 2017 aluerajat Tilastokeskus 67

Palvelut Kuvio 5.10 Majoitus- ja ravitsemistoiminnan työpaikat kunnan asukasluvun mukaan 2014 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2016) 2 000 (44) 2 001 6 000 (112) 6 001 10 000 (58) 10 001 20 000 (44) 20 001 40 000 (29) 40 001 100 000 (17) 100 000 (9) Kunnat yhteensä (313) 0 1 2 3 4 5 Osuus työpaikoista, % 3,1 3,3 3,2 3,5 3,5 3,7 3,6 3,9 Kuvio 5.11 Majoitus- ja ravitsemistoiminnan työpaikat maakunnittain 2014 Lappi Etelä-Karjala Uusimaa Ahvenanmaa Etelä-Savo Kainuu Päijät-Häme Keski-Suomi Pirkanmaa Varsinais-Suomi Kymenlaakso Satakunta Kanta-Häme Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa 4,2 3,9 3,9 3,8 3,8 3,7 3,7 3,6 3,5 3,5 3,4 3,4 3,4 3,1 3,0 2,7 2,7 2,6 5,0 Koko maa 3,6 0 1 2 3 4 5 6 Osuus työpaikoista, % 68 Tilastokeskus

Palvelut Kuvio 5.12 Majoitus- ja ravitsemistoiminnan työpaikat kunnittain 2014 Maakuntaraja Osuus työpaikoista, % 0,0 2,0 2,1 3,0 3,1 4,0 4,1 21,9 Vuoden 2016 aluerajat Tilastokeskus 69

Palvelut Kuvio 5.13 Yöpymiset majoitusliikkeissä 2016, yli 200 000 yöpymisen kunnat Helsinki Tampere Vantaa Turku Sotkamo Oulu Rovaniemi Kuusamo Kittilä (Levi) Inari (Saariselkä) Jyväskylä Lappeenranta Espoo Savonlinna Kolari (Ylläs) Vaasa Lahti Kalajoki Seinäjoki Mikkeli Hämeenlinna Pori Jämsä Maarianhamina Kotimaiset yöpyjät 0 1 000 000 2 000 000 3 000 000 4 000 000 Yöpymiset Ulkomaiset yöpyjät Kuvio 5.14 Yöpymiset majoitusliikkeissä maakunnittain 2016 Uusimaa Lappi Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Keski-Suomi Kainuu Pohjois-Savo Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Etelä-Karjala Päijät-Häme Pohjois-Karjala Ahvenanmaa Pohjanmaa Satakunta Kanta-Häme Kymenlaakso Keski-Pohjanmaa Kotimaiset yöpyjät Ulkomaiset yöpyjät 0 1 000 000 2 000 000 3 000 000 4 000 000 5 000 000 6 000 000 Yöpymiset 70 Tilastokeskus

rakentaminen Sisällys 6.1 Asuntotuotanto kunnan asukasluvun mukaan 2016 6.2 Asuntotuotanto maakunnittain 2016 6.3 Asuntotuotanto kunnittain 2016 6.4 Rakentamisen toimipaikkojen osuus kunnan asukasluvun mukaan 2017 6.5 Rakentamisen toimipaikkojen osuus maakunnittain 2017 6.6 Rakentamisen toimipaikkojen osuus kunnittain 2017 6.7 Rakentamisen toimipaikkojen liikevaihto asukasluvun mukaan 2015 6.8 Rakentamisen toimipaikkojen liikevaihto maakunnittain 2015 6.9 Rakentamisen toimipaikkojen liikevaihto kunnittain 2015 6.10 Rakentamisen toimipaikkojen henkilöstö toimialoittain maakunnittain 2015 6.11 Rakentamisen toimipaikkojen liikevaihto toimialoittain maakunnittain 2015

72 Tilastokeskus

Rakentaminen Rakentaminen Rakentamisen (toimiala F) osuus kaikista Suomen toimipaikoista oli 13,2 % vuoden 2017 helmikuussa. Alle 6 000 asukkaan kunnissa ja Ahvenanmaalla osuus oli yli 17 %. Kunnittain osuus vaihteli Kauniaisen 3,8 %:n ja Oripään 31,5 %:n välillä. Uudellamaalla rakentamisen osuus oli maakuntien pienin, 11,4 %. Tiedot pohjautuvat Tilastokeskuksen yritysrekisterin toimipaikkatietoihin. Vuonna 2015 rakentamisen toimipaikoilla oli liikevaihtoa henkilöstöä kohti keskimäärin 197 181 euroa. Yli 100 000 asukkaan kaupungeissa arvo oli huomattavasti suurempi, 235 324 euroa. Maakunnittain arvo oli suurin Kymenlaaksossa, 246 532 euroa/henkilöstö ja pienin Kainuussa, 154 644 euroa/henkilöstö. Kunnista Haminan arvo oli suurin, 698 864 euroa, ja Savitaipaleen arvo oli pienin, 95 439 euroa/ henkilöstö. Vuonna 2016 koko maassa valmistui yli 30 200 asuntoa. Suhteellisesti eniten niitä valmistui Kökarin kunnassa, yli 24 asuntoa/1 000 asukasta. Asuntorakentaminen oli vilkkainta (7,7 asuntoa/1 000 as.) yli 100 000 asukkaan kunnissa, kun valmistuneiden asuntojen määrä suhteutetaan asukaslukuun. Alle 10 000 asukkaan kunnissa asuntotuotanto oli vähäisempää, alle 3 asuntoa/1 000 as. Uudellamaalla asuntoja rakennettiin tällä mittarilla eniten ja Kainuussa vähiten. Kainuuseen ja alle 2 000 asukkaan kuntiin ei valmistunut lainkaan kerrostaloasuntoja vuonna 2016. Asuntoja ei valmistunut lainkaan 21 kuntaan. Rakennus- ja asuntotuotantotilasto kuvaa rakennusluvanvaraisen rakennustoiminnan määrää ja tuotannon volyymia. Tilasto kuvaa kotimaista rakennustuotantoa lopputuotteen näkökulmasta. Määrää tilastossa mitataan rakennushankkeen tilavuudella ja asuntojen lukumäärällä. Tiedot perustuvat kuntien rakennusvalvontaviranomaisten Väestörekisterikeskukselle toimittamiin ilmoituksiin rakennusluvanvaraisista rakennushankkeista ja rakennusvaiheista, ja ne julkaistaan kuukausittain. Julkaistut tiedot tarkentuvat perusaineiston täydentymisen ja tietojen korjaantumisen vuoksi aina koko aikasarjan osalta. Lähteet: Tilastokeskus, rakennus- ja asuntotuotanto; http://tilastokeskus.fi/til/ras/index.html Tilastokeskus, yritysrekisteri; http://tilastokeskus.fi/tup/yritysrekisteri/index.html Tilastokeskus 73

Rakentaminen Kuvio 6.1 Asuntotuotanto kunnan asukasluvun mukaan 2016 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) 2 000 (44) Kerrostaloasunnot 2 001 6 000 (110) 6 001 10 000 (59) 10 001 20 000 (42) 20 001 40 000 (29) 40 001 100 000 (17) 100 000 (9) Kunnat yhteensä (311) Muut asunnot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Valmistuneet asunnot/1 000 asukasta Kuvio 6.2 Asuntotuotanto maakunnittain 2016 Uusimaa Ahvenanmaa Pirkanmaa Keski-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Päijät-Häme Pohjois-Savo Etelä-Karjala Lappi Varsinais-Suomi Kanta-Häme Satakunta Etelä-Savo Kymenlaakso Kainuu Kerrostaloasunnot Muut asunnot Koko maa 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Valmistuneet asunnot/1 000 asukasta 74 Tilastokeskus

Rakentaminen Kuvio 6.3 Asuntotuotanto kunnittain 2016 Maakuntaraja Valmistuneet asunnot/ 1 000 asukasta 0,0 1,0 1,1 2,0 2,1 5,0 5,1 24,4 Vuoden 2017 aluerajat Tilastokeskus 75

Rakentaminen Kuvio 6.4 Rakentamisen toimipaikkojen osuus kunnan asukasluvun mukaan 2017 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) 2 000 (44) 2 001 6 000 (110) 6 001 10 000 (59) 10 001 20 000 (43) 20 001 40 000 (29) 40 001 100 000 (17) 100 000 (9) Kunnat yhteensä (311) 9,1 13,2 14,5 16,1 16,2 15,9 0 5 10 15 20 Osuus kaikista toimipaikoista, % 17,7 17,2 Kuvio 6.5 Rakentamisen toimipaikkojen osuus maakunnittain 2017 Ahvenanmaa Satakunta Etelä-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Kanta-Häme Päijät-Häme Etelä-Savo Etelä-Karjala Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Kymenlaakso Lappi Pohjois-Pohjanmaa Pohjanmaa Pirkanmaa Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Savo Uusimaa 15,6 15,5 15,4 15,1 14,8 14,7 14,1 14,1 13,9 13,6 13,2 13,2 13,1 13,0 12,9 12,6 12,3 11,3 17,4 Koko maa 13,2 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 Osuus kaikista toimipaikoista, % 76 Tilastokeskus

Rakentaminen Kuvio 6.6 Rakentamisen toimipaikkojen osuus kunnittain 2017 Maakuntaraja Osuus kaikista toimipaikoista, % 3,8 13,5 13,6 16,0 16,1 19,0 19,1 31,5 Vuoden 2017 aluerajat Tilastokeskus 77

Rakentaminen Kuvio 6.7 Rakentamisen toimipaikkojen liikevaihto asukasluvun mukaan 2015 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) 2 000 (43) 2 001 6 000 (110) 6 001 10 000 (59) 10 001 20 000 (43) 20 001 40 000 (29) 40 001 100 000 (17) 100 000 (9) Kunnat yhteensä (311) 140 318 149 883 151 442 166 103 174 883 176 535 197 181 235 324 0 50 000 100 000 150 000 200 000 250 000 Euroa/henkilöstö Kuvio 6.8 Rakentamisen toimipaikkojen liikevaihto maakunnittain 2015 Kymenlaakso Uusimaa Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa Pohjanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Savo Etelä-Karjala Päijät-Häme Ahvenanmaa Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Keski-Suomi Lappi Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa Etelä-Savo Satakunta Kainuu 246 532 222 249 204 710 202 007 191 177 179 026 178 198 175 596 174 715 173 656 172 155 172 063 171 061 168 188 167 281 166 331 162 106 160 928 154 644 Koko maa 197 181 0 50 000 100 000 150 000 200 000 250 000 300 000 Euroa/henkilöstö 78 Tilastokeskus

Rakentaminen Kuvio 6.9 Rakentamisen toimipaikkojen liikevaihto kunnittain 2015 Maakuntaraja Euroa/henkilöstö 95 439 125 000 125 001 145 000 145 001 175 000 175 001 698 864 Ei ilmoitusta Vuoden 2017 aluerajat Tilastokeskus 79

Rakentaminen Kuvio 6.10 Rakentamisen toimipaikkojen henkilöstö toimialoittain maakunnittain 2015 Etelä-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Lappi Päijät-Häme Keski-Suomi Kymenlaakso Satakunta Kainuu Varsinais-Suomi Kanta-Häme Etelä-Savo Uusimaa Keski-Pohjanmaa Pirkanmaa Etelä-Pohjanmaa Ahvenanmaa Pohjanmaa Koko maa 0 2 4 6 8 10 12 14 Osuus kaikista toimipaikoista, % Talonrakentaminen Maa- ja vesirakentaminen Erikoistunut rakennustoiminta Kuvio 6.11 Rakentamisen toimipaikkojen liikevaihto toimialoittain maakunnittain 2015 Pohjois-Pohjanmaa Kymenlaakso Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Savo Etelä-Savo Päijät-Häme Keski-Suomi Varsinais-Suomi Pirkanmaa Kanta-Häme Etelä-Pohjanmaa Etelä-Karjala Ahvenanmaa Keski-Pohjanmaa Satakunta Pohjanmaa Uusimaa Lappi Koko maa 0 2 4 6 8 10 12 14 Osuus kaikista toimipaikoista, % Talonrakentaminen Maa- ja vesirakentaminen Erikoistunut rakennustoiminta 80 Tilastokeskus

sosiaaliturva Sisällys 7.1 Terveys- ja sosiaalipalvelujen työpaikat kunnan asukasluvun mukaan 2014 7.2 Terveys- ja sosiaalipalvelujen työpaikat maakunnittain 2014 7.3 Terveys- ja sosiaalipalvelujen työpaikat kunnittain 2014 7.4 Toimeentulotuen saajat kunnan asukasluvun mukaan 2015 7.5 Toimeentulotuen saajat maakunnittain 2015 7.6 Toimeentulotuen saajat kunnittain 2015 7.7 Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset kunnan asukasluvun mukaan 2015 7.8 Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset maakunnittain 2015

82 Tilastokeskus

Sosiaaliturva Sosiaaliturva Suomen väestöstä 7,3 % sai toimeentulotukea vuonna 2015. Kotitalouden kaikki toimeentulotuen saajat on tähän tilastoon laskettu erikseen eli myös lapset ovat mukana. Toimeentulotuen saajien väestöosuus kasvaa kuntakoon mukana. Yli 100 000 asukkaan kunnissa toimeentulotukea sai 9,2 % väestöstä. Maakuntatasolla osuus oli suurin Uudellamaalla, 8,6 %, ja pienin Ahvenanmaalla, 2,8 %. Kotkan, Kemin ja Lieksan kaupungeissa toimeentulotukea sai yli 11 % väestöstä. Vähimmillään osuus oli Jomalan ja Föglön kunnissa. Toimeentulotukea voi saada henkilö tai perhe, jonka tulot ja varat eivät riitä välttämättömiin jokapäiväisiin menoihin. Toimeentulotuen vuositilaston tiedot vuodelta 2015 perustuvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimeentulotukirekisteriin, johon kerättiin kunnilta tietoja toimeentulotukea saaneista kotitalouksista. Joka kuudes työpaikka oli sosiaali- ja terveyspalvelun toimialoilla vuoden 2014 työssäkäyntitilaston mukaan. Näiden alojen osuus työpaikoista oli suurin kunnissa, joiden asukasluku oli 40 000 100 000. Maakunnittain sosiaali- ja terveysalan osuus oli suurin Etelä-Savossa ja pienin Uudellamaalla. Kunnittain osuus vaihteli Pukkilan 4,1 %:n ja Muhoksen 33,3 %:n välillä. Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannus koko maassa oli 3 262 euroa asukasta kohti. Maakunnittain Kainuussa, Lapissa ja Etelä-Savossa kustannukset olivat suurimmat ja Uudellamaalla pienimmät. Kuntakoon mukaan nettokustannukset olivat suurimmat alle 2 000 asukkaan kunnissa ja pienimmät yli 100 000 asukkaan kunnissa. Lähteet: Tilastokeskus, työssäkäynti; http://tilastokeskus.fi/til/tyokay/index.html Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Sotkanet; https://www.sotkanet.fi/sotkanet/fi/index Tilastokeskus, kuntatalous; http://tilastokeskus.fi/til/kta/index.html Tilastokeskus 83

