Etelä-Savon ympäristökeskuksen toimintaa lupaviranomaisena jatkaa alkaen Itä-Suomen aluehallintovirasto.

Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 28/2012/1 Dnro ISAVI/276/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 29.3.2012 ASIA HAKIJA Hirvensalmen kirkonkylän jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan määräysten tarkistaminen, Hirvensalmi Hirvensalmen Vesi Oy Keskustie 2 52550 Hirvensalmi HAKEMUS Itä-Suomen aluehallintovirastoon 20.12.2010 saapunut hakemus koskee Hirvensalmen kirkonkylän jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan tarkistamista. Hakemusta on täydennetty 31.1.2011. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Hirvensalmen kirkonkylän jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamisvelvollisuus perustuu Etelä-Savon ympäristökeskuksen 10.10.2002 myöntämässä ympäristöluvassa ympäristönsuojelulain (86/2000) 55 :n nojalla annettuun määräykseen, jonka mukaan luvan saajan on 31.12.2010 mennessä tehtävä lupaviranomaiselle lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 13 a) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on puhdistamo, joka on tarkoitettu asukasvastineluvultaan vähintään 100 henkilön jätevesien käsittelemiseen. Itä-Suomen aluehallintovirasto on asiassa toimivaltainen ympäristölupaviranomainen ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000) 5 :n 1 momentin kohdan 13 a perusteella. Etelä-Savon ympäristökeskuksen toimintaa lupaviranomaisena jatkaa 1.1.2010 alkaen Itä-Suomen aluehallintovirasto. ITÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1030 Mikkelin päätoimipaikka fax 015 760 0150 Maaherrankatu 16 www.avi.fi/ita Mikkeli kirjaamo.ita@avi.fi Postiosoite: PL 50, 50101 Mikkeli Joensuun toimipaikka Torikatu 36 Joensuu Kuopion toimipaikka Hallituskatu 12 14 Kuopio

2 (20) HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat ja alueen kaavoitustilanne Etelä-Savon ympäristökeskuksen 10.10.2002 myöntämä ympäristölupa Dnro 0598Y0050-121. Etelä-Savon ympäristökeskuksen (nyk. Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus) 15.12.1993 hyväksymä puhdistamon kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelma. Alueella on voimassa Kirkonkylän seudun ja Vilkonharju Liukonniemen osayleiskaava (hyväksytty 25.9.2006) sekä Liekuneen Ryökäsveden rantayleiskaava (hyväksytty 24.9.2007). Puhdistamon sijainti ja lähiympäristö Puhdistamo sijaitsee Hirvensalmen kirkonkylän länsipuolella noin 1 km etäisyydellä keskustaajamasta. Lähin asutus on 0,6 1,0 km puhdistamosta lounaaseen ja kaakkoon. Seurakunnan leirikeskukseen on matkaa 0,6 km ja sahalaitokseen 0,4 km. Yleiseen uimarantaan on matkaa noin 1 km. Lähistöllä ei sijaitse luonnonsuojelualueita, eikä luokiteltuja pohjavesialueita. Puhdistamon ympäristö on metsätalousaluetta. Osayleiskaavassa puhdistamon alue on merkitty yhdyskuntahuollon alueeksi ja sitä ympäröivä alue maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Asemakaava ei ulotu puhdistamokiinteistölle. Jätevesien purkuvesistö ja sen veden laatu Kalasto ja kalastus Liekune kuuluu Mäntyharjun reitin vesistöalueeseen osana Puulan osa-aluetta. Liekuneen Ryökäsveden alueen valuma-alueen pinta-ala on Kissakosken kohdalla 214 km 2 ja järvisyys 26 %. Liekuneen pinta-ala on 13 km 2, tilavuus 81 milj.m 3, rantaviivan pituus 51 km ja keskimääräinen vedenkorkeus N 60 +94,70 m. Kissakoskessa keskivirtaama (MQ) on 10 m 3 /s. Liekuneen veden laatu on lähes erinomainen. Veden hygieeninen tila on hyvä tai erinomainen ja happitilanne erinomainen. Keskimääräiset ravinne- ja klorofyllipitoisuudet ovat tyypilliset karuille vesistöille. Viimeisten 10 vuoden aikana fosforipitoisuudet ovat olleet jätevesien purkupaikalla Peuralahdessa keskimäärin 14 µg/l ja purkukohdan ylä- ja alapuolella keskimäärin 5 µg/l. Jätevesien vaikutus näkyy Peuralahdessa lähinnä suolistobakteerien arvojen nousuna, sekä muita tarkkailupisteitä hieman suurempina fosfori- ja klorofyllipitoisuuksina. Jätevesien johtamisella Liekuneeseen ei ole todettu aiheutuvan oleellista haittaa vesistön virkistyskäytölle. Osakaskuntien esimiesten puhelinhaastattelusta saatujen tietojen mukaan Inkisen ja kirkonkylän osakaskuntien alueella kalastaa arviolta alle 20 henkilöä ja koko järvellä noin 50 henkilöä.

