YRITYKSEN PERUSTAMISOPAS

Transkriptio

1 2014 YRITYKSEN PERUSTAMISOPAS Käytännön perustamistoimet

2 toim. Tuulikki Holopainen YRITYKSEN PERUSTAMISOPAS Käytännön perustamistoimet

3 Asiatieto Oy ja Tekijä Yksityisalojen Esimiehet ja Asiantuntijat YTY ry:lle on annettu erillissopimuksella oppaan käyttöoikeus liiton jäsen palveluun. Oppaan teksti on päivitetty ELY-keskusten uusien yritystukien osalta syyskuussa Kansi: Mira Halonen Etukannen kuva: istockphoto 2. uudistettu versio vuonna 2014 ISBN

4 SISÄLLYS ALKUSANAT 9 OSA I YRITYKSEN PERUSTAMISEN KÄYTÄNNÖN TOIMET 11 1 YRITYKSEN PERUSTAMISEN LÄHTÖKOHDAT Liikeideasta liiketoimintasuunnitelmaksi Neuvonta- ja koulutuspalvelut yrityksen perustajille ja alkaville yrittäjille Yritys-Suomi-palvelut Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY-keskukset) palvelut Työ- ja elinkeinotoimistojen palvelut Uusyrityskeskusten palvelut Pro Agria Keskusten yrityspalvelut aloittaville yrityksille Yrityspalvelut yrittäjäksi aikoville naisille ja naisyrittäjille 19 2 YRITYSMUODOT JA YRITYSMUODON VALINTA Yritysmuodon valintaan vaikuttavia tekijöitä Yritysmuodot Yksityinen elinkeinonharjoittaja (Toiminimi, Tmi, yksityisliike) Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö Osakeyhtiö Osuuskunta 32 3 YRITYKSEN PERUSTAMINEN Yksityinen elinkeinonharjoittaja (toiminimi) Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö Osakeyhtiö Perustamissopimus Osakkeiden merkintä Yhtiöjärjestys Hallituksen puheenjohtajan ja toimitusjohtajan valitseminen Osake- ja osakasluettelo Osuuskunta Osuuskunnan perustamissopimus 45 Sisällys 3

5 3.5.2 Osuuskunnan säännöt Hallituksen puheenjohtajan ja toimitusjohtajan valitseminen Jäsen- ja omistajaluettelo Pankkitilin avaaminen 47 4 ILMOITUKSET JA LUVAT VIRANOMAISILLE Yrityksen perustamisen vaiheet Yrityksen perustamisen asiakirjat yritysmuodoittain Rekisteröinti Toiminimi Perustamisilmoitus kaupparekisteriin Yksityinen elinkeinonharjoittaja Ulkomaisen elinkeinonharjoittajan sivuliike Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö Osakeyhtiö Osuuskunta Muutosilmoitus kaupparekisteriin ja Verohallintoon Perustamisilmoitus Verohallinnolle Ennakkoperintärekisteriin hakeutuminen ja ennakkoverot Ilmoittautuminen säännöllisesti palkkaa maksavaksi työnantajaksi Arvonlisäverovelvolliseksi ilmoittautuminen tai hakeutuminen Elinkeinotoiminnan aloittamiseen liittyvistä luvista ja ilmoituksista Elinkeinolupa Alkoholijuomiin ja tupakkaan liittyvä lupamenettely Elintarvikehuoneistojen valvonta Ilmoitus elintarvikehuoneistosta Oiva-valvontatietojen julkaiseminen Elintarvikehuoneiston hyväksyminen laitokseksi Ilmoitus alkutuotantopaikasta Terveydensuojelulain mukainen ilmoitus Rakennustyön ennakkoilmoitus Liikehuoneiston vuokrasopimus Ulkomaalaisluvat 92 5 IMMATERIAALISET OIKEUDET Patenttisuoja Hyödyllisyysmallisuoja Mallisuoja Tavaramerkkisuoja Sisällys

6 6 ARVONLISÄVEROTUS Arvonlisäverotietoa alkavalle yritykselle Laskumerkinnät Elinkeinonharjoittajan velvollisuus tarjota kuittia TYÖNTEKIJÖIDEN PALKKAAMINEN JA TYÖNANTAJAVELVOITTEET Työehtosopimukset ja niiden yleissitovuus Työsopimus Työeläkevakuutus (TyEL) Lakisääteinen tapaturmavakuutus Työttömyysvakuutusmaksu Palkanmaksu Ennakonpidätysten ja sosiaaliturvamaksujen tilittäminen Työntekijän työterveyshuollon järjestäminen Työaikakirjanpito Työsuojelu Yhteistoiminta yrityksissä Työnantajan velvollisuudet työelämän tietosuojan toteuttamisessa Palkka.fi -palvelu pientyönantajille YRITTÄJÄN SOSIAALITURVAN JÄRJESTÄMINEN Yrittäjäeläkevakuutus (YEL) Yrittäjän työttömyysturva Yrittäjän työterveyshuollon järjestäminen Yrittäjän muu sosiaaliturva Yrittäjän tapaturmavakuutus Eläke Henkivakuutus Yrittäjän päiväraha KIRJANPITO JA VEROTUS Yleistä verotuksesta Yritysten ja yrittäjien verotus Yksityisliike Henkilöyhtiöt Osakeyhtiö Osuuskunta Palkanmaksu, voitonjako ja luontoisedut eri yritysmuodoissa Kirjanpito ja tilinpäätös 152 Sisällys 5

7 9.5 Yrityksen määräpäivät Arvonlisäveron ilmoittaminen ja tilittäminen Työnantajasuoritusten ilmoittaminen ja tilittäminen Välitön verotus Tilinpäätösasiakirjat PRH:n kaupparekisteriin SIVUTOIMINEN YRITTÄMINEN 162 OSA II ALKAVAN YRITYKSEN RAHOITUSVAIHTOEHDOT MISTÄ RAHOITUSTA YRITYKSEN PERUSTAJALLE Luotot ja vakuudet Rahoitus- ja avustusmuotoja EU:n rakennerahastojen rahoitus Avustukset yritystoiminnan edistämiseksi (ELY-keskukset) Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön kehittämisavustus Kuljetusten alueellinen tukeminen Rahoitustuki maaseudun yritystoiminnan monipuolistamiseen (ELY-keskukset) Finnveran rahoitus Innovaatiorahoituskeskus Tekesin rahoitus Tutkimus- ja kehitystoiminta Työorganisaatioiden kehittäminen Kansainvälisen kasvun suunnittelu Rahoitus nuorille innovatiivisille yrityksille Kasvuväylä Tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennys verotuksessa Tukea ja neuvontaa keksintöjen kehittämiseen (ELY-keskukset) Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra Starttiraha (työ- ja elinkeinotoimistot) Palkkatuki (työ- ja elinkeinotoimistot) Työllisyyspoliittinen avustus (ELY-keskukset) Pääomasijoittajien rahoitus Bisnesenkelien sijoittaminen Sisällys

8 LIITTEET ALUEPOLIITTISET TUKIALUEET 204 YHTEYSTIETOJA 208 Palvelunumeroita 208 Edunvalvonta 209 Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja jäsenliitot 209 Kauppakamarit 210 Suomen Yrittäjät ja aluejärjestöt 211 Elinkeinoluvat ja alkoholijuomiin liittyvät luvat 212 Aluehallintovirastot 212 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira 213 Eläkkeet ja eläkevakuutukset 214 Kansainvälistyminen 214 Kirjanpito 214 Ministeriöitä 214 Neuvonta 214 ELY-keskukset ja TE-toimistot 214 Kehittämisyhtiöitä, yrityspalveluita ja yrityspalveluyhtiöitä 216 Rahoitus 220 Finnvera Oyj 220 Tutkimus ja tuotekehitys 220 Sitra 220 Tekes 220 Tilintarkastus 220 Toiminimen rekisteröinti ja yritysidean suojaaminen 220 Patentti- ja rekisterihallitus 220 Maistraatit 221 Työsuojelu- ja työsuhdeasianeuvonta 223 Uusien yritysten neuvonta 223 Uusyrityskeskukset 223 Uusosuustoiminnan neuvonta 227 Verohallinto 227 Verohallinnon palvelunumerot 227 Yritysverotoimistot 227 Yrittäjien työttömyysturva 228 Maaseutuyritykset 228 Maaseutuvirasto 228 Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry 228 ProAgria Keskukset 229 Käsityöyritysten yritysneuvonta 230 Yrityksen perustajalle hyödyllisiä internetosoitteita 230 Sisällys 7

9 YRITYKSEN PERUSTAMISEN ASIAKIRJAT Yksityisen elinkeinonharjoittajan perustamisilmoitus Y3 235 Henkilötietolomake 239 Avoin yhtiö yhtiösopimus Y2 240 Avoimen yhtiön perustamisilmoitus 241 Henkilötietolomake 247 Kommandiittiyhtiön yhtiösopimus 248 Kommandiittiyhtiön perustamisilmoitus Y2 249 Henkilötietolomake 255 Osakeyhtiön perustamissopimus 256 Osakeyhtiön yhtiöjärjestys 257 ja 258 Osakeyhtiön perustamisilmoitus Y1 259 Osakeyhtiön liitteet lomakkeeseen Y1 263 Henkilötietolomake 266 Osuuskunnan perustamissopimus 267 Osuuskunnan säännöt 268 ja 269 Osuuskunnan perustamisilmoitus Y1 270 Osuuskunnan liitteet lomakkeeseen Y1 274 Henkilötietolomake 278 Osakeyhtiön muutosilmoitus Y4 279 Muutosilmoituksen liite lomakkeeseen Y4 281 Henkilötietolomake 283 Rakennustyön ennakkoilmoitus 284 Liikehuoneiston vuokrasopimus 286 Liikehuoneiston kunto- ja kunnossapitolomake 291 Liikehuoneiston vuokrasopimuksen liite 294 Verohallinnon esimerkkimalli (päivitetty) laskun sisällöstä 297 Starttirahan hakeminen: esimerkki Aulikin Kotiapu 298 Esimerkki starttirahahakemuksesta 299 Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 305 Yhteisön ennakkoveron hakemus/muutos (5017) 306 LÄHTEET 307 ASIAHAKEMISTO Sisällys

10 TULEVA YRITTÄJÄ! Yrityksen perustamisopas on tarkoitettu Sinulle, joka olet jo päättänyt yrittäjäksi ryhtymisestä ja tarvitset tietoa yrityksen perustamisen käytännön toimista. Yrityksen perustamisoppaassa esitellään myös alkavalle yritykselle soveltuvia avustus- ja rahoitusmuotoja, joista kaikista niin kuin myös alkavalle yrittäjälle soveltuvista koulutustilaisuuksista saat tietoa lähimmästä TE-toimistosta tai uusyrityskeskuksesta. Mitä parhainta menestystä yritystoiminnassasi! Alkusanat 9

11

12 Osa I YRITYKSEN PERUSTAMISEN KÄYTÄNNÖN TOIMET

13 1 YRITYKSEN PERUSTAMISEN LÄHTÖKOHDAT Yrityksen perustamisen lähtökohtana on halu ja tahto toimia yrittäjänä. Yrittäjäksi ryhtyminen on aina tietoinen valinta, jota on huolella harkittava ja kypsyteltävä. Ennen perustamispäätöksen tekemistä on tarpeellista punnita eri vaihtoehtoja ja miettiä omaa soveltuvuutta riskien ottamiseen ja itsenäiseen toimintaan. Yritystoiminnan aloittaminen ja yrityksen menestyksekäs hoitaminen perustuu hyvään ja toimivaan liikeideaan. Liikeidea on kuvaus yrityksen tavasta menestyä ja ansaita rahaa valitulla toimialalla. 1.1 Liikeideasta liiketoimintasuunnitelmaksi Mikä on Sinun liikeideasi? Tämä kirja on tarkoitettu Sinulle, joka olet tehnyt päätöksen yrityksen perustamisesta ja tarvitset apua yrityksen perustamisen käytännön toimissa. Ennen kuin etenet perustamismuodollisuuksiin, mieti vielä kerran liikeideaasi ja sen osatekijöitä. Mitkä ovat ne ylivoimatekijät, joiden varassa yrityksesi on tarkoitus menestyä? Mitä osaat tehdä paremmin kuin kilpailijasi? 12 Yrityksen perustamisen käytännön toimet

14 Käydäänpä vielä kerran läpi liikeideaasi. Sitä voidaan kuvata seuraavasti: MARKKINAT asiakkaat markkinalohkot ongelmat/tarpeet TUOTTEET JA PALVELUT fyysiset tuotteet palvelut tuotejärjestelmä ongelmaratkaisut TAPA TOIMIA organisaatio voimavarat ohjaus- ja valvontajärjestelmät johtamistapa 1 Markkinat Tuotteella tai palvelulla täytyy olla kysyntää, markkinoita. Asiakas ostaa tuotteita tai palveluita tyydyttääkseen tarpeitaan. Mikä on se tarve, jota Sinun tuotteesi tai tuottamasi palvelu tyydyttää? Uusia tarpeita syntyy jatkuvasti, mutta uusien käyttötottumusten omaksuminen voi viedä pitkänkin ajan. Toisaalta samaa tarvetta voidaan tyydyttää useilla eri tuotteilla tai palveluilla. Näin ollen tulevan yrityksesi kilpailijoita eivät ole vain samaa tai samantapaista tuotetta tai palvelua tarjoavat yritykset vaan myös ne yritykset, joiden tuotteet tai palvelut tyydyttävät samaa tarvetta tai tarvealuetta kuin oma tuotteesi tai tuottamasi palvelu. Tiedätkö, missä ovat ne asiakkaat, joiden tarpeita Sinun tuotteesi tyydyttää? Ketkä ovat pahimmat kilpailijasi? Mitkä ovat yrityksesi heikot ja vahvat puolet kilpailijoihisi verrattuna? 2 Tuote tai palvelu Yrityksesi valmistamat tuotteet voivat olla joko aineellisia tuotteita tai palvelutuotteita. Myös fyysisiin tuotteisiin liittyy yleensä palvelua joko myynnin yhteydessä (esimerkiksi asiakaspalvelu) tai myynnin jälkeen (esimerkiksi huoltopalvelu). Tuotteet voivat olla joko vakiotuotteita tai erikoistuotteita. Kummallakin tuoteryhmällä on omat markkinansa ja kilpailukeinonsa. Kumpaan ryhmään Sinun tuotteesi kuuluu? Asiakas voi valita tuotteen esimerkiksi hinnan, laadun, saatavuuden, tuotteen erilaisuuden tai tuotteen mukana tulevan palvelun perusteella. Tiedätkö, minkä tekijän perusteella asiak kaasi todennäköisesti tekee valintansa? Oletko ottanut tämän huomioon tuote- ja palveluratkaisuissasi? Yrityksen perustamisen lähtökohdat 13

15 3 Tapa toimia Yrityksen menestymiseen vaikuttaa myös yrityksen toimintatapa eli se, millä tavoin tuotteet ja palvelut saadaan aikaan. Yrityksellä tulee olla henkisiä, välineellisiä ja taloudellisia voimavaroja tuotteen tai palvelun aikaansaamiseksi. Mitä voimavaroja Sinulla itselläsi on ja mitä joudut hankkimaan yrityksesi ulkopuolelta? Millaista henkilökuntaa yrityksessäsi tarvitaan ja millaista henkilöstöä on mahdollisuus saada? Oletko löytänyt jonkin uuden ratkaisun tuotteesi valmistamiseksi tai markkinoimiseksi? Yrityksen menestymisen kannalta on oleellista, miten liikeidean eri osat kyetään yhdistämään toimivaksi kokonaisuudeksi. Olosuhteiden muuttuessa liikeideaa on tarkistettava ja sopeutettava se uuteen tilanteeseen. Tee liiketoimintasuunnitelma verkossa Liiketoimintasuunnitelma on syytä tehdä ennen kuin esittelet suunniteltua toimintaasi yritysneuvojille esimerkiksi hakiessasi starttirahaa. Myös yritystoiminnan mahdolliset rahoittajat (pankki, Finnvera ja ELY-keskus) tarvitsevat liiketoimintasuunnitelman laina- ja tukipäätöstä varten. Liiketoimintasuunnitelma voi koostua esimerkiksi seuraavista kokonaisuuksista: perustiedot suunnitellusta yritystoiminnasta: yrityksen nimi, yritysmuoto, sijainti, toimiala ja toiminta-ajatus sekä tiedot perustajista (työkokemus, tietotekninen osaaminen, kielitaito) kuvaus yrityshankkeesta (tuotteet ja palvelut, asiakkaat ja asiakkaiden tarpeet, markkinat ja kilpailijat, tapa toimia, yrityksen voimavarat) kirjanpito ja talouden suunnittelu (kuka hoitaa kirjanpidon, maksuliikenteen järjestäminen, lainat, takaukset, vakuudet) laskelmat (rahoituslaskelma, kannattavuuslaskelma, myyntilaskelma, tulosbudjetti) SWOT-analyysi yrityshankkeesta: vahvuudet ja heikkoudet, mahdollisuudet ja uhkatekijät tiivistelmä ja johtopäätökset: puoltavat ja onnistumista vastaan olevat tekijät. Voit tehdä liiketoimintasuunnitelman ja laskelmat Yritys-Suomi.fi:n sivuilla oma.yritys suomi.fi tai uusyrityskeskusten palvelussa sivuilla - suunnitelma.com. 14 Yrityksen perustamisen käytännön toimet

16 1.2 Neuvonta- ja koulutuspalvelut yrityksen perustajille ja alkaville yrittäjille Tässä luvussa käsitellään niitä tahoja, joiden puoleen yrityksen perustamista suunnitteleva voi kääntyä saadakseen neuvontaa yrityksen perustamiseen liittyvissä asioissa Yritys-Suomi-palvelut Yritys-Suomi on julkisten yrityspalveluorganisaatioiden yhdessä muodostama palvelu yrityksille ja yrittämisestä kiinnostuneille. Palvelukokonaisuuteen kuuluu verkkopalvelu, puhelinpalvelu sekä kasvokkain annettava seudullinen neuvontapalvelu. Palvelukokonaisuutta koordinoi työ- ja elinkeinoministeriö. Yritys-Suomi-verkkopalvelu Yritys-Suomi-verkkopalvelussa on kirjautuneen käyttäjän Oma Yritys-Suomi -palvelu (oma.yrityssuomi.fi), joka on yrityksen tai yrityksen perustajan profiilitietojen mukaan rakentuva sähköinen työtila yritystoimintaan liittyvien asioiden hoitamiseen. Palveluun kootaan yrityksen tilanteeseen parhaiten sopivat työkalut ja sähköiset asiointipalvelut yhdellä kirjautumisella saavutettaviksi. Palvelussa on esimerkiksi liiketoimintasuunnitelmatyökalu, jonka avulla yrittäjän tai yrityksen perustajan on vaivatonta laatia suunnitelmia ja tehdä liiketoimintaan liittyviä laskelmia. Palvelusta löytyy myös tietoa liiketoiminnan kannattavuudesta valitulla toimialalla, toimialalla vaadittavista luvista ja ilmoituksista sekä seudullisista yrityspalveluista. Oma Yritys-Suomessa yritys voi myös testata kansainvälistymisvalmiuksiaan ja koota itselleen muistutuksia viranomaisvelvoitteiden hoitamisesta. Palvelun tuotantoversioon kirjaudutaan verkkopankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella, mutta palveluun sisältöön voi tutustua samasta verkko-osoitteesta löytyvän tutustumisversion avulla, johon kirjaudutaan sähköposti/ salasana-yhdistelmällä. Asioi verkossa -otsikon alla on lomakehaku, jossa lomakkeita voi hakea hakusanan, organisaation nimen, lomakkeen nimi tai lomaketunnus avulla. Yrityksille tarkoitetut lomakkeet ja asiointipalvelut on koottu Valtiokonttorin ylläpitämälle lomakealustalle (lomake.fi). Sivuilta on linkit Yritys-Suomen Asiantuntijaosioon ja Enterpriseeurope.fi-palveluihin. Asiantuntijaosio Yritys-Suomessa on yksityisiä asiantuntijoita etsiville yrityksille ja yritysneuvojille tarkoitettu maksuton hakupalvelu, jossa yli asiantuntijan profiilit. Enterpriseeurope.fi:n sivuilla on yrityskontaktipörssi, josta voit hakea esimerkiksi kansainvälisiä myyntikanavia, franchising-partnereita, alihankintaa, logistiikkakumppania ja vaikkapa kartoittaa mahdollisuuksia yhteisyrityksen perustamiseen ja yrityskauppoihin. Yrityksen perustamisen lähtökohdat 15

