YRITYKSEN PERUSTAMISOPAS

YRITYKSEN PERUSTAMISOPAS yrittäjäksi ryhtymisestä ja tarvitset tietoa yrityksen perustamisen käytännön toimista. Kirja soveltuu tietolähteeksi myös yrittäjyyttä opiskeleville ja yritysneuvontaan. Laajan asiahakemiston avulla tieto löytyy helposti ja nopeasti. Oppaan kaikki tiedot on päivitetty ja saatettu ajan tasalle helmikuussa 2017. Suurimmat muutokset koskevat oma-aloitteisten verojen ilmoittamista (arvonlisävero ja työnantajasuoritukset), kaupparekisteri-ilmoituksia, yrittäjän työttömyysturvaa sekä starttirahaa ja yritystukia. Myös TyEL- ja YELvakuuttamisvelvollisuudessa ja yrittäjän verotuksessa on tapahtunut muutoksia. OPPAAN SISÄLTÖ PÄÄKOHDIN YRITYKSEN PERUSTAMISOPAS Yrityksen perustamisopas on tarkoitettu sinulle, joka olet päättänyt I Yrityksen perustamisen käytännön toimet Yrityksen perustamisen lähtökohdat Yritysmuodot ja niiden valinta Yrityksen perustaminen Ilmoitukset ja luvat viranomaisille Immateriaalioikeudet Arvonlisäverotus Työntekijän palkkaaminen ja työnantajavelvoitteet 2017 Yrittäjän sosiaaliturvan järjestäminen Kirjanpito ja verotus Sivutoiminen yrittäminen. II Alkavan yrityksen rahoitusvaihtoehdot Mistä rahoitusta yrityksen perustajalle. 2017 Asiatieto Oy ISBN 978-951-8986-73-0 Käytännön perustamistoimet kansi_2017_v1.indd 1 3/9/2017 9:05:11 PM

TOIM. TUULIKKI HOLOPAINEN YRITYKSEN PERUSTAMISOPAS Käytännön perustamistoimet

Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA ry:lle on annettu erillissopimuksella oppaan käyttöoikeus liiton jäsenpalveluun. Asiatieto Oy ja Tekijä Kansi: Mira Halonen Etukannen kuva: istock / OlegGr Vuoden 2017 uudistettu versio ISBN 978-951-8986-74-7

SISÄLLYS ALKUSANAT 10 OSA I YRITYKSEN PERUSTAMISEN KÄYTÄNNÖN TOIMET 1 YRITYKSEN PERUSTAMISEN LÄHTÖKOHDAT 12 1.1 Liikeideasta liiketoimintasuunnitelmaksi 12 1.2 Neuvonta- ja koulutuspalvelut yrityksen perustajille ja alkaville yrittäjille 14 1.2.1 Yritys-Suomi-palvelut 14 1.2.2 Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY-keskukset) palvelut 16 1.2.3 Työ- ja elinkeinotoimistojen palvelut 17 1.2.4 Uusyrityskeskusten palvelut 19 1.2.5 ProAgria Yrityspalvelut aloittaville yrityksille 19 1.2.6 Yrityspalvelut yrittäjäksi aikoville naisille ja naisyrittäjille 19 2 YRITYSMUODOT JA YRITYSMUODON VALINTA 21 2.1 Yritysmuodon valintaan vaikuttavia tekijöitä 21 2.1.1 Yritysmuotojen vertailua 24 2.2 Yritysmuodot 25 2.2.1 Yksityinen elinkeinonharjoittaja (Toiminimi, Tmi, yksityisliike) 25 2.2.2 Avoin yhtiö 26 2.2.3 Kommandiittiyhtiö 28 2.2.4 Osakeyhtiö 30 2.2.5 Osuuskunta 34 3 YRITYKSEN PERUSTAMINEN 40 3.1 Yksityinen elinkeinonharjoittaja (toiminimi) 40 3.2 Avoin yhtiö 40 3.3 Kommandiittiyhtiö 41 3.4 Osakeyhtiö 43 3.4.1 Perustamissopimus 43 3.4.2 Osakkeiden merkintä 45 3.4.3 Yhtiöjärjestys 45 3.4.4 Hallituksen puheenjohtajan ja toimitusjohtajan valitseminen 46 3.4.5 Osake- ja osakasluettelo 46 3.4.6 Osakekirjan antaminen 47 3.5 Osuuskunta 47 3

3.5.1 Osuuskunnan perustamissopimus 47 3.5.2 Osuuskunnan säännöt 49 3.5.3 Hallituksen puheenjohtajan ja toimitusjohtajan valitseminen 49 3.5.4 Jäsen- ja omistajaluettelo 50 3.5.5 Osuuskirjan antaminen 50 3.6 Pankkitilin avaaminen 50 4 ILMOITUKSET JA LUVAT VIRANOMAISILLE 53 4.1 Yrityksen perustamisen vaiheet 54 4.1.1 Yrityksen perustamisen asiakirjat yritysmuodoittain 55 4.2 Rekisteröinti 59 4.2.1 Toiminimi 59 4.3 Perustamisilmoitus kaupparekisteriin 62 4.3.1 Yksityinen elinkeinonharjoittaja 64 4.3.2 Ulkomaisen elinkeinonharjoittajan sivuliike 66 4.3.3 Avoin yhtiö 68 4.3.4 Kommandiittiyhtiö 69 4.3.5 Osakeyhtiö 70 4.3.6 Osuuskunta 74 4.3.7 Muutosilmoitus kaupparekisteriin ja Verohallintoon 75 4.4 Perustamisilmoitus Verohallinnolle 79 4.4.1 Ennakkoperintärekisteriin hakeutuminen ja ennakkoverot 80 4.4.2 Ilmoittautuminen säännöllisesti palkkaa maksavaksi työnantajaksi 82 4.4.3 Arvonlisäverovelvolliseksi ilmoittautuminen tai hakeutuminen 83 4.5 Elinkeinotoiminnan aloittamiseen liittyvistä luvista ja ilmoituksista 85 4.5.1 Elinkeinolupa, ilmoitus tai rekisteröinti 85 4.5.2 Alkoholijuomiin ja tupakkaan liittyvä lupamenettely 86 4.5.3 Elintarvikehuoneistojen valvonta 89 4.5.3.1 Ilmoitus elintarvikehuoneistosta 89 4.5.3.2 Oiva-valvontatietojen julkaiseminen 90 4.5.3.3 Elintarvikehuoneiston hyväksyminen laitokseksi 91 4.5.3.4 Ilmoitus alkutuotantopaikasta 92 4.5.4 Terveydensuojelulain mukainen ilmoitus 92 4.5.5 Hygieniapassi 93 4.6 Rakennustyön ennakkoilmoitus 94 4.7 Liikehuoneiston vuokrasopimus 95 4.8 Ulkomaalaisluvat 99 4.8.1 Patentti- ja rekisterihallituksen ulkomaalaisluvat 100 4.8.2 Ulkomaalaisten maahantuloon liittyvät rekisteröinnit ja luvat 102 4

5 IMMATERIAALISET OIKEUDET 103 5.1 Patenttisuoja 103 5.2 Hyödyllisyysmallisuoja 105 5.3 Mallioikeus 106 5.4 Tavaramerkkisuoja 109 5.5 Verkkotunnus (domain) 111 6 ARVONLISÄVEROTUS 112 6.1 Arvonlisäverotietoa alkavalle yritykselle 112 6.2 Laskumerkinnät 119 6.3 Elinkeinonharjoittajan velvollisuus tarjota kuittia 121 7 TYÖNTEKIJÖIDEN PALKKAAMINEN JA TYÖNANTAJAVELVOITTEET 123 7.1 Työehtosopimukset ja niiden yleissitovuus 123 7.2 Työsopimus 124 7.3 Työeläkevakuutus (TyEL) 125 7.4 Työtapaturma- ja ammattitautivakuutus 129 7.5 Työttömyysvakuutusmaksu 132 7.6 Palkanmaksu 133 7.7 Ennakonpidätysten ja sairausvakuutusmaksun tilittäminen 134 7.8 Työntekijän työterveyshuollon järjestäminen 136 7.9 Työaikakirjanpito 138 7.10 Työsuojelu 140 7.11 Yhteistoiminta yrityksissä 141 7.12 Työnantajan velvollisuudet työelämän tietosuojan toteuttamisessa 142 7.13 Palkka.fi-palvelu 145 8 YRITTÄJÄN SOSIAALITURVAN JÄRJESTÄMINEN 147 8.1 Yrittäjäeläkevakuutus (YEL) 147 8.2 Lakisääteisten vakuutusten määräaikoja ja viivästysseuraamuksia 150 8.3 Yrittäjän työttömyysturva 152 8.4 Yrittäjän työterveyshuollon järjestäminen 155 8.5 Yrittäjän muu sosiaaliturva 157 8.5.1 Yrittäjän vapaaehtoinen työajan vakuutus 157 8.5.2 Eläke 158 8.5.3 Henkivakuutus 158 8.5.4 Yrittäjän päiväraha 158 9 KIRJANPITO JA VEROTUS 161 9.1 Yleistä verotuksesta 161 9.2 Yritysten ja yrittäjien verotus 162 9.2.1 Liikkeen- ja ammatinharjoittaja 162 9.2.2 Henkilöyhtiöt 163 9.2.3 Osakeyhtiö 164 5

9.2.4 Osuuskunta 164 9.3 Palkanmaksu, voitonjako ja luontoisedut eri yritysmuodoissa 165 9.4 Kirjanpito ja tilinpäätös 167 9.5 Yrityksen määräpäivät 170 9.5.1 Arvonlisäveron ilmoittaminen ja tilittäminen 170 9.5.2 Työnantajasuoritusten ilmoittaminen ja tilittäminen 171 9.5.3 Välitön verotus 172 9.5.4 Tilinpäätösasiakirjat PRH:n kaupparekisteriin 176 9.5.5 Verohallinnon ilmoitusten ja verojen viivästysseuraamuksia 2017 179 10 Sivutoiminen yrittäminen 180 10.1 Tarvitaanko työnantajan lupa? 180 10.2 Yritysmuoto ja perustamistoimet 181 10.3 Kirjanpito ja verotus 182 10.4 Arvonlisäverovelvollisuus 183 10.5 YEL-vakuutus 185 10.6 Starttiraha ja sivutoiminen yritystoiminta 185 10.7 Yrittäjän vapaaehtoinen työajan vakuutus 186 11 MISTÄ RAHOITUSTA YRITYKSEN PERUSTAJALLE 188 11.1 Luotot ja vakuudet 188 11.2 Rahoitus- ja avustusmuotoja 189 11.2.1 EU:n rakennerahastojen rahoitus 191 11.3 Avustukset yritystoiminnan edistämiseksi (ELY-keskukset) 193 11.3.1 Yrityksen kehittämisavustus 194 11.3.2 Yritysten toimintaympäristön kehittämisavustus 196 11.3.3 Alueellinen kuljetustuki (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus) 197 11.4 Rahoitustuki maaseudun yritystoiminnan monipuolistamiseen (ELY-keskukset) 200 11.5 Finnveran rahoitus 201 11.6 Innovaatiorahoituskeskus Tekes 203 11.6.1 Tekesin rahoitus startup- ja pk-yrityksille 204 11.6.1.1 Tempo vauhtia startup-yrityksen alkuvaiheen kasvuun 204 11.6.1.2 Nuorten innovatiivisten yritysten rahoitus 204 11.6.1.3 Kiito pk-yritykset kansainväliseen kasvuun 205 11.6.1.4 Digiboosti 206 11.6.1.5 Into innovaatio-osaaminen kansainvälisen kasvun tueksi 206 11.6.1.6 Tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoitus 207 6

11.6.2 Innovaatiorahoitusta täydentävät rahoituspalvelut 207 11.6.2.1 Innovaatioseteli 207 11.6.2.2 Energiatuki 208 11.6.2.3 Audiovisuaalisen alan tuotantokannustin 208 11.6.2.4 Tukea ja neuvontaa keksintöjen kehittämiseen 208 11.7 Team Finland verkoston palvelut yritysten kansainvälistymiseen 209 11.7.1 Team Finland Trade Fair pk-yritysten yhteisiin kansainvälisiin messuhankkeisiin 209 11.7.2 Team Finland Explorer 210 11.8 Starttiraha (työ- ja elinkeinotoimistot) 211 11.9 Palkkatuki (työ- ja elinkeinotoimistot) 213 11.10 Työllisyyspoliittinen avustus (työ- ja elinkeinotoimistot) 217 11.11 Pääomasijoittajien rahoitus alkaville yrityksille 219 11.12 Bisnesenkelien sijoittaminen 222 11.13 Joukkorahoitus (crowdfunding) 223 LIITTEET ALUEPOLIITTISET TUKIALUEET 228 YHTEYSTIETOJA 232 Palvelunumeroita 232 Edunvalvonta 233 Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja jäsenliitot 233 Kauppakamarit 234 Suomen Yrittäjät ja aluejärjestöt 235 Elinkeinoluvat ja alkoholijuomiin liittyvät luvat 236 Aluehallintovirastot 236 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira 237 Eläkkeet ja eläkevakuutukset 237 Kansainvälistyminen 237 Kirjanpito 238 Ministeriöitä 238 Neuvonta 238 ELY-keskukset ja TE-toimistot 238 Seudulliset yrityspalvelut 240 Rahoitus 242 Finnvera Oyj 242 Tutkimus ja tuotekehitys 243 Tekes 243 7

Tilintarkastus 243 Suomen Tilintarkastajat ry 243 Toiminimen rekisteröinti ja yritysidean suojaaminen 243 Patentti- ja rekisterihallitus 243 Työsuojelu- ja työsuhdeasianeuvonta 243 Uusien yritysten neuvonta 244 Uusyrityskeskukset 244 Uusosuustoiminnan neuvonta 247 Verohallinto 247 Verohallinnon palvelunumerot 247 Yritysverotoimistot 248 Yrittäjien työttömyysturva 248 Maaseutuyritykset 248 Maaseutuvirasto 248 Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry ja Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskukset 248 ProAgria Keskusten Liitto ja ProAgria Keskukset 249 Ruotsinkieliset ProAgria Keskukset 249 Käsityöyritysten yritysneuvonta 250 Yrityksen perustajalle hyödyllisiä internetosoitteita 250 YRITYKSEN PERUSTAMISEN ASIAKIRJAT Yksityisen elinkeinonharjoittajan perustamisilmoitus Y3 256 Henkilötietolomake 260 Avoin yhtiö yhtiösopimus 261 Avoimen yhtiön perustamisilmoitus Y2 262 Henkilötietolomake 268 Kommandiittiyhtiön yhtiösopimus 269 Kommandiittiyhtiön perustamisilmoitus Y2 270 Henkilötietolomake 276 Osakeyhtiön perustamissopimus 277 Osakeyhtiön yhtiöjärjestys 278 ja 279 Osakeyhtiön perustamisilmoitus Y1 280 Osakeyhtiön liitteet lomakkeeseen Y1 283 Henkilötietolomake 286 Yhteisön ennakkoveron hakemus/muutos (VEROH 5017) 287 Osuuskunnan perustamissopimus 288 Osuuskunnan säännöt 289 ja 290 Osuuskunnan perustamisilmoitus Y1 291 Osuuskunnan liitteet lomakkeeseen Y1 294 Henkilötietolomake 298 8

Osakeyhtiön muutosilmoitus Y4 299 Muutosilmoituksen liite lomakkeeseen Y4 301 Henkilötietolomake 303 Rakennustyön ennakkoilmoitus 304 Liikehuoneiston vuokrasopimus 306 Liikehuoneiston kunto- ja kunnossapitolomake 311 Liikehuoneiston vuokrasopimuksen liite 314 Verohallinnon esimerkkimalli (päivitetty) laskun sisällöstä 317 Starttirahan hakeminen: esimerkki Aulikin Kotiapu 318 Esimerkki starttirahahakemuksesta 319 Starttirahahakemuksen täyttöohje 323 Yritystukihakemus, Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 325 LÄHTEET 330 ASIAHAKEMISTO 331 9

TULEVALLE YRITTÄJÄLLE Yrityksen perustamisopas on tarkoitettu Sinulle, joka olet jo päättänyt yrittäjäksi ryhtymisestä ja tarvitset tietoa yrityksen perustamisen käytännön toimista. Yrityksen perustamisoppaassa esitellään myös alkavalle yritykselle soveltuvia avustus- ja rahoitusmuotoja, joista kaikista niin kuin myös alkavalle yrittäjälle soveltuvista koulutustilaisuuksista saat tietoa lähimmästä TE-toimistosta tai uusyrityskeskuksesta. Mitä parhainta menestystä yritystoiminnassasi! 10

OSA I YRITYKSEN PERUSTAMISEN KÄYTÄNNÖN TOIMET

1 YRITYKSEN PERUSTAMISEN LÄHTÖKOHDAT Yrityksen perustamisen lähtökohtana on halu ja tahto toimia yrittäjänä. Yrittäjäksi ryhtyminen on aina tietoinen valinta, jota on huolella harkittava ja kypsyteltävä. Ennen perustamispäätöksen tekemistä on tarpeellista punnita eri vaihtoehtoja ja miettiä omaa soveltuvuutta riskien ottamiseen ja itsenäiseen toimintaan. Yritystoiminnan aloittaminen ja yrityksen menestyksekäs hoitaminen perustuu hyvään ja toimivaan liikeideaan. Liikeidea on kuvaus yrityksen tavasta menestyä ja ansaita rahaa valitulla toimialalla. 1.1 Liikeideasta liiketoimintasuunnitelmaksi Mikä on Sinun liikeideasi? Tämä kirja on tarkoitettu Sinulle, joka olet tehnyt päätöksen yrityksen perustamisesta ja tarvitset apua yrityksen perustamisen käytännön toimissa. Ennen kuin etenet perustamismuodollisuuksiin, mieti vielä kerran liikeideaasi ja sen osatekijöitä. Mitkä ovat ne ylivoimatekijät, joiden varassa yrityksesi on tarkoitus menestyä? Mitä osaat tehdä paremmin kuin kilpailijasi? Käydäänpä vielä kerran läpi liikeideaasi. Sitä voidaan kuvata seuraavasti: MARKKINAT a asiakkaat a markkinalohkot a ongelmat/tarpeet TUOTTEET JA PALVELUT a fyysiset tuotteet a palvelut a tuotevalikoima a ongelmaratkaisut TAPA TOIMIA a organisaatio a voimavarat a ohjaus- ja valvontajärjestelmät a johtamistapa 12 Yrityksen perustamisen lähtökohdat

1 Markkinat Tuotteella tai palvelulla täytyy olla kysyntää eli markkinoita. Asiakas ostaa tuotteita tai palveluita tyydyttääkseen tarpeitaan. Mikä on se tarve, jota Sinun tuotteesi tai tuottamasi palvelu tyydyttää? Uusia tarpeita syntyy jatkuvasti, mutta uusien käyttötottumusten omaksuminen voi viedä pitkänkin ajan. Toisaalta samaa tarvetta voidaan tyydyttää useilla eri tuotteilla tai palveluilla. Näin ollen tulevan yrityksesi kilpailijoita eivät ole vain samaa tai samantapaista tuotetta tai palvelua tarjoavat yritykset vaan myös ne yritykset, joiden tuotteet tai palvelut tyydyttävät samaa tarvetta tai tarvealuetta kuin oma tuotteesi tai tuottamasi palvelu. Tiedätkö, missä ovat ne asiakkaat, joiden tarpeita Sinun tuotteesi tyydyttää? Ketkä ovat pahimmat kilpailijasi? Mitkä ovat yrityksesi heikot ja vahvat puolet kilpailijoihisi verrattuna? 2 Tuote tai palvelu Yrityksesi valmistamat tuotteet voivat olla joko aineellisia tuotteita tai palvelutuotteita. Myös fyysisiin tuotteisiin liittyy yleensä palvelua joko myynnin yhteydessä (esimerkiksi asiakaspalvelu) tai myynnin jälkeen (esimerkiksi huoltopalvelu). Tuotteet voivat olla joko vakiotuotteita tai erikoistuotteita. Kummallakin tuoteryhmällä on omat markkinansa ja kilpailukeinonsa. Kumpaan ryhmään Sinun tuotteesi kuuluu? Asiakas voi valita tuotteen esimerkiksi hinnan, laadun, saatavuuden, tuotteen erilaisuuden tai tuotteen mukana tulevan palvelun perusteella. Tiedätkö, minkä tekijän perusteella asiak kaasi todennäköisesti tekee valintansa? Oletko ottanut tämän huomioon tuote- ja palveluratkaisuissasi? 3 Tapa toimia Yrityksen menestymiseen vaikuttaa myös yrityksen toimintatapa eli se, millä tavoin tuotteet ja palvelut saadaan aikaan. Yrityksellä tulee olla henkisiä, välineellisiä ja taloudellisia voimavaroja tuotteen tai palvelun aikaansaamiseksi. Mitä voimavaroja Sinulla itselläsi on ja mitä joudut hankkimaan yrityksesi ulkopuolelta? Millaista henkilökuntaa yrityksessäsi tarvitaan ja millaista henkilöstöä on mahdollisuus saada? Oletko löytänyt jonkin uuden ratkaisun tuotteesi valmistamiseksi tai markkinoimiseksi? Yrityksen menestymisen kannalta on oleellista, miten liikeidean eri osat kyetään yhdistämään toimivaksi kokonaisuudeksi. Olosuhteiden muuttuessa liikeideaa on tarkistettava ja sopeutettava se uuteen tilanteeseen. Tee liiketoimintasuunnitelma verkossa Liiketoimintasuunnitelma on syytä tehdä, ennen kuin esittelet suunniteltua toimintaasi yritysneuvojille, jos haet starttirahaa. Myös yritystoiminnan mahdolliset rahoittajat (pankki, Finnvera ja ELY-keskus) tarvitsevat liiketoimintasuunnitelman laina- tai tukipäätöstä varten. Liiketoimintasuunnitelma voi koostua esimerkiksi seuraavista kokonaisuuksista: a perustiedot suunnitellusta yritystoiminnasta: yrityksen nimi, yritysmuoto, sijainti, toimiala ja toiminta-ajatus sekä tiedot perustajista (työkokemus, tietotekninen osaaminen, kielitaito) a kuvaus yrityshankkeesta (tuotteet ja palvelut, asiakkaat ja asiakkaiden tarpeet, markkinat ja kilpailijat, tapa toimia, yrityksen voimavarat) Yrityksen perustamisen lähtökohdat 13

a kirjanpito ja talouden suunnittelu (kirjanpidon ja maksuliikenteen järjestäminen, lainat, takaukset, vakuudet) a laskelmat (rahoitus-, kannattavuus- ja myyntilaskelma, tulosbudjetti) a SWOT-analyysi yrityshankkeesta: vahvuudet ja heikkoudet, mahdollisuudet ja uhkatekijät a tiivistelmä ja johtopäätökset: puoltavat ja onnistumista vastaan olevat tekijät. Voit tehdä liiketoimintasuunnitelman ja laskelmat Yritys-Suomi.fi:n sivuilla oma.yrityssuomi.fi tai uusyrityskeskusten palvelussa sivuilla www.liiketoimintasuunnitelma.com. 1.2 Neuvonta- ja koulutuspalvelut yrityksen perustajille ja alkaville yrittäjille Tässä luvussa käsitellään niitä tahoja, joiden puoleen yrityksen perustamista suunnitteleva voi kääntyä saadakseen neuvontaa yrityksen perustamiseen liittyvissä asioissa. 1.2.1 Yritys-Suomi-palvelut Yritys-Suomi on julkisten yrityspalveluorganisaatioiden yhdessä muodostama palvelu yrityksille ja yrittämisestä kiinnostuneille. Palvelukokonaisuuteen kuuluu verkkopalvelu, puhelinpalvelu sekä kasvokkain annettava seudullinen neuvontapalvelu. Palvelukokonaisuutta koordinoi työ- ja elinkeinoministeriö. Yritys-Suomi-verkkopalvelu Yritys-Suomi-verkkopalvelussa (www.yrityssuomi.fi) on kirjautuneen käyttäjän Oma Yritys-Suomi -palvelu (oma.yrityssuomi.fi), joka on yrityksen tai yrityksen perustajan profiilitietojen mukaan rakentuva sähköinen työtila yritystoimintaan liittyvien asioiden hoitamiseen. Palveluun kootaan yrityksen tilanteeseen parhaiten sopivat tietosisällöt ja sähköiset asiointipalvelut yhdellä kirjautumisella saavutettaviksi. Palvelussa on esimerkiksi liiketoimintasuunnitelmatyökalu, jonka avulla yrittäjän tai yrityksen perustajan on vaivatonta laatia suunnitelmia ja tehdä liiketoimintaan liittyviä laskelmia. Palvelusta löytyy myös tietoa liiketoiminnan kannattavuudesta valitulla toimialalla, toimialalla vaadittavista luvista ja ilmoituksista sekä seudullisista yrityspalveluista. Oma Yritys-Suomessa yrittäjä voi myös testata kansainvälistymisvalmiuksiaan, laatia kansainvälistymissuunnitelman ja koota itselleen muistutuksia viranomaisvelvoitteiden hoitamisesta. Yrittäjä tai yrityksen perustaja voi saada myös digitaalista henkilökohtaista neuvontaa esimerkiksi liiketoimintasuunnitelmaan liittyen. Palvelusta löytyy lisäksi verkostotyökalu, jonka avulla yrittäjä voi kutsua esimerkiksi toisen yrittäjän työskentelemään kanssaan projektityötilaan. Palvelun tuotantoversioon kirjaudutaan verkkopankkitunnuksilla, HST-kortilla tai mobiilivarmenteella, mutta palvelun sisältöön voi tutustua samasta verkko-osoitteesta löytyvän tutustumisversion avulla, johon kirjaudutaan sähköposti/salasana-yhdistelmällä. Yrityssuomi.fi:ssä Lomakkeet ja sähköinen asiointi -otsikon alla on lomakehaku, jossa lomakkeita voi hakea hakusanan, organisaation nimen, lomakkeen nimen tai lomaketunnuksen avulla. 14 Yrityksen perustamisen lähtökohdat

Yrityssuomi.fi:n hakutoiminnallisuuden avulla voi hakea tietoa koko sisällön, lu pien, lomakkeiden, palveluiden tai asiantuntijoiden näkökulmalla. Yksityiset asiantuntijat -otsikon alla on yksityisiä asiantuntijoita etsiville yrityksille ja yritysneuvojille tarkoitettu maksuton hakupalvelu. Tietoa yritystoiminnasta -otsikon alla on tietoa muun muassa yrityksen perustamisesta, työnantajana ja yrityksenä toimimisesta sekä yrityksen kehittämisestä. Kansainvälistyminen-otsikon alla (Neuvonta kansainvälisissä tilanteissa) on linkki Enterprise Europe Network -palveluun. Se on maksuttomia kansainvälistymispalveluita pk-yrityksille tarjoava verkosto, jolla on asiantuntijoita yli 50 maassa ympäri maailman. Verkosto tarjoaa yleistä kansainvälistymis- ja lakineuvontaa, seminaareja ajankohtaisista kansainvälistymiseen liittyvistä aiheista, tukea sopivan EU-rahoitusohjelman etsimiseen, palveluita kansainvälisen yhteistyökumppanin hakuun sekä palautekanavan EU-komissiolle sisämarkkinaongelmien selvittämistä varten. Enterprise Europe Network -palvelun Yrityskontaktipörssistä voi lisäksi hakea kansainvälisiä myyntikanavia, franchising-partnereita, alihankintaa, logistiikkakumppania ja vaikkapa kartoittaa mahdollisuuksia yhteisyrityksen perustamiseen ja yrityskauppoihin. Yritys-Suomi.fi-verkkosivuilla on myös chat-palvelu (arkisin klo 13 16), jossa saat reaaliaikaisen vastauksen yritysneuvojalle esittämiisi kysymyksiin. Vuoden 2017 aikana kirjautumattoman käyttäjän Yritys-Suomi -verkkopalvelu siirtyy yhteiselle alustalle Suomi.fi:n kanssa Yrityksen palvelunäkymäksi, joka muodostuu muun muassa nykyisen YritysSuomi.fi-verkkopalvelun ja Oma Yritys-Suomi -palvelun sisällöistä. Yritys-Suomi-puhelinpalvelu Yritys-Suomi-puhelinpalvelun numerosta 0295 020 500 (ma pe klo 9.00 16.15) saat neuvontaa yritystoiminnan aloittamiseen liittyvissä kysymyksissä. Puhelinpalvelusta saat myös tietoa julkisista yritys- ja työnantajapalveluista sekä niihin liittyvistä sähköisistä palveluista, muun muassa ELY-keskusten, TE-toimistojen, Patentti- ja rekisterihallituksen, Verohallinnon, Tekesin ja Finnveran palveluista. Puhelinpalvelu auttaa myös Yritys- Suomen sähköisissä palveluissa (Oma Yritys-Suomi) sekä ohjaa asiakkaita tarvittaessa eteenpäin muille asiantuntijatahoille. Yritys-Suomi-puhelinpalvelu neuvoo asiakkaita myös chat:n avulla arkisin klo 13.00 16.00 osoitteessa www.yrityssuomi.fi. Seudulliset yrityspalvelut Yritys-Suomi palvelee maanlaajuisesti verkoston seudullisissa palvelupisteissä. Seudullisilla yrityspalveluilla tarkoitetaan yritysneuvontaa ja -palveluja tarjoavien toimijoiden verkostoa, joka yhteisellä sopimuksella sitoutuu tarjoamaan asiakkaille laadukkaita yrityspalveluja Yritys-Suomen toimintamallin mukaisesti. Seudullisesta yrityspalvelusta asiakas saa a tietoa yrityksen perustamisesta a arvion yritysideasta tai a arvion yrityksen kehittämishankkeen edellyttämistä toimenpiteistä a neuvontaa yritystoiminnan käynnistämiseen ja kehittämiseen liittyen sekä a ohjausta erityisasiantuntijoiden palveluihin. Yrityksen perustamisen lähtökohdat 15

Keskeisiä toimijoita Seudullisissa yrityspalveluissa ovat kuntien seudulliset kehittämisorganisaatiot, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset), työ- ja elinkeinotoimistot (TE-toimistot), Finnvera, uusyrityskeskukset sekä ProAgria Yrityspalvelut. Muita palveluntuottajia ovat teknologiakeskukset, verotoimistot, yrityshautomot sekä muut yrityspalvelu- ja kehittämisorganisaatiot. Oman seudullisen yrityspalvelusi löydät Yritys-Suomi-sivuilta valitsemalla haluamasi paikkakunnan. 1.2.2 Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY-keskukset) palvelut ELY-keskukset tukevat pk-yritysten kasvua ja kehittymistä tarjoamalla neuvonta-, koulutus- ja kehittämispalveluja sekä rahoitusta. ELY-keskuksella on palveluja yritystoiminnan kasvuun ja kehittämiseen, kuten kansainvälistymiseen, liiketoiminnan ja johtamistaitojen tehostamiseen, teknologian ja innovaatioiden kehittämiseen, henkilöstön ammattitaidon päivittämiseen tai uusien työntekijöiden kouluttamiseen. ELY-keskus voi osallistua myös kehittämishankkeiden rahoittamiseen. Yritystuet ovat harkinnanvaraista, ja tuen suuruus vaihtelee hankkeen luonteen mukaan. Yritystoiminnan tuet, ks. luku 11. Yritystoiminnan kehittämispalvelut ELY-keskusten yritysten kehittämispalvelut ovat pk-yritysten tarpeisiin luotuja palveluja, joilla tuetaan yritysten uudistumista, kasvua, kehittymistä, työllistämistä sekä innovaatioiden kaupallistamista. Palveluilla myös autetaan pk-yrityksiä varautumaan toimintaympäristöstä tai yrityksen sisäisistä tekijöistä johtuviin muutos- ja murros tilanteisiin. Yritysten kehittämispalvelut on tarkoitettu toimiville ja kehittämishaluisille pk-yrityksille. Palveluissa ei ole toimialakohtaisia rajoitteita. Kehittämispalvelut ovat maksullisia. Valtion osuus kehittämispalveluista on de minimis -tukea. Kartoitus Kartoituksen avulla yritys selvittää omaa lähtötilannettaan ja kehittämistarpeitaan. ELYkeskusten asiantuntijat tutustuvat kartoitukseen ja auttavat yritystä eteenpäin oikeiden kehittämispalveluiden pariin. Kartoituskysymykset löytyvät verkosta osoitteesta www. yritystenkehittamispalvelut.fi. Analyysi-palvelu Asiantuntijan kanssa tehtävä yrityksen nykytila-analyysi antaa kokonaiskuvan yrityksen tilanteesta ja tarpeista. Analyysi kestää yhden päivän. Analyysi-palvelusta yrittäjä saa konkreettisen suunnitelman ja toimenpide-ehdotukset ja ohjauksen kehittämistoimenpiteisiin, joita saattavat olla esimerkiksi TE-palvelut, konsultointipalvelut, avainhenkilöiden koulutus tai muut palvelut kuten Finnveran tai Tekesin rahoituspalvelut ja muiden organisaatioiden rahoituspalvelut. 16 Yrityksen perustamisen lähtökohdat

Konsultointi Liiketoiminnan konsultointipalvelut on tarkoitettu pk-yrityksille, joilla on sekä halua että edellytyksiä kehittyä. Palveluiden tavoitteena on tukea yrityksen kasvua, uudistumista ja tehokkuutta. Konsultointipalvelut on jaettu kuuteen liiketoiminnan kehittämisen osaalueeseen, joista räätälöidään yrityksen tarpeisiin parhaiten sopivat kehittämistoimenpiteet. Osa-alueet ovat Kasvu, Uudistaminen, Tuottavuus ja talous, Markkinointi ja asiakkuudet, Johtaminen ja henkilöstö sekä Innovaatioiden kaupallistaminen. Konsultointi kestää minimissään kaksi päivää ja perustuu nykytila-analyysissa tehtyyn toteuttamissuunnitelmaan. Konsultointipalveluiden tuloksena on aihe-alueen analyysi ja raportti sekä jatkosuositukset yritykselle. Koulutus Pk-yritysten johto- ja avainhenkilöille tarkoitetut koulutuspalvelut ovat valtakunnallisia koulutusohjelmia. Koulutusohjelmat ovat Kasvuun johtaminen, Talouden ja tuottavuuden johtaminen sekä Markkinoinnin ja asiakkuuksien johtaminen. Lisätietoja sivulla www.yritystenkehittamispalvelut.fi. 1.2.3 Työ- ja elinkeinotoimistojen palvelut Aloittavan yrittäjän palvelut Työ- ja elinkeinotoimistot (TE-toimistot) tarjoavat erilaisia palveluja yrittäjille, yrittämisestä kiinnostuneille ja yritystoimintaa aloittaville. TE-toimistojen palvelut ovat osa seudullisia yrityspalveluja. Yrittäjäksi kouluttautuminen Kun harkitset yrittäjyyttä uravaihtoehtona, aiot yrittäjäksi tai olet perustanut yrityksen, voit osallistua yrittäjyyden uravalmennukseen tai yrittäjäkoulutukseen. Voit käynnistää yritystoiminnan joustavasti samalla, kun osallistut koulutukseen. TE-toimistojen järjestämä uravalmennus tarjoaa mahdollisuuden tutustua yrittäjyyteen palkkatyön vaihtoehtona. Valmennus antaa yleiskuvan yrittäjyydestä valottamalla käytännön näkökohtia yrityksen perustamisesta ja yrittäjänä toimimisesta ja arvioi, millaiset valmiudet ja edellytykset osallistujilla on ryhtyä yrittäjäksi. Kun suunnittelet yritystoimintaa ja yrityksen perustamista, voit myös osallistua lyhytkestoiseen työvoimakoulutuksena järjestettävään yrittäjäkoulutukseen. Koulutuksessa saat perustietoa yrittäjyydestä, yrityksen perustamisesta ja yritystoiminnan eri alueista, kuten rahoituksesta, markkinoinnista, viestinnästä, verotuksesta ja taloushallinnosta. Yrittäjäkoulutukseen osallistuva voi perehtyä laajemmin yrityksen perustamiseen liittyviin toimenpiteisiin ja kehittää edelleen yritysideaa ja liiketoimintasuunnitelmaa. Työvoimakoulutuksena järjestetään myös yrittäjän ammattitutkintoon tai sen osan suorittamiseen tähtäävää pitempikestoista koulutusta. Haussa olevat yrittäjäkoulutukset ovat osoitteessa www.te-palvelut.fi > Työnantajalle > Yrittäjälle > Aloittavan yrittäjän palvelut > Yrittäjäksi kouluttautuminen. Yrityksen perustamisen lähtökohdat 17

Starttiraha Aloittava yrittäjä voi tietyin edellytyksin saada starttirahaa. Se on harkinnanvarainen tuki. Starttirahaa voidaan myöntää työttömälle työnhakijalle sekä ei-työttömälle muun muassa palkkatyöstä, opiskelusta tai kotityöstä kokoaikaiseksi yrittäjäksi siirtyvälle. Starttirahaa voidaan myöntää myös henkilölle, joka laajentaa aiemmin aloitetun sivutoimisen yritystoiminnan päätoimiseksi. Starttirahaa hakevan toimeentulon tarvetta arvioidaan päätoimisen yritystoiminnan käynnistämis- ja vakiinnuttamisvaiheessa. Starttirahaa ei voida myöntää, jos päätoiminen yritystoiminta on alkanut ennen kuin starttirahan myöntämisestä on päätetty. Ennen starttirahan myöntämistä työ- ja elinkeinotoimisto selvittää, että yrittäjyys on starttirahan hakijalle sopiva työllistymisvaihtoehto ja että hänellä on riittävät valmiudet aiottuun yritystoimintaan. Yrityksellä tulee olla mahdollisuudet jatkuvaan kannattavaan toimintaan. Yritystoiminnan voi aloittaa vasta sen jälkeen, kun tuki on myönnetty. Ks. oppaan sivu 211. TE-toimistot voivat myöntää työllisyyspoliittista avustusta sosiaalisen yrityksen perustamiseen ja sen toiminnan vakiinnuttamiseen. Ks. oppaan sivu 217. Yrittäjäkumppaneiden tai yrityksen jatkajan haku Avoimet työpaikat -palvelun avulla on mahdollista hakea yrittäjäkumppania. Haku on sivuilla www.te-palvelut.fi > Työnantajalle > Yrittäjälle > Yrittäjäkumppanin tai jatkajan haku > Avoimet työpaikat (Etsi yrittäjää). Ammattialaksi valitaan Yrittäjät. Työnantajan palvelut Työ- ja elinkeinotoimisto auttaa työnantajaa uuden työntekijän löytämisessä. Kun teet työnantajana yhteistyösopimuksen TE-toimiston kanssa, saat käyttöösi verkkopalvelutunnukset. Pääset ilmoittamaan avoimen työpaikan sivulla www.te-palvelut.fi > Työnantajalle > Löydä työntekijä > Ilmoita avoin työpaikka valitsemalla Yrityksen ja työantajan Oma asiointi -vaihtoehdon. Avoimesta työpaikasta voi ilmoittaa verkossa myös avoimella verkkolomakkeella ilman verkkotunnuksia tai soittamalla paikalliseen TE-toimistoon. Sopiva työntekijä voi löytyä myös CV-netistä, jossa työnhakijat esittäytyvät. Kirjautumiseen tarvitaan Katso-tunniste. RekryKoulutus on hyvä vaihtoehto, jos et löydä ammattitaitoisia työntekijöitä eikä alan osaajia valmistu lähiaikoina. Koulutus räätälöidään yrityksesi tarpeisiin ja siihen sisältyy sekä tietopuolista opetusta että ohjattua työssäoppimista ja työharjoittelua. Työnantaja ja työ- ja elinkeinohallinto rahoittavat koulutuksen yhdessä. Työnantajan osuus on 30 prosenttia hankintasopimuksen mukaisesta kokonaishinnasta. RekryKoulutuksena ei rahoiteta tavanomaista perehdytys- ja henkilöstökoulutusta, sillä niiden kustantaminen kuuluu työnantajalle. Tukea palkkauskustannuksiin Työnantaja voi saada TE-toimistosta tietyin edellytyksin tukea palkkakustannuksiin ottaessaan töihin työttömän työnhakijan. Palkkatukea voidaan myöntää myös oppisopimuskoulutukseen. Työnantajan on sitouduttava maksamaan kyseisessä työsuhteessa sovel- 18 Yrityksen perustamisen lähtökohdat

lettavan työehtosopimuksen mukaista palkkaa, tai ellei sovellettavaa työehtosopimusta ole, työstä on maksettava tavanomaista tai kohtuullista palkkaa. Ks. oppaan sivu 213. TE-toimisto voi antaa Duuni-kortin 30 vuotta täyttäneille työttömille työnhakijoille omatoimisen työnhaun tukemiseksi. Alle 30-vuotiaalle työttömälle nuorelle työnhakijalle voidaan myöntää Sanssi-kortti. Kortti osoittaa työnantajalle, että kyseisen henkilön palkkaamiseen voidaan myöntää palkkatukea. Lisätietoja sivuilla www.te-palvelut.fi. Yhteystiedot oppaan sivulla 238. 1.2.4 Uusyrityskeskusten palvelut Uusyrityskeskukset yli 84 paikkakunnalla Suomessa tarjoavat maksutonta neuvontaa yritystoimintaa suunnitteleville ja aloittaville yrittäjille. Asiantuntija-apua saa muun muassa yritysidean arviointiin, liikeidean kehittämiseen, talouslaskelmien tekoon, rahoitusmahdollisuuksien selvittämiseen, yritysmuodon valintaan sekä käytännön perustamistoimenpiteisiin. Uusyrityskeskukset pitävät myös lyhyitä infotilaisuuksia yrityksen perustamista suunnitteleville. Lisäksi uusyrityskeskukset antavat TE-toimistoille lausuntoja starttirahahakemuksista. Lisätietoja sivuilla www.uusyrityskeskus.fi. Yhteystiedot oppaan sivulla 244. 1.2.5 ProAgria Yrityspalvelut aloittaville yrityksille ProAgrian palvelukokonaisuus koostuu palveluista, joita yrityksesi tarvitsee tavoitteiden toteuttamiseksi, kannattavuuden parantamiseksi ja kilpailukyvyn kehittämiseksi. Palvelut on tarkoitettu kaikille alkaville ja toimiville yrityksille. ProAgrioilla on osaamista erityisesti maaseudulle tyypillisistä toimialoista. Palveluista saat apua yrityksen perustamiseen ja käyntiin lähdön turvaamiseen, toimivan yrityksen kehittämiseen ja kasvuun, muutostilanteiden hallintaan ja omistajanvaihdoksiin. ProAgrioiden yhteytiedot sivulla 249. 1.2.6 Yrityspalvelut yrittäjäksi aikoville naisille ja naisyrittäjille Maa- ja kotitalousnaisten yrityspalvelut maaseudun yrityksille Maa- ja kotitalousnaisten yritysasiantuntijat auttavat yritystoiminnan suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa. Yritysasiantuntijoiden vahvuutena on ruoka- matkailu-, elintarvike- ja luonnontuotealan sekä hyvinvointi- ja hoiva-alan asiantuntemus. Toimintaa aloitteleva yrittäjä saa Maa- ja kotitalousnaisten yritysasiantuntijoilta apua liiketoiminnan suunnitteluun sekä investointi- ja hinnoittelulaskelmien tekemiseen. Yritysasiantuntijat auttavat toimintaprosessien kehittämisessä, yksilöllisten ja asiakaslähtöisten palvelujen tuotteistamisessa sekä laadun arvioimisessa ja varmistamisessa. Maa- ja kotitalousnaisten asiantuntijat tarjoavat myös koulutusta ja ohjaavat omavalvonnan suunnittelussa, hygieniaosaamisen varmistamisessa ja järjestävät hygieniaosaamistestejä. Maa- ja kotitalousnaisten yritysneuvonta on valtakunnallista. Lisätietoja sivuilla ww.maajakotitalousnaiset.fi. Yhteystiedot oppaan sivulla 248. Yrityksen perustamisen lähtökohdat 19

Taito-yrityspalvelut käsityöyrittäjille Taitoyhdistyksillä on käsityöyrityksille suunnattuja palvelupaketteja, joita antavat valikoitujen Taito Shop -myymälöiden kautta toimivat Taito Sparraajat sekä Taito Yritysneuvojat. Taito Sparraajien palvelut ovat suunnattuja kaikille vähittäiskaupan kautta tuotteita myyville käsityöyrittäjille. Taito Yritysneuvojat auttavat käsityöyrittäjiä, jotka haluavat kehittää ja kasvattaa monipuolisesti liiketoimintaansa. Yritysneuvontaa voidaan tehdä lähikontaktin lisäksi verkkoneuvotteluiden ja sähköpostin välityksellä maanlaajuisesti. Lisätietoja sivuilla www.taito.fi > Yrityspalvelut. Yhteystiedot oppaan sivulla 250. 20 Yrityksen perustamisen lähtökohdat

2 YRITYSMUODOT JA YRITYSMUODON VALINTA Yritystoimintaa voidaan harjoittaa useassa juridisessa muodossa. Yritystä perustettaessa on syytä harkita tarkoin, mikä yritysmuoto on kulloinkin sopivin ja tarkoituksenmukaisin. 2.1 Yritysmuodon valintaan vaikuttavia tekijöitä Yritysmuodon valintaan vaikuttavat monet eri tekijät. Näitä ovat muun muassa päätöksentekoon, pääomatarpeeseen, perustajien lukumäärään, vastuuseen ja verotukseen liittyvät kysymykset. Yrityksen perustajan on useimmiten syytä selvittää yritysmuotoon ja sen valintaan liittyviä kysymyksiä alan asiantuntijoiden kanssa. Siihen, mikä yritysmuoto valitaan, vaikuttavat muun muassa seuraavat tekijät: Perustajien lukumäärä Kun yrityksen perustajia on vain yksi, yksinkertaisinta on toimia yksityisenä elinkeinoharjoittajana. Jos taas halutaan valita rajoitetun taloudellisen vastuun yritysmuoto, jossa ei varsinaisesti ole minimipääomaa, mutta yksikin perustaja riittää, kannattaa valita osuuskunta. Henkilöyhtiöt, avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö, vaativat aina vähintään kaksi yhtiömiestä. Kun yrityksen perustajia on suurempi joukko, on vaihtoehtona osakeyhtiö tai osuuskunta. Osakeyhtiö voi olla myös niin sanottu yhden miehen osakeyhtiö, jolloin yhtiössä on vain yksi osakas. (Huom! Jos tämä osakas on hallituksen ainoa varsinainen jäsen, on hallituksessa oltava tällöin ainakin yksi varajäsen). Myös osuuskunnan voi perustaa yksi henkilö. Tällöin hallitukseen tarvitaan yksi varajäsen. Osuuskunnassa voi jäsenten lisäksi olla osuuksien tai osakkeiden omistajia. Pelkkä osuuksien tai osakkeiden omistaminen ei tuota osuuskunnassa äänioikeutta. Pääoman tarve Pääoman tarpeen määrää yrityksen toiminnan laatu ja laajuus. Yksityisenä elinkeinonharjoittajana toimiminen tulee kysymykseen lähinnä tapauksissa, joissa pääoman tarve on suhteellisen vähäinen. Paljon pääomia tarvitsevilla toimialoilla päädytään useimmiten osakeyhtiön perustamiseen. Avoimen yhtiön voi perustaa pelkän työpanoksen varaan. Kommandiittiyhtiössä äänettömän yhtiömiehen on sijoitettava yhtiöön omaisuuspanos, vastuunalaiselta yhtiömieheltä riittää työpanos. Osakeyhtiön minimiosakepääoma on yksityisessä osakeyhtiössä 2 500 euroa ja julkisessa osakeyhtiössä 80 000 euroa. Osakepääoma on jaettu osakkeisiin, joita voi olla yksi tai useampia. Pääsääntöisesti kaikki osakkeet tuottavat yhtiössä yhtäläiset oikeudet, mutta yhtiöjärjestyksessä voidaan Yritysmuodot ja yritysmuodon valinta 21

kuitenkin määrätä, että yhtiössä on tai voi olla oikeuksiltaan tai velvollisuuksiltaan toisistaan poikkeavia osakkeita. Osuuskunnassa lakisääteistä minimipääomavaatimusta ei ole. Jokainen jäsen on velvoitettu ottamaan yhden osuuden. Osuus voi olla nimellisarvoton tai sillä voi olla nimellisarvo; molemmissa tapauksissa osuuden merkintähinta voi vaihdella. Osuuskunta voi antaa oikeuksiltaan ja velvollisuuksiltaan erilajisia osuuksia tai osakkeita. Osuuskunnalla on ylijäämästään vararahastointivelvoite, kunnes vararahasto on 2 500 euroa. Vastuu Yrittäjä itse vastaa yksityisenä elinkeinonharjoittajana toimiessaan (yksityinen toiminimi) koko omaisuudellaan yritystoiminnassa syntyneistä velvoitteista. Avoimen yhtiön yhtiömiehillä ja kommandiittiyhtiön vastuunalaisilla yhtiömiehillä on vastaavanlainen vastuu. He kaikki voivat tehdä sitoumuksia yhtiön puolesta, joten yhtiökumppanin oikea valinta korostuu erityisesti näissä yritysmuodoissa. Osakeyhtiössä ja osuuskunnassa osakkaan tai jäsenen vastuu rajoittuu sijoitettuun pääomapanokseen, mutta käytännössä varsinkin toiminnan alkuvaiheessa yrityksen luottojen vakuudeksi voidaan vaatia osakkaiden tai jäsenten omaisuutta tai takauksia. Osuuskunnan säännöissä voidaan määrätä ylimääräisestä maksusta sekä lisämaksuvelvollisuudesta velkojia kohtaan. Myös osakeyhtiön yhtiöjärjestyksen voidaan ottaa määräys lisämaksuvelvollisuudesta yhtiötä kohtaan. Toiminnan joustavuus Yksityisenä elinkeinonharjoittajana toimiessaan yrittäjä tekee päätökset ja ratkaisut itse. Osakeyhtiössä ja osuuskunnassa pakollinen byrokratia vie oman aikansa. Osakeyhtiössä ylintä päätösvaltaa käyttää yhtiökokous ja osuuskunnassa osuuskunnan kokous. Sekä henkilöyhtiöissä että osakeyhtiöissä ja osuuskunnissa voidaan valita toimitusjohtaja hoitamaan päivittäisiä juoksevia asioita. Osakeyhtiölain mukaan yksimieliset osakkeenomistajat voivat päättää yhtiökokoukselle kuuluvasta asiasta myös erillistä yhtiökokousta pitämättä. Osuuskunnassa on mahdollisuus korvata osuuskunnan kokous kaikkien jäsenten yksimielisellä päätöksellä. Tämä tekee toiminnasta joustavampaa sellaisissa osakeyhtiöissä ja osuuskunnissa, joissa osakeyhtiön osakkaiden määrä ja osuuskunnissa jäsenmäärä on pienehkö. Osuuskunta soveltuu moneen tarkoitukseen. Yhden jäsenen osuuskunta voi korvata toiminimen tai yhden osakkaan osakeyhtiön. Kahden jäsenen osuuskunta voi toimia kuten avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö. Osuuskunta soveltuu niin (työsuhteessa olevien) henkilöjäsenten työn ja palveluiden myymiseen, kuin myös yritysten ja yhteisöjen yhteistyörakenteeksi, jossa kukin säilyttää oman itsenäisen juridisen asemansa. 22 Yritysmuodot ja yritysmuodon valinta

Yrityksen jatkuvuus ja laajenemismahdollisuudet Yrityksen jatkuvuuden kannalta yksityistä toiminimeä voidaan pitää kaikkein haavoittuvimpana. Hankala tilanne syntyy silloin, kun yrittäjäomistaja kuolee eikä esimerkiksi sukupolvenvaihdosta ole valmisteltu. Henkilöyhtiössä yhtiömiesten osuudet ovat yleensä luovutettavissa, joskin luovuttaminen edellyttää lupaa yhtiösopimuksessa tai muiden yhtiömiesten suostumusta. Osakeyhtiössä osakkaiden vaihtuminen ei sellaisenaan vaikuta yrityksen olemassaoloon. Osuuskunnassa jäsenmäärä, osuuksien lukumäärä ja osuuspääoma ovat vaihtuvia. Osuuskunta eroaa yritysmuodoista joustavan jäsenyytensä vuoksi. Osuuskuntaan on mahdollista ottaa uusia jäseniä, jäsenet voivat erota tai jäsen voidaan erottaa. Osuuskunta on hyvä yritysmuoto, jos yritykseen halutaan helppo mahdollisuus ottaa mukaan kumppaneita yrityksen perustamisen jälkeen. Osakeyhtiössä osakkeenomistaja voi rajoituksetta myydä osakkeet, ellei tätä ole erikseen rajoitettu yhtiöjärjestyksessä. Osakeyhtiö voi antaa uusia osakkeita tai luovuttaa hallussaan olevia omia osakkeitaan osakeannissa. Tällöin osakkeita voidaan antaa merkittäviksi maksua vastaan (maksullinen osakeanti) tai antaa osakkeita maksutta (maksuton osakeanti). Voitonjako Yksityisessä toiminimessä yrittäjä saa yrityksen tuottaman voiton itsensä ja perheensä käyttöön, mutta vastaa yksin myös mahdollisesta tappiosta. Avoimessa yhtiössä ja kommandiittiyhtiössä yhtiömiehet sopivat voiton ja tappion perusteista. Jollei muuta sovita voitosta, suoritetaan kommandiittiyhtiössä ensin äänettömille yhtiömiehille korko tilikauden alkaessa maksettuna olleelle panokselle. Tämän jälkeen loppuosa voitosta jaetaan vastuunalaisille yhtiömiehille. Myös tappio jaetaan vastuunalaisten yhtiömiesten kesken tasan. Osakeyhtiössä voitonjako tapahtuu maksamalla osakkaiden osakkeille osinkoa. Osuuskunnan nettovarallisuus ja ylijäämä kuuluvat osuuskunnalle. Osuuskunnan tarkoituksena ei ole hankkia voittoa jäsenilleen vaan harjoittaa taloudellista toimintaa jäsenten taloudenpidon ja elinkeinon tukemiseksi. Osuuskunnassa on rahastointipakko. Osa ylijäämästä on sen jälkeen, kun siitä on vähennetty taseen mukainen tappio edellisiltä tilikausilta, siirrettävä vararahastoon. Vararahastoa on kerrytettävä vähintään 2 500 euroon saakka. Ylijäämää saa jakaa jäsenille ja osuuden ja osakkeen omistajille vain, jos säännöissä niin määrätään. Jos jaossa noudatettavasta perusteesta ei määrätä säännöissä, jako toimitetaan sen mukaan kuin jäsenet ovat käyttäneet hyväkseen osuuskunnan palveluita. Yritysmuodot ja yritysmuodon valinta 23

2.1.1 Yritysmuotojen vertailua Toiminimi Henkilöyhtiö (avoin yhtiö, komandiittiyhtiö) Osakyhtiö Osuuskunta Perustajien minimimäärä Yksi Kaksi Yksi Yksi Minimipääoma Ei Avoin yhtiö: työpanos riittää. Ky: omaisuuspanos, suuruutta ei määrätty. Yksityinen osakeyhtiö : 2 500 euroa. Julkinen osakeyhtiö: 80 000 euroa. Ei ole. Vaihtuva pääoma, osuudet ja osakkeet. Vastuu Elinkeinonharjoittaja vastaa kaikella omaisuudellaan. Avoimen yhtiön yhtiömiehet ja kommandiittiyhtiön vastuunalaiset yhtiö miehet vastaavat kaikella omaisuudellaan yhtiön kaikista velvoitteista. Vastuu rajoituu sijoitettuun pääomapanokseen, ellei osakas ole antanut henkilökohtaista takausta tai omaa omaisuuttaan luoton vakuudeksi. Vastuu rajoituu sijoitettuun pääomapanokseen, ellei jäsen ole antanut henkilökohtaista takausta tai omaa omaisuuttaan luoton vakuudeksi. Toimitusjohtaja Ei Voi olla, jos sovitaan. Voi olla, jos sovitaan. Voi olla, jos sovitaan. Hallitus Ei Ei pakollinen. Voi olla, jos sovitaan. Lakisääteinen. 1 5 varsinaista jäsentä, ellei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin. Jos vähemmän kuin kolme jäsentä oltava ainakin yksi varajäsen. Lakisääteinen. 1 5 varsinaista jäsentä, ellei säännöissä määrätä toisin. Jos vähemmän kuin kolme jäsentä oltava ainakin yksi varajäsen. Tilintarkastajat Ei Tilintarkastuslain tai yhtiösopimuksen mukaan. Tilintarkastuslain mukaan tilintarkastaja voidaan jättää valitsematta, jos enintään yksi seuraavista kolmesta ehdosta täyttyy: 1) taseen loppusumma yli 100 000 euroa 2) liikevaihto yli 200 000 euroa 3) palveluksessa yli 3 henkilöä. Tilintarkastuslain tai yhtiöjärjestyksen mukaan. Tilintarkastuslain mukaan tilintarkastaja voidaan jättää valitsematta, jos enintään yksi seuraavista kolmesta ehdosta täyttyy: 1) taseen loppusumma yli 100 000 euroa 2) liikevaihto yli 200 000 euroa 3) palveluksessa yli 3 henkilöä Yhtiöjärjestyksen määräyksestä riippumatta määrävähemmistöllä on aina oikeus vaatia tilintarkastajan valitsemista. Tilintarkastuslain tai sääntöjen mukaan. Tilintarkastuslain mukaan tilintarkastaja voidaan jättää valitsematta, jos enintään yksi seuraavista kolmesta ehdosta täyttyy: 1) taseen loppusumma yli 100 000 euroa 2) liikevaihto yli 200 000 euroa 3) palveluksessa yli 3 henkilöä Sääntöjen määräyksestä riippumatta määrävähemmistöllä on aina oikeus vaatia tilintarkastajan valitsemista. Toiminnantarkastus Ei Ei Ei Jos osuuskunnalla ei ole tilintarkastajaa, on valittava toiminnantarkastaja. Osuuskunnan säännöissä voidaan määrätä tästä toisin. Sääntöjen määräyksestä riippumatta määrävähemmistöllä on aina oikeus vaatia toiminnantarkastajan valitsemista. Vuosibyrokratia Ei Ei Varsinainen yhtiökokous on pidettävä 6 kk:n kuluessa tilikauden päättymisestä. Lakisääteinen. Päätöksiä voidaan tehdä myös osakkaiden yksimielisellä päätöksellä yhtiökokousta pitämättä. Varsinainen osuuskunnan kokous on pidettävä 6 kk:n kuluessa tilikauden päättymisestä. Lakisääteinen. Päätöksiä voidaan tehdä myös jäsenten yksimielisellä päätöksellä osuuskunnan kokousta pitämättä. 24 Yritysmuodot ja yritysmuodon valinta

2.2 Yritysmuodot 2.2.1 Yksityinen elinkeinonharjoittaja (Toiminimi, Tmi, yksityisliike) Kuka voi perustaa? Yksityisenä elinkeinonharjoittajana voi toimia luonnollinen henkilö, jolla on pysyvä asuinpaikka Euroopan talousalueella (ETA-alue), muut tarvitsevat Patentti- ja rekisterihallituksen luvan. Henkilön kansalaisuus ei siis vaikuta siihen, tarvitseeko hän luvan. Lupia on myönnetty henkilöille, jotka asuvat pysyvästi Luganon sopimukseen liittyneessä maassa eli käytännössä tämä tarkoittaa henkilöitä, jotka asuvat pysyvästi Sveitsissä. Toimielimet Ainoa toimielin on yrittäjä itse. Pääoma Perustamiseen tarvittavalle pääomalle ei ole minimimäärää. Tilintarkastus Laissa ei ole määräyksiä tilintarkastuksesta. Edustaminen Yrittäjä itse edustaa yritystä. Prokuristi Prokura on kaupparekisteriin merkityn elinkeinonharjoittajan yrityksen edustamista varten antama yleisvaltuutus. Kaupparekisteriin merkitty elinkeinonharjoittaja voi valtuuttaa henkilön prokuristikseen antamalla hänelle valtakirjan, joka valtakirjan tekstissä selitetään prokuraksi, tai muulla todistettavalla tavalla osoittamalla hänet prokuristikseen. Prokuristi saa kaikessa, mikä kuuluu päämiehen liikkeen harjoittamiseen, toimia päämiehen puolesta ja kirjoittaa hänen toiminimensä. Prokuristi ei kuitenkaan saa ilman erityistä valtuutusta luovuttaa päämiehen kiinteää omaisuutta tai tontinvuokraoikeutta eikä hakea kiinnitystä niihin. Prokura voidaan antaa nimetylle henkilölle niin, että hänellä on oikeus edustaa yritystä yksin. Prokura voidaan antaa myös usealle henkilölle siten, että he voivat edustaa yritystä vain yhdessä. Prokura on henkilökohtainen, prokuristi ei voi siirtää sitä toiselle henkilölle. Prokuristi voidaan ilmoittaa merkittäväksi kaupparekisteriin joko perustamisilmoituksen tai muutosilmoituksen yhteydessä. Elinkeinolain mukainen edustaja Kun yksityinen elinkeinonharjoittaja ilmoittautuu kaupparekisteriin, edellytetään, että yrityksellä on edustaja, jolla on oikeus ottaa vastaan haasteita ja tiedoksiantoja yrityksen puolesta. Edustajan kotipaikan on oltava Suomessa. Edustaja on ilmoitettava merkittäväksi kaupparekisteriin. Jos kuitenkin elinkeinonharjoittajan tai kaupparekisteriin Yritysmuodot ja yritysmuodon valinta 25

merkittävän prokuristin asuinpaikka on Euroopan talousalueella, ei erillistä edustajaa tarvita. 2.2.2 Avoin yhtiö Kuka voi perustaa? Avoimen yhtiön yhtiömiehiä (perustajia) tulee olla vähintään kaksi. Yhtiömiehet voivat olla joko luonnollisia henkilöitä tai yhteisöjä kuten muita yhtiöitä. Vähintään yhdellä avoimen yhtiön yhtiömiehellä on oltava asuinpaikka (luonnolliset henkilöt) tai, jos yhtiömies on oikeushenkilö, kotipaikka ETA-alueella. Muutoin Patentti- ja rekisterihallituksen lupa on haettava kaikille yhtiömiehille, jotka eivät ole ETA-alueelta. Lupia on myönnetty henkilöille, jotka asuvat pysyvästi Luganon sopimukseen liittyneessä maassa eli käytännössä tämä tarkoittaa henkilöitä, jotka asuvat pysyvästi Sveitsissä. Jos yhtiömiesten lukumäärä vähenee toiminnan aikana jostain syystä yhteen eikä se vuoden kuluessa tästä nouse vähintään kahteen, yhtiö katsotaan purkautuneeksi. Toimielimet Avoimessa yhtiössä ei ole pakollisia toimielimiä. Avoimessa yhtiössä voi kuitenkin olla toimitusjohtaja, hallitus ja yhtiömiesten kokous, jos näistä on sovittu. Jos toimitusjohtaja on valittu, hänet on ilmoitettava kaupparekisteriin. Hallitusta ja yhtiömiesten kokousta ei merkitä kaupparekisteriin. Pääoma Avoin yhtiö voidaan perustaa ilman rahapanosta, työpanos riittää. Tilintarkastajat Avoimessa yhtiössä ei tarvitse valita tilintarkastajaa, ellei tilintarkastuslaki, avoimen yhtiön yhtiösopimus tai yhtiömiehet yksimielisesti edellytä valintaa. Tilintarkastaja voidaan tilintarkastuslain mukaan jättää valitsematta avoimessa yhtiössä, jossa sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella on täyttynyt enintään yksi seuraavista edellytyksistä: 1) taseen loppusumma ylittää 100 000 euroa; 2) liikevaihto tai sitä vastaava tuotto ylittää 200 000 euroa; tai 3) palveluksessa on keskimäärin yli kolme henkilöä. Tilintarkastajan valitsemisvelvollisuus voi koskea myös jo toimintaansa aloittavaa avointa yhtiötä, jos avoimella yhtiöllä on jo sitä perustettaessa liiketoiminta, joka täyttää edellä olevat tilintarkastusvelvollisuuden määrittävät raja-arvot. Yhtiösopimuksessa ei ole pakko määrätä tilintarkastajista, vaikka sellainen valittaisiinkin. Tilintarkastajan valitsevat avoimessa yhtiössä yhtiömiehet yksimielisellä päätöksellä, jollei toisin ole sovittu. Tilintarkastajaksi voidaan valita HT- tai KHT-tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisöksi hyväksytty yhteisö. Hyväksymisen suorittaa Tilintarkastusvalvonta Patentti- ja rekisteri hallituksessa. Jos yhtiölle on valittu vain yksi tilintarkastaja eikä tämä ole tilintarkastusyhteisö, on valittava ainakin yksi varatilintarkastaja. 26 Yritysmuodot ja yritysmuodon valinta

Tytäryhtiön tilintarkastajaksi on valittava vähintään yksi emoyhtiön tilintarkastaja. Jos tilintarkastajaksi on valittu yksi tai useampi luonnollinen henkilö, on vähintään yhdellä heistä oltava asuinpaikka ETA-valtiossa. Jos tilintarkastajaksi on valittu tilintarkastusyhteisö, tämän on ilmoitettava tilintarkastettavalle avoimelle yhtiölle, kenellä tilintarkastusyhteisössä työskentelevällä tilintarkastajalla on päävastuu tilintarkastuksen toimittamisesta. Tilintarkastaja on valittava erikseen kutakin tilikautta varten, jollei tilintarkastajan toimikautta ole yhtiösopimuksessa määrätty. Tilintarkastajan tehtävä päättyy, kun hän on antanut tilintarkastuskertomuksen toimikauteensa sisältyvältä viimeiseltä tilikaudelta tai, jos hänet on valittu toistaiseksi, kun uusi tilintarkastaja on valittu hänen tilalleen. Tilintarkastajan valintaan osallistuvat yhtiömiehet voivat yksimielisellä päätöksellä vapauttaa tilintarkastajan toimestaan. Tilintarkastajan erottamiseen kesken toimikauden on oltava perusteltu syy. Jos tilintarkastaja erotetaan kesken toimikauden, on Tilintarkastusvalvonnalle annettava selvitys erottamisesta ja sen syistä. Tilintarkastaja voi erota toimestaan kesken toimikauden ilmoittamalla siitä avoimelle yhtiölle. Tilintarkastajan on ilmoitettava ero rekisteröitäväksi kahden viikon kuluessa siitä, kun hän teki ilmoituksen. Lisäksi tilintarkastajan on annettava Tilintarkastusvalvonnalle selvitys eroamisesta ja esitettävä sille perusteltu syy. Edustaminen Jokaisella yhtiömiehellä on oikeus edustaa yhtiötä ja kirjoittaa sen toiminimi yhtiön toimialaan kuuluvissa asioissa. Oikeutta yhtiön edustamiseen ja sen toiminimen kirjoittamiseen voidaan yhtiömiesten sopimuksella rajoittaa siten, että oikeus poistetaan yhdeltä tai useammalta yhtiömieheltä taikka siten, että se on kahdella tai useammalla yhtiömiehellä yhdessä. Rajoitukseen voidaan ennen sitä päivää, jona sen merkitsemisestä kaupparekisteriin kuulutettiin, vedota vain sellaista ulkopuolista henkilöä kohtaan, joka tiesi rajoituksesta. Muuhun edustamis- ja toiminimenkirjoitusoikeuden rajoitukseen voidaan vedota vain sellaista ulkopuolista henkilöä kohtaan, joka tiesi rajoituksesta. Prokuristi Avoimessa yhtiössä prokuran antavat kaikki yhtiömiehet yhdessä. Prokura voidaan antaa nimetylle henkilölle niin, että hänellä on oikeus edustaa yhtiötä yksin. Avoimessa yhtiössä voidaan prokura antaa myös niin, että prokuristi kirjoittaa toiminimen yhdessä yhden tai useamman avoimen yhtiön yhtiömiehen kanssa. Tämä edellyttää, että yhtiömiesten toiminimenkirjoitusoikeus on yhtiösopimuksessa määritelty niin, että yhtiömiehet kirjoittavat toiminimen kaksi yhdessä tai kaikki yhdessä. Prokuristi voidaan ilmoittaa merkittäväksi kaupparekisteriin joko perustamisilmoituksen tai muutosilmoituksen yhteydessä. Elinkeinolain mukainen edustaja Yhtiöllä täytyy olla edustaja, jolla on oikeus ottaa vastaan haasteita ja muita tiedoksiantoja yhtiön puolesta. Edustajan kotipaikan on oltava Suomessa. Edustaja on ilmoitettava merkittäväksi kaupparekisteriin. Jos yhtiöllä kuitenkin on kaupparekisteriin ilmoitettu Yritysmuodot ja yritysmuodon valinta 27

yhtiömies, toimitusjohtaja tai prokuristi, jolla on asuinpaikka Euroopan talousalueella, ei erillistä edustajaa tarvita. 2.2.3 Kommandiittiyhtiö Kuka voi perustaa? Kommandiittiyhtiön yhtiömiehiä (perustajia) tulee olla kaksi tai useampia, joista vähintään yhden on oltava vastuunalainen yhtiömies ja vähintään yhden äänetön yhtiömies. Yhtiömiehet voivat olla joko luonnollisia henkilöitä tai yhteisöjä kuten muita yhtiöitä. Vähintään yhdellä kommandiittiyhtiön vastuunalaisella yhtiömiehellä on oltava asuinpaikka tai, jos yhtiömies on oikeushenkilö, kotipaikka ETA-alueella. Muutoin on haettava Patentti- ja rekisterihallituksen lupa kaikille vastuunalaisille yhtiömiehille, jotka eivät ole ETA-alueelta. Lupia on myönnetty henkilöille, jotka asuvat pysyvästi Luganon sopimukseen liittyneessä maassa eli käytännössä tämä tarkoittaa henkilöitä, jotka asuvat pysyvästi Sveitsissä. Kommandiittiyhtiön äänettömiltä yhtiömiehiltä ei edellytetä asuin- tai kotipaikkaa ETA-alueella. Toimielimet Kommandiittiyhtiössä ei ole pakollisia toimielimiä. Kommandiittiyhtiössä voi olla toimitusjohtaja, hallitus ja yhtiömiesten kokous, jos näistä on sovittu. Jos toimitusjohtaja on valittu, on hänet ilmoitettava kaupparekisteriin. Hallitusta ja yhtiömiesten kokousta ei merkitä kaupparekisteriin. Pääoma Äänettömän yhtiömiehen on suoritettava yhtiölle panos. Panoksen on oltava omaisuuspanos, työpanos ei riitä. Panoksen on oltava rahaa tai rahassa arvioitavissa. Vastuunalaisten yhtiömiesten yhtiöpanoksesta ei tarvitse määrätä yhtiösopimuksessa. Vastuunalaiselta yhtiömieheltä riittää työpanos. Tilintarkastajat Kommandiittiyhtiössä ei tarvitse valita tilintarkastajaa, ellei tilintarkastuslaki, kommandiittiyhtiön yhtiösopimus tai vastuunalaiset yhtiömiehet yksimielisesti edellytä valintaa. Tilintarkastaja voidaan tilintarkastuslain mukaan jättää valitsematta kommandiittiyhtiössä, jossa sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella on täyttynyt enintään yksi seuraavista edellytyksistä: 1) taseen loppusumma ylittää 100 000 euroa; 2) liikevaihto tai sitä vastaava tuotto ylittää 200 000 euroa; tai 3) palveluksessa on keskimäärin yli kolme henkilöä. Tilintarkastajan valitsemisvelvollisuus voi koskea myös jo toimintaansa aloittavaa kommandiittiyhtiötä, jos kommandiittiyhtiöllä on jo sitä perustettaessa liiketoiminta, joka täyttää edellä olevat tilintarkastusvelvollisuuden määrittävät raja-arvot. Yhtiösopimuksessa ei ole pakko määrätä tilintarkastajista, vaikka sellainen valittaisiinkin. 28 Yritysmuodot ja yritysmuodon valinta

Tilintarkastajan valitsevat kommandiittiyhtiön vastuunalaiset yhtiömiehet yksimielisellä päätöksellä, jollei toisin ole sovittu. Tilintarkastajaksi voidaan valita HT- tai KHTtilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisöksi hyväksytty yhteisö. Hyväksymisen suorittaa Tilintarkastusvalvonta Patentti- ja rekisterihallituksessa. Jos yhtiölle on valittu vain yksi tilintarkastaja eikä tämä ole tilintarkastusyhteisö, on valittava ainakin yksi varatilintarkastaja. Tytäryhtiön tilintarkastajaksi on valittava vähintään yksi emoyhtiön tilintarkastaja. Jos tilintarkastajaksi on valittu yksi tai useampi luonnollinen henkilö, on vähintään yhdellä heistä oltava asuinpaikka ETA-valtiossa. Jos tilintarkastajaksi on valittu tilintarkastusyhteisö, tämän on ilmoitettava tilintarkastettavalle kommandiittiyhtiölle, kenellä tilintarkastusyhteisössä työskentelevällä tilintarkastajalla on päävastuu tilintarkastuksen toimittamisesta. Tilintarkastaja on valittava erikseen kutakin tilikautta varten, jollei tilintarkastajan toimikautta ole yhtiösopimuksessa määrätty. Tilintarkastajan tehtävä päättyy, kun hän on antanut tilintarkastuskertomuksen toimikauteensa sisältyvältä viimeiseltä tilikaudelta tai, jos hänet on valittu toistaiseksi, kun uusi tilintarkastaja on valittu hänen tilalleen. Tilintarkastajan valintaan osallistuvat yhtiömiehet voivat yksimielisellä päätöksellä vapauttaa tilintarkastajan toimestaan. Tilintarkastajan erottamiseen kesken toimikauden on oltava perusteltu syy. Jos tilintarkastaja erotetaan kesken toimikauden, on Tilintarkastusvalvonnalle annettava selvitys erottamisesta ja sen syistä. Tilintarkastaja voi erota toimestaan kesken toimikauden ilmoittamalla siitä kommandiittiyhtiölle. Tilintarkastajan on ilmoitettava ero rekisteröitäväksi kahden viikon kuluessa siitä, kun hän teki ilmoituksen. Lisäksi tilintarkastajan on annettava Tilintarkastusvalvonnalle selvitys eroamisesta ja esitettävä sille perusteltu syy. Edustaminen Jokaisella vastuunalaisella yhtiömiehellä on oikeus edustaa yhtiötä ja kirjoittaa sen toiminimi yhtiön toimialaan kuuluvissa asioissa. Äänettömällä yhtiömiehellä ei ilman eri valtuutusta ole oikeutta edustaa yhtiötä eikä hänellä ole kelpoisuutta ottaa vastaan yhtiölle osoitettua haastetta tai muuta tiedoksiantoa. Oikeutta yhtiön edustamiseen ja sen toiminimen kirjoittamiseen voidaan yhtiömiesten sopimuksella rajoittaa siten, että oikeus poistetaan yhdeltä tai useammalta yhtiömieheltä taikka siten, että se on kahdella tai useammalla yhtiömiehellä yhdessä. Rajoitukseen voidaan ennen sitä päivää, jona sen merkitsemisestä kaupparekisteriin kuulutettiin, vedota vain sellaista ulkopuolista henkilöä kohtaan, joka tiesi rajoituksesta. Prokuristi Kommandiittiyhtiössä prokuran antavat kaikki vastuunalaiset yhtiömiehet yhdessä. Prokuran antaminen ei edellytä äänettömän yhtiömiehen suostumusta. Kommandiittiyhtiössä voidaan prokura antaa myös niin, että prokuristi kirjoittaa toiminimen yhdessä yhden tai useamman kommandiittiyhtiön vastuunalaisen yhtiömiehen kanssa. Tämä edellyttää, että vastuunalaisten yhtiömiesten toiminimenkirjoitus- Yritysmuodot ja yritysmuodon valinta 29

oikeus on yhtiösopimuksessa määritelty niin, että vastuunalaiset yhtiömiehet kirjoittavat toiminimen kaksi yhdessä tai kaikki yhdessä. Prokuristi voidaan ilmoittaa merkittäväksi kaupparekisteriin joko perustamisilmoituksen tai muutosilmoituksen yhteydessä. Elinkeinolain mukainen edustaja Kommandiittiyhtiöllä täytyy olla edustaja, jolla on oikeus ottaa vastaan haasteita ja muita tiedoksiantoja yhtiön puolesta. Edustajan kotipaikan on oltava Suomessa. Edustaja on ilmoitettava merkittäväksi kaupparekisteriin. Jos yhtiöllä kuitenkin on kaupparekisteriin ilmoitettu vastuunalainen yhtiömies, toimitusjohtaja tai prokuristi, jolla on asuinpaikka Euroopan talousalueella, ei erillistä edustajaa tarvita. 2.2.4 Osakeyhtiö Kuka voi perustaa? Osakeyhtiön voi perustaa yksi tai useampi luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö. Osakkeenomistajille, myöskään perustamissopimuksen allekirjoittajana oleville, ei osakeyhtiölaki aseta asuinpaikka- tai kotipaikkavaatimuksia, joten osakeyhtiön ainoana perustajaosakkaana voi toimia myös ETA-alueen ulkopuolelta oleva henkilö. Toimielimet Hallitus Osakeyhtiön ainoa pakollinen toimielin on hallitus. Hallituksessa tulee olla yhdestä viiteen varsinaista jäsentä, jollei yhtiöjärjestyksessä toisin määrätä. Jos hallitukseen kuuluu vähemmän kuin kolme jäsentä, on hallituksessa oltava ainakin yksi varajäsen. Hallituksen jäsenenä ei voi olla oikeushenkilö eikä alaikäinen, eikä sellainen henkilö, jolle on määrätty edunvalvoja, jonka toimintakelpoisuutta on rajoitettu tai joka on konkurssissa tai liiketoimintakiellossa. Jos hallituksessa on useita jäseniä, on hallitukselle valittava puheenjohtaja. Puheenjohtajan valitsee hallitus, jos hallitusta valittaessa ei ole toisin päätetty tai yhtiöjärjestyksessä toisin määrätä. Yhtiökokous valitsee hallituksen jäsenet, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä, että tehtävä kuuluu hallintoneuvostolle. Yhtiöjärjestyksessä voidaan myös määrätä, että vähemmän kuin puolet hallituksen jäsenistä valitaan muussa järjestyksessä. Vähintään yhdellä hallituksen jäsenellä ja varajäsenellä on oltava asuinpaikka Euroopan talousalueella, jollei Patentti- ja rekisterihallitus myönnä yhtiölle lupaa poiketa tästä. Lupia on myönnetty henkilöille, jotka asuvat pysyvästi Luganon sopimukseen liittyneessä maassa. Käytännössä tämä tarkoittaa henkilöitä, jotka asuvat pysyvästi Sveitsissä. Myös Amerikan Yhdysvalloissa pysyvästi asuvalle yhdysvaltain kansalaiselle on myönnetty lupa. Tämä perustuu Suomen ja Amerikan Yhdysvaltain väliseen ystävyys-, kauppa- ja konsulisopimukseen. Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä yleistoimivaltansa puitteissa. Hallitus vastaa siitä, että yhtiön kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. 30 Yritysmuodot ja yritysmuodon valinta

Hallituksen jäsenen toimikausi jatkuu yksityisessä osakeyhtiössä toistaiseksi, ellei yhtiöjärjestyksessä toisin määrätä. Toimikausi päättyy ja uuden jäsenen toimikausi alkaa uuden jäsenen valinnasta päättävän yhtiökokouksen päättyessä, jollei yhtiöjärjestyksessä toisin määrätä tai uutta jäsentä valittaessa niin päätetä. Hallituksen jäsenet ja varajäsenet on ilmoitettava kaupparekisteriin. Hallintoneuvosto Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä, että osakeyhtiöllä on hallintoneuvosto. Hallintoneuvoston jäsenet valitsee yhtiökokous, ellei yhtiöjärjestyksessä toisin määrätä. Hallintoneuvostolle ei voida antaa oikeutta edustaa yhtiötä. Hallintoneuvostossa tulee olla vähintään kolme jäsentä. Toimitusjohtaja tai hallituksen jäsen ei saa olla hallintoneuvoston jäsenenä. Hallintoneuvostolle on valittava puheenjohtaja. Puheenjohtajan valitsee hallintoneuvosto, jos hallintoneuvostoa valittaessa ei ole toisin päätetty tai yhtiöjärjestyksessä toisin määrätä. Vähintään yhdellä hallintoneuvoston jäsenellä ja varajäsenellä on oltava asuinpaikka Euroopan talousalueella, jollei Patentti- ja rekisterihallitus myönnä yhtiölle lupaa poiketa tästä. Hallintoneuvoston jäsenen toimikausi jatkuu yksityisessä osakeyhtiössä toistaiseksi, ellei yhtiöjärjestyksessä toisin määrätä. Hallintoneuvoston jäsenet ja varajäsenet on ilmoitettava kaupparekisteriin. Toimitusjohtaja Osakeyhtiöön voidaan valita toimitusjohtaja. Toimitusjohtajan valitsee hallitus. Toimitusjohtajalla (ja mahdollisella sijaisella) tulee aina olla asuinpaikka Euroopan talousalueella, jollei Patentti- ja rekisterihallitus myönnä lupaa poiketa tästä. Toimitusjohtaja hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti yleistoimivaltansa puitteissa. Toimitusjohtaja ja hänen sijaisensa on ilmoitettava kaupparekisteriin. Yhtiökokous Osakkeenomistajat käyttävät päätösvaltaansa yhtiökokouksessa. Päätökset tehdään annettujen äänten enemmistöllä, jollei osakeyhtiölaissa tai yhtiöjärjestyksessä toisin määrätä. Jokainen saa yhtiökokouksessa äänestää edustamiensa osakkeiden koko äänimäärällä, jollei yhtiöjärjestyksessä toisin määrätä. Yhtiökokous päättää sille osakeyhtiölain mukaan kuuluvista asioista. Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä, että yhtiökokous päättää toimitusjohtajan ja hallituksen yleistoimivaltaan kuuluvasta asiasta. Varsinainen yhtiökokous on pidettävä kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Varsinaisessa yhtiökokouksessa on päätettävä: 1) tilinpäätöksen vahvistamisesta (emoyhtiössä myös konsernitilinpäätöksen vahvistamisesta) 2) taseen osoittaman voiton käyttämisestä 3) vastuuvapaudesta hallituksen jäsenille, hallintoneuvoston jäsenille ja toimitusjohtajalle Yritysmuodot ja yritysmuodon valinta 31

4) hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenten ja tilintarkastajan valinnasta, jollei osakeyhtiölaissa muuta säädetä tai yhtiöjärjestyksessä toisin määrätä näiden toimikaudesta tai valinnasta 5) muista yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiökokouksessa käsiteltävistä asioista. Ylimääräinen yhtiökokous on pidettävä, jos tilintarkastaja tai osakkeenomistajat, joilla on yhteensä kymmenesosa tai yhtiöjärjestyksessä määrätty pienempi osa kaikista osakkeista, vaativat sitä kirjallisesti tietyn asian käsittelemistä varten. Ylimääräinen yhtiökokous on pidettävä myös, jos yhtiöjärjestyksessä niin määrätään tai hallitus katsoo siihen olevan aihetta. Osakkeenomistajien yksimielinen päätös yhtiökokousta pitämättä Osakkeenomistajat voivat yhtiökokousta pitämättä yksimielisinä päättää yhtiökokoukselle kuuluvasta asiasta. Tällainen päätös on kirjattava, päivättävä, numeroitava ja allekirjoitettava. Jos yhtiössä on useampia kuin yksi osakkeenomistaja, vähintään kahden heistä on allekirjoitettava päätös. Pääoma Yksityisen osakeyhtiön vähimmäisosakepääoma on 2 500 euroa ja julkisen osakeyh tiön 80 000 euroa. Tilintarkastajat Osakeyhtiössä tilintarkastuksen toimittamisesta ja tilintarkastajan valinnasta on noudatettava tilintarkastuslain ja osakeyhtiölain säännöksiä sekä yhtiöjärjestyksen määräyksiä. Mikäli osakeyhtiön yhtiöjärjestys sallii, voidaan tilintarkastaja tilintarkastuslain mukaan jättää valitsematta osakeyhtiössä, jossa sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella on täyttynyt enintään yksi seuraavista edellytyksistä: 1) taseen loppusumma ylittää 100 000 euroa 2) liikevaihto tai sitä vastaava tuotto ylittää 200 000 euroa 3) palveluksessa on keskimäärin yli kolme henkilöä. Tilintarkastajan valitsemisvelvollisuus voi koskea myös jo toimintaansa aloittavaa osakeyhtiötä, jos osakeyhtiöllä on jo sitä perustettaessa liiketoiminta, joka täyttää tilintarkastusvelvollisuuden määrittävät raja-arvot. Jos yhtiöllä ei ole lain ja/tai yhtiöjärjestyksen mukaan velvollisuutta valita tilintarkastajaa, eikä sellaista ole valittu, on perustamisilmoitukselle laitettava rasti kohtaan Tilintarkastajia ei ole valittu. Osakeyhtiön tilintarkastajan valitsee yhtiökokous. Jos tilintarkastajia on valittava useita, yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä, että joku tai jotkut heistä, ei kuitenkaan kaikkia, valitaan muussa järjestyksessä. Tilintarkastajaksi on valittava HT- tai KHT-tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisöksi hyväksytty yhteisö. Yhtiökokous voi valita varatilintarkastajan myös osakeyhtiössä, jossa siihen ei ole velvollisuutta, ja valita useamman varatilintarkastajan. Tilintarkastajan toimikausi jatkuu yksityisessä osakeyhtiössä toistaiseksi. Julkisessa osakeyhtiössä toimikausi päättyy valintaa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Toimikaudesta voidaan yhtiöjärjestyksessä toisin määrätä. Toimikausi päättyy ja 32 Yritysmuodot ja yritysmuodon valinta

uuden tilintarkastajan toimikausi alkaa uuden tilintarkastajan valinnasta päättävän yhtiökokouksen päättyessä, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä tai uutta tilintarkastajaa valittaessa toisin päätetä. Yhtiössä, jossa ei lain tai yhtiöjärjestyksen mukaan ole valittava tilintarkastajaa, yhtiökokouksen on valittava tilintarkastaja, jos osakkeenomistajat, joilla on vähintään yksi kymmenesosa kaikista osakkeista tai yksi kolmasosa kokouksessa edustetuista osakkeista, vaativat sitä varsinaisessa yhtiökokouksessa tai siinä yhtiökokouksessa, jossa asiaa kokouskutsun mukaisesti on käsiteltävä. Vähintään yhden tilintarkastajan on oltava KHT-tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö, jonka päävastuullisen tilintarkastajan tulee olla KHT-tilintarkastaja, jos kyse on julkisen kaupankäynnin kohteena olevasta osakeyhtiöstä tai jos osakeyhtiössä päättyneellä tilikaudella täyttyy vähintään kaksi seuraavista edellytyksistä: 1) taseen loppusumma ylittää 25 miljoonaa euroa 2) liikevaihto tai sitä vastaava tuotto ylittää 50 miljoonaa euroa taikka 3) yhteisön tai säätiön palveluksessa on keskimäärin yli 300 henkilöä. Tytäryhtiön tilintarkastajaksi on valittava vähintään yksi emoyhtiön tilintarkastaja. Edellä olevasta voidaan poiketa vain perustellusta syystä. Jos yhteisölle on valittu vain yksi tilintarkastaja eikä tämä ole tilintarkastusyhteisö, on valittava ainakin yksi varatilintarkastaja. Jos tilintarkastajaksi on valittu tilintarkastusyhteisö, tämän on ilmoitettava tilintarkastettavalle yhteisölle tai säätiölle, kenellä tilintarkastusyhteisössä työskentelevällä tilintarkastajalla on päävastuu tilintarkastuksen toimittamisesta. Tilintarkastajan voi erottaa toimestaan kesken toimikauden se, joka on tilintarkastajan valinnut. Tilintarkastajan erottamiseen kesken toimikauden on oltava perusteltu syy. Jos tilintarkastaja erotetaan kesken toimikauden, Tilintarkastusvalvonnalle on annettava selvitys erottamisesta ja sen syistä. Tilintarkastaja voi erota toimestaan kesken toimikauden ilmoittamalla siitä osakeyhtiölle. Tilintarkastajan on ilmoitettava ero rekisteröitäväksi kahden viikon kuluessa siitä, kun hän teki ilmoituksen. Lisäksi tilintarkastajan on annettava Tilintarkastusvalvonnalle selvitys eroamisesta ja esitettävä sille perusteltu syy. Edustaminen Hallitus Osakeyhtiötä edustaa osakeyhtiölain nojalla hallitus. Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus vastaa siitä, että yh tiön kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Toimitusjohtaja Toimitusjohtaja voi edustaa yhtiötä hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti yhtiön juoksevien asioiden hoitamiseen kuuluvissa asioissa. Toimitusjohtaja saa ryhtyä yhtiön toiminnan laajuus ja laatu huomioon ottaen epätavallisiin tai laajakantoisiin toimiin vain, jos hallitus on hänet siihen valtuuttanut tai hallituksen päätöstä ei voida odottaa aiheuttamatta yhtiön toiminnalle olennaista haittaa. Yritysmuodot ja yritysmuodon valinta 33