3 (20) Hoitotoimenpiteinä Liekuneella on tehty istutuksia mm. järvilohen, järvitaimenen, kuhan ja harjuksen osalta. Varsinaista hoitokalastusta ei alueella ole tehty, mutta Inkisen osakaskunnan alueella on Kissakosken suunnalla ilmennyt ilmeistä tarvetta paunettikalastukselle. Kalalajeista kasvussa ovat olleet varsinkin hauki-, lahna-, särki-, säyne- ja muikkukannat. Harjusta on istutettu vuosina 2006 ja 2009, mikä on näkynyt saaliissa. Samoin kuhaistutukset ovat vahvistaneet kantoja näkyen saalismäärissä. Puhdistamon puhdistetuista jätevesistä ei ole todettu koituneen oleellista haittaa kalastukselle eikä kalakannoille. Kissakosken alapuolisilla Metsälammilla ovat paikalliset asukkaat epäilleet jätevesien rehevöittäneen vesiä, mikä on näkynyt heidän mukaansa vesikasvillisuuden (mm. järviruoko ja ahvenvita) runsastumisena. Eräiden arvioiden mukaan myös uiton poistuminen ja piisamin häviäminen ovat voineet vaikuttaa vesikasvien runsastumiseen. Muun virkistyskäytön kannalta on eräiden kalastajien todettu havainneen satunnaisia hajuhaittoja purkualueen lähistöllä. Puhdistamo ja sen toiminta Päästöt vesistöön Vuonna 1980 valmistunut jätevedenpuhdistamo on tyypiltään kaksilinjainen biologiskemiallinen rinnakkaissaostuslaitos, jossa fosforin poistoa on tehostettu ferrosulfaatilla. Puhdistamoa on saneerattu vuonna 1993 sekä toisen kerran vuosina 1999 ja 2000. Puhdistamolla käsitellään Hirvensalmen kirkonkylän ja Suonteen vesiosuuskunnan jätevedet sekä Hirvensalmen ja Otavan välisen viemärilinjan Hirvensalmen kunnan alueelta liittyjien jätevedet. Kunnan vesi- ja viemäriverkkoon on tällä hetkellä liittynyt 270 asiakasta eli noin 1400 asukasta. Laitos on varustettu automaattisella virtausmittaus-, ferrosulfaatin ja hypokloriitin syöttölaitteistolla. Puhdistamon mitoitusarvot: Liit. asukkaat 2 000 Jätevesi MQ d m 3 /d 460 q mit m 3 /h 44,0 q max m 3 /d 1 500 BHK 7 kg/d 150 Kokonaisfosfori kg/d 5,0 Kokonaistyppi kg/d 30,0 Viemäriverkoston kokonaispituus on yhteensä noin 42,5 km, josta muovisia 41 km ja betonisia noin 1,3 km. Jätevesipumppaamoita on yhteensä 17 kpl. Kaikki tiedossa olevat sadevesiviemärit ja salaojat on erotettu viemäriverkostosta. Hakija selvittää puhdistamon toisen linjan käyttöönottoa sekä sako- ja umpikaivolietteiden ottamista suoraan prosessiin esimerkiksi rakentamalla lietteiden vastaanottopiste Suonteen Vesiosuuskunnan viemäriverkoston yhteyteen. Nykyisen ympäristöluvan mukaan puhdistamolta vesistöön johdettavan jäteveden BHK 7(ATU) -arvo saa olla enintään 10,0 mg/l ja fosforipitoisuus enintään 0,8 mg/l. Pudistustehojen on oltava molempien suureiden osalta vähintään 95 %. Puhdistustulok-

4 (20) set lasketaan puolivuosikeskiarvoina mahdolliset häiriötilanteet sekä puhdistamolta ja jätevesiviemäristöstä tapahtuvat ohijuoksutukset ja ylivuodot mukaan lukien. Puhdistamon vesistökuormitus vuosina 2005 2009: BHK7 ATU KOK. P Kok. N COD Cr Kiintoaine kg/d mg/l kg/d mg/l kg/d mg/l kg/d mg/l kg/d mg/l 2005 2,6 9,7 0,24 0,9 6,1 23 12,2 45,3 3 11 2006 2,2 8,9 0,25 1,0 8,0 33 11,1 45,3 2,6 10,5 2007 2,7 9 0,23 0,8 9,8 33 15,7 52,3 4,3 14,3 2008 3,0 8,4 0,36 1,0 10,0 29 16,7 46,4 24,2 67,1 2009 3,1 11,7 0,29 1,1 6,2 23 13,3 50,6 7,9 30,2 Vuosina 2005 2009 jätevedenpuhdistamo on toiminut melko hyvin biologisen hapenkulutuksen osalta ja poikkeamat lupaehdoista ovat olleet melko vähäisiä. Fosforin osalta puhdistusteho on ollut hieman heikompaa ja tavoitteista on jääty 6 tarkastelujaksolla kymmenestä. Kemiallisen hapenkulutuksen osalta puhdistamo on täyttänyt lupaehdot. Kiintoaineen osalta puhdistamo ei saavuttanut poistotehon ja lähtevän veden pitoisuuden vaatimuksia yhteensä kahdella jaksolla, joista toisen vuoden 2009 ensimmäisen puolivuotisjakson pitoisuusylitys oli vähäinen 4 mg/l. Sen sijaan vuoden 2008 ensimmäisen puolivuotisjakson pitoisuusylitys oli suurempi (85 mg/l) ja lisäksi poistoteho oli vain 83 %. Puhdistamon toimintavarmuuden parantaminen Tulovirtaaman suhteen jätevedenpuhdistamon mitoitus on ollut riittävä (vuosina 2002 2009 keskimäärin 58 %) sekä ennusteen mukaisessa tilanteessa vuonna 2020 (noin 80 %). Ennusteessa on mukana Viikon Oy:n tukkihautomon esikäsiteltyjen jätevedet (noin 82 m 3 /d). Fosforin ja biologisen hapenkulutuksen tulokuormituksen vähentämiseksi otetaan puhdistamon toinen linja käyttöön vuoden 2011 aikana. Lisäksi lietteiden tuloa prosessiin tasataan ottamalla osa sako- ja umpikaivolietteistä suoraan prosessiin. Tätä varten rakennetaan lietteiden vastaanottopiste viemäriverkoston yhteyteen. Viikon Oy:n tukkihautomovesien johtaminen jätevedenpuhdistamolle ei vaikuta puhdistamon toimintaan fosforin osalta. Biologisen hapenkulutuksen osalta tulokuormitus nousee hieman. Tukkihautomon vesien kuormitus oli vuosina 2005 2009 keskimäärin 0,07 kg P/vrk ja 23 kg BOD 7 kg/vrk. Tämä on vuosien 2005 2009 puhdistamon keskimääräisestä tulokuormituksesta kokonaisfosforin osalta vain 1,5 % ja biologisen hapenkulutuksen osalta 17 %. Vaadittava hautomovesien esikäsittely tulee vähentämään puhdistamolle johdettavaa kuormitusta. Ylijäämälietteen kompostointi Puhdistamon ylijäämäliete pumpataan kaivoon, josta tiivistynyt liete ohjataan turvealtaille. Turvesuodattimien pinta-ala on yhteensä 406 m 2 ja asfaltoidun kompostointikentän 1 715 m 2. Yhdessä turvesuodatusaltaassa käsitellään myös sako- ja umpikaivokaivolietteitä noin 2 700 m 3 vuodessa. Jatkossa hakija selvittää mahdollisuutta rakentaa sako- ja umpikaivolietteiden vastaanottopisteitä mm. Suonteen Vesiosuuskunnan viemäriverkoston yhteyteen, mikä osaltaan tasaisi lietteiden tuloa prosessiin