17 Yritys-Suomi-puhelinpalvelu Yritys-Suomi-puhelinpalvelun numerosta (ma to klo 8 17, pe klo 10 17) saat tietoa, ohjausta ja neuvontaa yritystoiminnan aloittamisesta ja julkisista yrityspalveluista. Seudulliset yrityspalvelut Yritys-Suomi palvelee maanlaajuisesti verkoston seudullisissa palvelupisteissä. Seudulliset yrityspalvelut on nimi yritysneuvontaa ja -palveluja tarjoavien toimijoiden verkostolle, jossa yhteisellä sopimuksella sitoudutaan valtakunnallisesti määritellyt vähimmäiskriteerit täyttävien palvelujen tarjoamiseen. Seudullisesta yrityspalvelusta asiakas saa tietoa yrityksen perustamisesta arvion yritysideasta tai arvion yrityksen kehittämishankkeen edellyttämistä toimenpiteistä neuvontaa yritystoiminnan käynnistämiseen ja kehittämiseen liittyen sekä ohjausta erityisasiantuntijoiden palveluihin. Keskeisiä toimijoita Seudullisissa yrityspalveluissa ovat kuntien seudulliset kehittämisorganisaatiot, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset), työ- ja elinkeinotoimistot (TE-toimistot), Finnvera, uusyrityskeskukset sekä ProAgria Keskukset. Muita palveluntuottajia ovat teknologiakeskukset, verotoimistot, yrityshautomot sekä muut yrityspalveluorganisaatiot ja kehittämishankkeet. Oman seudullisen yrityspalvelusi löydät Yritys-Suomi-sivuilla olevan Yritys-Suomi lähelläsi -linkin kautta Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY-keskukset) palvelut ELY-keskukset tukevat pk-yritysten kasvua ja kehittymistä tarjoamalla neuvonta-, koulutus- ja kehittämispalveluja sekä rahoitusta. ELY-keskuksella on palveluja yritystoiminnan kasvuun ja kehittämiseen, kuten kansainvälistymiseen, liiketoiminnan ja johtamistaitojen tehostamiseen, teknologian ja innovaatioiden kehittämiseen, henkilöstön ammattitaidon päivittämiseen tai uusien työntekijöiden kouluttamiseen. ELY-keskus voi osallistua myös kehittämishankkeiden rahoittamiseen. Yritystuet ovat harkinnanvaraista, ja tuen suuruus vaihtelee hankkeen luonteen mukaan. Yritystoiminnan tuet, ks. luku 11. Yritystoiminnan kehittämispalvelut Ely-keskusten uudet kehittämispalvelut sisältävät liiketoiminnan analyysi-, konsultointi- ja koulutuspalveluja. Palvelut on tarkoitettu toimiville ja kehittämishaluisille pk-yrityksille. 16 Yrityksen perustamisen käytännön toimet

18 Kehittämispalvelut ovat maksullisia. Valtion osuus kehittämispalveluista on de minimis -tukea. Ks. tarkemmin Työ- ja elinkeinotoimistojen palvelut Aloittavan yrittäjän palvelut Työ- ja elinkeinotoimistot (TE-toimistot) tarjoavat erilaisia palveluja yrittäjille, yrittämisestä kiinnostuneille ja yritystoimintaa aloittaville. TE-toimistojen palvelut ovat osa seudullisia yrityspalveluja. Yrittäjäksi kouluttautuminen Kun harkitset yrittäjyyttä uravaihtoehtona, aiot yrittäjäksi tai olet perustanut yrityksen, voit osallistua yrittäjyyden uravalmennukseen tai yrittäjäkoulutukseen. Voit käynnistää yritystoiminnan joustavasti samalla, kun osallistut koulutukseen. Jos olet kiinnostunut yrittäjyydestä tai harkitset sitä, TE-toimistojen järjestämä uravalmennus tarjoaa mahdollisuuden tutustua yrittäjyyteen palkkatyön vaihtoehtona. Valmennus antaa yleiskuvan yrittäjyydestä valottamalla käytännön näkökohtia yrityksen perustamisesta ja yrittäjänä toimimisesta ja arvioi, millaiset valmiudet ja edellytykset osallistujilla on ryhtyä yrittäjäksi. Kun suunnittelet yritystoimintaa ja yrityksen perustamista, voit osallistua lyhytkestoiseen työvoimakoulutuksena järjestettävään yrittäjäkoulutukseen. Koulutuksessa saat perustietoa yrittäjyydestä, yrityksen perustamisesta ja yritystoiminnan eri alueista, kuten rahoituksesta, markkinoinnista, viestinnästä, verotuksesta ja taloushallinnosta. Yrityksen perustamiskoulutukseen osallistuva voi perehtyä laajemmin yrityksen perustamiseen liittyviin toimenpiteisiin ja kehittää edelleen yritysideaa ja liiketoimintasuunnitelmaa. Työvoimakoulutuksena järjestetään myös yrittäjän ammattitutkintoon tai sen osan suorittamiseen tähtäävää pitempikestoista koulutusta. Haussa olevat yrittäjäkoulutukset ovat osoitteessa > Työnantajalle > Yrittäjälle > Aloittavan yrittäjän palvelut > Yrittäjäksi kouluttautuminen. Starttiraha Aloittava yrittäjä voi tietyin edellytyksin saada starttirahaa. Se on harkinnanvarainen tuki, jota voidaan myöntää yrittäjäksi ryhtyvälle luonteeltaan päätoimisen yritystoiminnan käynnistysvaiheessa. Starttirahaa voidaan myöntää työttömälle työnhakijalle sekä ei-työttömälle muun muassa palkkatyöstä, opiskelusta tai kotityöstä kokoaikaiseksi yrittäjäksi siirtyvälle. Ennen starttirahan myöntämistä työ- ja elinkeinotoimisto selvittää, että yrittäjyys on starttirahan hakijalle sopiva työllistymisvaihtoehto ja että hänellä on riittävät valmiudet aiottuun yritystoimintaan. Yrityksellä tulee olla mahdollisuudet jatkuvaan kannattavaan toimintaan. Yritystoiminnan voi aloittaa vasta sen jälkeen, kun tuki on myönnetty. Ks. oppaan sivu 190. Yrityksen perustamisen lähtökohdat 17

19 Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) voivat myöntää työllisyyspoliittista avustusta sosiaalisen yrityksen perustamiseen ja sen toiminnan vakiinnuttamiseen. Ks. oppaan sivu 196. Yrittäjäkumppaneiden tai yrityksen jatkajan haku Avoimet työpaikat -palvelun avulla on mahdollista hakea yrittäjäkumppania. Haku on sivuilla > Työnhakijalle > Mistä töitä? Tällöin työsuhteen tyypiksi valitaan yrittäjä ja ammattialaksi Hallinto-, toimisto-, matkailu- ja IT-alan työ. Työnantajan palvelut Työ- ja elinkeinotoimisto auttaa työnantajaa uuden työntekijän löytämiseksi. Avoimesta työtehtävästä voi ilmoittaa joko verkossa Avoimet työpaikat -palvelussa, avoimella verkkolomakkeella tai puhelimitse TE-toimistoon. Myös TE-toimisto voi etsiä avoimeen työpaikkaan työnhakijaehdokkaita sovittujen hakuehtojen mukaan asiakasrekisteristä. Sopiva työntekijä voi löytyä myös CV-netistä, jossa työnhakijat esittäytyvät. Ehdokkaita voit hakea ammattinimikkeen, paikkakunnan ja usean muun muuttujan mukaan. Palvelussa on työnantajille CV-vahti-palvelu, jonka avulla voit tilata suoraan sähköpostiisi tietoa uusista, kriteerit täyttävistä työnhakijoista. RekryKoulutus on hyvä vaihtoehto, jos et löydä ammattitaitoisia työntekijöitä eikä alan osaajia valmistu lähiaikoina. Koulutus räätälöidään yrityksesi tarpeisiin ja siihen sisältyy sekä tietopuolista opetusta että ohjattua työssäoppimista ja työharjoittelua. Työnantaja ja työ- ja elinkeinohallinto rahoittavat koulutuksen yhdessä. RekryKoulutuksena ei rahoiteta tavanomaista perehdytys- ja henkilöstökoulutusta, jotka työnantajan kuuluu kustantaa. Tukea palkkauskustannuksiin Työnantaja voi saada TE-toimistosta tietyin edellytyksin tukea palkkakustannuksiin ottaessaan töihin työttömän työnhakijan. Palkkatukea voidaan myöntää myös oppisopimuskoulutukseen. Työnantajan on sitouduttava maksamaan kyseisessä työsuhteessa sovellettavan työehtosopimuksen mukaista palkkaa, tai ellei sovellettavaa työehtosopimusta ole, työstä on maksettava tavanomaista tai kohtuullista palkkaa. Ks. oppaan sivu 192. TE-toimisto voi antaa Duuni-kortin 30 vuotta täyttäneille työttömille työnhakijoille omatoimisen työnhaun tukemiseksi. Alle 30-vuotiaalle työttömälle nuorelle työnhakijalle voidaan myöntää Sanssi-kortti. Kortti osoittaa työnantajalle, että kyseisen henkilön palkkaamiseen voidaan myöntää palkkatukea. Lisätietoja sivuilla Yhteystiedot oppaan sivulla Yrityksen perustamisen käytännön toimet

20 1.2.4 Uusyrityskeskusten palvelut Uusyrityskeskukset yli 80 paikkakunnalla Suomessa tarjoavat maksutonta neuvontaa yritystoimintaa suunnitteleville ja aloittaville yrittäjille. Asiantuntija-apua saa muun muassa yritysidean arviointiin, liikeidean kehittämiseen, talouslaskelmien tekoon, rahoitusmahdollisuuksien selvittämiseen, yritysmuodon valintaan sekä käytännön perustamistoimenpiteisiin. Uusyrityskeskukset pitävät myös lyhyitä infotilaisuuksia yrityksen perustamista suunnitteleville. Lisäksi uusyrityskeskukset antavat TE-toimistoille lausuntoja starttirahahakemuksista. Lisätietoja sivuilla Yhteystiedot oppaan sivulla Pro Agria Keskusten yrityspalvelut aloittaville yrityksille ProAgria Keskukset antavat monipuolista neuvontaa maaseudun alkaville yrityksille. Kokonaisuuteen kuuluu muun muassa yritysidean arviointia, liiketoimintasuunnitelman laatimisen ohjausta, investointi- ja rahoitussuunnittelua sekä yrityksen perustamisneuvontaa ja tilipalveluja. Neuvonnan erityistoimialoja ovat muun muassa matkailu- ja ravitsemispalvelut, elintarvikkeiden valmistus, hevosala, urakointi, palveluyritykset, metalli- ja puuala sekä bioenergiaan liittyvä yrittäjyys ja muut luonnonvara-alat. Lisätietoja sivuilla Yhteystiedot oppaan sivulla Yrityspalvelut yrittäjäksi aikoville naisille ja naisyrittäjille Maa- ja kotitalousnaisten yrityspalvelut maaseudun nais- ja perheyrityksille Maa- ja kotitalousnaisten yritysneuvonta auttaa yritystoiminnan suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa. Tarjolla on myös paljon eri aiheisiin liittyvää koulutusta. Erityisesti edistetään nais- ja perheyrittäjyyttä. Neuvonnan vahvuutena on matkailun, ruokapalvelujen, elintarvike- ja luonnontuotealan sekä hyvinvointi- ja hoiva-alan asiantuntemus. Toimintaa aloitteleva yrittäjä saa apua liiketoiminnan suunnitteluun sekä investointi- ja hinnoittelulaskelmien tekemiseen. Yritysneuvojat auttavat toimintaprosessien kehittämisessä, yksilöllisten, asiakaslähtöisten ja omaan kulttuuriin perustuvien palvelujen tuotteistamisessa sekä laadun arvioimisessa ja varmistamisessa. Asiantuntijat ohjaavat myös omavalvonnan suunnittelussa, hygieniaosaamisen varmistamisessa ja järjestävät hygieniaosaamisen testausta. Auktorisoidut luokittelijat tekevät maaseutumatkailun majoitustilojen luokituksia ja yleisvaikutelman arviointeja valtakunnallisen järjestelmän mukaisesti. Yrityksen perustamisen lähtökohdat 19

21 Maa- ja kotitalousnaisten yritysneuvonta on valtakunnallista. Asiantuntijat toimivat ProAgria Keskuksissa yhteistyössä ProAgria Yritysneuvonnan kanssa. Lisätietoja sivuilla Yhteystiedot oppaan sivulla 228. Taito-yrityspalvelut käsityöyrittäjille Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry:n alueyhdistyksillä on käsityöyrityksille suunnattuja palvelupaketteja. Taito-startilla analysoidaan käsityöyrityksen liikeideaa ja sen toteuttamiskelpoisuutta. Taito-tuotearviolla ja Taito-koemarkkinoinnilla selvitetään tuotteen kaupallisia mahdollisuuksia. Yritystoiminnan kehittämiseen tarkoitetut Taito-tuoteinfo, Taito-markkinat, Taito-nettistartti ja Taito-IPR ovat suunnatut käsityöyrittäjinä jo toimiville. Taito-yrityspalveluita antavat valikoitujen myymälöiden kautta toimivat Taito Sparraajat sekä Taito Yritysneuvojat. Taito Sparraajien palvelut ovat suunnattuja kaikille vähittäiskaupan kautta tuotteita myyville käsityöyrittäjille. Taito Yritysneuvojat auttavat käsityöyrittäjiä, jotka haluavat kehittää ja kasvattaa monipuolisesti liiketoimintaansa. Yritysneuvontaa voidaan tehdä lähikontaktin lisäksi verkkoneuvotteluiden ja sähköpostin välityksellä koko maanlaajuisesti. Lisätietoja sivuilla > Yrityspalvelut. Yhteystiedot oppaan sivulla 230. Naisyrittäjyyskeskuksen palvelut Helsingissä ja Tampereella alkavia naisyrittäjiä palvelee uusyrityskeskusverkostoon kuuluva Naisyrittäjyyskeskus, joka järjestää alkavalle yrittäjälle muun muassa maksutonta yrityksen perustamisneuvontaa, maksuttomia infotilaisuuksia, yrittäjäkursseja, yrittäjän ammattitutkintoa, tietoiskuja ajankohtaisista teemoista, yrittäjämentorointia, innovaatioleirejä sekä verkostoitumistapahtumia. Myös starttirahaneuvontaa ja rahoituslausuntoja Finnveran lainaa varten saa Naisyrittäjyyskeskuksen yritysneuvojilta. Yritysneuvojina, kouluttajina ja mentoreina toimivat kokeneet yrittäjät. Lisätietoja sivuilla Yhteystiedot oppaan sivulla Yrityksen perustamisen käytännön toimet

22 2 YRITYSMUODOT JA YRITYSMUODON VALINTA Yritystoimintaa voidaan harjoittaa useassa juridisessa muodossa. Yritystä perustettaessa on syytä harkita tarkoin, mikä yritysmuoto on kulloinkin sopivin ja tarkoituksenmukaisin. 2.1 Yritysmuodon valintaan vaikuttavia tekijöitä Yritysmuodon valintaan vaikuttavat monet eri tekijät. Näitä ovat muun muassa päätöksentekoon, vastuuseen ja verotukseen liittyvät kysymykset. Yrityksen perustajan on useimmiten syytä selvittää yritysmuotoon ja sen valintaan liittyviä kysymyksiä alan asiantuntijoiden kanssa. Siihen, mikä yritysmuoto valitaan, vaikuttavat muun muassa seuraavat tekijät: Perustajien lukumäärä Kun yrityksen perustajia on vain yksi, yksinkertaisinta on toimia yksityisenä elinkeinoharjoittajana. Henkilöyhtiöt, avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö, vaativat aina vähintään kaksi yhtiömiestä. Kun yrityksen perustajia on suurempi joukko, on vaihtoehtona osakeyhtiö tai osuuskunta. Osakeyhtiö voi olla myös niin sanottu yhden miehen osakeyhtiö, jolloin yhtiössä on vain yksi osakas. (Huom! Jos tämä osakas on hallituksen ainoa varsinainen jäsen, on hallituksessa oltava tällöin ainakin yksi varajäsen varajäsen). Vuoden 2014 alussa voimaan tullut uusi osuuskuntalaki mahdollistaa sen, että myös osuuskunnan voi perustaa jo yksi henkilö. Tällöinkin hallitukseen tarvitaan yksi varajäsen. Pääoman tarve Pääoman tarpeen määrää yrityksen toiminnan laatu ja laajuus. Yksityisenä elinkeinonharjoittajana toimiminen tulee kysymykseen lähinnä tapauksissa, joissa pääoman tarve Yritysmuodot ja yritysmuodon valinta 21