Toimitusjohtajalla on oikeus olla läsnä hallituksen kokouksessa ja käyttää siellä puhevaltaa, vaikka hän ei olisikaan hallituksen jäsen, jollei hallitus toisin päätä. Muut edustajat Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä, että hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja edustaa osakeyhtiötä kumpikin yksin ja hallituksen jäsenet kaksi yhdessä. Näitä ei ilmoiteta lomakkeella. Yhtiöjärjestyksessä voidaan myös määrätä, että hallitus voi antaa oikeuden edustaa osakeyhtiötä jäsenelleen, toimitusjohtajalle tai muulle nimetylle henkilölle. Tällöin nimetyt henkilöt ilmoitetaan perustamisilmoituslomakkeella. Hallitus voi milloin tahansa peruuttaa antamansa oikeuden yhtiön edustamiseen. Kaupparekisteriin voidaan merkitä ainoastaan sellainen edustusoikeuden rajoitus, jonka mukaan kahdella tai useammalla henkilöllä on vain yhdessä oikeus osakeyhtiön edustamiseen. Yhtiöjärjestyksen toimialamääräys rajoittaa edustajan toimivaltaa. Prokuristi Osakeyhtiössä prokuran antaa hallitus. Prokura voidaan antaa nimetylle henkilölle niin, että hänellä on oikeus edustaa yritystä yksin. Osakeyhtiössä prokura voidaan antaa myös niin, että prokuristi saa edustaa yhtiötä ainoastaan yhdessä siihen oikeutetun henkilön kanssa. Edustamiseen oikeutetuilla henkilöillä tarkoitetaan henkilöitä, joilla on yhtiöjärjestyksen mukaan oikeus aseman perusteella (esimerkiksi hallituksen jäsenenä, toimitusjohtajana) edustaa yhtiötä yhdessä jonkun kanssa tai joille on yhtiöjärjestyksen määräyksen perusteella annettu nimeltä mainiten edustamisoikeus yhdessä jonkun kanssa. Prokuristi voidaan ilmoittaa merkittäväksi kaupparekisteriin joko perustamisilmoituksen tai muutosilmoituksen yhteydessä. Elinkeinolain mukainen edustaja Osakeyhtiöllä on oltava edustaja, jolla on oikeus ottaa vastaan haasteita ja muita tiedoksiantoja yhtiön puolesta. Edustajan kotipaikan on oltava Suomessa. Edustaja on ilmoitettava merkittäväksi kaupparekisteriin. Jos yhtiöllä kuitenkin on kaupparekisteriin ilmoitettu hallituksen jäsen, hallituksen varajäsen, toimitusjohtaja, edustamiseen oikeutettu tai prokuristi, jolla on asuinpaikka Euroopan talousalueella, ei erillistä edustajaa tarvitse valita. 2.2.5 Osuuskunta Kuka voi perustaa? Osuuskunnan voi perustaa yksi tai useampi luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö. Myös ulkomaalainen voi toimia osuuskunnan perustajana. Asuinpaikalla tai kansalaisuudella ei perustamisen kannalta ole merkitystä. Osuuskunnan perustajan on tultava osuuskunnan jäseneksi. Osuuskunnan jäsenmäärä on vaihtuva. Jäsenyyttä ei voi siirtää toiselle, jollei säännöissä toisin määrätä. 34 Yritysmuodot ja yritysmuodon valinta

Toimielimet Hallitus Hallitus on osuuskunnan pakollinen toimielin. Hallituksessa on oltava yhdestä viiteen varsinaista jäsentä, jollei säännöissä toisin määrätä. Jos hallituksessa on vähemmän kuin kolme jäsentä, on lisäksi oltava vähintään yksi varajäsen. Hallituksen jäsenenä ei voi olla oikeushenkilö eikä alaikäinen tai se, jolle on määrätty edunvalvoja, jonka toimintakelpoisuutta on rajoitettu tai joka on konkurssissa tai liiketoimintakiellossa. Jos hallituksessa on useita jäseniä, hallitukselle on valittava puheenjohtaja. Puheenjohtajan valitsee hallitus, jos säännöissä ei toisin määrätä tai hallitusta valittaessa ole toisin päätetty. Osuuskunnan kokous valitsee hallituksen jäsenet, jollei säännöissä määrätä, että hallintoneuvosto valitsee hallituksen jäsenet. Säännöissä voidaan määrätä, että vähemmän kuin puolet hallituksen jäsenistä valitaan muussa järjestyksessä. Vähintään yhdellä hallituksen sekä varsinaisista jäsenistä että varajäsenistä tulee olla asuinpaikka ETA-alueella, jollei Patentti- ja rekisterihallitus myönnä lupaa poiketa tästä. Lupia on myönnetty sellaisille hallituksen jäsenille, jotka asuvat pysyvästi Luganon sopimukseen liittyneessä maassa, käytännössä Sveitsissä. Myös Amerikan Yhdysvalloissa pysyvästi asuvalle yhdysvaltain kansalaiselle on myönnetty lupa perustuen Suomen ja Amerikan Yhdysvaltain väliseen ystävyys-, kauppa- ja konsulisopimukseen. Hallitus huolehtii osuuskunnan hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä yleistoimivaltansa puitteissa. Hallitus vastaa siitä, että osuuskunnan kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Hallituksen jäsenen toimikausi jatkuu toistaiseksi, jollei säännöissä määrätä määräaikaisesta toimikaudesta. Toimikausi päättyy ja uuden jäsenen toimikausi alkaa uuden jäsenen valinnasta päättävän kokouksen päättyessä, jollei säännöissä toisin määrätä tai uutta jäsentä valittaessa toisin päätetä. Hallituksen jäsenet ja varajäsenet on ilmoitettava kaupparekisteriin. Hallintoneuvosto Osuuskunnalla voi olla hallintoneuvosto, jos säännöissä niin määrätään. Osuuskunnan kokous valitsee hallintoneuvoston jäsenet, ellei säännöissä toisin määrätä. Hallintoneuvosto valvoo hallituksen ja toimitusjohtajan vastuulla olevaa osuuskunnan hallintoa. Hallintoneuvostossa on oltava vähintään kolme jäsentä. Toimitusjohtaja tai hallituksen jäsen ei saa olla hallintoneuvoston jäsen. Hallintoneuvostolle on valittava puheenjohtaja. Puheenjohtajan valitsee hallintoneuvosto, jos hallintoneuvostoa valittaessa ei ole toisin päätetty tai säännöissä toisin määrätä. Vähintään yhdellä hallintoneuvoston sekä varsinaisista jäsenistä että varajäsenistä tulee olla asuinpaikka ETA-alueella, jollei Patentti- ja rekisterihallitus myönnä lupaa poiketa tästä. Hallintoneuvoston jäsenen toimikausi jatkuu yksityisessä osuuskunnassa toistaiseksi, ellei säännöissä toisin määrätä. Yritysmuodot ja yritysmuodon valinta 35

Hallintoneuvoston jäsenet ja varajäsenet on ilmoitettava kaupparekisteriin. Toimitusjohtaja Osuuskunnalla voi olla toimitusjohtaja. Hallitus valitsee toimitusjohtajan. Säännöissä voidaan määrätä, että hallintoneuvosto tai osuuskunnan kokous valitsee toimitusjohtajan. Toimitusjohtajalla (ja mahdollisella sijaisella) on oltava asuinpaikka ETA-alueella, jollei Patentti- ja rekisterihallitus myönnä lupaa poiketa tästä. Toimitusjohtaja hoitaa osuuskunnan juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti yleistoimivaltansa puitteissa. Toimitusjohtaja ja hänen sijaisensa on ilmoitettava kaupparekisteriin. Jäsenten yksimielinen päätös osuuskunnan kokousta pitämättä Jäsenet voivat osuuskunnan kokousta pitämättä yksimielisinä päättää osuuskunnan kokoukselle kuuluvasta asiasta. Päätös on kirjattava, päivättävä, numeroitava ja allekirjoitettava. Jos osuuskunnassa on useampia kuin yksi jäsen, vähintään kahden heistä on allekirjoitettava päätös. Osuuskunnan kokous ja edustajisto Jäsenet käyttävät päätösvaltaansa osuuskunnan kokouksessa. Jokaisella jäsenellä on yksi ääni, ellei säännöissä toisin määrätä. Osuuskunnan säännöissä voidaan kuitenkin määrätä, että osuuskunnan kokouksen sijasta päätösvaltaa joko kaikissa tai joissakin asioissa käyttää jäsenten valitsema edustajisto. Edustajisto on valittava suhteellista vaalitapaa noudattaen, ellei säännöissä toisin määrätä. Varsinainen osuuskunnan kokous on pidettävä kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Varsinaisessa osuuskunnan kokouksessa on päätettävä: 1) tilinpäätöksen vahvistamisesta, mikä emo-osuuskunnassa käsittää myös konsernitilinpäätöksen vahvistamisen 2) taseen osoittaman ylijäämän käyttämisestä 3) vastuuvapaudesta hallituksen jäsenille, hallintoneuvoston jäsenille ja toimitusjohtajalle 4) hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenten, tilintarkastajan ja toiminnantarkastajan valinnasta, jollei osuuskuntalaissa säädetä tai säännöissä toisin määrätä näiden toimikaudesta tai valinnasta sekä 5) muista sääntöjen mukaan varsinaisessa osuuskunnan kokouksessa käsiteltävistä asioista. Ylimääräinen osuuskunnan kokous on pidettävä, jos säännöissä niin määrätään tai hallitus katsoo siihen olevan aihetta. Ylimääräinen osuuskunnan kokous on pidettävä myös, jos jäsen, tilintarkastaja tai toiminnantarkastaja vaatii sitä tai hallintoneuvosto katsoo siihen olevan aihetta ja sillä on sääntöjen mukaan oikeus päättää ylimääräisen osuuskunnan kokouksen pitämisestä. 36 Yritysmuodot ja yritysmuodon valinta

Pääoma Osuuskunnalla ei ole lakisääteistä minimipääomavaatimusta. Osuudesta osuuskunnalle maksettava määrä eli merkintähinta on otettava perustamissopimukseen. Osuuden merkintähinta merkitään osuuspääomaan, jollei sitä ole perustamissopimuksessa tai säännöissä määrätty merkittäväksi osittain sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Osuuskunnalla voi osuuspääoman lisäksi olla osakepääoma ja osakkeita. Tilintarkastajat Osuuskunnassa ei tilintarkastajia tarvitse valita, ellei tilintarkastuslaki tai osuuskunnan säännöt edellytä valintaa. Mikäli osuuskunnan säännöt sallivat, voidaan tilintarkastaja tilintarkastuslain mukaan jättää valitsematta osuuskunnassa, jossa sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella on täyttynyt enintään yksi seuraavista edellytyksistä: 1) taseen loppusumma ylittää 100 000 euroa 2) liikevaihto tai sitä vastaava tuotto ylittää 200 000 euroa tai 3) palveluksessa on keskimäärin yli kolme henkilöä. Tilintarkastajan valitsemisvelvollisuus voi koskea myös jo toimintaansa aloittavaa osuuskuntaa, jos osuuskunnalla on jo sitä perustettaessa liiketoiminta, joka täyttää tilintarkastusvelvollisuuden määrittävät raja-arvot. Jos osuuskuntaan ei valita tilintarkastajaa, on perustamissopimuksessa rastittava kohta Tilintarkastajia ei ole valittu. Osuuskunnan tilintarkastajan valitsee osuuskunnan kokous. Jos tilintarkastajia on valittava useita, säännöissä voi määrätä, että joku tai jotkut heistä, ei kuitenkaan kaikkia, valitaan muussa järjestyksessä. Tilintarkastajaksi on valittava HT- tai KHT-tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisöksi hyväksytty yhteisö. Osuuskunnan kokous voi valita varatilintarkastajan myös osuuskunnassa, jossa siihen ei ole velvollisuutta, ja valita useamman varatilintarkastajan. Tilintarkastajan toimikausi jatkuu toistaiseksi, jollei säännöissä määrätä määräaikaisesta toimikaudesta. Toimikausi päättyy ja uuden tilintarkastajan toimikausi alkaa uuden tilintarkastajan valinnasta päättävän osuuskunnan kokouksen päättyessä, jollei säännöissä toisin määrätä tai uutta tilintarkastajaa valittaessa toisin päätetä. Osuuskunnassa, jossa ei lain tai sääntöjen mukaan ole valittava tilintarkastajaa, osuuskunnan kokouksen on valittava tilintarkastaja, jos jäsenet, joilla on vähintään yksi neljäsosa osuuskunnan jäsenten koko äänimäärästä tai yksi kolmasosa kokouksessa edustettujen jäsenten äänimäärästä, vaativat sitä varsinaisessa osuuskunnan kokouksessa tai siinä osuuskunnan kokouksessa, jossa asiaa kokouskutsun mukaisesti on käsiteltävä. Jos osuuskunnalle on valittu vain yksi tilintarkastaja eikä tämä ole tilintarkastusyhteisö, on valittava ainakin yksi varatilintarkastaja. Jos tilintarkastajaksi on valittu tilintarkastusyhteisö, tämän on ilmoitettava tilintarkastettavalle osuuskunnalle, kenellä tilintarkastusyhteisössä työskentelevällä tilintarkastajalla on päävastuu tilintarkastuksen toimittamisesta. Yritysmuodot ja yritysmuodon valinta 37

Tilintarkastajan voi erottaa toimestaan kesken toimikauden se, joka on tilintarkastajan valinnut. Tilintarkastajan erottamiseen kesken toimikauden on oltava perusteltu syy. Jos tilintarkastaja erotetaan kesken toimikauden, Tilintarkastusvalvonnalle on annettava selvitys erottamisesta ja sen syistä. Tilintarkastaja voi erota toimestaan kesken toimikauden ilmoittamalla siitä yhteisölle tai säätiölle. Tilintarkastajan on ilmoitettava ero rekisteröitäväksi kahden viikon kuluessa siitä, kun hän teki ilmoituksen. Lisäksi tilintarkastajan on annettava Tilintarkastusvalvonnalle selvitys eroamisesta ja esitettävä sille perusteltu syy. Toiminnantarkastajat Osuuskunnassa on oltava osuuskunnan kokouksen valitsema toiminnantarkastaja, jos osuuskunnassa ei ole tilintarkastajaa ja säännöissä ei toisin määrätä. Toiminnantarkastaja on kuitenkin aina valittava, jos osuuskunnassa ei ole tilintarkastajaa ja jäsenet, joilla on vähintään yksi neljäsosa osuuskunnan jäsenten koko äänimäärästä tai yksi kolmasosa kokouksessa edustetuista jäsenten äänimäärästä, vaativat sitä varsinaisessa osuuskunnan kokouksessa tai osuuskunnan kokouksessa, jossa asiaa on kokouskutsun mukaan käsiteltävä. Jos osuuskunnassa on tilintarkastaja, osuuskunnan kokous voi päättää toiminnantarkastajan valinnasta, jos valintaa kannattaa yli puolet annetuista äänistä. Jos toiminnantarkastajia on valittava useita, säännöissä voidaan määrätä, että joku tai jotkut heistä, ei kuitenkaan kaikkia, valitaan muussa järjestyksessä. Jos valitaan vain yksi toiminnantarkastaja, lisäksi on valittava ainakin yksi toiminnantarkastajan sijainen. Edustaminen Hallitus Hallitus edustaa osuuskuntaa ja kirjoittaa sen toiminimen. Sääntöihin voidaan ottaa määräys, että hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja edustaa osuuskuntaa kumpikin yksin ja hallituksen jäsenet kaksi yhdessä. Näitä ei ilmoiteta lomakkeella. Hallitus voi myös antaa nimetylle henkilölle oikeuden edustaa osuuskuntaa. Tällöin nimetyt henkilöt ilmoitetaan perustamisilmoituslomakkeella. Hallitus huolehtii osuuskunnan hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus vastaa siitä, että osuuskunnan kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Toimitusjohtaja Jos osuuskunnalla on toimitusjohtaja, hän hoitaa osuuskunnan päivittäistä hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimitusjohtaja vastaa siitä, että osuuskunnan kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Toimitusjohtajan on annettava hallitukselle ja sen jäsenelle tiedot, jotka ovat tarpeen hallituksen tehtävien hoitamiseksi. Toimitusjohtajalla on oikeus olla läsnä hallituksen kokouksessa ja käyttää siellä puhevaltaa, vaikka hän ei olisikaan hallituksen jäsen, jollei hallitus päätä toisin. 38 Yritysmuodot ja yritysmuodon valinta

Muu edustaja Osuuskunnan säännöissä voi olla määräys, että hallituksen jäsenellä tai toimitusjohtajalla on oikeus edustaa osuuskuntaa taikka hallitus voi antaa tällaisen oikeuden jäsenelleen, toimitusjohtajalle tai muulle henkilölle. Edustamisoikeuden rajoitus Kaupparekisteriin voi merkitä vain sellaisen rajoituksen oikeuteen edustaa osuuskuntaa, jonka mukaan kahdella tai useammalla henkilöllä on vain yhdessä tämä oikeus. Sääntöjen toimialamääräys rajoittaa edustajan toimivaltaa. Prokuristi Osuuskunnassa prokuran voi antaa hallitus. Prokura voidaan antaa nimetylle henkilölle niin, että hänellä on oikeus edustaa yritystä yksin. Osuuskunnassa voidaan prokura antaa myös niin, että prokuristi saa edustaa osuuskuntaa ainoastaan yhdessä siihen oikeutetun henkilön kanssa. Edustamiseen oikeutetuilla henkilöillä tarkoitetaan henkilöitä, joilla on sääntöjen mukaan oikeus aseman perusteella (esimerkiksi hallituksen jäsenenä, toimitusjohtajana) edustaa osuuskuntaa yhdessä jonkun kanssa tai joille on sääntöjen määräyksen perusteella annettu nimeltä mainiten edustamisoikeus yhdessä jonkun kanssa. Prokuristi voidaan ilmoittaa merkittäväksi kaupparekisteriin joko perustamisilmoituksen tai muutosilmoituksen yhteydessä. Elinkeinolain mukainen edustaja Osuuskunnalla on oltava edustaja, jolla on oikeus ottaa vastaan haasteita ja muita tiedoksiantoja osuuskunnan puolesta. Edustajan kotipaikan on oltava Suomessa. Edustaja on ilmoitettava merkittäväksi kaupparekisteriin. Jos osuuskunnalla on kuitenkin kaupparekisteriin ilmoitettu hallituksen jäsen, toimitusjohtaja, edustamiseen oikeutettu henkilö tai prokuristi, jolla on asuinpaikka Euroopan talousalueella, ei erillistä edustajaa tarvitse valita. Yritysmuodot ja yritysmuodon valinta 39

3 YRITYKSEN PERUSTAMINEN 3.1 Yksityinen elinkeinonharjoittaja (toiminimi) Yrityksen juridiset perustamismuodollisuudet vaihtelevat eri yritysmuodoissa. Yksinkertaisin on toiminimi, joka ei vaadi mitään perustamismuodollisuuksia. Elinkeinonharjoittajat jaetaan liikkeenharjoittajiin ja ammatinharjoittajiin. Molemmat työskentelevät itsenäisesti ja omaan lukuunsa. Liikkeenharjoittajalla on yleensä palveluksessaan enemmän vierasta työvoimaa. Toiminnassa tarvittavan riskinalaisen pääoman määrä on liikkeenharjoittajalla myös suurempi kuin ammatinharjoittajalla. On kuitenkin huomattava, että vaikka elinkeinonharjoittajalla ei olisikaan vierasta työvoimaa palveluksessaan, mutta hänellä on kiinteä osto- tai myyntipaikka tai muu vastaava toimipaikka, katsotaan hänet liikkeenharjoittajaksi. Yksityisen elinkeinonharjoittajan ei tarvitse tehdä kirjallista sopimusta tai muuta vastaavaa asiakirjaa ennen toimintansa aloittamista. 3.2 Avoin yhtiö Yhtiösopimuksen muoto Avoimen yhtiön yhtiösopimus tulee tehdä aina kirjallisena. Sopimuksessa on mainittava ainakin: 1) yhtiön toiminimi a Avoimen yhtiön toiminimessä tulee olla sana avoin yhtiö, jollei yhtiö-muoto muutoin ilmene toiminimestä. Toiminimessä ei saa olla muun henkilön nimeä kuin yhtiömiehen. 2) kotipaikka (Suomen kunta) 3) toimiala a Toimiala kertoo, millä alalla avoin yhtiö toimii ja mitä se tekee. a Toimialassa tulisi ilmaista kaikki ne alat, joilla yritys tosiasiallisesti toimii tai suunnittelee toimivansa tulevaisuudessa. a Toimiala voidaan ilmoittaa myös niin sanottuna yleistoimialana kattamaan kaikki laillinen liiketoiminta. Kaupparekisteri suosittelee kuitenkin ilmoittamaan yksilöidymmän toimialan, koska laaja toimiala tai yleistoimiala saattaa vaikeuttaa toiminimen rekisteröintiä. Kaupparekisteriin voi antaa esimerkiksi seuraavanlaisen toimialailmoituksen: yleistoimiala, muun muassa mittalaitteiden korjaus ja huolto. a Toimialoilla, joilla toiminta vaatii elinkeinoluvan, toimialan muotoilu kannattaa tarkistaa lupaviranomaiselta. 40 Yrityksen perustaminen

4) kaikkien yhtiömiesten nimet. a Avoimessa yhtiössä tulee olla vähintään kaksi yhtiömiestä. Ne voivat olla joko luonnollisia tai juridisia henkilöitä kuten yhteisöjä, esimerkiksi muita yhtiöitä. Avoimen yhtiön yhtiömiehet ovat henkilökohtaisesti vastuussa yhtiön veloista ja muista velvoitteista. a Avoimen yhtiön yhtiösopimuksessa voidaan edellä olevan lisäksi sopia muun muassa yhtiön edustamisesta (toiminimen kirjoittaminen) yhtiön tilikaudesta yhtiöön sijoitettavasta panoksesta (voi olla myös työpanos) voiton- ja tappionjaosta, jos poikkeaa lainmukaisesta (laki avoimesta yhtiöstä ja kommandiittiyhtiöstä 2:9) yhtiösopimuksen irtisanomisesta ja irtisanomisajasta, jos poikkeaa lainmukaisesta kuudesta kuukaudesta yhtiösopimuksen muuttamisesta toiminnan jatkamisesta yhtiömiehen kuoltua yhtiöosuuden luovutuksesta ja yhtiön purkamisesta. Tilintarkastajan valitsevat avoimessa yhtiössä yhtiömiehet yksimielisellä päätöksellä, jollei toisin ole sovittu. Yhtiösopimukseen ei tarvitse ottaa määräystä tilintarkastajasta, vaikka sellainen valittaisiinkin. Laissa avoimesta yhtiöstä ja kommandiittiyhtiöstä on useimmista edellä olevista asioista toissijaiset määräykset, joita sovelletaan, elleivät yhtiömiehet ole asiasta toisin sopineet. Yhtiösopimus on päivättävä ja kaikkien yhtiömiesten on allekirjoitettava yhtiösopimus. Avoin yhtiö syntyy rekisteröinnillä. Avoin yhtiö on ilmoitettava rekisteröitäväksi kolmen kuukauden kuluessa yhtiösopimuksen allekirjoittamisesta tai yhtiön perustaminen raukeaa. Määräaika lasketaan siitä, kun viimeinen yhtiömies on allekirjoittanut yhtiösopimuksen. Kaikki avoimen ja kommandiittiyhtiön perustamisessa tarvittavat asiakirjapohjat, ilmoituslomakkeet ja perustamiseen liittyvät ohjeet ovat valmiina PRH:n perustamispaketissa sivuilla www.ytj.fi. Liite Avoimen yhtiön yhtiösopimus, s. 261. 3.3 Kommandiittiyhtiö Yhtiösopimuksen muoto Kommandiittiyhtiön yhtiösopimus tulee tehdä aina kirjallisena. Sopimuksessa on mainittava ainakin: 1) yhtiön toiminimi a Kommandiittiyhtiön toiminimessä tulee olla sana kommandiittiyhtiö tai lyhenne ky. Nimeen saa ottaa ainoastaan vastuunalaisen yhtiömiehen nimen, ei äänettömän yhtiömiehen nimeä. Yrityksen perustaminen 41

2) kotipaikka (Suomen kunta) 3) toimiala a Toimiala kertoo, millä alalla kommandiittiyhtiö toimii ja mitä se tekee. a Toimialassa tulisi ilmaista kaikki ne alat, joilla yritys tosiasiallisesti toimii tai suunnittelee toimivansa tulevaisuudessa. a Toimiala voidaan ilmoittaa myös niin sanottuna yleistoimialana kattamaan kaikki laillinen liiketoiminta. Kaupparekisteri suosittelee kuitenkin ilmoittamaan yksilöidymmän toimialan, koska laaja toimiala tai yleistoimiala saattaa vaikeuttaa toiminimen rekisteröintiä. Kaupparekisteriin voi antaa esimerkiksi seuraavanlaisen toimialailmoituksen: yleistoimiala, muun muassa mittalaitteiden korjaus ja huolto. a Toimialoilla, joilla toiminta vaatii elinkeinoluvan, toimialan muotoilu kannattaa tarkistaa lupaviranomaiselta. 4) kaikkien yhtiömiesten nimet sekä ketkä yhtiömiehistä ovat vastuunalaisia ja ketkä äänettömiä yhtiömiehiä ja kunkin äänettömän yhtiömiehen panoksen määrä. a Kommandiittiyhtiössä on kahdenlaisia yhtiömiehiä. Vastuunalaiset yhtiömiehet vastaavat henkilökohtaisesti yhtiön velvoitteista. Äänettömien yhtiömiesten vastuu sen sijaan rajoittuu yhtiösopimuksessa sovittavan omaisuuspanoksen määrään. Kommandiittiyhtiössä on oltava vähintään yksi vastuunalainen yhtiömies ja vähintään yksi äänetön yhtiömies. a Kommandiittiyhtiön yhtiösopimuksessa voidaan edellä olevan lisäksi sopia muun muassa yhtiön edustamisesta (toiminimen kirjoittaminen) yhtiön tilikaudesta yhtiöön sijoitettavasta panoksesta (voi olla myös työpanos) voiton- ja tappionjaosta, jos poikkeaa lainmukaisesta (laki avoimesta yhtiöstä ja kommandiittiyhtiöstä 7:4) yhtiösopimuksen irtisanomisesta ja irtisanomisajasta, jos poikkeaa lainmukaisesta kuudesta kuukaudesta yhtiösopimuksen muuttamisesta toiminnan jatkamisesta yhtiömiehen kuoltua yhtiöosuuden luovutuksesta ja yhtiön purkamisesta. Tilintarkastajan valitsevat kommandiittiyhtiössä vastuunalaiset yhtiömiehet yksimielisellä päätöksellä, jollei toisin ole sovittu. Yhtiösopimukseen ei tarvitse ottaa määräystä tilintarkastajasta, vaikka sellainen valittaisiinkin. Laissa avoimesta yhtiöstä ja kommandiittiyhtiöstä on useimmista edellä olevista asioista toissijaiset määräykset, joita sovelletaan, elleivät yhtiömiehet ole asiasta toisin sopineet. Yhtiösopimus on päivättävä ja kaikkien yhtiömiesten, myös äänettömien, on allekirjoitettava yhtiösopimus. Kommandiittiyhtiö syntyy rekisteröinnillä. Kommandiittiyhtiö on ilmoitettava rekisteröitäväksi kolmen kuukauden kuluessa yhtiösopimuksen allekirjoittamisesta tai yhtiön perustaminen raukeaa. Määräaika lasketaan siitä, kun viimeinen yhtiömies on allekirjoittanut yhtiösopimuksen. 42 Yrityksen perustaminen

Kaikki avoimen ja kommandiittiyhtiön perustamisessa tarvittavat asiakirjapohjat, ilmoituslomakkeet ja perustamiseen liittyvät ohjeet ovat valmiina PRH:n perustamispaketissa sivuilla www.ytj.fi. Liite Kommandiittiyhtiön yhtiösopimus, s. 269. 3.4 Osakeyhtiö Osakeyhtiön perustamisessa ovat seuraavat vaiheet: perustamissopimuksen ja yhtiöjärjestyksen laatiminen, (yhtiöjärjestys sisällytettävä perustamissopimukseen tai laitettava perustamissopimuksen liitteeksi), osakkeiden merkintä, pankkitilin avaaminen, osakkeiden maksaminen ja yhtiön kaupparekisteriin ilmoittaminen ja rekisteröinti sekä osake- ja osakasluettelon tekeminen ja tarvittaessa osakekirjojen antaminen. Ennen yhtiön rekisteröimistä sen puolesta tehdyistä toimista vastaavat kustakin toimesta päättäneet ja siihen osallistuneet yhteisvastuullisesti. Osakeyhtiö syntyy juridisesti vasta, kun se merkitään kaupparekisteriin. 3.4.1 Perustamissopimus Osakeyhtiön perustamisesta on laadittava perustamissopimus, joka on kaikkien osakkeenomistajien allekirjoitettava. Perustamissopimuksen allekirjoituksella osakkeenomistaja merkitsee perustamissopimuksesta ilmenevän määrän osakkeita. Merkintää ei voi peruuttaa sen jälkeen, kun kaikki osakkeet on merkitty, jollei toisin sovita. Johdon jäsenten ja tilintarkastajien toimikausi ja tehtävät alkavat perustamissopimuksen allekirjoittamisesta. Perustamissopimuksessa on aina mainittava 1) sopimuksen päivämäärä 2) kaikki osakkeenomistajat ja kunkin merkitsemät osakkeet 3) osakkeesta yhtiölle maksettava määrä (merkintähinta) 4) osakkeen maksuaika 5) yhtiön hallituksen jäsenet. Perustamissopimukseen on otettava tai siihen on liitettävä yhtiöjärjestys. Tilikaudesta on määrättävä joko perustamissopimuksessa tai yhtiöjärjestyksessä. Perustamissopimuksessa on lisäksi tarvittaessa mainittava toimitusjohtaja, hallintoneuvoston jäsenet ja tilintarkastajat. Perustamissopimuksessa voidaan nimetä hallituksen ja hallintoneuvoston puheenjohtaja. Tilintarkastajat, ks. sivu 32. Minimiosakepääoma Yhtiöllä on osakepääoma. Yksityisen osakeyhtiön vähimmäispääoma on 2 500 euroa ja julkisen osakeyhtiön 80 000 euroa. Apportti Kun osakeyhtiö perustetaan, voidaan osakkeet merkitä myös muuta omaisuutta kuin rahaa vastaan (apporttiomaisuus). Yrityksen perustaminen 43

Apporttiomaisuutta voi olla vain omaisuus, jolla on yhtiölle taloudellista arvoa. Apportiksi voidaan laittaa esimerkiksi kiinteistö, liiketoiminnassa tarvittavat osakkeet, koneet ja laitteet tai liiketoiminnan käyttöön tuleva auto. Apporttiomaisuudella on luovutushetkellä oltava vähintään maksua vastaava taloudellinen arvo yhtiölle. Työsuoritusta koskeva sitoumus ei voi olla apporttiomaisuutta. Jos merkintähinnan maksuun käytetään apporttiomaisuutta, on perustamissopimuksessa oltava ehto, jonka mukaan osakkeenmerkitsijällä on oikeus tai velvollisuus maksaa merkintähinta apporttiomaisuudella. Perustamissopimuksessa on oltava lisäksi selvitys apporttiomaisuudesta, jossa on a yksilöitävä apporttiomaisuus a yksilöitävä apporttiomaisuudella suoritettava maksu a mainittava omaisuuden arvostamiseen vaikuttavat seikat ja a mainittava omaisuuden arvostamisessa noudatetut menetelmät. Jos apporttina käytetään kiinteistöä, on asiaa koskeva luovutussopimus tehtävä maakaaren 2 luvun 1 :ssä säädetyssä muodossa. Oikeaksi todistettu kopio luovutuskirjasta on oheistettava liitteeksi ja toimitettava kaupparekisteriin. Jos liikeyritys sijoitetaan apporttina yhtiöön, on tästä otettava perustamissopimukseen maininta. Perustamissopimuksessa on oltava riittävä selvitys liikkeen taloudellisesta asemasta esimerkiksi tilinpäätösinformaation muodossa. Jos osake on maksettu apporttiomaisuudella, rekisteri-ilmoitukseen on aina liitettävä tilintarkastajan lausunto apporttiomaisuuden selvityksestä ja siitä, oliko omaisuudella vähintään maksua vastaava taloudellinen arvo yhtiölle. Osakassopimus Osakassopimus on osakeyhtiön osakkaiden välinen sopimusoikeudellinen sopimus, jossa säännellään osakkeenomistajien keskinäisistä suhteista, oikeuksista ja velvollisuuksista yhtiössä. Myös yhtiö voi olla osakassopimuksen osapuolena, jolloin sopimuksessa voidaan sopia myös yhtiön ja osakkaiden keskinäisistä suhteista. Tällöin yhtiön tulee myös päättää asianmukaisissa elimissään osakassopimuksen kohteena olevista asioista. Osakassopimuksessa voidaan määrätä esimerkiksi työnjaosta yhtiössä, osakaspiirin rajoittamisesta tai yhtiön toimintojen järjestämisestä. Samoin voidaan sopia osakkeiden lunastamisesta sellaisissa tapauksissa, joissa joku osakas luovuttaa niitä ulkopuoliselle, ellei lunastuslauseketta ole sisällytetty yhtiöjärjestykseen. Muita osakassopimuksella sovittavia asioita voivat olla muun muassa voitonjako, kilpailukielto tai mitä tapahtuu osakkeille osakkaan kuollessa. Osakassopimus on syytä laatia huolella ja harkiten, sillä sopimuksen muuttaminen voi toiminnan käynnistyttyä olla varsin hankalaa, jos erimielisyyksiä on jo ilmennyt, sillä sopimuksen muuttaminen on mahdollista vain kaikkien sopimusosapuolten yhteisellä päätöksellä. Liite Osakeyhtiön perustamissopimus, s. 277. 44 Yrityksen perustaminen

3.4.2 Osakkeiden merkintä Osakkeiden lukumäärä Osakepääomaa ei tarvitse jakaa useaan osakkeeseen, vaan yksi osake riittää. Kaikki osakkeet tuottavat yhtiössä yhtäläiset oikeudet. Yhtiöjärjestyksessä voidaan kuitenkin määrätä, että yhtiössä on tai voi olla oikeuksiltaan tai velvollisuuksiltaan toisistaan poikkeavia osakkeita. Tällöin yhtiöjärjestyksestä on käytävä ilmi osakkeiden väliset erot. Osakkeet voivat poiketa toisistaan osakkeen tuottaman äänimäärän tai yhtiön varoja jaettaessa tuottaman oikeuden suhteen tai muulla tavoin. Merkinnän muoto Perustamissopimuksen allekirjoituksella osakkeenomistaja merkitsee perustamissopimuksesta ilmenevän määrän osakkeita. Sama henkilö voi merkitä kaikki osakeyhtiön osakkeet. Merkintähinta Osakkeen merkintähinta merkitään osakepääomaan, jollei sitä ole perustamissopimuksessa tai yhtiöjärjestyksessä määrätty merkittäväksi osittain sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Osakkeen maksuaika Osakkeista maksettavan määrän on oltava yhtiön omistuksessa ja hallinnassa ennen kuin osakeyhtiö ilmoitetaan rekisteröitäväksi. Osakeyhtiö on ilmoitettava rekisteröitäväksi kaupparekisteriin kolmen kuukauden kuluessa perustamissopimuksen allekirjoittamisesta, muutoin yhtiön perustaminen raukeaa. Rahassa maksettava määrä on maksettava yhtiön Suomessa olevalle talletuspankin tilille tai talletusten vastaanottamiseen oikeutetun ulkomaisen luottolaitoksen sivukonttorin tilille tai vastaavalle ulkomailla olevalle tilille. Ks. Pankkitilin avaaminen s. 50. 3.4.3 Yhtiöjärjestys Perustamissopimuksen tulee sisältää tai sen liitteeksi tulee ottaa yhtiöjärjestys. Osakeyhtiölaki mahdollistaa varsin lyhyen yhtiöjärjestyksen. Pakollisten määräysten lisäksi sisältyy useisiin lainkohtiin säännöksiä, joiden mukaan tietyn järjestelyn voimaansaattaminen edellyttää järjestelyä koskevaa mainintaa yhtiöjärjestyksessä ja säännöksiä, jotka käyvät sovellettaviksi, jollei yhtiöjärjestyksessä muuta määrätä. Yhtiöjärjestyksessä tulee ainakin mainita: 1) toiminimi a Osakeyhtiön toiminimessä tulee olla sana osakeyhtiö tai lyhenne oy. 2) kotipaikkana oleva Suomen kunta sekä 3) toimiala. Jos yhtiö aikoo käyttää toiminimeään kaksi- tai useampikielisenä, toiminimen jokainen ilmaisu on mainittava yhtiöjärjestyksessä. Tilikaudesta on määrättävä joko perustamissopimuksessa tai yhtiöjärjestyksessä. Yrityksen perustaminen 45

Hyvin määritellystä toimialasta käy selvästi ilmi, millä alalla yritys toimii ja mitä yritys tekee. Toimialassa tulisi ilmaista kaikki ne alat, joilla yritys toimii tai suunnittelee toimivansa tulevaisuudessa. Toimiala voidaan ilmoittaa myös niin sanottuna yleistoimialana kattamaan kaikki laillinen liiketoiminta. PRH suosittelee kuitenkin ilmoittamaan yksilöidymmän toimialan, koska laaja toimiala tai yleistoimiala saattaa vaikeuttaa toiminimen rekisteröintiä. Kaupparekisteriin voi antaa esimerkiksi seuraavanlaisen toimialailmoituksen: yleistoimiala, muun muassa mittalaitteiden korjaus ja huolto. Toimialoilla, joilla toiminta vaatii elinkeinoluvan, toimialan muotoilu kannattaa tarkistaa lupaviranomaiselta. Edustamisoikeudesta Osakeyhtiölain mukaan osakeyhtiötä edustaa hallitus. Toimitusjohtaja voi edustaa yhtiötä yleistoimivaltaansa kuuluvissa asioissa. Yhtiöjärjestykseen voidaan ottaa määräys, että hallituksen jäsenellä tai toimitusjohtajalla on oikeus edustaa yhtiötä tai että hallitus voi antaa oikeuden jäsenelleen, toimitusjohtajalle tai muulle nimetylle henkilölle. Hallitus voi antaa edustamisoikeuksia vain, jos yhtiöjärjestykseen on otettu kyseinen määräys. Yhtiöllä voi olla myös prokuristeja. Hallitus voi antaa prokuroita silloinkin, kun yhtiöjärjestyksessä ei määrätä niiden antamisesta. Liite Osakeyhtiön yhtiöjärjestys, s. 278 ja 279. 3.4.4 Hallituksen puheenjohtajan ja toimitusjohtajan valitseminen Toimitusjohtaja Osakeyhtiölle voidaan valita toimitusjohtaja. Toimitusjohtaja nimetään perustamissopimuksessa. Hallituksen puheenjohtaja Hallitukselle, jossa on vähintään kaksi varsinaista jäsentä, on valittava puheenjohtaja. Hallitus valitsee itse puheenjohtajan, ellei yhtiöjärjestyksessä toisin määrätä tai hallitusta valittaessa ole toisin päätetty. Hallituksen puheenjohtaja voidaan nimetä myös perustamissopimuksessa. 3.4.5 Osake- ja osakasluettelo Hallituksen on pidettävä osakkeista osakeluetteloa, jos yhtiön osakkeita ei ole liitetty arvo-osuusjärjestelmään. Luetteloon merkitään osakkeet tai osakekirjat numerojärjestyksessä, niiden antamispäivä sekä osakkeenomistajan nimi ja osoite. Osakeluettelosta tulee ilmetä kunkin osakkeen laji, jos yhtiössä on erilajisia osakkeita, sekä mahdolliset muut erot osakkeiden tuottamissa oikeuksissa ja velvollisuuksissa. 46 Yrityksen perustaminen

Jos osakkeesta ei ole annettu osakekirjaa, osakeluetteloon on lisäksi merkittävä yhtiölle ilmoitettu osaketta rasittava pantti- tai muu vastaava oikeus. Osakeluettelon mukaisista osakkeenomistajista on pidettävä aakkosellista luetteloa (osakasluettelo), jossa on oltava osakkeenomistajan nimi ja osoite sekä kunkin osakkeenomistajan osakkeiden lukumäärä osakelajeittain. Osakeluettelo ja osakasluettelo tulee laatia viivytyksettä yhtiön perustamisen jälkeen. Luetteloita on pidettävä luotettavalla tavalla. Osakeluettelo ja osakasluettelo on pidettävä yhtiön pääkonttorissa jokaisen nähtävänä. 3.4.6 Osakekirjan antaminen Hallitus on velvollinen osakkeenomistajan pyynnöstä antamaan osakekirjat tämän osakkeista. Osakekirja voidaan asettaa vain nimetylle henkilölle. Osakekirjassa on oltava: 1) yhtiön toiminimi sekä yritys- ja yhteisötunnus 2) osakkeiden järjestysnumerot taikka osakkeiden lukumäärä ja osakekirjan järjestysnumero 3) osakkeiden laji, jos yhtiössä voi osakekirjaa annettaessa olla erilajisia osakkeita sekä 4) maininta velvollisuudesta suorittaa erityisiä maksuja yhtiölle, muuntolausekkeesta, lunastuslausekkeesta ja suostumuslausekkeesta sekä hankkimis- tai lunastamisehdosta, jos jostakin näistä on määräys yhtiöjärjestyksessä. Osakekirja on päivättävä ja hallituksen tai hallituksen siihen valtuuttaman henkilön allekirjoitettava. Allekirjoitus saadaan painaa tai tehdä muulla siihen verrattavalla tavalla. 3.5 Osuuskunta Osuuskunnan perustamiseen kuuluvat seuraavat vaiheet: sääntöjen ja perustamissopimuksen laatiminen, osuuskunnan rekisteröinti ja osuuden merkintähinnan maksaminen. Jos hallituksen puheenjohtajaa ei ole nimetty perustamissopimuksessa, pidetään hallituksen kokous, jossa puheenjohtaja valitaan. Ennen rekisteröimistä osuuskunnan puolesta ennen sen rekisteröimistä tehdyistä toimista vastaavat toimesta päättäneet ja siihen osallistuneet yhteisvastuullisesti. Osuuskunta syntyy juridisesti vasta, kun se merkitään kaupparekisteriin. Osuuskunta on ilmoitettava rekisteröitäväksi kolmen kuukauden kuluessa perustamissopimuksen allekirjoittamisesta tai osuuskunnan perustaminen raukeaa. 3.5.1 Osuuskunnan perustamissopimus Osuuskunnan perustamisesta on aina tehtävä kirjallinen sopimus, jonka kaikki jäsenet allekirjoittavat. Jos lisäksi annetaan osuuksia tai osakkeita muille kuin jäsenille, niiden merkitsijät allekirjoittavat sopimuksen. Yrityksen perustaminen 47

Perustamissopimuksessa on aina mainittava: 1) sopimuksen päivämäärä 2) kaikki perustajajäsenet ja kunkin merkitsemät osuudet 3) osuudesta osuuskunnalle maksettava määrä (merkintähinta) 4) osuuden maksuaika sekä 5) osuuskunnan hallituksen jäsenet. Perustamissopimukseen on otettava tai liitettävä osuuskunnan säännöt. Tilikaudesta on määrättävä joko perustamissopimuksessa tai säännöissä. Perustamissopimuksessa on mainittava osuuskunnan toimitusjohtaja, hallintoneuvoston jäsenet, tilintarkastajat ja toiminnantarkastajat, jos osuuskunnassa on tällainen elin. Perustamissopimuksessa voidaan nimetä hallituksen ja hallintoneuvoston puheenjohtaja. Johdon jäsenten ja tilintarkastajien toimikausi ja tehtävät alkavat perustamissopimuksen allekirjoittamisesta. Jos annetaan myös osakkeita, perustamissopimuksessa on mainittava osakkeenomistajat ja kunkin merkitsemät osakkeet, osakkeesta osuuskunnalle maksettava määrä (merkintähinta) sekä osakkeen maksuaika. Apportti Jos merkintähinta maksetaan rahan sijasta kokonaan tai osittain apporttiomaisuudella, sillä on luovutushetkellä oltava vähintään maksua vastaava taloudellinen arvo osuuskunnalle. Sitoumus työn tai palvelun suorittamiseen ei voi olla apporttiomaisuutta. Merkintähinnan maksamisesta apporttiomaisuudella on määrättävä perustamissopimuksessa. Perustamissopimuksessa on lisäksi oltava selvitys, jossa yksilöidään apporttiomaisuus ja sillä suoritettava maksu sekä selvitetään omaisuuden arvostamiseen vaikuttavat seikat ja omaisuuden arvostamisessa noudatettavat menetelmät. Merkintähinnan maksaminen Osuuden ja osakkeen merkintähinta on maksettava osuuskunnalle määräajassa yhdessä tai useammassa erässä siten kuin perustamissopimuksessa määrätään. Osakkeen rahassa maksettava merkintähinta on suoritettava osuuskunnan Suomessa olevalle talletuspankin tai talletusten vastaanottamiseen oikeutetun ulkomaisen luottolaitoksen sivukonttorin tilille tai vastaavalle ulkomailla olevalle tilille. Liite Osuuskunnan perustamissopimus, s. 288. Jäsensopimus Jäsensopimuksella voidaan sopia niistä asioista, joita ei haluta sisällyttää osuuskunnan sääntöihin. Sopimuksessa voidaan sopia muun muassa osuuskunnan hallinnollisten asioiden hoitamisesta, kilpailukiellosta ja erimielisyyksien ratkaisemisesta. 48 Yrityksen perustaminen

3.5.2 Osuuskunnan säännöt Osuuskunnan säännöissä, jotka siis sisältyvät perustamissopimukseen tai ovat perustamissopimuksen liitteenä, on mainittava aina seuraavat asiat: 1) osuuskunnan toiminimi 2) osuuskunnan kotipaikkana oleva Suomen kunta 3) osuuskunnan toimiala. a Toimiala kertoo millä alalla yritys toimii ja mitä se tekee. Tilikaudesta on määrättävä joko perustamissopimuksessa tai säännöissä. Jos osuuskunta aikoo käyttää toiminimeään kaksi- tai useampikielisenä, jokainen toiminimen ilmaisu on mainittava säännöissä. Erikielisten versioiden on vastattava sisällöltään toisiaan. Hyvin määritellystä toimialasta käy selvästi ilmi, millä alalla yritys toimii ja mitä yritys tekee. Toimialassa tulisi ilmaista kaikki ne alat, joilla yritys toimii tai suunnittelee toimivansa tulevaisuudessa. Toimiala voidaan ilmoittaa myös niin sanottuna yleistoimialana kattamaan kaikki laillinen liiketoiminta. PRH suosittelee kuitenkin ilmoittamaan yksilöidymmän toimialan, koska laaja toimiala tai yleistoimiala saattaa vaikeuttaa toiminimen rekisteröintiä. Kaupparekisteriin voi antaa esimerkiksi seuraavanlaisen toimialailmoituksen: yleistoimiala, muun muassa mittalaitteiden korjaus ja huolto. Toimialoilla, joilla toiminta vaatii elinkeinoluvan, toimialan muotoilu kannattaa tarkistaa lupaviranomaiselta. Edellä on esitetty osuuskuntalain määräämä minimisisältö osuuskunnan säännöille. Jos säännöt tehdään minimisisältöisinä, tällöin noudatetaan lisäksi osuuskuntalain ns. olettamasäännöksiä. Tämä merkitsee esimerkiksi sitä, että osuuskunta ei voi jakaa ylijäämää jäsenilleen ja osuuskunnalle on valittava toiminnantarkastaja, ellei tilintarkastajaa ole valittu. Sääntöjen lyhyys ei saisi olla itsetarkoitus, vaan säännöt tulisi laatia mahdollisimman käyttökelpoisiksi ja selkeiksi ottaen huomioon kunkin osuuskunnan omat tarpeet. Yksi tapa on ottaa sääntöihin kaikki keskeiset vuosittain toistuvat hallinnointiin liittyvät periaatteet ja menettelytavat, ettei niitä aina tarvitsisi tarkistaa osuuskuntalaista. Liite Osuuskunnan säännöt, s. 289 ja 290. 3.5.3 Hallituksen puheenjohtajan ja toimitusjohtajan valitseminen Osuuskunnalla voi olla toimitusjohtaja. Toimitusjohtaja nimetään perustamissopimuksessa. Hallituksessa, johon kuuluu useita jäseniä, on yhden oltava puheenjohtaja. Puheenjohtajan valitsee hallitus, jollei säännöissä toisin määrätä tai hallitusta valittaessa ole toisin päätetty. Hallituksen puheenjohtaja voidaan nimetä perustamissopimuksessa. Jos hallitukseen valitaan vähemmän kuin kolme varsinaista jäsen, on valittava varajäsen. Yrityksen perustaminen 49

3.5.4 Jäsen- ja omistajaluettelo Hallituksen on laadittava viivytyksettä osuuskunnan perustamisen jälkeen osuuskunnan jäsenistä aakkosellinen jäsenluettelo. Jos myös muut kuin jäsenet omistavat osuuksia ja osakkeita, tällaiset omistajat on merkittävä jäsen- ja omistajaluetteloon. Luetteloon on merkittävä jäsenen ja muun osuuden ja osakkeen omistajan nimi, osoite ja jäsenyyden alkamispäivä sekä hänen osuuksiensa ja osakkeiden lukumäärä osuus- ja osakelajeittain. Luettelosta on ilmettävä myös mahdolliset muut erot osuuksien ja osakkeiden tuottamissa oikeuksissa ja velvollisuuksissa. Jos osuudesta tai osakkeesta ei ole annettu osuuskirjaa tai osakekirjaa, luetteloon on lisäksi merkittävä osuuskunnalle ilmoitettu osuutta tai osaketta rasittava pantti- tai muu oikeus. 3.5.5 Osuuskirjan antaminen Hallitus voi antaa osuuskunnan osuuksista osuuskirjat, jos sääntöjen mukaan osuuden siirronsaajalla on oikeus päästä osuudenomistajaksi ja osuuksia ei ole liitetty arvo-osuusjärjestelmään. Osuuskirjaa ei kuitenkaan saa antaa, ennen kuin sääntöjen määräykset osuudesta on rekisteröity ja osuuden merkintähinta on täysin maksettu. Osuuskirja saadaan antaa vain jäsen- ja omistusluetteloon merkitylle osuuden omistajalle. Hallitus on osuuden omistajan pyynnöstä velvollinen antamaan tämän osuuksista osuuskirjan. Osuuskirja ja osakekirja voidaan asettaa vain nimetylle henkilölle. Osuuskirjassa on oltava 1) osuuskunnan toiminimi sekä yritys- ja yhteisötunnus 2) osuuksien tai osakkeiden järjestysnumerot taikka osuuksien tai osakkeiden lukumäärä, osuuskirjan tai osakekirjan järjestysnumero ja osuuden tai osakkeen omistajan nimi 3) osuuksien tai osakkeiden laji, jos osuuskunnassa osuuskirjaa tai osakekirjaa annettaessa voi olla erilajisia osuuksia tai osakkeita sekä 4) maininta velvollisuudesta ottaa useita osuuksia, suorittaa ylimääräisiä maksuja osuuskunnalle ja jäsenen lisämaksuvelvollisuudesta, muuntolausekkeesta, lunastuslausekkeesta, suostumuslausekkeesta ja muusta osuuden luovutus- tai hankkimisrajoituksesta sekä hankkimis- tai lunastamisehdosta, jos jostakin näistä on määräys säännöissä. Osuuskirja ja osakekirja on päivättävä ja hallituksen tai hallituksen siihen valtuuttaman henkilön allekirjoitettava. Allekirjoitus saadaan painaa tai tehdä muulla siihen verrattavalla tavalla. 3.6 Pankkitilin avaaminen Asiakassuhde alkaa yrittäjän sekä hänen yrityksensä liiketoimintaan tutustumisella. Apuna voidaan käyttää esimerkiksi yrityksen liiketoimintasuunnitelmaa. Myös perustettavalle yritykselle voidaan avata asiakassuhde ja pankkitili jo ennen kuin yritys on merkitty kaupparekisteriin esimerkiksi osakepääoman tallettamista varten. 50 Yrityksen perustaminen

Eri pankeilla on omat käytäntönsä ja ohjeensa pankkitilin avaamisesta. Alla on esimerkinomaisesti esitetty, mitä asiakirjoja ja tietoja pankkitilin avaajalta vaaditaan Nordea Pankissa. Lisätietoja pankkitilin avaamisesta ja muista pankkipalveluista saa Nordea Pankin sivuilta www.nordea.fi ja Nordean asiakaspalvelusta. Pankkitilin avaaminen onnistuu Nordea Pankin konttorissa tai Nordea Business Centressä (24/7). Yrityksen tilin avaamiseen tarvittavat asiakirjat vaihtelevat valitun yhtiömuodon mukaisesti. Konttorissa asioidessa vaaditaan näiden lisäksi yrittäjän ja muiden avainhenkilöiden henkilöllisyyden tunnistaminen. Business Centressä asioidessa tarvitaan lisäksi Nordean verkkopankkitunnukset tunnistautumista varten. Pankeilla on lakisääteinen velvollisuus tunnistaa ja tuntea asiakkaansa. Pankilla täytyy henkilötietojen lisäksi olla riittävät tiedot muun muassa asiakkaan toiminnasta, taloudellisesta asemasta ja varojen alkuperästä. Varojen alkuperän kirjallisen selvityksen lisäksi pankki voi pyytää kauppakirjoja tai muita asiakirjoja. Kaikki annetut tiedot käsitellään luottamuksellisesti pankkisalaisuutta koskevien lakien mukaisesti. Ulkomaisen henkilön kyseessä ollen pankin on selvitettävä myös, onko tilin avaaja poliittisesti vaikutusvaltainen henkilö toisessa valtiossa (= PEP), tällaisen henkilön perheenjäsen tai läheinen yhtiökumppani. Tällä ei kuitenkaan tarkoiteta poliittisia mielipiteitä. Perustettava yhteisö Perustettavalta yhteisöltä, jota ei ole vielä merkitty rekisteriin, vaaditaan muuten samat asiakirjat kuin rekisteröidyltäkin yhteisöltä, mutta rekisteriotteen sijaan on eri yhteisömuotojen osalta toimitettava rekisteriotteen väliaikaisesti korvaavat asiakirjat. Perustettavan yhteisön tulee esittää rekisteriote pankille viimeistään kolmen kuukauden kuluessa rekisteröimisestä. Korvaavia asiakirjoja ovat seuraavat 1. Avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö a yhtiösopimus, josta ilmenevät avoimessa yhtiössä yhtiömiehet ja kommandiittiyhtiön vastuunalaiset yhtiömiehet 2. Osakeyhtiö a vaikka perustettava yhtiö ei ole vielä jättänyt rekisteri-ilmoitusta, yhtiö voi avata tilin osakepääoman suorittamista varten. Perustettavan yhtiön tulee esittää seuraavat asiakirjat tilin avaamisesta ja sen käyttämisestä: alle kolme kuukautta vanha perustamissopimus liitteineen ja yhtiöjärjestys sekä hallituksen pöytäkirja, josta käy ilmi tilin avaaminen ja tilin käyttöön oikeutetut, elleivät osakkeenomistajat ole määränneet tilin avaamisesta ja käytöstä perustamissopimuksessa. Perustamissopimus ei saa olla kolmea kuukautta vanhempi, koska yhtiön perustaminen raukeaa, jollei yhtiötä ole ilmoitettu rekisteröitäväksi kolmen kuukauden kuluessa perustamissopimuksen allekirjoittamisesta. Allekirjoittamispäivällä tarkoitetaan perustamissopimuksen mukaista viimeisen osakkeenomistajan allekirjoituksen päivämäärää. Yrityksen perustaminen 51

3. Osuuskunta a alle kolme kuukautta vanha perustamissopimus a osuuskunnan säännöt ja a hallituksen päätöspöytäkirja, josta käy ilmi tilin avaaminen ja tilin käyttöön oikeutetut. Henkilöyhtiöt (avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö) sekä osakeyhtiö ja osuuskunta syntyvät juridisesti vasta kaupparekisteriin rekisteröimisellä. Ulkomaalainen yritys Virallisten asiakirjojen lisäksi ulkomaalaiselta yritykseltä tarvitaan selvitys pankkipalvelujen tarpeesta. Tilin avaamiseen tarvittavat asiakirjat 1. Kaupparekisteriote tai ote vastaavasta rekisteristä. a Otteesta tulee käydä ilmi muun muassa yrityksen nimi, rekisteröintipäivä, rekisteriviranomainen, oikeushenkilön nimenkirjoitusoikeudet ja hallituksen jäsenet. a Ote saa olla korkeintaan kolme kuukautta vanha 2. Yhtiöjärjestys a Asiakirjan tulee sisältää tiedot yhtiön päätöksentekovallasta ja yhtiötä edustamaan oikeutetuista, jolleivät tiedot käy ilmi kaupparekisteriotteesta. 3. Selvitys omistussuhteista a Jos yrityksen omistaa toinen oikeushenkilö joko kokonaan tai osittain, tiedot tarvitaan myös omistajayrityksestä. 4. Pöytäkirjan jäljennös a Oikeaksi todistettu, esimerkiksi julkisen notaarin tms. todistama, jäljennös yrityksen päättävän elimen kuten hallituksen tai johtokunnan pöytäkirjasta, josta käy ilmi tilin avaaminen ja tilinkäyttöön oikeutetut. 5. Suosituskirje a Kirjeenvaihtajapankista tai pankin luotettavaksi toteamasta muusta pankista. Suosituskirjeen tulee olla enintään kolme kuukautta vanha. 6. Selvitys tilin avaamisen tarkoituksesta a Selvityksestä tulee käydä ilmi, miksi yritykselle halutaan avata tili Suomessa. 7. Selvitys maksuliikkeen luonteesta, määrästä ja yksittäisten maksujen suuruusluokasta 8. Selvitys yrityksen toiminnan laadusta 9. Yhteyshenkilöiden tarkat yhteystiedot 10. Tiedot tilinkäyttöön oikeutetuista 11. Mahdollinen muu selvitys a Tarvittaessa esimerkiksi tietyn valtion valtionpankin lupa. 52 Yrityksen perustaminen

4 ILMOITUKSET JA LUVAT VIRANOMAISILLE Yritystoiminnan aloittaminen Suomessa edellyttää, että yritys antaa perustamisilmoituksen yrityksen rekisteröimistä varten. Perustamisilmoitus tehdään Verohallinnon ja Patentti- ja rekisterihallituksen yhteisillä Y-lomakkeilla. Samalla perustamisilmoituslomakkeella yritys voi ilmoittautua sekä kaupparekisteriin että Verohallinnon rekistereihin. Verohallinnon rekistereitä ovat ennakkoperintärekisteri, arvonlisäverovelvollisten rekisteri, työnantajarekisteri ja Verohallinnon asiakasrekisteri. Yleensä elinkeinon harjoittaminen ei edellytä lupaa. Jotkut elinkeinotoiminnot on kuitenkin säädetty luvanvaraisiksi. Lupaa haetaan ennen elinkeinotoiminnan aloittamista. Luvanvaraiset elinkeinot on lueteltu elinkeinonharjoittamisen oikeudesta annetusta laissa. Yritystoiminnan harjoittamisen luvat, ilmoitukset ja rekisteröinnit on koottu Yritys-Suomi.fi:n sivuille www.yrityssuomi.fi. Ilmoitukset ja luvat viranomaisille 53

4.1 Yrityksen perustamisen vaiheet Seuraavassa on kuvattu yrityksen perustamisvaiheita ja niiden aikajärjestystä. Avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö: 3 kk:n kuluessa yhtiösopimuksen allekirjoittamisesta Osakeyhtiö ja osuuskunta: 3 kk:n kuluessa perustamissopimuksen allekirjoittamisesta 6 kk 4 vkoa Otettava palkanmaksua seu raavan kuukauden aikana 30 vrk 1. Yrityksen perustamispäätös 2. Yhtiökumppaneiden valinta 3. Yritysmuodon valinta 4. Toiminimen valinta (ks. www.nimipalvelu.prh.fi) 5. Perustamisasiakirjojen laatiminen 6. Elinkeinolupahakemus (tarvittaessa) 7. Pankkitilin avaaminen ja osakeyhtiössä osakepääoman maksaminen 8. Toiminimen rekisteröinti (Perustamisilmoitus kaupparekisteriin tehdään perustamisilmoituslomakkeella. Ks. www.ytj.fi) 9. Elinkeinolupa saadaan, jäljennös luvasta lähetetään kaupparekisteriin 10. Toimitilan hankkiminen (liikehuoneiston vuokrasopimus) 11. Elinkeinotoiminnan luvat ja ilmoitukset (tarvittaessa) Kunnan terveydensuojeluviranomaiselle elintarvikelain mukainen ilmoitus (ks. sivu 89) terveydensuojelulain mukainen ilmoitus (ks. sivu 92) Alkoholin myyntiin ja anniskeluun liittyvä lupahakemus aluehallintovirastolle (ks. sivu 86) 12. Ennen toiminnan aloittamista Hakeutuminen Verohallinnon ennakkoperintärekisteriin (Perustamisilmoituslomakkeella tai jos yrityksellä on jo Y-tunnus, muutosilmoituslomakkeella, ks. www.ytj.fi) Ilmoittautuminen Verohallinnon arvonlisäverovelvollisten rekisteriin (Perustamisilmoituslomakkeella tai jos yrityksellä on jo Y-tunnus, muutosilmoituslomakkeella, ks. www.ytj.fi) 13. Yritystoiminnan aloittaminen 14. Palkataan työntekijöitä Selvitetään, mitä työehtosopimusta yrityksen tulee noudattaa (ks. finlex.fi) Työntekijöiden valinta ja työsopimuksen tekeminen Ilmoittautuminen Verohallinnon työnantajarekisteriin Työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen (+ ryhmähenkivakuutuksen) ottaminen työntekijöille ennen työnteon aloittamista, jos palkkaa maksetaan yli 1 200 euroa/vuosi. Työntekijän eläkevakuutuksen (TyEL) ottaminen Hakemus työttömyysvakuutusmaksujen ennakon määräämiseksi Työttömyysvakuutusrahastolle, jos palkkaa maksetaan yli 1 200 euroa/vuosi. Työterveyshuollon järjestäminen 15. Yrittäjän oman työttömyysturvan järjestäminen: liittyminen yrittäjäkassaan (kolmen kuukauden kuluessa yritystoiminnan aloittamisesta) 16. Yrittäjän eläkevakuutuksen (YEL) ottaminen 17. Yrittäjän oman työterveyshuollon järjestäminen 18. Yrittäjän oman työajan vakuutuksen ja vapaa-ajan vakuutuksen ottaminen 19. Annetaan tiedot Verohallinnolle ennakkoveron määräämisestä varten Yksityinen toiminimi, avoin yhtiö ja ky: ilmoitetaan arvio ensimmäisen tilikauden liikevaihdosta ja verotettavasta tulosta perustamisilmoituslomakkeella. Jokaisen henkilöyhtiön yhtiömiehen tulee erikseen ilmoittaa Verohallinnolle verotettavan tuloksen määrä. Ennakkoveroa voi hakea myöhemmin Verokortti verkossa -palvelussa (www.vero.fi/verokortti) tai lomakkeella Verokorttihakemus ja ennakkoverohakemus (VEROH 5010). Osakeyhtiö ja osuuskunta: ilmoitetaan arvio elinkeinotoiminnan verotettavasta tuloksesta Verohallinnolle lomakkeella Yhteisön ennakkoveron hakemus/muutos (VEROH 5017). 54 Ilmoitukset ja luvat viranomaisille

4.1.1 Yrityksen perustamisen asiakirjat yritysmuodoittain Sopimus yrityksen perustamisesta Perustamisilmoitus kaupparekisteriin Yksityinen elinkeinonharjoittaja Ilmoitusvelvollinen on luonnollinen henkilö, joka harjoittaa elinkeinolain mukaista luvanvaraista elinkeinoa tai jolla on elinkeinotoiminnan harjoittamista varten pysyvä toimipaikka taikka jonka palveluksessa on muu kuin aviopuoliso tai suoraan etenevässä polvessa oleva vajaavaltainen jälkeläinen. Ilmoitusvelvollisuus ei koske maatilatalouden tai kalastuksen harjoittajia. Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö Osakeyhtiö Osuuskunta Määräaika Yhtiösopimus. Yhtiösopimus. Perustamissopimus, yhtiöjärjestys, hallituksen kokouksen pöytäkirja (halllituksen kokouksessa valittu hallituksen puheenjohtaja tai esimerkiksi prokuristi tai muu edustamiseen oikeutettu). Tehtävä aina. Käsittelymaksu Avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö 240 Osakeyhtiö ja osuuskunta 380 Osakeyhtiön perustaminen sähköisesti YTJ-asiointipalvelussa 330 Perustamissopimus, säännöt, hallituksen kokouksen pöytäkirja (halllituksen kokouksessa valittu hallituksen puheenjohtaja tai esimerkiksi prokuristi tai muu edustamiseen oikeutettu). Osakeyhtiön osakepääoman on oltava kokonaan maksettu, kun yhtiö merkitään kaupparekisteriin. Avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö: Perustamisilmoituslomake Y2 + henkilötietolomake. Osakeyhtiö: Perustamisilmoituslomake Y1 ja liitelomake 1 + henkilötietolomake. Osuuskunta: Perustamisilmoituslomake Y1 ja liitelomake Y2 + henkilötietolomake. Ennen elinkeinotoiminnan aloittamista. Avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö: 3 kk:n kuluessa yhtiösopimuksen allekirjoittamisesta. Osakeyhtiö ja osuuskunta: 3 kk:n kuluessa perustamissopimuksen allekirjoittamisesta. Perustamisilmoituslomake Y3 + henkilötietolomake. Käsittelymaksu 110 Lupa tai ilmoitus elinkeinotoiminnan harjoittamiseksi Sähköinen ilmoitus YTJasiointipalvelussa 85 e Laissa elinkeinonharjoittamisen oikeudesta (122/1919) on lueteltu elinkeinot, joiden harjoittamiseen tarvitaan lupa tai erillinen ilmoitus. Ks. sivu 85. Ennen perustamisilmoituksen tekemistä. Yhteysviranomainen/ organisaatio PRH:n kaupparekisteri. Perustamisilmoitus postitetaan osoitteella PRH Verohallinto, Yritystietojärjestelmä, PL 2000, 00231 Helsinki. Ilmoituksen voi jättää myös PRH:n asiakaspalveluun Arkadiankatu 6 A, Helsinki. Ilmenee ko. laista tai asetuksesta. Ilmoitukset ja luvat viranomaisille 55

Yrityksen perustamisen asiakirjat yritysmuodoittain Yksityinen elinkeinonharjoittaja Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö Osakeyhtiö Osuuskunta Määräaika Alkoholijuomiin liittyvät luvat, ks. sivu 86. Hyvissä ajoin ennen ko. toiminnan aloittamista (1 2 kuukautta ennen). Tupakkatuotteiden vähittäismyyntilupa, ks. sivu 88. Hyvissä ajoin ennen ko. toiminnan aloittamista. Ilmoitus elintarvikehuoneistosta, ks. sivu 89. Neljä viikkoa ennen ko. toiminnan aloittamista. Terveydensuojelulain mukainen ilmoitus, ks. sivu 92. Viimeistään 30 vuorokautta ennen toiminnan aloittamista. Ilmoitukset Verohallinnolle Tehdään perustamisilmoituslomakkeella. Jos yrityksellä on jo Y-tunnus, ilmoitus tehdään muutosilmoituslomakkeella. Ks. www.ytj.fi. ilmoittauminen arvonlisäverovelvollisten rekisteriin Arvonlisäveroa maksetaan Suomessa liiketoiminnan muodossa tapahtuvasta tavaroiden tai palvelujen myynnistä sekä tavaroiden maahantuonnista. Yleinen verokanta on 24 %. Elintarvikkeet, rehut, ravintola- ja ateriapalvelut 14 %. Ennen arvonlisäverolaissa tarkoitetun verollisen liiketoiminnan aloittamista. Painetut kirjat, vähintään kuukaudeksi tilatut lehdet, lääkkeet, liikuntapalvelut, henkilökuljetukset, majoituspalvelut, kulttuuri- ja viihdetilaisuudet sekä taide-esineen ensimyynti ja maahantuonti 10 % Elinkeinonharjoittaja ei ole arvonlisäverovelvollinen, jos liikevaihto on enintään 10 000 tilikaudessa. ilmoittautuminen ennakkoperintärekisteriin Arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröityminen on tehtävä, jos myynti on yli 10 000 tilikaudessa. Ennakkoperintärekisteriin hakeutujan on täytettävä perustamisilmoituslomake. Jos yrityksellä on jo Y-tunnus, ilmoitus tehdään muutosilmoituslomakkeella. Ks. www.ytj.fi. Toimintaa aloitettaessa tai, kun on todennäköistä, että toimintaa ryhdytään harjoittamaan. ilmoittautuminen työnantajarekisteriin Ilmoitus tehtävä aina, kun ryhdytään säännöllisesti maksamaan palkkoja. Ilmoitus tehdään perustamisilmoituslomakkeella. Jos yrityksellä on jo Y-tunnus, ilmoitus tehdään muutosilmoituslomakkeella. Ks. www.ytj.fi. Ilmoitusvelvollisia työnantajia ovat työnantajat 1) joilla on palveluksessaan vakituisesti kaksi tai useampia työntekijöitä 2) työnantajat, joilla on palveluksessaan vähintään kuusi palkansaajaa tilapäisesti. Ennen säännöllisen palkanmaksun aloittamista. Yhteysviranomainen/ organisaatio Anniskelu- ja vähittäismyyntiluvat: aluehallintovirasto, valmistus- ja tukkumyyntiluvat: Valvira Kunnan valvontaviranomainen Kunnan elintarvikevalvontaviranomainen Kunnan terveydensuojeluviranomainen Rekisteröinti tehdään Verohallinnolle. Ilmoituksen voi jättää Verohallinnon toimipisteeseen tai postittaa osoitteeseen PRH - Verohallinto, Yritystietojärjestelmä, PL 2000, 00231 Helsinki. Rekisteröinti tehdään Verohallinnolle. Ilmoituksen voi jättää Verohallinnon toimipisteeseen tai postittaa osoitteeseen PRH - Verohallinto, Yritystietojärjestelmä, PL 2000, 00231 Helsinki. Rekisteröinti tehdään Verohallinnolle. Ilmoituksen voi jättää Verohallinnon toimipisteeseen tai postittaa osoitteeseen PRH - Verohallinto, Yritystietojärjestelmä, PL 2000, 00231 Helsinki. 56 Ilmoitukset ja luvat viranomaisille

Yrityksen perustamisen asiakirjat yritysmuodoittain Yksityinen elinkeinonharjoittaja ennakkoverohakemus Ennakkoveroa varten arvio ensimmäisen tilikauden liikevaihdosta ja verotettavasta tulosta voidaan merkitä perustamisilmoitusomakkeelle Y3. Toiminnan käynnistyttyä voi hakea ennakkoveroa tai sen muutosta Verokortti verkossa -palvelussa tai ennakkoverohakemuslomakkeella (VEROH 5010) Rakennustyön ennakkoilmoitus Yrittäjäeläkevakuutus YEL Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö Osakeyhtiö Osuuskunta Määräaika Enakkoveroa varten arvio ensimmäisen tilikauden liikevaihdosta ja verotettavasta tulosta voidaan merkitä perustamisilmoutuslomakkeelle Y2. Toiminnan käynnistyttyä voi hakea ennakkoveroa tai sen muutosta Verokortti verkossa -palvelussa tai ennakkoverohakemuslomakkeella (VEROH 5010). Ennakkovero määrätään jokaiselle yhtiömiehelle erikseen. Enakkoveroa varten arvio ensimmäisen tilikauden liikevaihdosta ja verotettavasta tulosta voidaan merkitä perustamisilmoutuslomakkeelle Y2. Toiminnan käynnistyttyä voi hakea ennakkoveroa tai sen muutosta Verokortti verkossa -palvelussa tai ennakkoverohakemuslomakkeella (VEROH 5010). Ennakkovero määrätään jokaiselle yhtiömiehelle erikseen. Arvio verotettavasta tulosta ilmoitetaan Verohallinnolle lomakkeella Yhteisön ennakkoveron hakemus tai muutos (VEROH 5017). Arvio verotettavasta tulosta ilmoitetaan Verohallinnolle Verohallinnolle lomakkeella Yhteisön ennakkoveron hakemus/muutos (VEROH 5017). Pääurakoitsijan tai vastaavan on tehtävä ilmoitus, jos työ kestää kauemmin kuin kuukauden, ja jolla itsenäiset työnsuorittajat mukaan lukien työskentelee vähintään 10 työntekijää sekä jolla työn määräksi arvioidaan yli 500 henkilötyöpäivää. Liikkeen- tai ammatinharjoittaja ja yrityksessä työskentelevä perheenjäsen, jolle ei makseta palkkaa Yrityksessä työskentelevä yhtiömies Yrityksessä työskentelevä vastuunalainen yhtiömies Vakuutus otettava, jos seuraavat edellytykset täyttyvät: Yrittäjä on 18 67-vuotias asuu Suomessa (kansalaisuudella ei merkitystä) toiminut yrittäjänä vähintään neljä kuukautta 18 vuotta täytettyään vuosityötulot vähintään 7 645,25 (v. 2017) ei kuulu muun eläkelain piiriin saman toiminnan perusteella. Johtavassa asemassa työskentelevä osakas, jonka omistus osakepääomasta tai osakkeiden tuottamasta äänimäärästä on yksin yli 30 % tai yhdessä perheenjäsentensä kanssa yli 50 %. Johtavassa asemassa työskentelevä jäsen, jonka omistusosuus tai äänivalta on yksin yli 30 % tai yhdessä perheenjäsentensä kanssa yli 50 %. Toiminnan käynnistyttyä Hyvissä ajoin ennen työn alkamista kuitenkin viimeistään viikon kuluessa työn alkamisesta. Puolen vuoden kuluessa YEL:n piiriin kuuluvan yritystoiminnan alkamisesta. Aloittava yrittäjä saa YEL-vakuutusmaksuunsa 22 %:n alennuksen. 18 52 vuotiaiden ja 63 67-vuotiaiden alkavien yrittäjien maksu on 18,798 %, ja 53 62 vuotiaiden alkavien yrittäjien maksu on 19,968 % (v. 2017). Alennettu maksu on voimassa ensimmäiset 48 kuukautta. Yhteysviranomainen/ organisaatio Verohallinto Yhteisöjen ennakkoverohakemus lähetetään osoitteeseen Verohallinto, Yhteisöjen ennakonmuutoshakemusten optinen lukupalvelu PL 500, 00052 VERO Ao. aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Eläkevakuutusyhtiöt Ilmoitukset ja luvat viranomaisille 57

Yrityksen perustamisen asiakirjat yritysmuodoittain Työntekijän eläkevakuutus TyEL Yksityinen elinkeinonharjoittaja Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö Osakeyhtiö Osuuskunta Määräaika Työntekijän eläkevakuutus TyEL on otettava, jos työntekijä on 17 67-vuotias työnantaja maksaa työntekijälle palkkaa samasta työsuhteesta vähintään 58,19 euroa kuukaudessa (v. 2017). Pienen sopimustyönantajan (v. 2015 palkat alle 2 044 500 e) TyEL-vakuutusmaksu v. 2017 on 25,10 % palkoista. Tilapäisen työnantajan (ei vakinaisesti työntekijöitä ja palkkasumma alle 8 334 e / 6 kk) vakuutusmaksu on 25,10 %. Työnantajan on hoidettava työntekijän eläkevakuuttaminen palkanmaksua seuraavan kuukauden aikana. Yhteysviranomainen/ organisaatio Eläkevakuutusyhtiöt Maksuun sisältyvä työntekijän maksu vuonna 2017 on 17 52-vuotiailla ja 63 67 vuotiailla 6,15 % palkasta ja 53 62-vuotiailla 7,65 % palkasta. Työtapaturma- ja ammattitautivakuutus Vakuuttamisvelvollisuus alkaa 17 vuoden iän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta ja päättyy sen kuukauden lopussa, jona työntekijä täyttää 68 vuotta. Myös työskentely eläkkeen rinnalla on pääsääntöisesti vakuutettava 68 vuoden ikään saakka. Vakuuttamisvelvollisuus, jos kalenterivuoden aikana teetetään työtä, josta maksetut tai maksettaviksi sovitut työansiot ylittävät 1 200 euroa. Ennen työn alkamista. Tapaturmavakuutusyhtiöt Työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen maksu vaihtelee toimialoittain työn tapaturmariskin mukaan. Vakuutusmaksu on vastuuluokan mukaan 0,1 7 % maksetuista palkoista ja on keskimäärin 0,8 % palkoista. Työntekijän ryhmähenkivakuutus Ryhmähenkivakuutusmaksu on 0,066 % palkoista (v. 2017). Työttömyysvakuutusmaksu Maksuvelvollisuus työnantajalla, jonka kalenterivuoden palkat ylittävät 1 200 euroa. Työnantajan on aina pidätettävä 17 64 -vuotiaan työntekijän palkasta palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu. Työttömyysvakuutusmaksu on 0,8 % palkoista, jos palkkasumma on enintään 2 059 500 e /vuosi, tämän ylittävältä osalta maksu on 3,30 %. Lisäksi työntekijät maksavat 1,60:%.n työttömyysvakuutusmaksun (v. 2017). Ennakon määräämistä voi hakea, kun ennakkopalkkasumma on arvioitavissa. Työttömyysvakuutusrahasto 58 Ilmoitukset ja luvat viranomaisille

4.2 Rekisteröinti Kaupparekisteri on virallinen ja julkinen rekisteri yrityksistä. Pääsääntöisesti kaik kien yritysten on ilmoittauduttava kaupparekisteriin ennen toiminnan aloittamista. Jos ilmoitetuissa tiedoissa tapahtuu myöhemmin muutos, on siitä ilmoitettava kaupparekisteriin. 4.2.1 Toiminimi Yksinoikeus toiminimeen saadaan rekisteröimällä tai vakiinnuttamalla toiminimi. Nopein ja varmin tapa on rekisteröidä toiminimi. Toiminimen tulee yksilöidä haltijansa yritys erottumaan muista. Toiminimilaissa on joukko määräyksiä, jotka toiminimen tulee täyttää. Hyvä toiminimi on lyhyt, iskevä, omaperäinen ja helposti äännettävissä. Toiminimen tulisi tukea myös yrityksen liiketoimintaa. Toiminimi voi olla myös täysin keksitty sana tai tuttujen sanojen yhdistelmä, joista muodostuu keksinnöllinen kokonaisuus. Mitä keksinnöllisempi toiminimi on, sitä voimakkaampaa suojaa se saa. Keksinnöllinen toiminimi erottuu parhaiten muista jo rekisterissä olevista toiminimistä ja jää paremmin asiakkaidenkin mieleen. Varsinainen toiminimitutkimus tehdään kaupparekisterissä ilmoituksen jättämisen jälkeen. Nimisuoja uuteen toiminimeen alkaa silloin, kun ilmoitus tulee vireille eli saapuu rekisteriviranomaiselle. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että nimi hyväksytään ja rekisteröidään ilmoitetussa muodossa. Yksinoikeus nimeen on varmaa vasta silloin, kun nimi on rekisteröity. Yritysmuodon tunnus Toiminimestä tulee ilmetä yritysmuoto. Yritysmuodon tunnuksen on oltava aina joko suomen- tai ruotsinkielinen. Yksityisen elinkeinonharjoittajan nimessä voi olla yritysmuodon tunnuksena Tmi tai Toiminimi, mutta se ei ole pakollinen. Avoimen yhtiön toiminimessä voi olla tunnus avoin yhtiö. Avoimen yhtiön toiminimi voi muodostua myös yhtiömiesten sukunimistä (esimerkiksi Virtanen & Lahtinen), jolloin ilmaisua avoin yhtiö ei tarvitse ottaa nimeen. Kommandiittiyhtiön toiminimessä tulee olla sana kommandiittiyhtiö tai lyhennys ky. Yksityisen osakeyhtiön toiminimessä tulee olla sana osakeyhtiö tai vastaava lyhennys oy, ja julkisen osakeyhtiön toiminimessä sanat julkinen osakeyhtiö tai sitä vastaava lyhennys oyj. Osuuskunnan toiminimessä tulee olla sana osuuskunta, yhdysosa osuus tai lyhennys osk. Sivuliikkeen toiminimen tulee sisältää ulkomaisen elinkeinonharjoittajan toiminimi rekisteröidyssä muodossa lisäyksin, joka osoittaa sen sivuliikkeeksi. Lisäys voi olla esimerkiksi sivuliike Suomessa, filial i Finland tai filial. Yksilöivyys Toiminimen tulee yksilöidä haltijansa yritys muista yrityksistä, sillä yksilöimättömiin toiminimiin ei voi saada rekisteröinnillä yksinoikeutta. Pelkkä toiminnan laatua koskeva maininta tai tavaran tai palvelun nimitys ei riitä, ei myöskään pelkkä yleinen paikannimi eikä yleinen etu- tai sukunimi. Toiminimeksi ei hyväksytä pelkkää kirjain-/numeroyhdistelmää, joka ei ole sanana lausuttavissa. Myöskään sanontaa tai lausahdusta ei hyväksytä toiminimeksi. Sen sijaan toiminnan kuvauksen ja paikan nimen yhdistelmä voi olla Ilmoitukset ja luvat viranomaisille 59

mahdollinen (esimerkiksi Kuopion Y-Konsultointi Oy). Rekisteröitävyyttä lisää myös henkilönnimi, keksinnöllinen sana tai kirjainyhdistelmä tai muu vastaava. Verkkotunnuksen (esimerkiksi fi, com, net jne.) lisääminen nimeen ei lisää toiminimen yksilöivyyttä eikä tunnus yksinään riitä poistamaan sekoitettavuutta. Sekoitettavuus Toiminimi ei saa olla sekoitettavissa jo suojattuun toiminimeen, toissijaiseen tunnukseen tai tavaramerkkiin. Sekoitettavuus voi tulla kysymykseen pääsääntöisesti saman tai samankaltaisen toimialan yrityksiin. Erottuvuus Toiminimen tulee erottua selvästi jo ennestään rekisterissä olevista toiminimistä. Nimet eivät saa olla identtisiä kirjoitettuina eivätkä lausuttuina. Samalla tai samantyyppisellä toimialalla toimivien yritysten nimien on erotuttava toisistaan enemmän kuin eri toimialalla toimivien. Erottuvuutta ei lisää se, että toiminimillä on eri yritysmuotojen tunnukset. Harhaanjohtavuus ja hyvän tavan vastaisuus Toiminimi ei saa viitata toimintaan, joka ei liity kyseiseen yritykseen. Toiminimi ei myöskään saa olla hyvän tavan vastainen. Sukunimet Oman nimen ottaminen yrityksen nimeen on varsin yleistä. Toiminimessä ei kuitenkaan saa ilman asianmukaista suostumusta käyttää mitään, mikä voidaan käsittää toisen sukunimeksi. Etunimiä voi sen sijaan ottaa yrityksen nimeen vapaasti. Yleisten oikeinkirjoitussääntöjen mukainen Kaupparekisteri suosittaa, että toiminimen kirjoitusasussa noudatetaan suomen kielen oikeinkirjoitussääntöjä. Aputoiminimi Kaupparekisteriin merkitty yritys voi harjoittaa osaa toiminnastaan aputoiminimellä. Aputoiminimen rekisteröitävyyttä arvioitaessa pätevät pääosin samat säännöt kuin varsinaisten toiminimien kohdalla eli aputoiminimen on muun muassa erotuttava rekisterissä jo ennestään olevista toiminimistä, se ei saa olla sekoitettavissa jo rekisteröityihin toiminimiin tai tavaramerkkeihin. Lisäksi aputoiminimen tulee olla yksilöivä. Pelkällä aputoiminimellä ei voi allekirjoittaa sopimuksia yrityksen puolesta vaan lisäksi on mainittava yrityksen varsinainen toiminimi. Aputoiminimen ilmoittaminen kaupparekisteriin on vapaaehtoista. Kun aputoiminimi ilmoitetaan kaupparekisteriin, on samalla ilmoitettava myös aputoiminimellä harjoitettava toimialan osa. Avoimissa yhtiöissä yhtiömiehet ja kommandiittiyhtiöissä vastuunalaiset yhtiömiehet voivat päättää aputoiminimen ottamisesta. Aputoiminimeä ei tarvitse ottaa yhtiösopimukseen. Osakeyhtiöissä ja osuuskunnissa aputoiminimi voidaan ottaa hallituksen päätöksellä, toisin sanoen sitä ei tarvitse ottaa yhtiöjärjestykseen tai sääntöihin. Aputoiminimessä ei saa olla yhteisömuodon tunnusta tai lyhennystä. Apu- 60 Ilmoitukset ja luvat viranomaisille

toiminimet on muistettava ilmoittaa kaupparekisteriin myös ilmoituslomakkeilla, vaikka aputoiminimen ottamisesta olisikin ilmoituksen liitteenä esimerkiksi erillinen hallituksen kokouksen päätös. Rinnakkaistoiminimi Rinnakkaistoiminimi on yrityksen toiminimi jollain toisella kielellä kuin yrityksen varsinainen toiminimi. Jos rinnakkaistoiminimi ilmoitetaan kaupparekisteriin, on varsinaisen toiminimen oltava aina joko suomen- tai ruotsinkielinen. Osakeyhtiön mahdolliset rinnakkaistoiminimet on otettava yhtiöjärjestykseen. Avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön rinnakkaistoiminimet on otettava yhtiösopimukseen. Osuuskunnan rinnakkaistoiminimet tulee ottaa osuuskunnan sääntöihin. Yksityiselle elinkeinoharjoittajalle riittää, että rinnakkaistoiminimi ilmoitetaan perustamis- tai muutosilmoituslomakkeella. Rinnakkaistoiminimessä voi suomen- tai ruotsinkielisen yritysmuodon tunnuksen lisäksi olla myös yritysmuodon tunnus sillä kielellä kuin varsinainen rinnakkaistoiminimi. Rinnakkaistoiminimen on kuitenkin läpäistävä kaupparekisterin nimitutkimus, jotta nimi voidaan rekisteröidä. Rinnakkais- ja aputoiminimen rekisteröitävyyttä arvioitaessa pätevät pääosin samat säännöt kuin varsinaisten toiminimienkin osalta. Jos yritykselle halutaan rekisteröidä apu- tai rinnakkaistoiminimiä, ne on ilmoitettava kaupparekisteriin myös perustamisilmoituslomakkeella, vaikka esimerkiksi aputoiminimen ottamisesta olisikin hallituksen päätös ilmoituksen liitteenä. Nimiä voi ilmoittaa myös myöhemmin muutosilmoituksella. Jos yritys ilmoittaa perustamisilmoituksella rinnakkaistoiminimiä, ne tutkitaan perustamisilmoituksen käsittelymaksulla. Myös kaupparekisteriin jo merkitty yritys voi ottaa käyttöönsä rinnakkaistoiminimen. Rinnakkaistoiminimi ilmoitetaan tällöin kaupparekisteriin muutosilmoituslomakkeella. Verkkotunnus Yksinoikeus rekisteröityyn toiminimeen ei välttämättä takaa sitä, että elinkeinonharjoittaja saisi rekisteröityä myös vastaavan nimen verkkotunnuksena. Toisaalta rekisteröity verkkotunnus ei takaa, että elinkeinonharjoittaja saisi vastaavan toiminimen rekisteröityä. Kaupparekisteri ei myöskään toiminimiä rekisteröidessään tutki toiminimen sekoitettavuutta olemassa oleviin verkkotunnuksiin nähden. Fi-verkkotunnuksen käyttäjän vastuulla on tarkastaa toiminimi- ja tavaramerkkirekistereistä, ettei verkkotunnuksen merkitsemiselle ole estettä. Tarkistuksen voi tehdä sivuilla nimipalvelu.prh.fi ja epalvelut.prh.fi. Nimivaihtoehtoja tutkittavaksi Ennen perustamisilmoituksen tekemistä on syytä alustavasti tutkia, ettei toiminimi ole jo varattu ja vasta sitten jättää ilmoitus. Lopullinen nimitutkimus tehdään vasta kaupparekisterissä, mutta itse voi kartoittaa alustavasti nimen keksinnöllisyyttä ja mahdollisia rekisteröintiesteitä, kuten identtisiä toiminimiä. Sen voi tehdä PRH:n Yrityksen nimipalvelussa osoitteessa nimipalvelu.prh.fi. Hakutuloksen tiedot koostuvat seuraavista lähteistä: kaupparekisteri, säätiörekisteri, väestörekisterikeskus, maanmittauslaitos, kansallinen tavaramerkkirekisteri sekä WIPOn ylläpitämä tavaramerkkirekisteri. Ilmoitukset ja luvat viranomaisille 61