5 (20) ja vähentäisi puhdistamon turvealtaille tuotavia lietekuormia. Turvesuodattimet ja kompostointikenttä on viemäröity puhdistamolle. Turvesuodattimet on mitoitettu lietemäärälle 5,0m 3 vuorokaudessa. Turvesuotimien tyhjennys tapahtuu noin kerran vuodessa. Lieteturveseos kompostoidaan yhdessä tukiaineen kanssa aumoissa. Valmista kompostia muodostuu noin 250 m 3 vuodessa ja se on käytetty viherrakentamiseen. Aumakompostoinnin kapasiteetti on 3 000 tonnia vuodessa. Jätteet Laitoksella syntyvä välppä- ja hiekkajäte (yht. noin 20 m 3 /v) sekä tavanomainen yhdyskuntajäte kuljetetaan Metsä-Sairilan jäteasemalle Mikkeliin. Ongelmajätteet viedään kunnan ongelmajätevarastoon. Kemikaalit Vuosina 2005 2009 jätevedenpuhdistuksessa on käytetty ferrosulfaattia keskimäärin 95 g/jätevesikuutio eli hieman vajaa 10 000 kg/v. Kemikaalit säilytetään uudessa kemikaalivarastossa. Liikenne Melu, tärinä, pöly ja haju Ajoneuvoliikenne koostuu kemikaalin, lietteen ja välpejätteen kuljetuksesta sekä huoltoajosta. Lietteen ajoa on keskimäärin 15 kertaa viikossa, ferrosulfaattia tuodaan kaksi kertaa vuodessa ja jäteauto käy kolmen viikon välein. Puhdistamorakennuksen sisällä sijaitsevat prosessitoiminnot eivät aiheuta ympäristölle meluhaittaa, eikä laitoksen toiminnasta aiheudu tärinää. Ympäristöriskit, onnettomuudet ja häiriötilanteet Vesi- ja viemärilaitoksella on toiminnassa ympärivuorokautinen päivystys ja varallaolojärjestelmä. Tämän lisäksi puhdistamon henkilökunta kiertää kohteissa viikoittain. Jätevedenpuhdistamo ja pumppaamot on liitetty kaukokäyttö- ja automaatiojärjestelmään. Sähkönsyötön häiriöiden varalta laitoksella ei ole käytössä varavoimalähdettä. Mikäli sähkökatkokset ovat pidempiä, joudutaan turvautumaan ohijuoksutuksiin. Kunnassa on tekeillä vesi- ja viemärilaitosta koskeva valmiussuunnitelma. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Puhdistamoa on saneerattu vuonna 1993 sekä vuosina 1999 ja 2000. Ensimmäisessä vaiheessa parannettiin ylijäämälietteen käsittelyä rakentamalla turvesuodatusaltaat ja kompostointikenttä. Yhden turvesuodattimen yhteyteen rakennettiin sako- ja umpikaivolietteiden vastaanotto. Toisessa vaiheessa lisättiin selkeytys- ja ilmastuskapasiteettia, rakennettiin uusi kemikaalivarasto ja kemikaalin annostelujärjestelmä, parannettiin automaatiota ja valvontavarustusta sekä sosiaalitiloja.

6 (20) Energiatehokkuus Vuosina 2005 2009 laitoksella kului sähköä keskimäärin 220 MWh vuodessa. Käsiteltyyn jätevesimäärään suhteutettuna sähköä kului 2,15 kwh/m 3, mikä on suhteellisen paljon. TOIMINNAN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu: Kuormitustarkkailu: Käyttötarkkailua tehdään työpäivittäin ja siihen kuuluvat seuraavat määritykset ja havainnoinnit: - tuleva ja lähtevä jätevesimäärä - ohitukset verkostossa ja puhdistamolla - lietteen palautus - ferrosulfaatin käyttömäärä - ilmastusaltaan ja palautuslietteen laskeuma-arvot - näkösyvyys ja ilmastusaltaan happipitoisuus Lisäksi pidetään kirjaa seuraavista seurantakohteista: - sako- ja umpikaivolietteiden vastaanottomäärät - poistettujen lietteiden määrät ja sijoituspaikat - viikkovirtaamat ja virtaamamittarin kalibrointitiedot - puhdistamolla syntyvät jätteet - mahdollisista melu-, haju- tai pölyhaitoista tehdyt havainnot ja ilmoitukset sekä ko. päästöjen syyt ja korjaustoimenpiteet - sähkönkulutus ja laitteiden käyttötuntilaskijoiden seuranta Kuormitustarkkailun mukainen tutkimus suoritetaan kuusi kertaa vuodessa, helmi-, huhti-, kesä-, elo-, loka- ja joulukuussa. Jätevedenpuhdistamolle tulevasta ja sieltä lähtevästä vedestä kerätään 8 tunnin kokoomanäytteet. Kokoomanäytteistä tehdään seuraavat määritykset: huhti-, elo- ja joulukuu helmi-,kesä- ja lokakuu ph Sähkönjohtavuus BHK 7 ATU KHT Cr Kokonaisfosfori Liuennut kokonaisfosfori (lähtevä jätevesi) Kokonaistyppi Kiintoaine Kokonaisrauta BHK 7 ATU Kokonaisfosfori Kokonaisrauta ph

7 (20) Mikäli vesistöön johdettavaa jätevettä desinfioidaan, otetaan bakteerinäyte kertanäytteenä lähtevästä vedestä desinfioinnin jälkeen. Näytteestä määritetään suolistoperäiset kolibakteerit. Klooratusta vedestä määritetään myös klooriylijäämä. Ilmastusaltaasta ja palautuslietteestä otetaan kertanäytteet. Näytteiden on vastattava ilmastusaltaassa olevan jäteveden ja vastaavasti palautuslietteen keskimääräistä koostumusta. Ilmastusaltaasta määritetään happi- ja kiintoainepitoisuudet sekä puolen tunnin laskeuma-arvot. Palautuslietteestä määritetään kiintoainepitoisuus ja puolen tunnin laskeuma-arvo. Tulosten perusteella lasketaan lieteindeksit. Selkeyttämöstä mitataan myös happipitoisuus. Analyysit suoritetaan SFS-standardimenetelmillä tai muilla yleisesti vesiviranomaisten hyväksymillä menetelmillä. Tulosten raportointi: Purkuvesistön tarkkailu: Käyttö- ja kuormitustarkkailusta laaditaan vuosittain helmikuun loppuun mennessä vuosiyhteenveto. Suppeammat raportit (analyysitulokset ja keskeiset kuormituslaskelmat) toimitetaan puolivuosittain välittömästi niiden valmistuttua. Raportit toimitetaan Hirvensalmen Vesi Oy:lle, Hirvensalmen kunnalle, Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Mikkelin kaupungin ympäristöpalveluille. Havaintopisteiltä (3 kpl) näytteet otetaan kaksi kertaa vuodessa, maaliskuussa ja elokuussa. Näytteenottosyvyydet ovat 1 m pinnasta, välivedestä ja 1 m pohjasta. Välivesinäyte otetaan, mikäli syvyyttä on yli 5 m. Kaikilta pisteiltä otetaan joka neljäs vuosi biologiset näytteet 0 2 m kokoomanäytteenä neljä kertaa kesässä touko-elokuussa. Seuraavan näytteet otetaan vuonna 2012. Määritykset: lämpötila happi (pitoisuus ja kylläisyys) ph sähkönjohtavuus väri sameus COD Mn kokonaisfosfori kokonaistyppi suolistoperäiset kolibakteerit 44 C