23 on suhteellisen vähäinen. Paljon pääomia tarvitsevilla toimialoilla päädytään useimmiten osakeyhtiön perustamiseen. Vastuu Yrittäjä itse vastaa yksityisessä toiminimessä koko omaisuudellaan myös yritystoiminnassa syntyneistä velvoitteista. Avoimen yhtiön yhtiömiehillä ja kommandiittiyhtiön vastuunalaisilla yhtiömiehillä on vastaavanlainen vastuu. He kaikki voivat tehdä sitoumuksia yhtiön puolesta, joten yhtiökumppanin oikea valinta korostuu erityisesti näissä yritysmuodoissa. Osakeyhtiössä ja osuuskunnassa osakkaan tai jäsenen vastuu rajoittuu sijoitettuun pääomapanokseen, mutta käytännössä varsinkin toiminnan alkuvaiheessa yrityksen luottojen vakuudeksi voidaan vaatia osakkaiden tai jäsenten omaisuutta tai takauksia. Toiminnan joustavuus Yksityisenä elinkeinonharjoittajana toimiessaan yrittäjä tekee päätökset ja ratkaisut itse. Osakeyhtiössä ja osuuskunnassa pakollinen byrokratia vie oman aikansa. Osakeyhtiössä ylintä päätösvaltaa käyttää yhtiökokous ja osuuskunnassa osuuskunnan kokous. Sekä henkilöyhtiöissä että osakeyhtiöissä ja osuuskunnissa voidaan valita toimitusjohtaja hoitamaan päivittäisiä juoksevia asioita. Yrityksen jatkuvuus ja laajenemismahdollisuudet Yrityksen jatkuvuuden kannalta yksityistä toiminimeä voidaan pitää kaikkein haavoittuvimpana. Hankala tilanne syntyy silloin, kun yrittäjäomistaja kuolee eikä esimerkiksi sukupolvenvaihdosta ole valmisteltu. Henkilöyhtiössä yhtiömiesten osuudet ovat yleensä luovutettavissa, joskin luovuttaminen edellyttää lupaa yhtiösopimuksessa tai muiden yhtiömiesten suostumusta. Osakeyhtiössä osakkaiden vaihtuminen ei sellaisenaan vaikuta yrityksen olemassaoloon. Osuuskunnassa jäsenmäärä, osuuksien lukumäärä ja osuuspääoma ovat vaihtuvia. Voitonjako ja tappion kattaminen Yksityisessä toiminimessä yrittäjä saa yrityksen tuottaman voiton itsensä ja perheensä käyttöön, mutta vastaa yksin myös mahdollisesta tappiosta. Avoimessa yhtiössä ja kommandiittiyhtiössä yhtiömiehet sopivat voiton ja tappion perusteista. Jollei muuta sovita, suoritetaan kommandiittiyhtiössä ensin äänettömille yhtiömiehille korko tilikauden alkaessa maksettuna olleelle panokselle. Tämän jälkeen loppuosa jaetaan vastuunalaisille yhtiömiehille. Myös tappio jaetaan vastuunalaisten yhtiömiesten kesken tasan. Osakeyhtiössä voitonjako tapahtuu maksamalla osakkaiden osakkeille osinkoa. Osuuskunnan nettovarallisuus ja ylijäämä kuuluvat osuuskunnalle. Osuuskunnan tarkoituksena ei ole hankkia voittoa jäsenilleen vaan harjoittaa taloudellista toimintaa jäsenten taloudenpidon ja elinkeinon tukemiseksi. Osuuskunnassa on rahastointipakko; osa ylijäämästä on sen jälkeen, kun siitä on vähennetty taseen mukainen tappio 22 Yrityksen perustamisen käytännön toimet

24 edellisiltä tilikausilta, siirrettävä vararahastoon. Vararahastoa on kerrytettävä vähintään euroon saakka. Ylijäämää saa jakaa jäsenille ja osuuden ja osakkeen omistajille vain, jos säännöissä niin määrätään. Jos jaossa noudatettavasta perusteesta ei määrätä säännöissä, jako toimitetaan sen mukaan kuin jäsenet ovat käyttäneet hyväkseen osuuskunnan palveluita. 2.2 Yritysmuodot Yksityinen elinkeinonharjoittaja (Toiminimi, Tmi, yksityisliike) Kuka voi perustaa? Yksityisenä elinkeinonharjoittajana voi toimia luonnollinen henkilö, jolla on pysyvä asuinpaikka Euroopan talousalueella (ETA-alue), muut tarvitsevat Patentti- ja rekisterihallituksen luvan. Henkilön kansalaisuus ei siis vaikuta siihen, tarvitseeko hän luvan. Lupia on myönnetty henkilöille, jotka asuvat pysyvästi Luganon sopimukseen liittyneessä maassa eli käytännössä tämä tarkoittaa henkilöitä, jotka asuvat pysyvästi Sveitsissä. Toimielimet Ainoa toimielin on yrittäjä itse. Pääoma Perustamiseen tarvittavalle pääomalle ei ole minimimäärää. Tilintarkastus Laissa ei ole määräyksiä tilintarkastuksesta. Edustaminen Yrittäjä itse edustaa yritystä. Prokuristi Prokura on kaupparekisteriin merkityn elinkeinonharjoittajan yrityksen edustamista varten antama yleisvaltuutus. Kaupparekisteriin merkitty elinkeinonharjoittaja voi valtuuttaa henkilön prokuristikseen antamalla hänelle valtakirjan, joka valtakirjan tekstissä selitetään prokuraksi, tai muulla todistettavalla tavalla osoittamalla hänet prokuristikseen. Prokuristi saa kaikessa, mikä kuuluu päämiehen liikkeen harjoittamiseen, toimia päämiehen puolesta ja kirjoittaa hänen toiminimensä. Prokuristi ei kuitenkaan saa ilman erityistä valtuutusta luovuttaa päämiehen kiinteää omaisuutta tai tontinvuokraoikeutta eikä hakea kiinnitystä niihin. Yritysmuodot ja yritysmuodon valinta 23

25 Prokura voidaan antaa nimetylle henkilölle niin, että hänellä on oikeus edustaa yritystä yksin. Prokura voidaan antaa myös usealle henkilölle siten, että he voivat edustaa yritystä vain yhdessä. Prokura on henkilökohtainen, prokuristi ei voi siirtää sitä toiselle henkilölle. Prokuristi voidaan ilmoittaa merkittäväksi kaupparekisteriin joko perustamisilmoituksen tai muutosilmoituksen yhteydessä. Elinkeinolain mukainen edustaja Kun yksityinen elinkeinonharjoittaja ilmoittautuu kaupparekisteriin, edellytetään, että yrityksellä on edustaja, jolla on oikeus ottaa vastaan haasteita ja tiedoksiantoja yrityksen puolesta. Edustajan kotipaikan on oltava Suomessa. Edustaja on ilmoitettava merkittäväksi kaupparekisteriin. Jos kuitenkin elinkeinonharjoittajan tai kaupparekisteriin merkittävän prokuristin asuinpaikka on Euroopan talousalueella, ei erillistä edustajaa tarvita Avoin yhtiö Kuka voi perustaa? Avoimen yhtiön yhtiömiehiä (perustajia) tulee olla vähintään kaksi. Yhtiömiehet voivat olla joko luonnollisia henkilöitä tai yhteisöjä kuten muita yhtiöitä. Vähintään yhdellä avoimen yhtiön yhtiömiehellä on oltava asuinpaikka (luonnolliset henkilöt) tai, jos yhtiömies on oikeushenkilö, kotipaikka ETA-alueella. Muutoin Patentti- ja rekisterihallituksen lupa on haettava kaikille yhtiömiehille, jotka eivät ole ETA-alueelta. Lupia on myönnetty henkilöille, jotka asuvat pysyvästi Luganon sopimukseen liittyneessä maassa eli käytännössä tämä tarkoittaa henkilöitä, jotka asuvat pysyvästi Sveitsissä. Jos yhtiömiesten lukumäärä vähenee toiminnan aikana jostain syystä yhteen eikä se vuoden kuluessa tästä nouse vähintään kahteen, yhtiö katsotaan purkautuneeksi. Toimielimet Avoimessa yhtiössä ei ole pakollisia toimielimiä. Avoimessa yhtiössä voi kuitenkin olla toimitusjohtaja, hallitus ja yhtiömiesten kokous, jos näistä on sovittu. Jos toimitusjohtaja on valittu, hänet on ilmoitettava kaupparekisteriin. Hallitusta ja yhtiömiesten kokousta ei merkitä kaupparekisteriin. Pääoma Avoin yhtiö voidaan perustaa ilman rahapanosta, työpanos riittää. Tilintarkastajat Avoimessa yhtiössä ei tilintarkastajia tarvitse valita, ellei lainsäädäntö, avoimen yhtiön yhtiösopimus tai yhtiömiehet edellytä valintaa. Tilintarkastaja voidaan tilintarkastuslain mukaan jättää valitsematta avoimessa yhtiössä, jossa sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella on täyttynyt enintään yksi seuraavista edellytyksistä: 24 Yrityksen perustamisen käytännön toimet

26 1) taseen loppusumma ylittää euroa; 2) liikevaihto tai sitä vastaava tuotto ylittää euroa; tai 3) palveluksessa on keskimäärin yli kolme henkilöä. Tilintarkastajan valitsemisvelvollisuus koskee myös toimintaansa aloittavaa avointa yhtiötä, jos avoimella yhtiöllä on jo sitä perustettaessa liiketoiminta, joka täyttää edellä olevat tilintarkastusvelvollisuuden määrittävät raja-arvot. Yhtiösopimuksessa ei ole pakko määrätä tilintarkastajista, vaikka sellainen valittaisiinkin. Tilintarkastajan valitsevat avoimessa yhtiössä yhtiömiehet yksimielisellä päätöksellä, jollei toisin ole sovittu. Avoimen yhtiön tilintarkastajia ei ilmoiteta kaupparekisteriin. Tilintarkastajan valintaan osallistuvat yhtiömiehet voivat varsinaisen tilintarkastajan lisäksi valita yhden tai useamman varatilintarkastajan. Jos tilintarkastaja valitaan, tilintarkastajaksi on aina valittava KHT- tai HTM-tilintarkastaja taikka KHT- tai HTM-yhteisö. Jos varsinaiseksi tilintarkastajaksi on valittu KHT- tai HTM-tilintarkastusyhteisö, ei varatilintarkastajaa tarvitse lain mukaan valita. Tytäryrityksen tilintarkastajaksi on valittava vähintään yksi emoyrityksen tilintarkastaja. Tilintarkastaja on valittava erikseen kutakin tilikautta varten, jollei tilintarkastajan toimikautta ole yhtiösopimuksessa määrätty. Edustaminen Jokaisella yhtiömiehellä on oikeus edustaa yhtiötä ja kirjoittaa sen toiminimi yhtiön toimialaan kuuluvissa asioissa. Oikeutta yhtiön edustamiseen ja sen toiminimen kirjoittamiseen voidaan yhtiömiesten sopimuksella rajoittaa siten, että oikeus poistetaan yhdeltä tai useammalta yhtiömieheltä taikka siten, että se on kahdella tai useammalla yhtiömiehellä yhdessä. Rajoitukseen voidaan ennen sitä päivää, jona sen merkitsemisestä kaupparekisteriin kuulutettiin, vedota vain sellaista ulkopuolista henkilöä kohtaan, joka tiesi rajoituksesta. Prokuristi Avoimessa yhtiössä prokuran antavat kaikki yhtiömiehet yhdessä. Prokura voidaan antaa nimetylle henkilölle niin, että hänellä on oikeus edustaa yhtiötä yksin. Avoimessa yhtiössä voidaan prokura antaa myös niin, että prokuristi kirjoittaa toiminimen yhdessä yhden tai useamman avoimen yhtiön yhtiömiehen kanssa. Tämä edellyttää, että yhtiömiesten toiminimenkirjoitusoikeus on yhtiösopimuksessa määritelty niin, että yhtiömiehet kirjoittavat toiminimen kaksi yhdessä tai kaikki yhdessä. Prokuristi voidaan ilmoittaa merkittäväksi kaupparekisteriin joko perustamisilmoituksen tai muutosilmoituksen yhteydessä. Elinkeinolain mukainen edustaja Yhtiöllä täytyy olla edustaja, jolla on oikeus ottaa vastaan haasteita ja muita tiedoksiantoja yhtiön puolesta. Edustajan kotipaikan on oltava Suomessa. Edustaja on ilmoitettava merkittäväksi kaupparekisteriin. Jos yhtiöllä kuitenkin on kaupparekisteriin Yritysmuodot ja yritysmuodon valinta 25

27 ilmoitettu yhtiömies, toimitusjohtaja tai prokuristi, jolla on asuinpaikka Euroopan talousalueella, ei erillistä edustajaa tarvita Kommandiittiyhtiö Kuka voi perustaa? Kommandiittiyhtiön yhtiömiehiä (perustajia) tulee olla kaksi tai useampia, joista vähintään yhden on oltava vastuunalainen yhtiömies ja vähintään yhden äänetön yhtiömies. Yhtiömiehet voivat olla joko luonnollisia henkilöitä tai yhteisöjä kuten muita yhtiöitä. Vähintään yhdellä kommandiittiyhtiön vastuunalaisella yhtiömiehellä on oltava asuinpaikka tai, jos yhtiömies on oikeushenkilö, kotipaikka ETA-alueella. Muutoin Patentti- ja rekisterihallituksen lupa on haettava kaikille vastuunalaisille yhtiömiehille, jotka eivät ole ETA-alueelta. Lupia on myönnetty henkilöille, jotka asuvat pysyvästi Luganon sopimukseen liittyneessä maassa eli käytännössä tämä tarkoittaa henkilöitä, jotka asuvat pysyvästi Sveitsissä. Kommandiittiyhtiön äänettömiltä yhtiömiehiltä ei edellytetä asuin- tai kotipaikkaa ETA-alueella. Toimielimet Kommandiittiyhtiössä ei ole pakollisia toimielimiä. Kommandiittiyhtiössä voi olla toimitusjohtaja, hallitus ja yhtiömiesten kokous, jos näistä on sovittu. Jos toimitusjohtaja on valittu, on hänet ilmoitettava kaupparekisteriin. Hallitusta ja yhtiömiesten kokousta ei merkitä kaupparekisteriin. Pääoma Äänettömän yhtiömiehen on suoritettava yhtiölle panos. Panoksen on oltava omaisuuspanos, työpanos ei riitä. Vastuunalaisten yhtiömiesten yhtiöpanoksesta ei tarvitse määrätä yhtiösopimuksessa. Vastuunalaiselta yhtiömieheltä riittää työpanos. Tilintarkastajat Kommandiittiyhtiössä ei tilintarkastajia tarvitse valita, ellei lainsäädäntö, kommandiittiyhtiön yhtiösopimus tai yhtiömiehet niin edellytä. Tilintarkastuslain mukaan tilintarkastaja voidaan jättää valitsematta kommandiittiyhtiössä, jossa sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella on täyttynyt enintään yksi seuraavista edellytyksistä: 1) taseen loppusumma ylittää euroa; 2) liikevaihto tai sitä vastaava tuotto ylittää euroa; tai 3) palveluksessa on keskimäärin yli kolme henkilöä. Velvollisuus valita tilintarkastaja koskee myös toimintaansa aloittavaa kommandiittiyhtiötä, jos kommandiittiyhtiöllä on jo sitä perustettaessa liiketoiminta, joka täyttää tilintarkastusvelvollisuuden määrittävät raja-arvot. 26 Yrityksen perustamisen käytännön toimet

28 Yhtiösopimuksessa ei ole pakko määrätä tilintarkastajista, vaikka sellainen valittaisiinkin. Tilintarkastajan valitsevat kommandiittiyhtiössä vastuunalaiset yhtiömiehet yksimielisellä päätöksellä, jollei toisin ole sovittu. Kommandiittiyhtiön tilintarkastajia ei ilmoiteta kaupparekisteriin. Kommandiittiyhtiössä tilintarkastajan valintaan osallistuvat yhtiömiehet voivat varsinaisen tilintarkastajan lisäksi valita yhden tai useamman varatilintarkastajan. Jos tilintarkastaja valitaan, tilintarkastajaksi on aina valittava KHT- tai HTM-tilintarkastaja taikka KHT- tai HTM-yhteisö. Jos varsinaiseksi tilintarkastajaksi on valittu KHT- tai HTM-tilintarkastusyhteisö, ei varatilintarkastajaa tarvitse lain mukaan valita. Edustaminen Jokaisella vastuunalaisella yhtiömiehellä on oikeus edustaa yhtiötä ja kirjoittaa sen toiminimi yhtiön toimialaan kuuluvissa asioissa. Äänettömällä yhtiömiehellä ei ilman eri valtuutusta ole oikeutta edustaa yhtiötä eikä hänellä ole kelpoisuutta ottaa vastaan yhtiölle osoitettua haastetta tai muuta tiedoksiantoa. Oikeutta yhtiön edustamiseen ja sen toiminimen kirjoittamiseen voidaan yhtiömiesten sopimuksella rajoittaa siten, että oikeus poistetaan yhdeltä tai useammalta yhtiömieheltä taikka siten, että se on kahdella tai useammalla yhtiömiehellä yhdessä. Rajoitukseen voidaan ennen sitä päivää, jona sen merkitsemisestä kaupparekisteriin kuulutettiin, vedota vain sellaista ulkopuolista henkilöä kohtaan, joka tiesi rajoituksesta. Prokuristi Kommandiittiyhtiössä prokuran antavat kaikki vastuunalaiset yhtiömiehet yhdessä. Prokuran antaminen ei edellytä äänettömän yhtiömiehen suostumusta. Kommandiittiyhtiössä voidaan prokura antaa myös niin, että prokuristi kirjoittaa toiminimen yhdessä yhden tai useamman kommandiittiyhtiön vastuunalaisen yhtiömiehen kanssa. Tämä edellyttää, että vastuunalaisten yhtiömiesten toiminimenkirjoitusoikeus on yhtiösopimuksessa määritelty niin, että vastuunalaiset yhtiömiehet kirjoittavat toiminimen kaksi yhdessä tai kaikki yhdessä. Prokuristi voidaan ilmoittaa merkittäväksi kaupparekisteriin joko perustamisilmoituksen tai muutosilmoituksen yhteydessä. Elinkeinolain mukainen edustaja Kommandiittiyhtiöllä täytyy olla edustaja, jolla on oikeus ottaa vastaan haasteita ja muita tiedoksiantoja yhtiön puolesta. Edustajan kotipaikan on oltava Suomessa. Edustaja on ilmoitettava merkittäväksi kaupparekisteriin. Jos yhtiöllä kuitenkin on kaupparekisteriin ilmoitettu vastuunalainen yhtiömies, toimitusjohtaja tai prokuristi, jolla on asuinpaikka Euroopan talousalueella, ei erillistä edustajaa tarvita. Yritysmuodot ja yritysmuodon valinta 27