Etukäteen ei voi varmistua nimen rekisterikelpoisuudesta vaan rekisteröinnin edellytykset ratkaistaan ilmoituksen käsittelyssä ilmoituksen saavuttua kaupparekisteriin. Kaupparekisteriin ilmoittautuessa voidaan antaa nimivaihtoehtoja tutkittavaksi siltä varalta, että varsinaiselle toiminimelle on nimieste, eikä sitä voida rekisteröidä. Nimivaihtoehtoja voidaan antaa tutkittavaksi kerrallaan enintään kolme kappaletta. Nimet ilmoitetaan suosituimmuusjärjestyksessä. Ensimmäinen hyväksyttävissä oleva nimivaihtoehto rekisteröidään. Toiminimeä ei kannata painattaa lomakkeisiin eikä mainoskylttejä tilata, ennen kuin toiminimi on merkitty kaupparekisteriin. 4.3 Perustamisilmoitus kaupparekisteriin Yritystoiminnan aloittaminen Suomessa edellyttää, että yritys antaa perustamisilmoituksen yrityksen rekisteröimistä varten kaupparekisteriin. Uusi yritys voi samalla perustamisilmoituksella ilmoittautua sekä Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) ja Verohallinnon rekistereihin. PRH ja Verohallinto merkitsevät tiedot yhteiseen yritys- ja yhteisötietojärjestelmään (YTJ) ja omiin rekistereihinsä: PRH kaupparekisteriin ja Verohallinto omaan asiakasrekisteriinsä sekä yrittäjän ilmoituksen mukaan arvonlisäverovelvollisten rekisteriin, ennakkoperintärekisteriin ja työnantajarekisteriin. Toiminimen kaupparekisteriin ilmoittaminen tapahtuu perustamisilmoituksella. Perustamisilmoitus tehdään sitä varten vahvistetulla virallisella perustamisilmoituslomakkeella. Perustamisilmoituslomakkeita on kolme a Y1 on niin sanottu yleinen perustamisilmoituslomake, jota käyttävät muun muassa osakeyhtiöt ja osuuskunnat a Y2 on avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön perustamisilmoituslomake a Y3 on yksityisen elinkeinonharjoittajan perustamisilmoituslomake. Lisäksi osakeyhtiöillä ja osuuskunnilla on omat liitelomakkeensa kaupparekisteriä varten. Lisäksi täytetään henkilötietolomake. Henkilötunnuksia tai kotiosoitteita ei saa laittaa ilmoituslomakkeille. Ilmoitukseen liitteeksi ei myöskään saa laittaa sellaisia asiakirjoja (pöytäkirjoja tai yhtiösopimuksia tai vastaavia), joissa on henkilötunnukset ja kotiosoitteet. Jos yksityinen elinkeinonharjoittaja on jo merkitty johonkin Verohallinnon ylläpitämään rekisteriin ja hänellä siten on jo Y-tunnus, elinkeinonharjoittajan tulee ilmoittautua kaupparekisteriin muutosilmoituslomakkeella Y6. Lomakkeet ovat internetissä osoitteessa www.ytj.fi. Perustamisilmoitus lähetetään postitse osoitteella PRH Verohallinto, Yritystietojärjestelmä, PL 2000, 00231 Helsinki. Ilmoituksen voi jättää myös Patentti- ja rekisterihallituksen asiakaspalveluun. Kaupparekisterin asiakkaita palvellaan Patentti- ja rekisterihallituksen asiakaspalvelussa käyntiosoitteessa Arkadiankatu 6 A (Helsinki) ja puhelimitse numerossa 029 509 5900 (puhelinvaihde 029 509 5000), sähköpostiosoite neuvonta.kaupparekisteri@prh.fi. 62 Ilmoitukset ja luvat viranomaisille

Osakeyhtiön perustaminen verkossa Osakeyhtiön voi perustaa verkossa YTJ-järjestelmässä. Osakeyhtiön perustaminen sähköisesti edellyttää, että palveluun kirjautuvalla henkilöllä on suomalainen henkilötunnus ja verkkopankkitunnukset. Myös osakeyhtiön perustamissopimuksen allekirjoittaminen sähköisesti vaatii suomalaisen henkilötunnuksen ja verkkopankkitunnukset. Sähköisen perustamispalvelun käyttö edellyttää, että a Yhtiölle riittää vakiomuotoinen yhtiöjärjestys. a Osakkeet maksetaan perustettavan yrityksen pankkitilille. a Merkintähinta merkitään kokonaan osakepääomaan. a Kaikilla osakkeenmerkitsijöillä ja hallituksen jäsenillä sekä mahdollisella toimitusjohtajalla ja tilintarkastajalla on suomalainen henkilötunnus ja lisäksi henkilökohtaiset verkkopankkitunnukset tai sirullinen henkilökortti (HST-kortti). a Mahdollisilla prokuristeilla ja edustamiseen oikeutetuilla on suomalainen henkilötunnus. Osakeyhtiön sähköistä perustamista varten on ilmoitettava seuraavat tiedot: a osakeyhtiön toiminimi, toimiala, tilikausi, kotipaikka sekä mahdolliset aputoiminimet ja niiden toimialat a osakkeenomistajien, hallituksen jäsenten ja mahdollisen toimitusjohtajan nimet ja henkilötunnukset a mahdollisten tilintarkastajien, prokuristien tai edustamiseen oikeutettujen henkilöiden nimet ja henkilötunnukset. Palvelu muodostaa osakeyhtiölle perustamissopimuksen ja yhtiöjärjestyksen. Palvelussa ei voi lisätä osakeyhtiön perustamisilmoitukseen omia liitteitä. Sähköisen perustamisen jälkeen yhtiölle avataan pankkitili, jolle osakepääoma maksetaan. Kun osakepääoma on maksettu, hallituksen jäsenten ja mahdollisen toimitusjohtajan pitää allekirjoittaa palvelussa osakepääoman maksamista koskeva vakuutus. Myös tilintarkastajan on allekirjoitettava oma todistus. Jos yhtiöllä ei ole tilintarkastajaa, liitetään muu selvitys osakepääoman maksusta, kuten tiliote tai kuitti maksusta pdf-, doc- tai docx-muodossa. Uusi yritys saa Y-tunnuksen heti, kun yrityksen jättämä perustamisilmoitus kirjataan PRH:n ja Verohallinnon yhteiseen yritys- ja yhteisötietojärjestelmään (www.ytj.fi). Käsittelyaika ja kiirehtiminen Patentti- ja rekisterihallituksen perustamisilmoituksen käsittelyaikaennuste on yleensä 4 6 työpäivää, sähköinen ilmoitus käsitellään nopeammin. Käsittelyajan voi tarkistaa Patentti- ja rekisterihallituksen sivuilta www.prh.fi > Kaupparekisteri > Käsittelyaika ja -vaiheet. Käsittelyajalla tarkoitetaan aikaa, joka kuluu ilmoituksen tai hakemuksen saapumisesta ensimmäiseen asiakkaalle annettavaan päätökseen. Ensimmäinen päätös asiakkaalle voi olla ilmoituksen rekisteröinti, kirjallinen välipäätös tai puhelinyhteydenotto. Jos ilmoittajalla on painava syy, jonka vuoksi ilmoitus tulisi saada rekisteriin ennusteen mukaista rekisteröintiajankohtaa aikaisemmin tai myöhemmin, hän voi liittää ilmoitukseen tätä koskevan pyynnön. Tällöin pyyntö perusteluineen ja toivottu rekisteröintiajankohta tehdään Y-lomakkeen perusosan 2. sivulla tai erillisellä liitteellä. Pyyn- Ilmoitukset ja luvat viranomaisille 63

nön voi esittää myös ilmoituksen jättämisen jälkeen faksilla, postitse tai sähköpostilla osoitteeseen kirjaamo@prh.fi. Pyynnössä on syytä mainita edellä mainittujen asioiden lisäksi yrityksen nimi ja mahdollinen Y-tunnus ja mihin ilmoitukseen pyyntö liittyy. Tiedustelut ja lisätietoja Kaupparekisteriasioissa neuvoja saa puhelimitse numerosta 029 509 5900, sähköpostitse neuvonta.kaupparekisteri@prh.fi tai henkilökohtaisella käynnillä PRH:n asiakaspalvelussa (käyntiosoite Arkadiankatu 6 A, Helsinki). Kuulutushaku Kaupparekisteriin tehdyt merkinnät kuulutetaan Virre-tietopalvelussa osoitteessa www. virre.prh.fi > Kuulutushaku. Sieltä voi nähdä esimerkiksi tiedot saman päivän aikana tehdyistä rekisteröidyistä uusista yrityksistä tai muutoksista yritystietoihin. Ilmoituksen tekijälle (asiamiehelle) lähetetään rekisteröinnin tapahduttua kaupparekisteriote. Y-tunnus Uusi yritys saa Y-tunnuksen, kun sen jättämä perustamisilmoitus on kirjattu Verohallinnon ja PRH:n yhteiseen yritys- ja yhteisötietojärjestelmään. Tunnuksen näkee YTJ-tietopalvelusta (hakusanaksi ilmoitettu toiminimi) noin kahden työpäivän kuluttua ilmoituksen jättämisestä tai postittamisesta. Jos perustat osakeyhtiön sähköisesti, saat osakeyhtiölle Y-tunnuksen (ja ilmoituksen kirjausnumeron) sen jälkeen, kun sähköiset allekirjoitukset on tehty ja ilmoituksen käsittelymaksu 330 euroa on maksettu verkkopalvelussa PRH:n kaupparekisteriin. 4.3.1 Yksityinen elinkeinonharjoittaja Ilmoitusvelvollisuus Yksityisen elinkeinonharjoittajan (toiminimen) on tehtävä perustamisilmoitus kaupparekisteriin, jos a hän harjoittaa luvanvaraista elinkeinoa a elinkeinotoimintaa varten on pysyvä toimipaikka eli omasta asunnosta erillinen liiketila tai a palveluksessa on muita henkilöitä kuin yrittäjän aviopuoliso tai alaikäinen tai muuten holhouksenalainen lapsi tai lapsenlapsi. Maatilatalouden tai kalastuksen harjoittaja ei kuitenkaan ole ilmoitusvelvollinen. Perustamisilmoituksen saa tehdä sellainenkin elinkeinonharjoittaja, joka ei ole ilmoitusvelvollinen. Mitä ilmoitetaan? Yksityisestä elinkeinonharjoittajasta ilmoitetaan kaupparekisteriin seuraavat tiedot: a elinkeinonharjoittajan toiminimi a elinkeinonharjoittajan henkilötiedot a toiminnan laatu a kunta, josta toimintaa johdetaan sekä a toimipaikan postiosoite. 64 Ilmoitukset ja luvat viranomaisille

Henkilötiedot Suomessa asuvan henkilön kotiosoitetta ei enää ilmoiteta kaupparekisteriin. Luonnollisten henkilöiden yksilöintitiedot ilmoitetaan kaupparekisteriin henkilötietolomakkeella. Muille ilmoituslomakkeille henkilötunnuksia ja ihmisten kotiosoitteita ei tule laittaa. Jos henkilöllä ei ole suomalaista henkilötunnusta, merkitään rekisteriin syntymäaika. Ulkomailla asuvista luonnollisista henkilöistä kotikunnan sijasta rekisteriin merkitään kotiosoite. Kuka vastaa ja allekirjoittaa ilmoituksen? Yksityinen elinkeinonharjoittaja vastaa itse ilmoituksen tekemisestä. Perustamisilmoituksen voi allekirjoittaa joko yksityinen elinkeinonharjoittaja itse tai hänen valtuuttamansa henkilö. Jos valtuutettu allekirjoittaa lomakkeen, tulee ilmoitukseen liittää avoin asianajovaltakirja alkuperäisenä tai yksilöity valtakirja oikeaksi todistettuna jäljennöksenä. Lomake ja liitteet Ilmoituslomake Y3 toimitetaan yhtenä alkuperäiskappaleena. Jos yrityksellä on jo Y-tunnus (yritys on jo aikaisemmin ilmoittautunut Verohallinnon rekisteriin), ilmoittaudutaan tällöin kaupparekisteriin lomakkeella Y6. Mukaan tulee liittää kuitti käsittelymaksun suorittamisesta ja henkilötietolomake. Yleensä muita liitteitä ei tarvita. Yksityinen elinkeinonharjoittaja voi tehdä perustamisilmoituksen myös sähköisesti YTJ-palvelussa sivuilla www.ytj.fi. Jos kyseessä on luvanvarainen elinkeino ja elinkeinon harjoittamista varten tarvittava lupa on jo saatu, tulee ilmoitukseen liittää oikeaksi todistettu jäljennös elinkeinoluvasta. Jos lupaa ei vielä ole saatu, voidaan perustamisilmoitus lähettää kaupparekisteriin, ja oikeaksi todistettu jäljennös elinkeinoluvasta lähetetään muutosilmoituksella myöhemmin, sitten kun lupa on saatu. Käsittelymaksu Yksityisen elinkeinonharjoittajan perustamisilmoituksen käsittelymaksu on 110 euroa. Jos perustamisilmoitus tehdään sähköisessä palvelussa, käsittelymaksu on 75 euroa (maaliskuu 2017). Paperi-ilmoitus tulisi lähettää viikon kuluessa maksamisesta, muuten ilmoituksen käsittely hidastuu merkittävästi. Paperi-ilmoituksen maksutositteessa tarvittavat tiedot voi tarkistaa PRH:n sivuilta www.prh.fi. Käsittelymaksun voi suorittaa pankkiyhteysohjelmalla, suoraan pankkiin tai maksuautomaatilla. Jos ilmoitus jätetään Patentti- ja rekisterihallituksen asiakaspalveluun, Arkadiankatu 6 A, Helsinki, voi ilmoituksen maksaa pankkikortilla tai seuraavilla luottokorteilla: Visa-, Visa Electron-, OK-, American Express-, Diners Club-, Eurocard- tai Mastercard. Ilmoitukseen on liitettävä tosite suoritetusta maksusta (kuitti, tiliote). Kaupparekisterin tilinumerot ovat PRH:n sivuilla www.prh.fi, kohdassa Kaupparekisteri > Hinnastot ja maksuohjeet. Lisäksi jokaisesta aputoiminimestä on suoritettava 100 euron käsittelymaksu (paperilla tehtävä ilmoitus). Aputoiminimen ilmoittaminen sähköisessä palvelussa maksaa 65 euroa (maaliskuu 2017). Ilmoitukset ja luvat viranomaisille 65

Jos ilmoitus tehdään sähköisesti sivuilla www.ytj.fi, palvelu laskee ilmoituksen käsittelymaksun automaattisesti. Maksu masketaan ilmoituksen allekirjoittamisen jälkeen sähköisessä palvelussa joko verkkopankissa tai luottokortilla. Perustamisilmoituslomakkeet ovat suomen- ja ruotsinkielisinä osoitteessa www.ytj.fi. Liitteet Yksityisen elinkeinonharjoittajan perustamisilmoitus, s. 256. 4.3.2 Ulkomaisen elinkeinonharjoittajan sivuliike Ilmoitusvelvollisuus Ulkomaisen elinkeinonharjoittajan sivuliikkeellä tarkoitetaan ulkomaisen yhteisön tai säätiön osaa, joka harjoittaa Suomessa sijaitsevasta kiinteästä toimipaikasta käsin jatkuvaa liike- tai ammattitoimintaa ulkomaisen yhteisön tai säätiön nimiin ja lukuun. Kun ulkomainen elinkeinonharjoittaja avaa sivuliikkeen Suomessa, sen on aina tehtävä perustamisilmoitus kaupparekisteriin ennen elinkeinotoiminnan aloittamista. Perustamisilmoitus tehdään lomakkeella Y1 ja kaupparekisterin liitelomakkeella 3. Ilmoituksen mukaan liitetään henkilötietolomake. Suomessa asuvan henkilön kotiosoitetta ei enää ilmoiteta kaupparekisteriin. Luonnollisten henkilöiden yksilöintitiedot ilmoitetaan kaupparekisteriin erityisellä henkilötietolomakkeella. ETA-alueen ulkopuolella kotipaikan omaavan ulkomaisen yhteisön tai säätiön, joka perustaa Suomeen sivuliikkeen, on saatava sivuliikkeen perustamiseen Patentti- ja rekisterihallituksen lupa. Mitä kaupparekisteriin ilmoitetaan? Ulkomaisen elinkeinonharjoittajan sivuliikkeen perustamisilmoituksessa on mainittava: a sivuliikkeen toiminimi. Sivuliikkeen toiminimen tulee sisältää ulkomaisen elinkeinonharjoittajan toiminimi lisäyksin, joka osoittaa, että kyse on sivuliikkeestä a sivuliikkeen postiosoite Suomessa a sivuliikkeen toiminnan laatu siten, että se vastaa ulkomaisen elinkeinonharjoittajan toimialaa (tai on sitä suppeampi) a elinkeinonharjoittajan toiminimi (esimerkiksi DCM Cargo Ltd ja oikeudellinen muoto (esimerkiksi company limited by shares ) a rekisteri, johon sivuliikkeen perustava elinkeinonharjoittaja on kotimaassaan merkitty sekä elinkeinonharjoittajan rekisterinumero tuossa rekisterissä a elinkeinon harjoittamisen oikeudesta annetun lain 6 :n 3 momentissa tarkoitettu edustaja henkilötietoineen. Kyseisellä edustajalla tarkoitetaan henkilöä, jolla on oikeus ottaa vastaan haasteita ja muita tiedoksiantoja elinkeinonharjoittajan puolesta. Jos elinkeinonharjoittaja on ulkomainen yhteisö tai säätiö, joka on perustettu Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion lainsäädännön mukaan ja jolla on sääntömääräinen kotipaikka, keskushallinto tai päätoimipaikka Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa, edustajan asuinpaikan on oltava Euroopan talousalueella. Muissa tilanteissa edustajan kotipaikan on oltava Suomessa. 66 Ilmoitukset ja luvat viranomaisille

a sivuliikkeen jokaisen toiminimenkirjoittajan henkilötiedot sekä miten toiminimi kirjoitetaan a elinkeinonharjoittajan lakisääteisenä toimielimenä tai tällaisen elimen jäsenenä elinkeinonharjoittajan edustamiseen kelpoiset henkilöt ja heidän henkilötietonsa. Jos ulkomaisen elinkeinonharjoittajan sääntömääräinen kotipaikka, keskushallinto tai päätoimipaikka on Euroopan talousalueen ulkopuolella, perustamisilmoituksessa on mainittava edellä olevien tietojen lisäksi valtio, jonka lainsäädännön alainen sivuliikkeen perustava elinkeinonharjoittaja on, sekä elinkeinonharjoittajan sääntömääräinen kotipaikka, keskushallinto tai päätoimipaikka. Jos ulkomainen elinkeinonharjoittaja on osakeyhtiö tai siihen rinnastettava yhtiö, perustamisilmoituksessa on mainittava myös osakepääoma tai siihen rinnastettava pääoma, jollei se ilmene perustamiskirjasta tai yhtiöjärjestyksestä taikka näitä vastaavasta asiakirjasta. Kuka vastaa ja allekirjoittaa ilmoituksen? Perustamisilmoituksen tekemisestä vastaavat ja lomakkeen allekirjoittaa sivuliikkeen toiminimenkirjoittajaksi tai edustajaksi valittu henkilö tai hänen valtuuttamansa henkilö. Jos valtuutettu allekirjoittaa ilmoituksen, tulee ilmoituksen liitteeksi oheistaa avoin asianajovaltakirja alkuperäisenä tai yksilöity valtakirja oikeaksi todistettuna jäljennöksenä. Liitteet Perustamisilmoitus tehdään yhtenä kappaleena. Ilmoitus tehdään suomen- tai ruotsinkielisenä. Ilmoitukseen tulee liittää ainakin seuraavat liitteet: 1) selvitys sivuliikkeen perustamisesta (esimerkiksi hallituksen kokouksen pöytäkirja) 2) selvitys elinkeinon harjoittamisen oikeudesta annetun lain 6 :n 3 momentissa tarkoitetun luonnollisen henkilön edustajaksi asettamisesta (esimerkiksi hallituksen kokouksen pöytäkirja) 3) selvitys elinkeinonharjoittajan lakisääteisenä toimielimenä tai tällaisen elimen jäsenenä edustamiseen kelpoisista henkilöistä (käy monesti ilmi yhtiön kotimaan viranomaisen antamasta rekisteriotteesta) 4) selvitys sivuliikkeen toiminimen kirjoittamisoikeuden antamisesta sekä siitä, miten toiminimi kirjoitetaan 5) ote rekisteristä, johon ulkomainen elinkeinonharjoittaja on kotimaassaan merkitty taikka muu selvitys elinkeinonharjoittajan olemassaolosta 6) suomen- tai ruotsinkielinen jäljennös tai käännös elinkeinonharjoittajan perustamiskirjasta, yhtiöjärjestyksestä, säännöistä tai muista vastaavista asiakirjoista 7) jos sivuliikkeen perustava yhteisö tai säätiö on Euroopan talousalueen ulkopuolelta, tarvitaan selvitys siitä, että perustamiseen on saatu Patentti- ja rekisterihallituksen lupa. Selvitykseksi käy oikeaksi todistettu jäljennös PRH:n luvasta. 8) jos rekisteriin merkittäväksi ilmoitetaan henkilö, jolla ei ole suomalaista henkilötunnusta, ja jota ei ole mainittu ulkomaista yhteisöä tai säätiötä koskevassa rekisteriotteessa, vaaditaan ilmoituksen liitteeksi selvitys kyseisen henkilön olemassaolosta. Selvitys voi olla esimerkiksi oikeaksi todistettu kopio passista. Ilmoitukset ja luvat viranomaisille 67

Usein selvitys sivuliikkeen perustamisesta, edustajan valitsemisesta ja sivuliikettä koskevien toiminimenkirjoitusoikeuksien antamisesta on jäljennös ulkomaisen yhtiön hallituksen kokouksen pöytäkirjasta. Yhtiön kotimaan lainsäädäntö ratkaisee, mikä taho yrityksessä voi kyseisistä asioista päättää. Lain nojalla yhtiötä edustava toimielin käy yleensä ilmi kotimaan viranomaisen antamasta kaupparekisteriotteesta. Kaikki edellä mainitut asiakirjat oheistetaan oikeaksi todistettuina jäljennöksinä. Jos ilmoitukseen liitetään vieraskielinen asiakirja, oheistetaan siitä lisäksi suomen- tai ruotsinkielinen käännös. Huom! Ilmoitukseen ei tule liittää asiakirjoja (esimerkiksi pöytäkirjoja tai yhtiösopimuksia), joissa on henkilötunnuksia tai luonnollisten henkilöiden osoitteita. Luonnollisten henkilöiden yksilöintitiedot ilmoitetaan henkilötietolomakkeella. Ilmoituslomakkeille ei saa laittaa henkilötunnuksia tai ihmisten kotiosoitteita. Käsittelymaksu Ulkomaisen elinkeinonharjoittajan sivuliikkeen perustamisilmoituksen käsittelymaksu on 380 euroa (maaliskuu 2017). Käsittelymaksun maksamisesta tarkemmin ks. sivu 65. Paperi-ilmoitus olisi lähetettävä viikon kuluessa maksamisesta, muuten ilmoituksen käsittely hidastuu merkittävästi. 4.3.3 Avoin yhtiö Ilmoitusvelvollisuus Avoimen yhtiön on aina ennen elinkeinotoiminnan aloittamista tehtävä ilmoitus kaupparekisteriin. Avoin yhtiö on ilmoitettava rekisteröitäväksi kolmen kuukauden kuluessa yhtiösopimuksen allekirjoittamisesta tai yhtiön perustaminen raukeaa. Avoin yhtiö syntyy rekisteröimisellä. Mitä kaupparekisteriin ilmoitetaan? Avoimesta yhtiöstä ilmoitetaan kaupparekisteriin seuraavat tiedot: a yhtiön toiminimi a päivä, jona yhtiösopimus on allekirjoitettu a kaikkien yhtiömiesten henkilötiedot a yhtiön toiminnan laatu a kunta, josta yhtiön toimintaa johdetaan a yhtiön postiosoite a kuka tai ketkä yhtiömiehistä kirjoittavat yhtiön toiminimen sekä a jos yhtiöllä on toimitusjohtaja, tämän henkilötiedot. Kuka vastaa ja allekirjoittaa ilmoituksen? Avoimen yhtiön rekisteri-ilmoituksen tekemisestä vastaavat avoimen yhtiön yhtiömiehet. Jonkun perustamisilmoituksen tekemisestä vastuussa olevan tai hänen valtuuttamansa henkilön tulee allekirjoittaa perustamisilmoitus. Jos valtuutettu allekirjoittaa lomakkeen, tulee ilmoitukseen liittää avoin asianajovaltakirja alkuperäisenä tai yksilöity valtakirja oikeaksi todistettuna jäljennöksenä. 68 Ilmoitukset ja luvat viranomaisille

Lomake ja liitteet Ilmoitus (lomake Y2) toimitetaan yhtenä alkuperäiskappaleena. Ilmoitukseen tulee liittää yhtiösopimus alkuperäisenä sekä kuitti käsittelymaksun suorittamisesta ja henkilötietolomake. Yleensä muita liitteitä ei tarvita. Luonnollisten henkilöiden yksilöintitiedot ilmoitetaan kaupparekisteriin henkilötietolomakkeella. Henkilötunnuksia ja ihmisten kotiosoitteita ei tule laittaa perustamisilmoituslomakkeelle eikä ilmoitukseen tule liittää asiakirjoja (esimerkiksi pöytäkirjoja tai yhtiösopimuksia), joissa on henkilötunnuksia tai luonnollisten henkilöiden osoitteita. Jos kyseessä on luvanvarainen elinkeino ja elinkeinon harjoittamista varten tarvittava lupa on jo saatu, tulee ilmoitukseen liittää oikeaksi todistettu jäljennös elinkeinoluvasta. Jos lupaa ei ole vielä saatu, voidaan perustamisilmoitus lähettää kaupparekisteriin ja oikeaksi todistettu jäljennös elinkeinoluvasta lähetetään sitten, kun lupa on saatu muutosilmoituksella. Käsittelymaksu Avoimen yhtiön perustamisilmoituksen käsittelymaksu on 240 euroa (maaliskuu 2017). Lisäksi jokaisesta aputoiminimestä on suoritettava 100 euron käsittelymaksu. Aputoiminimen ilmoittaminen sähköisessä palvelussa maksaa 65 euroa. Käsittelymaksun maksamisesta tarkemmin ks. sivu 65. Paperi-ilmoitus olisi lähetettävä viikon kuluessa maksamisesta, muuten ilmoituksen käsittely hidastuu merkittävästi. Liite Avoimen yhtiön perustamisilmoitus, s.262. 4.3.4 Kommandiittiyhtiö Ilmoitusvelvollisuus Kommandiittiyhtiön on aina ennen elinkeinotoiminnan aloittamista tehtävä ilmoitus kaupparekisteriin. Kommandiittiyhtiö on ilmoitettava rekisteröitäväksi kolmen kuukauden kuluessa yhtiösopimuksen allekirjoittamisesta tai yhtiön perustaminen raukeaa. Mitä kaupparekisteriin ilmoitetaan? Kommandiittiyhtiön perustamisilmoituksessa on mainittava a yhtiön toiminimi a päivä, jona yhtiösopimus on allekirjoitettu a kaikkien yhtiömiesten henkilötiedot a yhtiön toiminnan laatu a kunta, josta yhtiön toimintaa johdetaan a yhtiön postiosoite a äänettömien yhtiömiesten omaisuuspanosten arvo rahassa ilmaistuna a kuka tai ketkä vastuunalaisista yhtiömiehistä kirjoittavat yhtiön toiminimen sekä a jos yhtiöllä on toimitusjohtaja, tämän henkilötiedot. Ilmoitukset ja luvat viranomaisille 69

Kuka vastaa? Kommandiittiyhtiön perustamisilmoituksen tekemisestä vastaavat henkilökohtaisesti vastuunalaiset yhtiömiehet. Jonkun ilmoituksen tekemisestä vastuussa olevan tai hänen valtuuttamansa henkilön tulee allekirjoittaa perustamisilmoitus. Jos valtuutettu allekirjoittaa lomakkeen, tulee ilmoitukseen liittää avoin asianajovaltakirja alkuperäisenä tai yksilöity valtakirja oikeaksi todistettuna jäljennöksenä. Lomake ja liitteet Ilmoituslomake Y2 lähetetään yhtenä alkuperäiskappaleena. Ilmoitukseen tulee liittää yhtiösopimus alkuperäisenä sekä kuitti käsittelymaksun suorittamisesta ja henkilötietolomake. Yleensä muita liitteitä ei tarvita. Luonnollisten henkilöiden yksilöintitiedot ilmoitetaan kaupparekisteriin henkilötietolomakkeella. Henkilötunnuksia ja ihmisten kotiosoitteita ei tule laittaa perustamisilmoituslomakkeelle eikä ilmoitukseen tule liittää asiakirjoja (esimerkiksi pöytäkirjoja tai yhtiösopimuksia), joissa on henkilötunnuksia tai luonnollisten henkilöiden osoitteita. Kuitenkin jos kyseessä on luvanvarainen elinkeino ja elinkeinon harjoittamista varten tarvittava lupa on jo saatu, tulee ilmoitukseen liittää oikeaksi todistettu jäljennös elinkeinoluvasta. Jos lupaa ei vielä ole saatu, voidaan perustamisilmoitus lähettää kaupparekisteriin ja oikeaksi todistettu jäljennös elinkeinoluvasta lähetetään muutosilmoituksella sitten, kun lupa on saatu. Käsittelymaksu Kommandiittiyhtiön perustamisilmoituksen käsittelymaksu on 240 euroa (maaliskuu 2017). Lisäksi jokaisesta aputoiminimestä on suoritettava 100 euron käsittelymaksu. Aputoiminimen ilmoittaminen sähköisessä palvelussa maksaa 65 euroa. Käsittelymaksun maksamisesta tarkemmin ks. sivu 65. Paperi-ilmoitus olisi lähetettävä viikon kuluessa maksamisesta, muuten ilmoituksen käsittely hidastuu merkittävästi. Liite Kommandiittiyhtiön perustamisilmoitus, s. 270. 4.3.5 Osakeyhtiö Ilmoitusvelvollisuus Osakeyhtiö on aina ennen toiminnan aloittamista velvollinen tekemään ilmoituksen kaupparekisteriin. On huomattava, että osakeyhtiö syntyy vasta kaupparekisterimerkinnällä eli osakeyhtiöstä tulee itsenäinen juridinen henkilö vasta, kun se on merkitty kaupparekisteriin. Osakeyhtiö on ilmoitettava rekisteröitäväksi kaupparekisteriin kolmen kuukauden kuluessa perustamissopimuksen allekirjoittamisesta tai osakeyhtiön perustaminen raukeaa. Osakkeista maksettavan määrän (osakepääoman) on oltava kokonaan maksettu ennen kuin yhtiö merkitään kaupparekisteriin. Rahassa maksettava määrä on maksettava yhtiön Suomessa olevalle talletuspankin tilille tai talletusten vastaanottamiseen oikeutetun ulkomaisen luottolaitoksen sivukonttorin tilille tai vastaavalle ulkomailla olevalle tilille. 70 Ilmoitukset ja luvat viranomaisille

Mitä kaupparekisteriin ilmoitetaan? Osakeyhtiön perustamisilmoituksessa on mainittava: a yhtiön toiminimi a perustamissopimuksen päivämäärä a yhtiön toimiala a yhtiön kotipaikka a yhtiön osoite a osakepääoma a osakkeiden lukumäärä ja mahdolliset yhtiöjärjestyksen määräykset osakkeen nimellisarvosta sekä kuulumisesta arvo-osuusjärjestelmään a yhtiöjärjestyksen määräys, jonka mukaan yhtiössä voi olla erilajisia osakkeita, sekä tällaisten osakkeiden lukumäärä lajeittain a hallituksen puheenjohtajan sekä jokaisen jäsenen ja varajäsenen henkilötiedot a jos yhtiöllä on toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen, kunkin henkilötiedot a jos yhtiöllä on hallintoneuvosto, sen puheenjohtajan sekä jokaisen jäsenen ja varajäsenen henkilötiedot a tilintarkastajan, päävastuullisen tilintarkastajan ja varatilintarkastajan henkilötiedot a yhtiöjärjestyksen määräys yhtiön edustamisesta sekä, jos jollekulle on annettu oikeus edustaa yhtiötä yksin tai yhdessä jonkun toisen kanssa, hänen henkilötietonsa sekä a yhtiön tilikausi. Kuka vastaa ja allekirjoittaa ilmoituksen? Perustamisilmoituksen tekemisestä ovat vastuussa osakeyhtiön hallituksen varsinaiset jäsenet. Perustamisilmoitus on jonkun sen tekemisestä vastuussa olevan tai hänen valtuuttamansa henkilön allekirjoitettava. Jos valtuutettu allekirjoittaa lomakkeen, tulee ilmoitukseen liittää avoin asianajovaltakirja alkuperäisenä tai yksilöity valtakirja oikeaksi todistettuna jäljennöksenä. Lomakkeet ja liitteet Osakeyhtiön perustamisilmoitukseen tarvitaan seuraavat lomakkeet ja asiakirjat: 1) Ilmoituslomake Y1 ja kaupparekisteriin liitelomake 1 alkuperäiskappaleina sekä henkilötietolomake. Luonnollisten henkilöiden yksilöintitiedot ilmoitetaan kaupparekisteriin henkilötietolomakkeella. Henkilötunnuksia ja ihmisten kotiosoitteita ei tule laittaa perustamisilmoituslomakkeelle eikä ilmoitukseen tule liittää asiakirjoja (esimerkiksi pöytäkirjoja tai perustamissopimuksia), joissa on henkilötunnuksia tai luonnollisten henkilöiden osoitteita. 2) perustamissopimus alkuperäisenä 3) jäljennös yhtiöjärjestyksestä (yhtiöjärjestys voi olla osa perustamissopimusta tai sen erillinen liite) 4) tarvittaessa hallituksen kokouksen pöytäkirja (esimerkiksi hallituksen puheenjohtajan, prokuristien tai edustamiseen oikeutettujen valinta tai aputoiminimien ottaminen). Huom! Hallituksen puheenjohtaja voidaan nimetä myös perustamissopimuksessa) Ilmoitukset ja luvat viranomaisille 71

5) Lisäselvitys ulkomaalaisesta a ulkomaalainen henkilö (= henkilöllä ei ole suomalaista henkilötunnusta), oikeaksi todistettu jäljennös passista tai muu luotettava selvitys henkilöllisyydestä a ulkomaalainen yhtiö osakkeenomistajana, rekisteriote kyseessä olevan yrityksen kotimaan rekisteristä. 6) kuitti käsittelymaksun suorittamisesta. Rekisteri-ilmoitukseen on myös liitettävä tilintarkastajan todistus siitä, että osakeyhtiölain säännöksiä osakkeiden maksamisesta on noudatettu. Ilmoitus voidaan antaa liitelomakkeella tai erillisellä asiakirjalla. Tilintarkastajan todistuksen allekirjoittavat kaikki yhtiön varsinaiset tilintarkastajat. Jos yhtiössä ei lain ja/tai yhtiöjärjestyksen perusteella ole valittu tilintarkastajaa, osakkeiden maksamisesta on liitettävä muu selvitys, esimerkiksi tiliote tai vastaava rahalaitoksen antama todistus. Ilmoitukseen liitettävä selvitys voi olla tuloste lopullisesta maksutapahtumasta, jossa on pankin arkistotunnus, kopio tiliotteesta tai maksuautomaatilta saatu kuitti tai edellä mainitun tilisiirtolomakkeen alin, pankin leimalla varustettu kappale. Jos osake on maksettu apporttiomaisuudella, rekisteri-ilmoitukseen on lisäksi aina liitettävä tilintarkastajan antama lausunto apporttiomaisuuden selvityksestä sekä lisäksi kauppakirja kiinteistön kaupasta, jos apporttina on kiinteistö. Tilintarkastajan lausunnosta tulee myös ilmetä, onko omaisuudella vähintään maksua vastaava taloudellinen arvo yhtiölle. Puuttuva määrä on maksettava yhtiölle rahassa. Jos kyseessä on luvanvarainen elinkeino ja elinkeinon harjoittamista varten tarvittava lupa on jo saatu, tulee ilmoitukseen liittää oikeaksi todistettu jäljennös elinkeinoluvasta. Jos lupaa ei vielä ole saatu, voidaan perustamisilmoitus lähettää kaupparekisteriin ja oikeaksi todistettu jäljennös elinkeinoluvasta lähetetään sitten muutosilmoituksella, kun lupa on saatu. Hallituksen ja toimitusjohtajan vakuutus Perustamisilmoituksen mukana toimitetaan hallituksen ja mahdollisen toimitusjohtajan vakuutus, että yhtiön perustamisessa on noudatettu osakeyhtiölain säännöksiä. Vakuutuksen allekirjoittavat kaikki hallituksen varsinaiset jäsenet sekä toimitusjohtaja, jos yhtiöllä on sellainen. Vakuutukset voidaan antaa perustamisilmoituslomakkeen Y1 liitelomakkeella 1 tai erillisenä asiakirjana. Näin voit perustaa ja rekisteröidä osakeyhtiön 1. Sähköisesti verkossa YTJ-asiointipalvelussa( www.ytj.fi). Tämän voit tehdä, jos a Yhtiölle riittää vakiomuotoinen yhtiöjärjestys. Ks. sivu 278 ja 279. a Osakkeet maksetaan perustettavan yhtiön pankkitilille. a Merkintähinta merkitään kokonaan osakepääomaan. 72 Ilmoitukset ja luvat viranomaisille

a Kaikilla osakkeenmerkitsijöillä ja hallituksen jäsenillä sekä mahdollisella toimitusjohtajalla ja tilintarkastajalla on suomalainen henkilötunnus ja henkilökohtaiset verkkopankkitunnukset tai sirullinen henkilökortti (HST-kortti). a Mahdollisilla prokuristeilla ja edustamiseen oikeutetuilla henkilöillä on suomalainen henkilötunnus. Palvelu muodostaa osakeyhtiölle perustamissopimuksen ja yhtiöjärjestyksen. Osakeyhtiön sähköistä perustamista varten on oltava selvillä seuraavat tiedot: a osakeyhtiön toiminimi, toimiala, tilikausi, kotipaikka sekä mahdolliset aputoiminimet ja niiden toimialat a osakkeenomistajien, hallituksen jäsenten ja mahdollisen toimitusjohtajan nimet ja henkilötunnukset a mahdollisten tilintarkastajien, prokuristien tai edustamiseen oikeutettujen henkilöiden nimet ja henkilötunnukset. Sähköisen perustamisen jälkeen yhtiölle avataan pankkitili, jolle osakepääoma maksetaan. Kun osakepääoma on maksettu, hallituksen jäsenten ja mahdollisen toimitusjohtajan pitää allekirjoittaa palvelussa osakepääoman maksamista koskeva vakuutus. Myös tilintarkastajan on allekirjoitettava oma todistus. Jos yhtiöllä ei ole tilintarkastajaa, liitetään muu selvitys osakepääoman maksusta, kuten tiliote tai kuitti maksusta pdf-, doc- tai docx-muodossa. 2. Valmiina olevan PRH:n perustamispaketin avulla. Paketti sisältää kaikki osakeyhtiön perustamisessa tarvittavat asiakirjapohjat, ilmoituslomakkeet ja perustamiseen liittyvät ohjeet. Perustamispaketissa on vakiomuotoinen yhtiöjärjestys ja edellytyksenä on, että yhtiön osakkeet maksetaan rahalla. Perustamispaketti on sivuilla www.ytj.fi. 3. Perustamisasiakirjat tehdään itse. Perustamisilmoitus tehdään paperilomakkeella Y1 ja liitelomakkeella 1. Lisäksi täytetään henkilötietolomake. Perustamisilmoituksen liitteeksi laitetaan alkuperäinen perustamissopimus ja jäljennös yhtiöjärjestyksestä sekä henkilötietolomake ja tosite käsittelymaksusta. Käsittelymaksu Osakeyhtiön perustamisilmoituksen käsittelymaksu on 380 euroa (maaliskuu 2017). Osakeyhtiön sähköisen perustamisilmoituksen käsittelymaksu YTJ-asiointipalvelussa on 330 euroa. Lisäksi jokaisesta aputoiminimestä on suoritettava 100 euron käsittelymaksu (ilmoitus paperilla). Jos aputoiminimi ilmoitetaan sähköisellä ilmoituksella, on maksu 65 euroa. Käsittelymaksun maksamisesta tarkemmin ks. sivu 65. Jos tehdään sähköinen ilmoitus, Y-tunnuksen osakeyhtiölle saa sen jälkeen, kun sähköiset allekirjoitukset on tehty ja ilmoituksen käsittelymaksu 330 euroa on maksettu verkkopalvelussa PRH:n kaupparekisteriin. Paperi-ilmoitus olisi lähetettävä viikon kuluessa maksamisesta, muuten ilmoituksen käsittely hidastuu merkittävästi. Ilmoitukset ja luvat viranomaisille 73

Liite Osakeyhtiön perustamisilmoitus, s. 280. 4.3.6 Osuuskunta Ilmoitusvelvollisuus Osuuskunta on aina ennen toiminnan aloittamista velvollinen tekemään kaupparekisteri-ilmoituksen. On huomattava, että osuuskunta syntyy vasta kaupparekisterimerkinnällä, eli osuuskunnasta tulee itsenäinen juridinen henkilö vasta, kun se on merkitty kaupparekisteriin. Perustamisilmoitus on annettava kaupparekisteriin kolmen kuukauden kuluessa perustamissopimuksen allekirjoittamisesta. Mitä kaupparekisteriin ilmoitetaan? Osuuskunnan perustamisilmoituksessa on mainittava: a osuuskunnan toiminimi a perustamissopimuksen allekirjoituspäivä a osuuskunnan toimiala a osuuskunnan kotipaikka a osuuskunnan osoite a mahdollinen osuuden nimellisarvo (osuusmaksu) a hallituksen puheenjohtajan sekä jokaisen jäsenen ja varajäsenen henkilötiedot a tilintarkastajan, päävastuullisen tilintarkastajan ja varatilintarkastajan henkilötiedot a osuuskunnan tilikausi a jos osuuskunnalla on toimitusjohtaja tai toimitusjohtajan sijainen, kummankin henkilötiedot a jos osuuskunnalla on hallintoneuvosto, sen puheenjohtajan sekä jokaisen jäsenen ja varajäsenen henkilötiedot a jos säännöissä määrätään osuuskunnan toiminimen kirjoittamisesta, sääntöjen määräys sekä, jos jollekulle on annettu oikeus toiminimen kirjoittamiseen yksin tai yhdessä toisen kanssa, hänen henkilötietonsa a sääntöjen määräys, jonka mukaan osuuskunnassa voi olla erilajisia osuuksia tai jonka mukaan osuudet kuuluvat arvo-osuusjärjestelmään a jos säännöissä määrätään osakkeista, osakepääoma ja osakkeiden lukumäärä sekä mahdolliset sääntöjen määräykset osakkeen nimellisarvosta, erilajisista osakkeista, tällaisten osakkeiden lukumäärästä lajeittain ja osakkeiden kuulumisesta arvo-osuusjärjestelmään a jos säännöissä määrätään jäsenten velvollisuudesta suorittaa ylimääräisiä maksuja, osuuskuntalain 14 luvun 1 :n 2 momentissa tarkoitetut tiedot a eurooppaosuuskunnan osuuspääoma. Kuka vastaa ja allekirjoittaa ilmoituksen? Perustamisilmoituksen tekemisestä ovat vastuussa osuuskunnan hallituksen varsinaiset jäsenet. Perustamisilmoitus on jonkun sen tekemisestä vastuussa olevan tai hänen 74 Ilmoitukset ja luvat viranomaisille

valtuuttamansa henkilön allekirjoitettava. Jos valtuutettu allekirjoittaa lomakkeen, tulee ilmoitukseen liittää avoin asianajovaltakirja alkuperäisenä tai yksilöity valtakirja oikeaksi todistettuna jäljennöksenä. Lomake ja liitteet Osuuskunnan perustamisilmoitukseen tarvittavat asiakirjat 1) perustamisilmoituslomake Y1 ja kaupparekisterin liitelomake 2 (alkuperäiskappaleena) sekä henkilötietolomake. Luonnollisten henkilöiden yksilöintitiedot ilmoitetaan kaupparekisteriin henkilötietolomakkeella. Henkilötunnuksia ja ihmisten kotiosoitteita ei tule laittaa perustamisilmoituslomakkeelle eikä ilmoitukseen tule liittää asiakirjoja (esimerkiksi pöytäkirjoja tai perustamissopimuksia), joissa on henkilötunnuksia tai luonnollisten henkilöiden osoitteita. 2) perustamissopimus alkuperäisenä 3) osuuskunnan säännöt 4) hallituksen kokouksen pöytäkirja hallituksen puheenjohtajan valinnasta (puheenjohtaja voidaan nimetä myös perustamissopimuksessa) 5) hallintoneuvoston pöytäkirja, jos hallintoneuvosto valitsee hallituksen jäsenet 6) hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan vakuutus siitä, että perustamisessa on noudatettu osuuskuntalakia (liitelomakkeella 2 on tila kyseisen vakuutuksen antamiseen) 7) kuitti käsittelymaksun suorittamisesta. Jos kyseessä on luvanvarainen elinkeino ja elinkeinon harjoittamista varten tarvittava lupa on jo saatu, tulee ilmoitukseen liittää oikeaksi todistettu jäljennös luvasta. Jos lupaa ei vielä ole saatu, voidaan perustamisilmoitus lähettää kaupparekisteriin ja oikeaksi todistettu jäljennös elinkeinoluvasta lähetetään muutosilmoituksella sitten, kun lupa on saatu. Käsittelymaksu Osuuskunnan perustamisilmoituksen käsittelymaksu on 380 euroa (maaliskuu 2017). Lisäksi jokaisesta aputoiminimestä on suoritettava 100 euron käsittelymaksu. Aputoiminimen ilmoittaminen sähköisessä palvelussa maksaa 65 euroa. Käsittelymaksun maksamisesta tarkemmin ks. sivu 65. Paperi-ilmoitus olisi lähetettävä viikon kuluessa maksamisesta, muuten ilmoituksen käsittely hidastuu merkittävästi. Liite Osuuskunnan perustamisilmoitus, s. 288. 4.3.7 Muutosilmoitus kaupparekisteriin ja Verohallintoon Milloin tehdään? Jos kaupparekisteriin merkityssä asiassa tapahtuu muutos (esimerkiksi osakeyhtiön hallitus on muuttunut) on tehtävä muutosilmoitus. Muutosilmoituksen tekemisvelvollisuus koskee kaikkia kaupparekisteriin perusilmoituksen tehneitä. Ilmoitukset ja luvat viranomaisille 75

Ilmoitus tulee tehdä myös silloin, kun rekisterissä ei ole merkintää esimerkiksi toimitusjohtajasta ja sellainen on myöhemmin valittu. Osakeyhtiön ja osuuskunnan tilikautta muutettaessa tulee ottaa huomioon, että tilikauden muutos tulee voimaan vasta sen jälkeen, kun se on rekisteröity kaupparekisteriin. Jos osakeyhtiölle tai osuuskunnalle, jolla ei ole ollut tilintarkastajaa, valitaan tilintarkastaja, tulee tilintarkastaja ilmoittaa kaupparekisteriin. Yhtiösopimuksen, yhtiöjärjestyksen tai sääntöjen muutos ilmoitetaan silloinkin, kun muutoksen asiasisällöstä ei tehdä rekisterimerkintää (esimerkiksi henkilöyhtiöiden voitonjakoa koskevien sopimusmääräysten muuttaminen). Osakeyhtiön ja osuuskunnan muutosilmoitusmenettelyistä erityistilanteissa (esimerkiksi selvitystila, jakautuminen, sulautuminen) saa tietoa osakeyhtiö- ja osuuskuntalaista. Muutosilmoitusta ei sen sijaan tarvitse tehdä, jos yritys perustaa sivutoimipisteen samalle toimialalle, jolla se jo toimii. Sen sijaan, mikäli uusi liike perustetaan uudelle toimialalle, määräys uudesta toimialasta on otettava yhtiösopimukseen, yhtiöjärjestykseen tai sääntöihin. Muuttuneesta toimialasta on tällöin tehtävä muutosilmoitus kaupparekisteriin. Voimassa olevat kaupparekisteritiedot on hyvä tarkistaa ennen muutosilmoituksen tekemistä esimerkiksi Virre-tietopalvelun avulla (www.virre.prh.fi). Muutosilmoituksella voidaan ilmoittaa myös ainoastaan Verohallinnon rekistereitä koskevat muutokset. Esimerkiksi arvonlisävero-, työnantaja- tai ennakkoperintärekisteriin merkitseminen tai toiminnan päätyttyä rekisteristä poistaminen. Muutosilmoitus on tehtävä välittömästi muutoksen tapahduttua. Muutoksen katsotaan tulleen julkiseen tietoon, kun se on merkitty kaupparekisteriin ja kuulutettu julkisesti. Muutosilmoitus toimitetaan postitse osoitteella PRH Verohallinto, Yritystietojärjestelmä, PL 2000, 00231 Helsinki. Ilmoituksen voi jättää myös suoraan PRH:n asiakaspalveluun osoitteessa Arkadiankatu 6 A, Helsinki. Poikkeus Kaupparekisteriin ilmoitettujen henkilöiden (esimerkiksi toimitusjohtaja, hallituksen jäsenet), joiden henkilötunnus on jo ilmoitettu kaupparekisteritiedoksi tehtävänimikkeen ilmoituksen yhteydessä, ei tarvitse tehdä erillistä muutosilmoitusta, jos heidän henkilötiedoissaan (nimi, osoite) tapahtuu muutos, ja ne on ilmoitettu Väestörekisteriin. Väestörekisteri ilmoittaa tapahtuneet muutokset suoraan PRH:n asiakaspalveluun osoitteeseen Arkadiankatu 6 A, Helsinki. Lomakkeet Muutosilmoitusta varten olevat kaupparekisterin ja Verohallinnon yhteiset muutos- ja lopettamisilmoituslomakkeet a Y6, muutos- ja lopettamisilmoituslomake yksityiselle elinkeinonharjoittajalle a Y5, muutos- ja lopettamisilmoitus avoimelle yhtiölle ja kommandiittiyhtiölle a Y4, muutos- ja lopettamisilmoitus osakeyhtiölle ja osuuskunnalle. Lisäksi osakeyhtiöt käyttävät tarvittaessa liitelomaketta 13 ja osuuskunnat liitelomaketta 14A. Sulautuvat tai jakautuvat osakeyhtiöt käyttävät liitelomaketta 16 ja purkautumisesta tai elinkeinotoiminnan lakkaamisesta ilmoittavat yritykset liite lomaketta 15 (eivät kuitenkaan yksityiset elinkeinonharjoittajat eivätkä avoimet yhtiöt tai kommandiittiyhtiöt). 76 Ilmoitukset ja luvat viranomaisille

Lomakkeella ilmoitetaan muuttuneet seikat, ei voimassa olevia muuttumattomia rekisteritietoja. Kuka vastaa ja allekirjoittaa muutosilmoituksen? Muutosilmoituksen tekemisestä ovat pääsääntöisesti vastuussa samat henkilöt kuin perustamisilmoituksen tekemisestä. Osakeyhtiön ja osuuskunnan muutosilmoituksen tekemisestä on kuitenkin vastuussa myös toimitusjohtaja. Muutosilmoitus on jonkun sen tekemisestä vastuussa olevan tai hänen valtuuttamansa allekirjoitettava. Jos valtuutettu allekirjoittaa ilmoituksen, tulee ilmoituksen liitteeksi oheistaa avoin asianajovaltakirja alkuperäisenä tai yksilöity valtakirja oikeaksi todistettuna jäljennöksenä. Muutosilmoitukseen liitettävät vähimmäisasiakirjat Avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön kaupparekisteriä koskevat muutokset (yhtiösopimuksen muutokset) a sopimus yhtiösopimuksen muuttamisesta alkuperäisenä. Osakeyhtiön kaupparekisteriä koskevia muutoksia Uusi hallitus Uusi hallituksen puheenjohtaja Uusi toimitusjohtaja Uusi tilintarkastaja Uusi prokuristi/edustamiseen oikeutettu Osakepääomaa korotetaan Yhtiöjärjestyksen muutos (esimerkiksi toiminimi, kotipaikka, toimiala muuttuu) Otetaan uusi aputoiminimi Luovutaan aputoiminimestä Yhtiökokouksen pöytäkirja Hallituksen kokouksen pöytäkirja Hallituksen kokouksen pöytäkirja Yhtiökokouksen pöytäkirja Hallituksen kokouksen pöytäkirja Yhtiökokouksen pöytäkirja Yhtiökokouksen pöytäkirja Hallituksen kokouksen pöytäkirja Hallituksen kokouksen pöytäkirja Muutosilmoitukset tulee yleensä tehdä viivytyksettä. Joidenkin muutosilmoitusten tekemiselle on lainsäädännössä säädetty määräaikoja. Yrityksen osoite- ja yhteystietojen muutokset voi ilmoittaa sähköisesti YTJ-järjestelmään sekä kaupparekisteriin että Verohallinnolle. Palveluun kirjautumiseen tarvitaan henkilökohtaiset verkkopankkitunnukset. Sähköiset ilmoituspalvelut Sähköisesti voi YTJ-palvelussa ilmoittaa muun muassa seuraavista muutoksista: a osoite- ja yhteystietojen muutokset a muutokset Verohallinnon rekistereihin a muutos tilikauteen a muutokset toimielimiin: vastuuhenkilöiden ja muiden kaupparekisteriin merkittyjen henkilöiden muutokset (myös henkilön oma ero tai tehtävän päättyminen) Ilmoitukset ja luvat viranomaisille 77

a muutokset osakeyhtiön yhtiöjärjestykseen ja osuuskunnan sääntöihin sekä henkilöyhtiön yhtiösopimukseen, joista tehdään rekisterimerkintä kaupparekisteriin kuten muun muassa toiminimi, rinnakkaistoiminimi, toimiala, kotipaikka. a muutokset Verohallinnolle ilmoitettuun päätoimialaan. Muutosilmoituksen voi tehdä, jos yrityksen yritysmuoto on yksityinen elinkeinonharjoittaja, avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, osakeyhtiö tai osuuskunta. Pääomatietoja ei kuitenkaan voi ilmoittaa, jos yritysmuoto on osuuskunta. Osakeyhtiön ja osuuskunnan hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja, avoimen yhtiön yhtiömies ja kommandiittiyhtiön vastuunalainen yhtiömies sekä yksityinen elinkeinonharjoittaja voi allekirjoittaa muutosilmoituksen palvelussa sähköisesti. Henkilöllä, jolla on käytössään yritykselle sähköiseen asiointiin annettu hyväksytty tunnistautumistapa, on oikeus allekirjoittaa sähköinen osoite- ja yhteystietojen muutosilmoitus. Huom! Sähköistä muutosilmoitusta ei voi tehdä, jos yrityksen vastuuhenkilö on ilmoitettu kaupparekisteriin ennen vuotta 1984. Yrityksen osoite- ja yhteystietojen muutokset sekä muutokset Verohallinnon rekistereihin ovat maksuttomia. Muiden muutosilmoitusten maksut voi tarkistaa PRH:n sivuilta www.prh.fi >Kaupparekisteri > Hinnastot ja maksuohjeet. Palvelu laskee käsittelymaksun ja se maksetaan verkkopankkitunnuksia käyttäen tai luottokortilla allekirjoittamisen jälkeen. Maksaja voi olla myös muu taho kuin tietojen ilmoittaja. Rekisteriin tehdyt merkinnät Kaupparekisteriin tehdyt merkinnät kuulutetaan Virre-tietopalvelussa osoitteessa www. virre.prh.fi > Kuulutushaku. Sieltä voi nähdä esimerkiksi tiedot saman päivän aikana tehdyistä rekisteröidyistä uusista yrityksistä tai muutoksista yritystietoihin. Ilmoittaja saa maksuttoman rekisteriotteen rekisteriin tehdyistä merkinnöistä, kun kysymyksessä on yhteisömuotoisen yrityksen perustamisilmoitus tai tällaisen yrityksen yhtiösopimuksen, yhtiöjärjestyksen tai sääntöjen muutos. Ilmoittaja saa myös jäljennöksen sopimuksesta, yhtiöjärjestyksestä tai säännöistä. Käsittelymaksut Käsittelymaksu on sähköisestä osakeyhtiön hallituksen, prokuristien, edustamiseen oikeutettujen, tilintarkastajan ja toimitusjohtajan muutoksesta YTJ-järjestelmään 40 euroa/ asia. Jos ilmoitus tehdään paperilomakkeella, peritään lisäksi 45 euroa/ilmoitus. Avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön yhtiösopimuksen muuttamista koskevan muutosilmoituksen käsittelymaksu on 190 euroa. Yrityksen yhteystietojen muutos on maksuton. Käsittelymaksut kannattaa tarkistaa PRH:n sivuilta www.prh.fi > Kaupparekisteri > Hinnastot ja maksuohjeet tai kapparekisterin neuvonnasta, puh. 029 509 5900. Suomen- tai ruotsinkielisiä perustamisilmoituslomakkeita on osoitteessa www.ytj.fi. Käsittelymaksun maksamisesta tarkemmin ks. sivu 65. Liitteet Osakeyhtiön muutosilmoitus (toimitusjohtaja vaihtunut), s. 299. 78 Ilmoitukset ja luvat viranomaisille

4.4 Perustamisilmoitus Verohallinnolle Yritystoiminnan aloittamisesta on ilmoitettava Verohallinnolle. Uusi yritys ilmoittautuu samalla perustamisilmoituslomakkeella sekä Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) kaupparekisteriin että Verohallinnon rekistereihin. Verohallinnon rekistereitä ovat ennakkoperintärekisteri, työnantajarekisteri ja arvonlisäverovelvollisten rekisteri. Ilmoituksen perusteella yritys merkitään myös Verohallinnon asiakasrekisteriin. Perustamisilmoituslomakkeella alkava yritys voi ilmoittaa myös ensimmäisen tilikauden arvioidun liikevaihdon sekä arvion verotettavasta tulosta. Verohallinto laskee tilikauden ennakkoveron määrän ja lähettää ennakkoveron maksulomakkeet. Perustamisilmoituslomakkeet valitaan yritysmuodon mukaan seuraavasti: a Y1 on ns. yleinen perustamisilmoituslomake, jota käyttävät muun muassa osakeyhtiö ja osuuskunta a Y2 on avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön perustamisilmoituslomake a Y3 on yksityisen liikkeen- tai ammatinharjoittajan perustamisilmoitus lomake. Y-lomakkeita täyttöohjeineen voi tulostaa osoitteesta www.ytj.fi. Täytetyt ilmoituslomakkeet lähetetään liitteineen postitse osoitteeseen PRH Verohallinto, Yritystietojärjestelmä, PL 2000, 00231 Helsinki. Ilmoituksen voi jättää myös Patentti- ja rekisterihallituksen asiakaspalveluun (Arkadiankatu 6 A, Helsinki). Osakeyhtiön ja myös yksityisen elinkeinonharjoittajan perustamisilmoituksen voi tehdä sähköisesti verkkopalvelussa www.ytj.fi-sivuilla. Tunniste- ja perustiedot Yrityksen tunniste- ja perustietoina tulee ilmoittaa muun muassa yrityksen nimi siinä muodossa, jossa se halutaan merkittävän kaupparekisteriin, yrityksen yleiseen käyttöön tarkoitetut osoitetiedot, puhelin, faksi, sähköpostiosoite, toimiala ja päätoimiala sekä tilikausi. Myös avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön yhtiömiesten tiedot ovat ilmoitettavia perustietoja. Henkilöyhtiön liitteet Avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön tulee liittää perustamisilmoitukseen alkuperäinen yhtiösopimus. Perustamisilmoitukseen liitetään henkilötietolomake. Osakeyhtiön ja osuuskunnan liitteet Osakeyhtiö liittää ilmoitukseen alkuperäisen perustamissopimuksen ja jäljennöksen yhtiöjärjestyksestä sekä PRH:ta varten osakeyhtiön liitelomakkeen nro 1. Osuuskunnan on liitettävä ilmoitukseen alkuperäinen perustamissopimus ja jäljennös säännöistä sekä PRH:ta varten osuuskunnan liitelomake nro 2. Perustamisilmoitukseen liitetään henkilötietolomake. Y-tunnus Yritys saa Y-tunnuksen, kun yrityksen perustamisilmoitus kirjataan yritys- ja yhteisötietojärjestelmään. Tunnus on nähtävissä yrityshaussa yrityksen nimellä noin kahden työpäivän kuluttua ilmoituksen jättämisestä. Tunnusta on aina käytettävä asioitaessa Ilmoitukset ja luvat viranomaisille 79

Verohallinnossa ja kaupparekisterissä. Yrityksen tulee painattaa Y-tunnus yrityksen lasku-, tilaus- ja tarjouslomakkeisiin ja käyttää sitä tehtäessä sopimuksia ym. yritystä sitovia oikeustoimia. 4.4.1 Ennakkoperintärekisteriin hakeutuminen ja ennakkoverot Hakeutuminen ennakkoperintärekisteriin Ennakkoperintärekisteriin merkitsemisen tarkoitus on osoittaa, ettei suorituksen maksajan tarvitse tehdä maksamastaan työkorvauksesta tai käyttökorvauksesta ennakonpidätystä vaan rekisteriin merkitty toimija huolehtii ennakkoverojen maksamisesta itse. Jos sen sijaan on maksettu palkkaa, maksajan on aina toimitettava ennakonpidätys, vaikka saaja kuuluisikin ennakkoperintärekisteriin. Tällöin palkasta on maksettava myös työnantajan sairausvakuutusmaksu. Maksaja tilittää ennakonpidätyksen ja sairausvakuutusmaksun edelleen Verohallinnolle. Verohallinto merkitsee toimijat ennakkoperintärekisteriin heidän oman hakemuksensa perusteella. Ennakkoperintärekisteriin kuuluminen ei ole pakollista. Rekisteriin hakeudutaan yritystä perustettaessa perustamisilmoituksella ja myöhemmin muutosilmoituksella. Jos suorituksen saajaa ei ole merkitty ennakkoperintärekisteriin, maksajan on tehtävä ennakonpidätys myös työ- ja käyttökorvauksista. Työnantajan sairausvakuutusmaksua näistä korvauksista ei kuitenkaan tarvitse maksaa. Jos yritys hakeutuu ennakkoperintärekisteriin, merkitään toiminnan alkamispäivä, joka voi olla hakemuksen jättämispäivä tai toiminnan tuleva alkupäivä. Rekisteriin merkitään aikaisintaan ilmoituksen saapumispäivästä. Rekisteriin merkitään Ennakkoperintärekisteriin merkitään hakija, joka harjoittaa tai todennäköisesti ryhtyy harjoittamaan elinkeinotoimintaa, maataloutta tai muuta tulonhankkimistoimintaa muutoin kuin työsuhteessa. Ennakkoperintärekisteriin voivat hakeutua myös pelkkää tavarakauppaa harjoittavat toimijat. Rekisteriin ei merkitä Rekisteriin ei pääse, jos hakija on maksajaan nähden työ- tai virkasuhteessa. Rekisteriin voidaan jättää merkitsemättä tai siitä poistaa asiakas, joka laiminlyö olennaisesti veronmaksun, kirjanpitovelvollisuuden tai muut verotukseen liittyvät velvollisuutensa. Ennakkoperintärekisteriin ei merkitä myöskään yritystä, jonka johtavassa asemassa oleva toimihenkilö, esimerkiksi toimitusjohtaja tai hänen aiemmin johtamansa yritys on aikaisemmin olennaisesti laiminlyönyt verojen maksamisen, verotusta koskevan ilmoitusvelvollisuuden, kirjanpitovelvollisuuden tai muut verotukseen liittyvät velvollisuudet. Rekisterimerkinnän tarkistaminen Tiedon siitä, onko suorituksen saaja merkitty ennakkoperintärekisteriin, sekä tiedon merkinnän voimassaoloajasta voi tarkistaa internetistä Yritys- ja yhteisötietojärjestelmän 80 Ilmoitukset ja luvat viranomaisille

(YTJ) julkisesta tietopalvelusta osoitteesta www.ytj.fi tai puhelimitse Verohallinnon palvelunumerosta 029 497 030. Ennakkovero Perustamisilmoituslomakkeella alkava yritys voi ilmoittaa myös ensimmäisen tilikauden arvioidun liikevaihdon sekä arvion verotettavasta tulosta. Verohallinto laskee tilikauden ennakkoveron määrän ja lähettää ennakkoveron maksulomakkeet. Yksityinen elinkeinonharjoittaja, avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö voivat antaa arvion ensimmäisen tilikautensa liikevaihdosta ja verotettavasta tulosta Verohallinnolle perustamisilmoituksella. Jos arviota ei tässä vaiheessa osata antaa, voidaan ennakkoveroa hakea myöhemmin toiminnan jo käynnistyttyä sähköisesti Verkortti verkossa palvelussa (www.vero.fi/verokortti) tai lomakkeella Verokorttihakemus ja ennakkoverohakemus (5010), jonka saa osoitteesta vero.fi/lomakkeet. Avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön tulos verotetaan yhtiömiesten tulona. Ennakkovero määrätään yhtiömiehille ilmoitetun tulo-osuuden mukaan. Ennakkoveron määrään vaikuttavat myös yhtiömiehen muut tulot, minkä vuoksi jokaisen yhtiömiehen on haettava ennakkoveroa erikseen. Henkilöyhtiössä ennakkoverot määrätään yhtiömieskohtaisesti. Uuden osakeyhtiön tai osuuskunnan ensimmäisen tilikauden ennakkoveron määräämiseksi yhteisö arvioi verotettavan tuloksen ja ilmoittaa sen lomakkeella Yhteisön ennakkoveron hakemus/muutos (VEROH 5017). Arvio verotettavasta tulosta riittää. Lomakkeella mainittuja liitteitä ei tarvitse lähettää. Lomakkeella ei myöskään tarvitse arvioida tuottoja ja kuluja. Ks. sivu 287. Yrityksen liikevaihto ja tuotot kannattaa arvioida mahdollisimman realistisesti, jotta yrityksen ennakkoverojen määrä ei muodostu liian suureksi tai pieneksi. Jos ennakkovero on määrätty liian suureksi, on tärkeää pyytää Verohallintoa alentamaan ennakkoa sen sijaan, että jättäisi verot kokonaan maksamatta tai maksaisi vähemmän kuin on määrätty. Ilmoituksen perusteella Verohallinto laskee ennakkoveron yritykselle tai yhtiömiehille yhtiömuodosta riippuen ja lähettää yritykselle ennakkoverolipun ja tilillepanokortit ennakoiden maksamista varten. Koska avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön tulos verotetaan yhtiömiehillä, myös ennakkoverot määrätään suoraan heille. Ennakon muutoshakemus Verovuoden aikana ennakoiden määrää voidaan muuttaa: korottaa, alentaa tai kokonaan poistaa. Muutos ennakoihin voidaan tehdä joko verovelvollisen pyynnöstä tai Verohallinnon aloitteesta. Liikkeen- ja ammatinharjoittajan sekä henkilöyhtiön yhtiömiehen on haettava ennakkoveron korottamista tai alentamista hyvissä ajoin ennen kalenterivuoden päättymistä. Osakeyhtiön ja osuuskunnan on haettava ennakkoveron alentamista viimeistään neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Ennakon korottamista on haettava hyvissä ajoin, viimeistään kuukautta ennen osakeyhtiön tai osuuskunnan tilikauden päättymistä. Ilmoitukset ja luvat viranomaisille 81

Yritys voi myös tilikauden päättymisen jälkeen täydentää ennakkoverojaan maksamalla ennakon täydennysmaksua. Ennakon täydennysmaksun tilisiirtolomakkeita saa Verohallinnon toimipisteistä sekä Verohallinnon sivuilta. Jäännösveroille (niin sanotuille lisäveroille) ja palautuksille maksetaan korkoa. Lisätietoja Lisätietoja saa Verohallinnon toimipisteistä ja valtakunnallisista palvelunumeroista 029 497 004 (yksityiset elinkeinonharjoittajat sekä avoimet yhtiöt ja kommandiittiyhtiöt) ja 029 497 006 (osakeyhtiöt). Ennakkoveron hakemus-/muutoslomakkeita ja ennakon täydennysmaksun tilisiirtolomakkeita saa Verohallinnon verkkosivuilta osoitteesta www.vero.fi > Lomakkeet. 4.4.2 Ilmoittautuminen säännöllisesti palkkaa maksavaksi työnantajaksi Ketä ilmoitusvelvollisuus koskee? Työnantaja toimittaa työntekijän palkasta ennakonpidätyksen, maksaa palkan perusteella työnantajan sairausvakuutusmaksun ja tilittää maksut Verohallinnolle. Jos työnantaja maksaa säännöllisesti palkkoja, sen on ilmoittauduttava Verohallinnon työnantajarekisteriin säännölliseksi työnantajaksi. Työnantajarekisteriin on ilmoittauduttava, jos työnantaja maksaa palkkaa vakituisesti kahdelle tai useammalle palkansaajalle tai jos se maksaa palkkaa samanaikaisesti vähintään kuudelle palkansaajalle, vaikka heidän työsuhteensa ovat tilapäisiä ja tarkoitettu lyhytaikaisiksi (työsuhde ei kestä koko kalenterivuotta). Kun työnantaja on merkitty työnantajarekisteriin, Verohallinto lähettää työnantajalle ilmoituksen rekisteriin merkitsemisestä sekä verotiliviitenumeron ja kausiveroilmoituksen täyttöoppaan työnantajasuoritusten ilmoittamista ja maksamista varten. Rekisteriin ei merkitä Jos yrityksellä on palveluksessaan vain yksi vakituinen työntekijä tai 1 5 työntekijää, joiden työsuhde ei kestä koko kalenterivuotta, yritys on niin sanottu satunnaisesti palkkoja maksava työnantaja. Tällaisen yrityksen ei tarvitse ilmoittautua työnantajarekisteriin. Verohallinto ei lähetä yritykselle maksuohjeita, joten yritys maksaa ennakonpidätykset ja työnantajan sairausvakuutusmaksun oma-aloitteisesti OmaVeropalvelun kautta. Satunnaisena työnantajana toimivan yrityksen on annettava palkanmaksua koskeva kausiveroilmoitus ja maksettava työnantajasuoritukset silloin, kun se on maksanut palkkoja. Maksamiseen tarvittavan verotiliviitteen yritys saa OmaVero- tai Palkka.fi -palvelusta tai ottamalla yhteyttä OmaVero-palvelun neuvontanumeroon 029 497 060. Myös satunnaisesti palkkoja maksava työnantaja voi kuitenkin halutessaan ilmoittautua työnantajarekisteriin. Ilmoitus työnantajarekisteriin Ilmoitus Verohallinnon työnantajarekisteriin tehdään samalla perustamisilmoituslomakkeella, jolla annetaan tiedot myös ennakkoverolippua varten, hakeudutaan ennakkoperintärekisteriin ja ilmoittaudutaan arvonlisäverovelvolliseksi. 82 Ilmoitukset ja luvat viranomaisille

Perustamisilmoituksella ilmoitetaan palkanmaksun alkamispäivä. Tieto työnantajarekisteriin merkitsemisestä on yritys- ja yhteisötietolain mukaan julkinen tieto ja nähtävissä YTJ-yrityshaussa (www.ytj.fi). Jos yritys hakeutuu työnantajarekisteriin myöhemmin kuin yrityksen perustamisen yhteydessä ja yrityksellä on jo käytössään Y-tunnus, ilmoitus on tehtävä muutosilmoituslomakkeella. Työnantajan tunnus Kun yrityksen perustamisilmoitus kirjataan yritys- ja yhteisötietojärjestelmään, työnantaja saa Y-tunnuksen. Työnantajan tulee käyttää saamaansa Y-tunnusta verokortti- ja pidätystodistusmerkintöjä tehdessään, työnantajasuorituksia maksaessaan sekä muissa työnantajasuoritusten valvontaa varten antamissaan ilmoituksissa. Lisätietoja Tarkempia tietoja rekisteröidyksi työnantajaksi ilmoittautumisesta saa internetistä osoitteesta www.vero.fi sekä Verohallinnon toimipisteistä ja palvelunumerosta 029 497 012. 4.4.3 Arvonlisäverovelvolliseksi ilmoittautuminen tai hakeutuminen Kuka on arvonlisäverovelvollinen? Jokainen, joka harjoittaa liiketoiminnan muodossa tavaroiden tai palvelujen myyntiä, vuokrausta tai niihin rinnastettavaa toimintaa on arvonlisäverovelvollinen. Yritysmuodolla ei ole merkitystä. Palvelun myyntiä on esimerkiksi tarjoilu-, konsultointi- ja kuljetuspalvelu. Vähäinen, enintään 10 000 euron liikevaihto 12 kuukauden pituiselta tilikaudelta on jätetty arvonlisäverotuksen ulkopuolelle. Jos tilikausi on lyhempi tai pidempi kuin 12 kuukautta, liikevaihto muunnetaan vastaamaan 12 kuukauden liikevaihtoa. Muuntaminen tapahtuu kertomalla liikevaihto luvulla 12 ja jakamalla se tilikauden kuukausien lukumäärällä. Kuukausiksi lasketaan täydet kalenterikuukaudet. Yritys voi hakeutua arvonlisäverovelvolliseksi oman ilmoituksensa perusteella, vaikka tilikauden liikevaihto olisi alle 10 000 euroa. Lisää arvonlisäverotuksesta ks. luku 6. Ilmoittautuminen arvonlisäverovelvolliseksi Arvonlisäverollista toimintaa harjoittavan yrityksen on ilmoittauduttava arvonlisäverovelvollisten rekisteriin ennen toiminnan aloittamista. Rekisteriin voi ilmoittautua jo siitä alkaen, kun arvonlisäverollista toimintaa varten aletaan tehdä hankintoja. Ilmoitus on syytä antaa myös silloin, kun yrittäjä ei ole varma, onko hän arvonlisäverovelvollinen. Tällöin ilmoituksessa mainitaan syyt, joiden perusteella yrittäjä pitää verovelvollisuuttaan tulkinnanvaraisena. Ilmoitus tehdään samalla perustamisilmoituslomakkeella, jolla annetaan tiedot kaupparekisteriin merkitsemistä ja ennakkoveron määräämistä varten, hakeudutaan ennakkoperintärekisteriin ja ilmoittaudutaan työnantajaksi. Ilmoitukset ja luvat viranomaisille 83

Perustamisilmoituslomake valitaan yritysmuodon mukaan seuraavasti: a Y1 on muun muassa osakeyhtiön, osuuskunnan ja muun yhteisön perustamisilmoituslomake a Y2 on avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön perustamisilmoituslomake a Y3 on yksityisen liikkeen- tai ammatinharjoittajan perustamisilmoituslomake. Jos yritys hakeutuu arvonlisäverovelvollisten rekisteriin myöhemmin kuin yrityksen perustamisen yhteydessä ja yrityksellä on jo käytössään Y-tunnus, ilmoitus on tehtävä muutosilmoituksella. Valittava muutosilmoituslomake määräytyy tällöin yritysmuodon mukaan seuraavasti: a Y4 on osakeyhtiön, osuuskunnan ja muun yhteisön muutosilmoituslomake a Y5 on avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön muutosilmoituslomake a Y6 on yksityisen liikkeen- ja ammatinharjoittajan muutosilmoituslomake. Verohallinto merkitsee yrityksen arvonlisäverovelvollisten rekisteriin, jos se katsoo tämän harjoittaman toiminnan verolliseksi tai nollaverokannan alaiseksi toiminnaksi. Yritykselle lähetetään verotiliviite ja maksuohje, jossa on mainittu Verohallinnon tilinumerot, joille veron voi maksaa. Yritys merkitään rekisteriin yleensä siitä päivästä lukien, josta verollinen liiketoiminta alkaa. Rekisteröinnin yhteydessä annetaan yritys- ja yhteisötunnus (Y-tunnus), jos yrityksellä ei ole sitä ennestään. Hakeutuminen verovelvolliseksi Elinkeinonharjoittaja, jonka myynti jää alle verovelvollisuuden alarajan (10 000 euroa tilikaudessa), voi halutessaan hakeutua verovelvolliseksi. Verovelvolliseksi voivat hakeutua myös ulkomaalaiset elinkeinonharjoittajat sekä verottoman toimintansa osalta yleishyödylliset yhteisöt, uskonnolliset yhdyskunnat ja vaikeavammaiset yrittäjät. Verovelvolliseksi hakeutunut elinkeinonharjoittaja voi vähentää tuotantopanosostoihinsa sisältyneen veron. Hakeutuminen kannattaa silloin, kun myynti tapahtuu verovelvollisille, jotka voivat vähentää elinkeinonharjoittajalta ostamiinsa hyödykkeisiin sisältyneen veron. Arvonlisäverovelvolliseksi hakeutuva yritys merkitään yleensä arvonlisäverovelvolliseksi ilmoituksen saapumispäivästä alkaen. Lisätietoja Lisätietoja arvonlisäverovelvolliseksi ilmoittautumisesta ja arvonlisäverotuksesta saa osoitteesta www.vero.fi > Yritys- ja yhteisöasiakkaat > Tietoa verotuksesta > Arvonlisäverotus sekä Verohallinnon toimipisteistä. Arvonlisäverotuksen palvelunumerosta 029 497 008 saa tietoa arvonlisäverotusta koskevista asioista sekä ohjausta lomakkeiden täyttämiseen. Ilmoituslomakkeita voi tulostaa osoitteesta www.ytj.fi. 84 Ilmoitukset ja luvat viranomaisille

4.5 Elinkeinotoiminnan aloittamiseen liittyvistä luvista ja ilmoituksista Elinkeinovapauden periaatteen mukaan Suomessa saa harjoittaa laillista ja hyvän tavan mukaista elinkeinoa luonnollinen henkilö, jolla on asuinpaikka Euroopan talousalueella, suomalainen yhteisö ja säätiö sekä Suomessa sivuliikkeen rekisteröinyt ulkomainen yhteisö ja säätiö, joka on perustettu jonkin ETA-alueeseen kuuluvan valtion lainsäädännön mukaan ja jolla on sääntömääräinen kotipaikka, keskushallinto tai päätoimipaikka jossakin ETA-alueeseen kuuluvassa valtiossa. Näiden niin sanottujen vapaiden elinkeinojen harjoittamiseen ei tarvita viranomaisen lupaa. 4.5.1 Elinkeinolupa, ilmoitus tai rekisteröinti Elinkeinot, jotka vaativat luvan Joissakin tapauksissa elinkeinon harjoittamisen oikeutta on rajoitettu. Elinkeinolaissa luetellaan joukko elinkeinoja, joiden harjoittamiseen tarvitaan viranomaisen lupa. Nämä elinkeinot löytyvät elinkeinon harjoittamisen oikeudesta annetusta laista (27.9.1919/122). Luvanvaraisista elinkeinoista on omat erilliset lakinsa ja asetuksensa, joissa säädetään muun muassa, miltä viranomaiselta toimilupa on haettava. Lupa tulee pääsääntöisesti hankkia ennen toiminnan aloittamista ja sen myöntämisestä on tehtävä ilmoitus kaupparekisteriin. Usein elinkeinoluvan myöntää se aluehallintovirasto, jonka alueella elinkeinoa aiotaan harjoittaa. Aluehallintoviraston luvan vaatimia elinkeinoja ovat muun muassa alkoholijuomien anniskelu ja vähittäismyynti. Myös ympärivuorokautisten yksityisten sosiaalipalvelujen sekä terveydenhuollon palvelujen tuottaminen yhden kunnan alueella vaatii aluehallintoviraston luvan. Jos palvelun tuottaja toimii kahden tai useamman aluehallintoviraston alueella, luvan myöntää Valvira. Luvat perintätoimen harjoittamiseen myöntää Etelä-Suomen aluehallintovirasto koko maahan. Lisäksi elinkeinona harjoitettavasta perimistoiminnasta on tehtävä rekisteri-ilmoitus tietosuojavaltuutetun toimistoon. Ammattimainen henkilöiden kuljettaminen tiellä henkilöautolla maksua vastaan edellyttää ELY-keskuksen taksilupaa. Taksiluvan haltijan on lisäksi toimitettava ELYkeskukselle ilmoitus liikenteen aloittamisesta. Joukkoliikenneluvat ja joukkoliikenteen yhteisöluvat sekä luvat tavaraliikenteen harjoittamiseen kotimaassa että EU:n talousalueella myöntää Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus keskitetysti koko maahan. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi myöntää luvat muun muassa autokouluille sekä ajopiirturien, nopeudenrajoittimien ja taksamittarien asennusliikkeille ja korjaamoille sekä kuorma- ja linja-autojen ja niiden perävaunujen jarrujärjestelmien korjaajille. Lisäksi Trafi myöntää luvat lentotoimintaan, lentoyhtiön perustamiseen, kaupalliseen ilmakuljetukseen, lennonvarmistuspalveluiden tarjoamiseen sekä ilma-alusten huoltoon, suunnitteluun ja tuotantoon liittyvään toimintaan. Elinkeinot, jotka vaativat erillisen ilmoituksen tai rekisteröinnin Vaikka elinkeinon harjoittaminen ei olisikaan luvanvaraista, se saattaa olla erillisen ilmoituksen edellyttävää toimintaa. Ilmoituksen aluehallintovirastoon vaativat muun muas sa asunto- ja kiinteistönvälitystoiminnan harjoittaminen. Ilmoitukset ja luvat viranomaisille 85

Valmismatkaliikkeiden on ilmoittauduttava Kilpailu- ja kuluttajaviraston matkatoimistorekisteriin. Tietyissä tapauksissa matkanjärjestäjältä vaaditaan myös vakuus. Myyntitoiminta maantien varrella sekä kausiluonteisen myyntitoiminnan kylttien pystyttäminen vaatii ELY-keskuksen luvan. Sähköasennustyöt ja sähkölaitekorjaustoiminta sekä kylmälaite- ja sammutuslaitteistoliikkeet vaativat ilmoituksen Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesille. Lupa- ja ilmoitusasiat kannattaa selvittää hyvissä ajoin ennen toiminnan aloittamista asianomaiselta viranomaiselta. Yritystoiminnan ilmoitukset, luvat ja rekisteröinnit on koottu sivuille www.yrityssuomi.fi > Luvat. 4.5.2 Alkoholijuomiin ja tupakkaan liittyvä lupamenettely Alkoholin anniskeluluvat Alkoholijuomien anniskelua saa harjoittaa se, jolle on myönnetty anniskelulupa. Anniskelulupa voidaan myöntää yksityiselle henkilölle, yhtiölle tai yhteisölle, jonka yhtiöjärjestykseen, yhtiösopimukseen tai muuhun vastaavaan asiakirjaan merkittynä toimialana on ravitsemisliikkeen harjoittaminen tai monialatoiminta. Anniskeluluvan myöntää kirjallisesta hakemuksesta anniskelupaikan (esimerkiksi ravintola, baari, pubi) sijaintipaikkakunnan aluehallintovirasto. Liikennevälineessä tapahtuvaan anniskeluun luvan myöntää luvanhakijan kotipaikan aluehallintovirasto, tai jos luvanhakijalla ei ole Suomessa kotipaikkaa, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira. Anniskelulupa myönnetään toistaiseksi, määräajaksi tai tilapäisesti ja anniskelulupa on anniskelupaikka- ja elinkeinonharjoittajakohtainen. Hakemuksen käsittelyyn on varattava aikaa noin 1 2 kuukautta. Anniskelu ilman lupaa tai edelliselle yrittäjälle myönnetyllä luvalla on lainvastaista. Anniskeluluvat luokitellaan alkoholijuomien lajivalikoiman mukaan enintään 4.7 til.% alkoholia sisältäviin käymisteitse valmistettuihin alkoholijuomiin, mietoihin enintään 22 til.% sisältäviin alkoholijuomiin sekä kaikkiin alkoholijuomiin (c-, b- ja a- oikeudet). Anniskelulupa myönnetään täysi-ikäiselle hakijalle, joka ei ole konkurssissa, ja jonka toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu, sekä jolla on alkoholijuomien anniskeluun vaadittava luotettavuus samoin kuin tarvittavat taloudelliset ja ammatilliset edellytykset. Tämä koskee myös sitä, joka omistuksen, sopimuksen tai muun järjestelyn perusteella käyttää määräämisvaltaa hakijan puolesta. Lupa oikeuttaa anniskelemaan säännönmukaisesti kello 9.00 1.30 välisenä aikana. Aluehallintovirasto voi erillisestä jatkoaikahakemuksesta myöntää anniskelupaikalle oikeuden anniskella kello 2.30:een tai 3.30:een, mikäli anniskelupaikan jatkoajan myöntämiselle tarkemmin säädetyt edellytykset täyttyvät. Lupa voidaan myöntää tiettyjen edellytysten perusteella myös anniskelun aloittamiseksi aikaisintaan kello viideksi. Anniskelupaikkaa ja anniskelualuetta koskevat vaatimukset Anniskelupaikan tulee soveltua ravitsemisliikekäyttöön. Anniskeluluvanhakijan tulee tehdä ilmoitus elintarvikehuoneistosta kunnan elintarvikeviranomaiselle. 86 Ilmoitukset ja luvat viranomaisille

Alkoholijuomia saa anniskella ainoastaan lupaviranomaisen hyväksymällä anniskelualueella, jossa valvonta voidaan järjestää tehokkaasti. Anniskelupaikan tulee olla hakijan yksinomaisessa hallinnassa, eikä anniskelupaikassa voi toimia omaan lukuunsa muita liikkeenharjoittajia. Anniskelualue tulee rajata tai merkitä niin, että raja on asiakkaiden selvästi havaittavissa, jollei anniskelualuetta voida muuten selvästi todeta. Vastaava hoitaja Anniskelupaikassa tulee toiminnan laatu ja laajuus huomioon ottaen olla riittävästi henkilökuntaa järjestyksen ylläpitämiseksi ja tilan valvomiseksi. Anniskelupaikassa on oltava ammattitaitovaatimukset täyttävät vastaava hoitaja ja tarpeellinen määrä sijaisia, joiden ammattipätevyydestä tulee esittää tiedot anniskelulupahakemuksen yhteydessä. Vastaavan hoitajan ja hänen sijaistensa tulee olla tehtävään sopivia ja heillä tulee olla koulutuksen tai kokemuksen kautta hankittu riittävä ammattitaito. Tämä on tarpeen, koska vastaava hoitaja on anniskelupaikassa luvanhaltijan ohella vastuussa alkoholilain säännösten noudattamisesta. Koulutuksen kautta hankittu riittävä ammattitaito edellyttää vähintään yhden vuoden päätoimista ravitsemisalan koulutusta, johon sisältyy anniskelun opetusta ja käytännön harjoittelua. Kokemuksen kautta hankittu riittävä ammattitaito edellyttää vähintään kahden vuoden päätoimista työskentelyä alkoholijuomien anniskelussa, minkä lisäksi henkilön on suoritettava hyväksyttävästi ravitsemisalan oppilaitoksen järjestämä näyttökoe osoittaakseen hallitsevansa alkoholijuomien anniskelua koskevat säännökset. Oppilaitoksen harkinnan mukaan koe voidaan järjestää muullakin kuin suomen tai ruotsin kielellä. Näyttökokeeseen voi osallistua ilman edeltäviä opintoja ja kokeen järjestänyt oppilaitos on velvollinen antamaan kokeen hyväksytysti suorittaneelle todistuksen alkoholijuomien anniskelua koskevien säännösten hallinnasta. Anniskelupaikassa, jossa anniskellaan yksinomaan käymisteitse valmistettuja enintään 4,7 tilavuusprosenttia etyylialkoholia sisältäviä juomia, riittävä ammattitaito voidaan todeta pelkällä näyttökokeen hyväksytyllä suorittamisella, josta ravitsemisalan oppilaitos antaa todistuksen. Alkoholijuomien anniskelutoiminta voidaan aloittaa sen jälkeen, kun anniskeluluvan myöntävä lupaviranomainen on myöntänyt anniskeluluvan ja ilmoittanut hyväksyneensä anniskelupaikan. Anniskelulupaa tulee hakea hyvissä ajoin; uusien anniskelulupien normaali käsittelyaika aluehallintovirastossa on noin kuukausi. Perusteilla olevat yhtiöt Anniskelulupaa ei voida myöntää perusteilla olevan osakeyhtiön tai osuuskunnan nimiin, koska pääomayhtiöistä tulee oikeussubjekteja vasta kaupparekisteriin merkitsemisen jälkeen. Ennen osakeyhtiön tai osuuskunnan merkitsemistä kaupparekisteriin, haettu anniskelulupa voidaan myöntää esimerkiksi yksityishenkilön nimiin. Pääomayhtiön kaupparekisteriin merkitsemisen jälkeen anniskelulupa-asia tulee saattaa lupaviranomaisen käsiteltäväksi omistajanmuutosasiana. Perustettu avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö voivat hakea anniskelulupaa omiin nimiinsä sen jälkeen, kun yhtiötä koskeva perustamisilmoitus on jätetty kaupparekisteriin. Ilmoitukset ja luvat viranomaisille 87

