Maaseudun palvelukeskukset maakunta ja SOTE Suomessa, case Etelä-Savo 100 suomalaista kirkonkylää kuntien keskukset muutoksessa seminaari 16.5.2017 Pentti Mäkinen Maakuntajohtaja Etelä-Savon maakuntaliitto
Maaseudun palvelukeskukset maakunta ja SOTE Suomessa 100 suomalaista kirkonkylää kuntien keskukset muutoksessa seminaari 16.5.2017 Pentti Mäkinen Maakuntajohtaja Etelä-Savon maakuntaliitto
Maaseudun palvelukeskukset maakunta ja SOTE Suomessa 100 suomalaista kirkonkylää kuntien keskukset muutoksessa seminaari 16.5.2017 Pentti Mäkinen Maakuntajohtaja Etelä-Savon maakuntaliitto
Kaupunki- ja maaseututaajamien Suomi Kirkonkylissä ja muissa maaseututaajamissa (500-15 000 asukasta) asuu nykyisin 1,5 miljoonaa suomalaista. Maaseudun palvelukeskukset tärkeä osa sujuvaa arkea. Maaseutukeskusten elinvoima ja uusiutuminen maakunta ja SOTE Suomessa? Iso ja ohittamaton kysymys! Miten esimerkiksi digitalisaatio, biotalous tai muuttoliike vaikuttavat maaseututaajamien tulevaisuuteen? Maaseutukeskukset eivät pärjää yksin. Kestävän sopeutumisen resurssinokkelia ratkaisuja ja esimerkkejä tarvitaan?
Muutoksen hallintaa pääkaupunkiseudulla ja Etelä-Savossa haasteet ovat erilaisia mutta suhteessa yhtä suuria Kestävän sopeutumisen resurssinokkelia ratkaisuja tarvitaan 1.5 milj. as. 2010 + 400 000 as (2035) + 200 000 tp (2035) 155 000 as 2010-10 000 as (2020) Suomi valuu etelään noin 1 km/v. Väestöllinen keskipiste nyt Hauholla (HS 6.10.2016)
Laajan päivystyksen sairaaloiden verkosto SOTE-, maakunta- ja kuntauudistus miten käy maaseutukeskusten? Kuka vastaa kirkonkylien ja muiden maaseudun palvelukeskusten kehittämisestä kun väki vähenee, valtio vetäytyy, kunta joutuu leikkaamaan toimintaansa ja kirkonkylistä puuttuu maaseudulle tyypillinen yhteisöllisyys ja kylätoiminta? Valtio, maakunta, kunta? Paikalliset ihmiset, yritykset ja yhteisöt oma tekeminen, yhteistyö ja verkostoituminen?
Terveys- ja sosiaalipalveluyritysten toimipaikat Etelä-Savossa kunnittain vuonna 2016 Kunta 86 Terveyspalvelut 87 Sosiaalihuollon laitospalvelut 88 Sosiaalihuollon avopalvelut Palvelut yht 1000 asukasta kohden Enonkoski 1 3 4 8 5,4 Heinävesi 2 3 2 7 2,0 Hirvensalmi 2 1 2 5 2,2 Joroinen 2 2 0 4 0,8 Juva 5 4 4 13 2,0 Kangasniemi 2 3 4 9 1,6 Mikkeli 80 44 60 184 3,4 Mäntyharju 5 6 2 13 2,1 Pertunmaa 0 1 3 4 2,2 Pieksämäki 25 19 27 71 3,8 Puumala 2 2 3 7 3,1 Rantasalmi 2 2 3 7 1,9 Savonlinna 55 26 34 115 3,2 Sulkava 1 3 0 4 1,5 Etelä-Savo yhteensä 184 119 148 451 3,0 Lisäksi kirkonkylien keskuksissa on edelleen noin 800 liike- ja yritystilaa se on samaa suuruusluokkaa kuin Mikkelin, Savonlinnan ja Pieksämäen keskusten liiketilojen lukumäärä Lähde: Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri 2016
Koko maakunta yhtä lomakylää Noin 150 000 as oma väestö, maaseutumainen, lähes kauttaaltaan asuttu ja rakennettu, väestötiheys noin 11 as/k-m2. Lähes 50 000 vapaa-ajan asuntoa, noin 70 000 asukkaan osaaikainen väestö ja 115 miljoonan euron matkailutulo (puolet koko matkailutulosta) ja noin 500 htv Noin 30 000 km rantaviivaa. Rannat (ja samalla iso osa maaseutua) kaavoitettu, noin 20 000 kaavatontin potentiaali.
Puhtaasti Paras Etelä-Savo 2030 Kiitos
Uusiutuminen alkaa ytimestä case Salmela 1 salmela/hoikkala per kirkonkylä riittävät pitkälle! Mäntyharjun kuntakeskuksen taajamarakenteen kehitys poikkileikkausvuosittain 1940 1970 2000 Mäntyharjun kirkonkylä Taidekeskus Salmelan johdolla esimerkkinä uusiutumisesta - Uusi alku ja olemassaolon perusta : ent. kuntakeskuksesta ja kunnantalosta kulttuurikeskus - Uusi mitoitus: kaikki alkoi ytimestä ja yhdestä rakennuksesta (pitäjäntupa, ent. kunnantalo) - Uusi käyttötarkoitus: olemassa olevalle rakennuskannalle ja ympäristölle - Kasvutarina: Toiminta ja ympäristö kasvanut pikkuhiljaa 25 v ja kasvaa edelleen - Yritystoimintaa: noin 0.5 milj. euron investoinnit/v - Kansainvälinen verkostoituminen, Viipurin residenssi 2010 - Salmelan esimerkki: haastaa myös nykyistä kuntakeskusta uusiutumaan Kirkonkylä/Salmela Uusi keskus