29 2.2.4 Osakeyhtiö Kuka voi perustaa? Osakeyhtiön voi perustaa yksi tai useampi luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö. Osakkeenomistajille, myöskään perustamissopimuksen allekirjoittajana oleville, ei osakeyhtiölaki aseta asuinpaikka- tai kotipaikkavaatimuksia, joten osakeyhtiön ainoana perustajaosakkaana voi toimia myös ETA-alueen ulkopuolelta oleva. Toimielimet Hallitus Osakeyhtiön ainoa pakollinen toimielin on hallitus. Hallituksessa tulee olla yhdestä viiteen varsinaista jäsentä, jollei yhtiöjärjestyksessä toisin määrätä. Jos hallitukseen kuuluu vähemmän kuin kolme jäsentä, on hallituksessa oltava ainakin yksi varajäsen. Hallituksen jäsenenä ei voi olla oikeushenkilö eikä alaikäinen, eikä sellainen henkilö, jolle on määrätty edunvalvoja, jonka toimintakelpoisuutta on rajoitettu tai joka on konkurssissa tai liiketoimintakiellossa. Jos hallituksessa on useita jäseniä, on hallitukselle valittava puheenjohtaja. Puheenjohtajan valitsee hallitus, jos hallitusta valittaessa ei ole toisin päätetty tai yhtiöjärjestyksessä toisin määrätä. Yhtiökokous valitsee hallituksen jäsenet, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä, että tehtävä kuuluu hallintoneuvostolle. Yhtiöjärjestyksessä voidaan myös määrätä, että vähemmän kuin puolet hallituksen jäsenistä valitaan muussa järjestyksessä. Vähintään yhdellä hallituksen jäsenellä ja varajäsenellä on oltava asuinpaikka Euroopan talousalueella, jollei Patentti- ja rekisterihallitus myönnä yhtiölle lupaa poiketa tästä. Lupia on myönnetty henkilöille, jotka asuvat pysyvästi Luganon sopimukseen liittyneessä maassa. Käytännössä tämä tarkoittaa henkilöitä, jotka asuvat pysyvästi Sveitsissä. Myös Amerikan Yhdysvalloissa pysyvästi asuvalle yhdysvaltain kansalaiselle on myönnetty lupa. Tämä perustuu Suomen ja Amerikan Yhdysvaltain väliseen ystävyys-, kauppa- ja konsulisopimukseen. Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä yleistoimivaltansa puitteissa. Hallitus vastaa siitä, että yhtiön kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Hallituksen jäsenen toimikausi jatkuu yksityisessä osakeyhtiössä toistaiseksi, ellei yhtiöjärjestyksessä toisin määrätä. Toimikausi päättyy ja uuden jäsenen toimikausi alkaa uuden jäsenen valinnasta päättävän yhtiökokouksen päättyessä, jollei yhtiöjärjestyksessä toisin määrätä tai uutta jäsentä valittaessa niin päätetä. Hallituksen jäsenet ja varajäsenet on ilmoitettava kaupparekisteriin. Hallintoneuvosto Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä, että osakeyhtiöllä on hallintoneuvosto. Hallintoneuvoston jäsenet valitsee yhtiökokous, ellei yhtiöjärjestyksessä määrätä. Hallintoneuvostolle ei voida antaa oikeutta edustaa yhtiötä. 28 Yrityksen perustamisen käytännön toimet

30 Hallintoneuvostossa tulee olla vähintään kolme jäsentä. Toimitusjohtaja tai hallituksen jäsen ei saa olla hallintoneuvoston jäsenenä. Hallintoneuvostolle on valittava puheenjohtaja. Puheenjohtajan valitsee hallintoneuvosto, jos hallintoneuvostoa valittaessa ei ole päätetty tai yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin. Vähintään yhdellä hallintoneuvoston jäsenellä ja varajäsenellä on oltava asuinpaikka Euroopan talousalueella, jollei Patentti- ja rekisterihallitus myönnä yhtiölle lupaa poiketa tästä. Hallintoneuvoston jäsenen toimikausi jatkuu yksityisessä osakeyhtiössä toistaiseksi, ellei yhtiöjärjestyksessä toisin määrätä. Hallintoneuvoston jäsenet ja varajäsenet jäsenet on ilmoitettava kaupparekisteriin. Toimitusjohtaja Osakeyhtiöön voidaan valita toimitusjohtaja. Toimitusjohtajan valitsee hallitus. Toimitusjohtajalla (ja mahdollisella sijaisella) tulee aina olla asuinpaikka Euroopan talousalueella, jollei Patentti- ja rekisterihallitus myönnä lupaa poiketa tästä. Toimitusjohtaja hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti yleistoimivaltansa puitteissa. Toimitusjohtaja ja hänen sijaisensa on ilmoitettava kaupparekisteriin. Yhtiökokous Osakkeenomistajat käyttävät päätösvaltaansa yhtiökokouksessa. Päätökset tehdään annettujen äänten enemmistöllä, jollei osakeyhtiölaissa tai yhtiöjärjestyksessä toisin määrätä. Jokainen saa yhtiökokouksessa äänestää edustamiensa osakkeiden koko äänimäärällä, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin. Yhtiökokous päättää sille osakeyhtiölain mukaan kuuluvista asioista. Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä, että yhtiökokous päättää toimitusjohtajan ja hallituksen yleistoimivaltaan kuuluvasta asiasta. Varsinainen yhtiökokous on pidettävä kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Varsinaisessa yhtiökokouksessa on päätettävä: 1) tilinpäätöksen vahvistamisesta (emoyhtiössä myös konsernitilinpäätöksen vahvistamisesta) 2) taseen osoittaman voiton käyttämisestä 3) vastuuvapaudesta hallituksen jäsenille, hallintoneuvoston jäsenille ja toimitusjohtajalle 4) hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenten ja tilintarkastajan valinnasta, jollei osakeyhtiölaissa muuta säädetä tai yhtiöjärjestyksessä toisin määrätä näiden toimikaudesta tai valinnasta 5) muista yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiökokouksessa käsiteltävistä asioista. Ylimääräinen yhtiökokous on pidettävä, jos tilintarkastaja tai osakkeenomistajat, joilla on yhteensä kymmenesosa tai yhtiöjärjestyksessä määrätty pienempi osa kaikista osakkeista, vaativat sitä kirjallisesti tietyn asian käsittelemistä varten. Ylimääräinen Yritysmuodot ja yritysmuodon valinta 29

31 yhtiökokous on pidettävä myös, jos yhtiöjärjestyksessä niin määrätään tai hallitus katsoo siihen olevan aihetta. Osakkeenomistajien yksimielinen päätös yhtiökokousta pitämättä Osakkeenomistajat voivat yhtiökokousta pitämättä yksimielisinä päättää yhtiökokoukselle kuuluvasta asiasta. Tällainen päätös on kirjattava, päivättävä, numeroitava ja allekirjoitettava. Jos yhtiössä on useampia kuin yksi osakkeenomistaja, vähintään kahden heistä on allekirjoitettava päätös. Pääoma Yksityisen osakeyhtiön vähimmäisosakepääoma on euroa ja julkisen osakeyhtiön euroa. Tilintarkastajat Osakeyhtiössä ei tilintarkastajia tarvitse valita, ellei lainsäädäntö tai osakeyhtiön yhtiöjärjestys edellytä valintaa. Mikäli osakeyhtiön yhtiöjärjestys sallii, voidaan tilintarkastaja tilintarkastuslain mukaan jättää valitsematta osakeyhtiössä, jossa sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella on täyttynyt enintään yksi seuraavista edellytyksistä: 1) taseen loppusumma ylittää euroa; 2) liikevaihto tai sitä vastaava tuotto ylittää euroa; tai 3) palveluksessa on keskimäärin yli kolme henkilöä. Tilintarkastajan valitsemisvelvollisuus koskee myös toimintaansa aloittavaa osakeyhtiötä, jos osakeyhtiöllä on jo sitä perustettaessa liiketoiminta, joka täyttää tilintarkastusvelvollisuuden määrittävät raja-arvot. Osakeyhtiö voi valita tilintarkastajan, vaikka yhtiöjärjestyksessä ei olisi mainintaa tilintarkastajista ja tilintarkastuslaki ei edellyttäisi tilintarkastajan valintaa. Jos tilintarkastajaa ei ole valittu, osakeyhtiön on ilmoitettava siitä kaupparekisteriin, jotta rekisterimerkinnöistä poistetaan tilintarkastajia koskevat tiedot. Yhtiön tilintarkastajan valitsee yhtiökokous. Jos tilintarkastajia on valittava useita, yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä, että joku tai jotkut heistä, ei kuitenkaan kaikkia, valitaan muussa järjestyksessä. Jos tilintarkastaja valitaan, tilintarkastajaksi on aina valittava KHT- tai HTM-tilintarkastaja taikka KHT- tai HTM-yhteisö. Jos varsinaiseksi tilintarkastajaksi on valittu KHT- tai HTM-tilintarkastusyhteisö, ei varatilintarkastajaa tarvitse lain mukaan valita. Vähintään yhden tilintarkastajan on oltava KHT-tilintarkastaja tai KHT-yhteisö, jos kyse on julkisen kaupankäynnin kohteena olevasta yhteisöstä tai jos yhteisössä päättyneellä tilikaudella täyttyy vähintään kaksi seuraavista edellytyksistä: 1) taseen loppusumma ylittää 25 milj. euroa; 2) liikevaihto tai sitä vastaava tuotto ylittää 50 milj. euroa; taikka 3) yhteisön tai säätiön palveluksessa on keskimäärin yli 300 henkilöä. 30 Yrityksen perustamisen käytännön toimet

32 Tytäryrityksen tilintarkastajaksi on valittava vähintään yksi emoyrityksen tilintarkastaja. Kun tilintarkastajaksi on valittu hyväksytty tilintarkastusyhteisö (HTM tai KHT), tämän on ilmoitettava tilintarkastettavalle yritykselle, kenellä tilintarkastajalla on päävastuu tilintarkastuksen toimittamisesta. Päävastuullisella tilintarkastajalla on oltava vähintään sama kelpoisuus kuin tilintarkastusyhteisöllä. Tilintarkastajana voi toimia ainoastaan henkilö, joka ei ole vajaavaltainen, konkurssissa tai liiketoimintakiellossa eikä hänen toimintakelpoisuutensa voi olla rajoitettu. Jos tilintarkastajaksi on valittu yksi tai useampi luonnollinen henkilö, on vähintään yhdellä heistä oltava asuinpaikka ETA-valtiossa. Jos yksityisessä osakeyhtiössä valitaan tilintarkastaja, tilintarkastajan toimikausi jatkuu toistaiseksi. Julkisessa osakeyhtiössä toimikausi päättyy valintaa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Toimikaudesta voidaan yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin. Toimikausi päättyy ja uuden tilintarkastajan toimikausi alkaa uuden tilintarkastajan valinnasta päättävän yhtiökokouksen päättyessä, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä tai uutta tilintarkastajaa valittaessa päätetä toisin. Tilintarkastaja voi erota ja hänet voidaan myös erottaa kesken toimikauden. Tilintarkastajan voi erottaa se, joka on tilintarkastajan valinnut. Tilintarkastajan on ilmoitettava eronsa rekisteröitäväksi kaupparekisteriin kahden viikon kuluessa siitä, kun hän teki ilmoituksen erostaan osakeyhtiölle. Lisäksi tilintarkastajan on annettava Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunnalle selvitys eroamisesta ja sen syistä. HTM-tilintarkastajan tai HTM-yhteisön erottamisesta tai eroamisesta on annettava edellä mainittu selvitys kauppakamarin tilintarkastusvaliokunnalle. Yrityksen velvollisuus on ilmoittaa kaupparekisteriin tilintarkastajan erosta. Osakeyhtiössä siitä vastaavat hallituksen varsinaiset jäsenet ja toimitusjohtaja. Mikäli yhtiö on tehnyt tilintarkastajan eroa koskevan ilmoituksen kaupparekisteriin, ei tilintarkastajan tarvitse tehdä erostaan erikseen ilmoitusta. Jos tilintarkastaja erotetaan, yhtiö on velvollinen tekemään tästä ilmoituksen kaupparekisteriin. Ilmoituksen tekemisestä vastuu on hallituksen varsinaisilla jäsenillä ja toimitusjohtajalla. Tilintarkastajalla itselläänkin on oikeus, mutta ei velvollisuutta, ilmoituksen tekemiseen. Edustaminen Hallitus Osakeyhtiötä edustaa osakeyhtiölain nojalla hallitus. Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus vastaa siitä, että yhtiön kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Toimitusjohtaja Toimitusjohtaja voi edustaa yhtiötä hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti yhtiön juoksevien asioiden hoitamiseen kuuluvissa asioissa. Yritysmuodot ja yritysmuodon valinta 31

33 Toimitusjohtaja saa ryhtyä yhtiön toiminnan laajuus ja laatu huomioon ottaen epätavallisiin tai laajakantoisiin toimiin vain, jos hallitus on hänet siihen valtuuttanut tai hallituksen päätöstä ei voida odottaa aiheuttamatta yhtiön toiminnalle olennaista haittaa. Toimitusjohtajalla on oikeus olla läsnä hallituksen kokouksessa ja käyttää siellä puhevaltaa, vaikka hän ei olisikaan hallituksen jäsen, jollei hallitus toisin päätä. Muut edustajat Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä, että hallituksen jäsenellä tai toimitusjohtajalla on oikeus edustaa yhtiötä asemansa perusteella eli edustamisoikeus on asemaan sidottu ja riippumaton henkilöstä. Yhtiöjärjestyksessä voidaan myös määrätä, että hallitus voi antaa oikeuden jäsenelleen, toimitusjohtajalle tai muulle nimetylle henkilölle. Hallitus voi milloin tahansa peruuttaa antamansa oikeuden yhtiön edustamiseen. Kaupparekisteriin voidaan merkitä ainoastaan sellainen edustusoikeuden rajoitus, jonka mukaan kahdella tai useammalla henkilöllä on vain yhdessä oikeus osakeyhtiön Yhtiöjärjestyksen toimialamääräys rajoittaa edustajan toimivaltaa. Prokuristi Osakeyhtiössä prokuran antaa hallitus. Prokura voidaan antaa nimetylle henkilölle niin, että hänellä on oikeus edustaa yritystä yksin. Osakeyhtiössä prokura antaa myös niin, että prokuristi saa edustaa yhtiötä ainoastaan yhdessä siihen oikeutetun henkilön kanssa. Edustamiseen oikeutetuilla henkilöillä tarkoitetaan henkilöitä, joilla on yhtiöjärjestyksen mukaan oikeus aseman perusteella (esimerkiksi hallituksen jäsenenä, toimitusjohtajana) edustaa yhtiötä yhdessä jonkun kanssa tai joille on yhtiöjärjestyksen määräyksen perusteella annettu nimeltä mainiten edustamisoikeus yhdessä jonkun kanssa. Prokuristi voidaan ilmoittaa merkittäväksi kaupparekisteriin joko perustamisilmoituksen tai muutosilmoituksen yhteydessä. Elinkeinolain mukainen edustaja Osakeyhtiöllä on oltava edustaja, jolla on oikeus ottaa vastaan haasteita ja muita tiedoksiantoja yhtiön puolesta. Edustajan kotipaikan on oltava Suomessa. Edustaja on ilmoitettava merkittäväksi kaupparekisteriin. Jos yhtiöllä kuitenkin on kaupparekisteriin ilmoitettu hallituksen jäsen, hallituksen varajäsen, toimitusjohtaja, edustamiseen oikeutettu tai prokuristi, jolla on asuinpaikka Euroopan talousalueella, ei erillistä edustajaa tarvitse valita Osuuskunta Kuka voi perustaa? Osuuskunnan voi perustaa yksi tai useampi luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö. Myös ulkomaalainen voi toimia osuuskunnan perustajana, asuinpaikalla tai kansalaisuudella ei perustamisen kannalta ole merkitystä. Osuuskunnan perustajan on tultava 32 Yrityksen perustamisen käytännön toimet

34 osuuskunnan jäseneksi. Osuuskunnan jäsenmäärä on vaihtuva. Jäsenyyttä ei voi siirtää toiselle, jollei säännöissä määrätä toisin. Toimielimet Hallitus Hallitus on osuuskunnan pakollinen toimielin. Hallituksessa on oltava yhdestä viiteen varsinaista jäsentä, jollei säännöissä määrätä toisin. Jos hallituksessa on vähemmän kuin kolme jäsentä, on lisäksi oltava vähintään yksi varajäsen. Hallituksen jäsenenä ei voi olla oikeushenkilö eikä alaikäinen tai se, jolle on määrätty edunvalvoja, jonka toimintakelpoisuutta on rajoitettu tai joka on konkurssissa tai liiketoimintakiellossa. Jos hallituksessa on useita jäseniä, hallitukselle on valittava puheenjohtaja. Puheenjohtajan valitsee hallitus, jos säännöissä ei toisin määrätä tai hallitusta valittaessa ole päätetty toisin. Osuuskunnan kokous valitsee hallituksen jäsenet, jollei säännöissä määrätä, että hallintoneuvosto valitsee hallituksen jäsenet. Säännöissä voi määrätä, että vähemmän kuin puolet hallituksen jäsenistä valitaan muussa järjestyksessä. Vähintään yhdellä hallituksen sekä varsinaisista jäsenistä että varajäsenistä tulee olla asuinpaikka ETA-alueella, jollei Patentti- ja rekisterihallitus myönnä lupaa poiketa tästä. Lupia on myönnetty sellaisille hallituksen jäsenille, jotka asuvat pysyvästi Luganon sopimukseen liittyneessä maassa, käytännössä Sveitsissä. Myös Amerikan Yhdysvalloissa pysyvästi asuvalle yhdysvaltain kansalaiselle on myönnetty lupa perustuen Suomen ja Amerikan Yhdysvaltain väliseen ystävyys-, kauppa- ja konsulisopimukseen. Hallitus huolehtii osuuskunnan hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä yleistoimivaltansa puitteissa. Hallitus vastaa siitä, että osuuskunnan kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Hallituksen jäsenen toimikausi jatkuu toistaiseksi, jollei säännöissä määrätä määräaikaisesta toimikaudesta. Toimikausi päättyy ja uuden jäsenen toimikausi alkaa uuden jäsenen valinnasta päättävän kokouksen päättyessä, jollei säännöissä määrätä tai uutta jäsentä valittaessa päätetä toisin. Hallituksen jäsenet ja varajäsenet on ilmoitettava kaupparekisteriin. Hallintoneuvosto Osuuskunnalla voi olla hallintoneuvosto, jos säännöissä niin määrätään. Osuuskunnan kokous valitsee hallintoneuvoston jäsenet, ellei säännöissä määrätä toisin. Hallintoneuvosto valvoo hallituksen ja toimitusjohtajan vastuulla olevaa osuuskunnan hallintoa. Hallintoneuvostossa on oltava vähintään kolme jäsentä. Toimitusjohtaja tai hallituksen jäsen ei saa olla hallintoneuvoston jäsen. Hallintoneuvostolle on valittava puheenjohtaja. Puheenjohtajan valitsee hallintoneuvosto, jos hallintoneuvostoa valittaessa ei ole päätetty tai säännöissä määrätä toisin. Yritysmuodot ja yritysmuodon valinta 33

35 Vähintään yhdellä hallintoneuvoston sekä varsinaisista jäsenistä että varajäsenistä tulee olla asuinpaikka ETA-alueella, jollei Patentti- ja rekisterihallitus myönnä lupaa poiketa tästä. Hallintoneuvoston jäsenen toimikausi jatkuu yksityisessä osuuskunnassa toistaiseksi, ellei säännöissä toisin määrätä. Hallintoneuvoston jäsenet ja varajäsenet jäsenet on ilmoitettava kaupparekisteriin. Toimitusjohtaja Osuuskunnalla voi olla toimitusjohtaja. Hallitus valitsee toimitusjohtajan. Säännöissä voi määrätä, että hallintoneuvos tai osuuskunnan kokous valitsee toimitusjohtajan. Toimitusjohtajalla (ja mahdollisella sijaisella) on oltava asuinpaikka ETA-alueella, jollei Patentti- ja rekisterihallitus myönnä lupaa poiketa tästä. Toimitusjohtaja hoitaa osuuskunnan juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti yleistoimivaltansa puitteissa. Toimitusjohtaja ja hänen sijaisensa on ilmoitettava kaupparekisteriin. Jäsenten yksimielinen päätös osuuskunnan kokousta pitämättä Jäsenet voivat osuuskunnan kokousta pitämättä yksimielisinä päättää osuuskunnan kokoukselle kuuluvasta asiasta. Päätös on kirjattava, päivättävä, numeroitava ja allekirjoitettava. Jos osuuskunnassa on useampia kuin yksi jäsen, vähintään kahden heistä on allekirjoitettava päätös. Osuuskunnan kokous ja edustajisto Jäsenet käyttävät päätösvaltaansa osuuskunnan kokouksessa. Jokaisella jäsenellä on yksi ääni, ellei säännöissä toisin määrätä. Osuuskunnan säännöissä voidaan kuitenkin määrätä, että osuuskunnan kokouksen sijasta päätösvaltaa joko kaikissa tai joissakin asioissa käyttää jäsenten valitsema edustajisto. Edustajisto on valittava suhteellista vaalitapaa noudattaen, ellei säännöissä määrätä toisin. Varsinainen osuuskunnan kokous on pidettävä kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Varsinaisessa osuuskunnan kokouksessa on päätettävä: 1) tilinpäätöksen vahvistamisesta, mikä emo-osuuskunnassa käsittää myös konsernitilinpäätöksen vahvistamisen 2) taseen osoittaman ylijäämän käyttämisestä 3) vastuuvapaudesta hallituksen jäsenille, hallintoneuvoston jäsenille ja toimitusjohtajalle 4) hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenten, tilintarkastajan ja toiminnantarkastajan valinnasta, jollei tässä laissa säädetä tai säännöissä määrätä toisin näiden toimikaudesta tai valinnasta sekä 5) muista sääntöjen mukaan varsinaisessa osuuskunnan kokouksessa käsiteltävistä asioista. 34 Yrityksen perustamisen käytännön toimet