Alkoholin vähittäismyyntilupa Luvan enintään 4,7 %:sten käymisteitse valmistettujen alkoholijuomien vähittäismyyntiin myöntää hakemuksesta myyntipaikan (esimerkiksi elintarvikeliike tai -kioski) sijaintikunnan aluehallintovirasto. Elintarvikeliike voi tällöin myydä enintään 4,7 %:sta keskiolutta, siideriä, käymisteitse valmistettuja long drinkkejä ja erittäin mietoja viinejä. Edellytyksenä luvan myöntämiselle on, että hakijalla on vähittäismyyntitoimintaan tarvittavat edellytykset ja luotettavuus ja että liikehuoneistosta on tehty ilmoitus elintarvikehuoneistoksi. Alkoholin valmistus- ja tukkumyyntilupa Luvan alkoholijuoman ja väkiviinan valmistamiseen, väkiviinan maahantuontiin, alkoholijuoman, väkiviinan ja alkoholivalmisteen tukkumyyntiin sekä käyttöön myöntää Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira. Alkoholin maahantuonti Alkoholijuomien maahantuonti kaupalliseen tarkoitukseen on sallittua vain, jos maahantuojalla on alkoholin käyttötarkoitukseen alkoholilain mukainen lupa, esimerkiksi alkoholijuomien anniskelu-, vähittäismyynti-, käyttö- tai tukkumyyntilupa. Anniskelu- tai vähittäismyyntiluvan haltija saa tuoda maahan omaa anniskelu- tai vähittäismyyntitoimintaa varten niitä alkoholijuomia, joita hänellä on oikeus anniskella tai myydä. Ennen maahantuonnin aloittamista luvanhaltijan on tehtävä Valviralle ilmoitus toimimisestaan maahantuojana. Valvira lähettää ilmoittajalle vastauskirjeen, joka on maahantuonnin yhteydessä esitettävä tullille. Hakemuslomakkeet ja lisätiedot Tietoa alkoholiin liittyvistä luvista ja lupien hakemuslomakkeita saa Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastosta Valvirasta ja aluehallintovirastoista sekä sivuilta www.valvira.fi ja www.avi.fi. Valvonta ja ohjaus Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviralle kuuluu myös aluehallintovirastojen lupahallinnon ja valvonnan ohjaus ja kehittäminen, alkoholihallinnon tieto- ja viestintäpalvelujen tuottaminen sekä alkoholijuomien vähittäismyynnin ja anniskelun sekä mainonnan ja myynninedistämisen valvonta koko maassa. Tupakkatuotteiden vähittäismyynti Tupakkatuotteiden ja nikotiininesteiden vähittäismyynti on luvanvaraista. Vähittäismyyntiluvan myöntää tupakkatuotteiden myyntipaikan sijaintikunta. Jos sijaintikuntaa ei voida osoittaa, kuten esimerkiksi liikennevälineessä tapahtuvan myynnin kohdalla, lupaa haetaan elinkeinonharjoittajan kotikunnalta. Lupa on myyntipaikka- ja luvanhaltijakohtainen. Hakijaa ja vähittäismyyntipaikkaa koskevien tietojen lisäksi myyntilupahakemukseen tulee liittää 88 Ilmoitukset ja luvat viranomaisille

a selvitys myynnin valvontajärjestelyistä a omavalvontasuunnitelma a selvitys myyntipaikassa sijaitsevien myyntipisteiden lukumäärästä ja sijainnista sekä a selvitys tupakkatuotteiden ja tupakointivälineiden sijoittelusta myyntipisteessä. Kunta voi myöntää vähittäismyyntiluvan, jos hakija on täysi-ikäinen ja esittää hyväksyttävän tupakkatuotteiden myyntiä koskevan omavalvontasuunnitelman, eikä luvan myöntämiselle ole tupakkalain 44 :stä johtuvaa estettä. Myyntilupa on pidettävä asiakkaiden nähtävillä myyntipisteessä. Kunta perii maksun sekä vähittäismyyntiluvasta että vuosittaisesta myynnin valvonnasta. Kunta voi peruuttaa tupakkatuotteiden vähittäismyyntiluvan tietyin tupakkalaissa määritellyin perustein. Kunnan on ilmoitettava Valviralle vähittäismyyntiluvan myöntämisestä, peruuttamisesta, myyntirikkomuksista ja myynnin lopettamisesta. Valvira ylläpitää tupakkatuotteiden ja nikotiininesteiden vähittäismyyntiluparekisteriä. Neuvontaa ja opastusta saa kuntien tupakkalakia valvovilta viranomaisilta ja Sosiaalija terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valvira) sivuilta www.valvira.fi. Kuntien valvontayksiköiden yhteystiedot ovat Valviran sivuilla. Yritys-Suomi.fi:n sivuilla on tupakkatuotteiden ja nikotiininesteiden vähittäismyyntilupahakemuslomake täyttöohjeineen ja vähittäismyynnin omavalvontaopas sekä omavalvontasuunnitelman malli. Myyntilupahakemuksen voi tehdä sähköisesti tai tulostetulla lomakkeella. 4.5.3 Elintarvikehuoneistojen valvonta Mitä elintarvikehuoneistolla tarkoitetaan? Elintarvikehuoneistolla tarkoitetaan mitä tahansa rakennusta tai huoneistoa tai niiden osaa tai muuta ulko- tai sisätilaa, jossa myytäväksi tai muuten luovutettavaksi tarkoitettuja elintarvikkeita valmistetaan, säilytetään, kuljetetaan, pidetään kaupan, tarjoillaan tai muutoin käsitellään, ei kuitenkaan alkutuotantopaikkaa. Elintarvikehuoneistoja ovat esimerkiksi ravintolat, päivittäistavaramyymälät, kioskit, teurastamot ja meijerit. 4.5.3.1 Ilmoitus elintarvikehuoneistosta Elintarvikealan toimijan on tehtävä kirjallinen ilmoitus elintarvikehuoneistosta sijaintikunnan valvontaviranomaiselle viimeistään neljä viikkoa ennen toiminnan aloittamista tai olennaista muuttamista. Elintarvikehuoneiston ilmoituksesta on käytävä ilmi: 1. elintarvikealan toimijan nimi, kotikunta ja yhteystiedot 2. toimijan yritys- ja yhteisötunnus tai sen puuttuessa henkilötunnus 3. elintarvikehuoneiston nimi ja käyntiosoite 4. harjoitettava toiminta ja sen arvioitu laajuus 5. toiminnan arvioitu aloittamisajankohta 6. tieto omavalvontasuunnitelmasta. Ilmoitukset ja luvat viranomaisille 89

Valvontaviranomainen voi pyytää myös muita ilmoituksen käsittelemiseksi tarpeellisia selvityksiä. Ilmoituksen käsittelystä peritään maksu. Ilmoituksen tekijälle lähetetään todistus, joka osoittaa, että elintarvikehuoneisto kuuluu suunnitelmallisen elintarvikevalvonnan piiriin. Omavalvontasuunnitelma Elintarvikehuoneistoilla on oltava riskien hallitsemiseksi riittävä omavalvontasuunnitelma. Ilmoitettava elintarvikehuoneisto voi toimittaa omavalvontasuunnitelman viranomaiselle ennen alkutarkastusta, mutta toimittaminen ei ole pakollista. Omavalvontasuunnitelman riittävyys arvioidaan laitoksen hyväksymisen tai elintarvikehuoneistoon tehtävän ensimmäisen tarkastuskäynnin, ns. alkutarkastuksen yhteydessä. Tällöin valvontaviranomainen tarkastaa omavalvontasuunnitelman ja sen toimivuuden. Milloin ilmoitusta ei tarvitse tehdä? Ilmoitusta valvontaviranomaiselle ei tarvitse tehdä silloin, kun toimintaan liittyvät riskit ovat elintarviketurvallisuuden kannalta vähäisiä sekä 1. elintarvikealan toiminta tapahtuu samassa huoneistossa kuin toimijan harjoittama muu elinkeinotoiminta (esimerkiksi kampaamoiden kahvitarjoilu, karamellien myynti lahjatavarakaupassa) 2. toimija on yksityinen henkilö (yksityisten henkilöiden kotonaan valmistamien elintarvikkeiden myynti (esimerkiksi henkilö leipoo satunnaisesti ja myy leivonnaisia torilla, pop-up-ravintolatoiminta) tai 3. toimintaa ei voida pitää elinkeinon harjoittamisena (esimerkiksi koulujen myyjäiset, harrastekerhojen elintarvikkeiden myynti) 4.5.3.2 Oiva-valvontatietojen julkaiseminen Oiva on elintarvikevalvonnan tarkastustietojen julkistamisjärjestelmä, jota koordinoi Elintarviketurvallisuusvirasto Evira. Oivassa kuntien elintarvikevalvojat arvioivat yrityksien elintarviketurvallisuutta tarkastuskäynnein. Käynnit ovat valvontasuunnitelman mukaisia maksullisia tarkastuksia ja ne tehdään pääsääntöisesti ennalta ilmoittamatta. Oiva-raportti on tarkastuksista saatava asiakirja, joka kertoo tarkastuksen aikana tehdyistä havainnoista, kuten yrityksen hygieenisestä tasosta ja tuotteiden turvallisuudesta. Yritys saa tarkastuksesta myös erillisen tarkastuspöytäkirjan, jossa kuvataan tarkastuksella tehdyt havainnot tarkemmin. Tarkastetun yrityksen Oiva-raportti on sijoitettava yrityksen sisäänkäynnin läheisyyteen. Tarkastustulokset julkaistaan hymynaamoin myös sivuilla www.oivahymy.fi. Eviran määräyksen mukaan yritysten tulee myös linkittää Oiva-raportit verkkosivuilleen, jos yritys markkinoi tai myy siellä elintarvikkeita. Julkistamisvelvollisuuden piirissä ovat vuodesta 2014 olleet kaikki ruokakaupat ja kioskit, ravintolat, kahvilat, grillit, pikaruokapaikat, pubit, ruokalat ja suurkeittiöt. Vuodesta 2017 alkaen Oiva-raporttien julkistaminen laajeni kaikkiin elintarvikehuoneistoihin eli makeistehtaisiin, leipomoihin, myllyihin, teurastamoihin ja lihaa, kalaa, maitoa tai munia käsitteleviin laitoksiin. 90 Ilmoitukset ja luvat viranomaisille

Valvontatietojen julkistamisella pyritään lisäämään valvonnan läpinäkyvyyttä ja antamaan kuluttajille tietoa valintojensa tueksi. Tavoitteena on myös lisätä tarkastusten vaikuttavuutta. Kuntien elintarvikevalvonnan yhteystiedot ovat Eviran sivuilla www.evira.fi > Elintarvikkeet > Palautetta elintarvikkeista. 4.5.3.3 Elintarvikehuoneiston hyväksyminen laitokseksi Hyväksymismenettelyn piirissä ovat eläimistä saatavia elintarvikkeita ennen vähittäismyyntiä käsittelevät laitokset. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira hyväksyy teurastamot ja riistan käsittelylaitokset sekä niiden yhteydessä olevat laitokset, mukaan lukien liikkuvat laitokset. Aluehallintovirasto hyväksyy poroteurastamot ja niiden yhteydessä olevat laitokset sekä liikkuvat laitokset. Hyväksymistä koskevasta hakemuksesta, joka on toimitettava liitteineen valvontaviranomaiselle kahtena kappaleena, on käytävä ilmi: 1) elintarvikealan toimijan nimi, kotikunta ja yhteystiedot 2) toimijan yritys- ja yhteisötunnus tai sen puuttuessa henkilötunnus 3) laitoksen nimi ja käyntiosoite 4) harjoitettava toiminta ja sen arvioitu laajuus 5) selvitys mahdollisesta tilojen käytön erityisjärjestelyistä elintarvikehygienian varmistamiseksi 6) selvitys mahdollisista, vedenhankinnasta, viemäröinnistä, jätehuollosta ja sivutuotteiden käsittelystä 7) kuvaus tuotanto-, varasto-, siivous- ja kuljetustilojen sekä henkilöstön sosiaalitilojen pintamateriaaleista 8) toiminnan arvioitu aloittamisajankohta. Hakemukseen on liitettävä: 1) laitoksen asema-, pohja- ja LVI-piirustukset, joista ilmenee laitoksen tuotantotilat, tilojen käyttötarkoitus sekä laitteiden ja kalusteiden sijoittelu. Laitoksen pohjapiirustuksista on käytävä ilmi: a) raaka-aineiden, valmistusaineiden ja valmiiden elintarvikkeiden, pakkaustarvikkeiden, sivutuotteiden ja jätteiden kuljetusreitit b) henkilökunnan, mukaan lukien kunnossapito-, kuljetus- ja siivoustyöntekijät, kulkureitit c) vesipisteiden sekä pesu- ja desinfioimispaikkojen ja lattiakaivojen sijoittelu d) jäähdytettyjen tilojen lämpötilat. 2) tieto rakennusvalvontaviranomaisen hyväksymän pääpiirustuksen mukaisesta tilan käyttötarkoituksesta ja mahdollisesti vireillä olevista luvista 3) omavalvontasuunnitelma. Valvontaviranomainen voi pyytää hakijalta muita hakemuksen käsittelemiseksi tarpeellisia selvityksiä ja asiakirjoja. Ennen hyväksymistä valvontaviranomainen tekee toimitiloissa tarkistuksia. Ilmoitukset ja luvat viranomaisille 91

4.5.3.4 Ilmoitus alkutuotantopaikasta Alkutuotantopaikasta ja siellä harjoitettavasta toiminnasta tulee ilmoittaa kunnan valvontaviranomaiselle. Ilmoitus uudesta toiminnasta on tehtävä hyvissä ajoin ennen toiminnan aloittamista. Mitä on elintarvikkeiden alkutuotanto? Alkutuotannolla tarkoitetaan alkutuotannon tuotteiden tuotantoa, kasvatusta ja viljelyä, myös sadonkorjuuta, lypsämistä ja kaikkia eläintuotannon vaiheita ennen teurastusta. Se sisältää myös metsästyksen, kalastuksen ja luonnonvaraisten tuotteiden keräämisen. Alkutuotantoa ovat esimerkiksi maidon- ja munantuotanto, lihakarjan kasvatus, kalastus ja kalanviljely, kasvisten ja hedelmien sekä viljan ja sienten viljely, hunajantuotanto, luonnonvaraisten marjojen ja sienten keräily sekä metsästys. Alkutuotantoon sisältyy myös tuotteiden kuljetus, varastointi ja käsittely tuotantopaikalla niin, että tuotteiden luonne ei merkittävästi muutu, sekä elävien eläinten kuljetus ja muiden alkutuotannon tuotteiden, kuin maidon, kuljetus seuraavaan elintarvikeketjun käsittelypaikkaan. Alkutuotantoilmoitusta ei tarvitse tehdä metsästyksestä, luonnonvaraisen riistan luovutuksesta suoraan kuluttajalle eikä luonnonvaraisten kasvien ja sienien poimimisesta, vaikka tarkoituksena olisi näiden tuotteiden myyminen kulutukseen. Alkutuotannoksi katsotaan myös vähäinen alkutuotannon tuotteiden myynti suoraan kuluttajalle. Alkutuotantopaikan ilmoituksesta on käytävä ilmi: 1) toimijan nimi ja osoite sekä muut tarvittavat yhteystiedot 2) toimijan yritys- ja yhteisötunnus, tilatunnus tai asiakastunnus taikka näiden puuttuessa henkilötunnus 3) alkutuotantopaikan osoite ja tarvittaessa nimi 4) tieto toiminnan luonteesta ja laajuudesta. Valvontaviranomainen voi pyytää toimijalta muita tarpeellisia selvityksiä. Toimijan on huolehdittava, että alkutuotantopaikka, siellä tapahtuva toiminta ja tuotetut elintarvikkeet täyttävät lainsäädännön vaatimukset eikä elintarvikkeiden turvallisuus vaarannu. Alkutuotannon toimijalla on oltava kirjallinen kuvaus omavalvonnastaan. Lisätietoja saa elintarvikehuoneiston ja alkutuotantopaikan sijaintipaikkakunnan elintarvikevalvontaviranomaisilta. Ks. myös www.evira.fi. 4.5.4 Terveydensuojelulain mukainen ilmoitus Mitä toimintaa koskee? Toiminnanharjoittajan on terveydensuojelulain perusteella tehtävä hyvissä ajoin ennen toiminnan aloittamista kirjallinen ilmoitus kunnan terveydensuojeluviranomaiselle seuraavien tilojen käyttöönotosta tai toimintojen aloittamisesta: a työtila, jonka käytöstä voi aiheutua terveyshaittaa, tai terveydellisiltä vaikutuksiltaan siihen rinnastettavan toiminnan sijoittamisesta asuinrakennukseen tai 92 Ilmoitukset ja luvat viranomaisille

alueelle, jossa on asuinhuoneistoja (esimerkiksi kone- ja autokorjaamot, pesulat sekä pajat ja vastaavat, maalaamot) a julkiset huvi-, kokoontumis- tai majoitushuoneistot a yleiseen käyttöön tarkoitetut saunat, uimahallit, uimarannat taikka uimalat tai kylpylät a eläinten pitoon tarkoitetut rakennukset tai aitaukset asemakaava-alueelle sekä a sellaiset muut huoneistot tai laitokset, joiden hygieenisille olosuhteille on sen käyttäjämäärä tai toiminnan luonne huomioon ottaen asetettava erityisiä velvoitteita. Tällaisia ovat koulut ja oppilaitokset päivä-, lasten- ja vanhainkodit tai muut vastaavat parturit, kampaamot ja kauneushoitolat ja muut huoneistot, joissa harjoitetaan ihonkäsittelyä tai hoitoa, myös solarium- ja tatuointitilat yleiset kuntosalit ja muut liikuntatilat hautausmaat ja hautapaikat muut vastaavat laitokset tai huoneistot, joissa harjoitetusta toiminnasta saattaa aiheutua käyttäjälle terveyshaittaa. Myös talousvettä toimittavan laitoksen on haettava toimintansa hyväksymistä. Ilmoitusta ei tarvitse tehdä, jos toiminta edellyttää ympäristönsuojelulain mukaista ympäristölupaa. Valvova viranomainen Ilmoitus annetaan kunnan terveydensuojeluviranomaiselle. Se voi olla terveyslautakunta, ympäristölautakunta tai ympäristökeskus. Terveydensuojeluviranomainen tarkastaa ilmoituksen ja tekee siitä päätöksen. Terveydensuojeluviranomainen voi päätöksessään toiminnanharjoittajaa kuultuaan antaa terveyshaittojen ehkäisemiseksi tarpeellisia määräyksiä tai, jos terveyshaittaa ei voida muutoin estää, kieltää toiminnan harjoittamisen kyseisessä paikassa. Koska tehtävä? Kirjallinen ilmoitus on tehtävä viimeistään 30 vuorokautta ennen toiminnan aloittamista. Lisätietoja saa kuntien terveydensuojeluviranomaisilta. Ks. www.kunnat.net. 4.5.5 Hygieniapassi Hygieniaosaaminen on lakisääteinen velvoite elintarvikealalla. Osaaminen osoitetaan Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran mallin mukaisella osaamistodistuksella, eli niin kutsutulla hygieniapassilla. Osaamistodistuksen voi saada suorittamalla hyväksytysti Eviran laatiman erityisen osaamistestin, tai esittämällä todistuksen sellaisesta tutkinnosta tai koulutuksesta, johon vastaavat tiedot katsotaan sisältyvän. Työntekijä tarvitsee hygieniapassin, jos hän työssään käsittelee pakkaamattomia helposti pilaantuvia elintarvikkeita kuten esimerkiksi maitoa, lihaa ja kalaa. Ilmoitukset ja luvat viranomaisille 93

Muun muassa kahvilat, ravintolat, suurkeittiöt, pikaruokaravintolat, elintarvikemyymälät ja myös monet elintarvikkeita valmistavat tehtaat ovat sellaisia työpaikkoja, joissa työntekijällä tulee olla hygieniapassi. Elintarvikealan yrittäjä vastaa kustannuksellaan siitä, että työntekijöillä on tarvittava hygieniaosaaminen. Tämä on osa yrityksen omavalvontaa. Hygieniapassi tulee hankkia viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työn aloittamisesta. Tähän lasketaan taannehtivasti myös työntekijän aiemmat elintarvikealan työt, joissa hygieniapassia edellytettiin. Osaamistesti suoritetaan kirjallisesti suomen tai ruotsin kielellä. Evira voi antaa osaamistestaajalle hakemuksesta luvan osaamistestin järjestämiseen myös muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä. Evira hyväksyy osaamistestaajat ja valvoo näiden toimintaa. Kuntien elintarvikevalvontaviranomaiset valvovat hygieniaosaamisen velvoitteen toteutumista elintarvikealan yrityksissä. Lisätietoja hygieniaosaamisesta saa Eviran sivuilta www.evira.fi > Elintarvikkeet > Hygieniaosaaminen. Sivuilla on luettelo osaamistestaajista. Kysymyksiä voi lähettää sähköpostilla osoitteeseen hygieniapassi@evira.fi. Tietoa saa myös kunnan elintarvikevalvonnasta. Hygieniaosaamisen palvelupuhelin 029 530 0402 (tiistaisin klo 9 12). Pakkaamattoman helposti pilaantuvan elintarvikkeen käsittely Työntekijältä, joka työskentelee elintarvikehuoneistossa ja käsittelee pakkaamattomia helposti pilaantuvia elintarvikkeita, voidaan hygieniapassin lisäksi vaatia terveydentilan selvitys ja suojavaatetus. Joissakin tapauksissa ei vaadita osaamistodistusta, mutta vaaditaan terveydentilan selvitys ja suojavaatetus. Eviran verkkosivuilla on Pakkaamattoman helposti pilaantuvan elintarvikkeen käsittely elintarvikehuoneistossa -taulukko, josta vaatimukset selviävät. 4.6 Rakennustyön ennakkoilmoitus Rakennustyönä pidetään maan alla tai päällä taikka vedessä tapahtuvaa rakennuksen tai muun rakennelman uudis- ja korjausrakentamista ja kunnossapitoa sekä niihin liittyvää asennustyötä, purkamista, maa- ja vesirakentamista sekä rakentamista koskevaa suunnittelua. Työmaakohtainen ilmoitus Rakennustyön alkamisesta on ilmoitettava rakennustyön ennakkoilmoituslomakkeella aluehallintovirastolle, jos työ kestää kauemmin kuin kuukauden, ja jolla itsenäiset työnsuorittajat mukaan lukien työskentelee vähintään 10 työntekijää sekä jolla työn määräksi arvioidaan yli 500 henkilötyöpäivää. Yhteisellä rakennustyömaalla päätoteuttaja (pääurakoitsija tai vastaava) tekee alkavasta työmaasta yhden yhteisen alkamisilmoituksen. Sen tulee sisältää tiedot myös ilmoituksenantohetkellä tiedossa olevista sivu- ja aliurakoitsijoista arvioituine työvoimatietoineen. Päätoteuttajan on annettava ennakkoilmoitus tiedoksi myös rakennuttajalle. 94 Ilmoitukset ja luvat viranomaisille

Työnantajakohtaisia alkamisilmoituksia ei tarvitse tehdä, jos päätoteuttajan ilmoitus sisältää tiedot kaikista työmaalla toimivista ilmoitusvelvollisista työnantajista. Jokaisen työnantajan ja itsenäisen yrittäjän, joka on ilmoitusvelvollinen, tulee varmistaa tietojensa sisältyminen päätoteuttajan ilmoitukseen. Ilmoitus on annettava hyvissä ajoin ennen työn alkamista tai milloin se ei ole mahdollista, viimeistään viikon kuluessa työn alkamisesta. Ilmoitus on pantava selvästi näkyville myös rakennustyömaalla. Lisätietoja Tarkempia tietoja rakennustyön ennakkoilmoituksen tekemisestä saa aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen henkilöiltä. Lisätietoja rakennustyön ennakkoilmoituksen tekemisestä ja ennakkoilmoituslomake ovat osoitteessa www.tyosuojelu.fi > Asiointi > Rakennustyön ennakkoilmoitus. Ilmoitus toimitetaan siihen aluehallintovirastoon, jonka alueella työmaa sijaitsee. Liite Rakennustyön ennakkoilmoitus, s. 304. 4.7 Liikehuoneiston vuokrasopimus Toimet ennen vuokrasopimuksen tekemistä Ennen vuokrasopimuksen tekemistä on syytä varmistaa kunnan rakennusvalvonnasta, että vuokrattavaa toimitilaa saadaan käyttää suunniteltuun yritystoimintaan. Vuokrasopimukseen voidaan myös ottaa toimitilan hyväksymistä koskeva varaus, jos rakennusvalvonnasta ei ehditä saada varmistusta käyttötarkoituksesta. Vuokralaisen ja vuokranantajan on hyvä tehdä vuokrattavassa huoneistossa alkukatselmus, jossa kirjataan ylös huoneiston puutteet ja viat. Näin kummallakin sopimuspuolella jää samanlainen näkemys huoneiston kunnosta ja vuokralainen välttyy huoneistossa jo olevien virheiden korvaamisesta vuokrasuhteen päätyttyä. Myös välitöntä korjaamista vaativat kohteet ja korjausten aikataulu on syytä kirjata ylös. Jos vuokralainen itse haluaa tehdä korjaus- ja muutostöitä, sovitaan myös niistä, sillä remontit sekä korjaus- ja muutostyöt edellyttävät kiinteistön omistajan lupaa. Katselmusmuistio päivätään ja allekirjoitetaan ja kumpikin osapuoli saa oman kappaleensa, jonka säilyttää vuokrasuhteen ajan loppukatselmukseen saakka. Vuokrasopimuksen muoto Vuokrasopimus ja sen muutos on tehtävä kirjallisesti, jos toinen osapuoli sitä vaatii. Suullinenkin sopimus on pätevä, mutta jollei vuokrasopimusta ole tehty kirjallisesti, sopimuksen katsotaan olevan voimassa toistaiseksi. Määräaikainen vuokrasopimus on näin ollen aina tehtävä kirjallisesti. Suositeltavaa on, että kaikki vuokrasopimukset tehtäisiin aina kirjallisena. Ilmoitukset ja luvat viranomaisille 95

Vuokrasopimuksen kesto Vuokrasopimus voi olla määräaikainen tai voimassa toistaiseksi. Vuokrasopimus on toistaiseksi voimassa oleva, jollei muuta ole sovittu tai sovita. Määräaikainen vuokrasopimus päättyy sen voimassaoloajan umpeuduttua ilman erillisiä toimenpiteitä. Toistaiseksi voimassa oleva liikehuoneiston vuokrasopimus päättyy säännönmukaisesti jommankumman osapuolen irtisanomisen johdosta. Määräaikainen tai toistaiseksi voimassa olevaksi tehty liike huoneiston vuokrasopimus voi päättyä myös sopimuksen purkamiseen esimerkiksi silloin, kun jompikumpi osapuoli rikkoo sopimusvelvoitteensa laissa mainitulla tavalla. Tavallista on tehdä 5 10 vuoden määräaikainen liikehuoneiston vuokrasopimus, jolloin sopimusta ei voida irtisanoa vuokrakauden aikana. Toistaiseksi voimassaolevissa sopimuksissa on myös tavallista sopia ensimmäisestä mahdollisesta irtisanomispäivästä. On muistettava, että määräaikainen vuokrasopimus sitoo myös vuokralaista siten, että vuokranmaksuvelvollisuus on olemassa koko vuokrakauden. Vuokralainen voi päästä vuokrakauden aikana irti vuokrasopimuksesta vain vuokrasopimuksen siirtämisellä yrityskaupan yhteydessä, ellei tällaista siirtoa ole kielletty sopimuksessa, tai sopimalla sopimuksen päättymisestä vuokranantajan kanssa. Liikehuoneiston luovuttaminen toisen käyttöön Vuokralainen saa ilman vuokranantajan lupaa luovuttaa enintään puolet huoneistosta alivuokrauksena tai muutoin toisen käytettäväksi, mikäli siitä ei aiheudu vuokranantajalle huomattavaa haittaa tai häiriötä tai sitä ole erikseen kielletty sopimuksessa. Huoneiston luovuttanut vuokralainen vastaa kuitenkin vuokranantajalle vuokralaiselle kuuluvista velvollisuuksista sekä alivuokralaisen mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta. Vuokran määräytyminen Vuokra määräytyy sen mukaan, mitä siitä on sovittu. Kun käytetään indeksiehtoa, vuokrasopimukseen merkitään, mihin indeksiin vuokra sidotaan, perusindeksin julkaisukuukausi ja -vuosi sekä sopimuksen tekohetkellä tiedossa oleva pisteluku ja tarkistusajankohta. Vuokra on mahdollista sitoa esimerkiksi elinkustannusindeksiin tai kiinteistöjen ylläpidon kustannusindeksiin. Vuokra on mahdollista jakaa siten, että vuokralaiselta peritään erikseen pääoma- ja ylläpitovuokraa, jolloin kumpikin on mahdollista sitoa erilaiseen tarkistusmekanismiin. Kustannusindeksien pistelukuja julkaisee Tilastokeskus. Kiinteistöjen ylläpidon kustannusindeksi julkaistaan neljä kertaa vuodessa. Julkistamiskuukaudet vuonna 2017 ovat helmikuu, kesäkuu, syyskuu ja marraskuu. Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksin pistelukutiedot voi kysyä puhelinnumeroista 029 551 3331 ja 029 551 3612 sekä sähköpostilla rakennus.indeksit@tilastokeskus.fi. Kiinteistöjen ylläpidon kustannusindeksistä on lisätietoja Tilastokeskuksen sivuilla www.stat.fi/til/kyki. Elinkustannusindeksi julkistetaan tilastointikuukautta seuraavan kuukauden 14. päivä. Jos päivä on lauantai tai sunnuntai, indeksi julkistetaan lähimpänä arkipäivänä. Tammikuun indeksi julkaistaan helmikuun 19. tai lähimpänä arkipäivänä. Elinkustannusindeksin pistelukuja voi tiedustella myös sähköpostitse kuluttajahintaindeksi@tilastokeskus.fi. Tiedot ovat sivuilla www.stat.fi. Pistelukuja voi tiedustella myös puhelimitse numeroista 029 551 2640 ja 029 551 3559. 96 Ilmoitukset ja luvat viranomaisille

Vuokran maksaminen Rahana suoritettava vuokra on maksettava viimeistään toisena päivänä vuokranmaksukauden alusta lukien, jollei maksuajasta ole toisin sovittu. Vuokranmaksukautena pidetään kuukautta tai muuta ajanjaksoa, jolta vuokra osapuolten sopimuksen mukaan on maksettava. Muuna kuin rahana suoritettavan vuokran maksamisesta on sovittava erikseen. Suorituksen katsotaan tapahtuneen sinä päivänä, jonka posti tai pankki on merkinnyt maksupäiväksi maksajalle annettavaan tositteeseen. Vuokrasopimusta teh täessä voidaan sopia vuokran perimisestä ennakolta yhdeltä tai useammalta vuokranmaksukuukaudelta. Vuokranmaksun viivästyessä vuokranantajalla on aina oikeus periä viivästyskorkoa eräpäivästä lukien. Liikehuoneiston vuokrauksessa viivästyskoron määrästä voidaan sopia vapaasti. Vuokrasopimuksen irtisanominen Toistaiseksi voimassa oleva vuokrasopimus päättyy irtisanomisajan kuluttua, jollei muuta sovita. Vuokrasopimuksen irtisanomisaika lasketaan sen kalenterikuukauden viimeisestä päivästä, jonka aikana irtisanominen on suoritettu, jollei toisin sovita. Jos irtisanomisajasta ei ole toisin sovittu, irtisanomisaika on kolme kuukautta vuokranantajan irtisanoessa vuokrasopimuksen ja yksi kuukausi vuokralaisen irtisanoessa vuokrasopimuksen. Liikehuoneistojen vuokrasopimuksissa on yleensä sovittu laista poikkeavasta irtisanomisajasta. Samoin on varsin tavallista, että ensimmäistä mahdollista irtisanomispäivää on siirretty siten, että irtisanominen on mahdollista vasta, kun sopimus on kestänyt vuoden tai jopa pidemmän ajan. Muuttopäivä on vuokrasopimuksen päättymisen jälkeinen arkipäivä. Vuokrasopimuksen sisältö Vuokrasopimuksessa tulee mainita a vuokranantajan nimi, henkilötunnus tai Y-tunnus, osoite, puhelin ja pankkiyhteystiedot a vuokralaisen nimi, henkilötunnus tai Y-tunnus, osoite ja puhelin a vuokrattava huoneisto: huoneiston numero, osoite, pinta-ala ja käyttötarkoitus (sopimukseen voidaan liittää pohjapiirustus) a vuokra-aika: määräaikainen (määräajan pituus) tai toistaiseksi voimassaoleva; alkamisaika, irtisanomisaika ja ensimmäinen irtisanomispäivä a vuokra ja muut maksut: vuokran määrä, maksupäivä ja maksuyhteystiedot sekä viivästyskorko, vuokralaisen maksettavat vesi-, sähkö-, ynnä muut maksut; kenelle ja milloin ne maksetaan a vuokran korottaminen: vuokra sidotaan indeksiin (esimerkiksi elinkustannusindeksi), muu korotusperuste a mahdollinen vuokraennakko yhdeltä tai useammalta vuokranmaksukuukaudelta a vakuus ja sen arvo (esimerkiksi pankkitalletus) a tilojen hallintaoikeuden siirtymispäivä, jos vuokralainen ei saa tiloja välittömästi Ilmoitukset ja luvat viranomaisille 97

hallintaansa a mahdollinen rajoitus purkuoikeuteen, jos hallinnanluovutus viivästyy (samalla sovittava sopimussakosta) a muut ehdot, esimerkiksi vuokrattujen tilojen hoitaminen tiloihin tehtävät muutokset tai muu remontointi vuokrasopimuksen päättymiseen liittyvät toimenpiteet yhteisten tilojen käyttö a paikka ja päiväys a vuokralaisen allekirjoitus a vuokranantajan allekirjoitus a liiteluettelo. Sisäänmuuttotarkastus Liikehuoneiston kunto on syytä tarkistaa yhdessä vuokranantajan kanssa ennen sisäänmuuttoa huoneistoon, silloin kun se on mahdollista. Apuna voi käyttää Kiinteistöalan Kustannus Oy:n "Liikehuoneiston kunto- ja kunnossapitolomaketta", jolle voi kirjata havaitut viat ja puutteet. Näin huoneiston kunnosta on kummallakin osapuolella samanlainen käsitys eikä siitä aiheudu erimielisyyttä huoneistosta poismuutettaessa. Valmiit lomakkeet Vuokrasopimuksen tekemistä helpottavat valmiit vuokrasopimuslomakkeet. Samalla varmistetaan, että sopimuksessa tulevat huomioiduiksi kaikki välttämättömät asiat. Valmiita lomakkeita voi täydentää tarvittaessa liitteillä. Kirjan liitteenä on mallitäytetty Kiinteistöalan Kustannus Oy:n kustantama liikehuoneiston vuokrasopimuslomake. Paperilomakkeita voi ostaa Kiinteistöalan Kustannus Oy:n verkkokaupasta (www.kiinkust.fi) tai tilaamalla sähköpostitse kirjamyynti@kiinkust.fi tai puhelimitse numerosta 075 757 8591. Sähköisinä Kiinteistöalan Kustannus Oy:n lomakkeet ovat osoitteessa www.sopimuslomake.net/lomakkeet. Palvelussa lomakkeet voi täyttää, maksaa, tallentaa ja tulostaa. Liitteet Liikehuoneiston vuokrasopimus, s. 306. Liikehuoneiston kunto- ja kunnossapitolomake, s. 311. Liikehuoneiston vuokrasopimuksen liite, s. 314. 98 Ilmoitukset ja luvat viranomaisille

4.8 Ulkomaalaisluvat Se, mitä lupia Suomeen muuttava, itsenäistä ammattia tai elinkeinoa aloittava henkilö tarvitsee, riippuu siitä, tuleeko hän toisesta EU-maasta tai EU-maahan rinnastettavasta maasta vai EU:n ulkopuolelta. EU:n ulkopuolelta tulevalle myös perustettavan yrityksen yritysmuodolla on merkitystä. Ks. taulukko Patentti- ja rekisterihallituksen ulkomaalaisluvat, sivut 100 101 ja Ulkomaalaisten maahantuloon liittyvät rekisteröinnit ja luvat, s. 102. Lisätietoja osakeyhtiön ulkomaalaisluvista saa sivuilta www.prh.fi > Kaupparekisteri > Osakeyhtiö > Perustaminen > Luvat ulkomailla asuville. Ilmoitukset ja luvat viranomaisille 99

4.8.1 Patentti- ja rekisterihallituksen ulkomaalaisluvat YRITYSMUOTO ASEMA YRITYKSESSÄ LUVAN TARVE Yksityinen elinkeinonharjoittaja Yksityinen elinkeinonharjoittaja Asuinpaikka oltava ETA-alueella, muutoin tarvitaan PRH:n lupa. Prokuristi Asuinpaikalla/kotipaikalla ei merkitystä eli PRH:n lupaa ei tarvita. Avoin yhtiö Yhtiömies Vähintään yhden yhtiömiehen asuinpaikka/kotipaikka oltava ETA-alueella, muutoin tarvitaan PRH:n lupa kaikille yhtiömiehille, jotka eivät ole ETA-alueelta. Toimitusjohtaja Asuinpaikalla/kotipaikalla ei merkitystä eli PRH:n lupaa ei tarvita. Prokuristi Asuinpaikalla/kotipaikalla ei merkitystä eli PRH:n lupaa ei tarvita. Kommandiittiyhtiö Vastuunalainen yhtiömies Vähintään yhdellä vastuunalaisella yhtiömiehellä oltava asuinpaikka/kotipaikka ETA-alueella, muutoin tarvitaan PRH:n lupa kaikille vastuunalaisille yhtiömiehille, jotka eivät ole ETA-alueelta. Äänetön yhtiömies Asuinpaikalla/kotipaikalla ei merkitystä eli PRH:n lupaa ei tarvita. Toimitusjohtaja Asuinpaikalla/kotipaikalla ei merkitystä eli PRH:n lupaa ei tarvita. Prokuristi Asuinpaikalla/kotipaikalla ei merkitystä eli PRH:n lupaa ei tarvita. Osakeyhtiö Perustajaosakkeenmerkitsijä Asuinpaikalla/kotipaikalla ei merkitystä eli PRH:n lupaa ei tarvita. Osakkeenmerkitsijä ja osakkeenomistaja Asuinpaikalla/kotipaikalla ei merkitystä eli PRH:n lupaa ei tarvita. Hallituksen jäsen Vähintään yhdellä hallituksen jäsenellä oltava asuinpaikka ETA-alueella, muutoin tarvitaan PRH:n lupa kaikille hallituksen jäsenille, jotka eivät ole ETA-alueelta. Hallituksen varajäsen Vähintään yhdellä hallituksen varajäsenellä oltava asuinpaikka ETA-alueella, muutoin tarvitaan PRH:n lupa kaikille hallituksen varajäsenille, jotka eivät ole ETA-alueelta. Toimitusjohtaja Asuinpaikka oltava ETA-alueella, muutoin tarvitaan PRH:n lupa. Toimitusjohtajan sijainen Asuinpaikka oltava ETA-alueella, muutoin tarvitaan PRH:n lupa. Hallintoneuvoston jäsen Vähintään yhdellä hallintoneuvoston jäsenellä oltava asuinpaikka ETA-alueella, muu toin tarvitaan PRH:n lupa kaikille hallintoneuvoston jäsenille, jotka eivät ole ETA-alueelta. Hallintoneuvoston varajäsen Vähintään yhdellä hallintoneuvoston varajäsenellä oltava asuinpaikka ETA-alueella, muutoin tarvitaan PRH:n lupa kaikille hallintoneuvoston varajäseniille, jotka eivät ole ETA-alueelta. Prokuristi Asuinpaikalla/kotipaikalla ei merkitystä eli PRH:n lupaa ei tarvita. 100 Ilmoitukset ja luvat viranomaisille

YRITYSMUOTO ASEMA YRITYKSESSÄ LUVAN TARVE Osuuskunta Osuuskunnan perustaja (jäsen) Asuinpaikalla/kotipaikalla ei merkitystä eli PRH:n lupaa ei tarvita. Hallituksen jäsen Vähintään yhdellä hallituksen jäsenellä oltava asuinpaikka ETA-alueella, muutoin tarvitaan PRH:n lupa kaikille hallituksen jäsenille, jotka eivät ole ETA-alueelta. Hallituksen varajäsen Vähintään yhdellä hallituksen varajäsenellä oltava asuinpaikka ETA-alueella, muutoin tarvitaan PRH:n lupa kaikille hallituksen varajäsenille, jotka eivät ole ETA-alueelta. Toimitusjohtaja Asuinpaikka oltava ETA-alueella, muutoin tarvitaan PRH:n lupa. Toimitusjohtajan sijainen Asuinpaikka oltava ETA-alueella, muutoin tarvitaan PRH:n lupa. Hallintoneuvoston jäsen Vähintään yhdellä hallintoneuvoston jäsenellä oltava asuinpaikka ETA-alueella, muutoin tarvitaan PRH:n lupa kaikille hallintoneuvoston jäsenille, jotka eivät ole ETA-alueelta. Hallintoneuvoston varajäsen Vähintään yhdellä hallintoneuvoston varajäsenellä on oltava asuinpaikka ETA-alueellta, muutoin tarvitaan PRH:n lupa kaikille hallintoneuvoston varajäsenille, jotka eivät ole ETA-alueelta. Prokuristi Asuinpaikalla ei merkitystä eli PRH:n lupaa ei tarvita. Sivuliike ETA-alueen ulkopuolelta oleva yhteisö tai säätiö tarvitsee PRH:n luvan, kun perustaa sivuliikkeen Suomeen. Ilmoitukset ja luvat viranomaisille 101

4.8.2 Ulkomaalaisten maahantuloon liittyvät rekisteröinnit ja luvat Ketä koskee? Minne tehdään? Koska tehtävä? Oleskelun rekisteröinti* Pohjoismaiden kansalaiset Asuinpaikkakunnan maistraattiin Kun henkilö muuttanut vakinaisesti Suomeen (yleensä yli 6 kk:n oleskelu). Ilmoittaminen maahanmuutosta tehtävä viimeistään viikon kuluttua muuttopäivästä. Oleskeluoikeuden rekisteröinti EU-maiden kansalaiset ja heihin rinnastettavat Sveitsin ja Liechtensteinin kansalaiset Hakemus tehdään Enter Finland palvelussa (www.enterfinland.fi) tai tekemällä paperihakemus ja jättämällä se Maahanmuuttoviraston palvelupisteeseen. Lomakkeen voi tulostaa Maahanmuuttoviraston sivuilta (www.migri.fi). Jos oleskelu kestää yli kolme kuukautta. Rekistreöintihakemus on tehtävä viimeistään kolmen kuukauden kuluessa maahantulopäivästä. Elinkeinonharjoittajan oleskelulupa EU-maiden ja niihin rinnastettavien maiden ulkopuolelta tulevat** Lupaa haetaan Enter Finland -palvelussa tai tekemällä paperinen hakemus ja jättämällä se edustustoon ulkomailla. Jos henkilö on jo Suomessa, jätetään hakemus Maahanmuuttoviraston palvelupisteeseen. Hakemus tehtävä ennen kuin henkilö saapuu Suomeen (yleensä). Työntekijän oleskelulupa EU-maiden ja niihin rinnastettavien maiden ulkopuolelta tulevat** Lupaa haetaan Enter Finland -palvelussa tai tekemällä paperinen hakemus ja jättämällä se edustustoon ulkomailla. Jos henkilö on jo Suomessa, jätetään hakemus Maahanmuuttoviraston palvelupisteeseen. Hakemus tehtävä ennen kuin henkilö saapuu Suomeen (yleensä). * Myös Suomeen muuttaneiden EU-kansalaisten tai heihin rinnastettavien sekä EU:n ulkopuolelta tulevien on käytävä ilmoittautumassa maistraatissa väestörekisteriin ja heille rekisteröidään kotikunta Suomessa, jos hänellä on tarkoitus jäädä tänne vakinaisesti asumaan vähintään vuodeksi. EU-kansalaisella oltava mukana poliisin antama Unionin kansalaisen oleskeluoikeuden rekisteröintitodistus. EU:n ulkopuolelta tulevat henkilöt voivat rekisteröityä maistraattiin, kun heille on myönnetty oleskelulupa vähintään vuodeksi. Heillä tulee olla mukana oleskelulupa. ** EU-maihin rinnastettavia maita ovat Islanti, Liechtenstein, Norja ja Sveitsi. 102 Ilmoitukset ja luvat viranomaisille

5 IMMATERIAALISET OIKEUDET Immateriaalisia eli aineettomia oikeuksia (Intellectual Property Rights = IPR) ovat patentti, hyödyllisyysmallisuoja, tavaramerkki ja malli. Ne ovat yksinoikeuteen perustuvia teollisoikeuksia, joita ainoastaan oikeuden haltija tai joku häneltä luvan, esimerkiksi lisenssin, saanut voi käyttää toiminnassaan. Immateriaalisiin oikeuksiin kuuluvat myös toiminimi ja verkkotunnus. Toiminimi ks. sivu 59. 5.1 Patenttisuoja Mikä patentti on? Patentti on keksijälle hakemuksesta myönnetty määrätyn ajan kestävä yksinoikeus keksinnön ammattimaiseen hyödyntämiseen. Ammattimaisella hyödyntämisellä tarkoitetaan muun muassa patentoidun tuotteen valmistamista ja maahantuontia, patentoidun menetelmän käyttämistä tai käyttöluvan eli lisenssin myymistä. Patentti myönnetään vain keksintöön, joka on uusi, joka eroaa olennaisesti aikaisemmin tunnetusta, ja joka on teollisesti käyttökelpoinen. Keksintö voi olla uusi tuote, laite tai menetelmä tai tällaisen käyttö. Keksintöä ei pidä julkistaa ennen patentin hakemista. Mitä voidaan patentoida? Patentti voidaan myöntää teollisesti käyttökelpoiseen keksintöön. Patentoitavalta keksinnöltä edellytetään 1. Absoluuttista uutuutta a Keksinnön on oltava uusi verrattuna siihen, mikä on tullut tunnetuksi ennen patentinhakemispäivää. 2. Riittävää keksinnöllisyyttä a Keksinnön on olennaisesti erottava aikaisemmin tunnetusta. 3. Teollista käyttökelpoisuutta a Tällä tarkoitetaan keksinnön teknistä luonnetta, toisinnettavuutta ja teknistä tehoa. Keksinnön uutuuden tutkiminen tietokannoista Ennen patenttihakemuksen tekemistä Patentti- ja rekisterihallitukseen (PRH) kannattaa tutkia tai tutkituttaa keksinnön uutuus. Ennakkotutkimuksia voi tehdä internetissä esimerkiksi maksuttomassa Espacenettietokannassa. Suomalaisten patenttien ja hyödyllisyysmallien tunniste- ja voimassa- Immateriaaliset oikeudet 103

olotietoja on PatInfo-patenttirekisterissä. FI-EP-tietokanta sisältää perustiedot ja käännösjulkaisut Suomessa voimassa olevista eurooppapatenteista. Espacenet-tietokanta sisältää patenttijulkaisuja maailmanlaajuisesti. Linkit tietokantoihin ovat PRH:n sivuilla www.prh.fi > Patentit > Palvelut ja tietokannat > Maksuttomat tietokannat. PRH:n neuvonnasta voi tilata maksullisia tekniikkaan ja patentointiin liittyviä tutkimuspalveluja. Patentin hakumenettely Suomea koskevan patentin myöntää Patentti- ja rekisterihallitus tai Euroopan patenttivirasto (EPO). PRH:sta ja internetistä osoitteesta www.prh.fi on saatavissa valmiita lomakkeita hakemuksen tekemistä varten. Patenttihakemuksen voi tehdä myös sähköisesti PRH:n sivuilla. Patenttihakemuksen voi tehdä myös englanniksi ja pyytää englantia päätöskieleksi. Patenttia voi hakea keksijä itse tai se, jolle hän on siirtänyt oikeutensa. Perustellusta syystä hakija voi pyytää patenttihakemukselle nopeutettua käsittelyä. Patentinhaun vähimmäiskustannukset vuonna 2017 ovat paperimuodossa tehdystä hakemuksesta 900 euroa (hakemusmaksu 450 euroa + julkaisumaksu 450 euroa) ja sähköisessä muodossa tehdystä hakemuksesta 700 euroa (hakemusmaksu 350 euroa + julkaisumaksu 350 euroa). Lisämaksu jokaisesta kymmenen ylittävästä patenttivaatimuksesta on 40 euroa. Patentin vuosimaksut, vuodet 1 3, yhteensä 200 euroa. Sen jälkeen vuosikohtainen maksu, esimerkiksi 10. vuoden maksu on 360 euroa ja 20. vuoden maksu on 900 euroa. Hakijaa voi edustaa kuka tahansa, mutta PRH suosittelee kuitenkin käyttämään auktorisoitua patenttiasiamiestä. Patenttiasiamiehen nimikettä käyttävän on Suomessa rekisteröidyttävä Patentti- ja rekisterihallituksen pitämään teollisoikeusasiamiesrekisteriin. Lisätietoja patenttiasiamiehistä on sivuilla www.prh.fi > Patentit > Patentoinnin ABC > Patenttiasiamiehet. Euroopan patenttivirastossa hakijaa edustavan asiamiehen täytyy olla rekisteröity Euroopan patenttiviraston eurooppapatenttiasiamiehistä pitämään rekisteriin. Sinne pääsemiseksi asiamiehen on suoritettava eurooppa-asiamiestutkinto. Patenttiasiamiehen palkkiot Suomessa ovat yleensä 3 000 5 000 euroa/hakemus. Ulkomaiden patentoimiskustannuksissa puolestaan ratkaisevat maakohtaisten virastojen hakemismaksut, käännöskustannukset ja mahdollinen ulkomaisen asiamiehen tarve. Useimmiten on hyvä ottaa ensin avuksi kotimainen patenttiasiamies, jolla on kontaktit eri maihin ja joka osaa antaa neuvoja eri maiden patenttijärjestelmistä. Luettelo Suomessa auktorisoiduista asiamiehistä on sivuilla www.prh.fi > Teollisoikeus asiamieslautakunta > Asiamiesrekisteri. PRH:n neuvontapalvelut patentti- ja hyödyllisyysmalliasioissa PRH:n asiakasneuvojat ja neuvontainsinöörit neuvovat patentin ja hyödyllisyysmallin hakuun liittyvissä asioissa kuten a minkälaiset keksinnöt ovat patentoitavissa tai suojattavissa hyödyllisyysmallilla a mitä hakemukseen tarvitaan a miten hakemuksen käsittely tapahtuu PRH:ssa 104 Immateriaaliset oikeudet

a miten patentoidaan ulkomailla a mikä on patentti- ja hyödyllisyysmallilain, -asetuksen tai -määräysten sisältö. Neuvontainsinöörin tavoittaa parhaiten sähköpostilla neuvonta.patentti@prh.fi. Tapaamisesta neuvontainsinöörin kanssa kannattaa sopia etukäteen. Patentin voimassaoloaika Suomessa patentti voidaan pitää voimassa 20 vuotta hakemuksen tekemispäivästä lukien. Lääkeaineisiin ja kasvinsuojeluaineisiin voi saada korkeintaan viiden vuoden pidennyksen suoja-aikaan. Patentti pidetään voimassa maksamalla säädetyt vuosimaksut. Patentin saaminen kestää keskimäärin 2 3 vuotta. Patentin haku ulkomailla Patenttia voidaan hakea erikseen kussakin maassa, johon patentti halutaan saada. Patenttia voidaan hakea myös Euroopan patenttivirastosta EPC-patenttijärjestelmän mukaisena hakemuksena, jolloin on mahdollista saada patentti jopa 38 Euroopan maahan. Myös eurooppapatenttihakemuksen voi panna vireille PRH:n kautta. Patenttihakemus ulkomaille voidaan tehdä myös PCT-patenttijärjestelmän mukaisena kansainvälisenä patenttihakemuksena. Järjestelmä perustuu kansainväliseen sopimukseen (Patent Cooperation Treaty), johon on liittynyt 151 maata. PCT-hakemus voidaan panna vireille joko PRH:n kautta tai suoraan WIPO:ssa (World Intellectual Property Organization) Genevessä tai Euroopan patenttivirastossa (EPO). Kansainvälisen PCT-hakemuksen hakemisvaiheen maksu noin 3 200 euroa. Jos patenttia haetaan ulkomailla, hakijan on syytä kääntyä patenttiasiamiehen puoleen, sillä useimmissa maissa vaaditaan asiamiehen käyttöä. Lisätietoja saa PRH:n sivuilta www.prh.fi > Patentit > Patentointi ulkomailla. 5.2 Hyödyllisyysmallisuoja Mikä on hyödyllisyysmallisuoja? Hyödyllisyysmallisuoja on keksinnön suojamuoto, joka muistuttaa patenttia. Hyödyllisyysmallioikeudessa keksinnöllisyystaso on huomattavasti alhaisempi kuin patenttioikeudessa. Hyödyllisyysmallioikeuden voi saada kaikkiin samoihin keksintöihin kuin patentinkin menetelmäkeksintöjä lukuun ottamatta. Niitä ei voi suojata hyödyllisyysmallilla. Hyödyllisyysmallioikeus voidaan saada vain sellaiseen keksintöön, joka on uusi ja joka eroaa selvästi kaikesta ennen hakemuksen tekemispäivää tunnetuksi tulleesta. Hakemisvaiheessa ei keksinnön uutuutta kuitenkaan tutkita, vaan se ratkaistaan vasta mitätöintivaatimuksen yhteydessä toimitettujen asiakirjojen perusteella. Tämän vuoksi keksinnön hyödyntäjän on syytä seurata aktiivisesti uusia rekisteröityjä hyödyllisyysmalleja. Hyödyllisyysmallin uutuuden tutkiminen Hakija voi pyytää rekisteriviranomaiselta hyödyllisyysmallin tutkimusta sen arvioimiseksi, onko hakemuksessa esitetty keksintö uusi aikaisempaan verrattuna. Tutkimus on maksullinen. Immateriaaliset oikeudet 105

Hakija voi itse selvittää keksinnön uutuutta maksuttomasti esimerkiksi Espacenettietokannasta osoitteessa www.prh.fi > Patentit > Palvelut ja tietokannat > Maksuttomat tietokannat >Espacenet. Tietokannassa on keksintöjä koskevia hakemusjulkaisuja maailmanlaajuisesti. PRH kuuluttaa rekisteriin merkityt hyödyllisyysmallit joka kuukausi sähköisessä Hyödyllisyysmallilehdessä. Lehti on nähtävissä osoitteessa www.prh.fi > Hyödyllisyysmallit > Hyödyllisyysmallin ABC > Hyödyllisyysmallilehti. Lehteä seuraamalla saa tiedon kaikista Suomeen myönnettävistä hyödyllisyysmalleista. Lehdestä on linkit rekisteröityihin hyödyllisyysmalleihin. Hyödyllisyysmallisuojan hakumenettely Hyödyllisyysmallin rekisteröintiä haetaan Patentti- ja rekisterihallituksen hyödyllisyysmallilomakkeella, joita on saatavissa PRH:sta ja internetistä osoitteesta www.prh.fi > Hyödyllisyysmallit > Lomakkeet. Hyödyllisyysmallin rekisteröintimaksu (suoja vuosille 1 4) on paperimuodossa jätetystä hakemuksesta 250 euroa ja sähköisesti tehdystä hakemuksesta 200 euroa (vuonna 2017). Rekisteröinnin ensimmäinen uudistaminen neljäksi vuodeksi (vuodet 5 8) maksaa 250 euroa ja sen jälkeen uudistaminen kahdeksi vuodeksi (vuodet 9 10) 200 euroa. Hakemuksen käsittelyaika on 3 4 kuukautta. Hyödyllisyysmallisuojan voimassaoloaika Hyödyllisyysmallirekisteröinti on voimassa neljä vuotta tekemispäivästä tai siitä, kun hakemus on katsottu tehdyksi. Rekisteröinti voidaan hakemuksesta uudistaa ensin neljäksi vuodeksi ja sen jälkeen vielä kahdeksi vuodeksi, kun uudistusmaksut maksetaan. Hyödyllisyysmallisuojan haku ulkomailla Hyödyllisyysmallia voi hakea ulkomailla samaan tapaan kuin patenttia. Hyödyllisyysmallijärjestelmä ei ole yhtä yleinen kuin patentti. Niissä maissa, joissa ei ole hyödyllisyysmallia, voi hakea patenttia. Lisätietoja saa PRH:n sivuilta www.prh.fi > Hyödyllisyysmallit > Hakeminen > Hakeminen ulkomailla. Kun hakija on tehnyt ensimmäisen hyödyllisyysmallihakemuksen, hänellä on hakemuksen tekemispäivästä alkava oikeus 12 kuukauden (etuoikeusvuosi) kuluessa jättää vastaava hyödyllisyysmalli- tai patenttihakemus muualla ja pyytää sille etuoikeutta aikaisemmasta hakemuksesta. 5.3 Mallioikeus Mikä on mallioikeus? Mallioikeus on teollisoikeuksiin kuuluva suojamuoto, joka antaa suojaa tuotteen tai sen osan ulkomuodolle. Suojan kohteena on yksinomaan ulkomuoto. Mallin ulkomuoto ilmenee linjojen, ääriviivojen, värien, muodon, pintarakenteen, materiaalin ynnä muiden sellaisten piirteiden antamasta kokonaisvaikutelmasta. Mallioikeuden kohteena on aina konkreettinen tavara tai tällaisen osa. Mallioikeudella voidaan suojata varsin arkisiakin tuotteita kuten sakset, kirves, tuoli tai sämpylä. Myös tavaran irrottamaton osa, kuten kahvikupin korva, voi olla mallioikeuden kohteena. 106 Immateriaaliset oikeudet

Mallioikeus antaa haltijalleen yksinoikeuden mallin hyväksikäyttöön. Yksinoikeus malliin saadaan vain rekisteröinnillä. Tarkempaa tietoa mallioikeudesta saa PRH:n sivuilta www.prh.fi > Mallioikeudet. Rekisteröinnin edellytykset 1) Uutuusvaatimus a Uutuusvaatimus tarkoittaa sitä, että malli rekisteröidään vain, jos se on uusi. Mallia pidetään uutena, jos samanlainen malli ei ole tullut julkiseksi ennen rekisteröintihakemuksen tekemispäivää tai etuoikeutta vaadittaessa ennen etuoikeuspäivää. Malleja pidetään samanlaisina, jos niiden piirteet eroavat toisistaan vain epäolennaisilta yksityiskohdiltaan. Poikkeuksena on niin sanottu grace-period eli armonaika, jolla tarkoitetaan sitä, että mallin luojan tai tämän oikeudenomistajan 12 kuukautta ennen hakemuksen tekemispäivää tekemät julkistamistoimenpiteet eivät merkitse uutuuden menettämistä. 2) Yksilöllisyys a Rekisteröintikelpoiselta mallilta edellytetään uutuuden lisäksi sitä, että se on yksilöllinen. Mallia pidetään yksilöllisenä, jos asiaan perehtyneen käyttäjän saama kokonaisvaikutelma eroaa aikaisemmin tunnetuiksi tulleiden mallien kokonaisvaikutelmasta. Moniosaisen tuotteen osan uutuutta ja yksilöllisyyttä koskee erityissääntö. Moniosaisen tuotteen osaa pidetään uutena ja yksilöllisenä vain, jos a osa pysyy näkyvissä tuotteen tavanomaisen käytön aikana ja a osan näkyvät piirteet täyttävät uutuuden ja yksilöllisyyden vaatimukset. Tavanomaisella käytöllä tarkoitetaan tuotteen loppukäyttäjän toimesta tapahtuvaa käyttöä. Kunnossapito-, huolto- ja korjaustyötä ei pidetä tavanomaisena käyttönä. Mitään kaavamaista sääntöä mallin yksilöllisyyden toteamiseksi ei siis ole olemassa, vaan yksilöllisyys joudutaan aina ratkaisemaan tapauskohtaisesti. 3) Luovan henkisen työn tulos a Rekisteröitävän mallin tulee olla myös luovan henkisen työn tulos. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että yksinkertaisia ja tavanomaisia malleja ei voida rekisteröidä. Tällaisia ovat esimerkiksi geometriset perusmuodot kuten pallot tai neliöt sekä tavanomaiset ruudut ja raidat. Rekisteröitävältä mallilta ei kuitenkaan edellytetä taiteellisuutta, vaikkakin myös taideteoksia voidaan suojata mallisuojalla. Mallioikeuden voimassaoloaika Mallioikeus on voimassa viisi vuotta rekisteröinnin hakemispäivästä lukien. Rekisteröinti voidaan uudistaa neljästi viideksi vuodeksi kerrallaan. Enimmäissuoja-aika on näin ollen 25 vuotta. Ennakkotutkimukset PRH:n sivuilla olevan Mallitietokannan avulla voi itse hakea joko tiettyä mallia koskevia tai esimerkiksi tiettyyn luokkaan tai tietylle haltijalle kuuluvien mallien perustietoja kuvineen vireillä olevista hakemuksista, voimassa olevista rekisteröinneistä ja rekisteris- Immateriaaliset oikeudet 107

tä poistetuista malleista. Palvelu käsittää ainoastaan suomalaiset mallirekisteröinnit ja Suomessa vireille tulleet mallin rekisteröintihakemukset. Niin sanotut yhteisömallit ovat tutkittavissa Euroopan unionin teollisuusoikeuksien viraston (EUIPO) sivuilta Design View -palvelusta. PRH:lta voi myös tilata maksullisen ennakkotutkimuksen. Tutkimus on kuitenkin hyvin rajallinen, koska se kattaa vain PRH:n ylläpitämässä Mallitietokannassa olevat mallit, eli virasto ei tutki niin sanottuja yhteisömalleja, vaikka ne ovatkin myös Suomen alueella voimassa. Hakumenettely Rekisteröintiä haetaan Patentti- ja rekisterihallitukselta. Mallin rekisteröintiä voi hakea sähköisesti tai perinteisesti paperisilla hakemuslomakkeilla. Yhdellä hakemuksella voi hakea suojaa rajoittamattomalle määrälle malleja, kunhan mallit kuuluvat käytössä olevan luokituksen mukaisesti samaan pääluokkaan. Mallisuojan hakemiseen ja uudistamiseen liittyvät maksut riippuvat muun muassa hakemukseen sisältyvien mallien ja kuvakulmien määrästä. Jos hakemuslomake toimitetaan postitse tai sähköpostin liitteenä, on hakemusmaksu 250 euroa. Sähköistä hakujärjestelmää käyttäen hakemusmaksu on 215 euroa. Hakemusmaksu sisältää yhden mallin, yhden kuvan ja yhden tavaraluokan. Mahdollisina lisämaksuina kultakin lisämallilta ensimmäisen jälkeen tulee maksaa 130 euroa, kultakin kuvalta ensimmäisen kuvan jälkeen 50 euroa ja kultakin luokalta ensimmäisen luokan jälkeen on maksettava 55 euroa. Mahdollinen mallikappaleen säilytysmaksu on 55 euroa (vuonna 2017). Uudistamismaksun hinta kultakin viisivuotiskaudelta on 380 euroa (vuonna 2017) sekä mahdolliset lisämaksut. Keskimääräinen käsittelyaika malliasioissa on noin puoli vuotta, mutta mikäli hakemus on huolellisesti laadittu eikä salassapitoa ole vaadittu niin käsittelyaika voi olla 2 3 kuukautta. Mallisuojan haku ulkomailla Ulkomailta mallioikeutta hakevalla on valittavanaan kolme eri vaihtoehtoa. Hän voi käyttää hyväkseen joko maakohtaisia kansallisia rekisteröintijärjestelmiä tai Euroopan Unionin kattavaa yhteisömallijärjestelmää. Tämän lisäksi on usein käytettävissä myös mahdollisuus hakea mallisuojaa kansainvälistä mallirekisteröintiä tarkoittavan ns. Haagin sopimusjärjestelyn puitteissa. Suomi on liittynyt Haagin sopimuksen Geneven asiakirjaan, joka on tullut voimaan 1.5.2011. Vaihtoehdoista saa tietoa PRH:n sivuilta www. prh.fi > Mallioikeudet > Rekisteröinti ulkomailla. Se, mitä järjestelmää kulloinkin kannattaa käyttää, riippuu kustakin yksittäistapauksesta. Mallioikeutta haettaessa voi kääntyä asiamiesrekisteriin merkityn mallioikeusasiamiehen puoleen. Mallioikeusasiamiehet ovat PRH:n sivuilla www.prh.fi > Teollisoikeusasiamieslautakunta > Asiamiesrekisteri. 108 Immateriaaliset oikeudet

5.4 Tavaramerkkisuoja Mikä on tavaramerkki? Tavaramerkki on tarkoitettu käytettäväksi elinkeinotoiminnassa tavaroiden tai palveluiden tunnuksena. Se toimii tärkeänä markkinoinnin välineenä. Tavaramerkin haltija voi kieltää muita käyttämästä sekoitettavissa olevaa merkkiä samankaltaisten tavaroiden tai palveluiden yhteydessä. Tavaramerkki voi olla kuvio, sana, logo, kuvion ja sanan yhdistelmä, kirjaimista muodostuva merkki tai kirjaimen ja numeron yhdistelmä. Tavaramerkki voi olla myös tavaran tai sen päällyksen ulkomuoto, liikkuva tavaramerkki taikka äänimerkki. Kuinka tavaramerkin voi saada? Tavaramerkkiin voi saada yksinoikeuden joko rekisteröimällä se esimerkiksi Patentti- ja rekisterihallituksessa tai vakiinnuttamalla. Tavaramerkki katsotaan vakiintuneeksi, jos se on kyseisissä elinkeino- ja kuluttajapiireissä tullut yleisesti tunnetuksi haltijan tavaroiden tai palveluiden tunnuksena. Rekisteröiminen on kuitenkin huomattavasti varmempi, yksinkertaisempi ja nopeampi tapa saada itselleen yksinoikeus. Rekisteröidyn tavaramerkin yhteydessä voi käyttää symbolia. -merkkiä voi käyttää vapaammin, esimerkiksi silloin kun on jättänyt tavaramerkkihakemuksen vireille. Merkkien käyttö ei anna Suomessa mitään oikeudellista lisäsuojaa, mutta on hyvä tapa ilmoittaa muille, että tietty merkki on tavaramerkki. Tavaramerkki edistää yrityksen tuotteiden tunnettavuutta ja luo yrityksen brändin. Tavaramerkin voimassaoloaika Rekisteröinti on voimassa kymmenen vuotta rekisteröintipäivän jälkeen. Rekisteröinti voidaan uudistaa aina kymmeneksi vuodeksi kerrallaan edellisen rekisteröintikauden päättymisestä. Tavaramerkki on yrityksen irtainta omaisuutta Tavaramerkki on yrityksen irtainta omaisuutta, joka on myytävissä. Tavaramerkin voi myös lisensoida ts. tavaramerkkiin voi myöntää käyttöluvan eli lisenssin toiselle henkilölle tai yrityksille. Tällöin tavaramerkin omistaja säilyttää omistusoikeuden tavaramerkkiin, mutta sallii yhden tai useamman yrityksen käyttää merkkiään yleensä rojaltien maksua vastaan. Tavaramerkin lisensointi on keskeinen osa franchising-sopimusta. Tavaramerkin siirrosta on aina syytä tehdä ilmoitus myös rekisterinpitäjälle. Rekisteröinnin edellytykset Tavaramerkin tärkein tehtävä on kyetä erottamaan tietyn haltijan tavarat ja palvelut muiden vastaavista tavaroista ja palveluista. Siksi haettavan merkin tulee olla erottamiskykyinen. Toisin sanoen merkki ei saa suoraan kuvailla niitä tavaroita/palveluita, joilla merkkiä aiotaan käyttää. Esimerkiksi tavaramerkki Omena omenoille tai hilloille ei olisi rekisteröitävissä, koska kaikkien omenantuottajien pitää voida puhua omenoista. Mutta Omena tietokoneille on hyvä erottamisväline ja tavaramerkki. Immateriaaliset oikeudet 109

Tavaramerkki ei myöskään saa aiheuttaa sekaannusvaaraa toisten aikaisempiin tavara merkkeihin tai toiminimiin. Tavaramerkit ovat toisiinsa sekoitettavissa, jos merkit ovat samoja tai samankaltaisia ja jos ne lisäksi käsittävät samoja tai samankaltaisia tavaroita / palveluita. Sekoitettavuutta ei siis pääsääntöisesti synny, jos merkit ovat samanlaisia, mutta kattavat erilaisia tavaroita. Lisäksi rekisteröinnille on olemassa eräitä muita edellytyksiä, joihin voi tutustua tarkemmin PRH:n sivuilla www.prh.fi > Tavaramerkit > Tavaramerkin hakijalle. Sieltä löytyvät myös maksuttomat tietokannat. Ennakkotutkimukset Tavaramerkin suunnitteluvaiheessa on syytä varmistaa, ettei samaa tai samankaltaista merkkiä ole rekisteröity tavaramerkki- tai kaupparekisteriin. Patentti- ja rekisterihallitus tekee maksullisia ennakkotutkimuksia, joissa selvitetään, onko rekisteröinnille olemassa esteitä, kuten mahdollisia sekaannusvaaran aiheuttavia tavaramerkkejä. Tilauslomake on tulostettavissa PRH:n sivuilta www.prh.fi > Tavaramerkit > Tavaramerkin hakijalle > Ennakkoon tutkiminen. Vastauksen saa noin viikossa. Hakija voi myös itse tutkia maksuttomista tietokannoista, millaisia merkkejä on jo rekisteröity Suomessa ja EU:ssa. Linkki on PRH:n sivuilla www.prh.fi > Tietokannat >Tavaramerkkitietokanta. EU:n alueella rekisteröidyt tavaramerkit ovat osoitteessa www.prh. fi > Tietokannat > EU:n tavaramerkkitietokanta. Hakumenettely Tavaramerkin rekisteröintiä voi hakea PRH:n sivuilla sähköisesti tai täyttämällä paperilomakkeen. Ohjeet ja lomakkeet ovat PRH:n sivuilla www.prh.fi > Tavaramerkit > Lomakkeet. Paperihakemuksen voi lähettää joko postitse tai sähköpostilla. Tavaramerkin rekisteröintikustannukset riippuvat rekisteröinnin laajuudesta eli siitä, kuinka moneen tavara- ja palveluluokkaan tavaramerkki halutaan rekisteröidä. Hakemusmaksu sähköistä hakemusta käyttäen on 215 euroa (vuonna 2017). Postitse tai sähköpostin liitteenä toimitettavan hakemuksen hakemusmaksu on 250 euroa. Kumpikin hakemusmaksu sisältää yhden tavara- tai palveluluokan. Lisämaksu jokaiselta ensimmäisen luokan jälkeen on 80 euroa. Hakemuksen käsittelyaika on 3 4 kuukautta. On hyvä muistaa, että tavaramerkki saa ehdollista suojaa jo hakemispäivästä lähtien myöhemmin tulevia hakemuksia vastaan. Ennen hakemuksen jättämistä kannattaa tutustua PRH:n sivuilla olevaan tavaramerkkejä koskevaan tietoon. Tavaramerkin rekisteröinti ulkomailla Tavaramerkki tulisi suojata siinä maassa tai sillä alueella, missä sitä käytetään. Tavaramerkin voi suojata ulkomailla kolmella eri tavalla. Rekisteröintiä voi hakea kunkin maan kansalliselta rekisteröintiviranomaiselta. Toinen vaihtoehto on käyttää kansainvälistä rekisteröintijärjestelmää (ns. Madridin pöytäkirja), jolloin hakemuksen voi kohdistaa pöytäkirjaan liittyneisiin maihin. Kolmas vaihtoehto on hakea rekisteröintiä EUIPO:sta eli EU:n teollisoikeuksien virastosta. EU-tavaramerkki nauttii suojaa koko EU:n alueella. Lisätietoja PRH:n sivuilta www.prh.fi > Tavaramerkit > Tavaramerkin haltijalle > Rekisteröinti ulkomailla. 110 Immateriaaliset oikeudet

Se, mitä rekisteröintijärjestelmää kulloinkin kannattaa käyttää, on tapauskohtaista. Ratkaisevaa on se, missä maissa suojaa tarvitaan. Jos merkki halutaan suojata muutamassa tai useammassa EU-maassa, kannattaa valita EU:n tavaramerkki. Jos merkki halutaan suojata esimerkiksi Venäjällä ja Kiinassa, kannattaa ehkä käyttää Madridin pöytäkirjaa. Laajan tavaramerkkisuojan hankkiminen edellyttää molempien tai kaikkien kolmen järjestelmän käyttöä. Tavaramerkin kansainvälistä suojaamista haluavan kannattaa harkita kääntymistä tavaramerkkiasiamiestoimistojen puoleen. Lisätietoja tavaramerkkiasiamiehistä on sivuilla www.prh.fi > Teollisoikeusasiamieslautakunta > Asiamiesrekisteri. 5.5 Verkkotunnus (domain) Verkkotunnus eli domain on yksilöllinen nimi, jota käytetään esimerkiksi www-osoitteissa ja sähköpostiosoitteissa. Suomen maatunnus (pääte) on.fi. Verkkotunnus voi muodostua kirjaimista, numeroista tai niiden yhdistelmistä. Se voi olla sama kuin yrityksen toiminimi, aputoiminimi tai sanatavaramerkki. Verkkotunnuksen käyttäjän vastuulla on tarkastaa tietokannoista ja rekistereistä, ettei verkkotunnus loukkaa toisen suojattua toiminimeä tai tavaramerkkiä. Patentti- ja rekisterihallituksen Yrityksen nimipalvelusta (nimipalvelu.prh.fi) voi tarkistaa, ettei suunniteltu toiminimi tai domain-tunnus ole jo merkitty kaupparekisteriin tai tavaramerkkirekisteriin. Viestintävirastolla on oikeus poistaa suojattua nimeä tai merkkiä vastaava tai sen kanssa samankaltainen fi-verkkotunnus fi-verkkotunnusrekisteristä, mikäli tunnusmerkkioikeuden haltija vaatii verkkotunnusta poistettavaksi. Fi-verkkotunnuksen rekisteröiminen tapahtuu verkkotunnusvälittäjän kautta. Verkkotunnusvälittäjä merkitsee asiakkaidensa puolesta verkkotunnuksia Viestintäviraston ylläpitämään verkkotunnusrekisteriin. Verkkotunnusten välitystoiminnan harjoittajiksi ilmoittautuneet löytyvät Viestintäviraston hakupalvelusta osoitteesta www.viestintavirasto.fi > FI-verkkotunnus. Yleensä verkkotunnusvälittäjä tarjoaa myös verkkotunnukseesi liittyviä oheispalveluja, kuten sähköpostipalvelun, verkkosivutilaa ja nimipalvelimet. Millainen on hyvä verkkotunnus a Ei loukkaa kenenkään aikaisemmin rekisteröimää nimeä tai tavaramerkkiä. a Ei sekoitu toiseen verkkotunnukseen. a Vastaa yrityksen itsensä rekisteröimää toiminimeä, aputoiminimeä tai sanatavaramerkkiä. a On yksilöllinen ja tuo esille kyseessä olevan asian tai palvelun. a Kuulostaa selkeältä myös ääneen lausuttuna. a On tarpeeksi lyhyt: soveltuu tarvittaessa myös sähköpostiosoitteen loppuosaksi. Immateriaaliset oikeudet 111

6 ARVONLISÄVEROTUS 6.1 Arvonlisäverotietoa alkavalle yritykselle Arvonlisävero on kulutusvero, jonka myyjäyritys sisällyttää tavaran tai palvelun myyntihintaan. Yrittäjien välisissä liiketoimissa ostava yritys voi vähentää arvonlisäveron, jonka toinen arvonlisäverovelvollinen yritys on laskuttanut siltä edellyttäen, että tavara tai palvelu on hankittu arvonlisäverollista liiketoimintaa varten. Arvonlisäverovelvollinen toiminta Arvonlisäveroa suoritetaan Suomessa liiketoiminnan muodossa tapahtuvasta tavaroiden ja palvelujen myynnistä, Suomessa tapahtuvasta tavaroiden maahantuonnista sekä Suomessa tapahtuvasta tavaran yhteisöhankinnasta ja Suomessa tapahtuvasta tavaran siirrosta varastointimenettelyyn. Liiketoimintana pidetään ansiotarkoituksessa tapahtuvaa, jatkuvaa, ulospäin suuntautuvaa ja itsenäistä toimintaa, johon sisältyy tavanomainen yrittäjäriski. Arvonlisäverotuksessa liiketoimintaa on myös elinkeinoverotuksessa liiketoiminnan käsitteeseen kuulumaton ammattitoiminta. Poikkeukset verovelvollisuudesta Kaikki Suomessa harjoitettu elinkeinotoiminta on pääsääntöisesti arvonlisäverollista toimintaa, ellei arvonlisäverolaissa ole säännöstä verottomuudesta. Arvonlisäverolaissa säädettyjä poikkeuksia ovat a vähäinen liiketoiminta: yrityksen liikevaihto tilikaudelta alle 10 000 euroa a ulkomaisen elinkeinonharjoittajan Suomessa myymät tavarat ja palvelut, jos hänellä ei ole Suomessa kiinteää toimipaikkaa eikä hän ole hakeutunut verovelvolliseksi (käännetty verovelvollisuus) a kiinteistön vuokraaminen (pääsääntöisesti) sekä a myyjään soveltuu yleishyödyllisiä yhteisöjä, uskonnollisia yhdyskuntia, sokeita henkilöitä tai vaikeavammaisia yrittäjiä koskeva poikkeussäännös. Verottomia ovat seuraavat myynnit a kiinteistön luovutukset a postipalvelut a terveyden- ja sairaanhoito a sosiaalihuolto a koulutus: yleissivistävä ja ammatillinen koulutus, korkeakouluopetus sekä taiteen perusopetus tietyin edellytyksin a oppilaitosruokailu 112 Arvonlisäverotus

a rahoitus- ja vakuutuspalvelut a hengellinen apu a sijoituskulta a esiintymispalkkiot ja eräät immateriaalioikeudet a itsenäisen yhteenliittymän jäsenilleen myymä palvelu, jos jäsenet harjoittavat toimintaa, joka ei oikeuta vähennykseen tai ei ole liiketoimintaa. Nollaverokannan alaista on a tietynlaisten vesialusten myynti ja huolto a yleishyödyllisten yhteisöjen jäsenlahden painos (vähintään oltava 4 numeroa/ vuosi) Myyntinä ei pidetä a vaihto- ja käyttöomaisuuden luovuttaminen yritysjärjestelytilanteissa liiketoiminnan jatkajalle, joka ryhtyy käyttämään omaisuutta arvonlisäverollisessa liiketoiminnassa. Kuka on verovelvollinen? Myyjä on velvollinen suorittamaan tavaran tai palvelun myynnistä veroa. Ulkomaalaisen ollessa myyjänä veron suorittamisvelvollisuus on kuitenkin pääsääntöisesti ostajalla, jos myyjällä ei ole Suomessa kiinteää toimipaikkaa. Maahantuoja on velvollinen suorittamaan tavaran maahantuonnista veroa. Suomessa myytävään rakentamispalveluun tai työvoiman vuokraukseen rakentamispalvelua varten sovelletaan käännettyä arvonlisäverovelvollisuutta. Samoin käännettyä verovelvollisuutta sovelletaan yritysten väliseen rautaromun ja -jätteen kauppaan. Käännetty arvonlisäverovelvollisuus tarkoittaa, että tavaran tai palvelun myynnistä verovelvollinen on ostaja. Käytetyn tavaran kauppaan voidaan soveltaa ns. marginaaliveromenettelyä. Käytetyn tavaran ja taide-, keräily- tai antiikkiesineen hintaan sisältyvän piilevän veron eliminoimiseksi arvonlisäverotuksessa voi tietyissä edelleenmyyntitilanteissa soveltaa marginaaliverotusmenettelyä, joka poistaa piilevän veron. Jälleenmyyjä suorittaa tällöin veron saamastaan voittomarginaalista eli tavaran myyntihinnan ja ostohinnan erotuksesta. Matkatoimistotoiminnassa marginaalivero on pakollinen. Tämä tarkoittaa sitä, että matkanjärjestäjä suorittaa arvonlisäveroa voittomarginaalista eli myymänsä matkatoimistopalvelun ja ostamiensa palvelujen ja tavaroiden hintojen erotuksesta. Yhteisökauppa EU:n sisäkaupan arvonlisäverotus tapahtuu pääsääntöisesti kulutusmaaperiaatteen mukaisesti. Jos tavaran yhteisömyynti tapahtuu arvonlisäverovelvolliselle ostajalle toiseen jäsenvaltioon, ostaja on pääsääntöisesti velvollinen maksamaan arvonlisäveron kotimaassaan kyseisen maan säännösten mukaisesti. Myyjän ei tällöin tarvitse maksaa arvonlisäveroa myyntimaassa. Yhteisökaupassa arvonlisäverotus tapahtuu ostajan kotimaan verotuksen yhteydessä. Myyjän verottomuuden edellytys on esittää ostajan kansainvälinen VAT-tunnus myyntilaskussa. Arvonlisäverotus 113

Tuonti EU:n ulkopuolelta Tavaran maahantuonnista suoritettavan veron kantaa Suomen tulliviranomainen tullauksen yhteydessä. EU:n ulkopuolelta tapahtuvasta maahantuonnista arvonlisäveron on velvollinen suorittamaan tavaranhaltija eli se, joka tekee tulli-ilmoituksen. Arvonlisäverovelvollinen voi vähentää itse maahantuomistaan vähennykseen oikeuttavista hyödykkeistä maahantuonnin yhteydessä kannetun veron. Vähäinen liiketoiminta, josta ei suoriteta arvonlisäveroa Myyjä ei ole arvonlisäverovelvollinen vähäisestä liiketoiminnasta. Vähäisenä liiketoimintana pidetään verovelvollisen liiketoimintaa, jos liikevaihto 12 kuukauden pituisen tilikauden aikana jää alle 10 000 euron. Jos myyjän tilikausi on lyhyempi tai pidempi kuin 12 kuukautta, tarkoitettuna tilikauden liikevaihtona pidetään määrää, joka saadaan, kun myyjän tilikauden liikevaihto kerrotaan luvulla 12 ja jaetaan tilikauden kuukausien lukumäärällä. Kuukausiksi lasketaan täydet kalenterikuukaudet. Tilikauden liikevaihtoon luetaan tavaroiden ja palvelujen verolliset myynnit sekä nollaverokannan alaiset myynnit. Yhteismäärään luetaan myös kansainväliseen kauppaan liittyvät verottomat myynnit. Verovelvollisuuden alarajaan liittyvä huojennus Verovelvollinen, jonka tilikauden liikevaihto ilman veron osuutta ylittää 10 000 euroa, saa tilikaudelta tilitettävästä verosta huojennuksen. Jos yrityksen tilikauden liikevaihto on enintään 10 000 euroa, yritys saa huojennuksena koko tilikaudelta tilitettävän veron. Tilitettävällä verolla tarkoitetaan tilikauden myynnin verojen ja ostojen verojen erotusta. Huojennukseen oikeuttavan liikevaihdon yläraja on 30 000 euroa. Huojennuksen suuruus määräytyy seuraavasti: vero (liikevaihto 10 000 ) x vero 20 000 Esimerkki Tilikauden liikevaihto Tilikauden tilitettävä vero 18 000 euroa 2 000 euroa Huojennus = 2 000 (18 000 10 000) x 2 000 20 000 = 800 euroa Lopullinen vero 2 000 800 euroa = 1 200 euroa Huojennusta ei sovelleta, jos laskukaavan perusteella laskettu huojennus on negatiivinen. Laskukaavan mukainen huojennus muuttuu negatiiviseksi tilikauden liikevaihdon ylittäessä 30 000 euroa. Huojennusta ei siis myönnetä edellä mainitun liikevaihtorajan ylittäville yrityksille. Huojennusta ei myöskään sovelleta, jos tilikaudelta tilitettävä vero on negatiivinen eli jos 114 Arvonlisäverotus

tilikauden vähennettävät verot ylittävät suoritettavat verot siten, että verovelvollinen olisi oikeutettu palautukseen. Arvonlisäveron alarajahuojennustiedot ilmoitetaan Verohallinnolle riippuen asiakaskohtaisen ilmoitusjakson pituudesta seuraavasti: a verokausi kuukausi: tiedot ilmoitetaan tilikauden viimeisen kuukauden veroilmoituksella a verokausi neljännesvuosi: tiedot ilmoitetaan kalenterivuoden viimeisen neljänneksen vero ilmoituksella (loka-joulukuun ilmoituksella) a verokausi kalenterivuosi: tiedot ilmoitetaan kalenterivuodelta annettavalla veroilmoituksella. Alarajahuojennusta koskevat tiedot on ilmoitettava viimeistään kolmen vuoden kuluessa sen tilikauden päättymisestä, jota huojennus koskee. Tiedot on annettava saman verokauden arvonlisäveroilmoituksella kuin ne olisi muutenkin annettu. Alv-tunniste Alv-tunniste kotimaan kaupassa Kun yritys on merkitty arvonlisäverovelvollisten rekisteriin, yrityksen laskuihin ja muihin verovelvollisten välisiin asiapapereihin tulee merkitä myyjän arvonlisäverotunniste (Ytunnus). Alv-tunniste EU-maiden välisessä kaupassa Arvonlisäverotuksen valvonta tapahtuu EU-maiden välillä atk-perusteisen tietojenvaihtojärjestelmän VIES (VAT information exchange system) avulla. Järjestelmä sisältää tiedot kaikkien yhteisömaiden arvonlisäverovelvollisista. Järjestelmä edellyttää, että jokaisella arvonlisäverovelvollisella on oma alv-tunnisteensa. Myydessään tavaraa ostajalle toiseen jäsenvaltioon myyjän on varmistettava Verohallinnosta, että ostajalle on myönnetty arvonlisäverotunniste. Tieto on merkittävä laskuun. VAT-numerotarkistuksen voi Suomessa tehdä puhelimitse Verohallinnon puhelinnumerosta 029 497 008 (klo 9 16.15), sähköpostia käyttäen (eu.vies@vero.fi) tai osoitteessa www.vero.fi. Alv-tunnistetta ei siis käytetä kotimaan kaupassa eikä myynnissä kolmansiin maihin. Rakennusala ja metalliromun ja -jätteen myynti vaativat alv-tunnisteen käytön myös kotimaassa. Alv-tunniste suomalaisella ostajalla ja myyjällä on Y-tunnus. Laskuun on merkittävä myös myyjän oma arvonlisäverotunniste Suomessa. Y-tunnuksen omaavan yrityksen alv-tunniste EU-maiden välisessä kaupassa muodostuu Suomen maatunnuksesta FI sekä yrityksen Y-tunnuksesta, josta jätetään pois viimeistä numeroa edeltävä viiva. Y-tunnuksen omaava yritys voi käyttää alv-tunnistetta siihen erikseen lupaa pyytämättä. Myös kaikilla arvonlisäverovelvollisena toimivilla luonnollisilla henkilöillä on Y-tunnus. Tuotteen hintaan sisältyvän arvonlisäveron määrä Verovelvolliset yritykset laskevat kirjanpitoon kirjaamiensa tilitapahtumien kuten myyntien ja ostojen perusteella valtiolle tilitettävän veron määrän. Maksettavasta arvonlisäverosta yritys voi vähentää sen arvonlisäveron, jonka toinen arvonlisäverovelvollinen yritys Arvonlisäverotus 115

on perinyt siltä, jos ostettu tavara tai palvelu on tullut yrityksen käyttöön arvonlisäverollisessa liiketoiminnassa. Arvonlisäverotuksessa suoritettavan ja vähennettävän veron määrä lasketaan erikseen jokaisen liiketapahtuman osalta. Verolliseen hintaan sisältyvä arvonlisäveron määrä saadaan laskukaavalla Vero = verollinen hinta x sovellettava verokanta 100 + sovellettava verokanta Esimerkki Tuotteen verollinen hinta 200 euroa, verokanta 24 % Arvonlisävero = 200 x 24 100 + 24 = 38,71 euroa Tuotteen hintaan lisättävän arvonlisäveron määrä Tuotteen hintaan lisättävän arvonlisäveron määrä saadaan selville, kun veron peruste (tavaran tai palvelun hinta ennen arvonlisäveroa) kerrotaan voimassa olevalla verokannalla. Esimerkki Tuotteen veroton hinta on 100 euroa ja siihen sovelletaan normaalia 24 %:n verokantaa. Verollinen hinta on 100 euroa + 24/100 = 124 euroa. Suorite- vai maksuperuste Tietyissä tilanteissa yritys voi itse valita, tilittääkö arvonlisäveron suorite- vai maksuperusteisesti. Yhtiömuodosta riippumatta yritys, jonka liikevaihto on alle 500 000 euroa, voi valita maksuperusteisen tilittämisen. Jos tällainen yritys valitsee maksuperusteisen tilityksen, sitä sovelletaan sekä sen myynteihin että ostoihin. Liikkeen- ja ammatinharjoittaja, jonka liikevaihto on alle 700 000 euroa voi myös valita maksuperusteisen tilittämisen. Tällöin maksuperustetta voi soveltaa niin haluttaessa vain myynteihin tai ostoihin. Maksuperustetta sovelletaan vain Suomessa tapahtuviin tavaran tai palvelun myynteihin ja ostoihin. Maksuperustetta ei myöskään voi soveltaa sellaisiin rajat ylittäviin palvelujen myynteihin, joihin sovelletaan käännettyä verovelvollisuutta. Arvonlisäveron ilmoittaminen ja maksaminen Arvonlisäveron tiedot ilmoitetaan ja maksetaan Verohallinnolle sähköisesti OmaVeropalvelussa (vuoden 2016 saakka Verotili-palvelu). Arvonlisävero ilmoitetaan ja maksetaan joko kuukausittain, neljännesvuosittain tai kalenterivuosittain. Jos yrityksen vuosiliikevaihto on enintään 30 000 euroa, arvonlisäveron voi ilmoittaa ja maksaa kalenterivuosittain. Jos yrityksen liikevaihto on enintään 100 000 euroa kalenterivuodessa, arvonlisäveron voi ilmoittaa ja maksaa kolmen kuukauden välein neljännesvuosittain. Yritys voi kuitenkin halutessaan valita lyhyemmän verokauden kuin mihin liikevaihto oikeuttaisi. 116 Arvonlisäverotus