Sosiaaliturva Kuvio 7.1 Terveys- ja sosiaalipalvelujen työpaikat kunnan asukasluvun mukaan 2014 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2016) 2 000 (44) 2 001 6 000 (112) 6 001 10 000 (58) 10 001 20 000 (44) 20 001 40 000 (29) 40 001 100 000 (17) 100 000 (9) Kunnat yhteensä (313) 15,5 16,2 17,5 17,5 17,0 17,6 18,4 19,2 0 5 10 15 20 25 Osuus työpaikoista, % Kuvio 7.2 Terveys- ja sosiaalipalvelujen työpaikat maakunnittain 2014 Etelä-Savo Kainuu Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Lappi Pohjois-Pohjanmaa Kymenlaakso Varsinais-Suomi Päijät-Häme Satakunta Pohjanmaa Pirkanmaa Keski-Suomi Ahvenanmaa Kanta-Häme Etelä-Karjala Uusimaa 13,8 21,2 20,4 20,3 20,0 19,5 19,4 19,3 18,8 18,6 18,5 18,3 18,1 18,1 17,8 17,8 17,4 16,9 15,6 Koko maa 17,0 0 5 10 15 20 25 Osuus työpaikoista, % 84 Tilastokeskus

Sosiaaliturva Kuvio 7.3 Terveys- ja sosiaalipalvelujen työpaikat kunnittain 2014 Maakuntaraja Osuus työpaikoista, % 4,1 15,0 15,1 18,0 18,1 20,0 20,1 33,3 Vuoden 2016 aluerajat Tilastokeskus 85

Sosiaaliturva Kuvio 7.4 Toimeentulotuen saajat kunnan asukasluvun mukaan 2015 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) 2 000 (44) 5,1 2 001 6 000 (110) 6 001 10 000 (59) 10 001 20 000 (43) 20 001 40 000 (29) 40 001 100 000 (17) 100 000 (9) Kunnat yhteensä (311) 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Toimeentulotuen saaneet, % väestöstä 5,2 5,4 5,7 6,2 7,1 7,3 9,2 Kuvio 7.5 Toimeentulotuen saajat maakunnittain 2015 Uusimaa Pohjois-Karjala Kymenlaakso Keski-Suomi Pirkanmaa Pohjois-Savo Päijät-Häme Lappi Kainuu Kanta-Häme Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Savo Varsinais-Suomi Satakunta Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Ahvenanmaa 2,8 8,6 8,2 7,8 7,7 7,7 7,7 7,4 7,2 7,0 6,5 6,4 6,4 6,4 6,0 5,9 5,5 5,4 5,0 Koko maa 7,3 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Toimeentulotuen saaneet, % väestöstä 86 Tilastokeskus

Sosiaaliturva Kuvio 7.6 Toimeentulotuen saajat kunnittain 2015 Maakuntaraja Toimeentulotuen saaneet, % väestöstä 1,1 4,0 4,1 5,5 5,6 7,0 7,1 11,8 Ei ilmoitusta Vuoden 2017 aluerajat Tilastokeskus 87

Sosiaaliturva Kuvio 7.7 Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset kunnan asukasluvun mukaan 2015 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2016) 2 000 (31) 4 159 2 001 6 000 (110) 3 870 6 001 10 000 (58) 3 554 10 001 20 000 (43) 3 311 20 001 40 000 (29) 3 168 40 001 100 000 (17) 3 298 100 000 (9) 3 064 Kunnat yhteensä (297) 3 262 0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500 4 000 4 500 Euroa/asukas Kuvio 7.8 Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset maakunnittain 2015 Kainuu Lappi Etelä-Savo Pohjois-Savo Kymenlaakso Pohjois-Karjala Etelä-Pohjanmaa Etelä-Karjala Satakunta Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Päijät-Häme Keski-Suomi Varsinais-Suomi Kanta-Häme Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa Uusimaa 3 872 3 834 3 830 3 642 3 639 3 557 3 455 3 406 3 402 3 385 3 349 3 292 3 252 3 240 3 231 3 154 3 151 2 987 Manner-Suomi 3 262 0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500 4 000 4 500 88 Tilastokeskus

teollisuus Sisällys 8.1 Jalostuksen työllistävyys kunnan asukasluvun mukaan 2014 8.2 Jalostuksen työllistävyys maakunnittain 2014 8.3 Jalostuksen työllistävyys kunnittain 2014 8.4 Teollisuustoimipaikat kunnan asukasluvun mukaan 2017 8.5 Teollisuustoimipaikat maakunnittain 2017 8.6 Teollisuustoimipaikat kunnittain 2017 8.7 Teollisuuden toimipaikkojen liikevaihto kunnan asukasluvun mukaan 2015 8.8 Teollisuuden toimipaikkojen liikevaihto maakunnittain 2015 8.9 Teollisuuden toimipaikkojen liikevaihto kunnittain 2015

90 Tilastokeskus

Teollisuus Teollisuus Teollisuuden (toimiala C) toimipaikkoja on suhteellisesti eniten alle 2 000 asukkaan kunnissa, 8,7 teollisuustoimipaikkaa tuhatta asukasta kohti. Suhde on yli 100 000 asukkaan kunnissa 3,2 ja koko maassa 4,8. Maakunnittain teollisuuden osuus toimipaikoista on suurin Etelä-Pohjanmaalla ja pienin Uudellamaalla. Kunnittain Kustavissa suhde on suurin, hieman alle 19 toimipaikkaa tuhatta asukasta kohti. Sottungassa ei ollut yhtään teollisuuden toimipaikkaa helmikuussa 2017. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterin toimipaikka-aineistoon. Aineisto sisältää liiketoiminnasta arvolisäverovelvollisten ja/tai työnantajina toimivien yritysten, yksityisten elinkeinonharjoittajien ja voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen toimipaikat. Vuoden 2015 tilastojen mukaan teollisuuden toimipaikkojen liikevaihto henkilöstöä kohden oli suurin yli 100 000 asukkaan kunnissa ja pienin 2 000 6 000 asukkaan kunnissa. Maakunnittain Lapissa tämä suhde oli suurin ja Kainuussa pienin. Kunnittain arvo vaihteli Porvoon 1,6 miljoonasta eurosta Sundin reiluun 29 000 euroon. Liikevaihtotieto perustuu Tilastokeskuksen kunnittaiseen toimipaikkatilastoon. Tilaston tiedot perustuvat hallinnollisiin aineistoihin ja tiedonkeruuseen yrityksiltä ja yritysten toimipaikoilta. Jalostusala työllistää suhteellisesti eniten 10 000 20 000 asukkaan kunnissa ja vähiten yli 100 000 asukkaan kunnissa. Yksittäisten kuntien osuudet olivat Kumlingen 4 %:n ja Luodon 42,1 %:n välillä vuonna 2014. Maakunnittain jalostuksen merkitys työllistäjänä oli suurin Pohjanmaalla ja Satakunnassa. Koko maassa jalostuksen osuus kaikista työllisistä oli 20,6 %. Tiedot käyvät ilmi työssäkäyntitilaston vuoden 2014 aineistosta. Jalostustoimialoihin kuuluu teollisuuden lisäksi kaivostoiminta ja louhinta (B), sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta (D), vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto (E), jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito sekä rakentaminen (F). Lähteet: Tilastokeskus, työssäkäynti; http://tilastokeskus.fi/til/tyokay/index.html Tilastokeskus, yritysrekisteri; http://tilastokeskus.fi/tup/yritysrekisteri/index.html Tilastokeskus 91

Teollisuus Kuvio 8.1 Jalostuksen työllistävyys kunnan asukasluvun mukaan 2014 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2016) 2 000 (44) 2 001 6 000 (112) 6 001 10 000 (58) 10 001 20 000 (44) 20 001 40 000 (29) 40 001 100 000 (17) 100 000 (9) 15,1 Kunnat yhteensä (313) 20,1 23,7 25,1 26,8 25,1 22,5 20,6 0 5 10 15 20 25 30 Osuus alueella asuvasta työllisestä työvoimasta, % Kuvio 8.2 Jalostuksen työllistävyys maakunnittain 2014 Satakunta Pohjanmaa Päijät-Häme Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Etelä-Karjala Keski-Pohjanmaa Pirkanmaa Kymenlaakso Varsinais-Suomi Pohjois-Karjala Keski-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Savo Pohjois-Savo Lappi Kainuu Uusimaa Ahvenanmaa 28,7 27,9 25,6 25,5 25,1 24,0 24,0 23,2 22,5 22,4 21,9 21,9 21,9 20,9 19,4 19,1 17,5 15,7 14,6 Koko maa 20,6 0 5 10 15 20 25 30 35 Osuus maakunnassa asuvasta työllisestä työvoimasta, % 92 Tilastokeskus

Teollisuus Kuvio 8.3 Jalostuksen työllistävyys kunnittain 2014 Maakuntaraja Osuus kunnassa asuvasta työllisestä työvoimasta, % 4,0 19,0 19,1 24,0 24,1 27,0 27,1 42,1 Vuoden 2016 aluerajat Tilastokeskus 93

Teollisuus Kuvio 8.4 Teollisuustoimipaikat kunnan asukasluvun mukaan 2017 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) 2 000 (44) 2 001 6 000 (110) 6 001 10 000 (59) 10 001 20 000 (43) 20 001 40 000 (29) 40 001 100 000 (17) 100 000 (9) Kunnat yhteensä (311) 3,2 4,6 4,8 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 5,4 Toimipaikkoja/1 000 asukasta 6,9 6,9 6,8 8,7 Kuvio 8.5 Teollisuustoimipaikat maakunnittain 2017 Etelä-Pohjanmaa Satakunta Ahvenanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Päijät-Häme Kanta-Häme Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Keski-Suomi Lappi Pohjois-Savo Kymenlaakso Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Uusimaa 7,1 6,7 6,5 6,2 6,2 5,8 5,8 5,8 5,3 4,8 4,7 4,7 4,6 4,6 4,3 4,0 3,5 3,3 8,7 Koko maa 4,8 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Toimipaikkoja/1 000 asukasta 94 Tilastokeskus

Teollisuus Kuvio 8.6 Teollisuustoimipaikat kunnittain 2017 Maakuntaraja Toimipaikkoja/1 000 asukasta 0,0 5,0 5,1 6,5 6,6 8,5 8,6 18,7 Vuoden 2017 aluerajat Tilastokeskus 95

Teollisuus Kuvio 8.7 Teollisuuden toimipaikkojen liikevaihto kunnan asukasluvun mukaan 2015 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) 2 000 (43) 283 932 2 001 6 000 (109) 6 001 10 000 (58) 10 001 20 000 (43) 20 001 40 000 (29) 40 001 100 000 (17) 100 000 (9) Kunnat yhteensä (311) 224 268 255 102 285 475 403 123 407 222 457 636 512 536 0 100 000 200 000 300 000 400 000 500 000 600 000 Euroa/henkilöstö Kuvio 8.8 Teollisuuden toimipaikkojen liikevaihto maakunnittain 2015 Lappi Uusimaa Etelä-Karjala Satakunta Kymenlaakso Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Kanta-Häme Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Ahvenanmaa Pohjois-Karjala Etelä-Savo Kainuu 461 213 384 283 378 560 364 723 350 878 318 976 315 026 312 526 289 385 287 668 277 622 275 232 270 286 268 894 258 360 198 354 163 985 661 339 905 280 Koko maa 407 222 0 200 000 400 000 600 000 800 000 1 000 000 Euroa/henkilöstö 96 Tilastokeskus

Teollisuus Kuvio 8.9 Teollisuuden toimipaikkojen liikevaihto kunnittain 2015 Maakuntaraja Euroa/henkilöstö 29 417 150 000 150 001 210 000 210 001 310 000 310 001 1 623 692 Ei ilmoitusta Vuoden 2017 aluerajat Tilastokeskus 97

98 Tilastokeskus

Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta Sisällys 9.1 informaatiosektorin toimipaikat kunnan asukasluvun mukaan 2017 9.2 informaatiosektorin toimipaikat maakunnittain 2017 9.3 Informaatiosektorin toimipaikat yli 20 000 asukkaan kunnissa 2017 9.4 informaatiosektorin työpaikat kunnan asukasluvun mukaan 2014 9.5 informaatiosektorin työpaikat maakunnittain 2014 9.6 Tutkimus- ja kehittämistoimen henkilöstö maakunnittain 2015 9.7 Tutkimus- ja kehittämistoimen menojen osuus koko maasta maakunnittain 2015 9.8 Tutkimus- ja kehittämistoimen menot maakunnittain 2015

100 Tilastokeskus

Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta Informaatiosektorin työpaikkojen osuus kaikista työpaikosta oli koko maassa 7 prosenttia vuonna 2014. Yli 100 000 asukkaan kunnissa osuus oli huomattavasti tätä suurempi, yli 11 %, ja alle 2 000 asukkaan kunnissa taas pienempi, 1,3 %. Uudellamaalla osuus oli maakuntien suurin ja Etelä-Pohjanmaalla pienin. Informaatiosektoriin kuuluu ICT-sektori (tavara- ja palvelutuotanto) sekä sisältötuotanto. Määritelmä perustuu OECD:n suositukseen. Sisältötuotannosta on käytetty tässä julkaisussa laajaa määritelmää, joka kattaa useita eri toimialoja eri toimialaryhmistä (liite 1). Informaatiosektorin toimipaikkoja on reilut 25 500 vuonna 2017. Eniten toimipaikkoja on sisältötuotannon toimialalla. Väestömäärään suhteutettuna eniten informaatioalan toimipaikkoja on yli 100 000 asukkaan kaupungeissa, 7,9 toimipaikkaa tuhatta asukasta kohti. Koko maassa suhde on 4,8. Aihetta tarkastellaan kunnittain yli 20 000 asukkaan kuntien osalta, joissa sektorin merkitys on suurin Helsingissä (12,1 toimipaikkaa/1 000 asukasta). Maakunnittain toimipaikkoja on suhteellisesti eniten Uudellamaalla ja vähiten Keski-Pohjanmaalla. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterin toimipaikka-aineistoon helmikuulta 2017. Aineisto sisältää liiketoiminnasta arvolisäverovelvollisten ja/tai työnantajina toimivien yritysten, yksityisten elinkeinonharjoittajien ja voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen toimipaikat. Vuonna 2015 tutkimus- ja tuotekehitystehtävissä työskenteli 76 090 henkilöä, ja heistä yli puolet toimi yrityssektorilla. Uudellamaalla työskenteli koko maan t&k-henkilöstöstä yli 46 % ja siellä käytettiin koko maan t&k-menoista yli 48 %. Myös asukaslukuun suhteutettuna tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot olivat suurimmat Uudellamaalla. Tutkimus- ja kehittämistoimintatilasto kuvaa tutkimukseen sekä tuote- ja prosessikehittämiseen käytettyjä resursseja. T&k-tietoja tarkastellaan sektoreittain, maakunnittain ja seutukunnittain. Tilasto perustuu yrityksiltä, yliopistoilta, yliopistollisilta sairaaloilta ja ammattikorkeakouluilta sekä valtion tutkimuslaitoksilta ja muilta julkisen sektorin organisaatioilta saatuihin tietoihin. Lähteet: Tilastokeskus, tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta; http://tilastokeskus.fi/til/ttt.html Tilastokeskus, yritysrekisteri; http://tilastokeskus.fi/tup/yritysrekisteri/index.html Tilastokeskus, työssäkäynti; http://tilastokeskus.fi/til/tyokay/index.html Tilastokeskus 101

Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta Kuvio 9.1 Informaatiosektorin toimipaikat kunnan asukasluvun mukaan 2017 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) 2 000 (44) 2,3 2 001 6 000 (110) 1,9 6 001 10 000 (59) 2,4 10 001 20 000 (43) 20 001 40 000 (29) 2,9 3,1 40 001 100 000 (17) 100 000 (9) Kunnat yhteensä (311) 3,4 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Toimipaikkoja/1 000 asukasta 4,8 7,9 Kuvio 9.2 Informaatiosektorin toimipaikat maakunnittain 2017 Uusimaa Ahvenanmaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Kanta-Häme Päijät-Häme Etelä-Savo Satakunta Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kymenlaakso Lappi Kainuu Keski-Pohjanmaa 3,8 3,6 3,4 3,3 3,0 2,8 2,6 2,5 2,5 2,5 2,4 2,4 2,4 2,3 2,1 4,5 5,4 6,9 8,1 Koko maa 4,8 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Toimipaikkoja/1 000 asukasta 102 Tilastokeskus

Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta Kuvio 9.3 Informaatiosektorin toimipaikat yli 20 000 asukkaan kunnissa 2017 Helsinki Espoo Tampere Turku Kirkkonummi Raasepori Jyväskylä Oulu Vihti Vaasa Porvoo Vantaa Lempäälä Nurmijärvi Kaarina Kerava Riihimäki Salo Tuusula Hämeenlinna Kangasala Kuopio Lohja Järvenpää Nokia Seinäjoki Hyvinkää Pori Lahti Joensuu Ylöjärvi Mikkeli Raisio Savonlinna Lappeenranta Sastamala Rovaniemi Kajaani Kotka Rauma Varkaus Mäntsälä Kouvola Kokkola Tornio Hollola Valkeakoski Iisalmi Hamina Kemi Imatra Jämsä Siilinjärvi Kurikka Raahe 6,2 5,7 5,3 5,1 5,1 5,0 4,9 4,7 4,6 4,6 4,4 4,2 3,9 3,8 3,8 3,8 3,7 3,6 3,4 3,4 3,3 3,3 3,3 3,3 3,3 3,3 3,2 3,2 3,2 3,2 3,2 3,1 3,0 2,9 2,9 2,8 2,7 2,6 2,4 2,4 2,3 2,3 2,2 2,2 2,1 1,9 1,8 1,6 1,6 1,3 1,3 1,2 8,8 8,2 12,1 Koko maa 4,8 0 2 4 6 8 10 12 14 Toimipaikkoja/1 000 asukasta Tilastokeskus 103

Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta Kuvio 9.4 Informaatiosektorin työpaikat kunnan asukasluvun mukaan 2014 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) 2 000 (44) 1,3 2 001 6 000 (110) 6 001 10 000 (59) 10 001 20 000 (43) 20 001 40 000 (29) 40 001 100 000 (17) 100 000 (9) Kunnat yhteensä (311) 1,9 1,9 2,4 3,2 4,5 7,0 11,3 0 2 4 6 8 10 12 Osuus työpaikoista, % Kuvio 9.5 Informaatiosektorin työpaikat maakunnittain 2014 Uusimaa Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Keski-Suomi Ahvenanmaa Kanta-Häme Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Pohjanmaa Kainuu Etelä-Savo Etelä-Karjala Päijät-Häme Keski-Pohjanmaa Lappi Kymenlaakso Satakunta Etelä-Pohjanmaa 5,2 4,9 4,4 4,1 4,0 3,9 3,7 3,7 3,6 3,5 3,5 3,2 2,8 2,7 2,4 5,9 7,3 8,0 10,9 Koko maa 7,0 0 2 4 6 8 10 12 Osuus työpaikoista, % 104 Tilastokeskus

Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta Kuvio 9.6 Tutkimus- ja kehittämistoimen henkilöstö maakunnittain 2015 Uusimaa Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjanmaa Pohjois-Karjala Kanta-Häme Etelä-Karjala Satakunta Lappi Päijät-Häme Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Kymenlaakso Kainuu Keski-Pohjanmaa Ahvenanmaa Yritykset Korkeakoulusektori Julkinen sektori + YVT 0 5 000 10 000 15 000 20 000 25 000 30 000 35 000 40 000 YVT = Yksityinen voittoa tavoittelematon toiminta Henkilöä Kuvio 9.7 Tutkimus- ja kehittämistoimen menojen osuus koko maasta maakunnittain 2015 Uusimaa Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Etelä-Karjala Satakunta Pohjois-Karjala Päijät-Häme Kanta-Häme Lappi Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Kymenlaakso Kainuu Keski-Pohjanmaa Ahvenanmaa 3,7 3,5 2,4 1,9 1,5 1,3 1,2 1,2 0,9 0,7 0,7 0,5 0,3 0,3 0,1 12,7 10,8 8,0 48,2 0 10 20 30 40 50 60 Osuus koko maasta, % Tilastokeskus 105

Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta Kuvio 9.8 Tutkimus- ja kehittämistoimen menot maakunnittain 2015 Uusimaa Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa Pohjanmaa Varsinais-Suomi Etelä-Karjala Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Satakunta Kanta-Häme Päijät-Häme Lappi Keski-Pohjanmaa Etelä-Savo Kainuu Etelä-Pohjanmaa Kymenlaakso Ahvenanmaa 590 481 414 406 371 317 267 264 264 224 175 124 879 761 1 028 1 252 1 614 1 525 1 805 Koko maa 1 106 0 200 400 600 800 1 000 1 200 1 400 1 600 1 800 2 000 Euroa/asukas 106 Tilastokeskus

tulot ja kulutus Sisällys 10.1 Valtionveronalaiset tulot kunnan asukasluvun mukaan 2015 10.2 Valtionveronalaiset tulot maakunnittain 2015 10.3 Valtionveronalaiset tulot kunnittain 2015 10.4 Asuntovelat kunnan asukasluvun mukaan 2015 10.5 Asuntovelat maakunnittain 2015 10.6 Asuntovelat kunnittain 2015

108 Tilastokeskus

Tulot ja kulutus Tulot ja kulutus Tulonsaajat ansaitsivat keskimäärin 28 750 euroa valtionveronalaisia tuloja vuonna 2015. Tulot ovat keskimäärin sitä suuremmat mitä suuremmassa kunnassa tulonsaaja asuu. Alle 2 000 asukkaan kunnissa asuvien tulonsaajien valtionveronalaiset tulot olivat keskimäärin 24 400 euroa, yli 100 000 asukkaan kunnissa asuvilla yli 30 800 euroa. Maakunnittain eniten tuloja oli Uudellamaalla asuvilla ja vähiten Pohjois-Karjalassa asuvilla. Kunnittain tulonsaajaa kohti lasketut tulot vaihtelivat 20 215 euron (Kivijärvi) ja 60 302 euron (Kauniainen) välillä. Veronalaiset tulot -tilasto kuvaa yksityisten henkilöiden veronalaisia tuloja, vähennyksiä, velkoja ja verotusta. Tilaston perusaineisto on poimittu verohallinnon tietokannasta ja kattaa kaikki vuoden aikana veronalaisia tuloja saaneet. Asuntovelkaa oli suhteellisesti eniten suurissa kaupungeissa, keskimäärin yli 112 000 euroa asuntovelallista asuntokuntaa kohti. Alle 2 000 asukkaan kunnissa asuntovelkaa oli huomattavasti vähemmän, 72 600 euroa. Kauniaisissa asuvilla oli eniten asumiseen liittyvää velkaa, 207 900 euroa, ja rautavaaralaisilla vähiten, hieman yli 36 300 euroa asuntovelallista asuntokuntaa kohti. Keskimääräinen asuntovelka koko maassa oli 95 740 euroa, mikä oli 1,7 prosenttia edellisvuotta enemmän. Asuntovelallisilla asuntokunnilla oli velkaa keskimäärin 219 prosenttia käytettävissä olevista vuosituloistaan vuonna 2015. Velkaantumistilasto kuvaa yksityisten henkilöiden ja asuntokuntien velkoja. Tilaston perusaineisto on poimittu verohallinnon tietokannasta ja yhdistetty tulonjaon kokonaistilaston tietoihin. Verottaja saa tiedot luotoista ja koroista lainatyypeittäin rahoituslaitosten ja muiden luotonantajien vuosi-ilmoituksilta. Tulonjaon kokonaisaineisto on koko väestön kattava rekisteriaineisto, jonka kaikki tiedot kerätään hallinnollisista rekistereistä. Lähteet: Tilastokeskus, veronalaiset tulot; http://tilastokeskus.fi/til/tvt/index.html Tilastokeskus, velkaantumistilasto; http://tilastokeskus.fi/til/velk/index.html Tilastokeskus 109

Tulot ja kulutus Kuvio 10.1 Valtionveronalaiset tulot kunnan asukasluvun mukaan 2015 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2016) 2 000 (44) 2 001 6 000 (112) 6 001 10 000 (58) 10 001 20 000 (44) 20 001 40 000 (29) 40 001 100 000 (17) 100 000 (9) Kunnat yhteensä (313) 24 427 24 603 26 458 27 206 28 951 28 181 28 750 30 820 0 5 000 10 000 15 000 20 000 25 000 30 000 35 000 Euroa/tulonsaaja Kuvio 10.2 Valtionveronalaiset tulot maakunnittain 2015 Uusimaa Ahvenanmaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Kanta-Häme Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kymenlaakso Päijät-Häme Satakunta Etelä-Karjala Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Lappi Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Kainuu Pohjois-Karjala 33 120 31 083 28 231 28 201 27 945 27 552 27 231 26 796 26 792 26 704 26 694 26 188 26 046 25 911 25 855 25 610 24 906 24 514 24 183 Koko maa 28 750 0 5 000 10 000 15 000 20 000 25 000 30 000 35 000 Euroa/tulonsaaja 110 Tilastokeskus

Tulot ja kulutus Kuvio 10.3 Valtionveronalaiset tulot kunnittain 2015 Maakuntaraja Euroa/tulonsaaja 20 215 23 000 23 001 25 500 25 501 27 600 27 601 60 302 Vuoden 2016 aluerajat Tilastokeskus 111

Tulot ja kulutus Kuvio 10.4 Asuntovelat kunnan asukasluvun mukaan 2015 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2016) 2 000 (44) 2 001 6 000 (112) 6 001 10 000 (58) 10 001 20 000 (44) 20 001 40 000 (29) 40 001 100 000 (17) 100 000 (9) Kunnat yhteensä (313) 72 594 72 479 80 654 86 504 92 162 90 652 95 735 112 125 0 20 000 40 000 60 000 80 000 100 000 120 000 Euroa asuntovelallista asuntokuntaa kohti Kuvio 10.5 Asuntovelat maakunnittain 2015 Uusimaa Ahvenanmaa Pirkanmaa Pohjanmaa Varsinais-Suomi Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Pohjois-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Päijät-Häme Etelä-Pohjanmaa Etelä-Karjala Pohjois-Karjala Satakunta Etelä-Savo Kymenlaakso Lappi Kainuu 93 806 92 633 91 688 87 931 87 659 86 137 85 239 82 937 82 628 82 325 76 695 75 434 74 260 73 506 72 170 71 354 69 454 123 153 117 583 Koko maa 95 735 0 20 000 40 000 60 000 80 000 100 000 120 000 140 000 Euroa asuntovelallista asuntokuntaa kohti 112 Tilastokeskus

Tulot ja kulutus Kuvio 10.6 Asuntovelat kunnittain 2015 Maakuntaraja Euroa asuntovelallista asuntokuntaa kohti 36 326 60 500 60 501 71 900 71 901 89 500 89 501 207 902 Vuoden 2016 aluerajat Tilastokeskus 113

114 Tilastokeskus

TYÖMARKKINAT Sisällys 11.1 Työllisten määrän muutos kunnan asukasluvun mukaan 2014 2015 11.2 Työllisten määrän muutos maakunnittain 2014 2015 11.3 Työllisten määrän muutos kunnittain 2014 2015 11.4 Työllisten määrän muutos työssäkäyntialueittain 2014 2015 11.5 Työllisyysaste kunnan asukasluvun mukaan 2015 11.6 Työllisyysaste maakunnittain 2015 11.7 Työllisyysaste kunnittain 2015 11.8 Työllisyysaste työssäkäyntialueittain 2014 11.9 Työpaikkaomavaraisuus kunnan asukasluvun mukaan 2014 11.10 Työpaikkaomavaraisuus maakunnittain 2014 11.11 Työpaikkaomavaraisuus kunnittain 2014 11.12 Työpaikkaomavaraisuus työssäkäyntialueittain 2014 11.13 Asuinkunnassaan työssäkäyvät kunnan asukasluvun mukaan 2014 11.14 Asuinkunnassaan työssäkäyvät maakunnittain 2014 11.15 Asuinkunnassaan työssäkäyvät 2014 11.16 Asuinkunnassaan työssäkäyvät työssäkäyntialueittain 2014 11.17 Taloudellinen huoltosuhde kunnan asukasluvun mukaan 2015 11.18 Taloudellinen huoltosuhde maakunnittain 2015 11.19 Taloudellinen huoltosuhde kunnittain 2015 11.20 Taloudellinen huoltosuhde työssäkäyntialueittain 2015 11.21 Työttömyyden muutos kunnan asukasluvun mukaan 2016 2017

116 Tilastokeskus 11.22 Työttömyyden muutos maakunnittain 2016 2017 11.23 Työttömyyden muutos kunnittain 2016 2017 11.24 Työttömyyden muutos työssäkäyntialueittain 2016 2017 11.25 Työttömyys kunnan asukasluvun mukaan maaliskuussa 2017 11.26 Työttömyys maakunnittain maaliskuussa 2017 11.27 Työttömyys kunnittain maaliskuussa 2017 11.28 Työttömyys työssäkäyntialueittain maaliskuussa 2017 11.29 Pitkäaikaistyöttömät kunnan asukasluvun mukaan maaliskuussa 2017, osuus työvoimasta 11.30 Pitkäaikaistyöttömät maakunnittain maaliskuussa 2017, osuus työvoimasta 11.31 Pitkäaikaistyöttömät kunnittain maaliskuussa 2017, osuus työvoimasta 11.32 Pitkäaikaistyöttömät työssäkäyntialueittain maaliskuussa 2017, osuus työvoimasta