8 (20) a-klorofylli (elokuussa; 0 2m kokoomanäyte) Näytteenoton yhteydessä tehdään havainnot näkösyvyydestä ja säätilasta. Neljän vuoden välein tehtävä biologinen tarkkailu: Joka neljäs vuosi kaikilta vesistöpisteiltä 1 3 neljästi kesässä otettavista biologisista näytteistä määritetään a- klorofylli ja kasviplanktonin biomassa ja sinilevien osuus siitä. Kasviplanktontutkimus tehdään joko semikvantitatiivisellä tai suppealla kvantitativisellä menetelmällä. Lisäksi kaikkina kertoina määritetään päällysveden (1 m) fosforipitoisuus. Purkuvesistön tarkkailupisteet. Tulosten raportointi: Tarkkailutulokset toimitetaan vedenlaaturekisterin edellyttämällä tavalla kunkin tarkkailukerran jälkeen, viimeistään yhden kuukauden päästä näytteenotosta Hirvensalmen Vesi Oy:lle, Hirvensalmen kunnalle, Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Mikkelin kaupungin ympäristöpalveluille. Vuosittain seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä laadittava suppea yhteenvetoraportti sisältää lyhyen selvityksen vesistön tilasta sekä sen muutoksista edellisiin tarkkailuvuosiin nähden. Tällöin esitetään myös toimenpidesuositukset, jotka

9 (20) mahdollisesti ovat tarpeen tarkkailun perusteella todettujen haittojen vähentämiseksi tai tarkkailuohjelman muuttamiseksi. Laajempi yhteenvetoraportti laaditaan neljän vuoden välein. Em. yhteenvedot toimitetaan edellä mainituille. Kompostin hoito ja kompostoinnin tarkkailu Nykytila: Turvesuotimien tyhjennys tapahtuu noin kerran vuodessa yleensä syksyllä. Lieteturveseos kompostoidaan noin 0,5 1 vuoden ajan yhdessä aumassa. Aumaa ei käännetä kompostoinnin aikana. Valmista kompostia muodostuu noin 250 m 3 vuodessa ja se on käytetty viherrakentamiseen. Kompostin lämpötilaa, kosteutta tai ph:ta ei tarkkailla, eikä hygienisoitumistutkimuksia ole tehty. Suunniteltu hoito: Kompostiauman kääntö tehdään kerran vuodessa. Kääntömääriä lisätään, mikäli jäljempänä esitettyjen tarkkailututkimuksien tulokset antavat siihen aihetta. Ennen kääntöä mitataan lämpötila, kosteus ja ph eri puolilta aumaa yhden metrin syvyydeltä. Tarkkailu: Jatkossa kompostitarkkailunäytteet otetaan kerran vuodessa. Näytteistä tutkitaan: 1. bakteerit: Escherichia coli ja salmonella 2. tilavuuspaino, kuiva-aine, kosteus, orgaaninen aines, K, johtokyky, ph, vesiliukoinen ja kokonais- P, vesiliukoinen ja kokonais- N, Cd, Cr, Cu, As, Ni, Pb, Hg, Zn 3. Lannoitevalmisteasetuksen (MMM 12/07) mukainen analyysipaketti: Orgaanisen maanparannusaineen analyysi (kompostit, jätevesilietteet, lantaseokset; ID 2, ID 5) HAKIJAN ESITYS LUPAMÄÄRÄYKSIKSI Hakija esittää, että nykyiset lupamääräykset säilyvät ennallaan. HAKIJAN VAHINKOARVIO JA KORVAUKSET Jätevesien johtamisesta Liekuneeseen ei ole todettu aiheutuvan haittaa vesistön virkistyskäytölle, kalastukselle tai kalakannoille. Hakija katsoo, että korvauksia edellyttäviä vahinkoja tai haittoja ei ole aiheutunut.

10 (20) MERKINTÄ Koskisen Oy:n Vilkonharjun tuotantolaitoksen esikäsiteltyjä tukkihautomon jätevesiä on ryhdytty johtamaan Hirvensalmen Veden jätevedenpuhdistamolle vuonna 2011. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa ja Hirvensalmen kunnassa 16.2. 18.3.2011 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu 16.2.2011 ilmestyneessä Länsi-Savo -nimisessä lehdessä. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Hirvensalmen kunnalta ja Hirvensalmen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. 1. Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / ympäristönsuojelu ja vesien hoito Puhdistamon toiminta: Puhdistamolla on ollut ajoittain vaikeuksia täyttää puhdistustulokset ja vesistöön johdettujen pitoisuuksien lupaehdot erityisesti v. 2006 jälkeen tiukempien lupaehtojen tultua voimaan. Ylitykset ovat koskeneet erityisesti kokonaisfosforin ja biologisen hapenkulutuksen pitoisuuksia ja puhdistustuloksia. Biologisen hapenkulutuksen pitoisuuden osalta ylitykset ovat koskeneet jaksoja 2/2005, 2/2006, 1/2009, 2/2009 ja 1/2010. Poistoteho ei täyttänyt luvan vaatimuksia jaksoilla 2/2005, 2/2006, 1/2007, 2/2007, 2/2008 ja 2/2009. Kokonaisfosforin pitoisuuden osalta ylitykset ovat koskeneet jaksoja 2/2005, 2/2006, 1/2007, 1/2008, 2/2008, 2/2009 ja 2/2010. Kiintoaineen pitoisuuden ja poistotehokkuuden osalta puhdistamo ei täyttänyt vaatimuksia jaksoilla 1/2008 ja 1/2009. Etelä-Savon ELY-keskus lähetti Hirvensalmen Vedelle selvityspyynnön vuoden 2010 lupaylityksistä. Erityisesti syyskesän korkea lähtevän veden fosforipitoisuus oli selvityspyynnön taustalla. Hirvensalmen Veden vastauksessa oli todettu ylitysten mahdollisina syinä mm. lämpimän kesän vaikutus, lisääntynyt sako- ja umpikaivolietteen määrä sekä lietteen vastaanoton nykyiset rakenteet. Hirvensalmen jätevedenpuhdistamolla on jouduttu tekemään ohijuoksutuksia seuraavasti: 70 m 3 v. 2003, 32 m 3 v. 2004, 2 m 3 v. 2007, 6 m 3 v. 2008 ja 20 m 3 v. 2010. Vuoden 2011 tammikuussa ohitusten määrä oli n. 50 m 3.