Veroilmoitus tulee antaa viimeistään kunkin kuukauden 12. päivän. Jos ilmoitusjakso on kuukausi, niin arvonlisäverotiedot annetaan Omavero-palvelussa ja vero maksetaan viimeistään kohdekuukautta toisena seuraavan kuukauden 12. päivä. Esimerkiksi maaliskuun myynnin arvonlisävero ilmoitetaan ja maksetaan toukokuun 12. päivä. Jos ilmoitusjakso on neljännesvuosi, ilmoitus arvonlisäverosta on annettava viimeistään vuosineljännestä toisena seuraavan kuukauden 12. päivä. Esimerkiksi 2. vuosineljänneksen (huhti-, touko- ja kesäkuu) myynnin arvonlisävero ilmoitetaan ja maksetaan elokuun 12. päivä. Kalenterivuosimenettelyssä olevan on annettava veroilmoitus ja maksettava vero viimeistään kalenterivuotta seuraavan helmikuun viimeinen päivä. Jos yrityksen liikevaihto on enintään 100 000 euroa kalenterivuodessa, aloittava yritys voi hakeutua pidennettyyn verokauteen aloittamisen yhteydessä täyttämällä perustamisilmoituksella kohdan oma-aloitteisten verojen verokautta koskevassa kohdassa. Verohallinnon rekistereihin aiemmin rekisteröity yritys voi hakeutua pidennettyyn verokauteen tai siirtoa lyhyempään verokauteen täyttämällä ilmoitusjaksolomakkeen (VEROH 4071). Hakemus pidennettyyn verokauteen on tehtävä edeltävän kalenterivuoden loppuun mennessä. Jos Verohallinto hyväksyy hakemuksen, pidempää verokautta sovelletaan hakemuksen tekemistä seuraavan kalenterivuoden alusta ja lyhyempää verokautta hakemuksen tekemistä seuraavan lyhyemmän verokauden alusta. Valitun poikkea van verokauden on oltava sama vähintään yhden vuoden ajan, jos liikevaihtorajat eivät ylity. Tietojen ilmoittaminen sähköisesti vaatii Katso-tunnisteen. Se perustetaan Katsopalvelussa (yritys.tunnistus.fi). Henkilöasiakkaat, myös liikkeen- ja ammatinharjoittajat, voivat käyttää verkkopankkitunnuksia asioidessaan OmaVero-palvelussa. Oma-aloitteiset verot maksetaan oma-aloitteisten verojen viitteellä. Uusi asiakas, joka rekisteröityy arvonlisäverovelvolliseksi, saa oma-aloitteisten verojen viitteen rekisteröinnin yhteydessä. Arvonlisävero lasketaan, maksetaan ja ilmoitetaan sentin tarkkuudella. Jos oma-aloitteisten verojen tiedot annetaan myöhässä, siitä määrätään myöhästymismaksua kolme euroa päivältä. Myöhästymismaksua lasketaan veroilmoituksen määräpäivää seuraavasta päivästä alkaen ilmoituksen antamispäivään saakka. Myöhästymismaksua lasketaan kuitenkin enintään 45 päivältä, eli näin laskettu maksu on korkeintaan 135 euroa. Jos ilmoitus on myöhästynyt yli 45 päivää, 135 euron maksuun lisätään kaksi prosenttia myöhässä ilmoitetun maksettavan veron määrästä. OmaVero-palvelussa on oletusarvona, että veronpalautukset, esimerkiksi negatiivisen arvonlisäveron, Verohallinto maksaa heti käsittelyn jälkeen takaisin asiakkaalle. Tällöin valitaan palautusajankohdaksi Palautus heti käsittelyn jälkeen. Palautusajankohdan ja -rajan voi muuttaa OmaVerossa. Lisätietoja arvonlisäverotuksesta saa Verohallinnon valtakunnallisesta palvelunumerosta 029 497 008 sekä Verohallinnon toimipisteistä ja sivuilta www.vero.fi. Arvonlisäveron ilmoittamiseen ja maksamiseen liittyvistä kysymyksistä saa tietoa palvelunumerosta 029 497 060. Jos verovelvollisella on oma-aloitteisten verojen veroilmoituksen antamisessa laiminlyöntejä, ne näkyvät Verohallinnon julkisessa verovelkarekisterissä YTJ-yrityshaussa. Oma-aloitteisia veroja koskeva merkintä tehdään automaattisesti yhteenvedon päiväystä seuraavan kuukauden viimeisenä päivänä. Arvonlisäverotus 117

Verovelkarekisterissä olevan verovelan julkaisuraja on 10 000 euroa. Tieto päivittyy verovelkarekisteriin viivytyksettä sen jälkeen, kun maksu tai veroilmoitus on saapunut Verohallinnolle. Yhteenvetoilmoitus Yhteisömyyntiä harjoittavan yrityksen on annettava muihin jäsenvaltioihin rekisteröidylle ostajalle tapahtuneista tavara- ja palvelumyynneistä yhteenvetoilmoitus. Ilmoitus annetaan Verohallinnolle sähköisesti erikseen kultakin kalenterikuukaudelta. Yhteenvetoilmoitus annetaan OmaVero-palvelussa (www.omavero.fi). Ilmoituksessa on annettava yhteenvetoilmoitusjakson yhteisömyynnit verovelvollisille ostajille ostajakohtaisesti eriteltynä. Yhteenvetoilmoitus on annettava viimeistään kunkin kuukauden päättymistä seuraavan kuukauden 20. päivänä. Yhteenvetoilmoitus annetaan vain niiltä kuukausilta, jolloin on ollut tavara- tai palvelumyyntiä muihin EU-maihin. Lisätietoja saa Verohallinnon osoitteessa www.vero.fi. Verokannat Suomessa yleinen verokanta on 24 % verottomasta hinnasta tai muusta veron perusteesta laskettuna. Alempia verokantoja on kaksi: 14 % ja 10 % sekä lisäksi nollaverokanta. Alennetut verokannat 14 %:n verokanta a elintarvikkeet a rehut a ravintola- ja ateriapalvelut (ei alkoholijuomat ja tupakkavalmisteet, joiden verokanta on 24 %) 10 %:n verokanta a henkilökuljetukset a majoituspalvelut (esimerkiksi hotelliyöpymiset) a liikuntapalvelut (esimerkiksi kuntosalit) a kulttuuri-, urheilu- ja viihdetilaisuudet (esimerkiksi teatteri- ja elokuvanäytösten, näyttelyjen, urheilutapahtumien, huvipuistojen ja eläintarhojen sekä museoiden pääsymaksut) a lääkkeet a painetut kirjat (sähköiset kirjat 24 %) a taide-esineiden ensimyynti ja maahantuonti a televisio- ja yleisradiotoiminnasta saadut korvaukset a tekijänoikeusjärjestöjen saamat tekijänkorvaukset a vähintään kuukaudeksi tilatut sanoma- ja aikakauslehdet (irtonumeromyynti 24 %). Rakennusalan käännetty arvonlisäverovelvollisuus Arvonlisäverotuksessa verovelvollinen on yleensä palvelun myyjä. Käännetty arvonlisäverovelvollisuus tarkoittaa sitä, että palvelun myynnistä verovelvollinen on ostaja. 118 Arvonlisäverotus

Suomessa rakennusalan käännettyä arvonlisäverovelvollisuutta on sovellettava aina kun molemmat seuraavista edellytyksistä täyttyvät: a Palvelu on rakentamispalvelua tai työvoiman vuokrausta rakentamispalvelua varten. a Ostaja on elinkeinonharjoittaja, joka toiminnassaan muutoin kuin satunnaisesti myy rakentamispalvelua tai vuokraa työvoimaa rakentamispalvelua varten. Ostaja voi olla myös niin sanottu välimies eli elinkeinonharjoittaja, joka myy edelleen kyseisen palvelun edellä määritellylle elinkeinonharjoittajalle. Käännettyä arvonlisäverovelvollisuutta sovelletaan Suomessa myytävään rakentamispalveluun tai työvoiman vuokraukseen rakentamispalvelua varten, jos ostaja on elinkeinonharjoittaja, joka toiminnassaan muutoin kuin satunnaisesti myy rakentamispalvelua. Arvioitaessa ostajan asemaa huomioon otetaan ostajan koko toiminta, ei vain Suomessa tapahtuva. Käännettyä verovelvollisuutta ei sovelleta tavaroiden myyntiin eikä rakentamispalvelun myyntiin yksityishenkilölle. Mitkä palvelut kuuluvat käännetyn arvonlisäverovelvollisuuden piiriin? Rakentamispalvelujen käännettyä arvonlisäverovelvollisuutta sovelletaan sellaisiin kiinteistöön kohdistuviin palveluihin, jotka liittyvät a maapohja- ja perustustöihin a rakennustyöhön a rakennusasennukseen a rakennuksen viimeistelyyn a rakennuskoneiden vuokraukseen, kun samalla vuokrataan kone ja sen käyttäjä a rakennussiivoukseen a työvoiman vuokraukseen rakentamispalvelua varten. Lisätietoja Arvonlisäverotusta koskevaa lisätietoa saa Verohallinnon palvelunumerosta 029 497 008 (pvm/mpm). Tietoa oma-aloitteisten verojen ilmoittamisesta Omavero-palveluun ja verojen maksamisesta saa Verohallinnon valtakunnallisesta palvelunumerosta 029 497 060 sekä Verohallinnon toimipisteistä ja sivuilta www.vero.fi. 6.2 Laskumerkinnät Yritysten laskuille on arvonlisäverolaissa vahvistettu tietyt vaatimukset. Pakollisia laskumerkintöjä ovat arvonlisäverolain mukaan: a laskun antamispäivä a juokseva tunniste (voi olla yksi tai useampia eri tunnistesarjoja, jotka voivat koostua numeroista tai kirjaimista ja numeroista; saman vuoden laskuissa ei saa olla samaa tunnistetta, oltava mahdollisuus todeta puuttuva lasku) a myyjän arvonlisäverotunniste (kotimaan kaupassa Y-tunnus, yhteisömyynneissä myyjän on merkittävä lisäksi arvonlisäverotunnisteensa) Arvonlisäverotus 119

a ostajan arvonlisäverotunniste käännetyn verovelvollisuuden tilanteissa ja yhteisömyynnissä a myyjän ja ostajan nimi ja osoite (tarkoitetaan sitä toiminimeä tai aputoiminimeä, jolla elinkeinonharjoittaja on merkitty kaupparekisteriin) a tavaroiden määrä ja laji tai palvelujen laajuus ja laji a tavaroiden toimituspäivä, palvelujen suorituspäivä tai ennakkomaksun maksupäivä a veron peruste verokannoittain, yksikköhinta ilman veroa sekä hyvitykset ja alennukset, jos niitä ei ole huomioitu yksikköhinnassa a verokanta a suoritettavan veron kokonaismäärä. Veron määrän merkitseminen verokannoittain on suositeltavaa. Suoritettavan veron määrä ilmoitetaan sen EU-maan valuutassa, missä myynti tapahtuu. Ulkomaan valuutassa ilmaistu rahamäärä muunnetaan euroiksi käyttämällä veron suorittamisvelvollisuuden syntymisajankohtana verovelvollisen valinnan mukaisesti viimeisintä liikepankin tai Euroopan keskuspankin julkaisemaa myyntikurssia. Rahamäärä muunnetaan kuitenkin laskutus- tai kertymisajankohdan valuuttakurssin mukaan silloin, kun vero kohdistetaan laskutus- tai kertymiskuukaudelle. Jos kotimaan kaupassa käytetään muuta valuuttaa kuin euroa, myyjän on merkittävä laskuun suoritettavan veron määrä euroissa. a merkintä myynnin verottomuudesta tai viittaus arvonlisäverolain taikka arvonlisäverodirektiivin kyseiseen säännökseen a ostajan verovelvollisuudesta merkintä "käännetty verovelvollisuus" a ostajan laatimaan laskuun merkintä "itselaskutus" a muutoslaskussa viittaus aikaisempaan laskuun (viittauksessa voidaan käyttää laskun tunnistetta tai voidaan viitata tietyn ajanjakson myynteihin, esimerkiksi oikaisuerälaskut, joilla annetaan vuosialennus). Laskussa ei saa mainita veron määrää tai verokantaa, jos myyjää ei ole merkitty arvonlisäverovelvollisten rekisteriin. Kevennetyt laskumerkintävaatimukset Arvonlisäverolaissa on annettu mahdollisuus siihen, että kaikkia edellä mainittuja laskumerkintöjä ei laskuun tarvitse tehdä vaan niin sanotut kevennetyt laskumerkinnät riittävät. Kevennettyjä laskumerkintöjä voidaan käyttää jos, a laskun verollinen summa on enintään 400 euroa a lasku annetaan vähittäiskaupassa tai muussa lähes ainoastaan yksityishenkilöille tapahtuvassa myyntitoiminnassa a lasku koskee tarjoilupalvelua tai henkilökuljetuksia, ei kuitenkaan edelleen myytäviksi tarkoitettuja palveluja a on kyse pysäköintimittareiden tai muiden vastaavien laitteiden tulostamista tositteista. 120 Arvonlisäverotus

Sisällöltään kevennetyssä laskuissa on oltava seuraavat tiedot: a laskun antamispäivä a myyjän nimi ja Y-tunnus a myytyjen tavaroiden määrä ja luonne sekä palvelujen luonne a suoritettavan veron määrä verokannoittain tai veron peruste verokannoittain a muutoslaskujen osalta viittaus alkuperäiseen laskuun sekä ne tiedot, joita laskulla muutetaan. Kevennetyn sisältövaatimuksen laskuissa on mahdollista ilmoittaa hinnat arvonlisäverollisina. Jos suoritettavan veron määrä on merkitty, veron perustetta ei tarvitse ilmoittaa. Kevennettyjä sisältöedellytyksiä ei sovelleta tavaroiden yhteisömyyntiin, yhteisöhankkijan harjoittamaan jälleenmyyntiin, tavaroiden kaukomyyntiin eikä sellaisten tavaroiden myyntiin, jotka kuljetetaan jäsenvaltioon, ja jotka myyjä asentaa tai kokoaa siellä. Rakentamispalveluiden myynnin laskutus Rakentamispalvelun myyjällä on laskunantovelvollisuus, vaikka ostaja on velvollinen suorittamaan ja ilmoittamaan myynnin veron. Rakentamispalvelun myyjä antaa ostajalle laskun, joka sisältää yleiset laskumerkinnät. Laskuun ei kuitenkaan merkitä verokantaa eikä veron määrää. Laskussa tulee olla ostajan arvonlisäverotunniste (suomalaisella ostajalla Y-tunnus) ja tieto siitä, että ostaja on veronmaksuvelvollinen. Laskuun merkitään joko ostajan verovelvollisuuden peruste taikka viittaus AVL 8 c :ään tai Euroopan yhteisöjen neuvoston direktiivin 2006/112/EY artiklaan 199. Metalliromun ja -jätteen myynnin laskutus Myös metalliromun ja -jätteen myyntiin on sovellettu käännettyä verovelvollisuutta 1.1.2015 alkaen. Yleisten laskumerkintöjen lisäksi laskussa on oltava ostajan arvonlisäverotunniste (Y-tunnus) sekä merkintä käännetty verovelvollisuus. Lisäksi laskuun voidaan merkitä viittaus AVL 8d :ään (tai kun myyjänä on ulkomainen ei-arvonlisäverovelvollinen, AVL 9 :ään) tai Euroopan yhteisöjen neuvoston direktiivin 2006/112/EY artiklaan 199. Jos lasku on ostajan laatima, laskussa tulee olla merkintä Itselaskutus (AVL 209b 3 mom). 6.3 Elinkeinonharjoittajan velvollisuus tarjota kuittia Elinkeinonharjoittajan on tarjottava tavaran tai palvelun ostajalle maksusuorituksesta laadittu kuitti, jos maksu suoritetaan käteisellä rahalla tai siihen rinnastettavalla maksutavalla. Kuitti voi olla tulostettu, käsinkirjoitettu tai sähköinen. Kuitin antamisvelvollisuus käteiskaupassa koskee kaikilla toimialoilla toimivia elinkeinonharjoittajia, joiden tilikauden liikevaihto on yli 10 000 euroa. Kuitissa on oltava seuraavat tiedot: a elinkeinonharjoittajan nimi, yhteystiedot ja Y-tunnus a kuitin antamispäivä ja kuitin tunnistenumero a kuitin tunnistenumero tai muu yksilöivä tieto a myytyjen tavaroiden määrä ja laji sekä palvelujen laji Arvonlisäverotus 121

a tavaroista tai palveluista suoritettu maksu ja suoritettavan arvonlisäveron määrä verokannoittain taikka arvonlisäveron peruste verokannoittain. Kuittia ei kuitenkaan tarvitse antaa, jos kyseessä on yleishyödyllinen yhdistys- ja harrastustoiminta, maa- ja metsätalouden harjoittaja, automaattimyynti, arpajaislainsäädännön mukainen toiminta tai tori- ja markkinamyynti ulkotiloissa. Valvontaviranomainen voi määrätä elinkeinonharjoittajalle laiminlyöntimaksun, jos kuitintarjoamisvelvollisuus on laiminlyöty. Laiminlyöntimaksun määrä on vähintään 300 euroa ja enintään 1 000 euroa. Liite Verohallinnon esimerkkimalli (päivitetty) laskun sisällöksi, s. 317. 122 Arvonlisäverotus

7 TYÖNTEKIJÖIDEN PALKKAAMINEN JA TYÖNANTAJAVELVOITTEET 7.1 Työehtosopimukset ja niiden yleissitovuus Työehtosopimuksilla turvataan työntekijöille määrätty työehtojen vähimmäistaso. Toisaalta siihen sidotut osapuolet eivät saa sopimuskauden aikana ryhtyä työtaisteluun parantaakseen sopimuksen mukaisia työsuhteen ehtoja tai painostaakseen toista osapuolta sopimuksen sisällön muuttamiseen. Yleissitovuudella tarkoitetaan sitä, että työnantajan on työsopimuksissa ja työsuhteissa noudatettava vähintään valtakunnallisen, asianomaisella alalla edustavana pidettävän työehtosopimuksen (yleissitovan työehtosopimuksen) määräyksiä niistä työsuhteen ehdoista ja työoloista, jotka koskevat työntekijän tekemää tai siihen lähinnä rinnastettavaa työtä. Työsopimuksen ehto, joka on ristiriidassa yleissitovan työehtosopimuksen vastaavan määräyksen kanssa, on mitätön ja sen sijasta on noudatettava yleissitovan työehtosopimuksen määräystä. Järjestäytynyt työnantaja on sidottu järjestönsä solmimaan työehtosopimukseen, vaikka työehtosopimus ei olisi yleissitova. Työehtosopimusten yleissitovuus vahvistetaan erityistä vahvistamismenettelyä noudattaen. Yleissitoviksi (ja yleissitovuutta vailla oleviksi) vahvistetut työehtosopimukset ovat oikeusministeriön säädösrekisterissä osoitteessa www.finlex.fi > Viranomaiset > Työehtosopimukset. Työsuhdetietoa saa aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelta. Järjestäytyneet työnantajat ja työntekijät saavat tietoa työehtosopimuksista myös oman liittonsa kautta. Paikallinen sopiminen Paikallisella sopimuksella tarkoitetaan sitä, että määrätyistä asioista voidaan sopia työpaikka- tai jopa työpistekohtaisesti. Työlainsäädännössä tällaisesta sopimisesta on säädöksiä esimerkiksi työaikalaissa, mutta pääsääntöisesti paikallinen sopiminen perustuu työehtosopimuksen määräyksiin. Työehtosopimuksessa annetaan tällöin valtuutus yrityskohtaiseen sopimiseen, jolla käytännössä poiketaan työehtosopimuksen määräyksistä. Paikallinen sopiminen voi koskea yritystasolla joko yksittäisiä työntekijöitä tai ryhmiä, ja sopimusosapuolina voivat vastaavasti olla yksittäiset henkilöt tai henkilöstön edustajat. Paikallisesti voidaan esimerkiksi sopia päivittäisen lepoajan (= ruokatunnin) pituudesta, vuorokauden vaihtumisen ajankohdasta tai säännöllisen työajan järjestelyistä. Usein työehtosopimukset edellyttävät paikalliselta sopimiselta myös tiettyjen muotomääräysten noudattamista. Työehtosopimuksen noudattamiseen työnantajaliittoon järjestäytymisen kautta sidottu työnantaja voi sopia työehtosopimuksessa paikallisen sopimisen piiriin kuuluvista seikoista. Se, voiko yleissitovuuden perusteella työehtosopimuksen noudattamiseen Työntekijöiden palkkaaminen ja työnantajavelvoitteet 123

sidottu työnantaja paikallisesti sopia vastaavalla tavalla, vaihtelee asiakohtaisesti säätelevän lain ja työehtosopimusten määräysten eroavaisuuksista johtuen. 7.2 Työsopimus Pääsääntöisesti työsopimuksen tekeminen ei edellytä määrämuotoa. Työsopimus voidaan tehdä joko kirjallisesti, suullisesti taikka sähköisesti. Suositeltavaa kuitenkin on, että sopijapuolet laativat kirjallisen sopimuksen. Näin on helppo tarkistaa työsopimuksessa sovitut ehdot ja välttyä erimielisyyksiltä. Työsopimuksessa on mainittava a työsuhteen osapuolet (työnantajan ja työntekijän nimi ja osoite, työnantajan kotitai liikepaikka, työntekijän henkilötunnus ja työnantajan Y-tunnus) a työsuhteen alkamisajankohta a määräaikaisen työsopimuksen kestoaika (työnantajalla tulee olla työsopimuslain mukainen peruste määräaikaisuudelle) a koeajan pituus (jos sovitaan koeajasta) a työntekijän työtehtävien pääasiallinen sisältö (jos tarpeen) a palkan laji, suuruus ja palkanmaksukausi (voi käydä ilmi myös työehtosopimuksesta) a säännöllisen työajan pituus (jos tarpeen). Järjestäytymätönkin työnantaja on työsopimuslain perusteella velvollinen noudattamaan yleissitovaa työehtosopimusta, mikäli alalla on sellainen. Mikäli työsopimuksessa on viittaus sovellettavaan työehtosopimukseen, tästä työehtosopimuksesta tulee osa työsopimusta. Työsopimus voidaan tehdä määräajaksi tai toistaiseksi voimassa olevaksi. Määräaikaiselle työsopimukselle tulee olla aina perusteltu syy. Tällainen voi olla esimerkiksi sijaisuus, työn kausi- tai kertaluontoisuus tai jokin muu, yrityksen toimintaan tai tehtävään työhön liittyvä määräaikaista sopimusta edellyttävä seikka. Koeaika on vain silloin, jos siitä on erikseen sovittu. Koeaika voi olla enintään kuusi kuukautta. Määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa pidennyksineen olla korkeintaan puolet työsopimuksen kestosta, ei kuitenkaan enempää kuin kuusi kuukautta. Jos työntekijä vuokratyösuhteen päätyttyä palkataan käyttäjäyrityksen palvelukseen samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, koeajan enimmäispituudesta vähennetään se aika, jonka työntekijä oli vuokrattuna käyttäjäyritykseen. Jos työnantajaa sitovassa työehtosopimuksessa on määräys koeajasta, työnantajan on ilmoitettava tämän määräyksen soveltamisesta työntekijälle työsopimusta solmit taessa. Kirjallinen selvitys työsuhteen ehdoista Työnantajan on annettava ilman eri pyyntöä kirjallinen selvitys niistä työnteon keskeisistä ehdoista, joista ei ole sovittu kirjallisessa työsopimuksessa. Selvitys on annettava työntekijälle ensimmäisen palkanmaksukauden päättymiseen mennessä. Selvityksenantovelvollisuus koskee niitä työsuhteita, jotka ovat voimassa toistaiseksi tai yli kuukauden pituisen määräajan. Selvityksenantovelvollisuus koskee myös työnantajaa, mikäli työntekijä on alle kuukauden pituisissa määräaikaisissa työsuhteissa saman työn- 124 Työntekijöiden palkkaaminen ja työnantajavelvoitteet

antajan kanssa toistuvasti samoin ehdoin. Selvitys on annettava viimeistään kuukauden kuluttua ensimmäisen työsuhteen alkamisesta. Selvitystä ei tarvitse toistaa, jos ehdot eivät muutu. Jos työsuhteen ehdot muuttuvat, uudet ehdot on ilmoitettava kirjallisesti viimeistään muutosta seuraavan palkanmaksukauden päättyessä. Selvityksestä on käytävä ilmi ainakin 1) työnantajan ja työntekijän koti- ja liikepaikka 2) työnteon alkamisajankohta (päivämäärä) 3) määräaikaisen työsopimuksen kesto, sopimuksen päättymisaika tai sen arvioitu päättymisaika sekä määräaikaisuuden peruste tai ilmoitus siitä, että kysymys on työsopimuslain 1 luvun 3 a :ssä tarkoitetusta määräaikaisesta sopimuksesta pitkäaikaistyöttömän kanssa 4) koeaika 5) työntekopaikka tai, jos työntekijällä ei ole pääasiallista kiinteää työntekopaikkaa, selvitys niistä periaatteista, joiden mukaan työntekijä työskentelee eri työkohteissa 6) työntekijän pääasialliset työtehtävät 7) työhön sovellettava työehtosopimus 8) palkan tai muun vastineen määräytymisen perusteet (euroa/tunti tai euroa/ kuukausi) sekä palkanmaksukausi 9) säännöllinen työaika 10) vuosiloman määräytyminen 11) irtisanomisaika työnantajan ja työntekijän puolelta 12) vähintään kuukauden kestävässä ulkomaantyössä työn kesto, valuutta, jossa rahapalkka maksetaan, ulkomailla suoritettavat rahalliset korvaukset ja luontoisedut sekä työntekijän kotiuttamisen ehdot. Selvityksen ei tarvitse olla yksi asiakirja vaan edellä mainitut asiat voivat ilmetä muista kirjallisista lähteistä, esimerkiksi noudatettavasta työehtosopimuksesta tai asianomaisesta laista. Vuokratyössä 3. kohdan selvitys on annettava vuokratyöntekijän pyynnöstä myös, vaikka sopimus olisi tehty alle kuukauden määräajaksi. Selvityksessä tulee antaa tieto määräaikaisen työsopimuksen taustalla olevan käyttäjäyrityksen asiakassopimukseen perustuvan tilauksen syystä ja kestosta tai arvioidusta kestosta sekä arvio vuokratyöntekijän työnantajan yrityksessä tarjolla olevista muista, vuokratyöntekijän työsopimuksessa sovittuja työtehtäviä vastaavista työtehtävistä. Jos työnteon ehdot muuttuvat, työnantajan on annettava työntekijälle kirjallinen selvitys työnteon ehdon muutoksesta niin pian kuin mahdollista, viimeistään kuitenkin muutosta seuraavan palkanmaksukauden päättyessä, jollei muutos johdu lainsäädännön tai työehtosopimuksen muuttamisesta. 7.3 Työeläkevakuutus (TyEL) Työnantaja on velvollinen järjestämään työntekijän eläkelain (TyEL) mukaisen vakuutuksen jokaiselle työntekijälle, jolle maksetaan työansiota samasta työsuhteesta vähintään 58,19 euroa kuukaudessa (vuonna 2017). Työntekijöiden palkkaaminen ja työnantajavelvoitteet 125

Työntekijän tulee tehdä työtä työsuhteessa eli työntekijä tekee työtä työnantajan lukuun tämän johdon ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan. TyEL-vakuutus tulee järjestää myös yrityksessä työskentelevälle, jos hän on a liikkeen- tai ammatinharjoittajan perheenjäsen, jolle maksetaan palkkaa a avoimen yhtiön tai kommandiittiyhtiön yhtiömiehen perheenjäsen, joka työskentelee yrityksessä ja saa työstään palkkaa a kommandiittiyhtiön äänetön yhtiömies, jos hänelle maksetaan ennakonpidätyksen alaista rahapalkkaa; jollei makseta, hän voi itse hoitaa eläketurvansa vapaaehtoisin eläkejärjestelyin a osakeyhtiön johtavassa asemassa oleva toimihenkilö, joka omistaa yksin enintään 30 prosenttia tai yhdessä samassa taloudessa asuvien perheenjäsentensä kanssa enintään 50 prosenttia yhtiön osakepääomasta tai osakkeiden tuottamasta äänimäärästä a osakeyhtiön ei-johtavassa asemassa oleva omistaja a osakeyhtiön johtavassa asemassa oleva toimihenkilö, jonka perheenjäsenet omistavat yli puolet osakkeista, mutta joka ei itse omista yhtään osaketta. Osakeyhtiön lisäksi TyEL-vakuuttamisvelvollisuus koskee myös osuuskunnassa työskentelevää jäsentä, jos hänellä tai hänen perheenjäsenellään on vastaava äänivalta ja omistusosuus osuuskunnassa. Koska on vakuutettava? Työnantajan tulee vakuuttaa TyEL:n mukaan 17 67-vuotiaat työntekijät, jos työnantaja maksaa työntekijälle palkkaa samasta työsuhteesta vähintään 58,19 euroa kuukaudessa (vuonna 2017). Vakuuttamisvelvollisuus alkaa 17 vuoden iän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta. Työntekijän vakuuttamisvelvollisuuden yläikärajat ovat a vuonna 1957 ja sitä aiemmin syntyneillä 68 vuotta a vuosina 1958 1961 syntyneillä 69 vuotta a vuonna 1962 ja sen jälkeen syntyneillä 70 vuotta. Vakuuttamisvelvollisuus on voimassa yläikärajan täyttämiskuukauden loppuun. Myös työskentely eläkkeen rinnalla on pääsääntöisesti vakuutettava 68 iän täyttämiskuukauden loppuun saakka. TyEL-vakuutus koskee sekä suomalaisia että ulkomaalaisia työntekijöitä. TyEL:n mukaan vakuutetaan myös Suomesta ulkomaille komennukselle tilapäisesti lähetetty työntekijä. Vakuuttaminen on hoidettava palkanmaksua seuraavan kuukauden aikana. Mistä palkoista ja korvauksista TyEL-maksu maksetaan? Työeläkevakuutusmaksut maksetaan palkasta tai muusta vastikkeesta, joka on maksettu tai sovittu maksettavaksi korvauksena työsuhteessa tehdystä työstä. Tällaista korvausta työsuhteessa tehdystä työstä ovat peruspalkan lisäksi esimerkiksi ylityökor vaukset, sunnuntai- ja muut lisät, vuosilomapalkat, lomaltapaluurahat, lomakorvaukset työsuhteen päättyessä, luontoisedut sekä sairaus- ja tapaturma-ajan palkka. Maksut maksetaan myös silloin, kun palkasta ei tarvitse toimittaa pidätystä. Eläkemaksuja ei makseta esimerkiksi matkakorvauksista, verottomista työkalukorvauksista ja verottomista päivä rahoista. 126 Työntekijöiden palkkaaminen ja työnantajavelvoitteet

Sopimustyönantajat ja tilapäistyönantajat Työeläkelain mukaan työnantajat jaetaan palkkasumman mukaan sopimustyönantajiin ja tilapäistyönantajiin. Työnantaja on sopimustyönantaja, jos työnantajalla on työsuhteessa vähintään yksi vakituinen työntekijä tai puolen vuoden yhdenjaksoisen ajan palkkasumma vähintään 8 334 euroa (vuonna 2017). Työnantaja järjestää työntekijöidensä eläketurvan ottamalla vakuutuksen eläkeyhtiöstä palkanmaksua seuraavan kuukauden aikana. Vakuutussopimus syntyy vakuutushakemuksella. Samalla työnantaja valitsee, ilmoittaako työsuhde- ja palkkatiedot vuosiilmoitustekniikalla vai kuukausittain. Sopimustyönantajan TyEL-vakuutukseen kuuluvat tällöin kaikki, myös tilapäiset työntekijät. Työnantaja on tilapäistyönantaja, jos työnantajalla ei ole vakituisia työntekijöitä ja määräaikaisten työntekijöiden puolen vuoden palkkasumma on alle 8 334 euroa (vuonna 2017). Työntekijä vakuutetaan maksamalla vakuutusmaksu ja ilmoittamalla työntekijän tiedot eläkeyhtiöön palkanmaksua seuraavan kuukauden 20. päivään mennessä. Työeläkemaksut vuonna 2017 Pienen sopimustyönantajan TyEL-maksu on 25,10 prosenttia palkoista vuonna 2017. Pienenä työnantajana pidetään työnantajaa, jonka vuoden 2015 palkkasumma oli alle 2 044 500 euroa. Sopimustyönantajan TyEL-maksu on 24,79 prosenttia, jos vuoden 2015 palkkasumma oli 2 044 500 32 712 000 euron välillä. Tästä maksusta vähennetään asiakashyvitystä ja hoitokustannusalennusta. Tätä suurempien työnantajien eläkevakuutusmaksuun (24,76 prosenttia, josta vähennetään asiakashyvitystä ja hoitokustannusalennusta) vaikuttaa myös työnantajalle määritelty työkyvyttömyysmaksun maksuluokka. Tilapäisen työnantajan TyEL-maksu on 25,1 prosenttia. Työntekijän osuus eläkemaksusta on 17 52-vuotiaasta ja yli 62-vuotiaasta työntekijästä 6,15 prosenttia ja 53 62-vuotiaasta työntekijästä 7,65 prosenttia palkasta. Korotettua maksua peritään 53 vuoden iän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta. Työnantaja maksaa koko eläkemaksun ja pidättää työntekijän osuuden palkanmaksun yhteydessä. Palkkatietojen ilmoittaminen ja vakuutusmaksun maksaminen Sopimustyönantaja voi valita, ilmoittaako hän työntekijän palkkatiedot työeläkeyhtiöön vuosi-ilmoituksella kerran vuodessa vai kuukausittain. Ansioiden ilmoitustapa sovitaan vähintään kalenterivuodeksi. Ilmoitustavan vaihtamisesta täytyy ilmoittaa edellisen vuoden marraskuun loppuun mennessä. Työntekijöiden palkkatiedot voi ilmoittaa oman työeläkeyhtiönsä verkkopalvelun, Tyvi-palveluntarjoajien tai jos Palkka.fi-palvelua on käytetty palkanlaskentaan, kyseisen palvelun kautta. Maksuttoman Palkka.fi:n avulla voi myös hoitaa palkan laskemisen sekä palkanmaksuun liittyvät ilmoitukset. Työntekijöiden palkkaaminen ja työnantajavelvoitteet 127

Vuosi-ilmoittaja Vuosi-ilmoittajan ennakkomaksut perustuvat ennakkopalkkasummaan. Ennakkomaksu maksetaan 1 12 erässä ennakoidun palkkasumman perusteella. Vakuutuskauden lopullinen maksu lasketaan jälkikäteen seuraavan vuoden keväällä helmi huhtikuussa, kun tiedot toteutuneista palkoista on saatu vuosi-ilmoituksella työnantajalta. Ennakkomaksun peruste on arvioitu vuosipalkkasumma. Jos arvio vuosipalkoista eroaa yrityksen omasta arviosta, muutoksesta kannattaa ilmoittaa työeläkeyhtiöön, jotta jäljellä olevat ennakkomaksut voidaan korjata. Ennakkovakuutusmaksut erääntyvät sovittujen eräkuukausien 20. päivänä. Jos 20. päivä on lauantai tai pyhäpäivä, eräpäivä on seuraava arkipäivä. Työeläkeyhtiö lähettää työnantajalle vuodenvaihteessa vuosi-ilmoituslomakkeen. Yhtiö laskee työnantajan vuosi-ilmoituksella antamien tietojen perusteella vuoden lopullisen vakuutusmaksun ja uudet ennakkomaksut. Työantajan on ilmoitettava työntekijöidensä ansiotiedot edelliseltä vuodelta työeläkeyhtiölle tammikuun loppuun mennessä. Vuosi-ilmoituksella ilmoitetaan työntekijöiden ansiotiedot sekä työsuhteiden alkamis- ja päättymispäivät. Jos yrityksen työntekijöiden vaihtuvuus on suuri, alkaneet ja päättyneet työsuhteet on hyvä ilmoittaa useammin, esimerkiksi neljännesvuosittain. Jos ansiotiedot myöhästyvät vuosilaskennasta, maksu lasketaan arvion perusteella. Vuosi-ilmoituksen toimittamisen laiminlyönnistä seuraava korotus on normaalisti 10 prosenttia ensimmäiseltä laiminlyöntikerralta. Jos laiminlyönti toistuu, maksun korotus on 20 100 prosenttia. Työsuhteen alkamiset ja päättymiset vuosi-ilmoittaja ilmoittaa työeläkeyhtiöön neljännesvuosittain. Kuukausi-ilmoittaja Kuukausi-ilmoittaja ilmoittaa työntekijätiedot kuukausittain palkanmaksua seuraavan kuukauden 20. päivään mennessä. Ennakkomaksu maksetaan kuukausittain toteutuneen palkkasumman perusteella. Työnantajan ei tarvitse tehdä työeläkeyhtiölle vuosi-ilmoitusta. Vaikka kuukausiilmoittaja ei tee erillistä vuosi-ilmoitusta, työeläkeyhtiössä tehdään kuitenkin vuosilaskenta vakuutuskautta seuraavan vuoden keväällä. Tällöin otetaan huomioon myös työeläkeyhtiön antama mahdollinen vakuutuskohtainen asiakashyvitys eli alennus vakuutusmaksusta. Työnantaja voi laskea vakuutusmaksun määrän joko itse tai eläkeyhtiö voi lähettää työnantajalle ennakkomaksukuitit kuten vuosi-ilmoittajallekin. Ennakkovakuutusmaksut erääntyvät sovittujen eräkuukausien 20. päivänä. Jos 20. päivä on lauantai tai pyhäpäivä, eräpäivä on seuraava arkipäivä. Tilapäinen työnantaja Tilapäinen työnantaja voi maksaa vakuutusmaksunsa vakuutushakemusta tekemättä. Tällöin hän ilmoittaa työntekijä- ja palkkatiedot sekä maksaa samalla työeläkevakuutusmaksut eläkeyhtiöön kuukausittain viimeistään palkanmaksua seuraavan kuukauden 20. päivä. Vakuutusmaksu (25,1 prosenttia vuonna 2017) on heti lopullinen. Halutessaan tilapäinen työnantaja voi järjestää työntekijöidensä eläketurvan tekemällä vakuutussopimuksen, jonka jälkeen hän on sopimustyönantaja. 128 Työntekijöiden palkkaaminen ja työnantajavelvoitteet

Vakuutusmaksukorko Vakuutusmaksujen vakuutusmaksukorko määräytyy Vakuutusosakeyhtiö Garantian noteeraaman TyEL:n 12 kuukauden viitekoron perusteella ollen kuitenkin aina vähintään 2 prosenttia. Koron määrä tarkistetaan puolivuosittain. Korko vaikuttaa maksuun alkuvuodesta maksua alentavasti ja loppuvuodesta maksua korottavasti. Eräkuukausien valinnalla vaikutat siis maksuerien suuruuteen vakuutusmaksukoron kautta. Viivästyskorko Viivästyneestä eläkemaksusta peritään viivästyskorkoa eräpäivästä maksupäivään. Puolivuotiskauden 1.1. 30.6.2017 viivästyskorko on 8,0 prosenttia. Viivästynyt vakuutusmaksu on ulosottokelpoinen ilman tuomiota tai päätöstä. Työntekijälle tieto työeläkeyhtiöstä Työnantajan tulee tiedottaa työntekijöilleen, missä eläkeyhtiössä työeläketurva on järjestetty. Tiedon voi merkitä esimerkiksi palkkalaskelmaan. Työeläkeyhtiötä koskevan tiedotteen voi myös laittaa työpaikan ilmoitustaululle. Lisätietoja TyEL-vakuutuksesta saa työeläkeyhtiöistä ja Eläketurvakeskuksesta sekä osoitteista www.etk.fi ja www.tyoelake.fi. 7.4 Työtapaturma- ja ammattitautivakuutus Työnantajalla on lakisääteinen (työtapaturma- ja ammattitautilaki) velvollisuus vakuuttaa työntekijänsä työtapaturmien ja ammattitautien varalta, jos kalenterivuoden aikana teetetään työtä, josta maksetut tai maksettaviksi sovitut työansiot ylittävät 1 200 euroa. Palkan maksamisen ajankohdalla ei ole merkitystä, vaan ratkaisevaa on, minkä kalenterivuoden aikana työ on teetetty. Ketkä vakuutettava? Työnantajan on vakuutettava työntekijät, jotka tekevät yrityksessä työtä työsuhteessa ansiotarkoituksessa. Vakuuttamisvelvollisuus koskee myös yrittäjän perheenjäsentä, joka tekee yrittäjän palveluksessa työtä työsuhteessa. Merkitystä ei ole sillä, asuuko perheenjäsen yrittäjän kanssa samassa taloudessa vai ei. Johtavassa asemassa olevat Työntekijään rinnastetaan henkilö, joka tekee työtä vastiketta vastaan osakeyhtiössä tai muussa yhteisössä (esimerkiksi osuuskunnassa) johtavassa asemassa, vaikka hän ei ole työsuhteessa osakeyhtiöön tai muuhun yhteisöön, jos hänen omistuksensa osakepääomasta tai osakkeiden tuottamasta äänimäärästä on yksin enintään 30 prosenttia tai yhdessä perheenjäsentensä kanssa enintään 50 prosenttia ja tästä hänen oma osuutensa on enintään 30 prosenttia. Omistusosuutta laskettaessa otetaan huomioon myös välillinen omistaminen toisten yhteisöjen tai yhtymien kautta. Johtavalla asemalla tarkoitetaan toimitusjohtajuutta, hallituksen jäsenyyttä sekä muuta vastaavaa asemaa tai vastaavaa tosiasiallista määräämisvaltaa osakeyhtiössä tai muussa yhteisössä. Työntekijöiden palkkaaminen ja työnantajavelvoitteet 129

Avoimen yhtiön yhtiömiestä tai kommandiittiyhtiön vastuunalaista yhtiömiestä ei rinnasteta työntekijään. Lähetetyt työntekijät EU:n sosiaaliturva-asetuksen tai sosiaaliturvasopimuksen mukaisesti lähetetyt työntekijät vakuutetaan lähettävän maan lainsäädännön mukaan. Siten Suomesta ulkomaille lähetetyt vakuutetaan Suomen lainsäädännön mukaan ja Suomeen EU- ja sosiaaliturvasopimusmaasta lähetty työntekijä vakuutetaan lähettävän maan lainsäädännön mukaan. Suomalainen työnantaja voi ottaa vapaaehtoisen työajan vakuutuksen sellaiselle työntekijälle, jolle työnantaja voi järjestää työntekijän eläkelain nojalla lain mukaisen eläketurvan. Vakuutuksen ottaminen Työtapaturma- ja ammattitautivakuutus on otettava ennen työnteon aloittamista. Vakuutusta ei voi ottaa takautuvasti. Vakuutus alkaa siitä ajankohdasta, jolloin vakuutusyhtiö on todistettavasti vastaanottanut vakuutushakemuksen, jollei myöhemmästä alkamisajasta ole sovittu. Vakuutusyhtiön on annettava vakuutuksenottajalle kirjallinen vahvistus vakuutuksen voimassaolosta. Vakuutuksenottaja on velvollinen ilmoittamaan vakuutusyhtiölle työtapaturma- ja ammattitautiriskin arviointia, vakuutusmaksun määräämistä ja vakuutuksen hoitoa varten tarpeelliset tiedot a toimialastaan a teettämänsä työn määrästä ja laadusta a työn alkamisajasta, yrityksen omistussuhteista a työtapaturma- ja ammattitautilaissa tarkoitetusta työturvallisuustyöstä sekä muista vakuutusyhtiön määrittelemistä vakuutusmaksuun vaikuttavista seikoista. Vakuutuksenottajan on ilmoitettava tiedot vakuutusta haettaessa tai viimeistään 14 päivän kuluessa vakuutuksen alkamisesta. Näiden tietojen perusteella lasketaan ennakkovakuutusmaksu, jonka työnantaja maksaa vakuutuskauden alkaessa. Jos vakuutuksenottaja ei ilmoita tietoja mainitussa ajassa, vakuutusyhtiö määrää vakuutusmaksun käytettävissä olevien tietojen perusteella. Lopullinen vakuutusmaksu määräytyy työntekijöille maksettujen todellisten palkkojen ja työn vastuuluokan perusteella, kun työnantaja antaa palkkatiedot palkkailmoituksella kunkin vuoden tammikuun loppuun mennessä. Tapaturmavakuutuskeskus valvoo, että työnantaja täyttää vakuuttamisvelvollisuutensa. Missä työtapaturma voi sattua? Tapaturma voi sattua työntekijälle a työnteon yhteydessä ja työtehtävästä johtuvalla matkalla a työntekopaikan alueella työntekopaikallaoloon tavanomaisesti liittyvässä toiminnassa a ruokailu- tai virkistystauolla työntekopaikan alueen läheisyydessä 130 Työntekijöiden palkkaaminen ja työnantajavelvoitteet

a työhön liittyvään koulutustilaisuuteen tai virkistystilaisuuteen kuuluvassa toiminnassa, jos tilaisuus on työnantajan järjestämä tai työnantaja on hyväksynyt siihen osallistumisen. Ammattitaudit Ammattitaudilla tarkoitetaan sairautta, joka on todennäköisesti pääasiallisesti aiheutunut työntekijälle altistumisesta fysikaaliselle, kemialliselle tai biologiselle tekijälle työssä, työntekopaikan alueella tai koulutuksessa. Jos kysymyksessä on työntekijä, joka tekee työtään asunnossaan tai muualla kuin työantajan järjestämissä työtiloissa, edellytyksenä on, että altistus johtuu hänen työtehtävistään. Mitä korvataan? Työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksesta korvataan työtapaturmia ja ammattitauteja. Tapaturman aiheuttamina pidetään myös lyhyehkön, enintään yhden vuorokauden pituisen ajanjakson aikana syntyneitä vammoja, esimerkiksi hankauksen aiheuttama hiertymä. Korvausetuuksia ovat muun muassa a sairaanhoitokulut a sairaanhoitona annettava lääkinnällinen kuntoutus a kustannukset, jotka ovat aiheutuneet vahingon selvittämiseksi tarpeellisesta lääkärissäkäynnistä sekä lääkärin tekemästä ja määräämästä tutkimuksesta a ansionmenetyskorvaukset: päiväraha, tapaturmaeläke ja kuntoutusraha a kuntoutuskorvaukset a haittaraha pysyvästä haitasta a perhe-eläke ja hautausapu. Työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksessa ei työnantajalla ole omavastuuta. Korvauksissa ei myöskään ole euromääräistä ylärajaa. Työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen maksu vaihtelee työnantajan teettämän työn vaarallisuuden mukaan (työtapaturma- ja ammattitautiriski) 0,1 7 prosentin välillä ja on keskimäärin 0,8 prosenttia palkoista (vuonna 2017). Kullakin vakuutusyhtiöllä on omat yhtiön hallituksen hyväksymät maksuperusteet, ja vakuutusmaksut määräytyvät näiden mukaan. Vakuutusmaksujen määräämisessä on otettava huomioon esimerkiksi vakuutettujen etujen turvaavuus ja tapaturma- ja ammattitautiriski. Palkkailmoitus tapaturmavakuutusyhtiölle Työnantajan, jolla on velvollisuus vakuuttaa työntekijät tapaturman varalta, tulee tehdä palkkailmoitus tapaturmavakuutusyhtiölle. Mikäli kyseessä on määräaikainen vakuutus, palkkailmoitus on annettava kuukauden kuluessa vakuutuksen päättymisestä. Jatkuvissa vakuutuksissa palkkailmoitus tulee antaa tapaturmavakuutusyhtiölle tammikuun loppuun mennessä. Työntekijän ryhmähenkivakuutus (liittyy työtapaturmavakuutukseen) Vakuuttamisvelvollisuus koskee kaikkia niitä järjestäytyneitä työnantajia, joita sitovat työehtosopimukseen sisältyvät ryhmähenkivakuutusta koskevat määräykset. Vakuutta- Työntekijöiden palkkaaminen ja työnantajavelvoitteet 131

misvelvollisuus on myös niillä järjestäytymättömillä työnantajilla, joiden alalla voimassa oleva yleinen valtakunnallinen työehtosopimus sisältää vastaavat määräykset. Työntekijäin ryhmähenkivakuutuksen keskimääräinen maksu yksityissektorilla on 0,066 prosenttia (vuonna 2017). Maksu peritään työntekijöistä sekä niistä yhtiömiehistä ja osakkaista, jotka on vakuutettu työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksella. 7.5 Työttömyysvakuutusmaksu Sekä työnantajat että palkansaajat ovat velvollisia maksamaan työttömyysvakuutusmaksuja. Työttömyysvakuutusmaksuvelvollisuus koskee pääsääntöisesti 17 64-vuotiaita työntekijöitä. Työnantajalla on velvollisuus maksaa työttömyysvakuutusmaksu, jos hän maksaa kalenterivuoden aikana työntekijöilleen palkkaa yhteensä yli 1 200 euroa. Työnantajan tulee kuitenkin aina pidättää maksuvelvollisen työntekijän palkasta palkansaajan maksu jokaisen palkanmaksun yhteydessä. Työttömyysvakuutusmaksut määräytyvät palkansaajille maksettujen palkkojen mukaan. Työnantaja vastaa työnantajan ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksujen suorittamisesta Työttömyysvakuutusrahastolle. Jos työnantajan maksuvelvollisuus ei täyty, työntekijän palkasta pidätettyä palkansaajan maksua ei tilitetä Työttömyysvakuutusrahastolle. Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu on 1,60 prosenttia palkasta vuonna 2017. Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu on 0,80 prosenttia palkasta, jos palkkasumma on korkeintaan 2 059 500 euroa. Sen ylittävältä osalta työttömyysvakuutusmaksu on 3,30 prosenttia palkasta. Osaomistajan palkansaajamaksu on 0,70 prosenttia palkasta vuonna 2017. Osaomistajan työnantajamaksu on 0,80 prosenttia. Uusi työnantaja, joka tulee työttömyysvakuutusmaksuvelvollisuuden piiriin, voi hakea ennakon määräämistä Työttömyysvakuutusrahastolta Ennakon hakemus/muutos -lomakkeella joko postitse, sähköisessä asiointipalvelussa osoitteessa www.tvr.fi tai Palkka.fi-palvelun kautta. Hakemuksen voi tehdä, kun ennakkopalkkasumma on arvioitavissa. Vakuutusmaksun ennakot Työttömyysvakuutusrahasto perii työnantajalta vakuutusvuoden aikana työttömyysvakuutusmaksun ennakkoa vakuutusvuoden arvioitujen ennakkopalkkasummien perusteella. Työnantaja maksaa ennakot Työttömyysvakuutusrahastolle pääsääntöisesti kolmessa erässä, työnantajamaksu erääntyy 1.1. ja palkansaajamaksu 1.5. ja 1.9. Suuret työnantajat maksavat vuosittain muuttuvan palkkasummarajan ylittävältä osalta korkeampaa työnantajamaksua. Työttömyysvakuutusmaksujen ennakot maksetaan tällöin viidessä erässä. Työttömyysvakuutusmaksuille peritään viivästyskorkoa, ellei maksuja ole maksettu viimeistään eräpäivänä. Viivästyskorko aikajaksolla 1.1. 30.6.2017 on 7 prosenttia. Työttömyysvakuutusmaksut ovat suoraan ulosottokelpoisia. 132 Työntekijöiden palkkaaminen ja työnantajavelvoitteet

Ilmoitus palkoista Työttömyysvakuutusrahastolle Työnantajan tulee antaa ilmoitus vakuutusvuoden toteutuneista palkoista Työttömyysvakuutusrahastolle tammikuun loppuun mennessä. Palkkasummailmoituksen voi täyttää ja lähettää Työttömyysvakuutusrahaston sähköisessä asiointipalvelussa osoitteessa www.tvr.fi. Lomakkeen voi toimittaa myös postitse. Pientyönantaja voi ilmoittaa maksetut palkat Palkka.fi-palvelun kautta. Palkkasummailmoituksen perusteella Työttömyysvakuutusrahasto lähettää päätöksen työttömyysvakuutusmaksusta ja tarvittaessa perii työnantajalta tasausmaksua tai palauttaa liikaa maksetun ennakon. 7.6 Palkanmaksu Työntekijälle maksettavan palkan vähimmäismäärä ilmenee alan yleissitovasta työehtosopimuksesta. Jos työnantaja ei kuulu työehtosopimuksen tehneeseen työnantajain yhdistykseen eikä alalla ole häntä velvoittavaa yleissitovaa työehtosopimusta, työnantajan on maksettava työstä tavanomaisena ja kohtuullisena pidettävää palkkaa. Tavanomainen ja kohtuullinen palkka voi perustua esimerkiksi alan järjestöjen palkkasuositukseen. Jos tällaistakaan ei ole, kokoaikapalkan tulee olla vähintään 1 187 euroa/ kuukausi (vuonna 2017), jotta se täyttäisi palkansaajan työssäoloehdon. Päivän minimipalkka on näin ollen 55,21 euroa ja tuntiminimi 6,90 euroa. Yleisimmät peruspalkan lajit ovat kuukausi- ja tuntipalkka, urakkapalkka ja provisiopalkka. Palkka on maksettava palkanmaksukauden viimeisenä päivänä, ellei toisin ole sovittu. Yleisimmät palkanmaksukaudet ovat kuukausi, puoli kuukautta ja kaksi viikkoa. Palkka maksetaan työntekijän osoittamalle pankkitilille. Käteisenä palkka voidaan maksaa vain pakottavasta syystä, esimerkiksi, ettei työntekijällä ole pankkitiliä tai ettei pankkitili ole työnantajan tiedossa. Palkan on oltava työntekijän käytettävissä sen erääntymispäivänä. Palkkatietojen tulee olla maksajapankissa ajoissa, koska rahansiirto pankista toiseen voi viedä pari pankkipäivää, vaikka euromääräisten tilisiirtojen pitäisi välittyä yhden pankkipäivän kuluessa. Vain saman pankin sisällä tehdyt tilisiirrot välittyvät tileille lähes heti. Jos palkka maksetaan syystä tai toisesta käteisenä, työnantajan on liitettävä kirjanpitoon työntekijän allekirjoittama kuitti tai muu selvitys käteisenä tapahtuneen palkanmaksun todentamiseksi. Maksaessaan palkan työnantajan on annettava työntekijälle laskelma, josta käyvät ilmi palkan suuruus ja sen määräytymisen perusteet. Käteisenä rahana maksetusta palkasta työnantajalla on oltava työntekijän allekirjoittama kuitti tai muu maksun todentava selvitys. Palkkalaskelmalomake on Työsuojeluhallinnon sivuilla www.tyosuojelu.fi > Työsuhde > Palkka. Työntekijöiden palkkaaminen ja työnantajavelvoitteet 133

7.7 Ennakonpidätysten ja sairausvakuutusmaksun tilittäminen Työnantaja on aina velvollinen toimittamaan ennakonpidätyksen maksamistaan palkoista. Palkasta tehtävän ennakonpidätyksen määrä selviää henkilön verokortista. Jos henkilö ei esitä verokorttia, pidätys toimitetaan 60 prosentin suuruisena. Palkkaan luetaan myös esimerkiksi luontoisedut, ylityö- ja sunnuntaityökorvaukset sekä lomapalkat ja -korvaukset. Ennakonpidätys yhteisölle (osakeyhtiö, osuuskunta) tai yhtymälle (avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö) maksetusta työkorvauksesta on 13 prosenttia, jos korvauksen saajaa ei ole merkitty ennakkoperintärekisteriin. Jos kyse on toiminimenä tehdystä työstä, käytetään yrittäjän verokorttia. Jos hän ei esitä verokorttia, ennakonpidätys on 60 prosenttia. Ennakonpidätys lasketaan arvonlisäverottomasta työkorvauksesta. Ennakonpidätystä varten työntekijän tulee toimittaa työnantajalle verokortti. Työnantaja voi pyytää työntekijöiden ennakonpidätystiedot Verohallinnosta myös sähköisesti. Uudet verokortit tulevat voimaan yleensä helmikuun alusta, eli edellisen vuoden verokortti on voimassa vielä tammikuussa. Työnantajan on suoritettava työnantajan sairausvakuutusmaksu (aikaisemmin sosiaaliturvamaksu), jos työntekijä on sairausvakuutuslain mukaan Suomessa vakuutettu. Sairausvakuutusmaksua ei makseta alle 16-vuotiaalle eikä 68 vuotta täyttäneelle maksetuista palkoista. Maksu on kaikille työnantajille yhtä suuri ja lasketaan ennakonpidätyksen alaisten palkkojen yhteismäärästä. Työnantajan sairausvakuutusmaksu vuonna 2017 on 1,08 prosenttia palkoista. Jos palkka maksetaan yksinomaan luontoissuorituksena tai -etuna, työnantajan on tällöinkin maksettava sairausvakuutusmaksu, vaikka ennakonpidätystä ei voidakaan toimittaa. Maksun suuruus määräytyy palkanmaksuajankohdan mukaan, eli ratkaisevaa ei ole milloin työ on tehty vaan milloin työstä suoritetaan vastike. Työnantajasuoritusten ilmoittaminen ja tilittäminen Työnantajan on tilitettävä työnantajasuoritukset (ennakonpidätykset ja työnantajan sairausvakuutusmaksu) ja annettava niistä työnantajasuoritusten veroilmoitus Verohallinnolle. Veroilmoitus on annettava joko kuukausittain tai neljännesvuosittain sen mukaan, mikä on työnantajan verokauden pituus. Jos yrityksen liikevaihto on enintään 100 000 euroa kalenterivuodessa, aloittava yritys voi hakeutua pidennettyyn verokauteen yritystä perustaessaan täyttämällä perustamisilmoituksessa oma-aloitteisten verojen verokautta koskevan kohdan. Pidennettyyn ilmoitus- ja maksujaksoon oikeuttava liikevaihto lasketaan aina kalenterivuodelta, vaikka yrityksen tilikausi ei olisi kalenterivuosi. Liikevaihtoon luetetaan kaikki arvonlisäverolliset ja arvonlisäverottomat myynnit lukuun ottamatta veron osuutta ja käyttöomaisuuden myyntejä. Satunnaisesti palkkoja maksavan, työnantajarekisteriin kuulumattoman työnantajan on annettava ilmoitus ja tilitys työantajasuorituksista kuukausittain, mikäli palkkaa tai työkorvauksia on maksettu. Niiltä kuukausilta, jolloin suorituksia ei ole, ilmoituksia ei tarvitse antaa. 134 Työntekijöiden palkkaaminen ja työnantajavelvoitteet

Verohallinnon rekistereihin aiemmin rekisteröity yritys voi hakeutua pidennettyyn tai lyhennettyyn verokauteen täyttämällä lomakkeen VEROH 4071, Hakemus oma-aloitteisten verojen verokauden muuttamiseksi. Jos Verohallinto hyväksyy hakemuksen, uutta pidempää verokautta sovelletaan hakemuksen tekemistä seuraavan kalenterivuodenalusta ja lyhyempää verokautta hakemuksen tekemistä seuraavan lyhyemmän verokauden alusta. Oma-aloitteisten verojen veroilmoitus annetaan verokausittain. Kuukausittain ilmoittavan työnantajan on maksettava ja ilmoitettava työnantaja-suoritukset viimeistään palkanmaksukuukautta seuraavan kuukauden 12. päivänä. Neljännesvuosittain ilmoittava työnantaja maksaa ja ilmoittaa työnantajasuoritukset kohdekautta seuraavan toisen kuukauden 12. päivänä. Tiedot voidaan ilmoittaa neljännesvuosittain vain, jos työnantaja on saanut pidennetystä verokaudesta erillisen ilmoituksen. Esimerkki 1 (kohdekausi on kuukausi) Jos palkka maksetaan 31.3., ennakonpidätys ja sairausvakuutusmaksu maksetaan ja ilmoitetaan sähköisesti Verohallinnolle 12.4. Esimerkki 2 (kohdekausi on neljännesvuosi) Palkoista tammi-maaliskuun ajalta tehdyt ennakonpidätykset ja työnantajan sairaus vakuutusmaksu maksetaan ja ilmoitetaan sähköisesti 12.5. Veroilmoitus annetaan sähköisesti verkossa OmaVero-palvelussa (www.vero.fi/omavero). Asiointi OmaVero-palvelussa vaatii Katso-tunnisteen. Lisätietoja tunnisteesta saa osoitteesta yritys.tunnistus.fi. Henkilöasiakkaat, myös liikkeen- ja ammatinharjoittajat, voivat käyttää verkkopankkitunnuksia asioidessaan OmaVero-palvelussa. Lisätietoja työnantajasuoritusten ilmoittamisesta ja maksamisesta saa Verohallinnon toimipisteistä ja valtakunnallisesta palvelunumerosta 029 497 012 sekä osoitteesta www.vero.fi, kohdasta Yritys- ja yhteisöasiakkaat, Tietoa verotuksesta, Yritys työnantajana. Jos maksamisen ja ilmoittamisen määräpäivä on lauantai, sunnuntai tai muu pyhäpäivä, määräpäivä siirtyy seuraavaksi arkipäiväksi. Säännöllisen työnantajan on annettava veroilmoitus, vaikka palkkoja ei olisikaan maksettu jokaiselta kuukaudelta. Veroilmoituksesta täytetään silloin Ei palkanmaksua -kohdan tiedot. Veroilmoituksen myöhästymisestä seuraa myöhästymismaksu. Se on kolme euroa päivältä. Myöhästymismaksua lasketaan veroilmoituksen määräpäivää seuraavasta päivästä alkaen ilmoituksen antamispäivään saakka. Myöhästymismaksua lasketaan kuitenkin enintään 45 päivältä, eli näin laskettu maksu on korkeintaan 135 euroa. Jos ilmoitus on myöhästynyt yli 45 päivää, 135 euron maksuun lisätään kaksi prosenttia myöhässä ilmoitetun maksettavan veron määrästä. Jos verovelvollisella on laiminlyöntejä ennakonpidätyksiä ja työnantajan sairausvakuutusmaksua koskevan veroilmoituksen antamisessa viimeisen kuuden kuukauden aikana, tulee siitä merkintä Verohallinnon julkiseen verovelkarekisteriin (www.ytj.fi). Työntekijöiden palkkaaminen ja työnantajavelvoitteet 135

Ennakonpidätys osakeyhtiön maksamasta osingosta Osakeyhtiön on toimitettava 7,5 prosentin ennakonpidätys maksamastaan osingosta, kun osingon saajana on luonnollinen henkilö. Siltä osin kuin osinko ylittää 150 000 euroa, ennakonpidätys on 28 prosenttia. Ennakonpidätys lasketaan osingon kokonaismäärästä, ei vain veronalaisesta osuudesta. Ennakonpidätys on toimitettava jo silloin, kun osinko on osingonsaajan nostettavissa, vaikka osingon nosto tapahtuisi myöhemmin. Ennakonpidätykset on ilmoitettava sen verokauden veroilmoituksella, jonka aikana osinko on ollut nostettavissa. Ennakopidätys osuuskunnan maksamasta ylijäämistä Osuuskunnan on toimitettava ennakonpidätys luonnolliselle henkilölle maksamastaan ylijäämästä. Ennakonpidätys on 7,5 prosenttia 5 000 euroon saakka ja sen ylimenevältä osalta 25,5 prosenttia. Ennakonpidätystä ei toimiteta saajalleen kokonaan verovapaista elantomenoylijäämistä. Ylijäämä maksetaan ennakonpidätyksellä vähennettynä. Osuuskunnan on annettava Verohallinnolle veroilmoitus ylijäämistä toimitetusta ennakonpidätyksestä. Ilmoitus annetaan ylijäämän nostettavissaolokaudelta annettavalla veroilmoituksella. 7.8 Työntekijän työterveyshuollon järjestäminen Työnantajalla on velvollisuus järjestää työntekijöilleen lakisääteinen ehkäisevä työterveyshuolto. Työterveyshuollon yleiset periaatteet ja sisältö on säädetty työterveyshuoltolaissa. Laki koskee Suomessa tehtävää työtä, johon työnantaja on velvollinen soveltamaan työturvallisuuslakia. Työterveyshuollon painopiste on ehkäisevässä toiminnassa. Työnantaja ja työterveyshuollon palveluntuottaja suunnittelevat yhdessä työterveyshuollon toiminnan sisällön ja toimenpiteet. Suunnittelun perustana ovat työpaikan työterveyden edistämiseen liittyvät tarpeet, jotka on yhdessä arvioitu työpaikkaselvityksellä. Työterveyspainotteinen sairaanhoito tukee ehkäisevän työterveyshuollon toteuttamista. Lakisääteiseen työterveyshuoltoon kuuluvat työterveyshuollon tekemänä muun muassa 1) työpaikan terveysvaarojen selvittäminen ja arviointi 2) toimenpide-ehdotukset työturvallisuuden ja työterveyden parantamiseksi 3) työpaikan terveysriskeihin perustuvat terveystarkastukset 4) vajaakuntoisen työntekijän työssä selviytymisen seuranta 5) työpaikan ensiapuvalmiuden arviointi ja suunnittelu 6) työkykyä ylläpitävän toiminnan suunnittelu ja toteutus työpaikalla (työterveyshuollon osuus). Työnantaja voi lakisääteisen ehkäisevän työterveyshuollon lisäksi järjestää työntekijöilleen yleislääkäritasoisen sairaanhoidon palveluja. Sairaanhoidon järjestäminen on vapaaehtoista. Erikoislääkäritasoinen sairaanhoito ja hammashoito eivät kuulu työterveyshuoltolaissa tarkoitettuihin palveluihin. 136 Työntekijöiden palkkaaminen ja työnantajavelvoitteet

Työnantaja voi hankkia työterveyshuoltopalvelut terveyskeskukselta, järjestää työterveyshuoltopalvelut itse tai yhdessä toisten työnantajien kanssa tai hankkia tarvitsemansa palvelut muulta työterveyshuoltopalvelujen tuottamiseen oikeutetulta toimintayksiköltä (esimerkiksi lääkärikeskuksesta tai työterveyshuollon ammattihenkilöltä). Työnantajan ja työterveyshuollon palvelujen tuottajan tulee tehdä työterveyshuollon järjestämisestä kirjallinen sopimus, josta ilmenevät työterveyshuollon yleiset järjestelyt sekä palvelujen sisältö ja laajuus. Palvelut tulee olla järjestettyinä, kun työnantajalla on työsuhteessa olevia työntekijöitä. Työnantajalla tulee sopimuksen lisäksi olla kirjallinen työterveyshuollon toimintasuunnitelma, jossa kuvataan tarkemmin työpaikan työterveyshuollon yleiset tavoitteet sekä työpaikan olosuhteisiin perustuvat tarpeet ja niistä johtuvat toimenpiteet. Suunnitelmaa tarkistetaan työpaikkakäynteihin ja muihin työterveyshuollon selvityksiin perustuen vuosittain siinä laajuudessa, kuin se on tarpeellista ottaen huomioon muun muassa työpaikan koko, työpaikalla tapahtuneet muutokset sekä työpaikan henkilöstö ja työjärjestelyt. Työterveyshuollosta aiheutuneet kustannukset korvataan työnantajalle vain, jos työpaikalla on tehty työterveyshuollon perusselvitys eli työpaikkaselvitys. Työpaikkaselvityksen teettäminen on työnantajan vastuulla. Työterveyshuollon ammattihenkilöt ja asiantuntijat selvittävät työterveyshuollon asiantuntijoiden käytön tarpeen. Työterveyshuolto toteuttaa sen siinä laajuudessa kuin työpaikan tarpeet edellyttävät. Työterveyshuolto on työntekijöille maksutonta. Työterveyshuollon kustannusten korvaaminen Työnantajalla on sairausvakuutuslain nojalla oikeus saada korvausta Kelalta ehkäisevän työterveyshuollon järjestämisestä aiheutuneista tarpeellisista ja kohtuullisista kustannuksista (korvausluokka I). Jos työnantaja järjestää ehkäisevän työterveyshuollon lisäksi työntekijöilleen sairaanhoitoa ja muuta terveydenhuoltoa, myös näistä kustannuksista on oikeus saada Kelalta korvausta (korvausluokka II). Korvaaminen edellyttää, että työterveyshuoltoa toteutetaan työpaikkakohtaisiin tarpeisiin perustuen hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesti. Korvauksen määrä on molemmissa korvausluokissa 50 prosenttia työnantajalle aiheutuneista hyväksyttävistä työterveyshuollon kustannuksista. Työnantajalle maksettavaan korvaukseen sovelletaan kuitenkin työntekijä- tai pientyönantajakohtaista laskennallista enimmäismäärää, jota korvaus ei voi ylittää. Enimmäismäärät määritellään vuosittain korvausluokittain ja ne ovat nähtävissä osoitteessa www.kela.fi/korvauksen-maara_enimmaismaarat. Korvauksen määrä I korvausluokassa on kuitenkin 60 prosenttia, jos työnantaja, työntekijät ja työterveyshuolto yhteistyössä sopivat työpaikalla ja työterveyshuollossa noudatettavista käytännöistä, joilla työkyvyn hallintaa, seurantaa ja varhaista tukea toteutetaan työpaikan ja työterveyshuollon yhteisenä toimintana. Käytännöt on dokumentoitava kirjallisesti sekä työpaikan että työterveyshuollon asiakirjoihin seuraavasti: a yli 20 työntekijän työpaikoilla työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen toimintakäytäntö kirjataan erilliseen asiakirjaan a alle 20 työntekijän työpaikoilla vastaavat asiat kirjataan työterveyshuollon työpaikkaselvitysraporttiin Työntekijöiden palkkaaminen ja työnantajavelvoitteet 137

a kaikilla työpaikoilla työterveyshuollon toimenpiteet työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen järjestämisessä kirjataan työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan. Jos työkyvyn hallinnan toimintakäytännöstä ei ole sovittu, korvaus on 50 prosenttia. Vuonna 2014 keskimääräiset työterveyshuollon kustannukset työntekijää kohti olivat 425 euroa ja Kelan korvaus 183 euroa. Korvauksen hakeminen ja lisätiedot Työnantaja voi hakea Kelalta korvauksia työterveyshuollosta aiheutuneista kustannuksista. Työnantajan tulee tehdä yksi korvaushakemus koko tilikauden ajalta. Hakuaika on kuusi kuukautta työnantajan tilikauden päättymisestä. Työnantaja hakee kustannuksista korvauksen joko verkossa tai lomakkeella. Kelaan toimitetaan vain hakemus, liitteitä ei tarvita. Verkossa haettaessa hakemus tehdään www.kela.fi -sivuilla kohdassa Siirry asiointipalveluun > Työantajat. Asiointipalveluihin kirjaudutaan Katso-tunnisteella (yritys.tunnistus.fi). Lisätietoja Katso-tunnistuksesta sivuilla www.vero.fi/katso. Paperilomake SV 98a TTH on täytettävissä ja tulostettavissa allekirjoitusta varten osoitteessa www.kela.fi/lomakkeet. Sieltä löytyy myös hakemuksen täyttöohje SV 101a TTH. Tietoja työterveyshuollon korvauksen hakemisesta saa Kelan työterveyshuollon käsittelypaikoista. Yhteystiedot ovat Kelan sivuilla www.kela.fi/yhteystiedot-tyoterveyshuolto. Lisätietoja saa myös Kelan osoitteesta www.kela.fi/tyoterveys. Kela julkaisee myös sähköpostitse lähetettävää Työnantajainfoa, jossa on ajankohtaista tietoa kaikista työnantajan Kela-asioista. Sen voi tilata osoitteesta www.kela.fi/uutiskirje. 7.9 Työaikakirjanpito Työaikalain 37 :n mukaan työnantaja on velvollinen pitämään työaikakirjanpitoa kaikista tehdyistä työtunneista ja niistä suoritetuista korvauksista työntekijöittäin. Työaikakirjanpito voidaan pitää palkkakirjanpidon yhteydessä tai siitä erillisenä. Palkkakirjanpito sellaisenaan ei kuitenkaan riitä korvaamaan työaikakirjanpitoa. Työaikakirjanpidon muodon työnantaja voi valita vapaasti. Oleellista on, että kaikki tarvittavat tiedot on merkitty selvästi ja että ne ovat helposti luettavissa. Nykyisissä atksovelluksissa on yleensä huomioitu työaikakirjanpidolta edellytettävät vaatimukset. Työaika- ja palkkakirjanpidon voi hoitaa myös tilitoimisto muun kirjanpidon ohessa. Työnantajan on säilytettävä työaikakirjanpito vähintään siihen saakka, kunnes työaikalain mukaisten saatavien kanneaika päättyy. Suositeltavaa on kuitenkin, että kirjanpito säilytetään 10 vuotta. Työaikakirjanpidon sisältö Työnantaja voi kirjata työtunnit merkitsemällä joko 1) säännöllisen työajan työtunnit, lisä-, yli-, hätä- ja sunnuntaityötunnit sekä niistä suoritetut korvaukset tai 2) kaikki tehdyt työtunnit samoin kuin erikseen yli-, hätä- ja sunnuntaityötunnit sekä niistä suoritetut korotusosat. 138 Työntekijöiden palkkaaminen ja työnantajavelvoitteet

Kohdan 1 kirjaamistavan käyttämistä suositellaan kuukausipalkkaisilla ja jälkimmäistä tuntipalkkaisilla työntekijöillä ja toimihenkilöillä. Vaihtoehtoa 1 käytettäessä lisätyötunnit tulee kirjata erikseen, kun taas jälkimmäisessä merkintätavassa lisätyö sisältyy jo kaikkiin tehtyihin tunteihin, eikä sitä enää kirjata erikseen. Lisätyötä ei saa kirjata ylityötuntisarakkeille, vaikka siitä olisi suoritettu korotettua palkkaa tai alan työehtosopimus määrittelisi lisätyön ylityöksi. Työaikalain tarkoittamat ylityötunnit on oltava luettavissa työaikakirjanpidosta ilman erillisiä laskutoimituksia. Ylityötunnit kirjataan tosiasiallisesti tehtyinä, ei korotettuina tunteina. Vuorokautiset ja viikoittaiset ylityötunnit tulee kirjata eri sarakkeille niiden erilaisen korvaustavan vuoksi. Kummankin ylityölajin ylityötunnit on syytä eritellä myös korvausprosenteittain (50 prosenttia ja 100 prosenttia). Ylityötuntien enimmäismäärät ja lisäylityöstä sopiminen Ylityötä saa teettää enintään 138 tuntia neljän kuukauden ajanjakson aikana. Työehtosopimuksissa voi olla laista poikkeavia määräyksiä tämän tarkastelujakson pituudesta. Kalenterivuodessa saa teettää ylityötä enintään 250 tuntia. Jos työnantajalla olisi tarve teettää ylityötä enemmän, voidaan työpaikalla tehdä paikallinen sopimus lisäylityön tekemisestä. Lisäylityön enimmäismäärä on 80 tuntia kalenterivuodessa. Paikallinen sopiminen tapahtuu työnantajan ja luottamusmiehen, tai ellei tällaista ole valittu, muun henkilöstön edustajan kesken. Ellei henkilöstön edustajaa ole, paikallinen sopimus voidaan tehdä työnantajan ja koko henkilöstön, tai työnantajan ja tietyn henkilöstöryhmän kesken, jos kaikki henkilöstöryhmään kuuluvat työntekijät siihen suostuvat. Paikallinen sopimus tulee tehdä kirjallisesti ja siinä on mainittava, mitä henkilöstön osaa se koskee ja mikä on sovitun lisäylityön määrä. Työaikakirjanpidon ja muiden työaika-asiakirjojen esittäminen Työaikakirjanpito, sekä säännöllisestä työajasta ja lisäylityöstä paikallisesti tehdyt kirjalliset sopimukset on vaadittaessa näytettävä työsuojelutarkastuksen toimittajalle sekä työntekijöiden luottamushenkilölle tai työsuojeluvaltuutetulle. Työsuojeluviranomaisille on heidän pyynnöstään toimitettava jäljennöksiä työaikakirjanpidosta, työaikaa ja lisäylityötä koskevista paikallisista sopimuksista sekä työajan tasoittumisjärjestelmästä ja työvuoroluetteloista. Työnteon turvallisuutta ja terveellisyyttä valvovalla työpaikan työsuojeluvaltuutetulla on oikeus saada vastaavat selvitykset. Työntekijällä tai hänen valtuuttamallaan henkilöllä on oikeus saada kirjallinen selvitys työntekijää koskevista työaikakirjanpidon ja työvuoroluetteloiden merkinnöistä. Jos työaikakirjanpitoa ei pyynnöstä huolimatta toimiteta, niin asiassa voi ottaa yhteyttä työsuojeluviranomaiseen. Työntekijöiden palkkaaminen ja työnantajavelvoitteet 139

7.10 Työsuojelu Työnantaja vastaa kaikesta työpaikan työsuojelusta. Työturvallisuuslain mukaan työnantaja on velvollinen huolehtimaan tarpeellisilla toimenpiteillä työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Tässä tarkoituksessa työnantajan on otettava huomioon työhön, työolosuhteisiin ja muuhun työympäristöön samoin kuin työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin liittyvät seikat. Turvallisuus on pyrittävä varmistamaan jo työn ja työtilojen suunnitteluvaiheessa. Työnantajan tulee perehdyttää työntekijät työpaikan oloihin ja oikeisiin työmenetelmiin sekä turvallisuusmääräyksiin. Työntekijän on puolestaan noudatettava määräyksiä ja ilmoitettava havaitsemistaan puutteista esimiehelleen tai työsuojeluvaltuutetulle. Työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutettu Työnantaja nimeää työpaikan työsuojelun yhteistoimintaa varten työsuojelupäällikön, ellei hän itse hoida tätä tehtävää. Työsuojelupäällikön tulee olla perehtynyt työpaikan työsuojelukysymyksiin. Työntekijät voivat valita työsuojeluvaltuutetun ja kaksi varavaltuutettua omiksi edustajikseen työnantajaan ja työsuojeluviranomaisiin päin. Valtuutettu on valittava, jos työpaikalla työskentelee säännöllisesti vähintään 10 työntekijää. Työpaikalla, jossa työskentelee säännöllisesti vähintään 20 työntekijää, toimii työsuojelutoimikunta työnantajan ja työntekijöiden yhteistyöelimenä. Työsuojeluvaltuutettu on aina työsuojelutoimikunnan jäsen ja työsuojelupäällikkö osallistuu toimikunnan kokouksiin silloinkin, kun hän ei ole sen jäsen. Työpaikan turvallisuustoiminnan tavoitteet voidaan kirjata työsuojelun toimintaohjelmaan. Työnantajan tulee järjestelmällisesti selvittää ja tunnistaa työpaikan vaara- ja haittatekijät tarvittaessa ulkopuolista asiantuntemusta käyttäen. Hänen tulee poistaa näin havaitut työn vaarat mahdollisuuksien mukaan sekä arvioida jäljelle jäävien vaarojen merkitys työntekijän terveydelle ja turvallisuudelle. Esimiesten vastuut ja velvollisuudet on määriteltävä selkeästi. Työsuojelusta on eri toimialoilla omat säädöksensä, joita tulee noudattaa. Työnantajan tulee hankkia työntekijöiden nähtäväksi keskeiset työsuhteeseen liittyvät lait ja asetukset. Vaaditut lait ja asetukset löytyvät esimerkiksi Edita Publishing Oy:n kustantamasta Työpaikan lakikirjasta. Tietojen ilmoittaminen työsuojeluhenkilörekisteriin Työnantajalla on lakisääteinen velvollisuus ilmoittaa Työturvallisuuskeskuksen ylläpitämään työsuojeluhenkilörekisteriin työsuojelupäällikön, työsuojeluvaltuutettujen, työsuojeluvaravaltuutettujen, työsuojelutoimikunnan tai vastaavan jäsenten ja työsuojeluasiamiesten sekä työterveyshuoltopalvelujen tuottajan yhteystiedot ja syntymäajat. Työnantaja voi ilmoittaa lisäksi päätoimisten työsuojeluhenkilöiden sekä työterveyslääkäreiden, työpsykologien, työterveyshoitajien ja työfysioterapeuttien yhteystiedot. Työsuojeluhenkilöilmoituksen voi tehdä sähköisesti Työturvallisuuskeskuksen sivuilla www.ttk.fi > Työsuojeluhenkilörekisteri. 140 Työntekijöiden palkkaaminen ja työnantajavelvoitteet

7.11 Yhteistoiminta yrityksissä Yhteistoimintamenettely tarkoittaa sitä, että ennen kuin työnantaja ratkaisee yhteistoimintalain piiriin kuuluvan asian, hänen on neuvoteltava toimenpiteen perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista niiden työntekijöiden ja toimihenkilöiden tai henkilöstön edustajien kanssa, joita asia koskee. Henkilöstön edustajana on luottamusmies, luottamusvaltuutettu, yhteistoimintaedustaja tai työsuojeluvaltuutettu niissä tapauksissa, joissa neuvottelun kohteena oleva asia on varsinaisesti työsuojeluasia. Yhteistoimintalain soveltamisala koskee pääsääntöisesti yrityksiä, joissa työskentelee säännöllisesti vähintään 20 työntekijää. Tietyt yhteistoimintamenettelyt kohdistuvat kuitenkin vain yrityksiin, joissa on vähintään 30 työntekijää. Tällaisia ovat muun muassa työhönotossa noudatettavat yleiset periaatteet ja menetelmät, yrityksen sisäisen tiedotustoiminnan periaatteet ja tasa-arvosuunnitelma. Yhteistoimintalaki velvoittaa työnantajan antamaan henkilöstön edustajille tiedot tilinpäätöksestä, ja vähintään kaksi kertaa tilikauden aikana selvityksen yrityksen taloudellisesta tilasta. Kerran vuodessa tulee antaa tiedot henkilöstöryhmien kaikille työntekijöille maksetuista palkoista. Henkilöstön edustajan pyynnöstä tulee antaa ammattiryhmittäiset palkkatiedot, neljännesvuosittain selvitys yrityksen määräaikaisissa ja osa-aikaisissa työsuhteissa olevien työntekijöiden määristä sekä vuosittain selvitys alihankintaan perustuvan työvoiman käytöstä. Yhteistoimintamenettelyssä on laadittava vuosittain henkilöstö- ja koulutussuunnitelma työntekijöiden ammatillisen osaamisen ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Yritykset saavat ylimääräisen verovähennyksen koulutussuunnitelmansa mukaisesta osaamisen kehittämisestä. Koulutusvähennystä on vaadittava veroilmoituksen antamisen yhteydessä. Vähennyksen saaminen edellyttää, että henkilöstö- ja koulutussuunnitelma on laadittu vuonna 2014 voimaan tulleen yhteistoimintalain 16 :n mukaisena. Suunnitelman tulee sisältää muun muassa toteutuneiden määräaikaisten työsopimusten määrä sekä yleiset periaatteet työkyvyttömyysuhan alaisten ja ikääntyneiden työntekijöiden työkyvyn ja työttömyysuhan alaisten työntekijöiden työmarkkinakelpoisuuden ylläpitämiseksi. Lisäksi tulisi myös kiinnittää huomiota osatyökykyisten työntekijöiden työllistämisperiaatteisiin ja joustaviin työaikajärjestelyihin. Työvoimaa vähennettäessä työnantajalla on velvollisuus ennen taloudellisilla tai tuotannollisilla perusteilla tehtävää irtisanomista, lomauttamista tai osa-aikaistamista käydä yhteistoimintaneuvottelut. Yhteistoimintaneuvottelut on käytävä, vaikka aiottu toimenpide koskisi vain yhtä työntekijää. Neuvottelujen vähimmäisaika on 14 päivää tai kuusi viikkoa, jos toimenpide kohdistuisi vähintään kymmeneen työntekijään. Yhteistoimintalain rikkomisesta voi seurata velvollisuus maksaa hyvitystä työntekijöille. Myös sakkorangaistus on mahdollinen. Työvoiman vähentämisneuvottelujen yhteydessä tapahtuneiden laiminlyöntien osalta hyvityksen enimmäismäärä on 34 519 euroa. Tuomioistuin voi eräissä tilanteissa velvoittaa työnantajan sakon uhalla antamaan työntekijöille yhteistoimintalain mukaisia tietoja. Yhteistoimintalain ja muiden henkilöstön osallistumisjärjestelmiä koskevien lakien noudattamista valvoo työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä toimiva riippumaton ja erillinen yhteistoiminta-asiamies. Hänen ensisijainen tehtävänsä on antaa ohjeita ja Työntekijöiden palkkaaminen ja työnantajavelvoitteet 141

neuvoja lakien soveltamisessa, mutta hän voi tarvittaessa antaa työnantajalle kehotuksen lainvastaisen menettelyn korjaamiseksi taikka saattaa asian esitutkintaan ja vaatia tuomioistuimelta uhkasakon asettamista. Henkilöstörahastojen valvonta ja henkilöstörahastorekisterin ylläpito siirtyvät myös yhteistoiminta-asiamiehen tehtäviksi. 7.12 Työnantajan velvollisuudet työelämän tietosuojan toteuttamisessa Tietosuojaa työpaikalla säätelevät henkilötietolaki (523/1999), laki yksityiselämän suojasta työelämässä (759/2004) ja tietoyhteiskuntakaari (917/2014). Henkilötietolaki on henkilötietojen käsittelyn yleislaki, jonka säännöksiä sovelletaan kaikkeen henkilötietojen käsittelyyn, ellei henkilötietojen käsittelyä koskevista erityissäännöksistä muuta johdu. Lakiin yksityisyyden suojasta työelämässä on koottu keskeisimmät työelämän tietosuojakysymykset. Tietoyhteiskuntakaari on erityislaki, jossa on henkilötietolakia tarkemmat säännökset viestintäverkkoihin tallentuneiden tunnistamistietojen käsittelystä. Tietoyhteiskuntakaaren tarkoituksena on turvata sähköisen viestinnän luottamuksellisuus. Henkilötietojen kerääminen ja käsittely Työnantaja on henkilötietolaissa tarkoitettu rekisterinpitäjä. Henkilörekisterillä tarkoitetaan manuaalisesti tai atk:n avulla ylläpidettyä rekisteriä, johon kerätään tunnistettavaa henkilöä ja hänen ominaisuuksiaan tai elinolosuhteitaan kuvaavia merkintöjä. Henkilötietojen käsittelyllä tarkoitetaan henkilötietojen keräämistä, tallentamista, järjestämistä, käyttöä, siirtämistä, luovuttamista, säilyttämistä, muuttamista, yhdistämistä, suojaamista, poistamista, tuhoamista sekä muita toimenpiteitä. Henkilötietojen käsittely edellyttää ennakkosuunnittelua Henkilötietojen käsittelyn tulee olla asiallisesti perusteltua työnantajan toiminnan kannalta. Henkilötietojen käsittelyn tarkoitukset sekä se, mistä henkilötiedot säännönmukaisesti hankitaan ja mihin niitä säännönmukaisesti luovutetaan, on määriteltävä ennen henkilötietojen keräämistä tai muodostamista henkilörekisteriksi. Henkilötietojen käsittelyn tarkoitus tulee määritellä siten, että siitä ilmenee, minkälaisten työnantajan tehtävien hoitamiseksi henkilötietoja käsitellään. Henkilötietojen kerääminen kuuluu yhteistoimintalain piiriin. Henkilöstön kanssa on keskusteltava yhteistoimintalain mukaisesti siitä, mitä tietoja heistä kerätään. Henkilörekisterinpitäjän tulee käsitellä henkilötietoja laillisesti sekä noudattaa huolellisuutta ja hyvää tietojenkäsittelytapaa. Arkaluonteisten henkilötietojen käsittely on pääsääntöisesti kielletty. Rekisteriselosteen laatiminen Työnantajan on laadittava jokaisesta henkilörekisteristä rekisteriseloste, josta ilmenee, mitä tietoja rekisterissä on. Selosteesta on käytävä ilmi 142 Työntekijöiden palkkaaminen ja työnantajavelvoitteet