Työmarkkinat Työmarkkinat Työssäkäynti Yli sadan prosentin työpaikkaomavaraisuus oli 78 kunnalla vuonna 2014. Työpaikkaomavaraisuus kertoo kunnassa sijaitsevien työpaikkojen ja kunnassa asuvan työllisen työvoiman määrän välisen suhteen. Jos työpaikkaomavaraisuusaste on suurempi kuin sata, alueella on enemmän työpaikkoja kuin työllisiä. Kuntien korkein työpaikkaomavaraisuus oli Maarianhaminassa (172,2) ja matalin sen naapurikunnassa Lemlandissa (32,5). Asukasluvultaan yli 100 000 asukkaan kunnat ovat keskimäärin työpaikkaomavaraisia. Poikkeus on Espoo, jonka työpaikkaomavaraisuus oli 94,3. Alle 2 000 asukkaan kunnissa omavaraisuus jäi alle 80 %:iin. Maakunnista Kanta-Hämeen ja työssäkäyntialueista Kristiinankaupungin työpaikkaomavaraisuudet olivat matalimpia vuonna 2014. Kuntatasolla samassa kunnassa työssäkäyvien osuus työllisistä oli koko maassa 66,7 % vuonna 2014. Joka kolmas työllinen siis pendelöi eli käy töissä oman asuinkuntansa ulkopuolella. Työmatkaliikenne suuntautuu lähinnä suurimpiin kaupunkeihin ja keskuskuntiin, ja siihen vaikuttavat monet eri tekijät, mm. työpaikkakeskittymien sijainti, etäisyydet ja sujuvat liikenneyhteydet. Pienin asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus oli 20 000 40 000 asukkaan kunnissa, 54,8 %, ja suurin 40 000 100 000 asukkaan kunnissa, 75,8 %. Työssäkäyntialueittain tarkasteltuna Mikkelin työssäkäyntialueella asuvat työskentelivät suurimmalla todennäköisyydellä asuinkunnassaan (85,6 %). Maarianhaminan työssäkäyntialueella osuus oli pienin (51,3 %). Kunnittain osuus vaihteli Kauniaisen 20,9 %:n ja Kuusamon 92,8 %:n välillä. Taloudellinen huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa tai työtöntä henkilöä on sataa työllistä kohti. Huoltosuhde oli koko maassa 143 vuonna 2015. Kunnittain se vaihteli Jomalan 83:n ja Rautavaaran 252:n välillä. Työssäkäyntialueiden matalin huoltosuhde oli Maarianhaminassa (100) ja korkein Nurmeksessa (202). Maakunnittain Kainuun huoltosuhde oli korkein (178). Asukasluvun mukaan tarkasteltuna matalin huoltosuhde oli suurimmissa kaupungeissa (127) ja korkein 2 000 6 000 asukkaan kunnissa (175). Vuoden 2015 lopussa 45 kunnassa oli enemmän työllisiä kuin vuotta aiemmin. Suhteellisesti suurin lisäys tapahtui Luhangassa, 4,5 %, ja suurin vähennys Rautavaaralla, 9,2 %. Koko maan tasolla työllisten määrä väheni 0,8 %. Eniten työllisten määrä väheni alle 6 000 asukkaan kunnissa, 2,4 %. Työllisten määrä kasvoi Uudellamaalla sekä Oulun, Kajaanin, Jyväskylän, Tampereen ja Helsingin työssäkäyntialueilla. Työssäkäyntialueet on muodostettu pendelöintitietojen perusteella, eikä niitä Tilastokeskus 117

Työmarkkinat muodostettaessa oteta huomioon demografisia, toiminnallisia tai aluetaloudellisia tekijöitä. Työssäkäyntialue muodostuu keskuskunnasta ja siihen vähintään 10 prosentin osuudella pendelöivistä kunnista. Kunta voi kuulua vain yhteen työssäkäyntialueeseen, mutta osa kunnista ei kuulu mihinkään työssäkäyntialueeseen (98 kuntaa vuonna 2017). Koko maan työllisyysaste oli 67,8 % vuonna 2015. Kunnittain työllisyysaste vaihteli Rautavaaran 53,8 %:n ja Lumparlandin 87,6 %:n välillä. Korkein se oli maakunnista Ahvenanmaalla ja työssäkäyntialueista Maarianhaminassa (82 %). Pienimmät työllisyysasteet olivat Pohjois-Karjalan maakunnassa ja Kemin työssäkäyntialueella. Työllisyysaste on laskettu tässä julkaisussa 18 64-vuotiaiden työllisten prosenttiosuutena samanikäisestä väestöstä. Työttömyys Maaliskuussa 2017 työttömänä oli 12,1 % koko maan työvoimasta, mikä on reilun prosenttiyksikön vähemmän kuin edellisen vuoden maaliskuussa. Työttömyys väheni eniten 20 000 40 000 asukkaan kunnissa, Kainuun maakunnassa, Varkauden työssäkäyntialueella sekä Muonion kunnassa. Kaikilla työssäkäyntialueilla työttömyys väheni lukuun ottamatta Maarianhaminan työssäkäyntialuetta (=Ahvenanmaan maakunta), jossa työttömyysaste kasvoi 0,3 %-yksikköä. Väestömäärältään Etelä-Karjalan pienimmässä kunnassa Rautjärvellä työttömyysaste kasvoi eniten (5,5 %-yksikköä). Työttömyyttä oli eniten 40 000 100 000 asukkaan kunnissa (12,9 % työvoimasta), Pohjois-Karjalan maakunnassa (17,3 %), Nurmeksen työssäkäyntialueella (16,9 %) ja kunnista Rautjärvellä sekä Ilomantsissa (20,8 %). Matalimman työttömyysasteen alueet olivat Ahvenanmaan maakunta (3,8 %) ja siellä Sottungan kunta (0,0 %). Pitkäaikaistyöttömien osuus koko maan työvoimasta oli 4,3 % maaliskuussa 2017. Yli 100 000 asukkaan kaupungeissa pitkäaikaistyöttömyys oli yleisintä (5,0 % työvoimasta). Maakunnittain Pohjois-Karjalassa ja Päijät-Hämeessä osuus oli suurin (5,7 %) ja Ahvenanmaalla pienin (0,5 %). Kunnittain arvot vaihtelivat kolmen Ahvenanmaan kunnan 0 %:sta Posion 7,9 %:iin. Pitkäaikaistyöttömäksi lasketaan henkilö, joka on ollut yli vuoden ilman työtä. Julkaisun työttömyystiedot perustuvat työ- ja elinkeinoministeriön tilastoihin. Lähteet: Tilastokeskus, työssäkäynti; http://tilastokeskus.fi/til/tyokay/index.html Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto; www.tem.fi/tyonvalitystilasto 118 Tilastokeskus

Työmarkkinat Kuvio 11.1 Työllisten määrän muutos kunnan asukasluvun mukaan 2014 2015 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) 2 000 (44) 2,4 2 001 6 000 (110) 6 001 10 000 (59) 10 001 20 000 (43) 20 001 40 000 (29) 40 001 100 000 (17) 100 000 (9) Kunnat yhteensä (311) 2,4 2,0 1,6 1,3 1,0 0,8 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 0,5 1,0 Muutos, % 0,4 Kuvio 11.2 Työllisten määrän muutos maakunnittain 2014 2015 Uusimaa 0,0 Pohjois-Pohjanmaa Ahvenanmaa Pirkanmaa Kainuu Varsinais-Suomi Keski-Suomi Päijät-Häme Keski-Pohjanmaa Lappi Pohjois-Savo Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Satakunta Kymenlaakso Etelä-Savo 3,3 3,0 2,6 2,7 2,1 2,1 1,6 0,6 0,6 0,7 0,8 0,8 0,9 1,1 1,2 0,3 0,0 0,1 Koko maa 0,8 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 0,5 Muutos, % Tilastokeskus 119

Työmarkkinat Kuvio 11.3 Työllisten määrän muutos kunnittain 2014 2015 Maakuntaraja Muutos, % 9,2 3,0 2,9 1,5 1,4 0,0 0,1 4,5 Vuoden 2017 aluerajat 120 Tilastokeskus

Työmarkkinat Kuvio 11.4 Työllisten määrän muutos työssäkäyntialueittain 2014 2015 Työssäkäyntialue 2017 Oulun Kajaanin Jyväskylän Tampereen Helsingin Turun Maarianhaminan Närpiön Kemin Pietarsaaren Kokkolan Kuopion Lahden Rauma Seinäjoen Vaasan Joensuun Ei tk-alue Varkauden Äänekosken Iisalmen Uudenkaupungin Loimaan Lappeenrannan Salon Kouvolan Kankaanpään Alajärven Kristiinankaupungin Alavuden Imatran Nurmeksen Mikkelin Raahen Porin Kotkan Savonlinnan Keuruun 3,3 3,3 3,3 3,4 3,5 3,8 2,4 2,5 2,6 2,6 2,6 2,7 2,7 2,7 2,9 2,9 1,9 2,0 2,1 2,2 2,2 2,2 1,4 0,1 0,1 0,2 0,3 0,5 0,6 0,6 0,7 0,7 0,9 0,3 0,2 0,0 0,0 0,8 Koko maa 0,8 5 4 3 2 1 0 1 2 Muutos, % Tilastokeskus 121

Työmarkkinat Kuvio 11.5 Työllisyysaste kunnan asukasluvun mukaan 2015 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) 2 000 (44) 2 001 6 000 (110) 6 001 10 000 (59) 10 001 20 000 (43) 20 001 40 000 (29) 40 001 100 000 (17) 100 000 (9) Kunnat yhteensä (311) 67,6 66,5 67,9 68,6 66,9 67,6 69,7 67,8 0 10 20 30 40 50 60 70 80 18 64-vuotiaiden työllisten osuus samanikäisestä väestöstä, % Kuvio 11.6 Työllisyysaste maakunnittain 2015 Ahvenanmaa Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Etelä-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Satakunta Pirkanmaa Päijät-Häme Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Etelä-Karjala Etelä-Savo Keski-Suomi Lappi Kymenlaakso Kainuu Pohjois-Karjala 73,4 71,7 70,2 69,4 69,0 67,8 66,5 66,5 65,5 64,7 64,5 64,3 63,9 63,7 63,4 62,9 61,9 60,9 82,0 Koko maa 67,8 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 18 64-vuotiaiden työllisten osuus samanikäisestä väestöstä, % 122 Tilastokeskus

Työmarkkinat Kuvio 11.7 Työllisyysaste kunnittain 2015 Maakuntaraja 18 64-vuotiaiden työllisten osuus samanikäisestä väestöstä, % 53,8 63,0 63,1 67,0 67,1 72,0 72,1 87,8 Vuoden 2017 aluerajat Tilastokeskus 123

Työmarkkinat Kuvio 11.8 Työllisyysaste työssäkäyntialueittain 2015 Maarianhaminan Närpiön Pietarsaaren Uudenkaupungin Vaasan Helsingin Kokkolan Kristiinankaupungin Seinäjoen Loimaan Rauma Turun Alavuden Tampereen Ei tk-alue Lahden Kankaanpään Kuopion Mikkelin Lappeenrannan Salon Porin Oulun Jyväskylän Alajärven Kouvolan Raahen Iisalmen Kajaanin Imatran Keuruun Savonlinnan Äänekosken Joensuun Kotkan Nurmeksen Varkauden Kemin Työssäkäyntialue 2017 82,0 77,7 76,7 71,8 71,7 71,7 71,2 70,7 69,9 69,4 68,3 67,8 67,7 66,7 65,6 65,6 65,5 65,5 65,3 65,2 65,2 64,9 64,7 64,4 64,3 64,3 64,0 63,6 63,5 62,3 62,1 62,0 61,7 61,6 61,3 61,3 59,7 59,3 Koko maa 67,8 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 18 64-vuotiaiden työllisten osuus samanikäisestä väestöstä, % 124 Tilastokeskus

Työmarkkinat Kuvio 11.9 Työpaikkaomavaraisuus kunnan asukasluvun mukaan 2014 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2016) 2 000 (44) 2 001 6 000 (112) 6 001 10 000 (58) 10 001 20 000 (44) 20 001 40 000 (29) 40 001 100 000 (17) 100 000 (9) Kunnat yhteensä (313) 79,2 82,0 83,7 84,6 89,1 99,9 100,0 115,3 0 20 40 60 80 100 120 140 Työpaikkaomavaraisuus, % Kuvio 11.10 Työpaikkaomavaraisuus maakunnittain 2014 Ahvenanmaa Uusimaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Satakunta Lappi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Etelä-Karjala Keski-Suomi Pirkanmaa Kainuu Varsinais-Suomi Kymenlaakso Päijät-Häme Kanta-Häme 108,8 103,5 100,7 100,6 100,3 99,6 99,3 99,3 99,1 98,6 98,5 98,3 98,3 98,2 98,0 97,6 97,5 95,9 90,4 Koko maa 100,0 0 20 40 60 80 100 120 Työpaikkaomavaraisuus, % Tilastokeskus 125

Työmarkkinat Kuvio 11.11 Työpaikkaomavaraisuus kunnittain 2014 Maakuntaraja Työpaikkaomavaraisuus, % 32,5 73,0 73,1 89,0 89,1 100,0 100,1 172,2 Vuoden 2016 aluerajat 126 Tilastokeskus

Työmarkkinat Kuvio 11.12 Työpaikkaomavaraisuus työssäkäyntialueittain 2014 Maarianhaminan Kankaanpään Raahen Varkauden Uudenkaupungin Helsingin Närpiön Iisalmen Kemin Pietarsaaren Keuruun Vaasan Nurmeksen Mikkelin Rauman Äänekosken Lappeenrannan Kajaanin Kokkolan Kotkan Tampereen Joensuun Turun Porin Oulun Jyväskylän Seinäjoen Savonlinnan Alavuden Kuopion Loimaan Alajärven Ei tk-alue Parkanon Kouvolan Lahden Imatran Kristiinankaupungin Työssäkäyntialue 2016 108,8 107,8 105,5 105,0 104,9 103,2 102,8 102,4 102,3 102,2 101,3 101,1 101,0 100,3 100,2 100,1 99,9 99,8 99,8 99,0 98,9 98,9 98,2 98,1 98,0 98,0 97,9 97,7 97,6 97,5 97,2 96,9 96,5 96,5 96,2 96,0 95,7 91,9 Koko maa 100,0 0 20 40 60 80 100 120 Työpaikkaomavaraisuus, % Tilastokeskus 127