36 Ylimääräinen osuuskunnan kokous on pidettävä, jos säännöissä niin määrätään tai hallitus katsoo siihen olevan aihetta. Ylimääräinen osuuskunnan kokous on pidettävä myös, jos jäsen, tilintarkastaja tai toiminnantarkastaja vaativat tai hallintoneuvosto katsoo siihen olevan aihetta ja sillä on sääntöjen mukaan oikeus päättää ylimääräisen osuuskunnan kokouksen pitämisestä. Pääoma Osuuskunnalla ei ole lakisääteistä minimipääomavaatimusta. Osuudesta osuuskunnalle maksettava määrä eli merkintähinta on otettava perustamissopimukseen. Osuuden merkintähinta merkitään osuuspääomaan, jollei sitä ole perustamissopimuksessa tai säännöissä määrätty merkittäväksi osittain sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Osuuskunnalla voi osuuspääoman lisäksi olla osakepääoma ja osakkeita. Tilintarkastajat Osuuskunnassa ei tilintarkastajia tarvitse valita, ellei lainsäädäntö tai osuuskunnan säännöt edellytä valintaa. Mikäli osuuskunnan säännöt sallivat, voidaan tilintarkastaja tilintarkastuslain mukaan jättää valitsematta osuuskunnassa, jossa sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella on täyttynyt enintään yksi seuraavista edellytyksistä: 1) taseen loppusumma ylittää euroa; 2) liikevaihto tai sitä vastaava tuotto ylittää euroa; tai 3) palveluksessa on keskimäärin yli kolme henkilöä. Tilintarkastajan valitsemisvelvollisuus koskee myös toimintaansa aloittavaa osuuskuntaa, jos osuuskunnalla on jo sitä perustettaessa liiketoiminta, joka täyttää tilintarkastusvelvollisuuden määrittävät raja-arvot. Osuuskunta voi valita tilintarkastajan, vaikka säännöissä ei olisi mainintaa tilintarkastajista ja tilintarkastuslaki ei edellyttäisi tilintarkastajan valintaa. Jos tilintarkastajaa ei ole valittu, osuuskunnan on ilmoitettava siitä kaupparekisteriin, jotta rekisterimerkinnöistä poistetaan tilintarkastajia koskevat tiedot. Tilintarkastajan valitsee osuuskunnan kokous. Jos tilintarkastajia on valittava useita, säännöissä voidaan määrätä, että joku tai jotkut heistä, ei kuitenkaan kaikkia, valitaan muussa järjestyksessä. Jos tilintarkastaja valitaan, tilintarkastajaksi on aina valittava KHT- tai HTM-tilintarkastaja taikka KHT- tai HTM-yhteisö. Jos varsinaiseksi tilintarkastajaksi on valittu KHT- tai HTM-tilintarkastusyhteisö, ei varatilintarkastajaa tarvitse lain mukaan valita. Tilintarkastajan toimikausi jatkuu toistaiseksi, jollei säännöissä määrätä määräaikaisesta toimikaudesta. Toimikausi päättyy ja uuden tilintarkastajan toimikausi alkaa uuden tilintarkastajan valinnasta päättävän osuuskunnan kokouksen päättyessä, jollei säännöissä määrätä tai uutta tilintarkastajaa valittaessa päätetä toisin. Yritysmuodot ja yritysmuodon valinta 35

37 Koska velvollisuus valita toiminnantarkastaja? Osuuskunnassa on oltava osuuskunnan kokouksen valitsema toiminnantarkastaja, jos osuuskunnassa ei ole tilintarkastajaa ja säännöissä ei määrätä toisin. Toiminnantarkastaja on kuitenkin aina valittava, jos osuuskunnassa ei ole tilintarkastajaa ja jäsenet, joilla on vähintään yksi neljäsosa osuuskunnan jäsenten koko äänimäärästä tai yksi kolmasosa kokouksessa edustetuista jäsenten äänimäärästä, vaativat sitä varsinaisessa osuuskunnan kokouksessa tai osuuskunnan kokouksessa, jossa asiaa on kokouskutsun mukaan käsiteltävä. Jos osuuskunnassa on tilintarkastaja, osuuskunnan kokous voi päättää toiminnantarkastajan valinnasta, jos valintaa kannattaa yli puolet annetuista äänistä. Jos toiminnantarkastajia on valittava useita, säännöissä voi määrätä, että joku tai jotkut heistä, ei kuitenkaan kaikkia, valitaan muussa järjestyksessä. Jos valitaan vain yksi toiminnantarkastaja, lisäksi on valittava ainakin yksi toiminnantarkastajan sijainen. Edustaminen Hallitus Hallitus edustaa osuuskuntaa ja kirjoittaa sen toiminimen. Hallitus huolehtii osuuskunnan hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus vastaa siitä, että osuuskunnan kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Toimitusjohtaja Jos osuuskunnalla on toimitusjohtaja, hän hoitaa osuuskunnan päivittäistä hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimitusjohtaja vastaa siitä, että osuuskunnan kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Toimitusjohtajan on annettava hallitukselle ja sen jäsenelle tiedot, jotka ovat tarpeen hallituksen tehtävien hoitamiseksi. Toimitusjohtajalla on oikeus olla läsnä hallituksen kokouksessa ja käyttää siellä puhevaltaa, vaikka hän ei olisikaan hallituksen jäsen, jollei hallitus päätä toisin. Muu edustaja Osuuskunnan säännöissä voi olla määräys, että hallituksen jäsenellä tai toimitusjohtajalla on oikeus edustaa osuuskuntaa taikka hallitus voi antaa tällaisen oikeuden jäsenelleen, toimitusjohtajalle tai muulle henkilölle. Edustamisoikeuden rajoitus Kaupparekisteriin voi merkitä vain sellaisen rajoituksen oikeuteen edustaa osuuskuntaa, jonka mukaan kahdella tai useammalla henkilöllä on vain yhdessä tämä oikeus. Sääntöjen toimialamääräys rajoittaa edustajan toimivaltaa. 36 Yrityksen perustamisen käytännön toimet

38 Prokuristi Osuuskunnassa prokuran voi antaa hallitus. Prokura voidaan antaa nimetylle henkilölle niin, että hänellä on oikeus edustaa yritystä yksin. Osuuskunnassa voidaan prokura antaa myös niin, että prokuristi saa edustaa osuuskuntaa ainoastaan yhdessä siihen oikeutetun henkilön kanssa. Edustamiseen oikeutetuilla henkilöillä tarkoitetaan henkilöitä, joilla on sääntöjen mukaan oikeus aseman perusteella (esimerkiksi hallituksen jäsenenä, toimitusjohtajana) edustaa osuuskuntaa yhdessä jonkun kanssa tai joille on sääntöjen määräyksen perusteella annettu nimeltä mainiten edustamisoikeus yhdessä jonkun kanssa. Prokuristi voidaan ilmoittaa merkittäväksi kaupparekisteriin joko perustamisilmoituksen tai muutosilmoituksen yhteydessä. Elinkeinolain mukainen edustaja Osuuskunnalla on oltava edustaja, jolla on oikeus ottaa vastaan haasteita ja muita tiedoksiantoja osuuskunnan puolesta. Edustajan kotipaikan on oltava Suomessa. Edustaja on ilmoitettava merkittäväksi kaupparekisteriin. Jos osuuskunnalla on kuitenkin kaupparekisteriin ilmoitettu hallituksen jäsen, toimitusjohtaja, edustamiseen oikeutettu tai prokuristi, jolla on asuinpaikka Euroopan talousalueella, ei erillistä edustajaa tarvitse valita. Yritysmuodot ja yritysmuodon valinta 37

39 3 YRITYKSEN PERUSTAMINEN 3.1 Yksityinen elinkeinonharjoittaja (toiminimi) Yrityksen juridiset perustamismuodollisuudet vaihtelevat eri yritysmuodoissa. Yksinkertaisin on toiminimi, joka ei vaadi mitään perustamismuodollisuuksia. Elinkeinonharjoittajat jaetaan liikkeenharjoittajiin ja ammatinharjoittajiin. Molemmat työskentelevät itsenäisesti ja omaan lukuunsa. Liikkeenharjoittajalla on yleensä palveluksessaan enemmän vierasta työvoimaa. Toiminnassa tarvittavan riskinalaisen pääoman määrä on myös suurempi kuin ammatinharjoittajalla. On kuitenkin huomattava, että vaikka elinkeinonharjoittajalla ei olisikaan vierasta työvoimaa palveluksessaan, mutta hänellä on kiinteä osto- tai myyntipaikka tai muu vastaava toimipaikka, katsotaan hänet liikkeenharjoittajaksi. Yksityisen elinkeinonharjoittajan ei tarvitse tehdä kirjallista sopimusta tai muuta vastaavaa asiakirjaa ennen toimintansa aloittamista. 3.2 Avoin yhtiö Yhtiösopimuksen muoto Avoin yhtiö syntyy yhtiömiesten sopimuksella. Sopimus voi olla suullinen tai kirjallinen. Kaupparekisteriin tehtävän perustamisilmoituksen liitteeksi tarvitaan kuitenkin aina kirjallinen yhtiösopimus. Yhtiösopimukselle ei ole laissa määrättyä vähimmäissisältöä. Yhtiösopimuksen muoto tulee harkita tapauskohtaisesti yhtiön toimialan ja toiminnan laajuuden perusteella. 38 Yrityksen perustamisen käytännön toimet

40 Avoimen yhtiön yhtiösopimuksessa olisi aiheellista olla 1) yhtiön toiminimi* 2) kunta, josta yhtiön toimintaa johdetaan* 3) yhtiön toimiala (= toiminnan laatu)* Toimialassa tulisi ilmaista kaikki ne alat, joilla yritys toimii tai suunnittelee toimivansa tulevaisuudessa. Toimiala voidaan ilmoittaa myös niin sanottuna yleistoimialana kattamaan kaikki laillinen liiketoiminta. PRH suosittelee kuitenkin ilmoittamaan yksilöidymmän toimialan, koska laaja toimiala tai yleistoimiala saattaa vaikeuttaa toiminimen rekisteröintiä. Kaupparekisteriin voi antaa esimerkiksi seuraavanlaisen toimialailmoituksen: yleistoimiala, muun muassa mittalaitteiden korjaus ja huolto. Toimialoilla, joilla toiminta vaatii elinkeinoluvan, toimialan muotoilu kannattaa tarkistaa lupaviranomaiselta. 4) yhtiömiehet* 5) yhtiömiesten panokset (avoin yhtiö voidaan perustaa ilman rahapanosta, työpanos riittää) 6) yhtiön edustaminen 7) yhtiön tilikausi 8) voiton- ja tappionjako, jos poikkeaa lainmukaisesta (laki avoimesta yhtiöstä ja kommandiittiyhtiöstä 2:9) 9) yhtiösopimuksen irtisanominen ja sopimuksen irtisanomisaika, jos poikkeaa lainmukaisesta kuudesta kuukaudesta 10) yhtiösopimuksen muuttaminen 11) toiminnan jatkaminen yhtiömiehen kuoltua 12) yhtiöosuuden luovutus 13) yhtiöstä eroaminen 14) yhtiösopimuksen irtisanominen 15) yhtiön purkaminen 16) yhtiösopimuksen allekirjoituspäivä 17) kaikkien yhtiömiesten allekirjoitukset. * = Kaupparekisteri edellyttää. Yhtiösopimukseen ei tarvitse ottaa määräystä tilintarkastajasta, vaikka sellainen valittaisiinkin. Laissa avoimesta yhtiöstä ja kommandiittiyhtiöstä on useimmista edellä olevista asioista toissijaiset määräykset, joita sovelletaan, elleivät yhtiömiehet ole asiasta toisin sopineet. Liite Avoimen yhtiön yhtiösopimus, s Yrityksen perustaminen 39

41 3.3 Kommandiittiyhtiö Yhtiösopimuksen muoto Kommandiittiyhtiö syntyy yhtiömiesten sopimuksella. Sopimus voi olla suullinen tai kirjallinen. Kaupparekisteriin tehtävän perustamisilmoituksen liitteeksi tarvitaan kuitenkin aina kirjallinen yhtiösopimus. Yhtiösopimukselle ei ole laissa määrättyä vähimmäissisältöä. Yhtiösopimuksen muoto tulee harkita tapauskohtaisesti yhtiön toimialan ja toiminnan laajuuden perusteella. Kommandiittiyhtiön yhtiösopimuksessa olisi aiheellista olla 1) yhtiön toiminimi* 2) kunta, josta toimintaa johdetaan* 3) yhtiön toimiala (= toiminnan laatu)* Toimialassa tulisi ilmaista kaikki ne alat, joilla yritys toimii tai suunnittelee toimivansa tulevaisuudessa. Toimiala voidaan ilmoittaa myös niin sanottuna yleistoimialana kattamaan kaikki laillinen liiketoiminta. PRH suosittelee kuitenkin ilmoittamaan yksilöidymmän toimialan, koska laaja toimiala tai yleistoimiala saattaa vaikeuttaa toiminimen rekisteröintiä. Kaupparekisteriin voi antaa esimerkiksi seuraavanlaisen toimialailmoituksen: yleistoimiala, muun muassa mittalaitteiden korjaus ja huolto. Toimialoilla, joilla toiminta vaatii elinkeinoluvan, toimialan muotoilu kannattaa tarkistaa lupaviranomaiselta. 4) yhtiömiehet sekä ketkä yhtiömiehistä ovat vastuunalaisia ja ketkä äänettömiä yhtiömiehiä* 5) äänettömän yhtiömiehen panoksen määrä euroissa* 6) yhtiön edustaminen 7) yhtiön tilikausi 8) voiton- ja tappionjako, myös äänettömän yhtiömiehen voitto-osuus, jos poikkeaa lainmukaisesta (laki avoimesta yhtiöstä ja kommandiittiyhtiöstä 7:4) 9) onko äänettömällä yhtiömiehellä oikeus siirtää yhtiöosuutensa toiselle ilman vastuunalaisten yhtiömiesten suostumusta 10) yhtiösopimuksen irtisanominen ja sopimuksen irtisanomisaika, jos se poikkeaa lainmukaisesta kuudesta kuukaudesta 12) yhtiösopimuksen muuttaminen 13) toiminnan jatkaminen yhtiömiehen kuoltua 14) yhtiöosuuden luovutus 15) yhtiöstä eroaminen 16) yhtiön purkaminen 17) yhtiösopimuksen allekirjoituspäivä 18) kaikkien yhtiömiesten allekirjoitukset. * = Kaupparekisteri edellyttää. 40 Yrityksen perustamisen käytännön toimet

42 Yhtiösopimukseen ei tarvitse ottaa määräystä tilintarkastajasta, vaikka sellainen valittaisiinkin. Laissa avoimesta yhtiöstä ja kommandiittiyhtiöstä on useimmista edellä olevista asioista toissijaiset määräykset, joita sovelletaan, elleivät yhtiömiehet ole asiasta toisin sopineet. Liite Kommandiittiyhtiön yhtiösopimus, s Osakeyhtiö Osakeyhtiön perustamisessa ovat seuraavat vaiheet: perustamissopimuksen ja yhtiöjärjestyksen laatiminen, (yhtiöjärjestys sisällytettävä perustamissopimukseen tai laitettava perustamissopimuksen liitteeksi), osakkeiden merkintä, pankkitilin avaaminen, osakkeiden maksaminen ja yhtiön kaupparekisteriin ilmoittaminen ja rekisteröinti. Ennen yhtiön rekisteröimistä sen puolesta tehdyistä toimista vastaavat kustakin toimesta päättäneet ja siihen osallistuneet yhteisvastuullisesti. Osakeyhtiö syntyy juridisesti vasta, kun se merkitään kaupparekisteriin Perustamissopimus Osakeyhtiön perustamisesta on laadittava perustamissopimus, joka on kaikkien osakkeenomistajien allekirjoitettava. Perustamissopimuksen allekirjoituksella osakkeenomistaja merkitsee perustamissopimuksesta ilmenevän määrän osakkeita. Merkintää ei voi peruuttaa sen jälkeen, kun kaikki osakkeet on merkitty, jollei toisin sovita. Johdon jäsenten ja tilintarkastajien toimikausi ja tehtävät alkavat perustamissopimuksen allekirjoittamisesta. Perustamissopimuksessa on aina mainittava 1) sopimuksen päivämäärä 2) kaikki osakkeenomistajat ja kunkin merkitsemät osakkeet 3) osakkeesta yhtiölle maksettava määrä (merkintähinta) 4) osakkeen maksuaika 5) yhtiön hallituksen jäsenet. Perustamissopimukseen on otettava tai siihen on liitettävä yhtiöjärjestys. Tilikaudesta on määrättävä joko perustamissopimuksessa tai yhtiöjärjestyksessä. Perustamissopimuksessa on lisäksi tarvittaessa mainittava toimitusjohtaja, hallintoneuvoston jäsenet ja tilintarkastajat. Perustamissopimuksessa voidaan nimetä hallituksen ja hallintoneuvoston puheenjohtaja. Tilintarkastajat, ks. sivu 30. Minimiosakepääoma Yksityisen osakeyhtiön vähimmäispääoma on euroa ja julkisen osakeyhtiön euroa. Yrityksen perustaminen 41