1) rekisterinpitäjän ja tarvittaessa tämän edustajan nimi ja yhteystiedot 2) henkilötietojen käsittelyn tarkoitus 3) kuvaus rekisteröityjen ryhmästä tai ryhmistä ja näihin liittyvistä tiedoista tai tietoryhmistä 4) mihin henkilötietoja säännönmukaisesti luovutetaan ja siirretäänkö niitä Euroopan unionin tai Euroopan talousalueen ulkopuolelle 5) kuvaus rekisterin suojauksen periaatteista. Työnantajan on pidettävä rekisteriseloste jokaisen työntekijän saatavilla. Toimintailmoitus tietosuojavaltuutetulle Palkanlaskennan delegointi ulkopuoliselle ei poista työnantajalta rekisterinpitäjän asemaa ja velvollisuuksia. Jos työnantaja ulkoistaa henkilötietojen käsittelyn toiselle yritykselle, tulee tästä ulkoistamisesta tehdä rekisteri-ilmoitus tietosuojavaltuutetulle. Vastaavasti kun kysymyksessä on toimeksiannosta toteutettava tietojenkäsittely toisen lukuun, tulee toimeksiannon saajan tehdä tietosuojavaltuutetulle toimintailmoitus. Tällöin, kun kysymyksessä on toimeksiannosta toteutettava tietojenkäsittely toisen lukuun, tulee toimeksiannon saajan tehdä tietosuojavaltuutetulle toimintailmoitus. Työnantajan on kerättävä henkilötiedot ensi sijassa työntekijältä ja työnhakijalta itseltään. Jos työnantaja kerää tietoja muualta, hänen on pääsääntöisesti hankittava siihen työntekijän ja työnhakijan suostumus. Työnantajan on henkilötietoja kerätessään huolehdittava siitä, että rekisteröity voi saada tiedon rekisterinpitäjästä tai tämän edustajasta, henkilötietojen käsittelyn tarkoituksesta sekä siitä, mihin tietoja säännönmukaisesti luovutetaan. Tiedot on annettava henkilötietoja kerättäessä ja tallennettaessa tai, jos tiedot hankitaan muualta kuin rekisteröidyltä itseltään ja tietoja on tarkoitus luovuttaa, viimeistään silloin, kun tietoja ensi kerran luovutetaan. Jokaisella on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada tietää, mitä häntä koskevia tietoja henkilörekisteriin on tallennettu. Työnantajan on ilman aiheetonta viivytystä oma-aloitteisesti tai rekisteröidyn vaatimuksesta oikaistava, poistettava tai täydennettävä rekisterissä oleva, käsittelyn tarkoituksen kannalta virheellinen, tarpeeton, puutteellinen tai vanhentunut henkilötieto. Huumetestaus Työantajalla on oikeus pyytää tehtävään valitulta henkilöltä huumausainetestiä koskeva todistus, mikäli työntekijän on tarkoitus toimia tietyissä työelämän tietosuojalaissa määritellyissä työtehtävissä. Työnantajalla on velvollisuus ilmoittaa työnhakijalle jo ennen työsopimuksen tekemistä, että on kysymys tehtävästä, jossa hän pyytää valituksi tulleelta huumausainetestiä koskevaa todistusta, tai velvoittaa työntekijän työsuhteen aikana esittämään edellä mainitun todistuksen. Työsuhteen aikana työntekijä on velvollinen esittämään testiä koskevan todistuksen, kun työnantajalla on perusteltua aihetta epäillä, että työntekijä on huumeiden vaikutuksen alaisena työssä, tai työnantajalla on perusteltu epäilys siitä, että työntekijällä on jonkinasteinen riippuvuus huumeista, jos hän toimii sellaisissa tehtävissä, jotka edellyttävät Työntekijöiden palkkaaminen ja työnantajavelvoitteet 143

erityistä tarkkuutta, luotettavuutta, itsenäistä harkintakykyä tai hyvää reagointikykyä. Lisäksi edellytetään, että työntekijä toimii työtehtävissä, joiden suorittaminen huumeista riippuvaisena joko vakavasti vaarantaa henkeä tai terveyttä tai voi aiheuttaa muuta merkittävää vahinkoa. Työpaikalla tulee määritellä yhteistoimintamenettelyssä ne työtehtävät, joissa huumausainetestiä koskevaa todistusta pyydetään tai edellytetään. Kameravalvonta työpaikalla Työnantaja saa käyttää kameravalvontaa työtiloissa, jos tarkkailun tarkoituksena on työntekijöiden ja muiden tiloissa olevien henkilöiden turvallisuuden varmistaminen, omaisuuden suojaaminen tai tuotantoprosessien asianmukaisen toiminnan valvonta, taikka turvallisuutta, omaisuutta tai tuotantoprosessia vaarantavien tilanteiden ennaltaehkäiseminen tai selvittäminen. Kameravalvontaa ei kuitenkaan saa käyttää tietyn työntekijän tai tiettyjen työntekijöiden tarkkailuun työpaikalla. Työntekijöiden wc:ssä, pukeutumistilassa sekä henkilöstötiloissa ja työntekijöiden henkilökohtaiseen käyttöön osoitetussa työhuoneessa ei myöskään saa olla kameravalvontaa. Terveydentilaa koskevien tietojen käsittely Työnantajalla on oikeus käsitellä työntekijän terveydentilaa koskevia tietoja, jos tiedot on kerätty työntekijältä itseltään tai hänen kirjallisella suostumuksellaan muualta ja tietojen käsittely on tarpeen sairausajan palkan tai siihen rinnastettavien terveydentilaan liittyvien etuuksien suorittamiseksi taikka sen selvittämiseksi, onko työstä poissaoloon perusteltu syy, taikka jos työntekijä nimenomaisesti haluaa työkykyisyyttään selvitettävän terveydentilaa koskevien tietojen perusteella. Terveydentilaa koskevia tietoja saavat käsitellä vain ne henkilöt, jotka näiden tietojen perusteella valmistelevat tai tekevät työsuhdetta koskevia päätöksiä taikka panevat niitä toimeen. Työnantajan on nimettävä nämä henkilöt tai määriteltävä tehtävät, joihin sisältyy terveydentilaa koskevien tietojen käsittelyä. Tietoja käsittelevät henkilöt eivät saa ilmaista näitä tietoja sivulliselle työsuhteen aikana eivätkä sen päättymisen jälkeen. Työnantajan on säilytettävä hallussaan olevat työntekijän terveydentilaa koskevat tiedot erillään muista työnantajan keräämistä henkilötiedoista. Työnantajalle kuuluvien sähköpostiviestien hakeminen ja avaaminen Työnantajalla on oikeus hakea esille tai avata työnantajan työntekijän käyttöön osoittamaan sähköpostiosoitteeseen lähetettyjä tai työntekijän tällaisesta sähköpostiosoitteesta lähettämiä sähköpostiviestejä ainoastaan silloin, jos hän on suunnitellut ja järjestänyt työntekijälle tämän nimellä lähetettyjen ja tämän lähettämien sähköpostiviestien suojan toteuttamiseksi tarpeelliset toimenpiteet ja tässä tarkoituksessa erityisesti huolehtinut siitä, että 1) työntekijä voi käytettävän sähköpostijärjestelmän automaattisen vastaustoiminnon avulla lähettää viestin lähettäjälle ilmoituksen poissaolostaan ja sen kestosta sekä tiedon henkilöstä, joka hoitaa poissa olevalle työntekijälle kuuluvia tehtäviä; tai 144 Työntekijöiden palkkaaminen ja työnantajavelvoitteet

2) työntekijä voi ohjata viestit toiselle työnantajan tähän tehtävään hyväksymälle henkilölle tai toiseen omassa käytössään olevaan työnantajan hyväksymään osoitteeseen; taikka 3) työntekijä voi antaa suostumuksensa siihen, että työntekijän poissa ollessa tämän valitsema työnantajan tehtävään hyväksymä toinen henkilö voi ottaa vastaan työntekijälle lähetetyt viestit sen selvittämiseksi, onko työntekijälle lähetetty sellainen viesti, joka on selvästi tarkoitettu työnantajalle työtehtävien hoitamiseksi ja josta työnantajan on toimintansa tai työtehtävien asianmukaisen järjestämisen vuoksi välttämätöntä saada tieto. Jos työntekijälle lähetetty tai työntekijän lähettämä viesti on selvästi työnantajalle kuuluva viesti, jonka sisällöstä työnantajan on toimintaansa liittyvien neuvottelujen loppuun saattamiseksi, asiakkaiden palvelemiseksi tai toimintojensa turvaamiseksi välttämätöntä saada tieto, eikä viestin lähettäjään tai vastaanottajaan saada yhteyttä viestin sisällön selvittämiseksi tai sen lähettämiseksi työnantajan osoittamaan osoitteeseen, työnantaja saa avata viestin tietojärjestelmän pääkäyttäjän valtuuksia käyttävän henkilön avulla toisen henkilön läsnä ollessa. Avaamisesta on laadittava siihen osallistuneiden henkilöiden allekirjoittama selvitys, joka on ilman aiheetonta viivytystä toimitettava työntekijälle. Viestinnän tunnistetietojen käsittely Jos kyse on elinkeinotoiminnan kannalta keskeisten yrityssalaisuuksien oikeudettomasta paljastamisesta, työnantaja (yhteisötilaaja) voi käsitellä viestinnän tunnistamistietoja. Edellytyksenä viestinnän tunnistetietojen käsittelyn aloittamiselle on ilmoituksen tekeminen tietosuojavaltuutetulle. Yhteisötilaajat saavat käsitellä tietoa muun muassa sähköpostiviestien lähettäjästä ja vastaanottajasta sekä lähetysajasta, mutta eivät viestin sisältöä. Työnantajan on käsiteltävä tunnistamistietojen käsittelyyn liittyvät asiat yhteistoimintamenettelyssä ja tiedotettava niistä työntekijöille. Lisäksi edellytetään, että työnantaja on suojannut asianmukaisin tietoturva- ja käyttäjähallintotoimenpitein viestintäverkon ja viestintäpalvelujen käytön sekä yrityssalaisuudet. Tietosuojavaltuutettu valvoo yhteisötilaajien tunnistamistietojen käsittelyä. Lisätietoja työelämän tietosuojasta saa Tietosuojavaltuutetun toimistosta ja aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueen henkilöiltä sekä sivuilta www.tietosuoja.fi. Tietoyhteiskuntakaaresta saa tietoja Viestintävirastosta ja osoitteesta www.viestintavirasto.fi. 7.13 Palkka.fi-palvelu Palkka.fi on maksuton palkanlaskentaohjelma pientyönantajille ja kotitalouksille. Palvelua ylläpitää Verohallinto yhdessä työeläkeyhtiöiden ja Työttömyysvakuutusrahaston kanssa. Kun työntekijän palkka maksetaan Palkka.fi:ssä, ei maksajan tarvitse huolehtia lakisääteisistä ilmoituksista, sillä palvelu lähettää ilmoitukset automaattisesti työeläkeyhtiöille, Työttömyysvakuutusrahastoon ja Verohallintoon. Työntekijöiden palkkaaminen ja työnantajavelvoitteet 145

Palvelun avulla voi laskea työntekijöiden palkat sivukuluineen ja tulostaa palkkalaskelmat. Palkka.fi laskee myös työnantajan maksut: ennakonpidätyksen ja sosiaaliturvamaksun, työeläkemaksun sekä työttömyysvakuutusmaksun. Palkka.fi arkistoi ja säilyttää tiedot 10 vuoden ajan. Yritykset kirjautuvat palveluun Katso-tunnisteella. Palkka.fi muodostaa seuraavat maksut: a Työntekijälle maksettavan nettopalkan a Verohallinnolle maksettavan ennakonpidätyksen ja sosiaaliturvamaksun a Työeläkeyhtiölle maksettavan työeläkemaksun (TyEL-maksu) a Ammattiyhdistykselle maksettavan työntekijän ay-maksun a Ulosottovirastolle maksettavan työntekijältä perittävän ulosottomaksun. Palvelu ei laske työtapaturma- ja ammattitautivakuutusmaksua. Vakuutuksen ottamisesta ja maksamisesta sekä palkkatietojen ilmoittamisesta on sovittava erikseen vahinkovakuutusyhtiön kanssa. Työttömyysvakuutusrahastolta saa erillisen laskun työttömyysvakuutusmaksusta. Lisätietoja ja palvelu on osoitteessa www.palkka.fi, neuvontanumero 029 497 034. Voit kysyä palvelusta myös Palkka.fi-sivuilla olevan chatin kautta. 146 Työntekijöiden palkkaaminen ja työnantajavelvoitteet

8 YRITTÄJÄN SOSIAALITURVAN JÄRJESTÄMINEN 8.1 Yrittäjäeläkevakuutus (YEL) Yrittäjän eläkelaki (YEL) koskee seuraavia yrityksen omistajia ja yrittäjän perheen jäseniä: a ammatin- tai liikkeenharjoittaja a ilman palkkaa työskentelevä liikkeen- tai ammatinharjoittajan perheenjäsen (puoliso ja lapsi) a avoimen yhtiön yhtiömies a kommandiittiyhtiön vastuunalainen yhtiömies a osakeyhtiön osakas, joka työskentelee yrityksessä johtavassa asemassa ja jonka omistus osakepääomasta tai osakkeiden tuottamasta äänimäärästä on yksin yli 30 prosenttia tai yhdessä samassa taloudessa asuvien perheenjäsentensä kanssa yli 50 prosenttia. YEL-vakuuttamisvelvollisuus voi koskea myös osuuskunnan johtavassa asemassa työskentelevää jäsentä, jos hänen omistusosuutensa tai äänivaltansa on yksin yli 30 prosenttia tai yhdessä perheenjäsentensä kanssa yli 50 prosenttia. Tällainen tilanne on esimerkiksi sellaisessa kolmen henkilön osuuskunnassa, jossa jokaisella jäsenellä on yksi osuus ja jokaisen jäsenen omistus- ja äänivalta on 33,33 prosenttia. Yleensä osuuskunnassa työskentelevät henkilöt tulevat kuitenkin työsuhteen perusteella vakuutettavaksi TyEL:n mukaan. Lisäksi yrittäjän tulee täyttää seuraavat edellytykset: a on 18 67-vuotias a asuu Suomessa (kansalaisuudella ei ole merkitystä) a työskentelee yrityksessään (pelkkä omistaminen ei edellytä vakuuttamista) a on toiminut yrittäjänä yhtäjaksoisesti vähintään neljä kuukautta 18 vuotta täytettyään a vuosityötulot ovat vähintään 7 645,25 euroa (vuonna 2017). Vuosityötulon yläraja vuonna 2017 on 173 625 euroa. a ei tee ansiotyötä, jonka perusteella yrittäjällä on oikeus eläkkeeseen muun lain tai julkisen eläkesäännön mukaan. Vakuuttamisvelvollisuus alkaa 18 vuoden iän täyttämistä seuraavan kalenterikuukauden alusta ja jatkuu sen kuukauden loppuun, jonka aikana yrittäjä täyttää 68 vuotta. Yrittäjä voi YEL-vanhuuseläkkeen rinnalla jatkaa yrittäjätoimintaansa rajoituksetta ilman YELvakuutusta. Yrittäjätoiminnasta ei silloin kartu lisää eläkettä. Hän voi kuitenkin ottaa vapaaehtoisen YEL-vakuutuksen, jolloin eläkettä karttuu 1,5 prosenttia YEL-työtuloista. Kertynyttä uutta eläkettä aletaan maksaa, kun henkilö on 68-vuotias. Yrittäjän sosiaaliturvan järjestäminen 147

Työkyvyttömyyseläkkeen, osatyökyvyttömyyseläkkeen ja osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen rinnalla harjoitettava yrittäjätoiminta on vakuutettava YEL:n mukaan, jos vakuuttamisen edellytykset muuten täyttyvät. Vakuuttamisen piiriin kuuluu kaikki yrittäjätoiminta, joka on kestänyt vähintään neljä kuukautta. Myös sivutoimisen yrittäjän tulee ottaa YEL-vakuutus, jos hänen työtulonsa ovat vähintään 7 645,25 euroa vuonna 2017. YEL-vakuutusmaksu YEL-vakuutuksen perusteena on vahvistettu työtulo. Yrittäjän työtulo määritellään Eläketurvakeskuksen ohjeiden mukaisesti. YEL-työtulon tulee vastata yrittäjän työpanosta yrityksessä eli palkkaa, joka olisi maksettava vastaavan ammattitaidon omaavalle henkilölle, sekä yritystoiminnan laatua ja laajuutta. Työtulo ei saa alittaa kuin poikkeustapauksissa alaisen palkan. YEL-vakuutuksen työtulolla on vaikutusta vanhuuseläkkeen lisäksi myös työkyvyttömyys-, perhe- ja osa-aikaeläkkeeseen. YEL-vakuutusmaksu vuonna 2017 on 18 52-vuotiailta ja yli 62-vuotiailta yrittäjiltä 24,10 prosenttia ja 53 62-vuotiailta yrittäjiltä 25,60 prosenttia työtulosta. Eläketurvakeskuksen ohjeet yrittäjän YEL-eläkkeen perustana olevan työtulon määrittämiseksi (Yrittäjän työtulo -opas) ovat Eläketurvakeskuksen sivuilla www.etk.fi > Eläkejärjestelmät > Suomi> Eläketurvan kattavuus ja vakuuttaminen > YEL-yrittäjät. Työtulon jousto YEL-työtulolle on mahdollisuus saada joustoa tietyin edellytyksin yrityksen taloudellisen tilanteen mukaan ilman, että vahvistettu työtulo muuttuisi pysyvästi. Jousto tapahtuu maksamalla lisämaksua, joka parantaa kyseiseltä vuodelta karttuvaa eläkettä. Lisämaksua voi maksaa 10 100 prosenttia vahvistetun työtulon perusteella lasketusta YEL-maksusta. Maksua voi myös pienentää 10 20 prosenttia, jolloin kyseisen vuoden eläke kertyy pienemmästä työtulosta. Joustoa on haettava kirjallisesti joko vapaamuotoisella kirjeellä tai YEL-muutosilmoituslomakkeella. Jousto koskee aina yhtä kalenterivuotta kerrallaan. YEL-vakuutusmaksun jousto-oikeutta ei ole, jos a vakuutus ei ole voimassa koko kalenterivuotta samassa eläkeyhtiössä a yrittäjä saa aloittavan yrittäjän alennusta joustovuonna a yrittäjällä on erääntyneitä, maksamattomia YEL-maksuja a yrittäjä saa työeläkettä Suomesta a yrittäjä on täyttänyt 62 vuotta ennen joustovuotta a yrittäjä on jo käyttänyt jousto-oikeutta saman kalenterivuoden aikana. Aloittavan yrittäjän vakuutusmaksu Ensimmäistä kertaa YEL:n piiriin tuleva yrittäjä on oikeutettu saamaan YEL-maksuunsa aloittavan yrittäjän alennuksen. Alennus on 22 prosenttia. Alennuksen saa yrittäjätoiminnan 48 ensimmäiseltä kuukaudelta eli neljältä vuodelta. Alennettu YEL-vakuutusmaksu vuonna 2017 on 18 52-vuotiailla ja yli 62-vuotiailla 18,798 prosenttia ja 53 62-vuotiailla 19,968 prosenttia. 148 Yrittäjän sosiaaliturvan järjestäminen

Alennus koskee myös TyEL:stä YEL:n piiriin siirtyviä yrittäjiä. Alennuksen voi saada toiseenkin yrittäjätoimintajaksoon, jos alennukseen oikeuttavia kuukausia on aiemmalta jaksolta jäänyt käyttämättä. Milloin vakuutus otettava? YEL-vakuutus tulee ottaa kuuden kuukauden sisällä yrittäjätoiminnan alkamisesta. Vakuutuksen alkamispäivä on YEL:n piiriin kuuluvan työskentelyn alkamispäivä. Se ei aina ole sama kuin yrityksen perustamispäivä. Vakuutus kannattaa ottaa ajoissa, sillä myöhässä otetun vakuutuksen maksuun lisätään laiminlyöntikorotus. Takautuvasti YEL-vakuutuksen voi tehdä kulumassa olevalle ja kolmelle sitä välittömästi edeltävälle kalenterivuodelle. Vakuutusmaksun maksaminen Vakuutusmaksu voidaan maksaa 1 4, 6 tai 12 erässä siten, että vähintään puolet eräkuukausista tulee olla ennen elokuuta. Valittava eräkuukausien määrä vaikuttaa maksun määrään laskuperustekoron kautta. Vakuutusmaksun eräpäivä ja viimeinen koroton maksupäivä on sovitun eräkuukauden 20. päivä. Jos se on lauantai tai pyhäpäivä, viimeinen koroton maksupäivä on ensimmäinen seuraava pankkien aukiolopäivä. Viivästyskorko vuonna 2017 (1.1. 30.6.2017) on 8,0 prosenttia. Viivästynyt vakuutusmaksu voidaan periä ulosottoteitse ilman tuomiota tai päätöstä. Lisätietoja YEL-vakuutuksesta saa työeläkeyhtiöistä ja Eläketurvakeskuksesta (www. etk.fi) sekä osoitteesta www.tyoelake.fi. Yrittäjän sosiaaliturvan järjestäminen 149

8.2 Lakisääteisten vakuutusten määräaikoja ja viivästysseuraamuksia Määräaika Viivästysseuraamus laiminlyönnistä Yrittäjän eläkevakuutus YEL (työeläkeyhtiö) vakuutuksen ottaminen Kuuden kuukauden kuluessa yrittäjätoiminnan alkamisesta. Laiminlyöntikorotus, enintään kaksinkertainen vakuutusmaksu, jos vakuutus otetaan myöhemmin kuin kuuden kuukauden kuluessa yrittäjätoiminnan alkamisesta. vakuutusmaksun maksaminen 1 4, 6 tai 12 erää. Sovitun eräkuukauden 20. päivä. Viivästyskorko 8 %. Työntekijän eläkevakuutus TyEL (työeläkeyhtiö) vakuutuksen ottaminen Palkanmaksua seuraavan kuukauden aikana. Laiminlyöntikorotus, enintään kaksinkertainen vakuutusmaksu. palkkatietojen ilmoittaminen Sovitun mukaisesti kerran vuodessa tai kuukausittain. Laiminlyöntikorotus, enintään kaksinkertainen vakuutusmaksu. Kuukausi-ilmoittaja palkanmaksua seuraavan kuukauden 20.päivä, vuosi-ilmoittaja 31.1. mennessä. vakuutusmaksun maksaminen Sovittujen eräkuukausien 20.päivä. Viivästyskorko 8 %. Työtapaturma- ja ammattitautivakuutus (tapaturmavakuutusyhtiö) vakuutuksen ottaminen Ennen työn aloittamista, jos arvio kalenterivuoden aikana teetetyn työn työansioista yli 1 200 euroa. Jos vakuuttaminen laiminlyödään, Tapaturmavakuutuskeskus (TVK) asettaa määräajan (30 vrk) vakuutuksen ottamiselle. Jos vakuutusta ei oteta tässä määräajassa, TVK ottaa työnantajalle tämän kustannuksella pakollisen vakuutuksen valitsemastaan vakuutusyhtiöstä. Työnantaja joutuu maksamaan laiminlyöntiajalta vakuutusmaksua vastaavan maksun ja laiminlyöntimaksun, joka voi olla enintään kolme kertaa laiminlyöntiajalta perittävän vakuutusmaksun suuruinen. Vakuuttamisvelvollisuuden laiminlyönnin aikana on sattunut työtapaturmasta tai ammattitaudista peritään työantajalta maksettujen korvausten määrä 5 090 euroon asti. vakuutusmaksun maksaminen Määräaika maksamiselle yhtiökohtainen. Viivästyskorko 8 % ja perintäkulut. palkkatietojen ilmoittaminen (palkkailmoitus, vuosi-ilmoitus) Seuraavan tammikuun loppuun mennessä. Vakuutusyhtiö määrää vakuutusmaksun maksuperusteidensa mukaisesti niiden tietojen perusteella, jotka sillä on käytettävissään. 150 Yrittäjän sosiaaliturvan järjestäminen

Lakisääteisten vakuutusten määräaikoja ja viivästysseuraamuksia Määräaika Viivästysseuraamus laiminlyönnistä Ryhmähenkivakuutus (tapaturmavakuutusyhtiö) vakuutuksen ottaminen Yhdessä työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen kanssa. Edunsaaja voi hakea korvausta oikeusteitse työnantajalta. vakuutusmaksun maksaminen Määräaika maksamiselle yhtiökohtainen. Viivästyskorko 8 %. palkkatietojen ilmoittaminen Seuraavan tammikuun loppuun mennessä. Vakuutusmaksu määrätään käytettävissä olevien tietojen perusteella. (työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen ilmoitus). Työttömyysvakuutusmaksu (Työttömyysvakuutusrahasto) maksuvelvollisuus Jos kalenterivuoden aikana 17 64 vuotiaille maksetut palkat yli 1 200 euroa. Ennakon määräämistä haetaan Työttömyysvakuutusrahastolta, kun palkkasumma arvioitavissa. Työntekijän palkasta pidätetään aina palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu. vakuutusmaksun maksaminen Ennakon eräpäivät 1.1. ja 1.5. Viivästyskorko 7 %. palkkatietojen ilmoittaminen (palkkasummailmoitus) Seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä. Maksu voidaan määrätä arvioimalla. Viivästyskorot ovat ajalle 1.1. 30.6.2017. Yrittäjän sosiaaliturvan järjestäminen 151

8.3 Yrittäjän työttömyysturva Kuka voi liittyä yrittäjäkassaan? Yrittäjä voi liittyä vapaaehtoisesti yrittäjien työttömyyskassan jäseneksi halutessaan itselleen ansiosidonnaisen työttömyysturvan. Yrittäjäkassoja on kaksi, Ammatinharjoittajien ja Yrittäjien Työttömyyskassa (AYT) sekä Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa (SYT). Yrittäjäkassan jäseneksi voi liittyä Suomessa vakituisesti asuva alle 68-vuotias, joka saa pääasiallisen toimeentulonsa yrittäjänä. Edunsaajana voi kuitenkin yleensä olla vain alle 65-vuotias yrittäjä. Yrittäjäkassaan voi liittyä henkilö, joka on a YEL- tai MYEL-vakuutusvelvollinen, ei kuitenkaan apurahansaaja a TyEL-vakuutuksen piiriin kuuluva henkilö, jos hän omistaa yksin vähintään 15 prosenttia tai jos hänen perheensä tai hän yhdessä perheensä kanssa omistaa vähintään 30 prosenttia yhtiöstä, jossa hän työskentelee johtavassa asemassa sekä henkilö joka yksin omistaa tai jonka perhe tai hän yhdessä perheensä kanssa omistaa vähintään 50 prosenttia yhtiöstä, jossa hän työskentelee ilman johtavaa asemaa. Omistamiseen rinnastetaan muu vastaava määräysvalta. Yrittäjämääritelmän mukaiseen omistusosuuteen voidaan laskea mukaan myös välillinen omistus toisen yrityksen kautta. Välillinen omistus toisen yrityksen kautta lasketaan mukaan, jos henkilö omistaa itse tai yhdessä perheensä kanssa väliyhtiöstä vähintään 50 prosenttia. Perheenjäseneksi katsotaan yrittäjän kanssa samassa taloudessa asuva puoliso (myös avopuoliso), lapset ja vanhemmat. Johtavana asemana pidetään toimitusjohtajan, hallituksen puheenjohtajan, hallituksen jäsenen tai muun vastaavan asemaa. Lisäksi edellytetään, että henkilön yrittäjän eläkelain (YEL) tai maatalousyrittäjän eläkelain (MYEL) mukainen työtulo taikka yrittäjäasemassa ansaittu työntekijän eläkelain (TyEL) mukainen työansio on ollut yhteensä vähintään 1 047 euroa kuukaudessa (12 564 euroa vuodessa vuonna 2017). Jäsenyysajan vähimmäismäärät Yrittäjän tulee olla yrittäjäkassan jäsen vähintään 15 kuukautta, niin että yrittäjän eläkevakuutuksen perusteena oleva työtulo on ollut 15 kuukauden ajan vähintään tasolla 12 564 euroa vuodessa ennen kuin hänellä voi olla oikeus ansiosidonnaiseen päivärahaan. Alkavan yrittäjän jälkisuojaoikeus Suoraan palkansaajakassasta siirtyvällä säilyy jo hankittu oikeus päivärahaan, mikäli palkansaajan 400 päivän enimmäisajasta on vielä päiviä jäljellä ja yritystoiminta lakkaa ensimmäisten 18 kuukauden aikana eikä yrittäjän työssäoloehto ole täyttynyt. Jos päivärahaoikeus ei vielä ole lunastettu palkansaajakassassa, jälkisuojasäännöksen soveltaminen edellyttää lisäksi, että henkilö vielä työttömyyshetkellä täyttää palkansaajan työssäoloehdon palkansaajan työssäoloehdon tarkastelujakson sisällä. Jotta päivärahaoikeus säilyy, tulee kassanvaihdos tehdä kuukauden kuluessa aikaisemmasta kassasta eroamisesta ja jäsenmaksujen tulee olla katkeamattomasti kunnossa. 152 Yrittäjän sosiaaliturvan järjestäminen

Milloin yrittäjä on työtön? Työttömyyspäivärahan saaminen edellyttää jäsenyysajan vähimmäismäärän täyttymisen lisäksi sitä, että yrittäjä on jäänyt työttömäksi. Yritystoiminta voidaan yleensä katsoa lopetetuksi, kun yritys on myyty, asetettu konkurssiin, selvitystilaan tai muun kuin osakeyhtiön yhtiömiesten kesken on tehty sopimus yhtiön purkamisesta. Yritystoiminta voidaan yleensä katsoa lopetetuksi myös, kun tuotannollinen ja taloudellinen toiminta on päättynyt ja yrittäjä on luopunut eläkevakuutuksestaan, jättänyt Verohallinnolle ilmoituksen yrityksen poistamiseksi ennakkoperintä- ja työnantajarekisteristä ja jättänyt Verohallinnolle ilmoituksen joko yrityksen poistamiseksi arvonlisäverovelvollisten rekisteristä tai yritystoiminnan keskeytymisestä. Yrittäjä voi saada päivärahaa, vaikka yritys jäisikin kaupparekisteriin, kunhan yllämainitut edellytykset täyttyvät. Päivärahaa maksetaan ilman yritystoiminnan lopettamista, jos henkilön työkyky on alentunut pysyvästi ja olennaisesti, jos yritystoiminta on luonnonoloista johtuen kausiluonteista tai jos yrittäjä on palkansaajaan rinnastettava, harvalukuisille toimeksiantajille työskentelevä henkilö, jolla ei ole kiinteää osto- tai myyntipaikkaa tai vastaavaa toimipaikkaa toiminnan harjoittamista varten. TE-toimiston lausunto Työ- ja elinkeinotoimisto (TE-toimisto) ratkaisee, voidaanko yritystoimintaa katsoa lopetetuksi ja katsotaanko yrittäjä työttömäksi. Yrittäjän tulee ilmoittautua kotipaikkakuntansa TE-toimistossa työttömäksi työnhakijaksi. TE-toimisto antaa työttömyyskassalle lausunnon siitä, onko yritystoiminta päättynyt. Kassa ei voi tehdä TE-toimiston lausunnosta poikkeavaa päätöstä. Omavastuuaika ja myyntivoiton jaksotus Ansiosidonnaista päivärahaa maksetaan viiden arkipäivän mittaisen omavastuuajan jälkeen. Jos yrityksen tai sen omaisuuden myynnistä on saatu myyntivoittoa, se jaksotetaan vastaamaan päivärahan perusteena olevaa työtuloa. Päivärahan saaminen siirtyy tämän niin sanotun jaksotusajan verran eteenpäin. Myyntivoittoa ei kuitenkaan jaksoteta, mikäli yritystoiminta on kestänyt enintään 18 kuukautta tai jos yrityksen viimeisen tilikauden taseen loppusumma vähennettynä yritystoiminnan veloilla on enintään 20 000 euroa. Mahdollisesti jäänyt myyntivoitto jaksotetaan siten, että katsotaan kuinka pitkän ajan työtuloa myyntivoitto vastaa. Jaksotus siirtää päivärahan maksamisen alkamispäivämäärää eteenpäin. Jaksotusaika on enintään 24 kuukautta. Selvitys mahdollisesta myyntivoitosta on tehtävä aina päivärahaa haettaessa, myös vaikka yritystä ei olisi myyty. Myyntihintana pidetään tällöin esimerkiksi omaan käyttöön otetun käyttö- ja vaihtoomaisuuden käypää arvoa. Ansiosidonnaisen päivärahan suuruus Päivärahaa määriteltäessä yrittäjän päivärahan perusteena olevaksi työtuloksi katsotaan työttömyyttä edeltäneiden 15 kuukauden aikana voimassa olleiden vakuutustasojen painotettu keskiarvo (työtulo voi olla enintään yhteenlasketun YEL-, MYEL- ja yrittäjäase- Yrittäjän sosiaaliturvan järjestäminen 153

massa ansaitun TyEL-työtulon suuruinen). Tänä aikana työtulossa voidaan ottaa huomioon enintään 20 prosentin korotus. Minimivakuutustasolla (12 564 euroa/vuosi) ansiopäivärahan suuruus on vuonna 2017 ilman lapsikorotusta 39,73 euroa/päivä (854,20 euroa/kuukausi). Vastaavasti 25 000 euron työtulotasolla päiväraha on 61,42 euroa/päivä (1 320,53 euroa /kuukausi) ja 40 000 euron tasolla 84,62 euroa/päivä (1819,33 euroa/kuukausi). Päivärahaa maksetaan seitsemän arkipäivän omavastuuajan jälkeen viideltä arkipäivältä viikossa pääsääntöisesti enintään 400 päivää. Niille henkilöille, jotka ovat täyttäneet työssäoloehdon täytettyään 58 vuotta, ja jotka ovat työskennelleet vähintään viisi vuotta edellisen 20 vuoden aikana, voidaan maksaa ansiopäivärahaa 500 päivää. Jos henkilön työhistoria on alle kolme vuotta, päivärahaa maksetaan kuitenkin enintään 300 päivää. Yrittäjä, joka työttömänä saa ansiopäivärahaa, voi pääsääntöisesti ansaita 300 euroa kuukaudessa ilman että ansaittu työtulo vaikuttaa vähentävästi päivärahan määrään. Sivutoimista yritystoimintaa harjoittavalla yrittäjällä voi olla oikeus soviteltuun työttömyysetuuteen, jonka määrässä huomioidaan yritystoiminnasta saatavat tulot. Yrittäjästä palkkatyöhön Yrittäjä, joka siirtyy palkansaajaksi ja vaihtaa yrittäjien työttömyyskassasta (SYT ja AYT) palkansaajakassaan voi olla oikeutettu yrittäjän jälkisuojapäivärahaan, kunnes hän palkansaajakassan jäsenenä täyttää palkansaajan työssäoloehdon (34 viikkoa tai 26 viikkoa) ja tulee oikeutetuksi palkansaajan ansiopäivärahaan. Tämä edellyttää kuitenkin, että henkilö on lunastanut päivärahaoikeutensa yrittäjäkassassa ja että hänellä on vielä päiviä jäljellä 400 päivästä, tai että hän vielä työttömyyshetkellä täyttää yrittäjän työssäoloehdon yrittäjän työssäoloehdon tarkastelujakson sisällä. Jälkisuojasäännösten soveltaminen edellyttää myös, että henkilö on kassasta erottuaan liittynyt toiseen kassaan kuukauden sisällä. Lisäksi jäsenmaksujen tulee olla katkeamattomasti kunnossa. Jäsenmaksu Yrittäjäkassaan liittyessään yrittäjä voi valita vakuutustasonsa työttömyyskassassa itse (euroina vuodessa). Se saa olla enintään eläkevakuutuksen vahvistetun työtulon suuruinen. Vuoden 2017 alusta lukien yrittäjän työssäoloehtoa kerryttävän vähimmäistyötulon raja on 1 047 euroa kuukaudessa ja 12 564 euroa vuodessa. Vähimmäistyötulon rajaa korotetaan vuodesta 2015 lukien vuosittain palkkakertoimella. Yrittäjän kaikki yrittäjäasemassa tehdyt YEL-, MyEL- ja TyEL-vakuutuksen mukaiset työtulot voidaan laskea yhteen niin työttömyyskassaan liittymisen, yrittäjän työssäoloehdon kerryttämisen sekä ansiopäivärahan perusteena olevan palkan määrittelyn osalta. Jäsenmaksu määräytyy työttömyysvakuutuksen perusteeksi valitun työtulon (kassavakuutustason) perusteella. SYT-kassan vuosimaksun suuruus vuonna 2017 on 2,65 prosenttia työttömyysvakuutuksen perusteeksi valitun työtulon 5 800 euroa ylittävästä osasta. Vuonna 2016 AYT-kassan jäsenmaksu on 3,7 prosenttia vakuutuksen perusteeksi 154 Yrittäjän sosiaaliturvan järjestäminen

valitun työtulon 5 800 euroa vuodessa ylittävästä osasta 25 000 euron vuotuiseen työtuloon saakka ja tämän ylittävältä osalta 2,7 prosenttia. Minimivakuutustasolla (vuosityötulo 12 564 euroa) jäsenmaksu on siten 179,25 euroa/vuosi (SYT) tai 250,27 euroa/vuosi (AYT) kassasta riippuen. Vastaavasti 25 000 euron tulotasolla jäsenmaksu on 508,80 euroa/vuosi (SYT) tai 710,40 euroa/vuosi (AYT) ja 40 000 euron tasolla 906,30 euroa/vuosi (SYT) tai 1 115,40 euroa/vuosi (AYT). Jäsenmaksu on kokonaisuudessaan vähennyskelpoinen yrittäjän henkilökohtaisessa verotuksessa. 8.4 Yrittäjän työterveyshuollon järjestäminen Yrittäjä ja muu omaa työtään tekevä voi järjestää itselleen työterveyshuollon työterveytensä edistämiseksi sekä työstä johtuvien terveysvaarojen ja -haittojen ehkäisemiseksi. Työterveyshuollon palvelut voi järjestää kunnallisessa terveyskeskuksessa, yksityisessä laitoksessa (esimerkiksi lääkärikeskuksessa) tai työterveyshuollon ammattihenkilön tuottamina. Korvauksen määrä Yrittäjällä on sairausvakuutuslain nojalla oikeus saada korvausta Kelalta lakisääteisen ehkäisevän työterveyshuollon järjestämisestä aiheutuneista tarpeellisista ja kohtuullisista kustannuksista (korvausluokka I). Jos yrittäjä järjestää itselleen ehkäisevän työterveyshuollon lisäksi sairaanhoitoa ja muuta terveydenhuoltoa, myös näistä kustannuksista on oikeus saada Kelalta korvausta (korvausluokka II). Korvaaminen edellyttää, että työterveyshuoltoa toteutetaan työpaikkakohtaisiin tarpeisiin perustuen hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesti. Korvauksen määrä on molemmissa korvausluokissa 50 prosenttia yrittäjälle aiheutuneista hyväksyttävistä työterveyshuollon kustannuksista. Kustannuksista maksettava vuotuinen korvaus ei kuitenkaan voi ylittää Kelan vahvistamia ehkäisevän työterveyshuollon tai sairaanhoidon yrittäjäkohtaisia enimmäismääriä. Ehkäisevän työterveyshuollon kustannuksista voidaan kuitenkin korvausluokassa I korvata 60 prosenttia, jos a yrittäjä ja työterveyshuolto ovat yhteistyössä sopineet, miten yrittäjän työkyvyn hallintaa, seurantaa ja varhaista tukea voidaan yhteistyössä edistää ja a työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa on kuvattu sekä yrittäjän että työterveyshuollon tehtävät ja vastuut työkyvyn hallinnassa. Korvauksen laskennalliset enimmäismäärät ovat Kelan sivuilla www.kela.fi/tyoterveyshuolto-maara. Kelan asiointipalvelusta osoitteesta www.kela.fi/asiointi yrittäjä voi katsoa, paljonko hänelle on kertynyt työterveyshuollon kustannuksia vuoden ajalta, ja paljonko hän on saanut niihin korvauksia. Yrittäjä näkee palvelusta myös, paljonko korvausrahaa on jäljellä loppuvuodelle. Palveluun kirjaudutaan verkkopankkitunnuksilla tai mobiili-varmenteella. Yrittäjän sosiaaliturvan järjestäminen 155

Korvauksen hakeminen Työterveyshuollon ja sen lisäksi järjestetyn yleislääkäritasoisen sairaanhoidon kustannusten korvaamisessa noudatetaan soveltuvin osin työnantajaa koskevia säännöksiä. Toiminnan tulee olla työterveyshuoltolaissa tarkoitettua, hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaista toimintaa. Yrittäjällä tulee olla työterveyshuoltopalvelujen järjestämisestä kirjallinen sopimus, josta ilmenevät työterveyshuollon yleiset järjestelyt sekä palvelujen sisältö ja laajuus. Yrittäjällä tulee lisäksi olla kirjallinen työterveyshuollon toimintasuunnitelma. Vuoden 2017 alusta työpaikkaselvityksestä (perusselvitys) tuli korvaamisen edellytys. Tämä tarkoittaa sitä, että työterveyshuollosta aiheutuneet kustannukset korvataan yrittäjälle vuoden 2017 alusta lukien vain, jos työpaikkaselvitys on tehty. Jos yrittäjä on työnantajan asemassa, on suositeltavaa, että yrittäjän työterveyshuollon sisältö kirjataan samaan toimintasuunnitelmaan kuin työntekijöiden. Tällöin toimintasuunnitelmaan on myös syytä kirjata, hakeeko yrittäjä korvausta omista kustannuksistaan yrittäjän vai työnantajan korvausmenettelyä käyttäen. Kun yrittäjä on hankkinut työterveyshuollon palvelut yksityiseltä laitokselta (lääkärikeskukselta) tai itsenäisesti toimivalta työterveyshuollon ammattihenkilöltä (työterveyslääkäri, työterveyshoitaja), hän hakee korvausta syntyneistä kustannuksista itse. Palveluntuottaja antaa yrittäjälle annetuista palveluista selvityslomakkeen (lomake SV 111 TTH tai SV 115 TTH), jonka kääntöpuolella olevan korvaushakemuksen yrittäjä täyttää itse. Ohjeita hakemusten täyttämiseen on Kelan sivulla www.kela.fi/ tyoterveyshuolto-yrittaja. Samoin yrittäjä hakee korvausta myös matka- ja ensiapuvalmiuskustannuksistaan (lomake SV 116 TTH). Korvauksen hakuaika on kuusi kuukautta siitä lähtien, kun yrittäjä on maksanut kustannukset. Kun yrittäjä on hankkinut työterveyshuollon palvelut kunnalliselta terveyskeskukselta, yrittäjä maksaa terveyskeskukselle kustannusten omavastuuosuuden ja terveyskeskusta ylläpitävä kunta hakee korvauksen Kelalta tilitysmenettelyä käyttäen. Työnantajan asemassa oleva yrittäjä voi valita, hakeeko hän omista työterveyshuollon kustannuksistaan korvausta erikseen yrittäjäkohtaisella hakemuksella vai samalla hakemuksella, jolla hän työnantajana hakee korvausta työntekijöidensä kustannuksista tilikauden ajalta. Jos sekä yrittäjän että työntekijöiden kustannuksista haetaan korvausta samalla hakemuksella, yrittäjän ja työntekijöiden työterveyshuolto on tällöin järjestettävä saman laajuisena. Työnantajan hakumenettely poikkeaa yrittäjän hakumenettelystä muun muassa siinä, että työnantaja hakee korvausta vain kerran vuodessa koko tilikauden ajalta. Jos työnantajana toimiva yrittäjä hakee korvausta omasta työterveyshuollostaan samalla hakemuksella työntekijöidensä kanssa, korvaamisessa noudatetaan työnantajakohtaisia enimmäismääriä. Tietoa korvauksista työnantajille ja yrittäjille Tietoja työterveyshuollon korvauksista ja korvauksen hakemisesta saa Kelan työterveyshuollon käsittelypaikoista, ks. www.kela.fi//yhteystiedot-tyoterveyshuolto. Lisätietoja saa Kelan sivuilta www.kela.fi/tyoterveyshuolto-yrittaja. Kela julkaisee myös sähköpostitse lähetettävää Työnantajainfoa. Sen voi tilata osoitteesta www.kela.fi/uutiskirje. 156 Yrittäjän sosiaaliturvan järjestäminen

8.5 Yrittäjän muu sosiaaliturva Yrittäjän lakisääteinen sosiaaliturva käsittää vain eläketurvan. Yrittäjä voi parantaa lakisääteistä eläketurvaansa vapaaehtoisin järjestelyin. Samoin hänen täytyy vapaaehtoisin järjestelyin huolehtia tapaturma- ja henkivakuutuksestaan. 8.5.1 Yrittäjän vapaaehtoinen työajan vakuutus Yrittäjällä ei ole lakisääteistä velvollisuutta vakuuttaa itseään työtapaturman tai ammattitaudin varalta. Hän voi kuitenkin ottaa vapaaehtoisen työajan vakuutuksen yrittäjätyössä sattuvien vahinkotapahtumien varalta, jos hänellä on YEL-vakuutus (vapaaehtoinen tai pakollinen). Yrittäjäksi katsotaan 1.1.2016 voimaan tulleessa työtapaturma- ja ammattitautilaissa a ammatin- ja liikkeenharjoittaja a avoimen yhtiön yhtiömies a kommandiittiyhtiön vastuunalainen yhtiömies a osakeyhtiön osakas, joka työskentelee yrityksessä johtavassa asemassa ja jonka omistus osakepääomasta tai osakkeiden tuottamasta äänimäärästä on yksin yli 30 prosenttia tai yhdessä perheenjäsentensä kanssa yli 50 prosenttia. Myös osuuskunnan johtavassa asemassa työskentelevää jäsentä, jos hänen omistusosuutensa tai äänivaltansa on yksin yli 30 prosenttia tai yhdessä perheenjäsentensä kanssa yli 50 prosenttia, katsotaan yrittäjäksi. Myös alle 18-vuotiaalla yrittäjällä on oikeus saada yrittäjän vapaaehtoinen työajan vakuutus, jos hän täyttää yrittäjän eläkelaissa säädetyt edellytykset. Jos yrittäjä jatkaa yrittäjätyötään sen jälkeen, kun hän on saavuttanut YEL:n mukaisen vakuuttamisvelvollisuuden yläikärajan, vakuutusyhtiö voi hakemuksesta jatkaa yrittäjän vapaaehtoisen työajan vakuutuksen voimassaoloa. Yrittäjän vapaaehtoisessa työajan vakuutuksessa ansionmenetyskorvauksen ja perhe-eläkkeen perustana on vahinkopäivänä voimassa ollut YEL:n mukainen vuosityötulo. YEL:n vähimmäisvuosiansio vuonna 2017 on 7 645,25 euroa. Mitä vakuutus korvaa? Yrittäjän vapaaehtoinen työajan vakuutus korvaa työtapaturman vuoksi yrittäjän sairaanhoidosta aiheutuneet kustannukset (muun muassa lääkärinhoitopalkkiot ja lääkkeet). Sairaanhoito korvataan myös yksityissektorin hoitopaikoissa annettuna, jos vakuutusyhtiö on antanut maksusitoumuksen. Maksusitoumusta ei kuitenkaan tarvita kiireelliseen sairaanhoitoon eikä yksittäiseen vastaanottokäyntiin ja sen yhteydessä tehtävään vähäiseen toimenpiteeseen (vuonna 2017 enintään 310 euroa). Päivärahaa maksetaan, kun vahingoittunut on ollut joko kokonaan tai osittain kykenemätön työhön vähintään kolmena perättäisenä päivänä vahinkopäivää lukuun ottamatta. Päivärahaa maksetaan enintään yhden vuoden ajan, jonka jälkeen työkyvyttömyyden jatkuessa ansionmenetyskorvaus maksetaan tapaturmaeläkkeenä. Päiväraha maksetaan täyden työkyvyttömyyden mukaan, jos vahinko estää pääasiallisesti yrittäjätyön tekemisen. Jos vahinko merkittävästi rajoittaa yrittäjätyön tekemistä, Yrittäjän sosiaaliturvan järjestäminen 157

päivärahaa maksetaan puolet täyden työkyvyttömyyden mukaisesta päivärahasta. Päivärahan suuruus on 1/360. osa vuosityöansiosta, jona käytetään vahinkopäivänä voimassa ollutta YEL-työtuloa. Yrittäjän vapaaehtoinen vapaa-ajan vakuutus Vapaaehtoisen työajan vakuutuksen ottanut yrittäjä voi liittää vakuutukseensa vapaaajan tapaturmavakuutuksen. Myös vapaaehtoisessa yrittäjän vapaa-ajan vakuutuksessa vuosityöansiona käytetään YEL-työtuloa, jonka perusteella ansionmenetyskorvaukset maksetaan. 8.5.2 Eläke Yrittäjäeläke antaa yrittäjälle eläketurvan paitsi vanhuuden myös työkyvyttömyyden ja työttömyyden varalle. Yrittäjän perheellä on oikeus perhe-eläkkeeseen yrittäjän kuoltua. Perussääntö on, että jokaisen vuoden ansioista kertyy työeläkettä iän mukaisella prosentilla. Karttumisprosentti on 1,5 prosenttia vuodessa ikävälillä 18-52. Vuoden 2017 alusta 53 62 vuotta täyttänyt kartuttaa työeläkettään 1,7 prosenttia vuosiansioistaan ja 63 vuotta täyttäneelle kertyy 1,5 prosenttia vanhuuseläkeiän täyttymiseen asti. Keskimääräinen YEL-työtulo vuonna 2014 oli 23 125 euroa ja suoraan YELvanhuuseläkkeelle (ei sisällä eläkelajista toiseen muuttaneita) siirtyneiden keskimääräinen työeläke oli noin 1 300 euroa kuukaudessa. Yrittäjä voi täydentää puutteelliseksi toteamaansa eläketurvaa joko korottamalla eläkkeellejäämisikäänsä tai vapaaehtoisin järjestelyin. 8.5.3 Henkivakuutus Yrittäjillä ei ole samanlaista sopimuspohjaista ryhmähenkivakuutusta kuin palkansaajilla ja maatalousyrittäjillä. Palkansaajasta yrittäjäksi siirtyvältä ryhmähenkivakuutusturva katoaa kolmen vuoden kuluttua yrittäjäksi ryhtymisestä. Yrittäjän tulee siksi järjestää vastaava turva itselleen vapaaehtoisin järjestelyin. Henkivakuutusratkaisuilla voi järjestää myös työkyvyttömyysturvan mahdollisten taloudellisten sitoumusten kattamiseksi sekä sairauskuluja korvaavan turvaratkaisun. 8.5.4 Yrittäjän päiväraha Kela voi maksaa yrittäjälle äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa, osittaista vanhempainrahaa, kuntoutusrahaa ja sairauspäivärahaa. Sairausvakuutuslain mukainen päiväraha ja kuntoutusraha määräytyvät yrittäjäeläkevakuutuksen työtulon perusteella (YEL-/MYEL-työtulo). Vuonna 2017 alkavan yrittäjän päivärahan perusteena on vuoden 2015 keskimääräinen YEL- tai MYEL-työtulo, jonka määrää on tarkistettu palkkakertoimella. Jos yrittäjällä on oman yritystoiminnan lisäksi työsuhteisia töitä (vieraan palveluksessa), joista hän saa palkkaa, niin em. palkkatulo otetaan huomioon työtulon määrässä. Kela saa yrittäjän verotustiedot suoraan Verohallinnolta. Jos elinkeinotoiminnan ansiotulo tai maatalouden ansiotulo ylittää selvästi YEL-/MYEL-vakuuttamisen euromää- 158 Yrittäjän sosiaaliturvan järjestäminen

räisen ansaintarajan, Kela pyytää yrittäjältä selvityksen, onko YEL-/MYEL-vakuuttamisvelvollisuutta selvitetty eläkelaitoksen kanssa. Jos yrittäjä ei ole velvollinen ottamaan YEL-/MYEL-vakuutusta, niin työtulona voidaan huomioida elinkeinotoiminnan ja/tai maatalouden ansiotulo-osuus. Jos yrittäjän vuositulot ovat kasvaneet siten, että ne ovat vähintään 20 prosenttia suuremmat kuin vuoden 2015 YEL-/MYEL-työtulo, yrittäjä voi hakea päivärahaa työkyvyttömyyden tai etuuden alkamista edeltäneiden kuuden kuukauden YEL-/MYEL-työtulojen perusteella. Ne yrittäjät, jotka eivät ole velvollisia ottamaan YEL- tai MYEL-vakuutusta, voivat esittää selvityksen elinkeinotoiminnan ansiotuloista siltä kokonaiselta tilikaudelta tai verovuodelta, jonka aikana työkyvyttömyys tai oikeus etuuteen on alkanut tai sitä edeltäneeltä tilikaudelta tai verovuodelta. Päivärahan laskeminen Päivärahan laskentakaava on kaikille sama riippumatta siitä, millä työtuloilla päiväraha määräytyy. Palkan mukaan lasketun päivärahaetuuden perusteena olevasta työtulosta tehdään ennen laskentaa tulonhankkimisvähennys sekä 4,28 prosentin vakuutusmaksuvähennys. YEL- ja MYEL-työtulosta ei tehdä vähennyksiä. Sairauspäivärahojen laskukaava on Kelan sivulla www.kela.fi > Sairastaminen > Työkyvytön yli 10 päivää > Sairauspäiväraha > Määrä ja vanhempainpäivärahojen laskukaava sivulla www.kela.fi > Lapsiperheet > Raskaus ja vauva-aika > Äitiysraha > Määrä > Laskukaava. Yrittäjän sairauspäiväraha Sairauspäiväraha korvaa työkyvyttömyydestä aiheutuvaa ansionmenetystä. Päivärahaa maksetaan 16 67-vuotiaalle hakijalle, jos hän ei sairautensa vuoksi kykene tekemään työtä. Kun hakijan työkyvyttömyys alkaa samasta syystä uudelleen, ennen kuin on kulunut 30 päivää hakijan edellisestä päivärahakaudesta, hänelle maksetaan päivärahaa sairastumispäivää seuraavasta arkipäivästä. Päivärahaa maksetaan enintään sen kuukauden loppuun, jota seuraavan kuukauden aikana päivärahaa tulisi maksetuksi 300 päivältä. Tähän enimmäisaikaan lasketaan yleensä myös työkyvyttömyyttä edeltäneiltä kahdelta vuodelta kaikki ne päivät, joilta hakijalla on ollut oikeus Kelan sairauspäivärahaan. Enimmäisajan täyttymisen jälkeen hakijalla saattaa olla oikeus työttömyysetuuteen, jos hänen työkyvyttömyytensä jatkuu ja hänen työkyvyttömyyseläkehakemuksensa on hylätty tai sen käsittely on kesken. Jos yrittäjä 300 suorituspäivän jälkeen on palannut työhön, mutta sama sairaus edelleen aiheuttaa työkyvyttömyyttä yli 30 päivän yhtäjaksoisen työskentelyn jälkeen, Kela voi maksaa päivärahaa vielä 50 päivältä, vaikka sairauspäivärahan enimmäisaika on täyttynyt. Lisäpäiviä maksetaan omavastuuajan jälkeen yhdessä tai useammassa jaksossa enintään 50 arkipäivältä. Omavastuuaika päivärahaa maksettaessa on sairastumispäivä ja sitä seuraavat yhdeksän arkipäivää. Yrittäjillä tästä noin kahden viikon omavastuuajasta korvataan osa YEL-päivärahan muodossa, jolloin YEL-yrittäjien omavastuuajaksi jää sairastumispäivä Yrittäjän sosiaaliturvan järjestäminen 159

ja kolme seuraavaa arkipäivää. YEL-päivärahaa maksetaan enintään sairaus päivärahan omavastuuajan loppuun saakka. YEL-päivärahaa maksetaan, vaikka työkyvyttömyys ei kestäisi koko omavastuuaikaa, mutta kuitenkin pidempään kuin sairastumispäivä ja sitä seuraavat kolme arkipäivää. YEL-päivärahan edellytyksenä on, että YEL-vakuutus on voimassa työkyvyttömyyden alkamispäivää edeltävään päivään saakka. Jos edeltävä päivä on lauantai tai sunnuntai, YEL-vakuutuksen tulee olla voimassa edellisenä perjantaina. Sairauspäivärahan minimimäärä vuonna 2016 on 23,93 euroa päivässä. Sairauspäiväraha on minimipäivärahan suuruinen, jos vuotuinen YEL-työtulo on 10 254 euroa. Sairauspäivärahan suuruus on vähintään 23,93 euroa päivässä, kun työkyvyttömyys on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään 55 päivää. Mela maksaa maatalousyrittäjän eläkelain mukaan vakuutetulle henkilölle sairauspäivärahan omavastuuajalta MYEL-päivärahaa. MYEL-päivärahan omavastuuaika on sairastumispäivä ja kolme sitä seuraavaa päivää. Omavastuuaika kuluu kaikkina kalenteripäivinä. MYEL-päivärahan määrä on 1/514. osa MYEL-työtulosta. Sairauspäivärahaa on haettava kahden kuukauden kuluessa työkyvyttömyyden alkamisesta. Yrittäjän osasairauspäiväraha Osasairauspäiväraha on tarkoitettu 16 67-vuotiaalle kokoaikatyötä tekevälle yrittäjälle. Osasairauspäivärahan omavastuuaika on sama kuin sairauspäivärahassa eli sairastumispäivä ja sitä seuraavat yhdeksän arkipäivää. Lisäksi on otettava huomioon, että yrittäjän tulee olla omavastuuaikana sairausvakuutuslain tarkoittamalla tavalla työkyvytön tavalliseen työhönsä. Osa-aikainen työskentely voidaan aloittaa vasta omavastuuajan jälkeen eikä omavastuuajalta ole oikeutta osasairauspäivärahaan. Yrittäjällä on kuitenkin oikeus YEL-/MYEL-vakuutuksen perusteella omavastuuajan päivärahaan samoin kuin sairauspäivärahassa. Osasairauspäivärahaa maksetaan ilman omavastuuaikaa, jos sitä edeltää sairauspäiväraha tai kuntoutusraha. Työhön paluun on tapahduttava terveyttä ja toipumista vaarantamatta, ja tämä edellyttää aina lääketieteellistä arviota yrittäjän terveydentilasta. Osasairauspäivärahalle siirtyminen edellyttää, että yrittäjällä työmäärän tulee vähentyä 40 60 prosenttia, kun yrittäjä omavastuuajan jälkeen aloittaa osa-aikaisen työskentelyn. Osa-aikaisen työskentelyn suunniteltu aika tulee olla vähintään kaksi viikkoa (12 arkipäivää). Osasairaus päiväraha on suuruudeltaan puolet sitä edeltäneestä sairauspäivärahasta. Etuutta maksetaan enintään 120 arkipäivää. Hakuaika on takautuvasti kaksi kuukautta. 160 Yrittäjän sosiaaliturvan järjestäminen

9 KIRJANPITO JA VEROTUS 9.1 Yleistä verotuksesta Verotusoikeus on Suomessa valtiolla, kunnilla sekä evankelis-luterilaisella ja ortodoksisella kirkolla. Maksettavat verot ovat joko välittömiä tai välillisiä veroja. Välittömiä veroja ovat muun muassa valtiolle maksettavat tulovero, perintö- ja lahjavero, varainsiirtovero, kunnalle suoritettava kunnallisvero sekä kirkolle maksettava kirkollisvero. Välillisiä veroja ovat arvonlisävero, valmistevero ja tulli. Eri yritysmuotoja kohdellaan verotuksessa eri tavoin. Yritysmuodon valinnan kannalta merkitystä on ennen kaikkea välittömillä veroilla. Tärkeimmät välittömät verot ovat valtiolle maksettava tulovero sekä kunnalle tulojen perusteella maksettava kunnallisvero. Selvitettäessä eri yritysmuotoihin kohdistuvaa verorasitusta on yrityksen verorasituksen lisäksi otettava huomioon omistajan verorasitus. Vasta näiden yhteisvaikutus ratkaisee verotuksellisesti edullisimman yritysmuodon. Valtion tulovero Valtion tulovero voi määräytyä kahdella eri tavalla: progressiivisena tai suhteellisena. Jos vero määräytyy progressiivisen tuloveroasteikon mukaan, se tarkoittaa sitä, että tulojen lisäys aiheuttaa suhteellisesti suuremman verojen lisäyksen. Ansiotuloista (esimerkiksi palkka- ja eläketuloista sekä luontoiseduista) maksetaan valtionveroa progressiivisen veroasteikon mukaan. Pääomatulojen (esimerkiksi myyntivoittojen) verotus on lievästi progressiivista siten, että 30 000 euroon asti pääomatulojen veroprosentti on 30 ja yli 30 000 euron pääomatulojen osalta veroprosentti on 34. Suhteellinen vero tarkoittaa taas sitä, että vero määräytyy tulojen määrästä riippumatta saman veroprosentin mukaan. Yhteisöjen (osakeyhtiöiden ja osuuskuntien) verokanta on suhteellinen. Vuonna 2017 se on 20 prosenttia. Yhteisövero tilitetään valtiolle, kunnille ja seurakunnille. Kunnallis- ja kirkollisvero Kunnallisverotuksessa tulovero määräytyy suhteellisen verokannan mukaan. Kunnan tuloveroprosentti vaihtelee vuonna 2017 kunnasta riippuen 16,50:sta 22,50:een. Myös kirkollisvero on suhteellinen jakovero. Kirkollisveroprosentti vaihtelee 1 2:een. Henkilölle määrätään kirkollisveroa vain, jos hän on evankelis-luterilaisen tai ortodoksisen seurakunnan jäsen. Yhteisöt (osakeyhtiöt ja osuuskunnat) maksavat aina kirkollisveroa, sillä osa niiden 20 prosentin tuloverosta tilitetään evankelis-luterilaisille ja ortodoksisille seurakunnille. Kirjanpito ja verotus 161

Sairausvakuutuksen päivärahamaksu Yrittäjät maksavat verotuksen yhteydessä sairausvakuutuksen päivärahamaksua 1,58 prosenttia palkasta tai työtulosta, jos vuotuisen palkka- ja työtulon yhteismäärä on vähintään 14 000 euroa (vuonna 2017). Lisäksi 18 68-vuotiaat yrittäjät maksavat korotettua päivärahamaksua 0,06 %. Verotuksen toimittaminen Yhteisöveron määrääminen tapahtuu aina kymmenen kuukauden kuluessa kunkin yhteisön (osakeyhtiö, osuuskunta tms.) tilikauden päättymisestä. Muiden verovelvollisten valtion tuloveron, kunnallisveron sekä kirkollisveron määrääminen tapahtuu samanaikaisesti kerran vuodessa, viimeistään verovuotta seuraavan kalenterivuoden lokakuun loppuun mennessä. Kun verovelvollisen verotus on valmistunut, hänelle lähetetään verotuspäätös, mistä ilmenee lopullisen veron määrä. 9.2 Yritysten ja yrittäjien verotus Yritys maksaa veroa voitostaan. Verotuksellinen tulos ei aina kuitenkaan vastaa yrityksen kirjanpidollista voittoa, sillä kirjanpidon ja verotuksen säännökset poikkeavat toisistaan. Kaikki kulut eivät ole verotuksessa vähennyskelpoisia eivätkä kaikki tulot veronalaisia. Esimerkiksi edustuskulut kirjataan kokonaisuudessaan kirjanpitoon, mutta edustusmenojen määrästä 50 prosenttia on vähennyskelpoista menoa elinkeinotoiminnan tulosta laskettaessa. Vastaavasti yhteisön saamat osinkotulot kirjataan kokonaan tuloksi, mutta verotuksessa ne voivat olla verovapaita tai vain osittain veronalaisia. Yrityksen välittömät verot eivät ole lainkaan verotuksessa vähennyskelpoisia. Veronpalautus on verovapaata tuloa. 9.2.1 Liikkeen- ja ammatinharjoittaja Tulovero Liikkeen- ja ammatinharjoittajan yritystoiminnasta saama tulo verotetaan yrittäjän henkilökohtaisena tulona. Yritystulo jaetaan elinkeinoharjoittajan pääoma- ja ansiotuloksi. Ennen yritystoiminnan tulon jakamista pääoma- ja ansiotuloon tehdään viiden prosentin yrittäjävähennys yritystoiminnan tuloksesta. Se on liikkeen- ja ammatinharjoittajalle verotonta tuloa. Yrityksen tuloksesta on pääomatuloa edellisen vuoden nettovarallisuudelle laskettava 20 prosentin vuotuinen tuotto. Nettovarallisuudella tarkoitetaan varojen ja velkojen erotusta lisättynä 30 prosentilla yrityksen tilikauden päättymistä edeltäneiden 12 kuukauden aikana maksamista palkoista. Yrittäjällä on kuitenkin oikeus halutessaan vaatia pääomatulo-osuudeksi 10 tai 0 prosentin tuottoa. Muu osa on ansiotuloa, joka lasketaan yhteen yrittäjän muiden ansiotulojen kanssa. Pääomatulo-osuuden laskeminen vuotuisena tuottona merkitsee sitä, että 12 kuukautta lyhyempi tilikausi pienentää pääomatulo-osuutta ja 12 kuukautta pidempi tilikausi vastaavasti suurentaa sitä. Ensimmäisenä vuonna vuotuinen tuotto lasketaan saman verovuoden nettovarallisuuden perusteella. 162 Kirjanpito ja verotus

Yrittäjä voi myös vaatia, että yritystulo verotetaan kokonaan ansiotulona. Vaatimus on tehtävä veroilmoituslomakkeella ennen verotuksen päättymistä. Pääomatulo jaetaan yrittäjäpuolisoiden kesken heidän omistusosuuksiensa suhteessa. Ansiotulon jako tapahtuu yrityksessä tehdyn työn suhteessa. Jos selvitystä työpanoksesta ei esitetä, ansiotulo jaetaan yrittäjäpuolisoiden kesken tasan. Pääomatulojen tuloveroprosentti on 30 siltä osin kuin pääomatulojen määrä on enintään 30 000 euroa. Yli 30 000 euron pääomatuloista maksetaan veroa 34 prosentin mukaan. Ansiotulojen verokanta on progressiivinen ja pienillä tuloilla pääomatuloveroprosenttia alhaisempi. Elinkeinonharjoittajalta, jonka YEL-työtulo on vähintään 14 000 euroa, peritään verotuksen yhteydessä sairausvakuutuksen 1,58 prosentin päivärahamaksu sekä yrittäjän 0,06 prosentin suuruinen korotettu päivärahamaksu (vuonna 2017). 9.2.2 Henkilöyhtiöt Avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö Tulovero Henkilöyhtiö ei ole erillinen verovelvollinen, vaan sen tulos jaetaan verotettavaksi yhtiömiesten tulona. Tulo jaetaan yhtiömiesten kesken heidän yhtiösopimuksessa sovittujen tulo-osuuksiensa mukaisessa suhteessa. Kommandiittiyhtiön äänettömän yhtiömiehen osuus tulosta on panokselle maksettu korko, ellei yhtiösopimuksessa ole muusta sovittu. Yhtiömiehen verotettava tulo-osuus voi verotuksen ja kirjanpidon eroavuuksien vuoksi poiketa yhtiömiehen voitto-osuudesta. Voitto-osuudella tarkoitetaan yhtiömiehen oikeutta yhtiön kirjanpidon mukaiseen tulokseen. Yhtiömies Tulovero Pääomatulojen tuloveroprosentti on 30 siltä osin kuin pääomatulojen määrä on enintään 30 000 euroa. Yli 30 000 euron pääomatuloista maksetaan veroa 34 prosentin mukaan. Ansiotulon verokanta on progressiivinen. Yhtiömiehen tulo-osuudesta pääomatuloa on määrä, joka saadaan laskemalla 20 prosentin vuotuinen tuotto hänen osuudelleen elinkeinotoiminnan nettovarallisuudesta edellisen verovuoden päättyessä, jolloin nettovarallisuuteen lisätään ennen jakoa 30 prosenttia 12 kuukauden aikana ennen tilikauden päättymistä maksetuista palkoista. Muu osa on ansiotuloa, joka lasketaan yhteen yhtiömiehen muiden ansiotulojen kanssa. Pääomatulo-osuuden laskeminen vuotuisena tuottona merkitsee sitä, että 12 kuukautta lyhyempi tilikausi pienentää pääomatulo-osuutta ja 12 kuukautta pidempi tilikausi vastaavasti suurentaa sitä. Ennen yritystoiminnan tulon jakamista pääoma- ja ansiotuloon tehdään viiden prosentin yrittäjävähennys yritystoiminnan tuloksesta. Se on yhtiömiehelle verotonta tuloa. Varojen nosto henkilöyhtiöstä on verovapaata. Palkanmaksusta pidättäytymisellä säästetään työnantajan sairausvakuutusmaksu. Maksetut yhtiömiesten palkat lisäävät yrityksen nettovarallisuutta ja mahdollistavat toimintavarauksen muodostamisen. Kirjanpito ja verotus 163

Lisäksi YEL- vakuutuksen piiriin kuuluvalta yhtiömieheltä peritään ennakonkannossa YEL-työtulon perusteella 1,58 prosentin suuruinen sairasvakuutuksen 1,58 prosentin päivärahamaksu sekä yrittäjän 0,06 prosentin suuruinen korotettu päivärahamaksu (vuonna 2017). 9.2.3 Osakeyhtiö Yhtiö Tulovero Suhteellinen 20 prosentin verokanta. Osakas Tulovero Ansiotulojen verokanta muodostuu suhteellisesta kunnallisverosta ja kirkollisverosta sekä progressiivisesta valtionverosta. Käytännössä valtionveroa aletaan maksaa noin 27 000 euron ansiotulosta. Pääomatulojen tuloveroprosentti on 30 siltä osin kuin pääomatulojen määrä on enintään 30 000 euroa. Yli 30 000 euron pääomatuloista maksetaan veroa 34 prosentin mukaan. Osinkotulo on osakkaalle verovapaata tuloa, pääomatuloa tai ansiotuloa riippuen yhtiön nettovarallisuudesta ja osingon määrästä (ks. tarkemmin luku 9.3.). Lisäksi YEL- vakuutuksen piiriin kuuluvalta osakkaalta peritään ennakonkannossa YEL-työtulon perusteella 1,58 prosentin suuruinen sairasvakuutuksen päivärahamaksu. Jos palkka- ja työtulon yhteismäärä jää alle 14 000 euroa, päivärahamaksua ei peritä. Yrittäjän eläkelain mukaisesti vakuutettujen yrittäjien maksama lisärahoitusosuus on 0,06 prosenttia vuonna 2017. 9.2.4 Osuuskunta Osuuskunta Tulovero Suhteellinen 20 prosentin tuloverokanta. Jäsen Tulovero Jäsenen saamien ansiotulojen verokanta on progressiivinen. Ansiotulojen verokanta muodostuu suhteellisesta kunnallisverosta ja kirkollisverosta sekä progressiivisesta valtionverosta. Käytännössä valtionveroa aletaan maksaa noin 27 000 euron ansiotulosta. Ylijäämää on esimerkiksi osuuskuntien jakama osuuspääoman korko. Henkilöjäsenille jaettavasta ylijäämästä on 25 prosenttia veronalaista pääomatuloa ja 75 prosenttia verovapaata tuloa 5 000 euron vuotuiseen yhteismäärään asti. Ylijäämän ylittäessä 5 000 euroa, ylimenevästä määrästä on veronalaista pääomatuloa 85 prosenttia ja verovapaata tuloa 15 prosenttia. 164 Kirjanpito ja verotus

Jos ylijäämä on saajan elinkeinotoiminnan tai maatalouden tuloa, 5 000 euroa ylimenevästä määrästä on veronalaista elinkeinotuloa tai maatalouden tuloa 75 prosenttia ja verovapaata tuloa 25 prosenttia. Alle 500 jäsenen osuuskunnassa ylijäämä jaetaan kuitenkin ansio- ja pääomatuloksi, jos ylijäämä ylittää osuuksista ja osakkeista maksetulle merkintähinnalle lasketun 8 prosentin vuotuisen tuoton. Tällöin 8 prosentin vuotuisen tuoton ylittävä ylijäämä on 75 prosenttisesti veronalaista ansiotuloa. Pääomatulojen tuloveroprosentti on 30 siltä osin kuin pääomatulojen määrä on enintään 30 000 euroa. Yli 30 000 euron pääomatuloista maksetaan veroa 34 prosentin mukaan. Lisäksi YEL- vakuutuksen piiriin kuuluvat yrittäjät maksavat työtulosta 1,58 prosentin suuruisen sairasvakuutuksen päivärahamaksun, jos palkka- tai työtulon yhteismääärä vähintään 14 000 euroa. Yrittäjän eläkelain mukaisesti vakuutettujen yrittäjien maksama lisärahoitusosuus on 0,06 prosenttia (vuonna 2017). 9.3 Palkanmaksu, voitonjako ja luontoisedut eri yritysmuodoissa Liikkeen- tai ammatinharjoittaja Liikkeen- ja ammatinharjoittajan elinkeinotoiminnan tulos lasketaan yhteen hänen muiden tulojensa kanssa ja verotus suoritetaan tästä yhteismäärästä. Palkanmaksu ei ole mahdollista itselle, puolisolle tai alle 14-vuotiaalle lapselle, kuten eivät myöskään luontoisedut tai verovapaat henkilökuntaedut (esimerkiksi liikunta- ja kulttuurisetelit). Poikkeuksena on yrittäjän vapaaehtoinen Kansaneläkelaitoksen korvaama työterveyshuollon tasoinen työterveyshuolto. Sen kulut ovat vähennyskelpoisia verotuksessa. Jos yrittäjä käyttää yrityksen käyttöomaisuutta, yksityiskäyttöä vastaava osuus kuluista palautetaan yrityksen tuloon. Liikkeen tai ammatin tulos jaetaan pääoma- ja ansiotuloksi elinkeinotoimintaan kuuluvan nettovarallisuuden perusteella. Avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö Yhtiömiehet voivat henkilöyhtiössä nostaa itselleen kohtuullisen määrän palkkaa. Toisaalta palkka voidaan jättää myös nostamatta, koska henkilöyhtiön tulos jaetaan joka tapauksessa verotettavaksi kokonaan yhtiömiesten tulona. Tällöin yrityksen ei tarvitse maksaa palkan sivukuluja kuten työnantajan sairausvakuutusmaksua. Tulos voidaan nostaa yhtiöstä voitto-osuutena tilinpäätöksen valmistuttua tai muuna yksityisottona jo tilikauden aikana. Yhtiömiestä ei veroteta yksityisotoista. Työtä tekevä yhtiömies voi henkilöyhtiössä käyttää myös luontoisetuja palkan osana. Myös verovapaat henkilökuntaedut (kuten kulttuuri- ja liikuntasetelit) ovat yhtiömiehille mahdollisia. Palkanmaksulla voidaan tehdä henkilöyhtiössä kannattavaa verosuunnittelua. Jos henkilöyhtiön tulos on iso, voi palkanmaksulla yhtiömiehelle lisätä nettovarallisuutta ja pääomatulo-osuutta. Samoin se kasvattaa toimintavarauspohjaa. Matalalla tulotasolla ei henkilöyhtiöstä kannata saada pääomatuloa. Silloin ei useinkaan palkanmaksu kannata eikä omaa pääomaa kannata kasvattaa. Kirjanpito ja verotus 165

Osakeyhtiö Osakkaalle voidaan maksaa palkkaa ja osinkoa. Osakkaalle annettujen palkkaetuuksien tulee olla kohtuulliset osakkaan työpanokseen verrattuna. Osakeyhtiössä työtä tekevä osakas voi käyttää luontoisetuja palkan osana. Myös verovapaat henkilökuntaedut ovat mahdollisia sekä silloin, kun osakeyhtiössä on ulkopuolisia työntekijöitä että myös silloin, kun osakas on ainut palkansaaja osakeyhtiössä. Osakeyhtiön ja osakkaan välisissä oikeustoimissa on aina käytettävä käypää hintaa. Esimerkiksi myynti osakkaalle alihintaan johtaa peitellyn osingon verotukseen, josta tulee veroseuraamuksia sekä yhtiölle että osakkaalle. Peitellystä osingosta 75 prosenttia verotetaan osakkaan ansiotulona ja 25 prosenttia on verovapaata tuloa. Osakeyhtiön maksaman osingon verokohtelu riippuu siitä, jakaako yhtiö osinkona enemmän vai vähemmän kuin 8 prosentin tuoton osakkeen matemaattiselle arvolle. Jos osinko mahtuu kokonaisuudessaan 8 prosentin tuoton sisälle, se on osakkaalle 25-prosenttisesti veronalaista pääomatuloa. Siltä osin kuin osinko tässä tapauksessa ylittää 150 000 euroa/osakas, osingosta 85 prosenttia on veronalaista pääomatuloa ja 15 prosenttia verovapaata tuloa. Jos yhtiö jakaa osinkoa enemmän kuin 8 prosentin tuoton osakkeen matemaattiselle arvolle, 8 prosentin ylittävästä osasta 75 prosenttia verotetaan ansiotulona ja 25 prosenttia on verovapaata tuloa. Esimerkki Henkilö A saa vuonna 2016 osinkoa X Oy:ltä 50 000 euroa. A:n omistamien osakkeiden yhteinen matemaattinen arvo on 500 000 euroa. A:n omistamien osakkeiden matemaattiselle arvolle laskettu 8 prosentin vuotuinen tuotto (8 prosenttia x 500 000) on 40 000 euroa, joten 40 000 eurosta 25 prosenttia eli 10 000 euroa on veronalaista pääomatuloa ja 30 000 euroa verovapaata tuloa. Vuotuisen tuoton ylimenevä osa 10 000 euroa on ansiotulo-osinkoa, josta 75 prosenttia on veronalaista ansiotuloa (7 500 euroa) ja 25 prosenttia verovapaata tuloa (2 500 euroa). Yhteensä verovapaata on siis 32 500 euroa. Osingosta on aina suoritettava ennakonpidätys. Pidätys on 7,5 prosenttia, jos osinko on alle 150 000 euroa. Sen yli menevältä osalta pidätys on 28 prosenttia. Ennakonpidätys ilmoitetaan kausiveroilmoituksella ja tilitetään sen mukaan, mikä on ensimmäinen kuukausi, jolloin osinko on yhtiökokouksen päätöksen mukaan mahdollista nostaa. Osakkeen matemaattinen arvo lasketaan siten, että yhtiön edellisen vuoden nettovarallisuus (varat - velat) jaetaan osakkeiden lukumäärällä. Ensimmäisenä vuonna matemaattisena arvona käytetään osakkeen nimellisarvoa tai yhtiön tai osakkaan vaatimuksesta osakkeen merkintähintaa. Osakkaalle verovuoden aikana annettu laina verotetaan pääomatulona, paitsi jos laina maksetaan pois jo saman kalenterivuoden aikana. Jos laina maksetaan pois myöhemmin, kuitenkin viiden vuoden aikana, maksun saa maksuvuonna vähentää pääomatulosta. 166 Kirjanpito ja verotus

Osuuskunta Osuuskunnassa työskentelevä jäsen voi saada palkkaa tai muita luontoisetuja, (myös verovapaita henkilökuntaetuja), tavaroiden tai palveluiden korvausta, ylijäämän palautusta, jälkitiliä sekä osuuspääoman tai erilajisten osuuksien korkoa. 9.4 Kirjanpito ja tilinpäätös Kirjanpito on pakollista Kaikki liiketoimintaa tai ammattitoimintaa harjoittavat ovat kirjanpitovelvollisia. Kirjanpidon kokonaisuus muodostuu sellaisista osista kuin yrityksen tuotot, kulut, omaisuus, oma pääoma ja velat. Tuottojen ja kulujen erotuksesta lasketaan yrityksen tulos eli kannattavuus. Omaisuuden ja velkojen perusteella selvitetään yrityksen taloudellinen asema, maksuvalmius ja vakavaraisuus. Kirjanpidon pitämiselle asetetaan säännöt kirjanpitolaissa ja tilinpäätöksen laatimista koskevissa asetuksissa. Kirjanpito ja tilinpäätös laaditaan aina kirjanpitolain säädösten mukaan. Lopullisten verojen laskennassa otetaan huomioon kirjanpitolain ja verolakien mahdolliset erot. Kirjanpitovelvollisen tulee noudattaa hyvää kirjanpitotapaa. Suomessa toimii Kirjanpitolautakunta (KILA), joka antaa lausuntoja ja yleisohjeita hyvästä kirjanpitotavasta. Yrityksen johto on vastuussa kirjanpidosta ja sen järjestämisestä sekä kirjanpitoaineiston, kuten tositteiden, lainmukaisuudesta. Se tarkoittaa yrityksen liiketapahtumia kuvaavan kirjanpitoaineiston kokoamista, järjestämistä, numerointia, kirjoihin vientiä ja säilyttämistä. Kirjanpito on pidettävä aina ajan tasalla. Kirjanpito on tehty, kun tositteiden perusteella laaditut kirjaukset on tehty kirjanpitoon ja kun tilinpäätös on laadittu tilikausittain. Kirjanpidot ja tilinpäätökset täytyy säilyttää. Ks. sivu 169. Kirjanpidon on oltava ajan tasalla Juoksevaan eli tilikauden aikana tehtävään kirjanpitoon on merkittävä määräajassa yritystoiminnan menot, tulot ja rahoitustapahtumat. Käteisrahalla tapahtunut maksu on siis kirjattava viivytyksettä päiväkohtaisesti joko sähköiseen kassajärjestelmään tai kassakirjaan. Muut kirjaukset, lähinnä tiliotteilla näkyvät maksuliikkeet sekä menot ja tulot sekä muistiotapahtumat, tehdään kuukausikohtaisesti. Kirjauskauden, eli ajan, jonka sisällä kirjaukset on tehtävä, määrittelee yrityksen antamat viranomaisilmoitukset. Ilmoitukset on aina johdettava kirjanpidosta. Arvonlisäverolaki säätelee myös kirjanpidon tekemistä. Ks. sivu 116. Yhdenkertaista kirjanpitoa saa pitää ammatin- tai liikkeenharjoittaja, jolla ylittyy vain yksi seuraavista rajoista kahtena peräkkäisenä tilikautena: 1) liikevaihto tai sitä vastaava tuotto 200 000 euroa 2) taseen loppusumma 100 000 euroa 3) palveluksessa keskimäärin kolme henkilöä. Tilikauden aikana kirjanpito tulee laatia maksu-, lasku- tai suoriteperusteella. Kirjanpito ja verotus 167

Tosite todistaa liiketapahtuman Tiliotteesta näkee maksuliikkeen eli sen, miten raha on liikkunut. Siitä ei kuitenkaan näe mitä, kenelle ja milloin on myyty, eikä mitä, keneltä ja milloin on ostettu. Tämän vuoksi pelkillä tiliotteilla ei voi tehdä kirjanpitoa, vaan tositteiksi tarvitaan myös yhdet kappaleet yrityksen lähettämistä myyntilaskuista ja vastaanottamista ostolaskuista, jotka ovat tulleet yrityksen maksettaviksi sekä ostokuitit esimerkiksi pankkikortilla tehdyistä maksuista. Näistä kirjataan yrityksen tulot ja vähennyksiksi hyväksyttävät menot. Laskuissa olevien merkintöjen perusteella kirjataan myös arvonlisäverotuksen tarvitsemat tiedot kirjanpitoon. Siirto-, oikaisu- ja jaksotuskirjauksia varten tehdään lisäksi muistiotositteita. Kirjanpito on kuvaus yrityksen taloudellisista tapahtumista. Kirjanpidon päiväkirjassa esitetään kauden liiketapahtumat aikajärjestyksessä ja pääkirjanpidossa samat liiketapahtumat järjestettynä tileittäin. Pääkirjanpidon tilien summista syntyvät tuloslaskelma ja tase. Kirjanpidon tilien määrä riippuu siitä, kuinka tarkka erittely menoista, tuloista ja rahoitustapahtumista halutaan. Tilit on valittava vähintäänkin niin, että kirjanpitoasetuksessa määrätyt virallisen tilinpäätöksen mukaiset tuloslaskelma ja tase voidaan laatia. Tilinpäätös Tilinpäätös laaditaan yleensä 12 kuukauden pituiselta tilikaudelta (ks. Tilikausi s. 169). Tilinpäätös käsittää tilinpäätöspäivän taloudellista asemaa kuvaavan taseen, tuloksen muodostumista kuvaavan tuloslaskelman, rahoituslaskelman (koskee julkisia ja suuria osakeyhtiöitä ja osuuskuntia) ja liitetiedot sekä luettelon kirjanpidoista ja aineistoista. Lisäksi tilinpäätöstä varmentamaan on laadittava tase-erittelyt ja tarkastettavuuden niin vaatiessa liitetietotositteiden yhdistelmät. Mikrokokoisen liikkeen- tai ammatinharjoittajan ei tarvitse laatia tilinpäätöstä, jos sen tilikausi on kalenterivuosi. Yritys on mikroyritys, jos kahdella peräkkäisellä tilikaudella ylittyy korkeintaan yksi seuraavista rajoista: 1) liikevaihto 700 000 euroa 2) taseen loppusumma 350 000 miljoonaa euroa 3) palveluksessa keskimäärin 10 henkilöä. Tilinpäätökseen liitetään myös toimintakertomus. Pienyritysten, joiden kohdalla enintään yksi alla luetelluista rajoista on ylittynyt sekä päättyneellä tilikaudella että sitä edeltäneellä tilikaudella, ei tarvitse laatia toimintakertomusta. Pienyrityksen rajat ovat 1) liikevaihto 12 miljoonaa euroa 2) taseen loppusumma 6 miljoonaa euroa 3) palveluksessa keskimäärin 50 henkilöä. Rahoituslaskelma on laadittava, mikäli sekä päättyneellä että välittömästi sitä edeltäneellä tilikaudella on ylittynyt vähintään kaksi edellä mainituista rajoista. Pienen ja mikrokokoisen osuuskunnan on aina esitettävä liitetietoina osuuskuntalaissa edellytetyt tiedot, samoin kuin henkilöyhtiön henkilöyhtiölaissa mainitut liitetiedot. 168 Kirjanpito ja verotus