11 (20) Puhdistamon tarkkailut: Puhdistamon tarkkailu on perustunut Mikkelin vesi- ja ympäristöpiirin (nyk. ELYkeskus) 15.12.1993 (0593A1 90/121) hyväksymään tarkkailuohjelmaan. Kuormitustarkkailua tehdään laitoksella kuusi kertaa vuodessa. Tulevasta ja lähtevästä vedestä otetaan 8 tunnin kokoomanäytteet. Purkuvesistössä on viisi havaintopaikkaa, joista otetaan näytteet kaksi kertaa vuodessa, maaliskuussa ja elokuussa. Tavanomaisten seurantaparametrien lisäksi joka neljäs vuosi on tehty a-klorofyllimääritys jokaisesta havaintopisteestä. Puhdistamon vaikutus alapuolisten vesistöjen tilaan: Liekuneen velvoitetarkkailutulokset osoittavat puhdistamon vesistövaikutusten ilmenevän viime vuosina erityisesti jätevesien purkualueella, piste 1. Lievä rehevöityminen on näkynyt etenkin ravinne-, klorofylli-, sähkönjohtavuus- ja suolistobakteerien arvojen nousuna. Kokonaisfosforipitoisuus on vaihdellut lupakaudella pisteessä 1 n. 3-35 µg/l välillä (mediaani n. 10 µg/l). Vuosien 2005 2009 aikana pitoisuudet ovat olleet pienempiä vaihdellen metrin syvyydessä 4-20 µg/l välillä. Klorofyllipitoisuuksien vaihteluväli lupakaudella on ollut n. 2-8 µg/l (mediaani 4,7) välillä. Pisteen 1 happitilanne on ollut lupakaudella läpi vuoden hyvää tasoa alus- ja päällysvedessä. Suolistobakteeriarvot ovat olleet lupakauden loppupuolella hyvää tasoa. Bakteereita esiintyi vedessä erityisesti 2000-luvun alkuvuosina puhdistamon saneerauksen yhteydessä. Liekuneen pisteissä 2 ja 3 fosforipitoisuudet (mediaanipitoisuus lupakaudella 4-5 µg/l) kuvaavat niukkaravinteista vettä. Elokuussa otetut a-klorofyllitulokset v. 2002 2009 (mediaani 2,6 2,9 µg/l) ovat alhaisella tasolla. Pisteissä 4 ja 5 a-klorofylli- ja kokonaisfosforipitoisuudet ovat myös alhaiset. Puhdistamon kuormitus ei näy merkittävästi havaintopaikoissa 2-5. Nykyinen puhdistettujen jätevesien purkupiste sijaitsee hyvissä laimenemisoloissa, joten jätevesien aiheuttamia vesistövaikutuksia Liekuneella ei ole juurikaan ilmennyt lukuun ottamatta purkualueen lähistöä (piste 1), jonka vesi on muita pisteitä rehevämpää. Liekuneen nykytila vesienhoidon näkökulmasta: Ryökäsvesi-Liekuneen koko on n. 5 000 ha. Järvi on samalla tasolla Puulaveden kanssa. Järviä säännöstellään Puula-, Liekune- ja Ryökäsveden säännöstelyhankkeella. Voimalaitospato sijaitsee Kissakoskessa. Ryökäsvesi-Liekune on vesienhoidon suunnittelussa arvioitu nykytilaltaan erinomaisessa tilassa olevaksi vesimuodostumaksi. Pintavesityypiltään suuriin vähähumuksisiin järviin kuuluva Ryökäsvesi- Liekuneen väriluku on keskimäärin 20 mg Pt/l. Tila-arvio perustuu biologiselta osaltaan puutteelliseen, ainoastaan kasviplanktonaineistoon (a-klorofylli). A-klorofyllitietoina on 11 näytteenottokertaa v. 2000 2007. Kasviplankton laatutekijänä antaa vesimuodostumalle erinomaisen tila-arvion. Keskimääräinen kasvukauden a-klorofyllipitoisuus 2,7 µg/l kuvaa erinomaista tilaa. Fysikaalis-

12 (20) kemialliselta tilaltaan vesimuodostuma on pintavesityyppiin suhteutettuna erinomainen. Etelä-Savon pintavesien hoidon toimenpideohjelmassa ei vesimuodostumalle ole suunniteltu erityisiä lisätoimenpiteitä, vaan erinomaisen tilan ylläpitämiseksi katsotaan nykykäytännön mukaisten vesiensuojelutoimien riittävän. Asutuskeskuksen läheisyydessä sijaitsevana järvenä Ryökäsvedellä ja Liekuneella on merkittävää virkistyskäyttöarvoa. ELY-keskuksen kannanotto jätevedenpuhdistamon toimintaan uudella lupakaudella: Hirvensalmen kirkonkylän jätevedenpuhdistamolla on lupakaudella ilmennyt ongelmia puhdistustulosten ja vesistöön kulkeutuvien ravinne- ym. pitoisuuksien osalta. Puhdistusvaatimukset eivät ole täyttyneet kaikilta osin lupaehtojen ja yhdyskuntajätevesiä koskevan asetuksen (888/2006) mukaisesti. Luparajoja ei esitetä tiukennettaviksi nykyisestä. Nykyiset lupaehdot ovat BOD 7 ja kokonaisfosforin osalta tekniikaltaan ko. tyypin puhdistamoiden mukaisella tasolla. Kemiallisen hapenkulutuksen ja kiintoaineen luparajat ovat yhdyskuntajätevesiä koskevan asetuksen (888/2006) vähimmäistasolla. Vastaanottavan vesistön (Liekune) ominaispiirteet ja nykytila ovat sellaiset, ettei nykyinen kuormitus ole vaarassa merkittävästi heikentää vastaanottavan vesistön tilaa lähitulevaisuudessa, eikä vesienhoidon asettama erinomaisen tilan tavoite ole vaarassa. Sen sijaan puhdistusprosessissa tulisi kiinnittää huomiota aika ajoin tapahtuneisiin ylityksiin, jotta niitä ei jatkossa tulisi nykyisessä määrässä. Erityisesti fosforin osalta ylityksiä on ollut lupakaudella suhteellisen paljon. Kokonaistypen poistotehokkuus on vaihdellut suuresti Hirvensalmen puhdistamolla v. 2000 2009 aikana ollen vuosittain tasoa 4-71 % (keskiarvona 48 %). Yhdyskuntajätevesiä koskevan asetuksen 888/2006 mukaan typenpoistolle ei ole Hirvensalmen puhdistamon kokoiselle laitokselle vähimmäisvaatimuksia. Asetuksen mukaan jätevesistä on poistettava typpeä, kun sillä voidaan parantaa vesien tilaa. ELY-keskus ei kuitenkaan esitä tässä vaiheessa typen poistoa uudelle lupakaudelle, koska Liekuneella fosfori toimii perustuotantoa rajoittavana tekijänä. Typen poistaminen vaatisi todennäköisesti puhdistamon merkittävää saneerausta. Typen poisto ei ole tässä tapauksessa kustannustehokas keino vähentää vesistökuormitusta. Muun muassa sako- ja umpikaivolietteiden sekä teollisuuden jätevesien lisääntymisen ja kuormitusvaihtelujen mahdollisen kasvamisen myötä jätevesien riittävään vastaanottokapasiteettiin ja puhdistusprosessin tehokkuuteen tulee jatkossa kiinnittää huomiota. Puhdistamolle tuleva kuormitus tulee lisääntymään Vilkon Oy:n tukkihautomovesien puhdistamolle johtamisen myötä. Tulovirtaaman suhteen mitoitus tulee nousemaan noin 80 %.iin nykyisestä 58 %:sta. Erityisesti biologisen hapenkulutuksen kuormituksen oletetaan lisääntyvän. Lupakaudella on ollut ylityksiä BOD 7 :n osalta. Tämän vuoksi tukkihautomovesien esikäsittelyyn on kiinnitettävä huomiota, jotta jatkossa pysyttäisiin luparajoissa. Sama tilanne koskee sako- ja umpikaivolietteiden lisääntyvää määrää. ELY-keskus katsoo, että suunnitelmat puhdistamon toisen linjan käyttöönottamisesta, uuden sako- ja umpikaivolietteiden vastaanottopaikan rakentamisesta viemäriverkoston alueelle sekä tukkihautomovesien esikäsittelystä tukevat tätä tavoitetta.