Työmarkkinat Kuvio 11.13 Asuinkunnassaan työssäkäyvät kunnan asukasluvun mukaan 2014 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2016) 2 000 (44) 2 001 6 000 (112) 6 001 10 000 (58) 10 001 20 000 (44) 20 001 40 000 (29) 55,1 57,9 59,1 59,0 54,8 40 001 100 000 (17) 100 000 (9) Kunnat yhteensä (313) 66,7 72,2 75,8 0 20 40 60 80 100 Osuus työllisistä, % Kuvio 11.14 Asuinkunnassaan työssäkäyvät maakunnittain 2014 Etelä-Savo Keski-Pohjanmaa Lappi Kainuu Kymenlaakso Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Karjala Pohjois-Savo Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Satakunta Päijät-Häme Pohjanmaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Uusimaa Kanta-Häme Ahvenanmaa 51,3 83,5 82,1 81,8 81,8 77,8 77,4 75,5 75,0 75,0 73,7 73,0 71,2 67,9 67,7 63,1 60,6 58,6 57,7 Koko maa 66,7 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 Osuus työllisistä, % 128 Tilastokeskus

Työmarkkinat Kuvio 11.15 Asuinkunnassaan työssäkäyvät 2014 Maakuntaraja Omassa kunnassa työssäkäyvien osuus kunnan työllisistä, % 20,9 45,0 45,1 65,0 65,1 75,0 75,1 92,8 Vuoden 2016 aluerajat Tilastokeskus 129

Työmarkkinat Kuvio 11.16 Asuinkunnassaan työssäkäyvät työssäkäyntialueittain 2014 Työssäkäyntialue 2016 Mikkelin Savonlinnan Kouvolan Närpiön Kajaanin Nurmeksen Kokkolan Raahen Lappeenrannan Oulun Iisalmen Alajärven Kankaanpään Keuruun Ei tk-alue Alavuden Uudenkaupungin Kuopion Jyväskylän Äänekosken Varkauden Parkanon Kristiinankaupungin Seinäjoen Rauman Kotkan Loimaan Porin Joensuun Kemin Vaasan Lahden Imatran Pietarsaaren Tampereen Helsingin Turun Maarianhaminan 85,6 85,2 83,0 81,5 81,4 81,2 80,6 79,5 78,9 77,3 75,9 75,6 75,4 75,0 74,9 74,6 74,6 74,4 74,2 74,1 74,1 73,5 72,5 72,3 72,0 71,8 71,6 70,8 70,2 69,7 68,3 67,7 67,7 62,6 62,0 58,0 56,5 51,3 Koko maa 66,7 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 Osuus työllisistä, % 130 Tilastokeskus

Työmarkkinat Kuvio 11.17 Taloudellinen huoltosuhde kunnan asukasluvun mukaan 2015 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) 2 000 (44) 2 001 6 000 (110) 6 001 10 000 (59) 10 001 20 000 (43) 20 001 40 000 (29) 40 001 100 000 (17) 100 000 (9) Kunnat yhteensä (311) 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200 127 143 152 149 148 164 169 Työvoiman ulkopuolella olevat ja työttömät sataa työllistä kohti 175 Kuvio 11.18 Taloudellinen huoltosuhde maakunnittain 2015 Kainuu Pohjois-Karjala Etelä-Savo Kymenlaakso Lappi Etelä-Karjala Keski-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Päijät-Häme Satakunta Pohjois-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pirkanmaa Kanta-Häme Varsinais-Suomi Pohjanmaa Uusimaa Ahvenanmaa 100 117 178 176 175 174 165 165 164 162 161 160 160 153 150 147 146 144 133 Koko maa 143 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200 Työvoiman ulkopuolella olevat ja työttömät sataa työllistä kohti Tilastokeskus 131

Työmarkkinat Kuvio 11.19 Taloudellinen huoltosuhde kunnittain 2015 Maakuntaraja Työvoiman ulkopuolella olevat ja työttömät sataa työllistä kohti 83 140 141 170 171 200 201 252 Vuoden 2017 aluerajat 132 Tilastokeskus

Työmarkkinat Kuvio 11.20 Taloudellinen huoltosuhde työssäkäyntialueittain 2015 Nurmeksen Keuruun Kemin Varkauden Äänekosken Alajärven Savonlinnan Imatran Kotkan Raahen Iisalmen Alavuden Ei tk-alue Salon Kouvolan Joensuun Porin Kajaanin Mikkelin Kankaanpään Lahden Loimaan Kristiinankaupungin Lappeenrannan Oulun Kuopion Rauma Jyväskylän Kokkolan Uudenkaupungin Seinäjoen Tampereen Turun Pietarsaaren Vaasan Närpiön Helsingin Maarianhaminan Työssäkäyntialue 2017 100 202 201 190 190 190 187 185 184 182 182 173 171 170 168 167 167 167 166 163 162 160 158 157 156 152 151 150 150 144 144 143 142 139 134 131 131 117 Koko maa 143 0 50 100 150 200 250 Työvoiman ulkopuolella olevat ja työttömät sataa työllistä kohti Tilastokeskus 133

Työmarkkinat Kuvio 11.21 Työttömyyden muutos kunnan asukasluvun mukaan 2016 2017 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) 2 000 (41) 0,6 2 001 6 000 (110) 1,2 6 001 10 000 (60) 1,2 10 001 20 000 (42) - 1,2 20 001 40 000 (29) 1,5 40 001 100 000 (17) 1,0 100 000 (9) 1,3 Kunnat yhteensä (311) 1,3 1,8 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 Maaliskuu 2016 2017, muutos %-yksikköä Kuvio 11.22 Työttömyyden muutos maakunnittain 2016 2017 Ahvenanmaa Pohjois-Karjala Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Kymenlaakso Etelä-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Päijät-Häme Etelä-Savo Kanta-Häme Uusimaa Satakunta Pohjois-Savo Varsinais-Suomi Lappi Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pirkanmaa Kainuu 2,2 2,4 2,5 0,5 0,7 0,9 0,9 0,9 1,0 1,0 1,0 1,0 1,2 1,2 1,3 1,4 1,4 0,1 0,3 Koko maa 1,3 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 0,5 Maaliskuu 2016 2017, muutos %-yksikköä 134 Tilastokeskus

Työmarkkinat Kuvio 11.23 Työttömyyden muutos kunnittain 2016 2017 Maakuntaraja Maaliskuu 2016 2017, muutos %-yksikköä 5,1 1,7 1,6 1,0 0,9 0,0 0,1 5,5 Ei ilmoitusta Vuoden 2017 aluerajat Tilastokeskus 135

Työmarkkinat Kuvio 11.24 Työttömyyden muutos työssäkäyntialueittain 2016 2017 Työssäkäyntialue 2017 Maarianhaminan Närpiön Joensuun Kristiinankaupungin Kouvolan Vaasan Pietarsaaren Savonlinnan Kuopion Imatran Raahen Kokkolan Alajärven Oulun Lahden Helsingin Lappeenrannan Kemin Nurmeksen Porin Kankaanpään Ei tk-alue Kotkan Loimaan Mikkelin Salon Seinäjoen Turun Alavuden Uudenkaupungin Rauma Jyväskylän Iisalmen Keuruun Tampereen Kajaanin Äänekosken Varkauden 2,7 2,5 2,5 2,6 2,4 2,1 2,2 1,9 1,9 1,9 0,5 0,5 0,5 0,7 0,7 0,7 0,7 0,7 0,8 0,8 0,9 1,0 1,1 1,1 1,1 1,1 1,2 1,2 1,3 1,3 1,3 1,3 1,4 1,4 1,4 0,1 0,1 0,3 Koko maa 1,3 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 0,5 Maaliskuu 2016 2017, muutos %-yksikköä 136 Tilastokeskus

Työmarkkinat Kuvio 11.25 Työttömyys kunnan asukasluvun mukaan maaliskuussa 2017 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) 2 000 (43) 2 001 6 000 (110) 6 001 10 000 (60) 10 001 20 000 (42) 20 001 40 000 (29) 40 001 100 000 (17) 100 000 (9) Kunnat yhteensä (311) 10,4 11,0 11,4 11,3 12,0 12,1 12,9 12,6 0 2 4 6 8 10 12 14 Työttömien osuus työvoimasta, % Kuvio 11.26 Työttömyys maakunnittain maaliskuussa 2017 Pohjois-Karjala Kymenlaakso Päijät-Häme Etelä-Karjala Keski-Suomi Lappi Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Savo Kainuu Pirkanmaa Satakunta Pohjois-Savo Varsinais-Suomi Kanta-Häme Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Ahvenanmaa 3,8 8,2 15,5 14,8 14,8 14,6 14,5 13,9 13,7 13,7 12,9 12,8 12,8 11,6 10,7 10,3 10,0 9,5 17,1 Koko maa 12,1 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 Työttömien osuus työvoimasta, % Tilastokeskus 137

Työmarkkinat Kuvio 11.27 Työttömyys kunnittain maaliskuussa 2017 Maakuntaraja Työttömien osuus työvoimasta, % 0,0 9,0 9,1 11,0 11,1 14,0 14,1 20,8 Ei ilmoitusta Vuoden 2017 aluerajat 138 Tilastokeskus

Työmarkkinat Kuvio 11.28 Työttömyys työssäkäyntialueittain maaliskuussa 2017 Nurmeksen Imatran Joensuun Kotkan Kemin Savonlinnan Äänekosken Varkauden Lahden Salon Oulun Porin Kouvolan Jyväskylän Lappeenrannan Iisalmen Tampereen Mikkelin Keuruun Ei tk-alue Kajaanin Raahen Kuopion Turun Kankaanpään Rauma Helsingin Alajärven Alavuden Seinäjoen Loimaan Kokkolan Vaasan Kristiinankaupungin Uudenkaupungin Pietarsaaren Närpiön Maarianhaminan Työssäkäyntialue 2017 3,8 5,0 6,3 6,9 7,4 16,9 16,8 16,8 16,7 16,0 15,9 15,8 15,1 14,9 14,8 14,8 14,7 14,5 14,1 14,0 13,4 13,1 12,9 12,9 12,5 12,4 12,3 12,3 11,6 11,1 10,9 10,3 10,0 9,9 9,7 9,6 9,5 9,4 Koko maa 12,1 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 Työttömien osuus työvoimasta, % Tilastokeskus 139

Työmarkkinat Kuvio 11.29 Pitkäaikaistyöttömät kunnan asukasluvun mukaan maaliskuussa 2017, osuus työvoimasta Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) 2 000 (34) 2 001 6 000 (109) 6 001 10 000 (60) 10 001 20 000 (42) 20 001 40 000 (29) 40 001 100 000 (17) 100 000 (9) Kunnat yhteensä (311) 0 1 2 3 4 5 6 3,1 3,3 3,4 3,8 3,8 4,3 4,3 Yli vuoden työttömänä olleiden osuus työvoimasta, % 5,0 Kuvio 11.30 Pitkäaikaistyöttömät maakunnittain maaliskuussa 2017, osuus työvoimasta Pohjois-Karjala Päijät-Häme Kymenlaakso Keski-Suomi Pirkanmaa Etelä-Karjala Lappi Pohjois-Savo Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Savo Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kainuu Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Ahvenanmaa 0,5 2,1 2,5 2,8 4,7 4,4 4,3 4,2 4,2 4,1 4,1 4,0 3,7 3,5 5,7 5,7 5,5 5,4 5,0 Koko maa 4,3 0 1 2 3 4 5 6 Yli vuoden työttömänä olleiden osuus työvoimasta, % 140 Tilastokeskus

Työmarkkinat Kuvio 11.31 Pitkäaikaistyöttömät kunnittain maaliskuussa 2017, osuus työvoimasta Maakuntaraja Yli vuoden työttömänä olleiden osuus työvoimasta, % 0,0 2,5 2,6 3,5 3,6 5,0 5,1 7,9 Ei ilmoitusta Vuoden 2017 aluerajat Tilastokeskus 141

Työmarkkinat Kuvio 11.32 Pitkäaikaistyöttömät työssäkäyntialueittain maaliskuussa 2017, osuus työvoimasta Kotkan Äänekosken Lahden Joensuun Imatran Tampereen Nurmeksen Jyväskylän Salon Oulun Porin Iisalmen Savonlinnan Kouvolan Varkauden Kemin Keuruun Lappeenrannan Turun Kuopion Helsingin Mikkelin Ei tk-alue Rauma Kajaanin Loimaan Vaasan Raahen Kokkolan Kankaanpään Alavuden Seinäjoen Alajärven Pietarsaaren Kristiinankaupungin Uudenkaupungin Närpiön Maarianhaminan Työssäkäyntialue 2017 0,5 0,9 5,8 5,8 5,7 5,4 5,2 5,2 5,1 5,1 4,9 4,8 4,8 4,7 4,7 4,7 4,5 4,4 4,4 4,2 4,2 4,1 4,1 3,8 3,5 3,4 3,0 2,9 2,7 2,7 2,6 2,3 2,3 2,1 1,9 1,9 1,7 6,3 Koko maa 0 1 2 3 4 5 6 7 4,3 Yli vuoden työttömänä olleiden osuus työvoimasta, % 142 Tilastokeskus

VÄESTÖ Sisällys 12.1 Kunnat asukasluvun mukaan 1.1.2017 12.2 Väkiluku kunnan asukasluvun mukaan 2016 12.3 Väkiluku maakunnittain 2016 12.4 Eri kokoisten kuntien osuus koko maan väestöstä 1990, 2000 ja 2016 12.5 Maakuntien osuus koko maan väestöstä 2016 12.6 Väkiluvun muutos kunnan asukasluvun mukaan 2011 2016 12.7 Väkiluvun muutos maakunnittain 2011 2016 12.8 Väkiluvun muutos kunnittain 2011 2016 12.9 Väkiluvun muutos kunnan asukasluvun mukaan 2016 12.10 Väkiluvun muutos maakunnittain 2016 12.11 Väkiluvun muutos kunnittain 2016 12.12 Alle 15-vuotiaat kunnan asukasluvun mukaan 2016 12.13 Alle 15-vuotiaat maakunnittain 2016 12.14 Alle 15-vuotiaat kunnittain 2016 12.15 15 64-vuotiaat kunnan asukasluvun mukaan 2016 12.16 15 64-vuotiaat maakunnittain 2016 12.17 15 64-vuotiaat kunnittain 2016 12.18 Yli 64-vuotiaat kunnan asukasluvun mukaan 2016 12.19 Yli 64-vuotiaat maakunnittain 2016 12.20 Yli 64-vuotiaat kunnittain 2016 12.21 Demografinen huoltosuhde kunnan asukasluvun mukaan 2016