Tilinpäätös on valmis, kun tilinpäätös on lain edellyttämällä tavalla allekirjoitettu ja päivätty. Tilinpäätös on tehtävä neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Jos yrityksellä on lain mukaan oltava tilintarkastaja, tämän on tehtävä tilinpäätökseen merkintänsä ja annettava erillinen tilintarkastuskertomus. Tilinpäätöksestä selviää, mikä on yrityksen tulos ja taloudellinen asema. Tilinpäätöksen tulee antaa oikea ja riittävä kuva yrityksen toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Tuloksen laskennassa ja varallisuusaseman selvittämisessä on noudatettava hyvän kirjanpitotavan mukaisesti lakeja ja yleisiä kirjanpidon periaatteita. Esimerkiksi tilinpäätöksen kirjaukset tehdään suoriteperustetta noudattaen. Kaikkien osakeyhtiöiden tilinpäätökset ovat julkisia. Sama koskee sellaista henkilöyhtiötä, jonka vastuunalaisena yhtiömiehenä on osakeyhtiö tai toinen henkilöyhtiö. Henkilöyhtiön tulee julkistaa tilinpäätöksensä vain, jos kahdelta peräkkäiseltä tilikaudella kaksi seuraavista rajoista on ylittynyt: 1) liikevaihto 12 miljoonaa euroa 2) taseen loppusumma 6 miljoonaa euroa 3) palveluksessa keskimäärin 50 henkilöä. Tilinpäätös julkistetaan rekisteröinnillä kaupparekisterissä. Tase-erittelyt sekä liitetietojen erittelyt eivät kuulu julkistettavaan tilinpäätökseen. Tilikausi Tilikauden pituus on 12 kuukautta, ja se voi olla muukin kuin kalenterivuosi (esimerkiksi 1.4. 31.3.). Toimintaa aloitettaessa tai lopetettaessa tilikausi voi olla lyhyempi tai pitempi kuin 12 kuukautta, kuitenkin enintään 18 kuukautta. Tilikautta voidaan myös muuttaa, jolloin se muutostilikautena poikkeaa 12 kuukaudesta. Ammatin- tai liikkeenharjoittajan tilikausi on aina kalenterivuosi (1.1. 31.12.), ellei se laadi tilinpäätöstä ja tee kahdenkertaista kirjanpitoa. Kirjanpitoaineiston säilyttäminen Kirjanpitoaineisto (tositteet, liitetietotositteet ja mahdolliset -luettelot ja liiketapahtumia kuvaava kirjeenvaihto) on säilytettävä vähintään kuusi vuotta sen kalenterivuoden lopusta lukien, jonka aikana tilikausi on päättynyt. Kirjanpidon tekemisessä syntyvät kirjanpidot, tase-erittelyt ja tilipuitteet sekä luettelo kirjanpidoista ja aineistoista on säilytettävä vähintään kymmenen vuotta tilikauden päättymisestä. Kirjanpitolautakunta on antanut 1.2.2011 yleisohjeen kirjanpidon menetelmistä ja aineistoista, jossa on myös ohjeet kirjanpitoaineiston säilyttämistä, ks. www.edilex.fi tai kirjanpitolautakunnan sivuilta www.tem.fi/kirjanpitolautakunta. Tilitoimiston valinta ja ostopalvelun sisältö Yrityksen kirjanpito on järjestettävä asiantuntevalla ja luotettavalla tavalla. Alkavan yrityksen on yleensä tarkoituksenmukaisinta antaa kirjanpito ammattitaitoisen tilitoimiston hoidettavaksi. Tällaisia ovat muun muassa Taloushallintoliiton yhdessä Tili-instituuttisäätiön kanssa auktorisoimat tilitoimistot, joita johtaa KLT-tutkinnon eli laskenta-alan ammattilaisen asiantuntijatutkinnon suorittanut henkilö. Tilitoimiston valintaan saa tietoa Taloushallintoliiton sivuilta. Sieltä löytyy muun muassa tietoa siitä, miten tilitoi- Kirjanpito ja verotus 169

miston pätevyyttä voidaan arvioida. Sivuilla on myös Tilitoimistohakupalvelu (www. taloushallintoliitto.fi > Tilitoimistoasiointi > Tilitoimisto haku), jonka avulla voi hakea tilitoimistoja paikkakunnan tai tilitoimiston koon sekä palvelualueen (esimerkiksi palkkahallinto) mukaan. Palvelussa on mallipohjat tarjouspyyntölomakkeiksi tilitoimistopalveluihin sekä palkkahallinnon palveluihin. Taloushallintoliiton sivut ovat osoitteessa www.taloushallintoliitto.fi. Tilitoimistolta hankittavia lakisääteisiä palveluja ovat yleensä kirjanpito, työnantajaja arvonlisäveroilmoitusten laatiminen sekä tilinpäätös ja tuloveroilmoitus. Tilitoimisto voi hoitaa myös yrityksen palkanlaskennan ja palkkojen maksatuksen sekä myynti- ja ostoreskontrat sekä pankkiyhteydet. Myös arkistointi voidaan antaa tilitoimiston vastuulle. Erikseen sopimalla tilitoimistosta voi ostaa myös budjetointiapua, kustannuspaikkaseurantaa ja muita asiakaskohtaisia palveluja kuten veroneuvontaa. Kun tilitoimistolta hankittavien palvelujen laajuus on hahmottunut, kannattaa aina tehdä kirjallinen sopimus valitun tilitoimiston kanssa, jotta vältytään väärinkäsityksiltä. Taloushallintoliitto on tehnyt kattavan toimeksiantosopimusmallin tilitoimistopalveluista (KL 2004), jota on hyvä käyttää sopimuksen tekemiseen. Sopimusosapuolten tehtävät, velvoitteet ja vastuut sekä määräajat on syytä käydä läpi ennen sopimuksen allekirjoittamista. Ks. www.taloushallintoliitto.fi > Tilitoimistoasiointi Palveluista sopiminen. 9.5 Yrityksen määräpäivät 9.5.1 Arvonlisäveron ilmoittaminen ja tilittäminen Arvonlisäveroa koskevat tiedot ilmoitetaan Verohallinnolle OmaVero-palvelussa kuukausittain, neljännesvuosittain tai kalenterivuosittain. Tilitettävän arvonlisäveron määrä lasketaan vähentämällä verokauden myyntien verosta saman verokauden vähennyskelpoisiin ostoihin sisältynyt vero. Jos yrityksen vuosiliikevaihto on enintään 30 000 euroa, arvonlisäveron voi ilmoittaa ja maksaa kalenterivuosittain. Jos yrityksen liikevaihto on enintään 100 000 euroa kalenterivuodessa, arvonlisäveron voi ilmoittaa ja maksaa kolmen kuukauden välein neljännesvuosittain. Yritys voi kuitenkin halutessaan valita lyhyemmän ilmoitus- ja maksujakson kuin mihin liikevaihto oikeuttaisi. Alkutuottajat ja kuvataiteilijat ovat oikeutettuja kalenterivuoden pituiseen ilmoitusjaksoon arvonlisäveron osalta liikevaihdon suuruudesta riippumatta. Veroilmoitus arvonlisäverosta on annettava sähköisesti viimeistään sen kalenterikuukauden 12. päivänä, jona verokauden vero on ilmoitettava. Ilmoituksen voi antaa Oma- Vero-palvelussa. Vero maksetaan myös kyseisenä päivänä Verohallinnon tilille. Kalenterivuosimenettelyssä olevan on annettava veroilmoitus ja maksettava vero viimeistään kalenterivuotta seuraavan helmikuun viimeisenä päivänä. Arvonlisäverovelvollisten rekisteriin merkityn verovelvollisen on annettava veroilmoitus jokaiselta verokaudelta, vaikka toimintaa ei olisi ollut. Jos verokauden ensimmäinen veroilmoitus myöhästyy, sille lasketaan kolmen euron päiväkohtainen myöhästymismaksu ensimmäiseltä 45 päivältä. Tämä myöhästymismaksu on yhteensä enintään 135 euroa. 170 Kirjanpito ja verotus

Myöhästymismaksua määrätään myös silloin, kun esimerkiksi arvonlisäverollista toimintaa ei ole ollut ja ilmoitus annetaan myöhässä. Arvonlisäverotuksesta tarkemmin ks. sivu 112. 9.5.2 Työnantajasuoritusten ilmoittaminen ja tilittäminen Työnantaja voi olla joko työnantajarekisteriin merkitty säännöllisesti palkkaa maksava työnantaja tai satunnainen työnantaja. Ks. sivu 134. Molemmat toimittavat maksamastaan palkasta ennakonpidätyksen ja maksavat työnantajan sairausvakuutusmaksun. Suoritukset tilitetään Verohallinnolle ja annetaan oma-aloitteisten verojen veroilmoitus. Veroilmoitus on annettava joko kuukausittain tai neljännesvuosittain sen mukaan, mikä on työnantajan verokauden pituus. Jos yrityksen liikevaihto on enintään 100 000 euroa kalenterivuodessa, ennakonpidätykset ja työnantajan sairausvakuutusmaksun voi ilmoittaa ja maksaa neljännesvuoden jaksoissa. Satunnaisesti palkkaa maksavan, työnantajarekisteriin kuulumattoman työnantajan tulee vuodesta 2017 lähtien antaa ilmoitus kuukausittain, mikäli palkkaa tai työkorvauksia on maksettu. Niiltä kuukausilta, jolloin suorituksia ei ole, ilmoituksia ei tarvitse antaa. Pidennettyyn verokauteen oikeuttava liikevaihto lasketaan aina kalenterivuodelta, vaikka yrityksen tilikausi ei olisi kalenterivuosi. Aloittava yritys voi hakea pidennettyä verokautta toiminnan aloittamisen yhteydessä täyttämällä perustamisilmoituksen kohdassa Oma-aloitteisten verojen verokausi -kohdan tiedot. Verohallinnon rekistereihin aiemmin rekisteröity yritys voi hakeutua pidennettyyn verokauteen täyttämällä lomakkeen Hakemus oma-aloitteisten verojen verokauden muuttamiseksi (4071). Hakemus pidennettyyn verokauteen on tehtävä edeltävän kalenterivuoden loppuun mennessä. Jos Verohallinto hyväksyy hakemuksen, pidempää verokautta sovelletaan hakemuksen tekemistä seuraavan kalenterivuoden alusta ja lyhyempää verokautta hakemuksen tekemistä seuraavan lyhyemmän verokauden alusta. Ilmoitus annetaan verokausittain. Kuukausittain ilmoittavan työnantajan on maksettava ja ilmoitettava työnantajasuoritukset viimeistään palkanmaksukuukautta seuraavan kuukauden 12. päivänä. Neljännesvuosittain ilmoittava työnantaja maksaa ja ilmoittaa työnantajasuoritukset kohdekautta seuraavan toisen kuukauden 12. päivänä. Tiedot voidaan ilmoittaa neljännesvuosittain vain, jos työnantaja on saanut pidennetystä ilmoitusjaksosta erillisen ilmoituksen. Esimerkki 1 (verokausi on kuukausi) Jos palkka maksetaan 31.3., ennakonpidätys ja sairausvakuutusmaksu maksetaan ja ilmoitetaan sähköisesti Verohallinnolle 12.4. Esimerkki 2 (verokausi on neljännesvuosi) Palkoista tammi-maaliskuun ajalta tehdyt ennakonpidätykset ja työnantajan sairausvakuutusmaksut maksetaan ja ilmoitetaan sähköisesti 12.5. Sähköisen ilmoituksen voi antaa verkossa toimivassa OmaVero-palvelussa (www.vero.fi/ omavero). Kun tiedot ilmoitetaan sähköisesti, vaatii se Katso-tunnisteen. Lisätietoja tun- Kirjanpito ja verotus 171

nisteesta saa osoitteesta yritys.tunnistus.fi. Jos Palkka.fi-palvelua on käytetty palkanlaskentaan, yritys voi antaa työnantajatiedot kyseisestä palvelusta. Lisätietoja työnantajasuoritusten maksamisesta saa Verohallinnon toimipisteistä ja valtakunnallisesta palvelunumerosta 029 497 012 sekä osoitteesta www.vero.fi, kohdasta Yritys- ja yhteisöasiakkaat, Tietoa verotuksesta, Yritys työnantajana. Veroilmoitus oma-aloitteisista veroista ja täyttöohje ovat osoitteessa www.vero.fi > Lomakkeet > Yritys- ja yhteisöasiakkaiden lomakkeet > Oma-aloitteiset verot. Neuvontanumerosta 029 497 060 saa tietoa Oma-Vero-palvelun toiminnasta. Jos maksamisen ja ilmoittamisen määräpäivä on lauantai, sunnuntai tai muu pyhäpäivä, määräpäivä siirtyy seuraavaksi arkipäiväksi. Säännöllisen työnantajan on annettava kausiveroilmoitus, vaikka palkkoja ei olisikaan maksettu jokaiselta kuukaudelta. Oma-aloitteisten verojen veroilmoituksen myöhästymisestä määrätään myöhästymismaksu, ks. tarkemmin sivu 135. Työnantajan vuosi-ilmoitus Verohallinnolle Jokaisen työnantajan ja muun tiedonantovelvollisen tulee antaa Verohallinnolle vuosittain ilmoitus maksamistaan palkoista ja suorituksista. Vuosi-ilmoituksen antavat siis sekä rekisteröity työnantaja että satunnaisesti palkkoja maksava rekisteröimätön työnantaja. Työnantaja tai suorituksen maksaja voi antaa vuosi-ilmoitustiedot joko sähköisesti tai lomakkeilla. Työnantajien, joilla on palveluksessaan vähintään 5 työntekijää, on vuodesta 2016 alkaen annettava tiedot sähköisesti. Sähköiset palvelut ovat osoitteessa www.vero.fi > Asioi verkossa > Vuosi-ilmoitus sähköisesti. Vuosi-ilmoituksen voi antaa sähköisesti tiedostona Verohallinnon Ilmoitin.fi-palvelun tai maksullisten Tyvi-palveluntarjoajien välityksellä. Työnantajan vuosi-ilmoituksen voi antaa myös Verohallinnon lomakkeilla Suomi. fi > Asioi verkossa. Jos palkanlaskentaan on käytetty Palkka.fi-palvelua, yritys voi antaa vuosi-ilmoituksen kyseisestä palvelusta. Yritykset ja yhteisöt, joilla on Y-tunnus tarvitsevat sähköisiin palveluihin kirjautumista varten Katso-tunnisteen. Liikkeen- ja ammatinharjoittajat voivat käyttää kirjautuessaan henkilökohtaisia pankkitunnuksiaan. Vuosi-ilmoitus annetaan pääsäännön mukaan suorituksen maksuvuotta seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä. Sähköinen ilmoittaminen tuo muutaman päivän lisäaikaa. Lisätietoa sähköisestä ilmoittamisesta saa palvelunumerosta 029 497 036 ja Verohallinnon sivuilta www.vero.fi > Syventävät vero-ohjeet > Sähköinen asiointi. 9.5.3 Välitön verotus Veroennakoiden maksaminen Ennakkoveroa maksavat verovelvolliset, joilla on tuloa elinkeinotoiminnasta, maataloudesta tai muusta tulonhankkimistoiminnasta. Ennakot kannetaan 2 12 erässä kannettavan veron suuruudesta ja toimintamuodosta riippuen. Ennakot maksetaan Verohallinnon tilille. Eräpäivä on kunkin kalenterikuukauden 23. päivä. Ennakkoveroja voi muuttaa verovuoden aikana hakemalla muutosta Verohallinnolta. 172 Kirjanpito ja verotus

Veroilmoitus Verohallinnolle Verohallinto toimittaa tuloverotuksen verovelvollisen antaman veroilmoituksen perusteella. Verotus toimitetaan verovuonna päättyneeltä tilikaudelta/tilikausilta. Verovuosi määräytyy yhtiön tilikauden päättymispäivän perusteella. Jos tilikausi ei ole kalenterivuosi, verovuosi muodostuu siitä tilikaudesta tai niistä tilikausista, jotka ovat päättyneet kyseisen kalenterivuoden aikana. Veroilmoitus on annettava kultakin tilikaudelta erikseen. Verovuonna 2017 voidaan siis verottaa esimerkiksi tilikaudet 1.4.2016 31.3.2017 ja 1.4.2017 31.10.2017. Luonnollisten henkilöiden verovuosi on kalenterivuosi ja yritysten verovuosi on se kalenterivuosi, jolloin tilikausi/tilikaudet ovat päättyneet. Kun verovelvollisen verotus on valmistunut, verovelvolliselle lähetetään verotuspäätös, josta ilmenee lopullinen veron määrä. Lopulliseen määrään sisältyy valtion tulovero, kunnallisvero sekä mahdollinen kirkollisvero ja yle-vero. Yle-vero kannetaan ennakkoverojen yhteydessä ja se kirjataan liiketoiminnan muihin kuluihin. Yle-vero on verotuksessa vähennyskelpoinen ja suositus on käsitellä se maksuperusteisesti. Veroilmoitus voidaan antaa sähköisesti tai paperilomakkeella. Verohallinto suosittaa sähköistä menettelyä. Kaikki veroilmoituksen liitelomakkeet (esimerkiksi lomake 62) ja liitetiedostot (esimerkiksi tilinpäätös) voi siis antaa sähköisesti. Jos päälomake 6B on annettu paperilla, pelkkiä liitteitä ei voi antaa sähköisesti. Sähköinen ilmoitus voidaan antaa joko tiedostona suoraan taloushallinto-ohjelmasta tai verkkolomakkeella Verohallinnon Ilmoitin.fi-palvelun tai maksullisten Tyvipalveluntarjoajien kautta. Yhteisöt voivat antaa veroilmoituksen sähköisesti syöttämällä tiedot Yhteisöjen veroilmoituspalvelussa (www.vero.fi/yhteisonveroilmoitus). Yritysten ja yhteisöjen on käytettävä sähköisessä asioinnissaan Katso-tunnistetta. Lisätietoja Katsotunnisteesta on sivulla www.vero.fi/katso. Liikkeen- ja ammatinharjoittaja voi antaa veroilmoituksen Suomi.fi-palvelun kautta. Palvelu vaatii joko Katso-tunnisteen tai tunnistautumisen pankkien verkkotunnuksilla. Jos yhteisön veroilmoitus annetaan paperilomakkeella, se lähetetään osoitteeseen Verohallinto, Yhteisölomakkeiden optinen lukupalvelu, PL 200, 00052 VERO. Osakeyhtiö ja osuuskunta Osakeyhtiön ja osuuskunnan on annettava veroilmoitus Verohallinnolle neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Jos viimeinen antopäivä on lauantai tai pyhäpäivä, ilmoituksen voi antaa vielä ensimmäisenä seuraavana arkipäivänä. Jos osakeyhtiön tai osuuskunnan tilikausi on päättynyt 31.12.2017, osakeyhtiö ja osuuskunta antaa veroilmoituksen näin ollen viimeistään 30. huhtikuuta 2018. Verotus valmistuu kymmenen kuukauden kuluttua tilikauden päättymisestä. Avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö Veroilmoitus on annettava Verohallinnolle tilikaudesta riippumatta viimeistään verovuotta seuraavan huhtikuun alussa tai veroilmoituslomakkeelle merkittynä myöhäisempänä palautuspäivänä toukokuun alussa. Verotus valmistuu lokakuun viimeisenä päivänä. Kirjanpito ja verotus 173

Yksityinen elinkeinonharjoittaja Veroilmoitus on palautettava (yhdessä esitäytetyn veroilmoituksen kanssa) tilikaudesta riippumatta viimeistään verovuotta seuraavan huhtikuun alussa tai veroilmoituslomakkeelle merkittynä myöhäisempänä palautuspäivänä toukokuun alussa. Verotus valmistuu lokakuun viimeisenä päivänä. Vuosi-ilmoitus osingoista Verohallinnolle Vuosi-ilmoitus osingoista annetaan osingonsaajan verovuoden aikana nostettavissa olleista osingoista ja niistä suoritetuista ennakonpidätyksistä, vaikka osingonsaaja ei olisi vielä nostanut osinkoaan. Tiedot on annettava osingon nostettavissa olovuotta seuraavan kalenterivuoden tammikuun loppuun mennessä. Jos tiedot annetaan sähköisesti, viimeinen palautuspäivä on helmikuun alussa. Ilmoitus annetaan lomakkeella Vuosi-ilmoitus osingoista (VEROH 7812). Vuosi-ilmoitus osuuskunnan ylijäämistä Verohallinnolle Osuuskunnan on annettava Verohallinnolle vuosi-ilmoitus kalenterivuoden aikana nostettavissa olleista ylijäämistä. Vuosi-ilmoituksella on ilmoitettava verovelvollisen nostettavissa olleen ylijäämän määrä ja siitä toimitetun ennakonpidätyksen määrä, vaikka verovelvollinen ei olisi vielä nostanut ylijäämää. Tiedot on annettava osingon nostettavissa olovuotta seuraavan kalenterivuoden tammikuun loppuun mennessä. Jos tiedot annetaan sähköisesti, viimeinen palautuspäivä on helmikuun alussa. Ilmoitus annetaan lomakkeella Vuosi-ilmoitus osuuskunnan ylijäämistä (VEROH 7816). Vuosi-ilmoitus saaduista lainoista maksetuista koroista Jos osakeyhtiö on maksanut korkoja luonnollisilta henkilöiltä saamistaan lainoista, tulee koroista ja niistä perityistä ennakonpidätyksistä antaa vuosi-ilmoitus maksamista seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä. Ilmoitus annetaan lomakkeella Vuosi-ilmoitus TVL:n mukaisista koroista ja jälkimarkkinahyvityksistä (VEROH 7805). Vuosi-ilmoitus osakeyhtiön antamista osakaslainoista Koskee osakeyhtiöitä, jotka ovat antaneet rahalainoja henkilöille, jotka omistavat vähintään 10 prosenttia yhtiön osakepääomasta tai äänimäärästä yksin tai yhdessä perheenjäsentensä kanssa. Osakeyhtiön on tehtävä vuosi-ilmoitus edellisenä vuonna antamistaan osakaslainoista, jotka luetaan saajan pääomatuloksi. Samalla lomakkeella ilmoitetaan edellä mainittujen osakaslainojen takaisinmaksut. Lomake annetaan Verohallinnolle helmikuussa, vuosittain erikseen määrättävään päivään mennessä. Ilmoitus annetaan lomakkeella Osakeyhtiön antamat luonnollisen henkilön pääomatuloksi luettavat osakaslainat ja niiden takaisinmaksut (VEROH 7851). 174 Kirjanpito ja verotus

Verotuksen päättyminen ja jäännösverot Osakeyhtiöt ja osuuskunnat Osakeyhtiöillä ja osuuskunnilla verotus päättyy kymmenen kuukauden kuluttua tilinpäätöksestä. Jäännösverojen eräpäivä on seuraavan kuukauden 25. päivä. Ennakonpalautukset maksetaan tätä seuraavan kuukauden 7. päivänä. Muut yritysmuodot Verotus päättyy lokakuussa. Jäännösverot maksetaan yleensä kahdessa erässä joulu helmikuussa. Rakentamisilmoitukset Verohallinnolle Tiedonantovelvollisuus koskee kaikkia rakennusurakoita tilaavia rakennuttajia, myös asunto- ja kiinteistöyhtiöitä sekä luonnollisia henkilöitä. Niiden on annettava rakennustyömaiden urakka- ja työntekijätiedot Verohallinnolle. Urakkatietojen ilmoittaminen Rakennustyön tilaajan on ilmoitettava, jos se ostaa rakennusurakan, joka on arvonlisäverolaissa tarkoitettua rakentamispalvelua tai a ostaa rakennustelineiden pystytys- ja purkutyötä a vuokraa näihin töihin työvoimaa toiselta yritykseltä. Ilmoitus on tehtävä, jos sopimus on ilman arvonlisäveroa yli 15 000 euroa. Tiedot on toimitettava, vaikka kukin yksittäinen urakka olisi alle 15 000 euroa. Työntekijätietojen ilmoittaminen Työntekijöiden tiedot on ilmoitettava työmailta, joilla työskentelee samanaikaisesti useampi kuin yksi yritys ja rakennuttajan ostamien urakoiden kokonaisarvo ylittää 15 000 euroa ilman arvonlisäveroa. Tiedonantovelvollisuus on työmaan päätoteuttajalla, jonka on kerättävä tietoja yhteisellä työmaalla työskentelevistä työntekijöistä. Tiedot ilmoitetaan myös niistä henkilöistä, jotka eivät tee rakennustyötä, esimerkiksi siivoojista tai toimistotyöntekijöistä. Muut työnantajat ja ammatinharjoittajat ilmoittavat päätoteuttajalle omat työntekijätietonsa. Jos työmaalla ei ole nimettyä päätoteuttajaa, vastuu tietojen ilmoittamisesta siirtyy rakennuttajalle. Tietojen ilmoittaminen Rakennustyötä tilaavien yritysten ja itsenäisten ammatinharjoittajien on ilmoitettava tiedot Verohallinnolle joka kuukausi. Kunkin kuukauden urakka- ja työntekijätiedot täytyy ilmoittaa viimeistään kohdekuukautta toisena seuraavan kuukauden 5. päivänä. Ilmoitukset annetaan joko sähköisellä verkkolomakkeella Suomi.fi-palvelussa tai lähettämällä oman ohjelmistosovelluksen tuottama tiedosto Verohallinnon Ilmoitin.fi-palvelun kautta. Ilmoituksesta tulee Verohallinnolta kuittaus vastaanotetusta ilmoituksesta. Kirjanpito ja verotus 175

Verovelkarekisteri Verovelkarekisteri on julkinen palvelu, josta voi tarkastaa ajantasaiset tiedot minkä tahansa yrityksen ja yksityisen elinkeinonharjoittajan veroveloista sekä arvonlisävero- tai työnantajasuoritusten veroilmoituksen ilmoituslaiminlyönneistä. Rekisteriin merkitään vain kotimaiset yritys- ja yhteisötietojärjestelmään merkityt, elinkeinotoimintaa harjoittavat yritykset ja yhteisöt sekä elinkeinotoimintaa harjoittavat luonnolliset henkilöt ja kuolinpesät, jotka on merkitty kaupparekisteriin tai arvonlisäverovelvollisten rekisteriin. Verovelkarekisterissä on tieto vain sellaisista ulkomaisista yhteisöistä, jotka on rekisteröity sivuliikkeenä kaupparekisteriin. Verovelkarekisterissä ei ole henkilöasiakkaiden tietoja. Verovelkarekisterissä olevan verovelan julkaisuraja on 10 000 euroa. Verovelan euromäärää ei voi nähdä vaan ainoastaan tiedon siitä, onko verovelkaa vähintään 10 000 euroa vai ei. Verovelkarekisteriin merkitään myös tieto siitä, onko yritys laiminlyönyt arvonlisäveroa tai ennakonpidätyksiä ja työnantajan sairausvakuutusmaksua koskevan ilmoituksen antamisen viimeisen kuuden kuukauden ajalta. Tieto kausiveroilmoituksen laiminlyönnistä tulee verovelkarekisteriin sen kuukauden lopussa, jona kausiveroilmoitus olisi pitänyt antaa. Esimerkiksi veroilmoitus tammikuun arvonlisäverosta olisi ollut annettava 12.3.2017 ja se laiminlyödään, merkintä rekisteriin tulee maaliskuun lopussa. Verovelasta ja verovelkarekisteriin joutumisesta muistutetaan OmaVero-palvelussa. Verohallinnon kanssa tehty voimassaoleva maksujärjestely estää verovelkarekisteritiedon julkaisemisen verovelkarekisterissä. Ulosoton kanssa tehty maksusuunnitelma ei estä verovelan julkaisemista verovelkarekisterissä. Verovelkarekisteriotteen voi tulostaa itse suoraan palvelusta. Verovelkarekisterin tietoja pääsee katsomaan Yritys- ja yhteisötietojärjestelmän (YTJ) verkkopalvelun kautta. Yritysten tiedot ovat julkisia ja kaikkien katsottavissa. Sen sijaan elinkeinonharjoittajien (toiminimien) verovelkatietoja voivat katsoa vain tunnistautuneet käyttäjät. Tunnistautuminen tapahtuu Katso-tunnisteella. Rekisterin tiedot päivittyvät verovelkarekisterissä automaattisesti sen jälkeen, kun puute on korjattu, eli maksu tai kausiveroilmoitus on saapunut Verohallinnolle. Rekisterimerkintä poistuu myös silloin, kun asiakkaalle on tehty verovelkaa koskeva maksujärjestely. 9.5.4 Tilinpäätösasiakirjat PRH:n kaupparekisteriin Kirjanpitolain mukaan jäljennös tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta on aina ilmoitettava rekisteröitäväksi Patentti- ja rekisterihallitukselle, jos kirjanpitovelvollinen on jokin seuraavista: 1) osakeyhtiö 2) avoin yhtiö tai kommandiittiyhtiö, jonka vastuunalaisena yhtiömiehenä on osakeyhtiö 3) avoin yhtiö tai kommandiittiyhtiö, jonka vastuunalaisena yhtiömiehenä on kohdassa 2 tarkoitettu yhtiö 176 Kirjanpito ja verotus

4) osuuskunta 5) sekä muu kirjanpitovelvollinen, joka on pienyritystä suurempi. Myös ulkomaisen elinkeinonharjoittajan sivuliike on pääsääntöisesti velvollinen ilmoittamaan tilinpäätöksensä rekisteröitäväksi. Se rekisteröidäänkö sivuliikkeen tilinpäätös vai ulkomaisen elinkeinonharjoittajan tilinpäätös, riippuu siitä, minkä säädösten mukaan tilinpäätös on laadittu. Ks. www.prh.fi >Kaupparekisteri > Tilinpäätösilmoitus. Milloin Osakeyhtiön ja osuuskunnan on tehtävä veroilmoitus neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä annettavan veroilmoituksen yhteydessä. Veroilmoituksen lisäksi tai siitä puuttuneiden mahdollisesti toimitettavien tietojen ilmoitus kaupparekisteriin on tehtävä kahdessa kuukaudessa tilinpäätöksen vahvistamisesta. Avoimen yhtiön, kommandiittiyhtiön ja ulkomaisen elinkeinonharjoittajan sivuliikkeen tilinpäätösasiakirjat on toimitettava Patentti- ja rekisterihallitukselle kuudessa kuukaudessa tilikauden päättymisestä. Ulkomaista elinkeinonharjoittajaa koskeva määräaika voi olla kuutta kuukautta pitempi, jos elinkeinonharjoittajaa koskevan, Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion lainsäädännön mukainen määräaika tilinpäätösasiakirjojen julkistamiselle on kuutta kuukautta pitempi. Tilinpäätöstiedot suoraan Verohallinnolta kaupparekisteriin Osakeyhtiön ja osuuskunnan on tehtävä veroilmoitus neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Verohallinto välittää PRH:lle julkistettavaksi niiden yritysten tilinpäätöstiedot, jotka antavat yhteisöjen veroilmoituksen 6B ja ovat kaupparekisterissä (esimerkiksi osakeyhtiöt ja osuuskunnat). Verohallinto toimittaa kaikki yhteisöjen veroilmoitusten liitteenä annetut rekisteröitäväksi säädetyt tilinpäätöstiedot Patentti- ja rekisterihallitukselle (PRH). Jos veroilmoitus annetaan paperilomakkeella, lomaketta 6B käyttävän veroilmoitukseen liitetään lomake 63 (Tilinpäätöstiedot Verohallinnolle ja kaupparekisteriin), johon kaikki materiaali on mahdollista liittää. Muut kirjanpitovelvolliset Rekisteröintivelvollisuus koskee myös yksityisiä elinkeinonharjoittajia ja sellaisia avoimia yhtiöitä ja kommandiittiyhtiöitä, joiden toiminta on laajaa. Kirjanpitovelvollisen on ilmoitettava tilinpäätöksensä julkistettavaksi, jos päättyneellä tai sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella on ylittynyt vähintään kaksi seuraavista rajoista: a liikevaihto 12 miljoonaa euroa a taseen loppusumma 6 miljoonaa euroa a palveluksessa keskimäärin 50 henkilöä. Jos kirjanpitovelvollisen tulee laatia konsernitilinpäätös, määräytyy säädettyjen rajojen ylittyminen tai alittuminen konsernitilinpäätöksen perusteella. Kirjanpito ja verotus 177

Milloin Tilinpäätösasiakirjat on ilmoitettava rekisteröitäviksi kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Tämä määräaika koskee siis muita yritysmuotoja kuin osakeyhtiötä ja osuuskuntaa. Tilinpäätös ilmoitetaan suoraan kaupparekisteriin lomakkeella Tilinpäätöksen rekisteröinti. Lomake on sivuilla www.prh.fi > Kaupparekisteri > Lomakkeet > Tilinpäätöslomakkeet. Lisätietoja tilinpäätöksen toimittamisesta kaupparekisteriin on osoitteessa www.prh.fi > Kaupparekisteri > Tilinpäätösilmoitus. 178 Kirjanpito ja verotus

9.5.5 Verohallinnon ilmoitusten ja verojen viivästysseuraamuksia 2017 Ilmoitus/maksu Määräaika (viimeistään) Viivästysseuraamus Oma-aloitteisten verojen veroilmoitus (arvonlisävero ja työnantajasuoritukset) Oma-aloitteiset verot (arvonlisävero ja työantajasuoritukset) Oma-aloitteisten verojen ilmoittamisen ja maksamisen määräpäivä on kuukauden 12. päivä. Yleensä verokausi on kalenterikuukausi. Työnantajasuoritukset on ilmoitettava ja maksettava palkanmaksua seuraavan kuukauden 12. päivänä. Arvonlisävero on ilmoitettava ja maksettava verokautta toisena seuraavan kuukauden 12. päivänä. Jos verokausi on neljänneskalenterivuosi, työnantajasuoritukset ja arvonlisävero on ilmoitettava ja maksettava viimeistään kalenterivuosineljännestä toisena seuraavan kuukauden 12. päivänä. Arvonlisäveron verokausi voi olla myös kalenterivuosi. Arvonlisävero on ilmoitettava ja maksettava seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Veroilmoituksen myöhästymismaksu on 3 euroa/päivä ensimmäiseltä 45 päivältä kuitenkin yhteensä enintään 135 euroa. Jos ilmoitusta myöhemmin korjataan ja tämä korvaava ilmoitus annetaan enintään 45 päivää myöhässä, siitä ei mene myöhästymismaksua. Jos veroilmoitus on myöhässä yli 45 päivää, on 135 euron lisäksi maksettava kaksi prosenttia myöhässä ilmoitetun maksettavan veron määrästä, kuitenkin enintään 15 000 euroa verolajilta. Viivästyskorko on 7 %. Viivästyskorko viivästyneelle verolle näkyy OmaVero-palvelussa. Oma-aloitteisten verojen hyvityskorko on 0,5 %. Oma-aloitteisten verojen osalta palautusraja on 20 euroa. Ennakkoverot Eräpäivä eräkuukauden 23. päivä. Viivekorko 7 %. Viivekoron vähimmäismäärä 3 euroa. Yhteisöt voivat maksaa ennakon täydennysmaksua. Se on maksettava viimeistään kuukautta ennen verotuksen päättymistä. Täydennysmaksua voi siis maksaa yhdeksän kuukauden ajan tilikauden päättymisen jälkeen. Jäännösverot Osakeyhtiöt ja osuuskunnat: verotus päättyy 10 kuukauden kuluttua tilinpäätöksestä, jäännösverojen eräpäivä on seuraavan kuukauden 25. päivä. Jos yhteisön ennakkoverot ovat olleet pienemmät kuin lopullinen vero, puuttuva määrä on maksettava jäännösverona. Sille lasketaan yhteisökorkoa. Yhteisökorko on 2 %. Yksityinen elinkeinonharjoittaja, henkilöyhtiön yhtiömies: jäännösverot maksetaan kahdessa erässä joulukuun ja helmikuun alussa. Alle 10 000 euron jäännösveron korko on 0,5 %. 10 000 euroa ylittävältä osalta korko on 2 % vuonna 2017. Lasketusta jäännösveron korosta vähennetään aina 20 euroa. Yhteisön veronpalautuksille maksettavat korot Veronpalautus maksetaan verotuksen päättymiskuukautta toiseksi seuraavan kuukauden 7. päivänä. (= 11 kuukautta 7 päivää tilikauden päättymisestä). Esimerkiksi tilikausi on päättynyt 31.5. 2017, liikaa maksettu ennakkovero maksetaan takaisin 7. 5. 2018 Hyvityskorko vuonna 2017 on 0,5 %. Elinkeinonharjoittajan ja henkilöyhtiön yhtiömiesten veronpalautukset Veronpalautus maksetaan joulukuun alussa. Vuosi-ilmoitukset Yleensä paperilomakkeella tammikuun loppuun mennessä, sähköisesti 3.2. mennessä. Vuosi-ilmoitus on annettava sähköisesti, jos vuosi-ilmoitus koskee viittä tai useampaa työntekijää. Laiminlyönnin suuruus määräytyy laiminlyönnin vakavuuden mukaan. Pienin määrättävä maksu on 100 euroa. Laiminlyöntimaksu voi olla enintään 15 000 euroa. Veroilmoitus Osakeyhtiöt ja osuuskunnat: annettava 4 kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Yksityinen elinkeinonharjoittaja, henkilöyhtiön yhtiömies: annettava huhtikuun alussa tai veroilmoituslomakkeelle merkittynä myöhäisempänä palautuspäivänä toukokuun alussa. Jos yhtiö toimittaa veroilmoituksen myöhässä ilman pätevää syytä, määräytyy veronkorotus seuraavasti: veroilmoituksen palautus ilman kehotusta: veronkorotus 100 euroa veroilmoituksen palautus kehottamisen jälkeen kehottamiskirjeessä asetetussa määräajassa: veronkorotus 150 euroa ennen verotuksen päättymistä kehottamiskirjeessä asetetun määräajan jälkeen: veronkorotus 300 euroa. Muista! Hae ennakkoveron alentamista, jos ennakko on määrätty liian suurena. Hakemuksen käsittelyaika on keskimäärin kaksi viikkoa. Jos yrityksen tai elinkeinonharjoittajan verovelat vähintään 10 000 euroa, ne näkyvät verovelkarekisterissä, YTJ-tietopalvelu Yrityshaku (www.ytj.fi). Veron maksuun voi Verohallinnolta hakea lisäaikaa tilapäisten maksuvaikeuksien vuoksi. Ks. www.vero.fi/maksujärjestely. Kirjanpito ja verotus 179

10 SIVUTOIMINEN YRITTÄMINEN Sivutoiminen yrittäjä on henkilö, joka ansaitsee toimeentulonsa pääasiassa muutoin kuin itsenäisenä yrittäjänä. Hän voi olla palkansaaja, eläkeläinen tai opiskelija. Myös työttömyysetuutta saava henkilö voi tietyin ehdoin toimia sivutoimisena yrittäjänä. Erityisesti vanhuuseläkkeelle siirtyneet ovat viime vuosina aloittaneet pienimuotoista yritystoimintaa. Sivutoimisessa yrityksessä voidaan testata liikeidean kantavuutta ennen siirtymistä kokoaikaiseen yritystoimintaan. Sivutoiminen yritystoiminta voi olla myös hyvä tapa hankkia lisätuloja palkan tai eläkkeen rinnalla. 10.1 Tarvitaanko työnantajan lupa? Laissa kunnallisesta viranhaltijassa säädetään, että virkamies on velvollinen hakemaan sivutoimilupaa, jos sivutoimeen joutuu käyttämään työaikaa. Sivutoimella tarkoitetaan myös ammatin, elinkeinon tai liikkeen harjoittamista. Sivutoimilupa on haettava myös silloin, jos henkilö jo virkasuhteeseen tullessaan harjoittaa sellaista toimintaa, joka edellyttää sivutoimilupaa. Sellaisesta sivutoimesta, joka ei edellytä työajan käyttöä, on tehtävä sivutoimiilmoitus työnantajalle. Sivutoimi ei saa tehdä viranhaltijaa esteelliseksi tehtävässään eikä vaarantaa luottamusta tasapuolisuuteen, tai muutenkaan haitata viranhaltijan tehtävän asianmukaista hoitamista. Sivutoimena ei myöskään saa harjoittaa sellaista toimintaa, joka kilpailevana toimintana ilmeisesti vahingoittaisi työnantajaa. Vastaavan kaltaiset säädökset sisältyvät myös valtion virkamieslakiin. Työsopimuslain perusteella ei työntekijällä ole samanlaista velvollisuutta ilmoittaa sivutoimistaan kuin virkamiehillä. Omalla ajalla tehtävästä sivutoimesta työntekijä on velvollinen ilmoittamaan työnantajalle vain siinä tapauksessa, että asiasta on erikseen sovittu työntekijän ja työnantajan välillä. Lähtökohtaisesti työntekijällä on oikeus harjoittaa vapaa-aikanaan toista työtä, myös sivutoimiyrittäjyyttä. Työsopimuslaki kieltää kuitenkin työntekijää työsuhteen kestäessä harjoittamasta sellaista toimintaa, joka työn luonne ja työntekijän asema huomioon ottaen voisi vahingoittaa työnantajaa. Tällaisena voidaan pitää kilpailevaa toimintaa ja sen valmistelua. Kilpailevan toiminnan kieltoa työsuhteen aikana arvioidaan aina tapauskohtaisesti. Kilpailevan toiminnan kielto on voimassa vain työsuhteen ajan. Työsuhteen päättymisen jälkeen kilpailevan toiminnan aloittaminen on mahdollista, mikäli työnantaja 180 Sivutoiminen yrittäminen

ja työntekijä eivät ole tehneet erityistä kilpailukieltosopimusta. Sopimus voidaan tehdä vain, jos työnantajalla on todellinen kilpailurajoitustarve ja erityisen painava syy. Pelkkä pyrkimys kilpailun rajoittamiseen ei riitä. Vaatimuksen täyttymistä arvioitaessa on otettava huomioon työntekijän asema ja tehtävät sekä työnantajan harjoittaman toiminnan laatu ja sellaisen suojan tarve, joka johtuu liike- ja ammattisalaisuuden säilyttämisestä tai työntekijälle järjestämästä erityiskoulutuksesta. Kilpailunkieltosopimuksella voidaan rajoittaa kilpailevaa toimintaa enintään kuusi kuukautta työsuhteen päättymisestä. Jos työntekijän voidaan katsoa saaneen kohtuullisen korvauksen siitä haitasta, joka hänelle kilpailukieltosopimuksesta aiheutuu, rajoitus voi olla voimassa enintään yhden vuoden. 10.2 Yritysmuoto ja perustamistoimet Useimmiten sivutoimista yritystoimintaa harjoitetaan yksin. Tällöin kysymykseen tulevat yritysmuodot ovat toiminimi (yksityinen elinkeinonharjoittaja), osakeyhtiö ja nykyisin myös osuuskunta. Yleisin sivutoimisen yksinyrittäjän yritysmuoto on toiminimi. Sillä, onko tarkoituksena aloittaa pää- vai sivutoiminen yritystoiminta, ei ole merkitystä perustamismuodollisuuksien kannalta. Pääsääntöisesti kaikkien yritysten on yritysmuodosta riippumatta tehtävä perustamisilmoitus kaupparekisteriin. Ainoastaan sellaisen yksityisen elinkeinonharjoittajan (toiminimi), joka harjoittaa yritystoimintaa omassa asunnossaan ilman erillistä elinkeinotoimintaa varten hankittua pysyvää liiketilaa ja jonka palveluksessa ei ole perheen ulkopuolista työvoimaa, ei tarvitse tehdä perustamisilmoitusta kaupparekisteriin. Tällöin riittää ilmoitus Verohallintoon. Yksityinen elinkeinonharjoittaja voi antaa ennakkoveroa varten arvion ensimmäisen tilikauden liikevaihdosta ja verotettavasta tulosta perustamisilmoituksella Y3. Samalla lomakkeella voi ilmoittautua ennakkoperintärekisteriin ja arvonlisäverovelvolliseksi sekä antaa ennakkoveroa varten tarvittavat tiedot. Maaliskuusta 2017 alkaen yksityinen elinkeinonharjoittaja voi tehdä yksityisen elinkeinonharjoittajan perustamisilmoituksen sähköisesti verkkopalvelussa www.ytj.fi-sivuilla. Toiminnan käynnistyttyä voi hakea ennakkoveroa Verokortti verkossa -palvelussa tai ennakkoverohakemuslomakkeella (VEROH 5010). Henkilöyhtiössä ennakot määrätään yhtiömieskohtaisesti. Arvio ensimmäisen tilikauden liikevaihdosta ja verotettavasta tulosta voidaan antaa perustamisilmoituslomakkeella Y2 tai toiminnan käynnistyttyä voidaan hakea ennakkoveroa Verokortti verkossa -palvelussa tai ennakkoverohakemuslomakkeella (VEROH 5010). Yritysmuotokohtaiset perustamisilmoituslomakkeet ovat sivulla www.ytj.fi > Perustamisilmoitus. Jokainen elinkeinonharjoittaja voi tehdä perustamisilmoituksen kaupparekisteriin, vaikkei olisi siihen velvollinen. Rekisteröinti kaupparekisteriin on myös tehokkain tapa suojata yrityksen toiminimi. Sivutoiminen yrittäminen 181

10.3 Kirjanpito ja verotus Kaikki yritykset ovat kirjanpitovelvollisia. Yksi kirjanpidon tehtävistä on pitää erillään elinkeinotoiminta ja yksityistalous. Normaalisti kirjanpitovelvollisen on pidettävä kahdenkertaista, suoriteperusteista kirjanpitoa. Tällöin jokaisesta liiketapahtumasta merkitään sekä rahan lähde että rahan käyttö. Yhdenkertaista kirjanpitoa saa pitää vain ammatin- tai liikkeenharjoittaja, jolla ylittyy vain yksi seuraavista rajoita kahtena peräkkäisenä tilikautena: 1) liikevaihto tai sitä vastaava tuotto 200 000 euroa 2) taseen loppusumma 100 000 euroa 3) palveluksessa keskimäärin 3 henkilöä. Yhdenkertaista kirjanpitoa pitävän liikkeen- ja ammatinharjoittajan tilikausi on aina kalenterivuosi. Kirjanpitoon merkitään liiketapahtumina saadut tulot sekä maksetut menot, korot ja verot. Myös tavaroiden ja palvelujen oma käyttö on merkittävä liiketapahtumina kirjanpitoon. maksuperusteisesti. Tilikauden aikana kirjanpito voidaan laatia maksu-, lasku- tai suoriteperusteella. Yhdenkertaiseen kirjanpitoon perustuvassa verotuksessa tilitapahtumat jaksotetaan suoriteperusteella. Näin ollen yhdenkertaista kirjanpitoa pitävien liikkeenharjoittajien on kuitenkin oikaistava kirjanpito verotusta varten suoriteperusteiseksi. Yksityisen elinkeinonharjoittajan yrityksestä saama tulo verotetaan hänen omana tulonaan. Myöskään henkilöyhtiöt (avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö) eivät ole erillisiä verovelvollisia, vaan yrityksen tulos jaetaan verotettavaksi yhtiömiesten tulona. Osa yritystulosta on pääomatuloa ja osa ansiotuloa. Ennen liikkeen- ja ammatinharjoittajan ja henkilöyhtiön yritystoiminnan tulon jakamista pääoma- ja ansiotuloon tehdään viiden prosentin yrittäjävähennys yritystoiminnan tuloksesta. Se on liikkeen- ja ammatinharjoittajalle ja yhtiömiehelle verotonta tuloa. Osakeyhtiöt ja osuuskunnat ovat itsenäisiä verovelvollisia, joiden saama elinkeinotulo verotetaan osakeyhtiön ja osuuskunnan tulona. Poikkeuksellisesti ja hyvin harvoin osakeyhtiö voidaan kuitenkin verotuksessa sivuuttaa, jos sen kautta kanavoitu tulo katsotaan osakkaan tai muun henkilön palkkatuloksi, tai siihen rinnastettavaksi henkilökohtaiseksi tuloksi. Kyseessä on aina Verohallinnon kokonaisarviointi asiasta. Verohallinto määrää ennakkoveron tilikauden arvioidun verotettavan tulon perusteella. Arvion verotettavaksi tuloksi tulisi olla mahdollisimman realistinen. Arviota voidaan tarvittaessa muuttaa. Yksityinen elinkeinonharjoittaja antaa ennakkoveroa varten arvion ensimmäisen tilikauden liikevaihdosta ja verotettavasta tulosta perustamisilmoituksella Y3. Jos tuloa ei osaa vielä perustamisvaiheessa arvioida, toiminnan käynnistyttyä voi myös hakea ennakkoveroa Verokortti verkossa -palvelussa tai ennakkoverohakemuslomakkeella (VE- ROH 5010). Henkilöyhtiössä ennakot määrätään yhtiömieskohtaisesti. Arvio ensimmäisen tilikauden liikevaihdosta ja verotettavasta tulosta voidaan antaa perustamisilmoituslo- 182 Sivutoiminen yrittäminen

makkeella Y2. Toiminnan käynnistyttyä voidaan hakea ennakkoveroa Verokortti verkossa -palvelussa tai ennakkoverohakemuslomakkeella (VEROH 5010). Uuden osakeyhtiön tai osuuskunnan ensimmäisen tilikauden ennakot määrätään sillä perusteella, mitä yhteisö on arvioinut verotettavaksi tuloksi lomakkeella Yhteisön ennakkoveron hakemus/muutos (VEROH 5017). Tilinpäätös pienyrityksessä Tilinpäätös käsittää tilinpäätöspäivän taloudellista asemaa kuvaavan taseen, tuloksen muodostumista kuvaavan tuloslaskelman, rahoituslaskelman (koskee julkisia ja suuria osakeyhtiöitä ja osuuskuntia) ja liitetiedot sekä luettelon kirjanpidoista ja aineistoista. Lisäksi tilinpäätöstä varmentamaan on laadittava tase-erittelyt ja tarkastettavuuden niin vaatiessa liitetietotositteiden yhdistelmät tai luettelot. Mikrokokoisen liikkeen- tai ammatinharjoittajan ei tarvitse laatia tilinpäätöstä, jos sen tilikausi on kalenterivuosi. Yritys on mikroyritys, jos kahdelta peräkkäiseltä tilikaudella ylittyy korkeintaan yksi seuraavista rajoista: 1) liikevaihto 700 000 euroa 2) taseen loppusumma 350 000 miljoonaa euroa 3) palveluksessa keskimäärin 10 henkilöä. Tilinpäätökseen liitetään myös toimintakertomus. Pienyritysten, joiden kohdalla enintään yksi alla luetelluista rajoista on ylittynyt sekä päättyneellä tilikaudella että sitä edeltäneellä tilikaudella, ei tarvitse laatia toimintakertomusta. Pienen yrityksen rajat ovat 1) liikevaihto 12 miljoonaa euroa 2) taseen loppusumma 6 miljoonaa euroa 3) palveluksessa keskimäärin 50 henkilöä. 10.4 Arvonlisäverovelvollisuus Arvonlisäverollista toimintaa harjoittavan yrityksen on ilmoittauduttava Verohallinnon arvonlisäverovelvollisten rekisteriin riippumatta siitä, onko toiminta sivutoimista vai päätoimista. Jos yrityksen liikevaihto on enintään 10 000 euroa tilikauden aikana (12 kuukautta), yritys ei ole arvonlisäverovelvollinen eikä ilmoittautumista tarvitse tehdä. Yritys voi kuitenkin niin halutessaan hakeutua arvonlisäverovelvolliseksi. Huom! Jos tilikauden myynnin on arvioitu jäävän alle 10 000 euron rajan, mutta myynti ylittääkin sen, on vero suoritettava koko tilikauden myynnistä. Takautuvan rekisteröinnin yhteydessä on maksettava arvonlisävero viivästyskorkoineen ja annettava veroilmoitukset arvonlisäverosta verokausittain. Määräpäivän jälkeen annetuista veroilmoituksista menee myöhästymismaksu. Siksi on tärkeää, että tilikauden myyntien määrä arvioidaan realistisesti, kun arvioidaan, ylittyykö 10 000 euron raja vai ei. Ilmoittautuminen arvonlisäverovelvolliseksi tehdään samalla perustamisilmoituslomakkeella kuin ilmoitus kaupparekisteriin. Lomakkeet ovat sivulla www.ytj.fi. Ks. tarkemmin arvonlisäverotuksesta s. 112. Sivutoiminen yrittäminen 183

Vähäinen liiketoiminta ja arvonlisäverohuojennus Jos tilikauden liikevaihto on enintään 10 000 euroa, tällaisen vähäisen liiketoiminnan harjoittaja on vapautettu arvonlisäverosta. Tällöin yrityksen ostoihin sisältyvää arvonlisäveroa ei voi vähentää. Jos edellä mainittu alaraja ylittyy tai jos yritys on merkitty arvonlisäverovelvollisten rekisteriin, yrityksen on suoritettava veroa kaikesta tilikauden myynnistä arvonlisäverolain yleisten sääntöjen mukaan. ALV-rekisteriin rekisteröityneellä pienyrityksellä on kuitenkin oikeus arvonlisäverovelvollisuuden alarajaan liittyvään veronhuojennukseen. Huojennuksen määrä riippuu yrityksen liikevaihdosta. Jos liikevaihto on enintään 10 000 euroa, verovelvollinen saa huojennuksena koko tilikaudelta tilitettävän veron (myynnin verot - vähennettävät verot). Huojennuksen voivat saada kaikki arvonlisäverovelvolliset yritysmuodosta riippumatta. Huojennuksen määrä Jos liikevaihto on vähintään 10 000, mutta alle 30 000 euroa, maksettavaa arvonlisäveroa huojennetaan osittain. Tällöin huojennuksen määrä lasketaan seuraavalla laskukaavalla: arvonlisävero (liikevaihto 10 000) x arvonlisävero 20 000 Jos tilikaudelta suoritettava vero on negatiivinen eli tilikauden ostoihin sisältyvä vero on suurempi kuin myynneistä suoritettava vero, huojennusta ei voi saada. Alarajahuojennustiedot ilmoitetaan arvonlisäveron ilmoitusjakson perusteella joko tilikauden viimeisen verokauden arvonlisäveroilmoituksella. Alarajahuojennusta koskevat tiedot on ilmoitettava viimeistään kolmen vuoden kuluessa sen tilikauden päättymisestä, jota huojennus koskee. Tiedot on annettava OmaVeropalvelussa saman verokauden arvonlisäveroilmoituksella kuin ne olisi muutenkin annettu. Pienyritys voi tilittää arvonlisäveron maksuperusteisesti Tavallisesti yritys tilittää arvonlisäveron suoriteperusteisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että yritys tilittää arvonlisäveron, kun myyty tavara on toimitettu tai palvelu on suoritettu. Yritys voi käyttää tilikauden aikana myös laskuperustetta. Tällöin yritys kohdistaa myynnin sille verokaudelle, jonka aikana ostajaa on veloitettu toimitetusta tavarasta tai suoritetusta palvelusta. Tilinpäätöksessä siirrytään suoriteperusteeseen. Nyt yritysten, joiden liikevaihto on alle 500 000 euroa, on ollut vuoden 2017 alusta mahdollista tilittää arvonlisävero maksuperusteisesti. Yritys voi itse valita, tilittääkö se arvonlisäveron suorite-, laskutus- vai maksuperusteisesti. Vastaava mahdollisuus maksuperusteiseen tilitykseen on yksityisillä ammatin- ja liikkeenharjoittajilla, joilla on kirjanpitolain mukaan oikeus olla laatimatta tilinpäätöstä, eli mikrokokoisilla toiminimillä. Maksuperusteisesti tilitettäessä yritys kohdistaa myynneistä suoritettavan ja ostoista vähennettävän arvonlisäveron sille kuukaudelle, jolloin se saa maksun myynnistään tai se itse maksaa ostamansa tavaran tai palvelun. Maksuperusteista arvonlisäveron tilitystä voidaan soveltaa vain Suomessa tapahtuviin tavaran ja myynteihin ja ostoihin. Yritys voi myös valita, milloin se siirtyy käyttämään maksuperustetta. 184 Sivutoiminen yrittäminen

10.5 YEL-vakuutus Myös sivutoimisesti yritystoimintaa harjoittavan on otettava YEL-vakuutus, jos YELvakuuttamisen ehdot täyttyvät. Sivutoimisella yrittäjällä on oltava YEL-vakuus, jos YELtyötuloksi arvioidaan vähintään 7 645,25 euroa vuodessa (vuonna 2017) ja yritystoiminta on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään neljä kuukautta. Työtulo tarkoittaa palkkaa, jota maksettaisiin vastaavasta työstä ulkopuoliselle työntekijälle. YEL-työtulon ilmoittaa yrittäjä itse. Eläketurvakeskuksen ohjeet yrittäjän työtulon määrittämiseksi ovat sivuilla www.etk.fi > Eläkejärjestelmät > Suomi > Eläketurvan kattavuus ja vakuuttaminen > Yrittäjät > Yrittäjän työtulo-ohje. Vakuuttamisvelvollisuus koskee sekä työ- tai virkasuhteessa olevia. Lisäksi edellytetään vähintään neljän kuukauden yhtäjaksoista toimintaa yrittäjänä. Kausiluonteinen, toistuva työ yhdistetään yleensä ympärivuotiseksi jatkuvaksi toiminnaksi arvioitaessa yrittäjätoiminnan neljän kuukauden kestoa. Sivutoiminen yrittäminen eläkkeellä Vanhuuseläkkeellä olevalla yrittäjällä ei ole YEL-vakuuttamisvelvollisuutta. Eläkkeellä oleva yrittäjä voi kuitenkin vapaaehtoisesti ottaa YEL-vakuutuksen. Tällöin vakuutetulle kertyy uutta eläkettä 1,5 % vuodessa. Kertynyttä uutta eläkettä aletaan maksaa, kun henkilö on 68-vuotias. Jos yrittäjä sen sijaan saa jotain muuta eläkettä kuin vanhuuseläkettä, esimerkiksi osittaista vanhuuseläkettä, on YEL-vakuutus otettava, jos YEL-vakuuttamisen ehdot täyttyvät. Jos yrittäjä siirtyy osittaiselle vanhuuseläkkeelle ja työpanos muuttuu, on ilmoitettava uusi YEL-työtulo eläkehakemuksella. 10.6 Starttiraha ja sivutoiminen yritystoiminta Starttirahaa voi TE-toimisto myöntää päätoimisen yritystoiminnan aloittavalle henkilölle toimeentulon turvaamiseksi sinä aikana, jonka yritystoiminnan käynnistäminen ja vakiinnuttaminen kestää. Starttirahaa voi saada myös henkilö, joka laajentaa sivutoimisesti harjoittamansa yritystoiminnan päätoimiseksi. Starttiraha myönnetään enintään 12 kuukaudeksi kuuden kuukauden jaksoissa. Jatkohakemus on toimitettava viimeistään noin kuukausi ennen ensimmäisen starttirahakauden päättymistä. Vuonna 2017 perustuen suuruus on 32,40 euroa päivässä: Starttirahaa maksetaan enintään viideltä päivältä viikossa. Ks. sivu 211. Soviteltua päivärahaa sivutoimiselle yrittäjälle Sivutoimisesti tai lyhytkestoisesti yritystoiminnassa työllistyvällä voi olla oikeus soviteltuun työttömyyspäivärahaan. Sovitellun päivärahan maksaminen yritystoiminnan ajalta edellyttää, että yritystoiminta joko kestää enintään kaksi viikkoa tai sitten yritystoiminta on todettu TE-toimistossa sivutoimiseksi. TE-toimisto ratkaisee työttömyysetuuden maksamisen työvoimapoliittiset edellytykset ja antaa asiasta työttömyysetuuden maksajaa (työttömyyskassa tai Kela) sitovan lausunnon. Ratkaisun tekemistä varten TE-toimisto pyytää työnhakijalta selvitystä yritystoiminnasta. Sivutoiminen yrittäminen 185

Yli kaksi viikkoa kestävä päätoiminen yritystoiminta estää päivärahan maksamisen. Soviteltua päivärahaa saadakseen henkilön on oltava TE-toimistossa työttömänä työnhakijana. Yritystoiminta katsotaan työttömyysturvalain mukaan sivutoimiseksi, jos yritystoiminnan vaatima työmäärä on niin vähäinen, ettei se ole esteenä kokoaikaisen työn vastaanottamiselle ja samanaikainen kokopäivätyön tekeminen on mahdollista. Myös alkava yritystoiminta voi joskus olla työmäärältään niin vähäistä, että yritystoimintaa voidaan pitää sivutoimisena. Yritystoiminta voidaan katsoa sivutoimiseksi myös silloin, kun yritystoimintaa on harjoitettu kokoaikatyön ohella riittävän pitkään (kuusi kuukautta). Myös yritystoiminnan aikainen osa-aikatyö ja päätoiminen opiskelu voivat joissakin tilanteissa olla riittäviä osoittamaan yritystoiminnan sivutoimiseksi. Yritystoiminnan pää- ja sivutoimisuuden arviointiin ei liity esimerkiksi mitään viikoittaista tuntirajaa. Yritystoiminnan vaatima työmäärä on ratkaiseva, eikä esimerkiksi yritystoiminnasta saatavien tulojen määrällä tai tulojen puuttumisella ole yleensä merkitystä. Sovitellun päivärahan määrä lasketaan siten, että päivärahasta vähennetään puolet 300 euron suojaosan ylittävästä tulosta. Enintään 300 euron tulo kuukaudessa sivutoimisesta tai lyhytkestoisesta yritystoiminnasta ei vaikuta päivärahaan. 10.7 Yrittäjän vapaaehtoinen työajan vakuutus Sivutoimisella kuten ei päätoimisellakaan yrittäjällä ole lakisääteistä velvollisuutta ottaa itselleen vakuutusta työtapaturman tai ammattitaudin varalta. Hän voi kuitenkin ottaa vapaaehtoisen työajan vakuutuksen yrittäjätyössä sattuvien vahinkotapahtumien varalta, jos hänellä on YEL-vakuutus (lakisääteinen tai vapaaehtoinen). Jos eläkevakuutusta ei ole, sivutoiminen yrittäjä voi ottaa ns. yksityistapaturmavakuutuksen tai henkilövakuutuksen, johon kuulu tapaturmaturva. Jos yrittäjäeläkevakuutusta ei ole, henkilö on esimerkiksi jo eläkkeellä eikä enää maksa YEL:ä, hän voi ottaa ns. yksityistapaturmavakuutuksen tai henkilövakuutuksen, johon kuulu tapaturmaturva. Tällöin korvataan tapaturman hoitokulut ja tapaturman aiheuttama pysyvä haitta. Vakuutukseen voidaan liittää myös turva tapaturman aiheuttaman kuoleman varalta. Vapaa-ajan vakuutus Vapaaehtoisen työajan vakuutuksen ottanut sivutoiminen yrittäjä voi liittää vakuutukseensa vapaa-ajan tapaturmavakuutuksen. Myös vapaaehtoisessa yrittäjän vapaa-ajan vakuutuksessa vuosityöansiona käytetään YEL-työtuloa, jonka perusteella mahdolliset ansionmenetyskorvaukset maksetaan. YEL-työtulon vähimmäismäärä on 7 557,18 euroa vuonna 2016. 186 Sivutoiminen yrittäminen

OSA II ALKAVAN YRITYKSEN RAHOITUSVAIHTOEHDOT

11 MISTÄ RAHOITUSTA YRITYKSEN PERUSTAJALLE 11.1 Luotot ja vakuudet Oma pääoma Yrittäjän hankkeeseen sijoittama pääoma on tärkeä siitä syystä, että se antaa rahoittajille uskottavuutta hankkeeseen. Yleensä on katsottu, että yrittäjän oman sijoituksen tulisi olla vähintään 20 prosenttia hankkeen koko pääomantarpeesta, pienissä hankkeissa isompikin osuus ja myös määrältään merkittävä. Oman pääomanehtoista rahaa ovat myös yritystoimintaan saatavat mahdolliset avustukset. Vakuudet Tärkeää on osata arvioida, mikä on tulevan yrityksen tai yrittäjän omaisuuden vakuusarvo eli kuinka paljon on saatavissa lainarahaa vakuuksia vastaan. Tällöin täytyy muistaa, että vakuuden arvon määrittää aina lainanantaja, ja että arvo määräytyy markkinatilanteen mukaan. Esimerkiksi asunto-osakkeen vakuusarvo on yleensä enintään 70 prosenttia asunnon markkinahinnasta. Teollisuuskiinteistön vakuusarvo vaihtelee suuresti riippuen sijaintipaikasta, toimitilojen koosta ja siitä, onko kyseisenlaisille toimitiloille paikkakunnalla kysyntää. Lainanantaja voi vaatia yrityksen osakkailta vakuuksien lisäksi omavelkaista ta kausta yrityksen lainoille. Vieras pääoma Yleisin vieraan pääoman lähde on pankkilaina. Lainan vakuudeksi pankit vaativat aina turvaavan vakuuden. Turvaavana vakuutena ei pidetä henkilötakausta. Leasing Yrityksen kone- ja laitehankintojen rahoittaminen on mahdollista myös rahoitusyhtiöiden kautta. Leasing-rahoituksella tarkoitetaan koneen tai laitteen pitkäaikaista vuokrausta. Investointirahoitussopimus Investointirahoitussopimuksella tarkoitetaan osamaksusopimusta, jossa kaupan kohteena oleva laite siirtyy yrityksen omaisuudeksi. Rahoitusyhtiön luoton vakuutena on yleensä rahoituksen kohteena oleva kone tai laite, jolloin pankkikelpoisia vakuuksia ei sitoudu laitteen hankintaan. 188 Mistä rahoitusta yrityksen perustajalle

Viitekorot Tavallisimpia viitekorkoja ovat euribor- ja pankkien omat niin sanotut prime-viitekorot. Euribor (Euro Interbank Offered Rate) on euroalueen rahamarkkinoiden viitekorko. Euribor-korot perustuvat kansainvälisillä rahamarkkinoilla pankkien välisiin antolainauskorkoihin. Euribor-korot lasketaan päivittäin kello 12 Suomen aikaa yhdestä viikosta 12 kuukauden korkojaksoille. Euribor-korot lasketaan euroalueella toimivien suurten pankkien (20 pankkia) antamien noteerausten pohjalta. Mukana ei ole suomalaisia pankkeja. Prime-korko on pankin itsensä määräämä viitekorko, jota sovelletaan lainoihin ja talletuksiin. Prime-korko toimii markkinoiden ehdoilla. 11.2 Rahoitus- ja avustusmuotoja Merkittävimmät alkavan yrityksen erityisrahoitusmuodot ovat yrityksen kehittämisavustus ja Finnveran laina. Aloittavilla maaseutuyrityksillä on mahdollisuus hakea Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukaista tukea. Avustukset Lainat Takaukset Osakepääomasijoitukset Investoinnit ELY-keskus Finnvera Finnvera Finnvera Tekes Pääomasijoittajat Bisnesenkelit Käyttöpääoma ELY-keskus Työ- ja elinkeinotoimisto Finnvera Finnvera Finnvera Tekes Pääomasijoittajat Bisnesenkelit Kehittäminen ELY-keskus Tekes Finnvera Tekes Finnvera Finnvera Tekes Pääomasijoittajat Bisnesenkelit Vienti/ kansainvälistyminen ELY-keskus Finnvera Tekes Finnvera Finnvera Tekes Pääomasijoittajat Bisnesenkelit Rahoitustukiin liittyviä määritelmiä Rahoitustukia saaviin yrityksiin sovelletaan yleisesti EU:n komission mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmää, joka on julkaistu yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen (651/2014) liitteessä 1. Pieni ja keskisuuri yritys (pk-yritys) Pienellä ja keskisuurella yrityksellä tarkoitetaan yritystä, jonka palveluksessa on vähemmän kuin 250 työntekijää, ja jonka vuosiliikevaihto on enintään 50 miljoonaa euroa tai taseen loppusumma enintään 43 miljoonaa euroa sekä joka täyttää yrityksen riippumattomuutta kuvaavat ja muut suositukseen sisältyvät tunnusmerkit. Mistä rahoitusta yrityksen perustajalle 189

Pieni yritys Pienellä yrityksellä tarkoitetaan yritystä, jonka palveluksessa on vähemmän kuin 50 työntekijää, ja jonka vuosiliikevaihto tai taseen loppusumma on enintään 10 miljoonaa euroa sekä joka täyttää yrityksen riippumattomuutta kuvaavat ja muut suositukseen sisältyvät tunnusmerkit. Mikroyritys Mikroyrityksellä tarkoitetaan yritystä, jonka palveluksessa on vähemmän kuin 10 työntekijää ja jonka vuosiliikevaihto tai taseen loppusumma on enintään 2 miljoonaa euroa sekä joka täyttää yrityksen riippumattomuutta kuvaavat ja muut suositukseen sisältyvät tunnusmerkit. Yrityksen riippumattomuus Yrityksen riippumattomuutta arvioidaan sen mukaan, millainen suhde yrityksellä on toisiin yrityksiin pääoman omistuksen, äänimäärän tai määräysvallan käytön osalta. Yritysten välisestä suhteesta siis riippuu se, otetaanko toisen yrityksen tiedot kokonaisuudessaan (sidosyritys) tai suhteutettuna (omistusyhteysyritys) huomioon tarkasteltavan yrityksen kokoluokitusta määriteltäessä. Mikäli yrityksellä on ns. sidosyritys, eli toinen yritys, joka omistaa tarkasteltavasta yrityksestä enemmistön (tai muuten käyttää yrityksessä määräysvaltaa), tai josta tarkasteltava yritys omistaa enemmistön (tai muuten käyttää määräysvaltaa), on tarkasteltavan yrityksen lisäksi myös sidosyrityksen (tai mikäli sidosyrityksiä on omistusketjussa useampia, kaikkien sidosyritysten) henkilöstö-, tase- ja liikevaihtotiedot otettava kokonaisuudessaan laskelmaan mukaan yrityskokoa määritettäessä. Mikäli sidosyritysten kesken on tehty konsernitilinpäätös, johon myös tarkasteltava yritys kuuluu, voidaan rahamääräisten tietojen osalta käyttää konsernitilinpäätöksen tietoja. Jos tarkasteltavalla yrityksellä (tai tarkasteltavan yrityksen sidosyrityksillä) on ns. omistusyhteysyrityksiä, eli yrityksiä jotka eivät ole sidosyrityksiä, ja joihin tarkasteltavalla yrityksellä on vähintään 25 prosentin omistuksellinen tai äänivallan käyttöön liittyvä yhteys, tulee myös näiden omistusyhteysyritysten tiedot ottaa yrityskokolaskelmaan mukaan joko omistusosuuden tai äänivallan suhteessa (käytetään suurempaa näistä prosenttiosuuksista). Pääomasijoittajaa tai riskipääomayhtiötä ei kuitenkaan tarvitse ottaa huomioon, vaikka se täyttäisikin omistusyhteysyrityksen kriteerin, eli omistaisi yrityksestä tai äänivallasta vähintään 25 prosenttia, mutta ei kuitenkaan enemmistöä. Jos tarkasteltava yritys on komission suosituksen mukaisesti määriteltynä riippumaton, huomioidaan vain kyseisen yrityksen tiedot, eikä muita yrityksiä. De minimis -tuki (niin sanottu vähämerkityksellinen tuki) Hakijalle ja konsernin muille yrityksille Suomessa voidaan kohdistaa julkista tukea de minimis -tukena yhteensä enintään 200 000 euroa (maanteiden tavaraliikenteen yritykselle enintään 100 000 euroa) kuluvan verovuoden ja kahden edeltävän verovuoden aikana. Tuen saaja vastaa siitä, että eri tahojen (esimerkiksi ministeriöt, ministeriön alaiset viranomaiset, Tekes, Finnvera Oyj, kunnat ja maakuntien liitot) myöntämien de minimis -tukien yhteismäärä ei ylitä tätä määrää. 190 Mistä rahoitusta yrityksen perustajalle

Kaikki yrityksille kohdennettu julkinen tuki ei ole de minimis -tukea. De minimis -tuki tunnistetaan tukea koskevasta päätöksestä, jossa todetaan siihen sisältyvän de minimis -tuen määrä ja viitataan Euroopan unionin vähämerkityksisestä tuesta annettuun asetukseen. 11.2.1 EU:n rakennerahastojen rahoitus Euroopan unioni pyrkii edistämään eri alueiden tasapainoista kehittymistä ja vähentämään alueiden välisiä kehityseroja myöntämällä jäsenmaille rahoitusta kehittämistoimenpiteisiin tavoiteohjelmien kautta. Suomen rakennerahastostrategia määrittelee ne tavoitteet ja painopisteet, joiden perusteella eri kehityshankkeille myönnetään rahoitusta. EU:n ohjelmista myönnettävä rahoitus muodostuu EU:n rakennerahastojen rahoituksesta sekä kansallisesta julkisesta rahoituksesta. Rakennerahastojen rahoitus edellyttää aina myös kansallista osarahoitusta, ja EU-rahat kanavoituvat yrityksille kansallisten tukijärjestelmien ja organisaatioiden kautta. Suomi saa EU:lta tukea kahdesta rakennerahastosta: Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahastosta (ESR). Aluekehitysrahaston tavoitteena on parantaa työllisyyttä sekä lisätä alueiden kilpailukykyä ja elinvoimaisuutta. Euroopan sosiaalirahasto tukee työllisyyttä ja työllistymisedellytyksiä osaamista ja palvelurakenteita kehittämällä. Maaseudun yritystoiminnan kehittämistä rahoitetaan Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston kautta. Elinkeinokalataloutta rahoitetaan Euroopan kalatalousrahastosta myöntämällä tukea muun muassa kalatalouden yritystoimintaan liittyviin investointi- ja kehittämishankkeisiin. Kestävää kasvua ja työtä ohjelmakausi 2014 2020 Uuden rakennerahastokauden painopisteitä ovat uuden liiketoiminnan luominen, pkyritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen, pk-yritysten energiatehokkuuden edistäminen sekä yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen. EAKR- että ESR-toimintaa toteutetaan kaikkialla Suomessa Ahvenanmaata lukuun ottamatta samassa valtakunnallisessa ohjelmassa, joka on nimeltään Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014 2020. Ohjelmalla tuetaan erityisesti pkyritysten kilpailukykyä ja työllistymistä. Ohjelmassa kuvattu tuettava toiminta on rahoitettavien hankkeiden tukikelpoisuuden perusta eli kaikkien hankkeiden tulee toteuttaa jotakin näistä erityistavoitteista. Euroopan aluekehitysrahaston tuella rahoitettavien hankkeiden osalta ohjelman toimintalinjat ja erityistavoitteet ovat seuraavat: Pk-yritysten kilpailukyky a Uuden liiketoiminnan luominen a Pk-yritysten kannalta tärkeiden liikenne- ja logistiikkayhteyksien parantaminen (vain Itä- ja Pohjois-Suomessa) a Yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen a Pk-yritysten energiatehokkuuden edistäminen Mistä rahoitusta yrityksen perustajalle 191

Tuettava toiminta a Uuden liiketoiminnan luominen uusien yritysten käynnistyminen uuden liiketoiminnan kehittäminen (ml. yrityskiihdyttämömallit) yritysten ideoiden, tuotteiden ja palvelujen tuotteistaminen ja kaupallistaminen sekä markkinoille pääsy a Pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen pk-yritysten liiketoimintaosaamisen ja kansainvälistymisvalmiuksien vahvistaminen kasvua, kansainvälistymistä sekä kilpailukykyisyyttä edistävät yritysten investoinnit ja kehittämishankkeet yritysklustereiden, yritysverkostojen ja muiden yhteistyömuotojen kehittäminen a Pk-yritysten energiatehokkuuden edistäminen Uusien vähähiilisyyttä edistävien yritysten käynnistäminen ja uuden liiketoiminnan kehittäminen Yritysten vähähiilisten ja resurssiviisaiden ideoiden, tuotteiden ja palvelujen tuotteistaminen ja kaupallistaminen sekä markkinoille pääsy Yritysten kasvua, kansainvälistymistä sekä kilpailukykyisyyttä edistävät investoinnit ja kehittämishankkeet, jotka parantavat samalla yrityksen vähähiilisyyttä ja resurssiviisautta. Toimista vähintään 25 prosenttia kohdistetaan vähähiilisen liiketoiminnan käynnistämiseen ja kehittämiseen. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen a Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta a Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen a Uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden ratkaisujen kehittäminen Tuettava toiminta a Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen Yritystoimintaa tukevan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan infrastruktuurin kehittäminen Pilotti-, kokeilu- ja demonstraatioympäristöt Yritysten tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen T&K&I -yhteistyö, myös kansainvälisellä tasolla a Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen Pk-yritysten tuotteiden, palveluiden ja tuotantomenetelmien kehittäminen sekä uuden teknologian käyttöönotto Uusien tuotteiden, materiaalien ja tuotantomenetelmien prototyypit ja demonstraatiot Elinkeinoelämää tukeva soveltava tutkimus, selvitykset ja kokeilut sekä toiminta-, palvelu- ja kaupallistamisprosessit 192 Mistä rahoitusta yrityksen perustajalle

Ympäristöhaittoja ja -riskejä vähentävät innovaatiot Ympäristön laatuun ja kestävään hyödyntämiseen liittyvä t&k-toiminta, joka liittyy elinkeinoelämän edellytyksiin a Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen Vähähiilisten tuotteiden, palvelujen ja tuotantomenetelmien kehittäminen, kaupallistaminen ja uuden teknologian käyttöönotto Protot, pilotoinnit ja demonstraatiot Vähähiilisyysstrategioiden toteuttamisen kannalta tärkeät ratkaisut ja selvitykset Vähähiilisten liikennejärjestelmien ja liikkumismuotojen kehittäminen sekä asumisen energiatehokkuutta parantavat innovaatiot Alueelliset materiaali- ja energiavirtojen hyödyntämistä tukevat verkostot ja yhteistyömuodot Toimista vähintään 25 prosenttia kohdistetaan vähähiilisen liiketoiminnan käynnistämiseen ja kehittämiseen. Euroopan sosiaalirahaston tuella rahoitettavien hankkeiden osalta ohjelman toimintalinjat ja erityistavoitteet ovat seuraavat: Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus a Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen a Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen a Työ- ja koulutusurien sukupuolenmukaisen eriytymisen lieventäminen Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen a Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen a Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta a Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen 11.3 Avustukset yritystoiminnan edistämiseksi (ELY-keskukset) Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla yrityksille tarkoitettuja avustusmuotoja ovat yrityksen kehittämisavustus ja yritysten toimintaympäristön kehittämisavustus. Avustusta voidaan myöntää hankkeisiin, joita ei toteutettaisi ilman myönnettävää avustusta tai joissa avustuksella arvioidaan olevan merkittävä vaikutus hankkeen toteuttamiseen 1) nopeammassa aikataulussa 2) korkeatasoisempana 3) laajempana. Mistä rahoitusta yrityksen perustajalle 193

Avustukset suunnataan hankkeisiin, joilla arvioidaan olevan merkittävä vaikutus yrityksen 1) käynnistämiseen, laajentamiseen tai uudistamiseen 2) innovaatiotoimintaan tai osaamisen vahvistamiseen 3) kasvuun tai kansainvälistymiseen 4) tuottavuuteen taikka 5) energia- tai materiaalitehokkuuteen. Avustusta voidaan myöntää yhdellä päätöksellä enintään seitsemän miljoonaa euroa. 11.3.1 Yrityksen kehittämisavustus Yrityksen kehittämisavustusta voidaan myöntää yrityksen pitkän aikavälin kilpailukykyä parantavaan hankkeeseen, kun yritys aloittaa toimintansa tai laajentaa tai kehittää sitä. Yrityksellä tulee olla edellytykset jatkuvaan kannattavaan toimintaan. Hankkeen tulee olla yrityksen toiminnan kehittämisen kannalta merkittävä ja avustuksella on oltava merkittävä vaikutus hankkeen toteuttamiseen. Kehittämisavustusta ei voida myöntää kalatalouteen, maatalouteen eikä metsätalouteen. Avustusta ei voida myöntää myöskään maataloustuotteiden jalostukseen ja kaupan pitämiseen. Yrityksen kehittämisavustus on harkinnanvarainen valtionavustus, jota yritys voi hakea aineellisiin ja aineettomiin investointeihin sekä kehittämistoimenpiteisiin. Kehittämistoimenpiteillä tarkoitetaan yrityksen liiketoimintaosaamisen, kansainvälistymisen, tuotteiden, palvelujen ja tuotantomenetelmien kehittämistä, hankkeiden valmistelua sekä muuta niihin rinnastettavaa yritystoiminnan merkittävää kehittämistä. Investointeihin myönnettävä avustus Hyväksyttävät menot Yrityksen kehittämisavustusta voidaan myöntää aineellisiin ja aineettomiin investointeihin. Aineellisella investoinnilla tarkoitetaan maa-alueiden, rakennusten, koneiden, laitteiden ja kaluston hankintaa. Lisäksi yrityksen kehittämisavustuksen piiriin voidaan hyväksyä koneiden ja laitteiden pitkäaikaisesta vuokraamisesta aiheutuvat ostohintaa vastaavat vuokramenot kolmelta vuodelta. Vuokramenoihin ei voida sisällyttää hallinto-, rahoitus-, vakuutus-, korjaus-, huoltotai muita vastaavia menoja. Aineettomalla investoinnilla tarkoitetaan esimerkiksi patenttioikeuksien ja käyttölupien hankintaa. Avustuksen enimmäismäärä Tuen taso määräytyy yrityksen koon ja sijainnin perusteella. Painopiste on pienissä yrityksissä. Yrityksen kehittämisavustuksen määrä investointiin voi olla enintään alla olevan taulukon mukainen prosenttiosuus avustuksen perusteena olevista menoista I tukialue II tukialue III tukialue Pieni yritys 35 30 20 Keskisuuri yritys 25 20 10 Suuri yritys 15 10 194 Mistä rahoitusta yrityksen perustajalle

Avustuksen ja tukien enimmäismäärä Investointiin myönnettävän yrityksen kehittämisavustuksen ja muun valtion tueksi katsottavan tuen prosenttiosuuksien yhteenlaskettu enimmäismäärä voi olla investoinnin hankintamenosta enintään edellä mainittujen enimmäisprosenttiosuuksien mukainen. Julkisen rahoituksen osuus Investointiin myönnettävän yrityksen kehittämisavustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että avustuksen saaja rahoittaa investoinnin hankintamenosta vähintään 25 prosenttia sellaisella rahoituksella, johon ei liity julkista tukea. Suurten yritysten investoinnit Yrityksen kehittämisavustusta voidaan I- ja II-tukialueella myöntää suurelle yritykselle investointiin, kun kyseessä on investointi uuteen toimintayksikköön, liiketoiminta-alueeseen, tuotteeseen tai palveluun. Lisäksi rakennerahastovaroja voidaan myöntää suurelle yritykselle vain rakennerahasto-ohjelman Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 myöntämisedellytykset täyttävään investointiin. Yrityksen kehittämisavustus kehittämistoimenpiteisiin Hyväksyttävät menot Yrityksen kehittämisavustusta voidaan myöntää 1) ulkopuolisten palvelujen ja asiantuntijoiden käytöstä aiheutuviin menoihin 2) palkkamenoihin, lukuun ottamatta työnantajamaksuja 3) ulkomaille suuntautuvien matkojen menoihin, mukaan lukien kotimaan matkaosuuksista aiheutuvat menot 4) ulkomailla järjestettävän näyttelyn tai messuille osallistumisen menoihin 5) tuotteiden kehittämiseen liittyvien raaka-aineiden ja puolivalmisteiden menoihin sekä 6) prosenttimääräisinä korvattaviin menoihin, joiden määräksi hyväksytään 15 prosenttia 2. kohdan mukaisista palkkamenoista. Menoihin, joista prosenttimääräistä korvausta maksetaan sisältyvät työnantajamaksut, työterveysmenot, hankkeen käyttöön varatuista toimitiloista ja koneista sekä laitteista aiheutuvat menot, yksinomaan Suomessa tapahtuvien matkojen menot sekä kirjanpito-, tilintarkastus- ja toimistomenot. 1 5 kohdan mukaiset menot korvataan tosiasiallisesti aiheutuneisiin ja maksettuihin menoihin perustuen. Avustuksen enimmäismäärä kehittämistoimenpiteissä Yrityksen kehittämisavustuksen määrä kehittämistoimenpiteisiin voi olla enintään 50 prosenttia avustuksen perusteena olevista menoista. Avustus myönnetään de minimis -tukena. Avustus ulkopuolisten palvelujen ja asiantuntijoiden käytöstä aiheutuviin menoihin voidaan myöntää myös valtiontukien yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen perusteella. Mistä rahoitusta yrityksen perustajalle 195

11.3.2 Yritysten toimintaympäristön kehittämisavustus Avustuksen saajat Yritysten toimintaympäristön kehittämisavustusta voidaan myöntää voittoa tavoittelemattomille julkisille ja yksityisille yhteisöille sekä säätiöille hankkeisiin, joiden tarkoituksena on yritysten toimintaympäristön tai yritystoiminnan kehittymisedellytysten parantaminen. Avustuksen myöntämisen edellytykset Yritysten toimintaympäristön kehittämisavustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että hankkeen arvioidaan edistävän merkittävästi alueen pienten ja keskisuurten yritysten käynnistämistä, kasvua tai kehittämistä. Lisäksi edellytetään, että avustuksella arvioidaan olevan merkittävä vaikutus hankkeen toteuttamiseen ja avustuksen saajalla arvioidaan olevan riittävät taloudelliset ja muut edellytykset toteuttaa hanke sekä hankkeen luonteen sitä edellyttäessä vastata toiminnan jatkuvuudesta myös hankkeen toteuttamisen jälkeen. Hyväksyttävät menot Toimintaympäristön kehittämisavustus on aina harkinnanvaraista avustusta ja se myönnetään kustakin hankkeesta erikseen tehtävän hankearvioinnin perusteella. Yritysten toimintaympäristön kehittämisavustusta voidaan myöntää yritystoiminnan kannalta tarpeellisiin selvityksiin, yritysten tarvitsemien palvelujen kehittämiseen, yritysten yhteistyön edistämiseen sekä muihin yritysten toimintaympäristöä ja kehittymisedellytyksiä parantaviin hankkeisiin. Yritysten toimintaympäristön kehittämisavustusta voidaan myöntää: 1) ulkopuolisten palvelujen ja asiantuntijoiden käytöstä aiheutuviin menoihin 2) palkkamenoihin 3) hankkeen sisällölliseen toteuttamiseen kuuluvien rakennusten, koneiden ja laitteiden vuokrista aiheutuviin menoihin 4) hankkeen sisällölliseen toteuttamiseen kuuluviin investointimenoihin 5) prosenttimääräisinä korvattaviin menoihin, joiden määräksi hyväksytään 24 prosenttia kohdan 2 palkkamenoista. Avustuksen enimmäismäärä Yritysten toimintaympäristön kehittämisavustusta voidaan myöntää enintään 80 prosenttia avustuksen perusteena olevista menoista. Investointeihin avustusta voidaan kuitenkin myöntää enintään 45 prosenttia avustuksen perusteena olevista menoista. Kun avustusta myönnetään pk-yrityksille tarjottavan palvelun kehittämiseen, avustus myönnetään de minimis -tukena. Avustuksen hakeminen, maksatus ja lisätietoja Sekä yrityksen kehittämisavustusta että yritysten toimintaympäristön kehittämisavustusta haetaan ELY-keskuksesta ennen hankkeen aloittamista. Hankkeen aloittamiseksi katsotaan 196 Mistä rahoitusta yrityksen perustajalle

1) hanketta koskevan sopimuksen tai tilauksen tekeminen 2) hankkeen rakennustöiden aloittaminen 3) hankinnan toimitus 4) hankintaa koskeva maksu tai muu sitoumus, joka tekee hankkeen toteuttamisesta peruuttamattoman. Hankkeen aloittamiseksi ei katsota hankkeen esivalmisteluun liittyviä toimenpiteitä. Avustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että hankkeen menot ovat aiheutuneet hanketta koskevan päätöksen mukaisena toteuttamisaikana lukuun ottamatta hankkeen esivalmistelusta aiheutuneita menoja. Avustusta haetaan ELY-keskusten sähköisessä asiointipalvelussa www.ely-keskus.fi > Asioi verkossa > Yritystukien sähköinen asiointi. Lisätietoja saa ELY-keskuksista sekä sivuilta www.ely-keskus.fi ja www.yrityssuomi.fi. Uudet tukialueet ks. sivu 228 231. Myönnetty rahoitus maksetaan jälkikäteen erillisen hakemuksen perusteella. Ohjeet maksatuksen hakemisesta saa avustuksen myöntöpäätöksen yhteydessä. 11.3.3 Alueellinen kuljetustuki (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus) Kuljetustukea voidaan myöntää pienten ja keskisuurten yritysten jalostamien tuotteiden Suomessa tapahtuvasta kuljetuksesta. Kuljetustuki myönnetään kuljetettavat tuotteet jalostaneelle pienelle tai keskisuurelle yritykselle, joka tavaran lähettäjänä on maksanut kuljetusmaksun. Kuljetustuki perustuu valtioneuvoston asetukseen (1248/2014) alueellisesta kuljetustuesta vuosina 2014 2017. Kuljetustukihakemukset käsitellään Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskuksessa, perustuen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annettuun valtioneuvoston asetukseen (1392/2014). Kuljetustukea ei myönnetä seuraaville toimialoille 1) terästeollisuudelle 2) hiilialalle 3) laivanrakennusalalle 4) synteettikuituteollisuudelle 5) energian tuotannon, jakelun ja energiainfrastruktuurin alalle 6) maatalouden alalle 7) metsätalouden alalle 8) kalatalouden ja kalanjalostuksen alalle 9) kaivostoiminnan ja louhinnan alalle. Millaisiin tavaran kuljetuksiin tukea voidaan myöntää? Kuljetustukea voidaan myöntää Suomessa suoritettaviin rautatie- ja autokuljetuksiin, jos tuote on jalostettu Lapin, Pohjois-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Kainuun, Pohjois- Karjalan, Pohjois-Savon tai Etelä-Savon maakunnan alueella taikka Kannonkosken, Karstulan, Kinnulan, Kivijärven, Kyyjärven, Pihtiputaan, Saarijärven tai Viitasaaren kunnan alueella. Tukea voidaan myöntää edellä mainituilla alueilla jalostettujen tuotteiden jalostuspaikalta alkavasta kuljetuksesta. Mistä rahoitusta yrityksen perustajalle 197