13 (20) Puhdistamolla käytetty ferrosulfaatin määrä on ollut viimeisten viiden vuoden aikana melko pieni, keskimäärin 95 g/m 3 jätevettä. Saostuskemikaalin määrä oli vuosina 2000 2004 keskimäärin 112 g/m 3. Samaan aikaan käsitellyn jäteveden määrä on kuitenkin ollut kasvusuunnassa. Ferrosulfaatin määrän annostuksen tarkistamista suositellaan puhdistustehon parantamiseksi. Vastaavan kokoisilla ja tyyppisillä laitoksilla saostuskemikaalin määrä on ollut vähintään tasoa 130 g/m 3. Myös saostuskemikaalin vaihtaminen alumiini- tai alumiini-rauta -yhdisteisiin voisi tulla kyseeseen. Puhdistamotoiminnasta aiheutuvat melu- ja hajupäästöt on ELY-keskuksen näkökulmasta otettu huomioon riittävällä tasolla. Edellä mainitut ovat lupakaudella olleet suhteellisen vähäisiä, koska toiminta tapahtuu pitkälti sisätiloissa. Jätevedenpuhdistamon toiminnassa syntyvien lietteiden ja jätteen käsittely on asiallista. Toiminnassa tulee huomioida Itä-Suomen jätesuunnitelmassa vuoteen 2016 -julkaisussa esitetyt tavoitteet. Sako- ja umpikaivolietteitä ja puhdistamon ylijäämälietteitä koskevien turvesuotimien kuormitus voi olla ajoittain varsin suurta ja pitoisuudet korkeat, mikä voi aiheuttaa ajoittain ongelmia puhdistusprosessissa. Asia olisi hyvä selvittää esimerkiksi kertanäyttein, joista analysoitaisiin keskeisimmät vedenlaatuparametrit. Puhdistamo ja viemäriverkoston pumppaamot on liitetty kaukokäyttö- ja automaatiojärjestelmään. Kunnassa on tekeillä vesi- ja viemärilaitosta koskeva valmiussuunnitelma. Suunnitelmissa on myös rakentaa puhdistamolle edellytykset ulkopuoliselle virtalähteelle, jolloin osa puhdistusprosessista toimisi varavoimin turvin. ELY-keskus katsoo, että varavoimalähde on tarpeellinen investointi pidempien sähkönsyöttöhäiriöiden varalta, jotta ei jouduttaisi turvautumaan ohijuoksutuksiin. ELY-keskus esittää, että puhdistamoa koskeva valmiussuunnitelma toimitetaan ELY-keskukselle vuoden 2011 loppuun mennessä. Puhdistamon häiriötilanteista tulee ilmoittaa viipymättä laitoksen valvojalle Etelä- Savon ELY-keskukseen. Tätä ei ole nykyisellä lupakaudella kaikilta osin noudatettu. Vesistötarkkailua esitetään noudatettavaksi uudistetun, 3.12.2010 päivätyn tarkkailuohjelman mukaisesti. Ohjelmaa on muokattu vastaamaan mm. vesienhoidon suunnittelun tarpeisiin lisäämällä biologista seurantaa. Kuormitus- ja puhdistustulosten laskenta ja tulosten toimittaminen ELY-keskukselle esitetään suoritettavaksi nykyisin voimassa olevan luvan mukaisesti. Kaikki tulokset esitetään toimitettavaksi sähköisessä muodossa. Kuormitustarkkailutuloksia esitetään lähetettäväksi sähköisesti suoraan Tyvi-palvelun kautta, kuten viime vuosina on toimittu. Myös vesistötarkkailutulosten toimittaminen valvojalle esitetään tehtäväksi aiemman käytännön mukaisesti sähköisesti. 2. Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / Maaseutu- ja energiayksikön kalatalousryhmä Hakemuksesta ja ELY-keskuksen ympäristövastuualueen lausunnosta on luettavissa, että jätevesien puhdistaminen on niin tehokasta, ettei jätevesillä ole kielteistä vaikutusta purkualueen kalakantoihin tai alueen virkistyskäyttöön. Jätevesien purkualueen