144 Tilastokeskus 12.22 Demografinen huoltosuhde maakunnittain 2016 12.23 Demografinen huoltosuhde kunnittain 2016 12.24 Demografinen huoltosuhde-ennuste kunnan asukasluvun mukaan 2040 12.25 Demografinen huoltosuhde-ennuste maakunnittain 2040 12.26 Demografinen huoltosuhde-ennuste kunnittain 2040 12.27 Väestön keski-ikä kunnan asukasluvun mukaan 2016 12.28 Väestön keski-ikä maakunnittain 2016 12.29 Väestön keski-ikä kunnittain 2016 12.30 Ulkomaan kansalaiset kunnan asukasluvun mukaan 2016 12.31 Ulkomaan kansalaiset maakunnittain 2016 12.32 Ulkomaan kansalaiset kunnittain 2016 12.33 Sukupuolirakenne kunnan asukasluvun mukaan 2016 12.34 Sukupuolirakenne maakunnittain 2016 12.35 Sukupuolirakenne kunnittain 2016 12.36 Kuntien välinen muuttotase kunnan asukasluvun mukaan 2016 12.37 Muuttotase kunnan asukasluvun mukaan 2016 12.38 Nettomaahanmuutto kunnan asukasluvun mukaan 2016 12.39 Muuttotase maakunnittain 2016 12.40 Nettomaahanmuutto maakunnittain 2016 12.41 Muutot yli 20 000 asukkaan kunnissa 2016 12.42 Muuttotase kunnittain 2014 2016 12.43 Syntyneiden enemmyys kunnan asukasluvun mukaan 2016 12.44 Syntyneiden enemmyys maakunnittain 2016 12.45 Syntyneiden enemmyys yli 20 000 asukkaan kunnissa 2016 12.46 Taajama-aste kunnan asukasluvun mukaan 2016 12.47 Taajama-aste maakunnittain 2016 12.48 Taajama-aste kunnittain 2016

Väestö Väestö Suomessa asui vuoden 2016 lopussa 5 503 297 henkilöä. Keskimääräinen kuntakoko vuoden vaihteessa oli hieman alle 17 700 asukasta. Mediaanikoko oli kuitenkin vain 6 137, eli puolet kunnista on asukasmäärältään tätä pienempiä. Vuoden 2017 alusta Suomessa on 311 kuntaa, joista 107 on kaupunkeja. Yli 100 000 asukkaan kunnissa asui 2,1 miljoonaa ihmistä (38,6 % suomalaisista). Näiden yhdeksän kaupungin (Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu, Turku, Jyväskylä, Lahti ja Kuopio) väestö on kasvanut nopeasti, vielä vuonna 1990 niiden alueella asui alle kolmannes suomalaista. Alle 2 000 asukkaan kuntia on 44 ja niiden yhteenlaskettu asukasluku oli 54 765. Uudellamaalla asui vuoden 2016 lopussa yli 1,6 miljoonaa asukasta. Ahvenanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Kainuussa asukkaita on alle 80 000. Väestömäärältään Helsinki on suurin kaupunki (635 181 asukasta) ja Ahvenanmaan Sottunga pienin kunta (96 asukasta). Väestöön lasketaan ne Suomen kansalaiset ja ulkomaalaiset, jotka asuvat vakituisesti Suomessa, vaikka olisivatkin tilapäisesti ulkomailla. Tiedot saadaan Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmästä. Väkiluku kasvoi vuoden 2016 aikana 0,3 prosenttia. Kasvu keskittyy yli 40 000 asukkaan kuntiin ja varsinkin yhdeksän suurimman kaupungin alueille (1,3 %). Niissä väkimäärä on lisääntynyt vuodesta 2011 lähtien 6,3 %. Maakunnittain Uudenmaan asukasluku on kasvanut suhteellisesti eniten sekä vuonna 2016 (1,1 %) että vuodesta 2011 (5,8 %). Etelä-Savon väkimäärä väheni eniten vuonna 2016, mutta pidemmällä aikavälillä Kainuun asukasluku vähentyi eniten. Väkiluvun muutos kunnissa vaihteli vuonna 2016 Valtimon ja Rääkkylän 3,4 %:n ja Finströmin 2,9 %:n välillä. Ahvenanmaalla sijaitseva Kumlinge on menettänyt 14,7 % väestöstään vuodesta 2011 lähtien. Väkimäärä on kasvanut eniten tuona aikana Maarianhaminan ja Oulun lähikunnissa Jomalassa (12 %) ja Limingassa (9,1 %). Alle 15-vuotiaiden osuus oli vuoden 2016 lopussa suurin 10 000 40 000 asukkaan kunnissa ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa. Työikäisten eli 15 64-vuotiaiden osuus oli suurin yli 100 000 asukkaan kaupungeissa ja vanhimpien ikäluokkien osuus oli suurin alle 2 000 asukkaan kunnissa. Maakunnittain Etelä-Savossa yli 64-vuotiaiden osuus oli suurin ja Uudellamaalla pienin. Kunnittain alle 15-vuotiaita oli suhteellisesti eniten Limingassa ja vähiten Sottungassa. Työikäisiä oli suhteellisesti eniten Helsingissä ja vähiten Kuhmoisissa, jossa yli 64-vuotiaita oli eniten. Limingassa yli 64-vuotiaita oli suhteellisesti vähiten vuonna 2016. Demografinen eli väestöllinen huoltosuhde oli vuoden 2016 lopussa koko maassa 59. Se kertoo, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja yli 64-vuotiasta on sataa työikäistä (15 64-vuotias) kohti. Asukasluvun mukaan väestöllinen huoltosuhde oli yli 100 000 asukkaan kaupungeissa keskiarvoa pienempi ja muissa asukaslukuluokis- Tilastokeskus 145

Väestö sa suurempi. Maakunnittain Uudenmaan huoltosuhde oli matalin (51) ja Etelä-Savon korkein (71). Kunnittain arvo vaihteli Helsingin 45:n ja Kuhmoisten 104:n välillä. Väestöennusteen mukaan vuonna 2040 huoltosuhde koko maassa on noussut 70:een. Ennusteen mukaan alle 2 000 asukkaan kuntien huoltosuhde olisi tuolloin yli 100. Tilastokeskuksen väestöennusteet ovat ns. demografisia trendilaskelmia, joissa oletetaan viime vuosien väestönkehityksen jatkuvan. Vuonna 2016 Suomen väestön keski-ikä oli 42,5 vuotta. Yli 100 000 asukkaan kaupungeissa väestö oli keski-iältään nuorempaa, muualla vanhempaa. Maakunnittain Pohjois-Pohjanmaalla väestö oli keskimäärin nuorinta ja Etelä-Savossa vanhinta. Kunnittain keski-iän ääripäät olivat Limingassa ja Sottungassa. Vuoden 2016 lopussa 4,4 % väestöstä oli ulkomaiden kansalaisia. Suurin ulkomaalaisten osuus oli yli 100 000 asukkaan kaupungeissa (7,2 %) ja Ahvenanmaan maakunnassa (10,6 %). Ulkomaalaisten osuus oli kuntien suurin Föglössä, 18 % ja pienin Limingassa, 0,3 %. Ulkomaalaisella on kotipaikka Suomessa, jos hänen oleskelunsa on tarkoitettu kestämään tai on kestänyt vähintään yhden vuoden. Turvapaikanhakija saa kotipaikan vasta, kun hänen hakemuksensa on hyväksytty. Maakunnista 15 ja kunnista 115 oli naisenemmistöisiä vuonna 2016. Maakunnittain Päijät-Häme oli naisvaltaisin ja Pohjois-Pohjanmaa miesvaltaisin. Kunnittain naisten määrä tuhatta miestä kohti vaihteli Kökarin 732:n ja Helsingin 1 110:n välillä. Suomen sisäinen, kuntarajat ylittävä muutto suuntautui voimakkaasti suurimpiin keskuksiin vuonna 2016, sillä vain yli 100 000 asukkaan kaupungeilla oli positiivinen muuttotase kuntien välisissä muutoissa. Maahanmuutto kohensi kuitenkin myös muiden kuntaryhmien muuttotasetta. Kokonaismuutto oli miinuksella kaikissa alle 40 000 asukkaan kuntaryhmissä. Ilman maahanmuuton vaikutusta tilanne olisi ollut huonompi. Maakunnista Ahvenanmaa sai suhteellisesti eniten muuttovoittoa kansainvälisissä muutoissa (6 promillea). Myös kokonaismuuttotase oli Ahvenanmaalla voitollisin, 8 promillea keskiväkiluvusta. Keski-Pohjanmaan muuttotase oli eniten pakkasella, 2,7 promillea. Kuntien yhden vuoden muuttoja tarkastellaan yli 20 000 asukkaan kuntien osalta. Kaikki kunnat ovat mukana kolmen vuoden keskiarvotarkastelussa, jolloin negatiivisin muuttotase oli Lumparlandissa ja positiivisin Kustavissa. Tilastokeskuksen väestönmuutostietojen mukaan vuonna 2016 syntyi 52 814 lasta ja kuoli 53 923 henkilöä. Syntyneiden enemmyydellä eli syntyneiden ja kuolleiden määrän erotuksella ilmaistaan luonnollisen väestönmuutoksen suuntaa ja suuruutta. Vuonna 2016 koko maassa syntyneiden enemmyys oli 0,2 promillea. Yli 100 000 asukkaan kunnissa syntyi enemmän kuin kuoli ihmisiä. Maakunnittain Pohjois-Pohjanmaalla syntyneiden enemmyys oli suurin (3,3 promillea keskiväkiluvusta) ja Etelä-Savossa pienin ( 7,4 promillea). Yli 20 000 asukkaan kunnista suurin syntyneiden enemmyys oli Espoossa ja pienin Jämsässä. Taajama-aste oli suurin Uudellamaalla ja pienin Ahvenanmaalla vuonna 2016. Koko maassa se oli 85,7 %. Kuntatasolla taajama-aste vaihtelee Lumparlandin 0,5 %:sta Kauniaisten 100 %:iin. Taajama on rakennustihentymä, jossa on vähintään 200 asukasta. Lähde: Tilastokeskus, väestö; http://tilastokeskus.fi/til/vrm 146 Tilastokeskus

Väestö Kuvio 12.1 Kunnat asukasluvun mukaan 1.1.2017 Maakuntaraja Väkiluku (kuntien lkm) 96 2 000 (44) 2 001 6 000 (110) 6 001 10 000 (60) 10 001 20 000 (42) 20 001 40 000 (29) 40 001 100 000 (17) 100 001 635 181 (9) Vuoden 2017 aluerajat Tilastokeskus 147

Väestö Kuvio 12.2 Väkiluku kunnan asukasluvun mukaan 2016 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) 2 000 (44) 54 765 2 001 6 000 (110) 6 001 10 000 (60) 10 001 20 000 (42) 20 001 40 000 (29) 40 001 100 000 (17) 100 000 (9) Kunnat yhteensä (311) 5 503 297 402 273 479 846 624 248 804 375 1 016 239 2 121 551 0 500 000 1 000 000 1 500 000 2 000 000 2 500 000 Väkiluku Kuvio 12.3 Väkiluku maakunnittain 2016 Uusimaa 1 638 293 Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Satakunta Päijät-Häme Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Lappi Kymenlaakso Kanta-Häme Pohjois-Karjala Etelä-Savo Etelä-Karjala Kainuu Keski-Pohjanmaa Ahvenanmaa 509 356 475 543 411 150 276 196 247 776 221 740 201 685 191 860 181 441 180 207 177 659 173 781 164 085 148 975 130 506 74 803 69 027 29 214 0 200 000 600 000 1 000 000 1 400 000 1 800 000 Väkiluku 148 Tilastokeskus

Väestö Kuvio 12.4 Eri kokoisten kuntien osuus koko maan väestöstä 1990, 2000 ja 2016 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) 1,0 2 000 (44) 1,2 1,4 7,3 2 001 6 000 (110) 8,9 9,9 8,7 6 001 10 000 (60) 9,8 10,5 2016 11,3 2000 10 001 20 000 (42) 11,9 12,5 1990 14,6 20 001 40 000 (29) 14,7 15,1 18,5 40 001 100 000 (17) 18,5 18,5 38,6 100 000 (9) 35,0 32,1 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 Osuus koko maan väestöstä, % Kuvio 12.5 Maakuntien osuus koko maan väestöstä 2016 Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Satakunta Päijät-Häme Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Lappi Kymenlaakso Kanta-Häme Pohjois-Karjala Etelä-Savo Etelä-Karjala Kainuu Keski-Pohjanmaa Ahvenanmaa 9,3 8,6 7,5 29,8 5,0 4,5 4,0 3,7 3,5 3,3 3,3 3,2 3,2 3,0 2,7 2,4 1,4 1,3 0,5 0 5 10 15 20 25 30 35 Osuus koko maan väestöstä, % Tilastokeskus 149

Väestö Kuvio 12.6 Väkiluvun muutos kunnan asukasluvun mukaan 2011 2016 2 000 (44) 2 001 6 000 (110) 6 001 10 000 (60) 10 001 20 000 (42) Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) 5,1 5,0 2,5 0,5 20 001 40 000 (29) 0,2 40 001 100 000 (17) 1,4 100 000 (9) 6,3 Kunnat yhteensä (311) 10 5 0 5 10 Muutos, % 1,9 Kuvio 12.7 Väkiluvun muutos maakunnittain 2011 2016 Uusimaa Pirkanmaa Ahvenanmaa Pohjois-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Päijät-Häme Kanta-Häme Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Satakunta Lappi Kymenlaakso Etelä-Savo Kainuu 3,6 4,1 0,1 0,3 0,8 1,0 1,1 1,5 1,6 1,7 2,3 3,4 3,0 2,5 1,8 1,3 0,8 0,7 5,8 Koko maa 1,9 6 4 2 0 2 4 6 8 Muutos, % 150 Tilastokeskus

Väestö Kuvio 12.8 Väkiluvun muutos kunnittain 2011 2016 Maakuntaraja Muutos, % 3,4 1,4 1,3 0,7 0,6 0,0 0,1 2,9 Vuoden 2017 aluerajat Tilastokeskus 151

Väestö Kuvio 12.9 Väkiluvun muutos kunnan asukasluvun mukaan 2016 2 000 (44) 2 001 6 000 (110) 6 001 10 000 (60) 10 001 20 000 (42) 20 001 40 000 (29) 40 001 100 000 (17) 100 000 (9) Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) 1,1 0,9 0,7 Kunnat yhteensä (311) 0,3 1,5 1,0 0,5 0,0 0,5 1,0 1,5 Muutos, % 0,2 0,1 0,1 1,3 Kuvio 12.10 Väkiluvun muutos maakunnittain 2016 Uusimaa Ahvenanmaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Keski-Suomi Päijät-Häme Keski-Pohjanmaa Pohjois-Savo Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Lappi Pohjois-Karjala Satakunta Kanta-Häme Etelä-Karjala Kymenlaakso Kainuu Etelä-Savo 0,9 0,4 0,4 0,4 0,5 0,5 0,5 0,6 0,7 0,1 0,1 0,0 0,0 0,3 0,3 0,2 Koko maa 0,3 1,0 0,5 0,0 0,5 1,0 1,5 Muutos, % 0,6 0,8 1,1 152 Tilastokeskus