43 Apportti Kun osakeyhtiö perustetaan, voidaan osakkeet merkitä myös muuta omaisuutta kuin rahaa vastaan (apporttiomaisuus). Apporttiomaisuutta voi olla vain omaisuus, jolla on yhtiölle taloudellista arvoa. Apportiksi voidaan laittaa esimerkiksi kiinteistö, liiketoiminnassa tarvittavat osakkeet, koneet ja laitteet tai liiketoiminnan käyttöön tuleva auto. Apporttiomaisuudella on luovutushetkellä oltava vähintään maksua vastaava taloudellinen arvo yhtiölle. Työsuoritusta koskeva sitoumus ei voi olla apporttiomaisuutta. Jos merkintähinnan maksuun käytetään apporttiomaisuutta, on perustamissopimuksessa oltava ehto, jonka mukaan osakkeenmerkitsijällä on oikeus tai velvollisuus maksaa merkintähinta apporttiomaisuudella. Perustamissopimuksessa on oltava lisäksi selvitys apporttiomaisuudesta, jossa on yksilöitävä apporttiomaisuus yksilöitävä apporttiomaisuudella suoritettava maksu mainittava omaisuuden arvostamiseen vaikuttavat seikat ja mainittava omaisuuden arvostamisessa noudatetut menetelmät. Jos apporttina käytetään kiinteistöä, on asiaa koskeva luovutussopimus tehtävä maakaaren 2 luvun 1 :ssä säädetyssä muodossa. Oikeaksi todistettu kopio luovutuskirjasta on oheistettava liitteeksi ja toimitettava kaupparekisteriin. Jos liike sijoitetaan apporttina yhtiöön, on tästä otettava perustamissopimukseen maininta. Perustamissopimuksessa on oltava riittävä selvitys liikkeen taloudellisesta asemasta esimerkiksi tilinpäätösinformaation muodossa. Jos osake on maksettu apporttiomaisuudella, rekisteri-ilmoitukseen on aina liitettävä KHT- tai HTM-tilintarkastajan taikka KHT- tai HTM-yhteisön lausunto apporttiomaisuuden selvityksestä ja siitä, oliko omaisuudella vähintään maksua vastaava taloudellinen arvo yhtiölle. Osakassopimus Osakassopimus on osakeyhtiön osakkaiden välinen sopimusoikeudellinen sopimus, jossa säännellään osakkeenomistajien keskinäisistä suhteista, oikeuksista ja velvollisuuksista yhtiössä. Myös yhtiö voi olla osakassopimuksen osapuolena, jolloin sopimuksessa voidaan sopia myös yhtiön ja osakkaiden keskinäisistä suhteista. Tällöin yhtiön tulee myös päättää asianmukaisissa elimissään osakassopimuksen kohteena olevista asioista. Osakassopimuksessa voidaan määrätä esimerkiksi työnjaosta yhtiössä, osakaspiirin rajoittamisesta tai yhtiön toimintojen järjestämisestä. Samoin voidaan sopia osakkeiden lunastamisesta sellaisissa tapauksissa, jossa joku osakas luovuttaa niitä ulkopuoliselle, ellei lunastuslauseketta ole sisälly yhtiöjärjestykseen. Muita osakassopimuksella sovittavia asioita voivat olla muun muassa voitonjako, kilpailukielto tai mitä tapahtuu osakkeille osakkaan kuollessa. Osakassopimus on syytä laatia huolella ja harkiten, sillä sopimuksen muuttaminen voi toiminnan käynnistyttyä olla varsin hankalaa, jos erimielisyyksiä on jo ilmennyt, 42 Yrityksen perustamisen käytännön toimet

44 sillä sopimuksen muuttaminen on mahdollista vain kaikkien sopimusosapuolten yhteisellä päätöksellä. Liite Osakeyhtiön perustamissopimus, s Osakkeiden merkintä Osakkeiden lukumäärä Osakepääomaa ei tarvitse jakaa useaan osakkeeseen, vaan yksi osake riittää. Merkinnän muoto Perustamissopimuksen allekirjoituksella osakkeenomistaja merkitsee perustamissopimuksesta ilmenevän määrän osakkeita. Sama henkilö voi merkitä kaikki osakeyhtiön osakkeet. Merkintähinta Osakkeen merkintähinta merkitään osakepääomaan, jollei sitä ole perustamissopimuksessa tai yhtiöjärjestyksessä määrätty merkittäväksi osittain sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Osakkeen maksuaika Osakkeista maksettavan määrän on oltava yhtiön omistuksessa ja hallinnassa ennen kuin osakeyhtiö ilmoitetaan rekisteröitäväksi. Osakeyhtiö on ilmoitettava rekisteröitäväksi kaupparekisteriin kolmen kuukauden kuluessa perustamissopimuksen allekirjoittamisesta, muutoin yhtiön perustaminen raukeaa. Rahassa maksettava määrä on maksettava yhtiön Suomessa olevalle talletuspankin tilille tai talletusten vastaanottamiseen oikeutetun ulkomaisen luottolaitoksen sivukonttorin tilille tai vastaavalle ulkomailla olevalle tilille. Ks. Pankkitilin avaaminen s Yhtiöjärjestys Perustamissopimuksen tulee sisältää tai sen liitteeksi tulee ottaa yhtiöjärjestys. Osakeyhtiölaki mahdollistaa varsin lyhyen yhtiöjärjestyksen. Pakollisten määräysten lisäksi sisältyy useisiin lainkohtiin säännöksiä, joiden mukaan tietyn järjestelyn voimaansaattaminen edellyttää järjestelyä koskevaa mainintaa yhtiöjärjestyksessä ja säännöksiä, jotka käyvät sovellettaviksi, jollei yhtiöjärjestyksessä muuta määrätä. Yhtiöjärjestyksessä tulee ainakin mainita: 1) toiminimi 2) kotipaikkana oleva Suomen kunta sekä 3) toimiala. Yrityksen perustaminen 43

45 Jos yhtiö aikoo käyttää toiminimeään kaksi- tai useampikielisenä, toiminimen jokainen ilmaisu on mainittava yhtiöjärjestyksessä. Tilikaudesta on määrättävä joko perustamissopimuksessa tai yhtiöjärjestyksessä. Hyvin laaditusta toimialasta käy selvästi ilmi, millä alalla yritys toimii ja mitä yritys tekee. Toimialassa tulisi ilmaista kaikki ne alat, joilla yritys toimii tai suunnittelee toimivansa tulevaisuudessa. Toimiala voidaan ilmoittaa myös niin sanottuna yleistoimialana kattamaan kaikki laillinen liiketoiminta. PRH suosittelee kuitenkin ilmoittamaan yksilöidymmän toimialan, koska laaja toimiala tai yleistoimiala saattaa vaikeuttaa toiminimen rekisteröintiä. Kaupparekisteriin voi antaa esimerkiksi seuraavanlaisen toimialailmoituksen: yleistoimiala, muun muassa mittalaitteiden korjaus ja huolto. Toimialoilla, joilla toiminta vaatii elinkeinoluvan, toimialan muotoilu kannattaa tarkistaa lupaviranomaiselta. Liite Osakeyhtiön yhtiöjärjestys, s. 257 ja Hallituksen puheenjohtajan ja toimitusjohtajan valitseminen Toimitusjohtaja Osakeyhtiölle voidaan valita toimitusjohtaja. Toimitusjohtaja nimetään perustamissopimuksessa. Hallituksen puheenjohtaja Hallitukselle, jossa on vähintään kaksi varsinaista jäsentä, on valittava puheenjohtaja. Hallitus valitsee itse puheenjohtajan, ellei yhtiöjärjestyksessä toisin määrätä tai hallitusta valittaessa ole toisin päätetty. Hallituksen puheenjohtaja voidaan nimetä myös perustamissopimuksessa Osake- ja osakasluettelo Hallituksen on pidettävä osakkeista osakeluetteloa, jos yhtiön osakkeita ei ole liitetty arvo-osuusjärjestelmään. Luetteloon merkitään osakkeet tai osakekirjat numerojärjestyksessä, niiden antamispäivä sekä osakkeenomistajan nimi ja osoite. Osakeluettelosta tulee ilmetä kunkin osakkeen laji, jos yhtiössä on erilajisia osakkeita, sekä mahdolliset muut erot osakkeiden tuottamissa oikeuksissa ja velvollisuuksissa. Jos osakkeesta ei ole annettu osakekirjaa, osakeluetteloon on lisäksi merkittävä yhtiölle ilmoitettu osaketta rasittava pantti- tai muu vastaava oikeus. Osakeluettelon mukaisista osakkeenomistajista on pidettävä aakkosellista luetteloa (osakasluettelo), jossa on oltava osakkeenomistajan nimi ja osoite sekä kunkin osakkeenomistajan osakkeiden lukumäärä osakelajeittain. 44 Yrityksen perustamisen käytännön toimet

46 Osakeluettelo ja osakasluettelo on laadittava viivytyksettä yhtiön perustamisen jälkeen. Luetteloita on pidettävä luotettavalla tavalla. Osakeluettelo ja osakasluettelo on pidettävä yhtiön pääkonttorissa jokaisen nähtävänä. 3.5 Osuuskunta Osuuskunnan perustamiseen kuuluvat seuraavat vaiheet: sääntöjen ja perustamissopimuksen laatiminen, osuuskunnan rekisteröinti ja osuuden merkintähinnan maksaminen. Jos hallituksen puheenjohtajaa ei ole nimetty perustamissopimuksessa, pidetään hallituksen kokous, jossa puheenjohtaja valitaan. Osuuskunta syntyy juridisesti vasta, kun se merkitään kaupparekisteriin. Osuuskunta on ilmoitettava rekisteröitäväksi kolmen kuukauden kuluessa perustamissopimuksen allekirjoittamisesta tai osuuskunnan perustaminen raukeaa Osuuskunnan perustamissopimus Osuuskunnan perustamisesta on aina tehtävä kirjallinen sopimus, jonka kaikki jäsenet allekirjoittavat. Jos lisäksi annetaan osuuksia tai osakkeita muille kuin jäsenille, niiden merkitsijät allekirjoittavat sopimuksen. Perustamissopimuksessa on aina mainittava: 1) sopimuksen päivämäärä 2) kaikki perustajajäsenet ja kunkin merkitsemät osuudet 3) osuudesta osuuskunnalle maksettava määrä (merkintähinta) 4) osuuden maksuaika sekä 5) osuuskunnan hallituksen jäsenet. Perustamissopimukseen on otettava tai liitettävä osuuskunnan säännöt. Tilikaudesta on määrättävä joko perustamissopimuksessa tai säännöissä. Perustamissopimuksessa on mainittava osuuskunnan toimitusjohtaja, hallintoneuvoston jäsenet, tilintarkastajat ja toiminnantarkastajat, jos osuuskunnassa on tällainen elin. Perustamissopimuksessa voidaan nimetä hallituksen ja hallintoneuvoston puheenjohtaja. Johdon jäsenten ja tilintarkastajien toimikausi ja tehtävät alkavat perustamissopimuksen allekirjoittamisesta. Jos annetaan myös osakkeita, osakkeenomistajat ja kunkin merkitsemät osakkeet, osakkeesta osuuskunnalle maksettava määrä (merkintähinta), osakkeen maksuaika. Apportti Jos merkintähinta maksetaan rahan sijasta kokonaan tai osittain muulla aporttiomaisuudella, omaisuudella on luovutushetkellä oltava vähintään maksua vastaava taloudellinen arvo osuuskunnalle. Sitoumus työn tai palvelun suorittamiseen ei voi olla apporttiomaisuutta. Yrityksen perustaminen 45

47 Merkintähinnan maksamisesta apporttiomaisuudella on määrättävä perustamissopimuksessa. Perustamissopimuksessa on lisäksi oltava selvitys, jossa yksilöidään apporttiomaisuus ja sillä suoritettava maksu sekä selvitetään omaisuuden arvostamiseen vaikuttavat seikat ja omaisuuden arvostamisessa noudatettavat menetelmät. Merkintähinnan maksaminen Osuuden ja osakkeen merkintähinta on maksettava osuuskunnalle määräajassa yhdessä tai useammassa erässä siten kuin perustamissopimuksessa määrätään. Osakkeen rahassa maksettava merkintähinta on suoritettava osuuskunnan Suomessa olevalle talletuspankin tai talletusten vastaanottamiseen oikeutetun ulkomaisen luottolaitoksen sivukonttorin tilille tai vastaavalle ulkomailla olevalle tilille. Liite Osuuskunnan perustamissopimus, s Osuuskunnan säännöt Osuuskunnan säännöissä, jotka siis sisältyvät perustamissopimukseen tai ovat perustamissopimuksen liitteenä, on mainittava aina seuraavat asiat: 1) osuuskunnan toiminimi 2) osuuskunnan kotipaikkana oleva Suomen kunta 3) osuuskunnan toimiala. Tilikaudesta on määrättävä joko perustamissopimuksessa tai säännöissä. Jos osuuskunta aikoo käyttää toiminimeään kaksi- tai useampikielisenä, jokainen toiminimen ilmaisu on mainittava säännöissä. Erikielisten versioiden on vastattava sisällöltään toisiaan. Hyvin laaditusta toimialasta käy selvästi ilmi, millä alalla yritys toimii ja mitä yritys tekee. Toimialassa tulisi ilmaista kaikki ne alat, joilla yritys toimii tai suunnittelee toimivansa tulevaisuudessa. Toimiala voidaan ilmoittaa myös niin sanottuna yleistoimialana kattamaan kaikki laillinen liiketoiminta. PRH suosittelee kuitenkin ilmoittamaan yksilöidymmän toimialan, koska laaja toimiala tai yleistoimiala saattaa vaikeuttaa toiminimen rekisteröintiä. Kaupparekisteriin voi antaa esimerkiksi seuraavanlaisen toimialailmoituksen: yleistoimiala, muun muassa mittalaitteiden korjaus ja huolto. Toimialoilla, joilla toiminta vaatii elinkeinoluvan, toimialan muotoilu kannattaa tarkistaa lupaviranomaiselta. Edellä on osuuskunnan sääntöjen osuuskuntalain määräämä minimisisältö. Tällöin noudatetaan lisäksi osuuskuntalain ns. olettama säännöksiä. Tämä merkitsee esimerkiksi sitä, että osuuskunta ei voi jakaa ylijäämää jäsenilleen ja osuuskunnalle on valittava toiminnantarkastaja, ellei tilintarkastajaa ole valittu. Sääntöjen lyhyys ei saisi olla itsetarkoitus, vaan säännöt tulisi laatia mahdollisimman käyttökelpoisiksi ja selkeiksi ottaen huomioon kunkin osuuskunnan omat tarpeet. 46 Yrityksen perustamisen käytännön toimet

48 Yksi tapa on ottaa sääntöihin kaikki keskeiset vuosittain toistuvat hallinnointiin liittyvät periaatteet ja menettelytavat, ettei niitä aina tarvitsisi tarkistaa osuuskuntalaista. Liite Osuuskunnan säännöt, s. 268 ja Hallituksen puheenjohtajan ja toimitusjohtajan valitseminen Osuuskunnalla voi olla toimitusjohtaja. Toimitusjohtaja nimetään perustamissopimuksessa. Hallituksessa, johon kuuluu useita jäseniä, on yhden oltava puheenjohtaja. Puheenjohtajan valitsee hallitus, jollei säännöissä toisin määrätä tai hallitusta valittaessa ole toisin päätetty. Hallituksen puheenjohtaja voidaan nimetä perustamissopimuksessa. Jos hallitukseen valitaan vähemmän kuin kolme varsinaista jäsen, on valittava varajäsen Jäsen- ja omistajaluettelo Hallituksen on laadittava viivytyksettä osuuskunnan perustamisen jälkeen osuuskunnan jäsenistä aakkosellinen jäsenluettelo. Jos myös muut kuin jäsenet omistavat osuuksia ja osakkeita, tällaiset omistajat on merkittävä jäsen- ja omistajaluetteloon. Luetteloon on merkittävä jäsenen ja muun osuuden ja osakkeen omistajan nimi, osoite ja jäsenyyden alkamispäivä sekä hänen osuuksiensa ja osakkeiden lukumäärä osuus- ja osakelajeittain. Luettelosta on ilmettävä myös mahdolliset muut erot osuuksien ja osakkeiden tuottamissa oikeuksissa ja velvollisuuksissa. Jos osuudesta tai osakkeesta ei ole annettu osuuskirjaa tai osakekirjaa, luetteloon on lisäksi merkittävä osuuskunnalle ilmoitettu osuutta tai osaketta rasittava pantti- tai muu oikeus. 3.6 Pankkitilin avaaminen Asiakassuhteen avaus alkaa liiketoiminnan läpikäynnillä pankissa asiakkaan kanssa. Tällöin hyödynnetään liiketoimintasuunnitelmaa, josta selviää tulevan toiminnan laatu ja laajuus. Pankkitili voidaan avata rekisteröidylle yritykselle, mutta tietyissä tilanteissa tili tarvitaan jo ennen kuin yritys on rekisteröity kaupparekisteriin. Pankkitilin avaaminen käy helpommin, kun tilin avaajalla on mukanaan tarvittavat asiakirjat. Ulkomaalaisen yrityksen avatessa pankkitilin tarvitaan asiakirjojen lisäksi selvitys pankkipalvelujen tarpeesta. Nämä ohjeet pankkitilin avaamisessa tarvittavista asiakirjoista ovat Nordean Pankin. Lisätietoja pankkitilin avaamisesta ja muista pankkipalveluista saa muun muassa Nordea Pankin sivuilta Yrityksen perustaminen 47

49 Perustettava yritys Perustettavalta yritykseltä, jota ei ole vielä merkitty rekisteriin, vaaditaan muuten samat asiakirjat kuin rekisteröidyltäkin yritykseltä, mutta rekisteriotteen sijaan on yrityksen toimitettava sen hetkellisesti korvaava asiakirja. Perustettavan yhteisön tulee esittää rekisteriote pankille viimeistään kolmen kuukauden kuluessa rekisteröimisestä. Korvaavia asiakirjoja ovat seuraavat 1. Avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö yhtiösopimus, josta ilmenevät avoimessa yhtiössä yhtiömiehet ja kommandiittiyhtiön vastuunalaiset yhtiömiehet 2. Osakeyhtiö Vaikka perustettava yhtiö ei ole vielä jättänyt rekisteri-ilmoitusta, yhtiö voi avata tilin osakepääoman suorittamista varten. Perustettavan yhtiön tulee esittää seuraavat asiakirjat tilin avaamisesta ja sen käyttämisestä: alle kolme kuukautta vanha perustamissopimus liitteineen ja yhtiöjärjestys sekä hallituksen pöytäkirja, josta käy ilmi tilin avaaminen ja tilin käyttöön oikeutetut, elleivät osakkeenomistajat ole määränneet tilinavaamisesta ja -käytöstä perustamissopimuksessa. Perustamissopimus ei saa olla kolmea kuukautta vanhempi, koska yhtiön perustaminen raukeaa, jollei yhtiötä ole ilmoitettu rekisteröitäväksi kolmen kuukauden kuluessa perustamissopimuksen allekirjoittamisesta. Allekirjoittamispäivällä tarkoitetaan perustamissopimuksen mukaista viimeisen osakkeenomistajan allekirjoituksen päivämäärää. 3. Osuuskunta alle kolme kuukautta vanha perustamissopimus osuuskunnan säännöt ja hallituksen päätöspöytäkirja, josta käy ilmi tilin avaaminen ja tilin käyttöön oikeutetut. Osakeyhtiö ja osuuskunta syntyvät juridisesti vasta kaupparekisteriin rekisteröimisellä. Ulkomaalainen yritys Virallisten asiakirjojen lisäksi ulkomaalaiselta yritykseltä tarvitaan selvitys pankkipalvelujen tarpeesta. Tilin avaamiseen tarvittavat asiakirjat 1. Kaupparekisteriote tai ote vastaavasta rekisteristä. Otteesta tulee käydä ilmi muun muassa yrityksen nimi, rekisteröintipäivä, rekisteriviranomainen, oikeushenkilön nimenkirjoitusoikeudet ja hallituksen jäsenet. Ote saa olla korkeintaan kolme kuukautta vanha 48 Yrityksen perustamisen käytännön toimet