Hakijan vastine MERKINTÄ 14 (20) omistajat ovat vastaavasti todenneet, ettei jätevesien laskulla vesistöön ole kielteisiä kalatalousvaikutuksia. Edellä esitettyyn viitaten Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmä toteaa, ettei Hirvensalmen kirkonkylän jätevesien vesistöön johtaminen aiheuta korvattavaa haittaa yleiselle kalatalousedulle, eikä jätevesien laskijalle ole tarpeen asettaa kalatalousmaksua tai muitakaan kalataloudellisia velvoitteita. 3. Hirvensalmen kunnanhallitus Hirvensalmen kunnalla ei ole huomautettavaa Hirvensalmen Vesi Oy:n kirkonkylän jätevedenpuhdistamo ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamiseen ja se puoltaa nykyisten lupaehtojen jatkamista. Hakija ei antanut vastinetta. Aluehallintovirastolla on ollut päätöstä tehtäessä käsillä valtioneuvoston hyväksymä Kymijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015 ja Etelä-Savon pintavesien hoidon toimenpideohjelma 2010 2015. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU LUPAMÄÄRÄYKSET Aluehallintovirasto tarkistaa Etelä-Savon ympäristökeskuksen 10.10.2002 Hirvensalmen kirkonkylän jätevedenpuhdistamolle myöntämän toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan lupamääräykset. Laitos sijaitsee kiinteistöillä Kurala, kiinteistötunnus 681-421-15-67 ja Soitto, kiinteistötunnus 97-402-7-332. Tarkistetut lupamääräykset korvaavat aikaisemmat lupamääräykset kokonaisuudessaan. Lupa koskee hakemuksen mukaisten Hirvensalmen Veden yleiseen viemäriin johdettavien asuma- ja teollisuusjätevesien sekä puhdistamolle toimitettavien sako- ja umpikaivolietteiden käsittelyä puhdistamolla, jätevesien johtamista vesistöön sekä puhdistamon ylijäämälietteen kompostointia. Hyvitettävää tai korvattavaa vahinkoa hankkeesta ei ennalta arvioiden tule aiheutumaan. Ennakoimattomien vahinkojen varalta annetaan jäljempänä korvausmenettelyä koskeva ohjaus. Jäteveden käsittely ja päästöt vesistöön 1. Puhdistamolta vesistöön johdettavan jäteveden BHK 7ATU -arvo saa olla enintään 10,0 mg/l ja fosforipitoisuus enintään 0,8 mg/l. Pudistustehojen on oltava molempien suureiden osalta vähintään 95 %.

Melu Jätteet 15 (20) Puhdistustulokset lasketaan puolivuosikeskiarvona puhdistamon ohijuoksutukset, viemäriverkon ylivuodot ja muut häiriötilanteet mukaan lukien. Vesistöön johdettavan jäteveden on täytettävä myös seuraavat valtioneuvoston päätöksessä 888/2006 mainitut vähimmäisvaatimukset: kiintoainepitoisuus enintään 35 mg/l ja sen poistoteho vähintään 90 % sekä kemiallinen hapenkulutus COD Cr -arvona enintään 125 mg/l ja sen poistoteho vähintään 75 %. 2. Jos ympäristöön on joutunut tai uhkaa joutua laadultaan tai määrältään tavanomaisesta poikkeavia päästöjä, toiminnanharjoittajan on ilmoitettava niistä viipymättä Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Hirvensalmen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä ryhdyttävä välittömästi asianmukaisiin toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman estämiseksi tulevaisuudessa. Vesi- ja viemärilaitosta koskeva valmiussuunnitelma on toimitettava Etelä- Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle 31.12.2012 mennessä. 3. Luvan saajan on valvottava, että viemäriverkostoon johdettavat jätevedet esikäsitellään tarvittaessa siten, että puhdistamolle ei pääse sen toimintaa haittaavia, terveydelle tai vesiympäristölle vaarallisia aineita tai ylijäämälietteen hyötykäyttöä haittaavia aineita. 4. Puhdistamolla käsitellyt jätevedet samoin kuin mahdolliset ohijuoksutus- ja ylivuotovedet on tehtävä tarvittaessa terveydelle vaarattomiksi. 5. Puhdistamolle joutuvien vuoto- ja hulevesien määrä on rajoitettava mahdollisimman vähäiseksi. 6. Puhdistamon hoitajaksi on asetettava riittävän koulutuksen saanut henkilö ja hänelle varahenkilö, joiden nimet ja yhteystiedot on ilmoitettava Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Hirvensalmen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 7. Puhdistamo- ja kompostointitoiminnasta, liikenne mukaan lukien, aiheutuva melutaso ei saa ylittää lähimmissä häiriintyvissä kohteissa kello 07 22 välisenä aikana A-painotettua ekvivalenttitasoa (L Aeq ) 55 db, eikä kello 22 07 välisenä aikana 50 db. 8. Puhdistamon ylijäämäliete pumpataan turvesuodattimille. Toiminnassa syntyvät muut jätteet on kerättävä, lajiteltava sekä välivarastoitava asianmukaisesti. Jätteet toimitetaan hyötykäyttöön tai käsiteltäviksi asianmukaisiin tavanomaisen tai ongelmajätteen käsittelypaikkoihin.

16 (20) Puhdistamon tarkkailu 9. Luvan saajan on tarkkailtava puhdistamon käyttöä, puhdistamolle ja vesistöön johdettujen jätevesien määrää, laatua ja puhdistuslaitteiden tehoa sekä jätevesien vaikutuksia vesistössä hakemuksen liitteenä nro 20 olevan Hirvensalmen Vesi Oy:n jätevedenpuhdistamon ja sen purkuvesistön tarkkailuohjelman mukaisesti (päivätty 3.12.2010). Kuormitustarkkailunäytteet on otettava 24 tunnin kokoomanäytteinä tarkkailuohjelmassa mainitun 8 tunnin sijaan. Tarkkailua voidaan tarkentaa Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailujen kattavuutta. 10. Tarkkailutulokset on säilytettävä ja toimitettava tarkkailusuunnitelmissa mainittuina tai muutoin sovittuina ajankohtina Hirvensalmen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen. Luvan saajan on esitettävä tarkkailun tulokset pyydettäessä niille, joiden etua tai oikeutta asia saattaa koskea. Turvesuotimet 11. Turvesuotimet on pidettävä toimintakuntoisina ja tyhjennettävä tarvittaessa kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Suotimiin saadaan johtaa jätevedenpuhdistamon ylijäämäliete sekä sako- ja umpikaivolietteitä. Suotimien rejektivesi on johdettava puhdistamon prosessiin. Kompostointi 12. Kompostointi on tehtävä hyvää kompostointitapaa noudattaen siten, että kompostoinnista aiheutuvat haju- ja pölyhaitat ovat mahdollisimman vähäiset. Kompostointi on toteutettava riittävän ilmavasti ja käyttämällä riittävästi seosainetta ja kääntämällä kompostoituvat massat aktiivivaiheen aikana riittävän usein. Tarvittaessa kompostoinnissa tulee käyttää hajua hyvin pidättäviä seosja peitemateriaaleja. 13. Kompostoitu tuote on riittävän jälkikypsytyksen jälkeen mahdollisuuksien mukaan hyötykäytettävä ottaen huomioon mitä säädetään lannoitelaissa (232/93) ja sen nojalla annetuissa maa- ja metsätalousministeriön asetuksissa. 14. Laitosalueen yleisestä siisteydestä on huolehdittava. Laitoksen toiminta on järjestettävä ja hoidettava siten, ettei roskaantumista tai muuta haittaa ympäristölle aiheudu. Mikäli haittaeläimiä (kuten rottia) tavataan, on niiden torjumiseksi ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin viivyttelemättä. 15. Kompostoinnin tarkkailussa noudatetaan lupahakemukseen täydennyksenä (liite 3) toimitettua tarkkailuohjelmaa. Tarkkailua voidaan tarkentaa Etelä- Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla.