Kuljetustukea voidaan myöntää 1) rautatie- tai autokuljetuksista, joiden pituus Suomen alueella on vähintään 266 kilometriä 2) rautatie- ja autokuljetuksista, jotka muodostavat yhtenäisen kuljetusketjun, jonka pituus Suomen alueella on vähintään 266 kilometriä sekä 3) Suomessa tapahtuvan kuljetusmatkan osalta sellaisista vähintään 266 kilometrin pituisista Suomen Pohjoiskalotilta alkavista kuljetuksista, jotka suuntautuvat muualle Pohjoiskalotille tai sen kautta edelleen kuljetettaviksi. Jos jalostuspaikka sijaitsee saarella, johon ei ole kiinteää tieyhteyttä, tukea voidaan myöntää myös vesikuljetuksesta saarelta mantereelle. Kuljetustuen piiriin hyväksyttävät kustannukset Kuljetustuki myönnetään siitä rahasuorituksena suoritetusta kuljetusmaksusta rahdinlisineen ja lisämaksuineen, joka on merkitty kuljetusta koskevaan laskuun. Hakijan saamat alennukset ja vähennykset on vähennettävä kuljetusmaksusta ennen kuljetustuen myöntämistä. Tuen piiriin ei hyväksytä arvonlisäveroa, muita veroja eikä sellaisia maksuja, jotka eivät jää tuensaajan lopullisiksi kustannuksiksi. Kuljetuskustannuksiksi voidaan hyväksyä enintään määrä, joka vastaa yleisesti vastaavanlaisista kuljetuksista maksettuja korvauksia. Kuljetustukea ei myönnetä yrityksen omalla kuljetuskalustolla suoritetuista kuljetuksista. Kuljetustuen määrä Kuljetustuki on kuljetetun matkan pituuden mukaan määräytyvä prosenttiosuus hyväksytyistä kustannuksista seuraavasti Kuljetettu matka kilometriä Tukiprosentti 266 400 7 401 600 10 601 800 14 801 17 Jos kuljetus alkaa Pohjoiskalotilta Suomessa, kuljetustukeen oikeuttavaa vähimmäismatkaa laskettaessa mukaan luetaan myös muualla kuin Suomen Pohjoiskalotilla tapahtuva kuljetus. Jos kuljetusmatka Suomen alueella on alle 266 kilometriä, tukiprosentti määräytyy 266 kilometrin mukaan. Satamatoimintojen tukeminen Soveltamisalue Jos tuote on jalostettu edellä olevalla alueella, kuljetustukea voidaan myöntää satamatoiminnoista, jotka tapahtuvat Merikarvian kunnassa tai sen pohjoispuolella sijaitsevassa Pohjanlahden satamassa tai laivauspaikassa taikka Saimaan vesistöalueen satamassa tai laivauspaikassa. 198 Mistä rahoitusta yrityksen perustajalle

Kuljetustuen määrä satamatoimintoihin Satamatoimintojen tuki myönnetään lähetyksen painon perusteella. Kuljetustuen määrä on: 1) Satamatoiminnoista Kalajoen kunnassa ja sen pohjoispuolella sijaitsevissa Pohjanlahden satamissa tai laivauspaikoissa sekä Joensuun satamassa ja sen pohjoispuolella sijaitsevissa Saimaan vesistöalueen satamissa tai laivauspaikoissa 1,60 euroa tonnilta; 2) Satamatoiminnoista Merikarvian kunnassa sekä sen ja Kalajoen kunnan välillä sijaitsevissa Pohjanlahden satamissa tai laivauspaikoissa sekä muissa kuin 1 kohdassa tarkoitetuissa Saimaan vesistöalueen satamissa tai laivauspaikoissa 0,80 euroa tonnilta. Muutettaessa kuljetustuen laskemista varten lähetyksen tilavuus painoksi käytetään kuutiometrin painona 300 kiloa, jos lähetyksen paino kuutiometriä kohden on tätä painoa pienempi. Satamatoimintoihin liittyvä kuljetus Jos rautatie- tai autokuljetukseen liittyy satamatoimintoja, rautatie- ja autokuljetuksen tuki määräytyy seuraavan taulukon mukaisesti: Kuljetettu matka kilometriä Tukiprosentti 101 400 7 401 600 10 601 800 14 801 17 Tuen hakeminen Tukea haetaan sähköisesti ELY-keskusten yritystukien asiointipalvelussa www.ely-keskus. fi >Asioi verkossa. Kaikki kuljetustukihakemukset käsitellään Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksessa. Hakemukseen on liitettävä rahti- tai kuljetuskirja taikka muu elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymä luotettava selvitys siitä kuljetuksesta, jonka perusteella kuljetustukea haetaan. Lisäksi hakijan on vaadittaessa toimitettava muut hakemuksen ratkaisemista varten tarpeelliset tiedot ja selvitykset. Hakuaika ja tuen myöntäminen Kuljetustukea haetaan kalenterivuosittain jälkikäteen kolmen kuukauden kuluessa kalenterivuoden päättymisestä. Kuljetuksen alkamispäivämäärä ratkaisee, mihin hakemuskauteen kuljetus kuuluu. Kuljetustuki myönnetään hakemuskausittain jälkikäteen. Kuljetustuki voidaan myöntää, jos kuljetusmaksu on ollut vähintään 30 euroa lähetykseltä ja myönnettävä kuljetustuki on vähintään 1 000 euroa hakemuskaudessa. Kuljetustukea voidaan myöntää yhdelle yritykselle enintään 500 000 euroa hakemuskaudessa. Mistä rahoitusta yrityksen perustajalle 199

11.4 Rahoitustuki maaseudun yritystoiminnan monipuolistamiseen (ELY-keskukset) Maaseutualueilla ELY-keskus voi myöntää tukea maaseutualueiden yritystoimintaan ja maatiloille maatalouden ulkopuolisen yritystoiminnan harjoittamiseen. Tukimuotoja on kolme: yrityksen perustamistuki, investointituki ja tuki investoinnin toteutettavuustutkimukseen. Maaseudun yritystukialueiden rajaukset ovat sivuilla www.maaseutu.fi > Hakijalle >Tukialueet. Perustamistuki uuden yrityksen perustamiseen Yrityksen perustamistukea voidaan myöntää aloittavan yrittäjän ensimmäisen uuden yrityksen perustamiseen maaseutualueilla. Tukea voi saada muun muassa neuvonta- ja konsultointipalveluihin tai muihin yrityksen alkuvaiheen kustannuksiin investointeja lukuun ottamatta. Perustamistukea voidaan myöntää kaikille toimialoille lukuun ottamatta maataloutta ja maataloustuotteiden ensiasteen jalostusta sekä paikallisille markkinoille suunnattua palvelutoimintaa. Tuen myöntämisen edellytyksenä on toteuttamiskelpoinen liiketoimintasuunnitelma, jonka toteutumisen perusteella tuki maksetaan. Tukea voi saada esimerkiksi a liiketoimintaan valmentavan neuvonnan ostamiseen a tuotekehityshankkeisiin a tuotannon pilotointiin a markkinointisuunnitelman laatimiseen a koemarkkinointiin a kansainvälistymisselvitykseen. Myös toimiva yritys voi saada perustamistukea, jos se ryhtyy harjoittamaan kokonaan uutta yritystoimintaa. Yritystoimintaa suunnittelevan on ennen yhteydenottoa ELY-keskukseen tai paikalliseen toimintaryhmään syytä hakeutua yrittäjäkurssille tai testauttaa liikeideansa ja hakea neuvoja liiketoimintasuunnitelman laatimiseen. Tukea voidaan myöntää enintään 35 000 euroa. Tuki maksetaan 2 3 erässä tukipäätöksessä vahvistettujen ja liiketoimintasuunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden saavuttamisen perusteella. Kokeiluun tukea voidaan myöntää 2 000 10 000 euroa. Investointituki Investointitukea voidaan myöntää yritystoiminnan aloittamisen, laajentamisen ja kehittämisen edellyttämiin aineellisiin tai aineettomiin investointeihin, esimerkiksi toimitilojen hankkimiseen tai rakentamiseen, uusien koneiden, laitteiden ja kaluston hankkimiseen taikka patenttien tai valmistusoikeuksien hankkimiseen. Investointien tukemisen edellytyksenä on merkittävä muutos (liikevaihdon, jalostusarvon tai tuloksen kasvu) yrityksen toiminnassa. Tukea ei voi saada korvausinvestointeihin. Investointitukea voidaan myöntää maatilojen maatalouden ulkopuoliseen yritystoimintaan, mikroyrityksille, pienille yrityksille sekä maataloustuotteiden jalostusta, kaupan pitämistä ja kehittämistä harjoitettaessa myös keskisuurille yrityksille. 200 Mistä rahoitusta yrityksen perustajalle

Tukitasot määräytyvät yrityksen koon ja sijainnin sekä sovellettavien valtiontukisääntöjen mukaan. Tuki mikroyrityksille ja pienille yrityksille voi olla 20 35 prosenttia ja keskisuurille yrityksille 20 25 prosenttia investoinnin hyväksyttävistä kustannuksista. Mikroyritykseksi katsotaan yritys, jolla on alle 10 työntekijää ja liikevaihto tai tase alle 2 miljoonaa euroa. Pienyrityksenä pidetään yritystä, jolla on alle 50 työntekijää ja liikevaihto tai tase alle 10 miljoonaa euroa ja keskisuurena yrityksenä yritystä, jolla on 50 249 työntekijää ja liikevaihto alle 50 miljoonaa euroa tai tase alle 43 miljoonaa euroa. Tuki investoinnin toteutettavuustutkimukseen Aineellisia investointeja suunnittelevat voivat hakea tukea investoinnin toteutettavuustutkimukseen. Yrityksen ulkopuolisen asiantuntemuksen ja neuvonnan avulla selvitetään, kannattaako investointiin ryhtyä. Tämän jälkeen voidaan suunnitella, miten investointi olisi taloudellisinta ja järkevintä toteuttaa. Toteutettavuustutkimuksen tuloksena tulisi olla mahdollisimman toteuttamiskelpoinen investointisuunnitelma. Tuki toteutettavuustutkimukseen ei edellytä varsinaisen investoinnin toteuttamista. Selvityksen tulos voi siten olla, että investointiin ei ole järkevää ryhtyä. Tukea toteutettavuustutkimukseen voidaan myöntää 40 50 prosenttia hyväksytyistä kustannuksista. Tuki myönnetään de minimis -tukena. Tuen hakeminen Yritystukea haetaan Hyrrä-verkkopalvelun kautta (www.mavi.fi/hyrra). Hakemukseen tarvitaan ajantasainen liiketoimintasuunnitelma sekä tuen käyttöä tarkentava toimenpidesuunnitelma. Sähköisessä asiointipalvelussa tunnistautumiseen tarvitaan Katso-tunniste. Katso sivut yritys.tunnistus.fi. Myös paperisia hakulomakkeita voi käyttää. Niitä on saatavissa verkkosivuilta, ELY-keskuksilta ja Leader-toimintaryhmiltä. Lisätietoja sivuilla www.mavi.fi ja maaseutu.fi. Tukea voi hakea joko Leader-ryhmän kautta tai suoraan ELY-keskuksesta. Ennen avustushakemuksen tekemistä on suositeltavaa olla yhteydessä joko ELY-keskukseen tai Leader-toimintaryhmään. Jos tukea haetaan Leader-ryhmän kautta, toimintaryhmä käsittelee tehdyt hanke-esitykset ja antaa niistä lausunnon ELY-keskukselle. ELY-keskus tekee hankkeiden lopulliset rahoituspäätökset. ELY-keskus voi myöntää avustuksen vain sellaiselle hankkeelle, jota paikallinen toimintaryhmä on puoltanut. 11.5 Finnveran rahoitus Finnvera tarjoaa lainoja ja takauksia yritystoiminnan aloittamiseen liittyviin rahoitustarpeisiin. Riittävä oma pääoma turvaa yritystoiminnan onnistumista ja antaa yritykselle toiminnan alkutaipaleella rahoituksellista pelivaraa. Finnvera voi toimia perustettavan yrityksen ainoana rahoittajana, kun Finnveran rahoitus yritykselle on korkeintaan 50 000 euroa. Sitä suurempiin rahoitustarpeisiin tarvitaan lisäksi muita rahoittajia sekä riittävä omarahoitusosuus. Finnveran lainojen alaraja on nykyisin 10 000 euroa ja takauksen alaraja 5 000 euroa. Finnvera takaa lainasta yleensä 50 %, joten pienin taattava pankkilaina on 10 000 euroa. Mistä rahoitusta yrityksen perustajalle 201

Finnvera voi rahoittaa kaikkia toimialoja paitsi rakennusliiketoiminnan perustajaurakointia sekä metsä- ja maatalouden alkutuotantoa. Finnveran alkutakaus Jos yrityksen vakuudet pankkilainalle eivät riitä, voi pankki hakea Finnveran takausta alkavan yrityksen luoton osittaiseksi vakuudeksi. Finnveran alkutakaus on tarkoitettu aloittavalle henkilöomisteiselle yritykselle, jonka kaupparekisteriin merkitsemisestä on kulunut enintään kolme vuotta. Takausosuus voi olla enintään 80 prosenttia kuitenkin siten, että yhdelle yritykselle myönnetty alkutakausten määrä voi olla enintään 80 000 euroa. Pankki hakee alkutakauksen yrityksen puolesta Finnverasta. Yrittäjälaina Kun myyntituloja ei vielä ole, alkava yritys voi rahoittaa investointeja ja toimintaansa omalla pääomalla. Finnveran yrittäjälainalla voidaan täydentää yrityksen omaa pääomaa, jos omaa rahaa osakepääomaksi tai yhtiöpanokseksi ei ole riittävästi tai vakuudet sen saamiseen eivät riitä. Yrittäjälaina on yrittäjän henkilökohtainen laina. Yrittäjälainaa voidaan myöntää osakeyhtiön osakkaalle, jonka osuus osakepääomasta ja äänivallasta on yrittäjälainalla rahoitetun sijoituksen tai osakekaupan jälkeen vähintään 20 prosenttia. Yrittäjälainaa voidaan myöntää usealle saman yrityksen perustajalle tai osakkaalle, jotka työskentelevät yhtiössä. Yrittäjälaina voi olla enintään 100 000 euroa luotonsaajaa kohden. Lainaa myönnettäessä edellytetään vähintään 20 prosenttia omarahoitusosuutta. Laina-aika on enintään 10 vuotta, joista enintään kolme vuotta voi olla lyhennysvapaita. Finnvera-laina Finnvera voi olla mukana rahoittamassa yrityksen liiketoimintaan liittyviä rakennus-, kone- ja laiteinvestointeja ja yrityksen käyttöpääomaa. Rahoitusta on mahdollista saada myös muihin toiminnan aloittamis- ja laajennushankkeisiin sekä yrityksen kehittämishankkeisiin. Rahoitusmuotona voi olla Finnvera-laina, jonka laina-aika on yleensä 3 15 vuotta investoinnin luonteesta ja koosta riippuen. Siltarahoitus Yritys, joka on saanut myönteisen avustuspäätöksen ELY-keskukselta tai Tekesiltä, voi saada Finnveran käyttöpääomalainaa, ns. siltarahoitusta. Rahoitus kattaa avustuspäätöksen ja avustuksen maksatuksen välisen ajan. Lainan määrä voi olla enintään 70 prosenttia avustuksen määrästä, Tekesin myöntämissä avustuksissa kuitenkin enintään 500 000 euroa. Kansainvälistymislainat ja -takaukset Kansainvälistymislainoilla ja -takauksilla Finnvera voi rahoittaa suomalaisten yritysten ulkomailla tapahtuvaa liiketoimintaa. Rahoituksen kohteena voi olla ulkomailla toimivan tytär- ja osakkuusyrityksen tai toimipaikan investoinnit, kehittäminen ja kasvu. 202 Mistä rahoitusta yrityksen perustajalle

Rahoituksen hakeminen ja lisätiedot Rahoitushakemuksen voi tehdä Finnveran verkkosivujen kautta www.finnvera.fi > Asioi sähköisesti. Palveluun voi kirjautua esimerkiksi henkilökohtaisilla pankkitunnuksilla. Ennen rahoitushakemuksen tekemistä tulee selvittää rahoitustarpeen suuruus tekemällä liiketoimintasuunnitelma ja tulossuunnitelma esimerkiksi Oma Yritys-Suomipalvelussa (oma.yrityssuomi.fi). Nämä suunnitelmat tarvitaan myös Finnveran rahoitushakemuksen liitteeksi. Lisätietoja Finnveran rahoitusmahdollisuuksista saa osoitteesta www.finnvera.fi. Neuvoja ja apua sähköisen hakemuksen täyttämiseen saa Finnveran rahoitusneuvonnasta numerosta 029 460 2580. 11.6 Innovaatiorahoituskeskus Tekes Tekes auttaa yrityksiä kasvuun ja kansainvälistymiseen tarjoamalle kasvua vauhdittavaa innovaatiorahoitusta, verkostopalveluja ja asiantuntemusta. Tekesin rahoitus auttaa suomalaisia yrityksiä kehittämään uutta innovatiivista liiketoimintaa ja menestymään vientimarkkinoilla. Tekes rahoittaa myös tutkimusorganisaatioiden ja julkisten toimijoiden tutkimus- ja kehitystyötä yritysten kanssa. Tutkimus- ja kehitystyön ja pilotoinnin lisäksi yritys voi kehittää Tekesin avulla osaamista monin tavoin. Yritys voi esimerkiksi kehittää organisaatiotaan, kartoittaa kysyntää vientimarkkinoilla ja hankkia osaamista innovaatiotoiminnan vahvistamiseksi. Rahoitus voi kattaa kuluja, jotka syntyvät rahoituksen saajan omasta kehittämistoiminnasta, ulkopuolisista hankinnoista ja palveluista. Rahoitus maksetaan toteutuneista kustannuksista jälkikäteen, raportointiaikataulun mukaisesti. Joissakin tapauksissa osan rahoituksesta voi saada etukäteen. Laina vai avustus? Tekesin laina soveltuu pilotointiin ja tuotekehitykseen, joka on lähellä kaupallistamista. Laina on riskilainaa ilman vakuutta. Osa lainasta maksetaan ennakkona. Lainahankkeissa rahoituksen saaja hoitaa lainan käytännönjärjestelyt Valtiokonttorin kanssa. Avustuksella Tekes rahoittaa yritysten tutkimusprojekteja, joissa pääpaino on uuden osaamisen luomisessa. Joissakin rahoituspalveluissa myös avustuksesta voidaan maksaa osa ennakkona. Rahoituksen hakeminen Ennen rahoituksen hakemista kannattaa keskustella Tekesin asiantuntijan kanssa. Tekesin asiantuntija auttaa yritystä löytämään parhaan mahdollisen etenemistavan kasvupolulle. Ennen Tekesin kanssa asiointia kannattaa ensiksi tutustua Tekesin rahoitusmahdollisuuksiin sivulla www.tekes.fi/rahoitus/tunnustelu/. Yritykset voivat jättää rahoitushakemuksen Tekesiin milloin vain. Rahoitushakemus tehdään sähköisesti Tekesin asiointipalvelussa osoitteessa www.tekes.fi/asiointi. Asiointi vaatii rekisteröitymisen henkilökohtaisilla verkkopankkitunnuksilla. Mistä rahoitusta yrityksen perustajalle 203

Pk-yritysten hakemukset pyritään käsittelemään noin kahden kuukauden aikana hakemuksen saapumisesta. Lue lisää rahoituspalveluista Tekesin verkkosivuilta www.tekes.fi/rahoitus. 11.6.1 Tekesin rahoitus startup- ja pk-yrityksille Tekesin startup-rahoitus on tarkoitettu alle 5-vuotiaille yrityksille. Yritys voi testata liiketoimintakonseptin toimivuutta uudella vientimarkkinalla, hankkia palautetta asiakkailta ja toteuttaa nopeasti ensimmäisiä demoja tai prototyyppejä. Tekes rahoittaa myös tutkimusta, kehitystä ja pilotointia ja innovaatiotoiminnan ja nopeasti skaalautuvan liiketoiminnan kehittämistä. 11.6.1.1 Tempo vauhtia startup-yrityksen alkuvaiheen kasvuun Tempo-rahoitus on tarkoitettu startup-yrityksille, jotka tähtäävät vientimarkkinoille ja joiden tuote- tai palveluidealla on kilpailuetua valitulla markkina-alueella. Rahoituksen avulla yritys pääsee nopeasti testaamaan uuden tuote- tai palvelukonseptin kysyntää ennen vientimarkkinoille menoa. Rahoituksen avulla yritys voi a testata liiketoimintakonseptin toimivuutta a hankkia palautetta potentiaalisilta asiakkailta a selvittää kysyntää uudella kansainvälisellä markkinalla ja a toteuttaa nopeasti ensimmäisiä demoja tai prototyyppejä. Yritys voi esimerkiksi a kehittää ensimmäisen prototyypin tai demon ja testata sitä potentiaalisilla asiakkailla a teettää markkinatutkimuksia a selvittää asiakastarvetta tai a tehdä koemarkkinointia uudella markkinalla. Rahoituksen määrä Tempo-rahoituksen määrä on enintään 50 000 euroa. Tekesin rahoitus kattaa 75 prosenttia projektin kokonaisbudjetista. Tekes maksaa 70 prosenttia rahoituksesta (enintään 35 000 euroa) ennakkona ja loppuosan projektin loppuraportin yhteydessä. Yrityksellä on oltava riittävästi omaa rahaa projektin toteuttamiseen. Pääsääntöisesti edellytetään 30 000 euron oman pääoman ehtoista rahoitusta yrityksen projektin omarahoitukseksi. Rahoitus on de minimis -ehtoista, jota yritys voi saada enintään 200 000 euroa kuluvan ja kahden edellisen verovuoden aikana. Tekes myöntää yhdelle yritykselle tällä aikajaksolla enintään 150 000 euroa de minimis -avustusta. Enimmäismäärään lasketaan mukaan kaikki konsernin yritysten saama de minimis -avustus. 11.6.1.2 Nuorten innovatiivisten yritysten rahoitus Tekes tarjoaa rahoitusta nuorille innovatiivisille yrityksille liiketoiminnan kokonaisvaltaiseen kehittämiseen. Rahoituksen tavoitteena on nopeuttaa lupaavimpien pienten yri- 204 Mistä rahoitusta yrityksen perustajalle

tysten kasvua ja kansainvälistymistä. Tämä rahoitus ei ole tarkoitettu tutkimukseen ja kehittämiseen. Yrityksellä täytyy olla a edellytykset nopeaan kasvuun kansainvälisillä markkinoilla a kattava liiketoimintasuunnitelma sekä riittävät resurssit sen toteuttamiseen a näyttöä lupaavasta liiketoiminnasta ja asiakasreferenssejä a kilpailuetu, jolla on saavutettavissa merkittävä markkina-asema valituilla kansainvälisillä markkinoilla a sitoutunut osaava johtotiimi. Rahoitettavan yrityksen tulee panostaa merkittävästi tutkimus- ja kehitystoimintaan. Tämän osoittaakseen yrityksen tulee toimittaa hakemusvaiheessa tilintarkastajan vahvistus siitä, että yritys on käyttänyt kaikista liiketoiminnan kuluista vähintään 10 prosenttia tutkimus- ja kehitystyöhön vähintään yhtenä kolmesta edeltävästä vuodesta. Yritys ei saa olla julkisesti noteerattu, jakanut vielä osinkoja eikä syntynyt sulautumalla. Rahoituksen edellytykset Yritys on alle 5-vuotias Rahoitus on myönnettävä ennen kuin yrityksen rekisteröintipäivästä on ehtinyt kulua viisi vuotta. Rahoitus päättyy viimeistään yrityksen täyttäessä kahdeksan vuotta. Yritys on pieni Yrityksen tulee olla kokoluokaltaan pieni ja Suomeen rekisteröity. Pienen yrityksen henkilömäärä on alle 50 ja sen vuosiliikevaihto on enintään 10 miljoonaa euroa tai taseen loppusumma on enintään 10 miljoonaa euroa. Yrityksellä tulee olla itsenäinen liiketoimintavastuu ja päätäntävalta sekä sen tulee hallinnoida muun muassa IP-oikeuksiaan. Rahoituksen määrä Rahoitus voi olla enintään 1,25 miljoonaa euroa (75 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista), josta avustusta voi olla enintään 500 000 euroa ja lainaa 750 000 euroa. Rahoitus myönnetään vähintään kolmessa jaksossa. Ensimmäisen jakson rahoitus on 250 000 euroa avustusta ja kesto 6 12 kuukautta. 11.6.1.3 Kiito pk-yritykset kansainväliseen kasvuun Kiito-rahoituspalvelu sopii yli 5-vuotiaille pk- ja midcap-yrityksille, jotka haluavat uudistua ja kasvaa kansainvälisillä markkinoilla. a Pk-yritykset ovat EU:n määritelmän mukaan alle 250 työntekijän yrityksiä, joiden liikevaihto on enintään 50 miljoonaa euroa tai taseen loppusumma enintään 43 miljoonaa euroa. a Midcap-yritykset ovat EU-määritelmän mukaisia suuryrityksiä, joiden liikevaihto on enintään 300 miljoonaa euroa. Rahoituspalvelun avulla yritys voi kehittää kasvuvisiotaan ja -strategiaansa, parantaa muita valmiuksia kansainväliseen kasvuun sekä kartoittaa kysyntää vientimarkkinoilla. Mistä rahoitusta yrityksen perustajalle 205

Tekes voi rahoittaa esimerkiksi a liiketoimintasuunnitelman tai kansainvälistymisstrategian tekemistä a johtamisen tai organisaation kehittämistä a markkinaselvityksiä a rahoituskokonaisuuden selvittämistä a IPR:n selvitystä ja patenttiselvityksen tekemistä a prototyypin tekemistä tai idean testaamista asiakkailla a tutkimusta ja kehittämistä, joka liittyy markkinoiden validointiin. Rahoituksen määrä Kiito-rahoituksen määrä on enintään 100 000 euroa ja se kattaa 50 prosenttia projektin kokonaiskustannuksista. Enimmäisrahoitus toteutuu, jos projektin kokonaisbudjetti on 200 000 euroa. Pk-yritykset voivat saada osan rahoituksena ennakkona. 11.6.1.4 Digiboosti Digiboosti-rahoituspalvelu on tarkoitettu minkä tahansa toimialan pienille ja keskisuurille yrityksille sekä midcap-yrityksille. Tavoitteena on luoda digitalisaation avulla uusia ansaintamahdollisuuksia sekä yrityksen kilpailukykyä vahvistavia toimintoja ja toimintatapoja. Digiboosti rahoituksella yritys voi kehittää ymmärrystään digitaalisuudesta sekä digitaalisuuden hyödyntämistä liiketoiminnassa. Yritys voi hankkia uutta osaamista ostamalla asiantuntijapalveluja tai rekrytoimalla. Yritys voi myös sisällyttää (Digiboosti-projektiin liittyvät) omat palkkakustannuksensa Digiboosti-projektiin. Digiboosti-rahoitus on de minimis -avustusta, joten sitä koskee kohdassa 11.6.1.1. mainitut rajoitukset. Digiboosti-projektin laajuus on enimmillään 100 000 euroa, josta Digiboostirahoituksen osuus on 50 000 euroa. Tekes maksaa projektin hyväksytyistä kustannuksista 50 prosenttia ja yritys toisen 50 prosenttia. Digiboosti-rahoituksen hakeminen käynnistyy joko Team Finland -rahoitustunnustelulomakkeella tai ottamalla yhteyttä Tekesin asiantuntijaan. Sen jälkeen voit täyttää rahoitushakemuksen Tekesin asiointipalvelussa. Digiboosti-rahoitusta voi hakea 30.6.2017 asti. Mahdollisesta jatkosta päätetään kesän aikana. 11.6.1.5 Into innovaatio-osaaminen kansainvälisen kasvun tueksi Into-rahoituspalvelu on tarkoitettu pienille ja keskisuurille yrityksille, jotka tähtäävät vientimarkkinoille. Into-rahoitus on mahdollista myös startup-yrityksille. Rahoituksen avulla yritys voi ostaa parasta mahdollista asiantuntijapalvelua vahvistamaan innovaatiotoimintaa. Rahoituksen avulla voi myös hankkia teollisoikeuksia (IPR) tai palkata väliaikaisesti asiantuntijan tutkimusorganisaatiosta tai suuresta yrityksestä. Rahoitusta voi käyttää 1) Innovaatiotoiminnan kehitykseen ulkopuolisen asiantuntemuksen avulla 2) Aineettoman omaisuuden suojaamiseen ja hankintaan 3) Asiantuntijan lainaamiseen suuresta yrityksestä tai tutkimusorganisaatiosta. 206 Mistä rahoitusta yrityksen perustajalle

Rahoituksen määrä Tekesin rahoituksen määrä Into-projektille riippuu yrityksen tavoitteista ja resursseista. Tekesin rahoitus on 50 prosenttia projektin kokonaisbudjetista. Into-projektille ei ole asetettu ylärajaa. Asiantuntijapalveluiden ostoissa Tekesin rahoitus voi kuitenkin olla korkeintaan 200 000 euroa. Pienin mahdollinen projektikoko on 30 000 euroa ja pienin Tekesin avustus 15 000 euroa. 11.6.1.6 Tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoitus Tekesin innovaatiorahoituksen avulla yritys voi lisätä osaamistaan ja parantaa tuotteiden ja palveluiden kilpailukykyä. Rahoitusta voidaan käyttää tuotteiden, palvelujen, liiketoimintamallin, menetelmien ja osaamisen kehittämiseen. Yritys voi toteuttaa tutkimus- ja kehitysprojektin yhteistyössä toisen yrityksen tai tutkimusryhmän kanssa rinnakkaisprojektina. Rahoituksen määrä Tekes rahoittaa osan projektille hyväksyttävistä kustannuksista. Lainaa voi saada startupyritysten ja pk-yritysten kehitys- ja pilotointiprojekteihin 50 70 prosenttia projektin kustannuksista. Laina-aika on lähtökohtaisesti seitsemän tai kymmenen vuotta. Niistä lyhennysvapaita vuosia on kolme tai viisi, tarvittaessa enemmänkin. Korko on tällä hetkellä yksi prosentti eikä lainalle pääsääntöisesti vaadita vakuuksia. Jos projekti epäonnistuu tai sen tuloksia ei voida hyödyntää liiketoiminnassa, laina voidaan osittain muuttaa avustukseksi. Avustusta Tekes voi myöntää startup-yritysten ja pk-yritysten tutkimusprojekteihin enintään 50 prosenttia avustusta projektin kokonaiskustannuksista. Kansainvälisissä yhteisprojekteissa rahoitus voi olla 65 prosenttia avustusta. 11.6.2 Innovaatiorahoitusta täydentävät rahoituspalvelut 11.6.2.1 Innovaatioseteli Innovaatioseteli on tarkoitettu vakiintunutta liiketoimintaa (yrityksellä on liikevaihtoa vähintään yhdeltä päättyneeltä tilikaudelta) harjoittaville pk-yrityksille, jotka haluavat käynnistää innovaatiotoiminnan. Innovaatiotoiminta tarkoittaa toimenpiteitä, joilla yritys kehittää tuotteitaan, palvelujaan tai prosessejaan, tai hankkii palveluna uutta innovaatiotoiminnassa tarvittavaa tietoa ja osaamista. Innovaatiosetelillä voi ostaa uutta tietoa ja osaamista yritykseesi. Setelillä voi hankkia palveluita esimerkiksi innovaatiopalveluja tarjoavilta yrityksiltä, yliopistoilta, ammattikorkeakouluilta ja tutkimusorganisaatioilta. Setelin arvo on 5 000 euroa (+ alv ). Esimerkkejä innovaatiosetelin käyttökohteista a tuote- ja palvelustrategian kehittämiseen liittyvät palvelut (mm. muotoilustrategian valmistelu) a kokeilut sekä ketterä tuote- ja palvelukehitys a innovaatioprojektien valmistelu a innovaatiotoimintaan liittyvät mittaus- ja testauspalvelut Mistä rahoitusta yrityksen perustajalle 207

a innovaatiotoimintaan liittyvät soveltuvuustutkimukset ja asiantuntijalausunnot a tutkimustulosten arviointiin ja hyödyntämiseen liittyvät palvelut. Hakeminen Mieti aluksi millaista osaamista ja asiantuntemusta tarvitset ideasi kehittämisessä tai ongelmanratkaisussa. Etsi osaava palveluntarjoaja ja keskustele hänen kanssaan tarpeestasi. Sen jälkeen laaditte yhdessä työsuunnitelman ja teet innovaatiosetelihakemuksen Tekesin asiointipalvelussa. 11.6.2.2 Energiatuki Vuoden 2017 alussa ELY-keskusten energiatukien käsittely on siirtynyt Tekesille. Energiatukea voidaan myöntää sellaisiin ilmasto- ja ympäristömyönteisiin investointi- ja selvityshankkeisiin, jotka edistävät uusiutuvan energian tuotantoa tai käyttöä energiansäästöä tai energian tuotannon tai käytön tehostamista vähentävät energian tuotannon tai käytön ympäristöhaittoja. Hakemus tehdään Tekesin asiointipalvelussa. Hakemuksen käsittely kestää tyypillisesti noin kaksi kuukautta. 11.6.2.3 Audiovisuaalisen alan tuotantokannustin Audiovisuaalisen alan tuotantokannustinta voivat hakea ja saada suomalaiset ja ulkomaiset tuotantoyhtiöt, tuotantopalveluyhtiöt tai tuotantoihin valitut muut audiovisuaalisen alan yhtiöt, jotka omistavat tuotannosta syntyviä hyödyntämisoikeuksia. Kannustin perustuu 25 prosenttia maksuhyvitykseen Suomessa toteutetun tuotannon kuluista. Kannustin on suunnattu pitkän näytelmäelokuvan, dokumenttielokuvan sekä sarjamuotoisen fiktion ja animaation tuotantoihin. Kannustintukea voivat saada fiktiivinen pitkä elokuva, dokumenttielokuva, käsikirjoitettu sarjamuotoinen fiktio tai animaatiotuotannot. Ole yhteydessä Tekesiin jo siinä vaiheessa, kun suunnittelet tuotannon valmistelua Suomeen. Ehdollisen rahoituspäätöksen voi saada, kun tuotannon kokonaisrahoituksesta on 50 prosenttia koossa. 11.6.2.4 Tukea ja neuvontaa keksintöjen kehittämiseen Tekes tarjoaa tukea ja neuvontaa alkavien yritysten keksintöjen kehittämiseen ja kaupallistamiseen. Tavoitteena on löytää lupaavat, kansainvälistä kasvupotentiaalia omaavat ideat ja keksinnöt ja auttaa kehittämään niistä liiketoimintaa. Tekes järjestää eri puolilla Suomea alkaville yrityksille tarkoitettuja teemaklinikoita. Klinikoilta saat asiantuntija-apua keksinnön kehittämiseen ja kaupallistamiseen liittyviin kysymyksiin. Aiheina voivat olla esimerkiksi keksinnön suojaaminen, markkinat ja kilpailijat tai muotoilu. 208 Mistä rahoitusta yrityksen perustajalle

Teemaklinikka alkaa avoimella valmennuksella, joka on tarkoitettu kaikille keksintöjen kaupallistamisesta kiinnostuneille, pääasiassa yrityksille. Valmennuksessa perehdytään klinikan teemoihin asiantuntijoiden johdolla. Teemaklinikan yhteydessä järjestetään asiantuntijatapaamisia, josta sovitaan etukäteen Tekesin asiantuntijan kanssa. Tapaamisessa saat yksityiskohtaisempaa tietoa ja neuvoja esimerkiksi oman keksintösi suojattavuudesta, markkinatilanteesta tai kilpailijoista. Yrityksillä on mahdollisuus saada rahoitusta kasvupotentiaalia omaavan keksinnön kehittämiseen liiketoiminnaksi. 11.7 Team Finland verkoston palvelut yritysten kansainvälistymiseen Team Finland -verkosto kokoaa yhteen kaikki valtiorahoitteiset kansainvälistymispalvelut neuvonnasta rahoitukseen. Finnvera tarjoaa rahoitusta erilaisiin kansainvälistyvän yrityksen rahoitustarpeisiin. Lainoja ja takauksia voidaan käyttää kattamaan viennin aiheuttamaa käyttöpääoman tarvetta tai rahoittamaan suomalaisen emoyrityksen ulkomailla tapahtuvaa liiketoimintaa. Vientitakuilla sekä vientiluotto- ja korontasauspalveluilla voidaan suojautua vientikaupan ulkomaisiin ostajiin, pankkeihin ja maihin liittyviltä riskeiltä sekä auttaa vientihankkeiden rahoituksen järjestymistä. Tekes rahoittaa projekteja, joissa yritys selvittää edellytyksensä nopeaan kansainväliseen kasvuun, kasvattaa markkinaymmärrystään ja varmistaa, että sillä on kansainvälisen kasvuun sopiva tiimi. Myös ELY-keskukset voivat myöntää pk-yrityksille avustuksia kansainvälistymisen kehittämistoimenpiteisiin. Teollisuussijoitus puolestaan tekee pääomasijoituksia lupaavimpiin suomalaisiin yrityksiin niiden kasvu- ja kansainvälistymisvaiheissa. Finnfund tarjoaa pitkäaikaista rahoitusta suomalaisyritysten tai niiden kumppaneiden perustamis- tai laajennusinvestointeihin kehitysmaissa. Finnpartnership tarjoaa liikekumppanuustukea yritysten kehitysmaihin suuntautuvaan, pitkäaikaiseen kaupalliseen yhteistyöhön tähtäävän toiminnan suunnittelu-, kehitys- ja koulutusvaiheisiin. Lisätietoja palveluista saat Team Finlandin verkkosivuilta team.finland.fi ja palvelunumerosta 029 502 0510. 11.7.1 Team Finland Trade Fair pk-yritysten yhteisiin kansainvälisiin messuhankkeisiin Tekes myöntää myös Trade Fair -avustusta suomalaisten pk-yritysten yhteisiin kansainvälisiin messuhankkeisiin. Avustusta voidaan myöntää vähintään neljän suomalaisen pk-yrityksen muodostamalle ryhmälle, joka osallistuu toimialansa merkittävään messutapahtumaan ulkomailla. Messuavustusta myönnetään yleensä vain b-to-b tapahtumiin. Hankkeita arvioitaessa otetaan huomioon lisäksi osallistuvan yrityksen messuilla esittelemien tuotteiden ja Mistä rahoitusta yrityksen perustajalle 209

palvelujen innovatiivisuus ja uutuusarvo. Avustusta on haettava Tekesiltä ennen messuhankkeen aloittamista. Tekes rahoittaa ensisijaisesti kullakin toimialalla globaalisti merkittävimpiin messutapahtumiin osallistumista huomioiden myös tärkeimmille kasvumarkkinoille kohdennetut tapahtumat. Tekes kiinnittää hankearvioinnissaan erityistä huomiota siihen, mikä vaikutus messurahoituksella on yrityksen kansainvälisen liiketoiminnan kasvuun. Messuavustus halutaan kohdistaa erityisesti Team Finlandin painopistealueille, joita ovat: a ympäristöliiketoiminnan ja puhtaiden teknologioiden toimialat a bioteknologian toimialat a ICT-toimiala ja digitalisaatio a palveluliiketoiminnan toimialat a terveys- ja hyvinvointiteknologian toimialat a luovat alat a koulutusvienti a muut innovatiiviset uudet hankkeet korkean teknologian toimialoilla. Hankkeita arvioitaessa otetaan huomioon lisäksi osallistuvan yrityksen messuilla esittelemien tuotteiden ja palvelujen innovatiivisuus ja uutuusarvo. Rahoituksen määrä Pk-yritys voi saada Team Finland Trade Fair -messuavustusta enintään 50 prosenttia projektin hyväksyttävistä kustannuksista. Avustusta voidaan myöntää yksittäiselle yritykselle enintään 30 000 euroa/messuhanke. Team Finland Trade Fair -messuavustuksen hakemisen tulee tapahtua koordinoidusti ja saman hankkeen rinnakkaishakemuksilla on oltava yhteinen nimi (yleensä messutapahtuman nimi). Messuavustusta haetaan Tekesin asiointipalvelussa. 11.7.2 Team Finland Explorer Team Finland Explorer -rahoituspalvelu on tarkoitettu pienille ja keskisuurille yrityksille sekä midcap-yrityksille, jotka etsivät tuotteelleen, palvelulleen tai liiketoimintamallilleen uusia markkinoita ulkomailta. Yritys voi olla kansainvälistymisen alkuvaiheessa tai toimia jo vientimarkkinoilla. Team Finland Explorer -rahoituksella voi ostaa asiantuntevaa osaamista yrityksen kansainvälistymisen tueksi. Asiantuntijapalvelun tuottaja voi olla yritys, tutkimus- tai tiedonlevittämisorganisaatio tai yksityishenkilö. Palveluntuottaja voi olla myös ulkomainen. Esimerkkejä asiantuntijapalveluista, joita rahoituksella voi hankkia a kansainvälistymissuunnitelma ja -strategia a liiketoimintamahdollisuuksien selvitys, esikonseptointi a olemassa olevan tuotteen markkinakartoitus uudessa markkinassa ja lokalisointitarpeiden selvitys a markkina-analyysit, kilpailutilanteen selvitys a jälleenmyyjien ja jakelukumppaneiden kartoitus. 210 Mistä rahoitusta yrityksen perustajalle

Rahoituksen määrä Tekesin myöntämän Team Finland Explorer -rahoituksen määrä on 5000 10 000 euroa ja se kattaa 50 prosenttia ostettavista asiantuntijapalveluista. Yritys maksaa asiantuntijapalveluiden kustannuksista 50 prosenttia. Rahoituksen maksaminen ja raportointi Rahoituspäätöksen jälkeen Tekes maksaa yritykselle ennakkona enintään 70 prosenttia myönnetystä rahoituksesta. Loppuosa rahoituksesta maksetaan projektin päätyttyä raportoitujen kustannusten perusteella.. Hankkeiden maksimi kestoaika on yksi vuosi. 11.8 Starttiraha (työ- ja elinkeinotoimistot) Starttiraha on harkinnanvarainen tuki, jota työ- ja elinkeinotoimisto (TE-toimisto) voidaan myöntää yrittäjäksi ryhtyvälle toimeentulon turvaamiseksi yritystoiminnan käynnistys- ja vakiinnuttamisvaiheessa. Tukea voidaan myöntää a työttömälle työnhakijalle a esimerkiksi palkkatyöstä, opiskelusta tai kotityöstä kokoaikaiseksi yrittäjiksi siirtyvälle a sivutoimiselle yrittäjälle, joka laajentaa yritystoiminnan päätoimiseksi. Starttirahaa kannattaa hakea noin kuukausi ennen yritystoiminnan aloittamista. Starttiraha myönnetään tällöin de minimis-tukena. Starttirahan myöntämisen edellytykset Starttirahan myöntämisen edellytyksenä on, että 1) henkilöasiakkaalla on tai hän hankkii riittävät valmiudet aiottuun yritystoimintaan ja 2) aiottu yritystoiminta on luonteeltaan päätoimista ja sillä arvioidaan olevan jatkuvan kannattavan toiminnan edellytykset. Starttirahan esteet Starttirahaa ei myönnetä, jos 1) aiotun yritystoiminnan arvioidaan turvaavan henkilöasiakkaan kohtuullisen toimeentulon yritystoiminnan käynnistämis- ja vakiinnuttamisvaiheessa 2) starttirahan arvioidaan vääristävän vähäistä enemmän samoja tuotteita tai palveluja tarjoavien välistä kilpailua 3) starttirahaa hakeva henkilöasiakas on aloittanut yritystoiminnan ennen kuin tuen myöntämisestä on päätetty. Esimerkiksi yrityksen perustamisilmoitusta kaupparekisteriin ei saa tehdä ennen kuin on saanut starttirahapäätöksen. 4) starttirahaa hakeva henkilöasiakas tai kyseessä oleva yritys on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuksiaan suorittaa veroja tai lakisääteisiä maksuja tai henkilöasiakkaalla tai yrityksellä on olennaisia yksityisoikeudellisia maksuhäiriöitä, ellei TE-toimisto erityisistä syistä pidä tuen myöntämistä tarkoituksenmukaisena. Mistä rahoitusta yrityksen perustajalle 211

Starttirahaa ei makseta, jos henkilöasiakas saa samalta ajalta 1) palkkaa tai korvausta tekemästään yritystoimintaansa liittymättömästä työstä, jolloin palkkana pidetään myös vuosiloma-ajan palkkaa ja irtisanomisajan palkkaa sekä sellaista työttömyysturvalaissa tarkoitettua taloudellista etuutta, jonka on katsottava turvaavan kohtuullisen toimeentulon 2) julkista tukea omiin palkkakustannuksiinsa 3) työttömyysturvalain mukaista työttömyysetuutta, työttömyysturvalaissa tarkoitettua sosiaalietuutta taikka opintotukilain mukaista opintotukea. Starttirahan määrä ja korvauspäivät Starttiraha on peruspäivärahan suuruinen ilman korotusosaa ja muutosturvalisää. Vuonna 2017 perustuen suuruus on 32,40 euroa/päivä. Starttirahaa maksetaan enintään viideltä päivältä kalenteriviikossa. Starttirahaa voidaan myöntää enintään 12 kuukaudeksi. Starttirahapäätökset tehdään jaksoittain. Ensimmäisen jakson pituus on kuusi kuukautta. Toisen jakson kesto on korkeintaan kuusi kuukautta. Starttirahan hakeminen ja maksaminen Yrityksen perustamista harkitsevan kannattaa hyvissä ajoin ennen yritystoiminnan käynnistämistä olla yhteydessä paikalliseen TE-toimistoon ja selvittää mahdollisuudet starttirahan saamiseen. Yritystoimintaa ei saa aloittaa ennen kuin TE-toimisto on tehnyt päätöksen starttirahan myöntämisestä. Starttirahaa voidaan myöntää samanaikaisesti useammalle yrittäjälle, jotka työskentelevät samassa aloittavassa yrityksessä. Starttirahan myöntää TE-toimisto, jossa starttirahan hakija on henkilöasiakkaana. Starttirahahakemuksen liitteenä tulee olla liiketoimintasuunnitelma ja kannattavuuslaskelma ja verovelkatodistus, josta ilmenee, onko starttirahan hakijalla erääntyneitä ja maksamattomia veroja tai muita yhteiskunnalle tulevia maksuja suorittamatta. Verovelkatodistus ei saa olla kolmea kuukautta vanhempi. Jos toiminnan aloittamiseen tarvitaan ulkopuolista rahoitusta, tarvitaan lainalupaus pankilta tai muulta luotonantajalta. Starttirahaa haetaan TE-toimistolta Oma asiointi verkkopalvelussa osoitteessa www.te-palvelut.fi > Oma asiointi. Sivulla on linkit verkkopalveluun, jossa voi täyttää starttirahahakemuksen ja starttirahan maksatushakemuksen. Tulostettava starttirahan hakemuslomake on soitteessa www.yrityssuomi.fi. Lisätietoa starttirahasta sivuilta www.te-palvelut.fi > Työnantajalle > Yrittäjälle > Aloittavan yrittäjän palvelut > Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki. Starttiraha maksetaan kerran kuussa jälkikäteen starttirahan saajan tekemän maksatushakemuksen perusteella. Saajan tulee toimittaa ensimmäisen tilityksen yhteydessä ELY-keskusten ja TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskukselle (KEHA-keskus) yrityksen Y-tunnus, muutosverokortti starttirahaa varten, kopio kaupparekisteri-ilmoituksesta ja kopio yhtiösopimuksesta (avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö) tai kopio osakeyhtiön perustamiskirjasta ja yhtiöjärjestyksestä. Maksatushakemus on toimitettava KEHA-keskukselle kuukausittain (= maksatusjakso) jälkikäteen. Hakemus on toimitettava kahden kuukauden kuluessa maksatusjakson 212 Mistä rahoitusta yrityksen perustajalle

päättymisestä. Jos maksatusta ei haeta edellä mainitussa määräajassa, maksatushakemus on vanhentunut, eikä tukea makseta kyseiseltä maksatusjaksolta. Starttiraha on veronalaista tuloa. Starttirahan jatkohakemus Starttirahan jatkohakemus on toimitettava aina TE-toimistolle voimassa olevan starttirahakauden aikana viimeistään noin kuukausi ennen starttirahakauden päättymistä. Hakemukseen tulee liittää kirjanpitäjän vahvistama tuloslaskelma. 11.9 Palkkatuki (työ- ja elinkeinotoimistot) Palkkatuki on työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu tuki, jonka työ- ja elinkeinotoimisto (TE-toimisto) voi myöntää työnantajalle palkkauskustannuksiin. Palkkatuen tarkoituksena on parantaa työttömän työnhakijan ammatillista osaamista ja edistää työllistymistä. Työllistymistä voivat vaikeuttaa muun muassa pitkäaikainen työttömyys, ammattitaidon puute, vamma tai sairaus. Palkkatuki on rahallinen korvaus siitä, että työnantaja saattaa joutua käyttämään tavallista enemmän aikaa työntekijän työnohjaukseen. Palkkatuki on harkinnanvaraista, ja se perustuu työttömän työnhakijan tarpeisiin. TE-toimisto päättää tuen suuruuden ja keston tapauskohtaisesti palkattavan työttömyyden keston tai vamman/sairauden perusteella. Palkkatukea voidaan myöntää sekä toistaiseksi voimassa olevaan että määräaikaiseen työsuhteeseen, myös oppisopimuskoulutukseen. Tukea voidaan maksaa myös osa-aikaiseen työsuhteeseen, jos TE-toimisto pitää osa-aikatyötä tarkoituksenmukaisena ja osa-aikatyö edistää henkilön mahdollisuuksia päästä työmarkkinoille. Palkkatukea ei enää myönnetä vuorotteluvapaasijaisen palkkaamiseen. Palkkatuki on yrityksille veronalaista tuloa. Palkkatukea voidaan myöntää, jos työnantaja sitoutuu maksamaan vähintään kyseiseen työsuhteeseen sovellettavan työehtosopimuksen mukaista palkkaa tai, jollei sovellettavaa työehtosopimusta ole, tavanomaisen ja kohtuullisen palkan kyseisestä työstä. Palkkatuen myöntämisen yleiset edellytykset 1) Palkkatuen myöntäminen vamman tai sairauden perusteella edellyttää, että työja elinkeinotoimisto arvioi työttömän työnhakijan työttömyyden johtuvan ammatillisen osaamisen puutteista ja palkkatuetun työn parantavan hänen ammatillista osaamistaan ja mahdollisuuksiaan työllistyä avoimille työmarkkinoille. Jos tuella palkattava on ollut työttömänä välittömästi ennen palkkatuen myöntämistä yhtäjaksoisesti alle 12 kuukautta, palkkatuen myöntäminen edellyttää lisäksi, että henkilön työttömyys ilman palkkatuen myöntämistä todennäköisesti kestäisi yli 12 kuukautta. 2) Tuella palkattava on täyttänyt 60 vuotta ja ollut yhtäjaksoisesti työttömänä vähintään 12 kuukautta välittömästi ennen palkkatuen myöntämistä tai 3) Tuella palkattavan henkilön vamma tai sairaus alentaa työ- ja elinkeinotoimiston arvion mukaan hänen tuottavuuttaan tarjolla olevassa työtehtävässä olennaisesti sekä pysyvästi tai pysyväisluonteisesti. Mistä rahoitusta yrityksen perustajalle 213

Palkkatuen myöntämisen rajoitukset Palkkatukea ei voida myöntää työnantajalle, jos a Tuella palkattavan henkilön palkka perustuu vain työn tulokseen, esimerkiksi palkka on pelkkä myyntiprovisio ilman pohjapalkkaa. a Tuki vääristää kilpailua suhteessa muihin, jotka tarjoavat samoja tuotteita tai palveluja. a Työnantaja on olennaisesti laiminlyönyt palkanmaksuvelvollisuuttaan tai velvollisuuksiaan suorittaa veroja tai lakisääteisiä maksuja. a Työsuhde, jota varten tuki on tarkoitettu, on alkanut jo ennen päätöstä tuen myöntämisestä Palkkatuki voidaan myöntää alkaneen työsuhteen estämättä, jos kyse on uuden palkkatukijakson myöntämisestä ja uusi jakso alkaisi välittömästi edellisen palkkatukijakson päätyttyä. Jatkohakemus on toimitettava työ- ja elinkeinotoimistolle ennen edellisen tukijakson päättymistä Palkkatuki voidaan myöntää alkaneen työsuhteen estämättä myös, jos kyse on tuella palkatun siirtymisestä liikkeen luovutuksen yhteydessä. a Elinkeinotoimintaa harjoittava työnantaja on irtisanonut tuotannollisista ja taloudellisista syistä työntekijän siten, että irtisanomisaika on päättynyt palkkatuen hakemista edeltäneiden 12 kuukauden aikana. Jos työnantaja on ottanut työntekijän takaisin, voidaan palkkatuki myöntää. a Elinkeinotoimintaa harjoittava työnantaja on EU:n valtiontukien yleisessä ryhmäpoikkeusasetuksessa tarkoitettu vaikeuksissa oleva yritys tai työnantajaa koskee Euroopan komission päätökseen perustuva maksamaton perintämääräys, jossa tuki on julistettu sääntöjen vastaiseksi tai sisämarkkinoille soveltumattomaksi. Palkkatuen kesto ja määrä Jos palkkatuki myönnetään työttömän ammatillisessa osaamisessa olevien puutteiden takia, tuen määrä ja kesto määräytyvät palkattavan henkilön työttömyyden keston perusteella. Tuen määrä on sitä korkeampi ja kesto sitä pidempi, mitä kauemmin henkilö on ollut työtön ennen palkkatuen myöntämistä. Palkkatuen katto vuonna 2017 on 1 400 euroa kuukaudessa. Lisäksi maksetaan enintään palkkatukipäätöksen mukainen prosenttiosuus lomarahasta. Jos työnantaja saa palkkatuen lisäksi muuta tukea tai oppisopimuskoukutuksen ajalta maksettavaa koulutuskorvausta, niiden yhteismäärä voi olla enintään palkkakustannusten suuruinen. Palkkatuen määrä on 30, 40 tai 50 prosenttia palkkauskustannuksista. Palkkauskustannuksilla tarkoitetaan työntekijälle maksettavaa palkkaa ennen vakuutetun lakisääteisten maksujen ja verojen pidätystä ja sen lisäksi tuella palkatusta aiheutuvaa työnantajan lakisääteistä sairausvakuutus-, työeläkevakuutus-, tapaturmavakuutus- ja työttömyysvakuutusmaksua sekä pakollista ryhmähenkivakuutusmaksua. Palkkauskustannuksiin ei lueta palkatulle maksettavaa lomakorvausta tai sitä vastaavaa korvausta. 214 Mistä rahoitusta yrityksen perustajalle

1) Työttömyys on kestänyt alle 12 kuukautta a tukiaika enintään 6 kuukautta, tuki enintään 30 prosenttia palkkauskustannuksista 2) Työttömyys on kestänyt vähintään 12 kuukautta (edeltäneiden 14 kuukauden aikana) a tukiaika enintään 12 kuukautta, tuki enintään 40 prosenttia palkkauskustannuksista 3) Työttömyys on kestänyt vähintään 24 kuukautta (edeltäneiden 28 kuukauden aikana) a tukiaika yhteensä 12 kuukautta, tuki enintään 50 prosenttia palkkauskustannuksista 4) Palkattavan vamma tai sairaus olennaisesti tai pysyvästi alentaa työntekijän tuottavuutta tarjolla olevassa työtehtävässä. a koko työsuhteen ajan, kuitenkin enintään 24 kuukautta kerrallaan, tuki enintään 50 prosenttia palkkauskustannuksista Jos palkkatukea myönnetään useammassa kuin yhdessä jaksossa, palkkatuen määrä ja enimmäiskesto määräytyvät ensimmäisen palkkatukijakson myöntämisajankohdan mukaisesti, kunnes palkkatuen enimmäiskeston laskeminen alkaa uudelleen alusta. Palkkatuki vamman sairauden perusteella Jos palkkatuki myönnetään sillä perusteella, että työttömän vamma tai sairaus olennaisesti ja pysyvästi vaikuttaa hänen työsuoritukseensa tarjotussa tehtävässä, tuki on 50 prosenttia palkkauskustannuksista. Tukijakson kesto on enintään 24 kuukautta kerrallaan. Palkkatuki 60 vuotta täyttäneelle 12 kuukautta työttömänä olleelle Jos palkkatuki myönnetään 60 vuotta täyttäneen ja vähintään 12 kuukautta välittömästi ennen palkkatuen myöntämistä työttömänä olleen henkilön palkkaamiseksi, on tukijakso enintään 24 kuukautta kerrallaan. Tuen määrä on ensimmäisten 12 kuukauden ajalta työttömyyden keston perusteella 40 tai 50 prosenttia palkkauskustannuksista, tämän jälkeen 30 prosenttia palkkauskustannuksista. Palkkatuki sosiaaliselle yritykselle Sosiaalisille yrityksille voidaan myöntää palkkatukea muista yrityksistä seuraavin poikkeavin ehdoin: 1) Työttömällä on vamma tai sairaus, joka vaikeuttaa olennaisesti ja pysyvästi työssä suoriutumista a tuen määrä on korkeintaan 50 prosenttia palkkauskustannuksista enintään 36 kuukautta kerrallaan 2) Henkilö on ollut työttömänä työnhakijana yhtäjaksoisesti 12 kuukautta tai tähän rinnastettava a tuen määrä 50 prosenttia palkkauskustannuksista, kuitenkin enintään 1300 euroa/kk tai 40 prosenttia palkkauskustannuksista ilman enimmäismäärää (edullisuusvertailu) enintään 12 kuukauden ajan Mistä rahoitusta yrityksen perustajalle 215

3) Henkilö on saanut 500 päivää työttömyysetuutta työttömyyden perusteella a tuen määrä 50 prosenttia palkkauskustannuksista enintään 24 kuukauden ajan. Palkkatuki oppisopimuskoulutukseen Oppisopimuskoulutukseen palkkatukea voidaan myöntää koko koulutuksen ajaksi. Jos tuen määrä perustuu työttömyyden kestoon, se on 30 prosenttia, 40 prosenttia tai 50 prosenttia palkkauskustannuksista enintään 12 kuukauden ajan. Koulutuksen loppuajan tuki on 30 prosenttia palkkauskustannuksista. Jos tuki myönnetään työttömän vamman tai sairauden perusteella, sen määrä on koko koulutuksen ajan 50 prosenttia palkkauskustannuksista. Duuni-kortti ja Sanssi-kortti TE-toimisto voi antaa työnhakijalle Duuni-kortin tai Sanssi-kortin omatoimisen työnhaun tueksi. Kortit osoittavat, että työnantaja voi saada palkkatukea kortin haltijan palkkauskustannuksiin, jos tuen myöntämisen työnantajaa ja työsuhdetta koskevat edellytykset täyttyvät. Kortti ei kuitenkaan ole palkkatuen myöntämisen edellytys. Palkkatuen hakeminen Palkkatukea hakee työnantaja. a Sähköinen hakeminen: Palkkatukea haetaan sähköisesti Yrityksen ja työnantajan oma asiointi-palvelussa (www.te-palvelut.fi > Oma asiointi > Yritys ja työnantaja). Verkkopalvelun käyttöönotto edellyttää Verohallinnon ylläpitämää Katso-tunnistetta. Lisätietoa Katso-tunnisteen käyttöönotosta verkkosivuilla yritys.tunnistus.fi. a Lomakehaku: Palkkatukea voi hakea myös lomakkeella TEM320. Hakemus toimitetaan siihen TE-toimistoon, jonka toimialueella työpaikka sijaitsee tai jonka työnhakijoita tuella on tarkoitus palkata. a Hakemukseen ei tarvita liitteitä, sillä TE-toimisto tarkistaa tarvittavat tiedot. Työsuhde voi alkaa, kun TE-toimisto on myöntänyt palkkatuen. Jos palkkatuelle haetaan jatkoa, on jatkohakemus toimitettava TE-toimistolle ennen tukijakson päättymistä. Työsuhteen pitää jatkua välittömästi edellisen palkkatukijakson päätyttyä. Palkkatuen maksaminen ja lisätiedot Palkkatuen maksatusta haetaan jälkikäteen ELY-keskusten sekä TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskuksesta (KEHA-keskus). Maksatusta voi hakea sähköisesti tai paperilomakkeella (TEM353). Keha-keskuksella on kuusi maksatusaluetta. Maksatushakemuslomake toimitetaan oman maksatusalueen toimipisteeseen postitse. Yhteystiedot ovat sivuilla www.keha-keskus.fi. Palkkatuen maksatusta on haettava kahden kuukauden kuluessa sen kalenterikuukauden päättymisestä, jonka aikana maksatusjakso päättyy. Maksatusta haetaan palkkatukipäätöksessä asetetun maksatusjakson mukaisesti joko kuukauden, kahden kuukauden tai kolmen kuukauden jaksoissa kahden kuukauden kuluessa sen kalenterikuukauden päättymisestä, jonka aikana maksatusjakso päättyy. Kuukausi voi olla joko 216 Mistä rahoitusta yrityksen perustajalle

kalenterikuukausi tai muu kuukauden pituinen ajanjakso, mikäli se on perusteltua esimerkiksi palkanmaksukauden vuoksi. Työsuhteen alkaessa tai päättyessä maksatusjakso voi olla lyhyempi kuin valittu maksatusjakso, esimerkiksi jos työsuhde alkaa tai päättyy kesken kalenterikuukauden. Ensimmäiseen maksatushakemukseen tulee liittää kopio työsopimuksesta tai oppisopimuksesta, jos tuki on myönnetty oppisopimuskoulutukseen. Jos palkkatuelle haetaan jatkoa, jatkohakemus toimitetaan TE-toimistolle ennen tukijakson päättymistä. Työsuhteen pitää jatkua välittömästi edellisen palkkatukijakson päätyttyä. Sähköinen maksatushakemus Palkkatuen maksatusta haetaan sähköisesti Yrityksen ja työnantajan Oma asiointi palvelussa (www.te-palvelut.fi > Oma asiointi > Yritys ja työnantaja). Ensimmäiseen maksatushakemukseen tarvittavan työ- tai oppisopimuksen voi lähettää sähköisesti Oma asiointi -palvelun kautta. Maksatushakemukseen liittyvää lisätietoa tai täydennyspyyntö lähetetään Oma asiointi -palvelun kautta, joten sähköisen maksatushakemuksen käsittelyn tilanne kannattaa käydä säännöllisesti tarkastamassa. Maksatushakemuksen tekeminen verkossa edellyttää, että kirjaudut palveluun Katsotunnisteella joko pääkäyttäjän tai rahoitusasiointiroolilla. Paperinen maksatushakemus Jos haet maksatusta paperisella lomakkeella, toimita maksatushakemus liitteineen KEHA-keskuksen maksatusalueellesi postitse lomakkeella TEM322. Lomakkeen voi tulostaa sivuilta www.yrityssuomi.fi >Lomakkeet ja sähköinen asiointi. 11.10 Työllisyyspoliittinen avustus (työ- ja elinkeinotoimistot) Työllisyyspoliittinen avustus on harkinnanvarainen valtionavustus. Avustuksen myöntää työ- ja elinkeinotoimisto, jonka toimialueella toiminta toteutetaan. Työllisyyspoliittisella avustuksella edistetään työttömien työnhakijoiden työllistymistä. Avustusta käytetään erityisesti heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistämiseen. Avustusta voidaan myöntää yhdistykselle, säätiölle, kunnalle ja kuntayhtymälle. Tämän lisäksi avustusta voidaan myöntää yhteisölle sosiaalisen yrityksen perustamiseen ja sen toiminnan vakiinnuttamiseen ja sosiaalisen yrityksen perustamismahdollisuuksien selvittämiseen. Avustus myönnetään tällöin de minimis-tukena (ks. sivu 184) Avustusta ei voida myöntää elinkeinotoimintaan liittyviin kustannuksiin, julkisina työvoima- ja yrityspalveluina tuotettaviin palveluihin, sellaisten palvelujen tuottamiseen tai hankkimiseen, jotka kunta tai kuntayhtymä on lain mukaan velvollinen järjestämään, investointeihin ja irtaimen käyttöomaisuuden hankintamenoihin (esimerkiksi koneet, laitteet ja kalustohankinnat) eikä vuokrakustannuksiin. Työllisyyspoliittinen avustus ei ole tarkoitettu yleisavustukseksi yhteisön toimintaan vaan avustuksella tuettavan toiminnan tulee kohdistua välittömästi työttömien työmark- Mistä rahoitusta yrityksen perustajalle 217

kinavalmiuksien parantamiseen. Työllisyyspoliittisella avustuksella tuettu toiminta liittyy aina palkkatuettuun työhön tai muuhun julkiseen työvoimapalveluun. Mikä on sosiaalinen yritys? Sosiaalinen yritys on elinkeinonharjoittaja, joka on hakemuksesta rekisteröity sosiaalisten yritysten rekisteriin. Työ- ja elinkeinoministeriö pitää rekisteriä. Ainoastaan yrityksellä, joka on rekisteröity sosiaalisten yritysten rekisteriin, on oikeus käyttää elinkeinotoimintansa yhteydessä nimeä sosiaalinen yritys. Sosiaalinen yritys voi olla yritysmuodoltaan yksityinen toiminimi, avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, osakeyhtiö tai osuuskunta. Ks. laki sosiaalisista yrityksistä ( 1351/2003). Sosiaaliseksi yritykseksi rekisteröitävän yrityksen tulee täyttää seuraavat vaatimukset: 1) työsuhteisista työntekijöistä (yrittäjä itse) vähintään 30 prosenttia (työllistettyjen osuus) on sellaisia henkilöitä, a joiden vamma tai sairaus vaikeuttaa työllistymistä a jotka ovat olleet yhtäjaksoisesti 12 kuukautta työttömänä työnhakijana (tai ovat näihin rinnastettavia) a jotka ovat saaneet vähintään 500 päivältä työttömyysetuutta työttömyyden perusteella. Työllistettyjen osuuteen tulee aina kuulua henkilöitä, joiden vamma tai sairaus vaikeuttaa työllistymistä. 2) kaikille työntekijöille maksetaan heidän tuottavuudestaan riippumatta kyseisellä työalalla noudatettavassa työehtosopimuksessa täysin työkykyiselle sovittua palkkaa 3) työaika henkilöillä, joiden vamma tai sairaus vaikeuttaa työllistymistä, on vähintään 50 prosenttia alan säännöllisestä työajasta ja muilla työllistettyjen osuuteen luettavilla henkilöillä vähintään 75 prosenttia alan säännöllisestä työajasta 4) julkiset tuet ovat alle puolet liikevaihdosta. Työllisyyspoliittisen avustuksen määrä ja kesto Yhdistykselle ja säätiölle avustusta voidaan myöntää enintään 100 prosenttia niistä kustannuksista, jotka työ- ja elinkeinotoimisto on hyväksynyt avustuksella katettaviksi. Sosiaaliselle yritykselle ja muulle yhteisölle, jonka tarkoituksena on selvittää sosiaalisen yrityksen perustamismahdollisuuksia, lukuun ottamatta kuntaa ja kuntayhtymää, avustusta voidaan myöntää enintään 75 prosenttia niistä kustannuksista, jotka työ- ja elinkeinotoimisto on hyväksynyt avustuksella katettaviksi. Avustuksen määrä harkitaan aina tapauskohtaisesti toiminnan kohderyhmän ja sisällön pohjalta. Avustuksen tukitasosta ja määrästä päätettäessä otetaan huomioon avustettavan toiminnan sisältö sekä toiminnan kohderyhmään kuuluvien henkilöiden määrä ja henkilökohtaisen ohjauksen ja tuen tarve. Lisäksi voidaan ottaa huomioon avustettavasta toiminnasta saatavat tulot. Avustusta voidaan myöntää enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Sosiaalisen yrityksen perustamis- ja vakiinnuttamiskustannuksiin avustusta voidaan myöntää vain siksi ajaksi, jonka yritystoiminnan käynnistämisen ja vakiinnuttamisen arvioidaan kestävän. 218 Mistä rahoitusta yrityksen perustajalle

Avustuksen hakeminen Avustusta haetaan siltä TE-toimistolta, jonka toimialueella toiminta toteutetaan. TEtoimisto ilmoittaa avustuksen julkisesti haettavaksi toimiston määrittelemään tarkoitukseen. Uusien hakijoiden tulee jo hankkeen suunnitteluvaiheessa käydä neuvotteluja TEtoimiston kanssa hankkeen sisällöstä, kohderyhmästä ja tavoitteista. Avustusta haetaan lomakkeella Hakemus työllisyyspoliittisesta avustuksesta (TEM 3.08). Hakemus on sivulla www.yrityssuomi.fi > Lomakkeet ja sähköinen asiointi. Avustushakemuksesta tulee käydä ilmi toiminnan sisältö, kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma sekä muut avustuksen myöntämisen kannalta tarpeelliset tiedot. Näitä voivat olla muun muassa todistus verojen maksamisesta tai verovelkatodistus (ei kolmea kuukautta vanhempi), yrityksen kaksi viimeisintä tasetta ja tuloslaskelmaa sekä yhtiöjärjestys, yhdistyksen viimeisimmät tilinpäätöstiedot sekä yhdistyksen säännöt, säätiön viimeisimmät tilinpäätöstiedot ja osuuskunnan perustamissopimus. Avustuksen maksaminen Avustus maksetaan jälkikäteen kolmen kuukauden maksatusjaksoissa, jollei avustuksen myöntämispäätöksessä ole asetettu muun pituista maksatusjaksoa. Avustus maksetaan maksatusjaksolla toteutuneiden avustuksella katettaviksi hyväksyttyjen kustannusten mukaan. Maksatushakemus on toimitettava KEHA-keskukselle kahden kuukauden kuluessa sen maksatusjakson päättymisestä, jota hakemus koskee. Avustusta voidaan maksaa ennakkona. Ennakko on enintään 50 prosenttia kullekin maksatusjaksolle kohdistuvasta avustuksesta. Työttömien perustamalle rekisteröidylle yhdistykselle voidaan kuitenkin maksaa kunkin maksatusjakson koko avustus ennakkona. Ennakkoa koskeva maksatushakemus on toimitettava ELY-keskusten sekä TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskukselle (KEHA-keskus) ennen sen maksatusjakson alkua, johon ennakko kohdistuu. Ennakkoa koskevassa maksatushakemuksessa avustuksen saajan on selvitettävä kustannukset, joiden avustuksen saaja arvioi erääntyvän maksettaviksi seuraavan maksatusjakson aikana. Avustuksen saajan tulee toimittaa TE-toimistolle vuosittain avustuksen myöntämispäätöksessä määritellyllä tavalla selvitys avustuksen käytöstä. 11.11 Pääomasijoittajien rahoitus alkaville yrityksille Pääomasijoittajat tekevät sijoituksia julkisesti noteeraamattomiin yrityksiin, joilla on hyvät kehittymismahdollisuudet. Pääomasijoitukset tehdään oman pääomanehtoisesti, yleensä merkitsemällä osakkeita osakepääoman korotuksessa. Myös vaihtovelkakirjalainat ja muut lainat sekä välirahoitusinstrumentit voivat tulla kysymykseen. Pääomasijoittajien sijoitukset ovat yleensä 100 000 eurosta 5 miljoonaa euroa, mutta voivat olla huomattavasti suurempiakin. Pääomasijoittaja on kuitenkin lähes aina vähemmistösijoittaja yrityksessä. Enemmistön yrityksestä omistaa yrittäjä, tai omistus jakautuu useammalle taholle siten, ettei kenelläkään yksin ole enemmistöä. Pääomasijoittaja ei ole pysyvä omistaja, vaan pyrkii irtautumaan yrityksestä sovitun suunnitelman mukaisesti. Mistä rahoitusta yrityksen perustajalle 219

Pääomasijoittajan tavoitteena on saada sijoittamilleen varoilleen riittävä tuotto. Tuotto-odotus määräytyy sijoituksen riskin mukaan. Tuotto realisoituu pääomasijoittajan luopuessa yleensä noin 3 5 vuoden kuluttua omistusosuudestaan yrityksessä. Tuottoodotuksen toteutuminen edellyttää, että kohdeyrityksen arvo on kehittynyt odotusten mukaisesti ja yritys on päässyt hyvälle ja kannattavalle kasvu-uralle. Millaisille yrityksille soveltuu? Yrityksellä tulee olla voimakkaat kasvutavoitteet ja -mahdollisuudet. Lisäksi pääomasijoituksen saaminen edellyttää yrityksen tuotteelta tai palvelulta selkeää kilpailuetua sekä johdolta vahvaa sitoutumista yritystoiminnan kehittämiseen. Omistajien on annettava pääomasijoittajalle rahoitusta vastaan omistusosuus yhtiöstä. Pääomasijoituksen etuja yritykselle Pääomasijoittaja tulee yrityksen omistajaksi sovitulla omistusosuudella. Pääomasijoittaja ottaa yhtä suuren riskin kuin yrityksen muutkin osakkaat ja saa palkkionsa yrityksen menestymisen myötä. Tulorahoitus on käytettävissä liiketoiminnan kehittämiseen, koska rahoitusta ei tarvitse lyhentää sijoitusaikana eikä sijoituksesta ole korkokuluja. Vakuuksia ei tarvita. Pääomarahoitus parantaa yrityksen vakavaraisuutta (omavaraisuusastetta). Pääomasijoittajien sijoituskriteerit Pääomasijoitusyhdistys on luokitellut pääomasijoittajien sijoituskriteereitä kohdeyrityksen kehitysvaiheen, toimialan, sijainnin ja tarvittavan sijoituksen koon mukaan seuraavasti: Siemenvaihe (seed) Rahoitusta tarvitaan ensisijaisesti tutkimukseen, tuotekehitykseen ja yrityksen alustavaan organisointiin ennen liiketoiminnan varsinaista käynnistystä. Käynnistysvaihe Rahoitusta tarvitaan tuotekehitykseen ja koemarkkinointiin. Yritystä voidaan olla perustamassa tai se on toiminut jo lyhyen aikaa. Yrityksen tuotteita ei ole vielä kaupallistettu. Aikainen kasvuvaihe Rahoitusta yritykselle, jonka tuotekehitys on onnistunut ja joka tarvitsee rahoitusta lähinnä kaupallisen tuotannon aloittamiseen ja myyntiin. Yritys ei useinkaan tuota vielä voittoa. Nopea kasvuvaihe Rahoitusta kasvavalle yritykselle, jonka toiminta voi olla vielä tappiollista. Rahoitusta voidaan käyttää tuotantokapasiteetin kasvattamiseen, markkinointiin tai tuotteen jatkokehittämiseen. Myös käyttöpääoman lisääminen voi olla rahoituksen kohde. Siirtymävaihe Tilapäinen rahoitus yksityisessä omistuksessa olevalle yritykselle, jonka osakkeet noteerataan julkisilla markkinoilla lyhyen ajan kuluessa. 220 Mistä rahoitusta yrityksen perustajalle

Tervehdyttäminen Rahoitusvaikeuksissa olevan yrityksen toimintarakenteiden tervehdyttäminen siten, että yritystoiminta olisi taas kannattavaa. Toimivan johdon yritysosto (MBO) ja ulkopuolisen ryhmän yritysosto (MBI) Rahoitus, jonka avulla yrityksen toimiva johto ja mahdolliset sijoittajat ostavat liiketoiminnan tai koko yrityksen (Management Buy-Out). Rahoitus, jonka avulla yrityksen ulkopuolinen ryhmä ostaa yrityksen ja ryhtyy ostetun yrityksen toimivaksi johdoksi (Management Buy-In). Toimialaerikoistuminen Suurin osa pääomasijoittajista tekee sijoituksia usealle toimialalle, kunhan muut sijoituskriteerit täyttyvät. On myös monia erikoistuneita pääomasijoittajia, jotka tekevät sijoituksia esimerkiksi vain bioteknologiaan tai ICT-sektorille. Tarvittava rahoituksen määrä Yritysten rahoitustarpeet vaihtelevat esimerkiksi yrityksen kehitysvaiheen mukaan. Aloitteleviin ja aikaisen kasvuvaiheen yrityksiin tehdään tyypillisesti pienempiä sijoituksia kuin kypsempiin ja voimakkaasti laajentuviin yrityksiin. Sijoitusprosessi Sijoitusprosessi on samanlainen riippumatta sijoituksen koosta. On sijoittajia (ns. venture capital -sijoittajat), jotka ovat erikoistuneet nimenomaan aloittelevien yritysten pääomarahoitukseen, jolloin tehtävät sijoituksetkin ovat pienempiä. Bisnesenkelit ovat yksityishenkilöitä, jotka tekevät pienempiä sijoituksia kuin varsinaiset pääomasijoitusyhtiöt. Sijainti Suurin osa Suomessa toimivista pääomasijoittajista tekee sijoituksia koko maahan sopivien sijoituskohteiden löytyessä. Suomessa on kuitenkin muutamia alueellisesti toimivia pääomasijoittajia, jotka sijoittavat ainoastaan oman maakuntansa alueella. Kuinka toimia? Yrityksellä tulee olla huolella laadittu liiketoimintasuunnitelma ennen kuin pääomasijoittajan kanssa ryhdytään käymään neuvotteluita. Hyvin laadittu liiketoimintasuunnitelman yhteenveto on paras tapa herättää sijoittajan kiinnostus jatkotarkasteluun. Pääomasijoittaja on kiinnostunut muun muassa yrityksen tiimistä, tuotteiden ja palveluiden kilpailuedusta, markkinaselvityksistä, tarvittavan rahoituksen määrästä ja käyttökohteista. Asiat tulee esittää ytimekkäästi ja mieluiten mahdollisimman täsmällisiä termejä käyttäen. Yrityksen kannattaa perehtyä ennen sijoituspyynnön esittämistä pääomasijoittajien sijoituskriteereihin. Yleisesti ottaen sijoittajia kiinnostavat enemmän yritykset, jotka ovat jo kehittäneet valmiin, kaupallistamiskelpoisen tuotteen. Ideavaiheessa oleviin yrityksiin liittyy merkittävästi suurempi liiketaloudellinen riski. Näissä tapauksissa on pyrittävä Mistä rahoitusta yrityksen perustajalle 221

löytämään juuri ne pääomasijoittajat, jotka panostavat myös aivan toimintansa alkuvaiheessa oleviin yrityksiin. Mistä tietoa pääomasijoittajista? Pääomasijoittajien toimintaedellytyksiä Suomessa edistää Suomen pääomasijoitusyhdistys (FVCA). Yhdistyksellä on yli 60 varsinaista jäsentä, jotka ovat Suomessa pääomasijoitustoimintaa harjoittavia yhtiöitä tai niiden rahastosijoittajia. Yhdistyksen sivuilla (www.fvca.fi > Jäsenet >Löydä pääomasijoittaja) on hakupalvelu, jonka avulla voi hakea yhdistyksen jäsenkunnasta pääomasijoittajia. 11.12 Bisnesenkelien sijoittaminen Bisnesenkelisijoittamisella tarkoitetaan yksityishenkilön tekemää sijoitusta listaamattomaan potentiaaliseen kasvuyritykseen. Bisnesenkelit ovat yleensä kokeneita yritysmaailman edustajia, jotka haluavat myös itse osallistua omistamiensa yritysten päätöksentekoon. Tyypillisesti sijoituksen määrä on 10 000 150 000 euroa ja sijoitusaika 2 4 vuotta. Yleensä sijoittaja antaa myös omaa osaamistaan yrityksen käyttöön toimien esimerkiksi hallituksen jäsenenä tai auttamalla yritystä kontaktiverkoston ja yhteistyösuhteiden luomisessa. Ennen bisnesenkelin tapaamista on hyvä tehdä lyhyt esitys, jossa kerrotaan selkeästi ja tiivistetysti esimerkiksi seuraavaa: a Mikä palvelu tai tuote on kyseessä? a Mitä markkinoilla olevaa puutetta se tulee täyttämään? a Mikä on se ylivoimatekijä, jota ei olemassa olevissa vastaavissa tuotteissa tai palveluissa vielä ole? a Mitä resursseja tarvitaan (rahallisia ja fyysisiä) ja mihin niitä käytetään? a Paljonko yrittäjä/osakkaat ovat itse valmiita laittamaan panoksena? a Yrityksen tiimi ja missä se on oikein hyvä? a Millainen on yrityksen ansaintamalli? a Kuka on maksava asiakas (nimetään ne)? a Mikä on jakelukanava? a Hinnoittelu? a Kuinka suuri on kate? a Millainen yritys on 2 5 vuoden kuluttua? Mistä tietoa bisnesenkeleistä? Suomen Bisnesenkelit ry:n sivut ovat osoitteessa www.bisnesenkelit.fi. Business Angels Finland Oy (BusinessAngels.fi) ja PocketVenture.com tarjoavat luotettavan rahoitusmarkkinapaikan, josta tavoittaa yhdellä ilmoituksella suuren joukon sijoittajia, bisnesenkeleitä sekä pääomasijoitusyhtiöitä. 222 Mistä rahoitusta yrityksen perustajalle

11.13 Joukkorahoitus (crowdfunding) Markkinoilla on paljon hyviä liikeideoita ja yrityksiä, joiden voi olla vaikea saada rahoitusta perinteisistä rahoituslähteistä. Joukkorahoitus edistää varsinkin pienten ja keskisuurten yritysten sekä aloittavien yritysten rahoituksen saantia. Joukkorahoituksella rahoitus hankkeeseen kerään suurelta yleisöltä internetissä toimivien palvelualustojen kautta pieninä summina. Rahoituksen kohde voi olla palvelu, tuote, tuotekehitysprojekti, yhteisö tai yritys. Rahoittaja voi olla kuka tahansa ja missä tahansa voi osallistua rahoitukseen. Yrityksille soveltuvia joukkorahoituksen muotoja ovat osake- ja lainapohjainen sekä vastikepohjainen ennakkomyyntiin perustuva joukkorahoitus. Lahjoituspohjainen joukkorahoitus yrityksille on Suomessa kielletty. Yritysten joukkorahoitusta säätelee Suomessa muun muassa kuluttajansuojalaki, osakeyhtiö- ja arvopaperimarkkinalaki sekä rahankeräys- ja rahoitusmarkkinalaki. Joukkorahoitus soveltuu erityisesti kuluttajatuotteiden lanseeraukseen sekä startupyritysten alkuvaiheen rahoittamiseen. Joukkorahoitusta haetaan yleensä internetissä olevien joukkorahoitusalustojen kautta. Rahoitusta välittävillä alustoilla on usein kriteereitä, jotka yritysten tulee täyttää, jotta yritys hyväksytään rahoituksen hakijaksi. Rahoituskampanja käynnistyy rekisteröitymällä palveluun ja tekemällä oma projektisivu. Rahoituksen hakija päättää itse kampanjan keston, mikä yleensä on parista viikosta muutamaan kuukauteen. Samalla rahoituksen hakija määrittää kampanjan minimitavoitteen. Ennen rahoituskierroksen sijoituksille avaamista rahoitusalusta perii hallinto- ja konsultointikustannusten kattamiseksi pienehkön listausmaksun, esimerkiksi 500 euroa. Jos minimitavoite täyttyy, rahoituskierros lasketaan onnistuneeksi, rahoitusalustan omistavalle yritykselle maksetaan esimerkiksi 6 prosenttia (+ ALV) saadusta rahoituksesta. Maksu veloitetaan vain, mikäli rahoituskierros onnistuu. Mikäli tavoite ei täyty, sijoitukset palautetaan sijoittajille. Tämä all-or-nothing -malli on kansainvälisesti yleinen joukkorahoituksen toimintamalli. Joukkorahoituskampanja vaatii rahoituksen hakijayritykseltä paljon työtä. Hakijan tulisi tuntea kohderyhmä hyvin ja osata markkinoida rahoitustuotetta kyseiselle kohderyhmälle, jotta rahoituksen haku onnistuisi toivotulla tavalla. Yrityksen kannattaa jo etukäteen kartoittaa omista verkostoistaan mahdollisia yksittäisiä sijoittajia, jotka voivat sijoituksen lisäksi levittää sanaa kyseisestä joukkorahoitushausta. Lisäksi osakepohjaisen joukkorahoituksen hakijan on laadittava liiketoimintasuunnitelma. Joukkorahoituksen sääntely Elinkeinotoiminnan rahoituksessa hyödynnettävää laina- ja sijoitusmuotoista joukkorahoitusta säätelevä joukkorahoituslaki tuli voimaan syyskuussa 2016. Se ei koske vertaislainojen välitystä tai rahankeräystä. Laki edellyttää joukkorahoituksen välittäjän rekisteröitymistä Finanssivalvonnan ylläpitämään rekisteriin. Yritysten joukkorahoitusta säätelee Suomessa lisäksi muun muassa kuluttajansuojalaki, osakeyhtiö- ja arvopaperimarkkinalaki sekä rahankeräys- ja rahoitusmarkkinalaki. Mistä rahoitusta yrityksen perustajalle 223

Mille rahoitusta on saatu? Onnistuneita joukkorahoituskohteita ovat olleet esimerkiksi ravintolat, panimot ja muut ravitsemusalan liikkeet, jotka ovat kohdentaneet rahoitushaun kuluttaja-asiakkailleen. Myös erityisen selkeän kohderyhmän tai fanijoukon omaavat kohteet ovat menestyneet hyvin. Toinen ryhmä on vakavamielisemmille sijoittajille, ammattiryhmille tai muille yrityksille suunnatut kampanjat. Tällaisia voivat olla hyvin skaalautuvat teknologiabisnekset tai tietyn ammattiryhmän ongelman ratkaisevat palvelut. Rahoitusmuodot Osakepohjainen joukkorahoitus Osakepohjainen joukkorahoitus on yrityksen rahoittamista osakekaupoilla. Joukkorahoittajista tulee pienosakkaita. Sijoittajat ovat oikeutettuja voiton myötä osinkoihin ja myyntivoittoihin osakkeita myytäessä, mikäli yritys näin sopii. Osakepohjainen joukkorahoitus on tyypillisesti 50 000 150 000 euroa. Vertaislainat yrityksille Vertaislaina on yksityisten sijoittajien rahoittama laina. Lainaa haettaessa peritään avausmaksu ja lisäksi vuosikorko. Ei vaadita vakuuksia. Vastikepohjainen joukkorahoitus Vastikepohjaisessa joukkorahoituksessa sijoitetaan projektiin tai yritykseen. Vastineeksi odotetaan tuottoja. Projektia voi tukea tilaamalla tuotteita ennakkoon. Saadun vastikkeen tulee olla suhteessa annettuun rahasummaan. Joukkorahoitusalustoja Invesdor.com a Invesdorin kautta voi hakea osake- ja velkapohjaista joukkorahoitusta. Invesdor on ensimmäinen Euroopan talousalueen laajuisen sijoituspalvelutoimiluvan saanut joukkorahoituspalvelu. Suomen lisäksi Invesdor toimii Isossa-Britanniassa, Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa. Fundu.fi a Rahoitusalustalla pk-yritykset voivat hakea lainoja projekteihin, joita julkinen rahoittaja, esimerkiksi Tekes tai ELY-keskus, aikoo tukea. Myös muita käyttöpääomalainoja on mahdollista hakea. Lainat ovat luonteeltaan joko ns. bullet-lainoja eli korko ja pääoma maksetaan kerralla pois kokonaisuudessaan tai kuukausilyhenteisiä lainoja. Oman pääoman vahvistamiseen Fundu tarjoaa teknologiaa, jolla yritys voi oman nettisivunsa kautta toteuttaa sähköisen osakeannin. 224 Mistä rahoitusta yrityksen perustajalle

Kansalaisrahoitus.fi a Kansalaisrahoitus Oy on sijoituspalvelutoimilupaa hakeva yritys, joka yhdistää kiinnostavia kohteita etsivän sijoittajan ja tehokasta pääomaratkaisua etsivän yrityksen. Mesenaatti.me a Mesenaatti.me -palvelussa yritys voi toteuttaa vastikkeellisia joukkorahoituskampanjoita. Rahoittajille tarjottavat vastikkeet voivat olla vaikka tuotteita, palveluja tai elämyksiä. Juridisesti vastikkeellista joukkorahoituskampanjaa voi verrata rahoituksen hankkimiseen ennakkomyynnillä. Kampanjan tuotot rinnastetaan myyntituloon. Yrityslainat.fi a Vauraus Suomi Oy:n Yrityslainat.fi välittää lainarahoitusta pk-yrityksille. Palvelu yhdistää lainarahoitusta tarvitsevat yritykset ja korkotuottoa hakevat sijoittajat. Markkinapaikka on nopea ja helppokäyttöinen ja lainanottajille on tarjolla 6 kuukauden 5 vuoden laina-aikoja. Lainojen korot vaihtelevat yrityksen luottoluokituksen mukaan. Mistä rahoitusta yrityksen perustajalle 225

LIITTEET