50 2. Yhtiöjärjestys Asiakirjan tulee sisältää tiedot yhtiön päätöksentekovallasta ja yhtiötä edustamaan oikeutetuista, jolleivät tiedot käy ilmi kaupparekisteriotteesta. 3. Selvitys omistussuhteista Jos yrityksen omistaa toinen oikeushenkilö joko kokonaan tai osittain, tiedot tarvitaan myös omistajayrityksestä. 4. Pöytäkirjan jäljennös Oikeaksi todistettu, esimerkiksi julkisen notaarin tms. todistama, jäljennös yrityksen päättävän elimen kuten hallituksen tai johtokunnan pöytäkirjasta, josta käy ilmi tilin avaaminen ja tilinkäyttöön oikeutetut. 5. Suosituskirje Kirjeenvaihtajapankista tai pankin luotettavaksi toteamasta muusta pankista. Suosituskirjeen tulee olla enintään kolme kuukautta vanha. 6. Selvitys tilin avaamisen tarkoituksesta Selvityksestä tulee käydä ilmi miksi yritykselle halutaan avata tili Suomessa. 7. Selvitys maksuliikkeen luonteesta, määrästä ja yksittäisten maksujen suuruusluokasta 8. Selvitys yrityksen toiminnan laadusta 9. Yhteyshenkilöiden tarkat yhteystiedot 10. Tiedot tilin käyttöön oikeutetuista 11. Mahdollinen muu selvitys Tarvittaessa esimerkiksi tietyn valtion valtionpankin lupa. Yrityksen perustaminen 49

51 4 ILMOITUKSET JA LUVAT VIRANOMAISILLE Yritystoiminnan aloittaminen Suomessa edellyttää, että yritys antaa perustamisilmoituksen yrityksen rekisteröimistä varten. Perustamisilmoitus tehdään Verohallinnon ja Patentti- ja rekisterihallituksen yhteisillä Y-lomakkeilla. Samalla perustamisilmoituslomakkeella yritys voi ilmoittautua sekä kaupparekisteriin että Verohallinnon rekistereihin. Verohallinnon rekistereitä ovat ennakkoperintärekisteri, arvonlisäverovelvollisten rekisteri, työnantajarekisteri ja Verohallinnon asiakasrekisteri. Yleensä elinkeinon harjoittaminen ei edellytä lupaa. Jotkut elinkeinotoiminnot on kuitenkin säädetty luvanvaraisiksi. Lupaa haetaan ennen elinkeinotoiminnan aloittamista. Luvanvaraiset elinkeinot on lueteltu elinkeinonharjoittamisen oikeudesta annetusta laissa. Yritystoiminnan harjoittamisen luvat, ilmoitukset ja rekisteröinnit on koottu Yritys-Suomi.fi:n sivuille 50 Yrityksen perustamisen käytännön toimet

52 4.1 Yrityksen perustamisen vaiheet Seuraavassa on kuvattu yrityksen perustamisvaiheita ja niiden aikajärjestystä. Oy: 3 kk.n kuluessa perustamissopimuksen allekirjoittamisesta Osuuskuuuskunta: 3 kk:n kuluessa perustamissopimuksen allekirjoittamisesta 6 kk 4 vkoa 30 vrk Otettava palkanmaksua seu raavan kuukauden aikana 1. Yrityksen perustamispäätös 2. Yhtiökumppaneiden valinta 3. Yritysmuodon valinta 4. Toiminimen valinta (ks. ja 5. Perustamisasiakirjojen laatiminen 6. Elinkeinolupahakemus (tarvittaessa) 7. Pankkitilin avaaminen ja osakeyhtiössä osakepääoman maksaminen 8. Toiminimen rekisteröinti (Perustamisilmoitus kaupparekisteriin tehdään perustamisilmoituslomakkeella. Ks Elinkeinolupa saadaan, jäljennös luvasta lähetetään kaupparekisteriin 10. Toimitilan hankkiminen 11. Kunnan terveydensuojeluviranomaiselle elintarvikelain mukainen ilmoitus (ks. sivu 84) terveydensuojelulain mukainen ilmoitus (ks. sivu 87) Alkoholin myyntiin ja anniskeluun liittyvä lupahakemus aluehallintovirastolle (ks. sivu 80) 12. Ennen toiminnan aloittamista Verohallinnon ennakkoperintärekisteriin hakeutuminen (Perustamisilmoituslomakkeella tai jos yrityksellä on jo Y-tunnus, muutosilmoituslomakkeella, ks. Ilmoittautuminen Verohallinnon arvonlisäverovelvollisten rekisteriin (Perustamisilmoituslomakkeella tai jos yrityksellä on jo Y-tunnus, muutosilmoituslomakkeella, ks Palkataan työntekijöitä Selvitetään, mitä työehtosopimusta yrityksen tulee noudattaa Työsopimuksen tekeminen Ilmoittautuminen Verohallinnon työnantajarekisteriin säännölliseksi työnantajaksi (Perustamisilmoituslomakkeella tai jos yrityksellä on jo Y-tunnus, muutosilmoituslomakkeella, ks. ) Lakisääteinen tapaturmavakuutus (+ ryhmähenkivakuutus) työntekijöille Työntekijän eläkevakuutus TyEL Hakemus työttömyysvakuutusmaksujen ennakon määräämiseksi Työttömyysvakuutusrahastolle Työterveyshuollon järjestäminen 14. Yrittäjän työttömyysturvan järjestäminen: liittyminen yrittäjäkassaan (kolmen kuukauden kuluessa yritystoiminnan aloittamisesta) 15. Yrittäjän eläkevakuutus YEL 16. Yrittäjän työterveyshuollon järjestäminen 17. Yrittäjän vapaaehtoinen tapaturmavakuutus Ilmoitukset ja luvat viranomaisille 51

53 4.1.1 Yrityksen perustamisen asiakirjat yritysmuodoittain Sopimus yrityksen perustamisesta Perustamisilmoitus kaupparekisteriin Yksityinen elinkeinonharjoittaja Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö Osakeyhtiö Osuuskunta Määräaika Kirjallinen sopimus (rekisteröinti vaatii) Tehtävä aina. Kirjallinen sopimus (rekisteröinti vaatii) Perustamissopimus, johon otettava tai liitettävä yhtiöjärjestys, hallituksen kokouksen pöytäkirja hallituksen puheenjohtajan valinnasta (puheenjohtaja voidaan nimetä myös perustamissopimuksessa) Käsittelymaksu Avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö 240 Osakeyhtiö ja osuuskunta 380 Osakeyhtiön perustaminen verkossa YTJ-asiointipalvelussa 330 Perustamissopimus, osuuskunnan säännöt, hallituksen kokouksen pöytäkirja hallituksen puheenjohtajan valinnasta (puheenjohtaja voidaan nimetä myös perustamissopimuksessa) Osakeyhtiön osakepääoman on oltava kokonaan maksettu, kun yhtiö ilmoitetaan kaupparekisteriin. Avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö: Perustamisilmoituslomake Y2 Osakeyhtiö: Perustamisilmoituslomake Y1 ja liitelomake 1 Osuuskunta: Perustamisilmoituslomake Y1 ja liitelomake Y2. Ennen elinkeinotoiminnan aloittamista. Oy: 3 kk:n kuluessa perustamissopimuksen allekirjoittamisesta. Osuuskunta: 3 kk:n kuluessa perustamissopimuksen allekirjoittamisesta. Luonnollinen henkilö, joka harjoittaa elinkeinolain mukaista luvanvaraista elinkeinoa tai jolla on elinkeinotoiminnan harjoittamista varten pysyvä toimipaikka taikka jonka palveluksessa on muu kuin aviopuoliso tai suoraan etenevässä polvessa oleva vajaavaltainen jälkeläinen. Ilmoitusvelvollisuus ei koske maatilatalouden tai kalastuksen harjoittajia. Perustamisilmoituslomake Y3 Käsittelymaksu 110 Yhteysviranomainen/ organisaatio PRH:n kaupparekisteri, maistraatit, ELY-keskukset. Perustamisilmoitus postitetaan osoitteella PRH Verohallinto, Yritystietojärjestelmä, PL 2000, Helsinki. Ilmoituksen voi jättää myös PRH:n asiakaspalveluun (Arkadiankatu 6 A, Helsinki), maistraattiin, Verohallinnon toimipisteeseen tai ELYkeskukseen. 52 Yrityksen perustamisen käytännön toimet

54 Yksityinen elinkeinonharjoittaja Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö Osakeyhtiö Osuuskunta Määräaika Lupa tai ilmoitus Laissa elinkeinonharjoittamisen oikeudesta (122/1919) on lueteltu elinkeinot, joiden harjoittamiseen tarvitaan lupa tai erillinen ilmoitus. Ks. sivu 79. Ennen perustamisilmoituksen tekemistä Alkoholijuomiin liittyvät luvat, ks. sivu 80. Hyvissä ajoin ennen ko. toiminnan aloittamista (1 2 kuukautta ennen). Tupakkatuotteiden vähittäismyyntilupa, ks. sivu 83. Hyvissä ajoin ennen ko. toiminnan aloittamista. Ilmoitus elintarvikehuoneistosta, ks. sivu 84. Neljä viikkoa ennen ko. toiminnan aloittamista. Terveydensuojelulain mukainen ilmoitus, ks. sivu 87. Viimeistään 30 vuorokautta ennen toiminnan aloittamista. Ilmoitukset Verohallinnolle Tehdään perustamisilmoituslomakkeella. Jos yrityksellä on jo Y-tunnus, ilmoitus tehdään muutosilmoituslomakkeella. Ks. ilmoittauminen arvonlisäverovelvollisten rekisteriin Elinkeinonharjoittaja ei ole arvonlisäverovelvollinen, jos liikevaihto on enintään tilikaudessa. Arvonlisäveroa maksetaan Suomessa liiketoiminnan muodossa tapahtuvasta tavaroiden tai palvelujen myynnistä sekä tavaroiden maahantuonnista. Yleinen verokanta on 24 %. Elintarvikkeet, rehut, ravintola- ja ateriapalvelut 14 %. Painetut kirjat, vähintään kuukaudeksi tilatut lehdet, lääkkeet, liikuntapalvelut, henkilökuljetukset, majoituspalvelut, kulttuuri- ja viihdetilaisuudet sekä taide-esineen ensimyynti ja maahantuonti 10 % Ennen arvonlisäverolaissa tarkoitetun verollisen liiketoiminnan aloittamista. ilmoittautuminen ennakkoperintärekisteriin Arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröityminen on tehtävä, jos myynti on yli tilikaudessa. Ennakkoperintärekisteriin hakeutujan on täytettävä perustamisilmoituslomake. Jos yrityksellä on jo Y-tunnus, ilmoitus tehdään muutosilmoituslomakkeella. Ks. Samalla lomakkeella alkava yritys ilmoittaa ensimmäisen tilikauden arvioidun liikevaihdon sekä arvion verotettavasta tulosta. Toimintaa aloitettaessa tai, kun on todennäköistä, että toimintaa ryhdytään harjoittamaan. Yhteysviranomainen/ organisaatio Ilmenee ko. laista tai asetuksesta Anniskelu- ja vähittäismyyntiluvat: aluehallintovirasto, valmistusja tukkumyyntiluvat: Valvira Kunnan valvontaviranomainen Kunnan elintarvikevalvontaviranomainen Kunnan terveydensuojeluviranomainen Rekisteröinti tehdään Verohallinnolle. Ilmoituksen voi jättää Verohallinnon toimipisteeseen tai postittaa osoitteeseen PRH - Verohallinto, Yritystietojärjestelmä, PL 2000, Helsinki. Rekisteröinti tehdään Verohallinnolle. Ilmoituksen voi jättää Verohallinnon toimipisteeseen tai postittaa osoitteeseen PRH - Verohallinto, Yritystietojärjestelmä, PL 2000, Helsinki. Ilmoitukset ja luvat viranomaisille 53

55 ilmoittautuminen työnantajarekisteriin Rakennustyön ennakkoilmoitus Yrittäjäeläkevakuutus YEL Yksityinen elinkeinonharjoittaja Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö Osakeyhtiö Osuuskunta Määräaika Ilmoitus tehtävä aina, kun ryhdytään säännöllisesti maksamaan palkkoja. Ilmoitus tehdään perustamisilmoituslomakkeella. Jos yrityksellä on jo Y-tunnus, ilmoitus tehdään muutosilmoituslomakkeella. Ks. Ilmoitusvelvollisia työnantajia ovat työnantajat 1) joilla on palveluksessaan kaksi tai useampia vakituisia työntekijöitä 2) työnantajat, joilla on palveluksessaan vähintään kuusi palkansaajaa tilapäisesti. Ennen säännöllisen palkanmaksun aloittamista. Pääurakoitsijan tai vastaavan on tehtävä ilmoitus, jos työ kestää kauemmin kuin kuukauden, ja jolla itsenäiset työnsuorittajat mukaan lukien työskentelee vähintään 10 työntekijää sekä jolla työn määräksi arvioidaan yli 500 henkilötyöpäivää. Liikkeen- tai ammatinharjoittaja ja yrityksessä työskentelevä perheenjäsen, jolle ei makseta palkkaa Yrityksessä työskentelevä yhtiömies Yrityksessä työskentelevä vastuunalainen yhtiömies Vakuutus otettava, jos seuraavat edellytykset täyttyvät: Yrittäjä on vuotias asuu Suomessa (kansalaisuudella ei merkitystä) toiminut yrittäjänä vähintään neljä kuukautta 18 vuotta täytettyään vuosityötulot vähintään 7 430,59 (v. 2014) ei kuulu muun eläkelain piiriin saman toiminnan perusteella. Johtavassa asemassa työskentelevä osakas, jonka omistus osakepääomasta tai osakkeiden tuottamasta äänimäärästä on yksin yli 30 % tai yhdessä perheenjäsentensä kanssa yli 50 %. Johtavassa asemassa työskentelevä jäsen, jonka omistusosuus tai äänivalta on yksin yli 30 % tai yhdessä perheenjäsentensä kanssa yli 50 %. Hyvissä ajoin ennen työn alkamista kuitenkin viimeistään viikon kuluessa työn alkamisesta. Puolen vuoden kuluessa YEL:n piiriin kuuluvan yritystoiminnan alkamisesta. Aloittava yrittäjä saa YEL-vakuutusmaksuunsa 22 %:n alennuksen. Alle 53-vuotiaiden alkavien yrittäjien maksu on 18,17 % ja 53 vuotta täyttäneiden alkavien yrittäjien maksu on 19,34 % (v. 2014). Alennettu maksu on voimassa ensimmäiset 48 kuukautta. Yhteysviranomainen/ organisaatio Rekisteröinti tehdään Verohallinnolle. Ilmoituksen voi jättää Verohallinnon toimipisteeseen tai postittaa osoitteeseen PRH - Verohallinto, Yritystietojärjestelmä, PL 2000, Helsinki. Ao. aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Eläkevakuutusyhtiöt Eläkevakuutusyhtiöt 54 Yrityksen perustamisen käytännön toimet

56 Työntekijän eläkevakuutus TyEL Yksityinen elinkeinonharjoittaja Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö Osakeyhtiö Osuuskunta Määräaika Työntekijän eläkevakuutus TyEL on otettava, jos työntekijä on vuotias työntekijä maksaa työntekijälle palkkaa samasta työsuhteesta vähintään 56,55 euroa kuukaudessa (v. 2014). Pienen sopimustyönantajan (v palkat alle euroa) TyEL-vakuutusmaksu v on 24,2 % palkoista. Tilapäisen työnantajan (ei vakinaisesti työntekijöitä ja palkkasumma alle / 6 kk) vakuutusmaksu on 24,2 %. Työnantajan on hoidettava työntekijän eläkevakuuttaminen palkanmaksua seuraavan kuukauden aikana. Yhteysviranomainen/ organisaatio Eläkevakuutusyhtiöt Maksuun sisältyvä työntekijän maksu on vuonna 2014 alle 53-vuotiailla 5,55 % ja 53 vuotta täyttäneillä 7,05 % palkasta. Tapaturmavakuutus Vakuuttamisvelvollisuus alkaa 18 vuoden iän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta ja päättyy sen kuukauden lopussa, jona työntekijä täyttää 68 vuotta. Myös työskentely eläkkeen rinnalla on pääsäntöisesti vakuutettava 68 vuoden ikään saakka. Vakuutusvelvollisuus työnantajalla, poikkeuksena sellaiset pientyönantajat, joilla teetettyjä työpäiviä alle 12 vuodessa. Ennen työn alkamista Tapaturmavakuutusyhtiöt Tapaturmavakuutusmaksu määräytyy maksettujen palkkojen ja työn vaarallisuuden perusteella. Vakuutusmaksu on vastuuluokan mukaan 0,1 7 % maksetuista palkoista ja on keskimäärin 0,85 % palkoista. Työntekijän ryhmähenkivakuutus Ryhmähenkivakuutus: vakuutusmaksu 0,067 prosenttia tapaturmavakuutuslain mukaisista palkoista (v. 2014). Työttömyysvakuutus Työttömyysvakuutusmaksu on 0,75 % palkoista, jos maksetut palkat alle / vuosi, tämän ylittävältä osalta maksu on 2,95 %. Lisäksi työntekijät maksavat 0,5 prosentin työttömyysvakuutusmaksun (v. 2014) Ennakon määräämistä voi hakea, kun ennakkopalkkasumma on arvioitavissa. Työttömyysvakuutusrahasto Ilmoitukset ja luvat viranomaisille 55