17 (20) Kompostoitavaksi toimitettujen puhdistamolietteiden sekä käytettyjen seosaineiden ja varastoidun kompostoidun tuotteen määristä, kompostituotteiden kuljetus-, hyödyntämis- ja käsittelytavoista sekä käyttökohteista ja kompostiaumojen hoidosta on pidettävä kirjaa. Tiedot on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaisen nähtäväksi. Toiminnan lopettaminen 16. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kolme kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle yksityiskohtainen suunnitelma ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien koneiden, laitteiden, tarpeettomien rakenteiden, kemikaalien, polttoaineiden ja jätteiden poistamisesta ja maaperän suojelua koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. Ennakoimattoman vahingon korvaaminen Korvattavista vahingoista, joita nyt ei ole ennakoitu aiheutuvan, on vahingonkärsijällä oikeus hakea korvausta ympäristönsuojelulain 72 :ssä säädetyssä järjestyksessä. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. RATKAISUN PERUSTELUT Lupamääräysten tarkistamisen perustelut Luvan myöntämisen edellytykset toiminnalle on ratkaistu Etelä-Savon ympäristökeskuksen 10.10.2002 myöntämässä ympäristöluvassa Dnro 0598Y0050-121. Toiminnassa ja siitä aiheutuvissa päästöissä ei tapahdu oleellisia muutoksia aikaisemmin myönnetyn luvan mukaiseen toimintaan ja päästöihin verrattuna. Toimittaessa hakemuksessa esitetyn ja tarkistettujen määräysten mukaisesti toiminta on parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. Toimittaessa hakemuksen ja tarkistettujen lupamääräysten mukaisesti toiminnasta ei aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Lupamääräyksiä tarkistettaessa määräyksiä on muutettu siten, että ne vastaavat nykyisiä vaatimuksia ja nykyisiä säädöksiä sekä Hirvensalmen Veden nykyistä toimin-

18 (20) taa. Etelä-Savon ympäristökeskus on korvattu Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella. Purkuvesistönä toimivan Liekuneen ekologinen tila on erinomainen. Puhdistamon toiminta ja puhdistettujen jätevesien johtaminen Liekuneeseen ei vaaranna purkuvesistön tilan säilymistä erinomaisena. Muutettujen lupamääräysten perustelut Jäteveden käsittely ja päästöt vesistöön: Määräykseen 1 on tehty lisäys, jolloin se vastaa valtioneuvoston asetusta yhdyskuntajätevesistä (888/2006). Asetusta sovelletaan ympäristönsuojelulain (86/2000) 28 :n mukaista ympäristölupaa edellyttävään yhdyskuntajätevesien käsittelyyn ja johtamiseen. Vesi- ja viemärilaitosta koskevan valmiussuunnitelman olemassa olo on tarpeen varautumisessa onnettomuus- ja häiriötilanteisiin. Puhdistamon tarkkailu: Puhdistamon tarkkailua koskevat määräykset on muutettu vastaamaan uutta tarkkailuohjelmaa ja paremmin hakijan nykyistä toimintaa. Asetuksen 888/2006 liitteen B mukaisten vesistöön laskettavaa jätevettä koskevien vaatimusten tarkkailemiseksi on kerättävä jätevesimäärään verrannolliset 24 tunnin kokoomanäytteet puhdistamolta lähtevästä ja tarvittaessa puhdistamolle tulevasta jätevedestä. Kompostointi: Kompostointia koskeviin määräyksiin on tehty hakijan esittämän tarkkailuohjelman edellyttämä lisäys. Määräys 17 on poistettu tarpeettomana. Toiminnan lopettaminen: Määräyksen 16 mukainen toiminnan lopettamisen ja lopettamistoimien ilmoittaminen Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle hyvissä ajoin on tarpeen, jotta viranomainen voi arvioida lopettamistoimien riittävyyden. VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN JA LAUSUNTOIHIN Viranomaisten lausunnot on huomioitu lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä 31.12.2021 mennessä. Lupamääräysten tarkistamista koskevaan hakemukseen on liitettävä yhteenveto toiminnan tarkkailun tuloksista, selvitys jätevesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistöön ja

19 (20) kalastoon, arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta, selvitys jäteveden käsittelyn tehostamistarpeesta, selvitys asukasvastineluvusta, selvitys toiminnassa tapahtuneista muutoksista, selvitys hoitokalastusten tuloksista sekä soveltuvin osin muut ympäristönsuojeluasetuksen 8 12 :ssä mainitut selvitykset. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. Olemassa olevaa toimintaa saadaan muutoksenhausta huolimatta jatkaa voimassa olevan luvan mukaisin lupamääräyksin. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 41-47, 50, 52, 55, 56, 62, 72 ja 90 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 5, 19, 30, 36 ja 37 Jätelaki (1072/1993) 6, 12, 15, 19, 51 ja 52 Laki vesienhoidon järjestämisestä (1299/2004) 28 Valtioneuvoston asetus (888/2006) yhdyskuntajätevesistä Valtioneuvoston asetus (1022/2006) vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on 1 740 euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) liitteen maksutaulukon mukaan hakemuksen mukaisen lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on 3 480 euroa. Toiminnan olennaista muuttamista, lupamääräyksen tarkistamista tai luvanmukaisen toiminnan jatkamista koskevan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 50 prosenttia taulukon mukaisesta maksusta. Ympäristönsuojelulaki 105 (86/2000) LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakija Jäljennös päätöksestä Hirvensalmen kunnanhallitus Hirvensalmen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/kalatalousyksikkö (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti)

20 (20) Ilmoitus päätöksestä Päätöksen antamisesta ilmoitetaan niille, joille hakemuksesta on annettu erikseen tieto, sekä niille, jotka ovat tehneet muistutuksen asiassa. Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä MUUTOKSENHAKU Päätöksestä kuulutetaan Hirvensalmen kunnan virallisella ilmoitustaululla. Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LIITTEET Valitusosoitus Esko Vaskinen Ari Liimatainen Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Esko Vaskinen ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Ari Liimatainen.

VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 30.4.2012 Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viran-omaiset. Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y-tunnus - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallintooikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Itä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Itä-Suomen aluehallintoviraston Mikkeli päätoimipaikan kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Käyntiosoite: Maaherrankatu 16, 50100 MIKKELI Postiosoite: PL 50, 50101 Mikkeli Puhelin: (vaihde) 020 636 1030 Telekopio: (015)760 0150 Sähköposti: kirjaamo.ita@avi.fi Aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.