Väestö Kuvio 12.11 Väkiluvun muutos kunnittain 2016 Maakuntaraja Muutos, % 3,4 1,4 1,3 0,7 0,6 0,0 0,1 2,9 Vuoden 2017 aluerajat Tilastokeskus 153

Väestö Kuvio 12.12 Alle 15-vuotiaat kunnan asukasluvun mukaan 2016 2 000 (44) 2 001 6 000 (110) 6 001 10 000 (60) 10 001 20 000 (42) 20 001 40 000 (29) 40 001 100 000 (17) 100 000 (9) Kunnat yhteensä (311) Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) 14,1 15,4 15,9 15,7 16,8 16,2 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 Osuus väestöstä, % 17,4 17,4 Kuvio 12.13 Alle 15-vuotiaat maakunnittain 2016 Pohjois-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa Ahvenanmaa Pirkanmaa Keski-Suomi Kanta-Häme Varsinais-Suomi Lappi Pohjois-Savo Päijät-Häme Satakunta Pohjois-Karjala Kainuu Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo 20,2 19,1 17,4 17,0 16,8 16,4 16,3 16,3 16,0 15,2 15,2 15,0 15,0 15,0 14,4 14,4 14,0 13,9 13,1 Koko maa 16,2 0 5 10 15 20 25 Osuus väestöstä, % 154 Tilastokeskus

Väestö Kuvio 12.14 Alle 15-vuotiaat kunnittain 2016 Maakuntaraja Osuus väestöstä, % 3,1 13,0 13,1 15,5 15,6 18,0 18,1 34,4 Vuoden 2017 aluerajat Tilastokeskus 155

Väestö Kuvio 12.15 15 64-vuotiaat kunnan asukasluvun mukaan 2016 2 000 (44) 2 001 6 000 (110) 6 001 10 000 (60) 10 001 20 000 (42) 20 001 40 000 (29) 40 001 100 000 (17) 100 000 (9) Kunnat yhteensä (311) Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) 56,3 56,6 57,9 59,4 61,0 62,5 62,9 67,2 0 10 20 30 40 50 60 70 80 Osuus väestöstä, % Kuvio 12.16 15 64-vuotiaat maakunnittain 2016 Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Ahvenanmaa Pohjois-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Lappi Pohjois-Karjala Kanta-Häme Pohjanmaa Etelä-Karjala Päijät-Häme Kymenlaakso Kainuu Satakunta Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Savo 63,1 62,7 62,5 61,9 61,9 61,8 61,5 61,5 60,8 60,6 60,6 60,5 60,1 60,0 59,6 59,5 59,3 58,6 66,4 Koko maa 62,9 54 56 58 60 62 64 66 68 Osuus väestöstä, % 156 Tilastokeskus

Väestö Kuvio 12.17 15 64-vuotiaat kunnittain 2016 Maakuntaraja Osuus väestöstä, % 49,1 56,0 56,1 58,0 58,1 60,5 60,6 69,2 Vuoden 2017 aluerajat Tilastokeskus 157

Väestö Kuvio 12.18 Yli 64-vuotiaat kunnan asukasluvun mukaan 2016 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) 2 000 (44) 29,6 2 001 6 000 (110) 27,9 6 001 10 000 (60) 25,3 10 001 20 000 (42) 23,2 20 001 40 000 (29) 21,6 40 001 100 000 (17) 21,5 100 000 (9) 17,1 Kunnat yhteensä (311) 20,9 0 5 10 15 20 25 30 35 Osuus väestöstä, % Kuvio 12.19 Yli 64-vuotiaat maakunnittain 2016 Etelä-Savo Kymenlaakso Kainuu Etelä-Karjala Satakunta Päijät-Häme Pohjois-Karjala Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Lappi Pohjois-Savo Varsinais-Suomi Pohjanmaa Keski-Suomi Keski-Pohjanmaa Ahvenanmaa Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Uusimaa 18,0 16,8 25,8 25,7 25,5 25,3 24,6 24,1 23,4 23,2 23,2 23,2 22,1 21,9 21,8 21,6 21,1 20,6 28,3 Koko maa 20,9 0 5 10 15 20 25 30 Osuus väestöstä, % 158 Tilastokeskus

Väestö Kuvio 12.20 Yli 64-vuotiaat kunnittain 2016 Maakuntaraja Osuus väestöstä, % 9,4 22,0 22,1 26,5 26,6 31,0 31,1 42,2 Vuoden 2017 aluerajat Tilastokeskus 159

Väestö Kuvio 12.21 Demografinen huoltosuhde kunnan asukasluvun mukaan 2016 2 000 (44) 2 001 6 000 (110) 6 001 10 000 (60) 10 001 20 000 (42) 20 001 40 000 (29) 40 001 100 000 (17) 100 000 (9) Kunnat yhteensä (311) Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 Alle 15-vuotiaat ja yli 64-vuotiaat sataa työikäistä (15 64-vuotias) kohti 49 60 59 64 68 73 78 77 Kuvio 12.22 Demografinen huoltosuhde maakunnittain 2016 Etelä-Savo Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Satakunta Kainuu Kymenlaakso Päijät-Häme Pohjanmaa Etelä-Karjala Kanta-Häme Pohjois-Karjala Lappi Pohjois-Savo Pohjois-Pohjanmaa Keski-Suomi Ahvenanmaa Varsinais-Suomi Pirkanmaa Uusimaa 51 71 69 68 68 67 66 65 65 65 65 63 63 62 62 62 60 60 59 Koko maa 59 0 10 20 30 40 50 60 70 80 Alle 15-vuotiaat ja yli 64-vuotiaat sataa työikäistä (15 64-vuotias) kohti 160 Tilastokeskus

Väestö Kuvio 12.23 Demografinen huoltosuhde kunnittain 2016 Maakuntaraja Alle 15-vuotiaat ja yli 64-vuotiaat sataa työikäistä (15 64-vuotias) kohti 45 66 67 73 74 80 81 104 Vuoden 2017 aluerajat Tilastokeskus 161

Väestö Kuvio 12.24 Demografinen huoltosuhde-ennuste kunnan asukasluvun mukaan 2040 2 000 (44) 2 001 6 000 (112) 6 001 10 000 (58) 10 001 20 000 (44) 20 001 40 000 (29) 40 001 100 000 (17) 100 000 (9) Kunnat yhteensä (313) Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2016) 56 0 20 40 60 80 100 120 Alle 15-vuotiaat ja yli 64-vuotiaat sataa työikäistä (15 64-vuotias) kohti 70 72 78 85 90 97 101 Kuvio 12.25 Demografinen huoltosuhde-ennuste maakunnittain 2040 Etelä-Savo Kainuu Kymenlaakso Lappi Kanta-Häme Päijät-Häme Etelä-Pohjanmaa Etelä-Karjala Satakunta Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Ahvenanmaa Keski-Suomi Varsinais-Suomi Pohjanmaa Pirkanmaa Uusimaa 59 87 83 80 80 80 80 79 78 78 76 76 73 73 72 71 70 67 92 Koko maa 70 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Alle 15-vuotiaat ja yli 64-vuotiaat sataa työikäistä (15 64-vuotias) kohti 162 Tilastokeskus

Väestö Kuvio 12.26 Demografinen huoltosuhde-ennuste kunnittain 2040 Maakuntaraja Alle 15-vuotiaat ja yli 64-vuotiaat sataa työikäistä (15 64-vuotias) kohti 50 80 81 90 91 100 101 150 Vuoden 2016 aluerajat Tilastokeskus 163

Väestö Kuvio 12.27 Väestön keski-ikä kunnan asukasluvun mukaan 2016 2 000 (44) 2 001 6 000 (110) 6 001 10 000 (60) 10 001 20 000 (42) 20 001 40 000 (29) 40 001 100 000 (17) 100 000 (9) Kunnat yhteensä (311) Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) Keski-ikä, vuotta 40,1 43,8 42,9 42,8 42,5 45,1 48,3 0 10 20 30 40 50 60 47,0 Kuvio 12.28 Väestön keski-ikä maakunnittain 2016 Etelä-Savo Kainuu Kymenlaakso Etelä-Karjala Satakunta Pohjois-Karjala Päijät-Häme Lappi Pohjois-Savo Kanta-Häme Etelä-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Ahvenanmaa Keski-Suomi Pohjanmaa Pirkanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Pohjois-Pohjanmaa 47,5 46,1 45,9 45,7 45,1 44,8 44,7 44,4 44,2 44,1 43,6 43,2 43,0 42,6 42,2 42,0 41,7 40,2 39,6 Koko maa 42,5 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 Keski-ikä, vuotta 164 Tilastokeskus

Väestö Kuvio 12.29 Väestön keski-ikä kunnittain 2016 Maakuntaraja Keski-ikä, vuotta 31,4 42,0 42,1 46,0 46,1 49,0 49,1 56,1 Vuoden 2017 aluerajat Tilastokeskus 165

Väestö Kuvio 12.30 Ulkomaan kansalaiset kunnan asukasluvun mukaan 2016 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) 2 000 (44) 3,1 2 001 6 000 (110) 1,8 6 001 10 000 (60) 10 001 20 000 (42) 2,1 2,3 20 001 40 000 (29) 2,9 40 001 100 000 (17) 100 000 (9) Kunnat yhteensä (311) 3,5 0 1 2 3 4 5 6 7 8 Osuus väestöstä, % 4,4 7,2 Kuvio 12.31 Ulkomaan kansalaiset maakunnittain 2016 Ahvenanmaa Uusimaa Pohjanmaa Varsinais-Suomi Kymenlaakso Etelä-Karjala Päijät-Häme Pirkanmaa Kanta-Häme Satakunta Pohjois-Karjala Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Lappi Etelä-Savo Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Kainuu Etelä-Pohjanmaa 4,2 4,1 3,8 3,2 3,0 2,9 2,5 2,4 2,2 2,2 2,2 2,2 2,0 2,0 1,9 1,7 5,1 8,0 10,6 Koko maa 4,4 0 2 4 6 8 10 12 Osuus väestöstä, % 166 Tilastokeskus

Väestö Kuvio 12.32 Ulkomaan kansalaiset kunnittain 2016 Maakuntaraja Osuus väestöstä, % 0,3 1,0 1,1 2,0 2,1 3,0 3,1 18,0 Vuoden 2017 aluerajat Tilastokeskus 167

Väestö Kuvio 12.33 Sukupuolirakenne kunnan asukasluvun mukaan 2016 2 000 (44) 2 001 6 000 (110) 6 001 10 000 (60) 10 001 20 000 (42) 20 001 40 000 (29) 40 001 100 000 (17) 100 000 (9) Kunnat yhteensä (311) Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) 927 965 984 1 006 1 019 1 038 1 062 1 029 0 200 400 600 800 1 000 1 200 Naisia/1 000 miestä Kuvio 12.34 Sukupuolirakenne maakunnittain 2016 Päijät-Häme Uusimaa Varsinais-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Kanta-Häme Kymenlaakso Satakunta Pohjois-Savo Etelä-Karjala Keski-Suomi Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Ahvenanmaa Lappi Kainuu Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa 1 055 1 054 1 049 1 033 1 030 1 030 1 027 1 023 1 021 1 016 1 012 1 011 1 010 1 009 1 006 994 991 984 981 Koko maa 1 029 0 200 400 600 800 1 000 1 200 Naisia/1 000 miestä 168 Tilastokeskus

Väestö Kuvio 12.35 Sukupuolirakenne kunnittain 2016 Maakuntaraja Naisia/1 000 miestä 732 960 961 1 000 1 001 1 020 1 021 1 110 Vuoden 2017 aluerajat Tilastokeskus 169

Väestö Kuvio 12.36 Kuntien välinen muuttotase kunnan asukasluvun mukaan 2016 2 000 (44) 2 001 6 000 (110) 6 001 10 000 (60) 10 001 20 000 (42) 20 001 40 000 (29) 40 001 100 000 (17) 100 000 (9) Kunnat yhteensä (311) Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) 6,2 6,6 3,9 3,1 3,1 1,7 8 6 4 2 0 2 4 6 8 Kuvio 12.37 Muuttotase kunnan asukasluvun mukaan 2016 2 000 (44) 2 001 6 000 (110) 6 001 10 000 (60) 10 001 20 000 (42) 20 001 40 000 (29) 40 001 100 000 (17) 100 000 (9) Kunnat yhteensä (311) Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) 4,2 3,5 1,4 1,0 0,6 0,0 Promillea väestöstä 1,6 6 4 2 0 2 4 6 8 10 12 Promillea väestöstä 3,1 5,7 9,3 Kuvio 12.38 Nettomaahanmuutto kunnan asukasluvun mukaan 2016 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) 2 000 (44) 2 001 6 000 (110) 6 001 10 000 (60) 10 001 20 000 (42) 20 001 40 000 (29) 40 001 100 000 (17) 100 000 (9) Kunnat yhteensä (311) 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 Promillea väestöstä 2,0 2,0 2,6 2,5 3,1 3,1 3,3 3,7 170 Tilastokeskus

Väestö Kuvio 12.39 Muuttotase maakunnittain 2016 Ahvenanmaa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Päijät-Häme Keski-Suomi Pohjois-Savo Etelä-Karjala Pohjois-Karjala Lappi Pohjois-Pohjanmaa Kymenlaakso Satakunta Etelä-Savo Kainuu Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa 0,2 0,4 0,6 1,1 1,4 1,6 2,2 2,3 2,4 2,6 2,7 0,3 1,5 3,9 3,3 2,7 5,9 8,0 7,8 Koko maa 3,1 4 2 0 2 4 6 8 10 Promillea väestöstä Kuvio 12.40 Nettomaahanmuutto maakunnittain 2016 Ahvenanmaa Kymenlaakso Kainuu Uusimaa Etelä-Karjala Satakunta Pohjanmaa Päijät-Häme Lappi Etelä-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Keski-Suomi Varsinais-Suomi Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa Pirkanmaa Pohjois-Savo Etelä-Pohjanmaa 1,1 4,0 3,7 3,5 3,4 3,4 3,1 3,1 3,0 2,9 2,8 2,7 2,6 2,5 2,4 2,2 2,1 4,5 6,0 Koko maa 3,1 0 1 2 3 4 5 6 7 Promillea väestöstä Tilastokeskus 171

Väestö Kuvio 12.41 Muutot yli 20 000 asukkaan kunnissa 2016 Kangasala Vantaa Tampere Järvenpää Espoo Helsinki Turku Lahti Jyväskylä Kuopio Lempäälä Seinäjoki Mäntsälä Rovaniemi Kaarina Joensuu Oulu Kirkkonummi Raisio Hyvinkää Nokia Valkeakoski Kerava Tuusula Porvoo Ylöjärvi Pori Lappeenranta Vihti Riihimäki Mikkeli Lohja Varkaus Sastamala Kokkola Hämeenlinna Vaasa Kouvola Hollola Salo Nurmijärvi Hamina Kurikka Savonlinna Iisalmi Jämsä Imatra Siilinjärvi Raahe Kotka Raasepori Kajaani Tornio Kemi Rauma Koko maa 15 10 5 0 5 10 15 20 Promillea väestöstä Kuntien välinen nettomuutto Nettomaahanmuutto 172 Tilastokeskus

Väestö Kuvio 12.42 Muuttotase kunnittain 2014 2016 Maakuntaraja Promillea väestöstä, vuosien keskiarvo 24,9 7,0 6,9 4,0 3,9 0,0 0,1 21,7 Vuoden 2017 aluerajat Tilastokeskus 173

Väestö Kuvio 12.43 Syntyneiden enemmyys kunnan asukasluvun mukaan 2016 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) 2 000 (44) 8,1 2 001 6 000 (110) 6 001 10 000 (60) 10 001 20 000 (42) 20 001 40 000 (29) 40 001 100 000 (17) 100 000 (9) 6,4 Kunnat yhteensä (311) 0,2 10 8 6 4 2 0 2 4 Promillea väestöstä 4,2 1,3 0,9 0,9 3,0 Kuvio 12.44 Syntyneiden enemmyys maakunnittain 2016 Pohjois-Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Pirkanmaa Ahvenanmaa Keski-Suomi Varsinais-Suomi Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Pohjois-Savo Päijät-Häme Lappi Pohjois-Karjala Satakunta Kymenlaakso Kainuu Etelä-Karjala Etelä-Savo 7,4 2,7 2,9 3,1 3,1 3,8 4,1 4,6 4,6 5,3 1,2 1,3 1,5 0,1 0,4 1,1 2,5 3,3 3,1 Koko maa 0,2 8 6 4 2 0 2 4 Promillea väestöstä 174 Tilastokeskus

Väestö Kuvio 12.45 Syntyneiden enemmyys yli 20 000 asukkaan kunnissa 2016 Espoo Oulu Vantaa Järvenpää Kangasala Lempäälä Mäntsälä Nurmijärvi Kirkkonummi Seinäjoki Kokkola Ylöjärvi Siilinjärvi Kerava Jyväskylä Helsinki Tuusula Tampere Kaarina Vaasa Vihti Tornio Rovaniemi Porvoo Nokia Hyvinkää Raahe Kuopio Kajaani Turku Hollola Joensuu Lahti Lohja Riihimäki Hämeenlinna Raisio Rauma Lappeenranta Iisalmi Valkeakoski Mikkeli Kotka Salo Sastamala Pori Kouvola Kemi Hamina Savonlinna Kurikka Raasepori Imatra Varkaus Jämsä 7,6 8,0 8,6 0,3 0,9 1,6 2,2 2,2 2,3 2,3 2,5 2,7 3,0 3,0 3,4 3,6 4,1 4,1 4,5 4,8 4,9 5,2 5,8 5,9 6,0 5,4 5,2 5,0 4,6 4,6 4,4 4,2 4,1 3,8 3,8 3,5 3,5 3,4 3,0 2,6 2,5 1,9 1,7 1,6 1,3 1,2 0,8 0,6 0,5 0,4 0,2 0,1 0,1 0,0 Koko maa 0,2 10 8 6 4 2 0 2 4 6 8 Promillea väestöstä 6,6 Tilastokeskus 175

Väestö Kuvio 12.46 Taajama-aste kunnan asukasluvun mukaan 2016 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) 2 000 (44) 40,5 2 001 6 000 (110) 6 001 10 000 (60) 10 001 20 000 (42) 20 001 40 000 (29) 40 001 100 000 (17) 100 000 (9) Kunnat yhteensä (311) 52,5 67,0 77,1 86,7 85,7 89,1 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Taajama-aste, % 98,0 Kuvio 12.47 Taajama-aste maakunnittain 2016 Uusimaa Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Varsinais-Suomi Etelä-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjanmaa Satakunta Kanta-Häme Keski-Suomi Keski-Pohjanmaa Lappi Pohjois-Savo Kainuu Pohjois-Karjala Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Ahvenanmaa 95,4 88,1 87,9 87,2 85,1 83,6 83,4 83,3 83,2 82,3 79,9 78,2 77,8 76,1 74,2 72,5 72,3 70,8 62,4 Koko maa 85,7 0 20 40 60 80 100 120 Taajama-aste, % 176 Tilastokeskus

Väestö Kuvio 12.48 Taajama-aste kunnittain 2016 Maakuntaraja Taajama-aste, % 0,5 50,0 50,1 60,4 60,5 80,0 80,1 100,0 Vuoden 2017 aluerajat Tilastokeskus 177

178 Tilastokeskus

yritykset ja toimipaikat Sisällys 13.1 Toimipaikat kunnan asukasluvun mukaan 2017 13.2 Toimipaikat maakunnittain 2017 13.3 Toimipaikat kunnittain 2017 13.4 Toimipaikkojen liikevaihto kunnan asukasluvun mukaan 2015 13.5 Toimipaikkojen liikevaihto maakunnittain 2015 13.6 Toimipaikkojen liikevaihto kunnittain 2015 13.7 Toimipaikkojen henkilöstö kunnan asukasluvun mukaan 2015 13.8 Toimipaikkojen henkilöstö maakunnittain 2015 13.9 Toimipaikkojen henkilöstö kunnittain 2015 13.10 Yrittäjät kunnan asukasluvun mukaan 2015 13.11 Yrittäjät maakunnittain 2015 13.12 Yrittäjät kunnittain 2015

180 Tilastokeskus

Yritykset ja toimipaikat Yritykset ja toimipaikat Yritysten toimipaikkojen henkilömäärä oli keskimäärin 3,6 vuonna 2015. Toimipaikat ovat sitä suurempia, mitä suuremmassa kunnassa ne sijaitsevat. Yli 100 000 asukkaan kunnissa keskimääräinen henkilöstömäärä oli 5,2, kun alle 2 000 asukkaan kunnissa se oli 1,6. Maakunnittain Uudenmaan toimipaikat olivat keskimäärin suurimpia (4,7 henkilöä/toimipaikka) ja Etelä-Savon toimipaikat pienimpiä (2,4). Kunnittain suurimmat toimipaikat olivat Vantaalla ja pienimmät Kumlingessa. Toimipaikkojen keskimääräinen liikevaihto oli vuonna 2015 suurin Uudenmaan maakunnassa ja pienin Kainuussa. Liikevaihdon määrä henkilöstöä kohti oli suurin yli 100 000 asukkaan kaupungeissa ja pienin 2 000 6 000 asukkaan kunnissa. Kuntatasolla liikevaihto vaihteli Vårdön alle 43 000 eurosta Tornion lähes 837 000 euroon henkilöstöä kohti. Vuoden 2015 tilastotiedot perustuvat Tilastokeskuksen alueelliseen yritystoimintatilastoon. Tilaston tiedot perustuvat hallinnollisiin aineistoihin ja tiedonkeruuseen yrityksiltä ja yritysten toimipaikoilta. Suomessa oli 65 yritysten toimipaikkaa tuhatta asukasta kohti helmikuussa 2017. Maakunnittain toimipaikkojen suhteellinen määrä oli pienin Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa, suurin Ahvenanmaalla. Kunnittain toimipaikkoja suhteessa asukaslukuun oli vähiten Tyrnävällä (40 toimipaikkaa/1 000 as.) ja eniten Brändössä (176). Helmikuun 2017 toimipaikkojen lukumäärät perustuvat Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterin toimipaikka-aineistoon. Aineisto sisältää liiketoiminnasta arvonlisäverovelvollisten ja/tai työnantajina toimivien yritysten, yksityisten elinkeinonharjoittajien ja voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen toimipaikat. Maatilataloudesta ovat mukana työnantajina toimivat tilat. Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan 10,5 % työllisistä oli ammattiasemaltaan yrittäjiä vuonna 2015. Yrittäjyys oli yleistä alle 2 000 asukkaan kunnissa (21,3 %) ja Etelä-Pohjanmaan maakunnassa (15,1 %). Kunnista yrittäjävaltaisimmat olivat Kustavi ja Lestijärvi (yli 30 %). Suhteellisesti vähiten yrittäjiä oli Vaasassa, 6,1 %. Lähteet: Tilastokeskus, yritysrekisteri; http://tilastokeskus.fi/tup/yritysrekisteri/index.html Tilastokeskus, alueellinen yritystoimintatilasto; http://tilastokeskus.fi/til/alyr/index.html Tilastokeskus 181

Yritykset ja toimipaikat Kuvio 13.1 Toimipaikat kunnan asukasluvun mukaan 2017 Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) 2 000 (44) 2 001 6 000 (110) 6 001 10 000 (59) 10 001 20 000 (43) 20 001 40 000 (29) 40 001 100 000 (17) 100 000 (9) Kunnat yhteensä (311) 61,3 61,6 66,5 66,0 65,3 69,8 69,1 82,8 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 Toimipaikkoja/1 000 asukasta Kuvio 13.2 Toimipaikat maakunnittain 2017 Ahvenanmaa Etelä-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Uusimaa Pohjanmaa Satakunta Etelä-Savo Lappi Pirkanmaa Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa Päijät-Häme Keski-Suomi Etelä-Karjala Kymenlaakso Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa 72,7 71,9 71,9 68,5 66,3 65,2 64,7 64,2 63,5 63,3 59,6 58,9 57,2 56,0 55,4 54,8 52,6 52,3 97,7 Koko maa 65,3 0 20 40 60 80 100 120 Toimipaikkoja/1 000 asukasta 182 Tilastokeskus

Yritykset ja toimipaikat Kuvio 13.3 Toimipaikat kunnittain 2017 Maakuntaraja Toimipaikkoja/1 000 asukasta 40,0 60,0 60,1 70,0 70,1 80,0 80,1 176,0 Vuoden 2017 aluerajat Tilastokeskus 183

Yritykset ja toimipaikat Kuvio 13.4 Toimipaikkojen liikevaihto kunnan asukasluvun mukaan 2015 Kunnan asukasluku enn. (lkm vuonna 2017) 2 000 (44) 166 905 2 001 6 000 (109) 6 001 10 000 (59) 10 001 20 000 (44) 20 001 40 000 (29) 40 001 100 000 (17) 100 000 (9) Kunnat yhteensä (311) 161 367 185 892 210 802 261 731 261 664 267 063 305 053 0 50 000 100 000 150 000 200 000 250 000 300 000 350 000 Euroa/henkilöstö Kuvio 13.5 Toimipaikkojen liikevaihto maakunnittain 2015 Uusimaa Lappi Etelä-Karjala Pohjanmaa Satakunta Kymenlaakso Pirkanmaa Keski-Pohjanmaa Ahvenanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Kanta-Häme Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Pohjois-Savo Keski-Suomi Pohjois-Karjala Etelä-Savo Kainuu 262 796 251 523 249 220 248 344 229 190 228 809 215 658 214 778 213 531 208 402 207 104 206 942 204 135 203 109 190 872 167 194 163 237 315 940 344 569 Koko maa 267 063 0 50 000 100 000 150 000 200 000 250 000 300 000 350 000 400 000 Euroa/henkilöstö 184 Tilastokeskus

Yritykset ja toimipaikat Kuvio 13.6 Toimipaikkojen liikevaihto kunnittain 2015 Maakuntaraja Euroa/henkilöstö 42 812 130 000 130 001 170 000 170 001 220 000 220 001 836 924 Vuoden 2017 aluerajat Tilastokeskus 185

Yritykset ja toimipaikat Kuvio 13.7 Toimipaikkojen henkilöstö kunnan asukasluvun mukaan 2015 Kunnan asukasluku enn. (lkm vuonna 2017) 2 000 (44) 1,6 2 001 6 000 (109) 1,8 6 001 10 000 (59) 2,3 10 001 20 000 (44) 2,9 20 001 40 000 (29) 3,4 40 001 100 000 (17) 3,7 100 000 (9) 5,2 Kunnat yhteensä (311) 3,6 0 1 2 3 4 5 6 Henkilöstö/toimipaikka Kuvio 13.8 Toimipaikkojen henkilöstö maakunnittain 2015 Uusimaa Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Päijät-Häme Pohjanmaa Ahvenanmaa Kymenlaakso Satakunta Varsinais-Suomi Etelä-Karjala Kanta-Häme Keski-Suomi Pohjois-Savo Lappi Kainuu Keski-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo 2,4 2,6 3,8 3,7 3,5 3,4 3,4 3,4 3,4 3,3 3,2 3,2 3,2 3,2 3,1 3,1 3,1 3,1 4,7 Koko maa 3,6 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0 Henkilöstö/toimipaikka 186 Tilastokeskus

Yritykset ja toimipaikat Kuvio 13.9 Toimipaikkojen henkilöstö kunnittain 2015 Maakuntaraja Henkilöstö/toimipaikka 0,7 1,6 1,7 2,1 2,2 2,8 2,9 7,6 Vuoden 2017 aluerajat Tilastokeskus 187

Yritykset ja toimipaikat Kuvio 13.10 Yrittäjät kunnan asukasluvun mukaan 2015 2 000 (44) 2 001 6 000 (110) 6 001 10 000 (59) 10 001 20 000 (43) 20 001 40 000 (29) 40 001 100 000 (17) 100 000 (9) Kunnat yhteensä (311) Kunnan asukasluku (lkm vuonna 2017) 7,5 9,5 10,5 10,5 13,2 15,8 19,4 21,3 0 5 10 15 20 25 Osuus alueen työllisistä, % Kuvio 13.11 Yrittäjät maakunnittain 2015 Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Keski-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Satakunta Varsinais-Suomi Lappi Kanta-Häme Päijät-Häme Keski-Suomi Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Ahvenanmaa Etelä-Karjala Pirkanmaa Kymenlaakso Uusimaa 8,2 12,2 12,0 11,8 11,4 11,3 11,2 11,2 11,1 10,7 10,7 10,7 10,7 10,6 10,3 10,3 13,8 14,3 15,1 Koko maa 10,5 0 2 4 6 8 10 12 14 16 Osuus alueen työllisistä, % 188 Tilastokeskus

Yritykset ja toimipaikat Kuvio 13.12 Yrittäjät kunnittain 2015 Maakuntaraja Osuus alueen työllisistä, % 6,1 12,0 12,1 16,0 16,1 20,0 20,1 30,9 Vuoden 2017 aluerajat Tilastokeskus 189

190 Tilastokeskus

LIITteet Sisällys 1 Toimialaluokitus TOL 2008, kirjaintaso 2 Kuntien lukumäärä asukasluvun mukaan 2017 3 Keskimääräinen kuntakoko Suomessa 1960 2016 4 Kuntien lukumäärä Suomessa 1960 2017 5 Kuntaliitokset 2013 2017 6 Suomen kunnat maakunnittain 2017 7 Suomen kunnat 2017 8 Työssäkäyntialueet 2017