57 4.2 Rekisteröinti Kaupparekisteri on virallinen ja julkinen rekisteri yrityksistä. Pääsääntöisesti kaik kien yritysten on ilmoittauduttava kaupparekisteriin ennen toiminnan aloittamista. Jos ilmoitetuissa tiedoissa tapahtuu myöhemmin muutos, on siitä ilmoitettava kaupparekisteriin Toiminimi Yksinoikeus toiminimeen saadaan rekisteröimällä tai vakiinnuttamalla toiminimi. Nopein ja varmin tapa on rekisteröidä toiminimi. Toiminimen tulee yksilöidä haltijansa yritys erottumaan muista. Toiminimilaissa on joukko määräyksiä, jotka toiminimen tulee täyttää. Hyvä toiminimi on lyhyt, iskevä, omaperäinen ja helposti äännettävissä. Toiminimen tulisi tukea myös yrityksen liiketoimintaa. Toiminimi voi olla myös täysin keksitty sana tai tuttujen sanojen yhdistelmä, joista muodostuu keksinnöllinen kokonaisuus. Mitä keksinnöllisempi toiminimi on, sitä voimakkaampaa suojaa se saa. Keksinnöllinen toiminimi erottuu parhaiten muista jo rekisterissä olevista toiminimistä ja jää paremmin asiakkaidenkin mieleen. Varsinainen toiminimitutkimus tehdään kaupparekisterissä ilmoituksen jättämisen jälkeen. Nimisuoja uuteen toiminimeen alkaa silloin, kun ilmoitus tulee vireille eli saapuu rekisteriviranomaiselle. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että nimi hyväksytään ja rekisteröidään ilmoitetussa muodossa. Yksinoikeus nimeen on varmaa vasta silloin, kun nimi on rekisteröity. Yritysmuodon tunnus Toiminimestä tulee ilmetä yritysmuoto. Yritysmuodon tunnus on oltava aina joko suomen- tai ruotsinkielisenä. Yksityisen elinkeinonharjoittajan nimessä voi olla yritysmuodon tunnuksena Tmi tai Toiminimi, mutta se ei ole pakollinen. Avoimen yhtiön toiminimessä voi olla tunnus avoin yhtiö. Avoimen yhtiön toiminimi voi muodostua myös yhtiömiesten sukunimistä (esimerkiksi Virtanen & Lahtinen), jolloin ilmaisua avoin yhtiö ei tarvitse ottaa nimeen. Kommandiittiyhtiön toiminimessä tulee olla sana kommandiittiyhtiö tai lyhennys ky. Yksityisen osakeyhtiön toiminimessä tulee olla sana osakeyhtiö tai vastaava lyhennys oy, ja julkisen osakeyhtiön toiminimessä sanat julkinen osakeyhtiö tai niitä vastaava lyhennys oyj. Osuuskunnan toiminimessä tulee olla sana osuuskunta, yhdysosa osuus tai lyhennys osk. Sivuliikkeen toiminimen tulee sisältää ulkomaisen elinkeinonharjoittajan toiminimi rekisteröidyssä muodossa lisäyksin, joka osoittaa sen sivuliikkeeksi. Lisäys voi olla esimerkiksi sivuliike Suomessa. Yksilöivyys Toiminimen tulee yksilöidä haltijansa yritys muista yrityksistä. Pelkkä toiminnan laatua koskeva maininta tai tavaran tai palvelun nimitys ei riitä, ei myöskään pelkkä ylei- 56 Yrityksen perustamisen käytännön toimet

58 nen paikannimi eikä yleinen etu- tai sukunimi. Toiminimeksi ei hyväksytä pelkkää kirjain-/numeroyhdistelmää, joka ei ole sanana lausuttavissa. Myöskään sanontaa tai lausahdusta ei hyväksytä toiminimeksi. Sen sijaan toiminnan kuvauksen ja paikannimen yhdistelmä voi olla mahdollinen (esimerkiksi Kuopion Y-Konsultointi Oy). Sekoitettavuus Toiminimi ei saa olla sekoitettavissa jo suojattuun toiminimeen, toissijaiseen tunnukseen tai tavaramerkkiin. Sekoitettavuus voi tulla kysymykseen pääsääntöisesti saman tai samankaltaisen toimialan yrityksiin. Erottuvuus Toiminimen tulee erottua selvästi jo ennestään rekisterissä olevista toiminimistä. Nimet eivät saa olla identtisiä kirjoitettuina eivätkä lausuttuina. Samalla tai samantyyppisellä toimialalla toimivien yritysten nimien on erotuttava toisistaan enemmän kuin eri toimialalla toimivien. Erottuvuutta ei lisää se, että toiminimillä on eri yritysmuotojen tunnukset. Harhaanjohtavuus Toiminimi ei saa viitata toimintaan, joka ei liity kyseiseen yritykseen. Toiminimi ei myöskään saa olla hyvän tavan vastainen. Yleisten oikeinkirjoitussääntöjen mukainen Kaupparekisteri suosittaa, että toiminimen kirjoitusasussa noudatetaan suomen kielen oikeinkirjoitussääntöjä. Aputoiminimi Kaupparekisteriin merkitty yritys voi harjoittaa osaa toiminnastaan aputoiminimellä. Aputoiminimen rekisteröitävyyttä arvioitaessa pätevät pääosin samat säännöt kuin varsinaisten toiminimien kohdalla. Aputoiminimen ilmoittaminen kaupparekisteriin on vapaaehtoista. Kun aputoiminimi ilmoitetaan kaupparekisteriin, on samalla ilmoitettava myös aputoiminimellä harjoitettava toimialan osa. Avoimissa yhtiöissä yhtiömiehet ja kommandiittiyhtiöissä vastuunalaiset yhtiömiehet voivat päättää aputoiminimen ottamisesta. Aputoiminimeä ei tarvitse ottaa yhtiösopimukseen. Osakeyhtiöissä ja osuuskunnissa aputoiminimi voidaan ottaa hallituksen päätöksellä, toisin sanoen sitä ei tarvitse ottaa yhtiöjärjestykseen tai sääntöihin. Aputoiminimessä ei saa olla yhteisömuodon tunnusta tai lyhennystä. Aputoiminimet on muistettava ilmoittaa kaupparekisteriin myös ilmoituslomakkeilla, vaikka aputoiminimen ottamisesta olisikin ilmoituksen liitteenä esimerkiksi erillinen hallituksen kokouksen päätös. Ilmoitukset ja luvat viranomaisille 57

59 Rinnakkaistoiminimi Rinnakkaistoiminimi on yrityksen toiminimi jollain toisella kielellä kuin yrityksen varsinainen toiminimi, jonka on aina oltava joko suomen- tai ruotsinkielinen. Osakeyhtiön mahdolliset rinnakkaistoiminimet on otettava yhtiöjärjestykseen. Avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön rinnakkaistoiminimet on otettava yhtiösopimukseen sekä osuuskunnan rinnakkaistoiminimet tulee ottaa osuuskunnan sääntöihin. Rinnakkaistoiminimessä voi suomen- tai ruotsinkielisen yritysmuodon tunnuksen lisäksi olla myös yritysmuodon tunnus sillä kielellä kuin varsinainen rinnakkaistoiminimi. Rinnakkaistoiminimen on kuitenkin läpäistävä kaupparekisterin nimitutkimus, jotta nimi voidaan rekisteröidä. Rinnakkais- ja aputoiminimen rekisteröitävyyttä arvioitaessa pätevät pääosin samat säännöt kuin varsinaisten toiminimienkin osalta. Jos yritykselle halutaan rekisteröidä apu- tai rinnakkaistoiminimiä, on ne ilmoitettava kaupparekisteriin myös perustamisilmoituslomakkeella, vaikka esimerkiksi aputoiminimen ottamisesta olisikin hallituksen päätös ilmoituksen liitteenä. Nimiä voi ilmoittaa myös myöhemmin muutosilmoituksella. Jos yritys ilmoittaa perustamisilmoituksella rinnakkaistoiminimiä, ne tutkitaan perustamisilmoituksen käsittelymaksulla. Myös kaupparekisteriin jo merkitty yritys voi ottaa käyttöönsä rinnakkaistoiminimen. Rinnakkaistoiminimi ilmoitetaan tällöin kaupparekisteriin muutosilmoituslomakkeella. Nimivaihtoehtoja tutkittavaksi Ennen ilmoituksen tekemistä on syytä alustavasti tutkia, ettei toiminimi ole jo varattu. Nopein tapa on itse tutkia nimeä Virre-tietopalvelussa osoitteessa tai YTJtietopalvelussa osoitteessa ja vasta sitten jättää perustamisilmoitus. Etukäteen ei kuitenkaan voi varmistua nimen rekisterikelpoisuudesta vaan rekisteröinnin edellytykset ratkaistaan ilmoituksen käsittelyssä ilmoituksen saavuttua kaupparekisteriin. Kaupparekisteriin ilmoittautuessa voidaan antaa nimivaihtoehtoja tutkittavaksi siltä varalta, että varsinaiselle toiminimelle on nimieste, eikä sitä voida rekisteröidä. Nimivaihtoehtoja voidaan antaa tutkittavaksi kerrallaan enintään kolme kappaletta. Nimet ilmoitetaan suosituimmuusjärjestyksessä. Mikäli ilmoitetulle nimelle todetaan rekisteröintieste, ilmoittaa käsittelijä asiasta yritykselle. Samalla käsittelijä ilmoittaa, onko jokin muu annetuista nimivaihtoehdoista alustavan nimitutkimuksen mukaan hyväksyttävissä. Toiminimeä ei kannata painattaa lomakkeisiin eikä mainoskylttejä tilata, ennen kuin toiminimi on merkitty kaupparekisteriin. 58 Yrityksen perustamisen käytännön toimet

60 4.3 Perustamisilmoitus kaupparekisteriin Yritystoiminnan aloittaminen Suomessa edellyttää, että yritys antaa perustamisilmoituksen yrityksen rekisteröimistä varten kaupparekisteriin. Toiminimen kaupparekisteriin ilmoittaminen tapahtuu perustamisilmoituksella. Perustamisilmoitus tehdään sitä varten vahvistetulla virallisella perustamisilmoituslomakkeella. Perustamisilmoituslomakkeita on kolme Y1 on niin sanottu yleinen perustamisilmoituslomake, jota käyttävät muun muassa osakeyhtiöt ja osuuskunnat Y2 on avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön perustamisilmoituslomake Y3 on yksityisen elinkeinonharjoittajan perustamisilmoituslomake. Lisäksi osakeyhtiöillä ja osuuskunnilla on omat liitelomakkeensa kaupparekisteriä varten. Lisäksi täytetään henkilötietolomake. Jos yksityinen elinkeinonharjoittaja on jo merkitty johonkin Verohallinnon ylläpitämään rekisteriin ja hänellä siten on jo Y-tunnus, elinkeinonharjoittajan tulee ilmoittautua kaupparekisteriin muutosilmoituslomakkeella. Eri yritysmuodoille olevat muutosilmoituslomakkeet Y4 on niin sanottu yleinen muutosilmoituslomake, jota käyttävät muun muassa osakeyhtiöt ja osuuskunnat Y5 on avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön muutosilmoituslomake Y6 on yksityisen elinkeinonharjoittajan muutosilmoituslomake. Lomakkeet ovat internetissä osoitteesta Perustamisilmoitus lähetetään postitse osoitteella PRH Verohallinto, Yritystietojärjestelmä, PL 2000, Helsinki. Ilmoituksen voi jättää myös Patentti- ja rekisterihallituksen asiakaspalveluun (käyntiosoite Arkadiankatu 6 A, Helsinki), maistraattiin, Verohallinnon toimipisteeseen tai ELY-keskukseen. Kaupparekisteri-ilmoituksen voi jättää myös sähköisesti. Ilmoituksen lähettäjällä on oltava Väestörekisterikeskuksen kansalaisvarmenne, jonka avulla henkilö voidaan luotettavasti tunnistaa sähköisessä asioinnissa. Kansalaisvarmenteen saa muun muassa poliisin myöntämään henkilökorttiin (ns. HST-kortti). Lisäksi edellytetään, että henkilöllä on mahdollisuus skannata asiakirjat pdf-tiedostoiksi. Osakeyhtiön perustaminen verkossa Osakeyhtiön voi perustaa verkossa YTJ-asiointipalvelussa. Osakeyhtiön perustaminen sähköisesti edellyttää, että palveluun kirjautuvalla henkilöllä on suomalainen henkilötunnus ja verkkopankkitunnukset. Myös osakeyhtiön perustamissopimuksen allekirjoittaminen sähköisesti vaatii suomalaisen henkilötunnuksen ja verkkopankkitunnukset. Ilmoitukset ja luvat viranomaisille 59

61 Sähköisen perustamispalvelun käyttö edellyttää seuraavaa yhtiölle riittää vakiomuotoinen yhtiöjärjestys osakkeet maksetaan euroina perustettavan yrityksen pankkitilille merkintähinta merkitään kokonaan osakepääomaan kaikilla osakkeenmerkitsijöillä ja hallituksen jäsenillä on suomalainen henkilötunnus ja lisäksi henkilökohtaiset verkkopankkitunnukset tai sirullinen henkilökortti (HST-kortti). Sama pätee mahdolliseen toimitusjohtajaan sekä tilintarkastajaan, joka on luonnollinen henkilö mahdollisilla prokuristeilla ja edustamiseen oikeutetuilla on suomalainen henkilötunnus. Palvelussa ei voi lisätä osakeyhtiön perustamisilmoitukseen omia liitteitä. Ks. > YTJ-asiointipalvelu. Käsittelyaika ja kiirehtiminen Perustamisilmoituksen käsittely kestää Patentti- ja rekisterihallituksessa noin viikko (syyskuu 2014). Käsittelyajan voi tarkistaa Patentti- ja rekisterihallituksen sivuilta > Kaupparekisteri > Käsittelyaika ja -vaiheet. Käsittelyajalla tarkoitetaan aikaa, joka kuluu ilmoituksen tai hakemuksen saapumisesta ensimmäiseen asiakkaalle annettavaan päätökseen. Ensimmäinen päätös asiakkaalle voi olla ilmoituksen rekisteröinti, kirjallinen välipäätös tai puhelinyhteydenotto. Jos ilmoittajalla on painava syy, jonka vuoksi ilmoitus tulisi saada rekisteriin ennusteen mukaista rekisteröintiajankohtaa aikaisemmin tai myöhemmin, hän voi liittää ilmoitukseen tätä koskevan pyynnön. Pyynnössä tulee esittää perustelu ja toivottu rekisteröintiajankohta. Huomattava on, että kiirehtimispyynnöt tulee esittää kaupparekisteriin menevillä ilmoituslomakesivuilla. Jos pyyntö on esitetty vain Verohallinnolle menevillä sivuilla, se ei päädy kaupparekisterin käsittelijän tietoon. Tiedustelut ja lisätietoja Kaupparekisteriasioissa neuvoja saa puhelimitse numerosta , sähköpostitse tai henkilökohtaisella käynnillä PRH:n asiakaspalvelussa (käyntiosoite Arkadiankatu 6 A, Helsinki). Kaupparekisteriote Kun kaupparekisteriin tehdään merkintä, se kuulutetaan samalla kaupparekisterin sähköisen kuulutustietopalvelun kautta. Kuulutustietopalvelu on julkinen ja maksuton palvelu, joka sisältää yritysten perustiedot sekä kaupparekisterimerkintöjen kuulutukset. Kuulutustietopalvelu on osoitteessa kuulutus.prh.fi. Ilmoituksen tekijälle (asiamiehelle) lähetetään rekisteröinnin tapahduttua kaupparekisteriote. Kaupparekisteritietoja saa ympäri vuorokauden Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-tietopalvelusta 60 Yrityksen perustamisen käytännön toimet

62 Y-tunnus Uusi yritys saa Y-tunnuksen, kun sen jättämä perustamisilmoitus on kirjattu Verohallinnon ja PRH:n yhteiseen yritys- ja yhteisötietojärjestelmään. Tunnuksen antaa PRH, verovirasto, ELY-keskus tai maistraatti. Tunnuksen näkee YTJ-tietopalvelusta (hakusanaksi ilmoitettu toiminimi) noin kahden työpäivän kuluttua ilmoituksen jättämisestä tai postittamisesta Yksityinen elinkeinonharjoittaja Ilmoitusvelvollisuus Yksityisen elinkeinonharjoittajan (toiminimen) on tehtävä perustamisilmoitus kaupparekisteriin, jos hän harjoittaa luvanvaraista elinkeinoa elinkeinotoimintaa varten on pysyvä toimipaikka eli omasta asunnosta erillinen liiketila tai palveluksessa on muita henkilöitä kuin yrittäjän aviopuoliso tai alaikäinen tai muuten holhouksenalainen lapsi tai lapsenlapsi. Maatilatalouden tai kalastuksen harjoittaja ei kuitenkaan ole ilmoitusvelvollinen. Perustamisilmoituksen saa tehdä sellainenkin elinkeinonharjoittaja, joka ei ole ilmoitusvelvollinen. Mitä ilmoitetaan? Yksityisestä elinkeinonharjoittajasta ilmoitetaan kaupparekisteriin seuraavat tiedot: elinkeinonharjoittajan toiminimi elinkeinonharjoittajan henkilötiedot toiminnan laatu kunta, josta toimintaa johdetaan sekä toimipaikan postiosoite. Henkilötiedot Luonnollisten henkilöiden yksilöintitiedot ilmoitetaan kaupparekisteriin erityisellä henkilötietolomakkeella. Rekisteriin merkitään henkilötietoina täydellinen nimi, henkilötunnus, kansalaisuus ja kotikunta. Suomessa asuvan henkilön kotiosoitetta ei enää ilmoiteta kaupparekisteriin. Jos henkilöllä ei ole suomalaista henkilötunnusta, merkitään rekisteriin syntymäaika. Ulkomailla asuvista luonnollisista henkilöistä kotikunnan sijasta rekisteriin merkitään kotiosoite. Kuka vastaa ja allekirjoittaa ilmoituksen? Yksityinen elinkeinonharjoittaja vastaa itse ilmoituksen tekemisestä. Perustamisilmoituksen voi allekirjoittaa joko yksityinen elinkeinonharjoittaja itse tai hänen valtuut- Ilmoitukset ja luvat viranomaisille 61

63 tamansa henkilö. Jos valtuutettu allekirjoittaa lomakkeen, tulee ilmoitukseen liittää avoin asianajovaltakirja alkuperäisenä tai yksilöity valtakirja oikeaksi todistettuna jäljennöksenä. Lomake ja liitteet Ilmoituslomake Y3 toimitetaan yhtenä alkuperäiskappaleena. Jos yrityksellä on jo Y- tunnus (yritys on jo aikaisemmin ilmoittautunut Verohallinnon rekisteriin), ilmoittaudutaan tällöin kaupparekisteriin lomakkeella Y6. Mukaan tulee liittää kuitti käsittelymaksun suorittamisesta ja henkilötietolomake. Yleensä muita liitteitä ei tarvita. Jos kyseessä on luvanvarainen elinkeino ja elinkeinon harjoittamista varten tarvittava lupa on jo saatu, tulee ilmoitukseen liittää oikeaksi todistettu jäljennös elinkeinoluvasta. Jos lupaa ei vielä ole saatu, voidaan perustamisilmoitus lähettää kaupparekisteriin, ja oikeaksi todistettu jäljennös elinkeinoluvasta lähetetään myöhemmin, sitten kun lupa on saatu, muutosilmoituksella. Käsittelymaksu Yksityisen elinkeinonharjoittajan perustamisilmoituksen käsittelymaksu on 110 euroa (syyskuu 2014). Lisäksi jokaisesta aputoiminimestä on suoritettava 100 euron käsittelymaksu. Käsittelymaksun voi suorittaa pankkiyhteysohjelmalla, maksuautomaatilla, suoraan pankkiin taikka paikanpäällä maistraateissa, joissakin ELY-keskuksissa, Patenttija rekisterihallituksen (PRH) asiakaspalvelussa tai YTJ-asiointipalvelussa, kun osakeyhtiö perustetaan verkossa. Jos ilmoitus jätetään Patentti- ja rekisterihallituksen asiakaspalveluun, Arkadiankatu 6 A, Helsinki, voi ilmoituksen maksaa pankkikortilla, Visa-, Visa Electron-, OK-, American Express-, Diners Club-, Eurocard- tai Mastercard-luottokorteilla. Myös maistraateissa ja joissakin ELY-keskuksissa voi maksaa ilmoituksen käsittelymaksun ilmoitusta jätettäessä. Maksutapa ja palvelun saatavuus kannattaa varmistaa etukäteen maistraatista tai ELY-keskuksesta. Ilmoitukseen on liitettävä suoritetusta maksusta tosite (kuitti, tiliote). Kun osakeyhtiö perustetaan verkossa YTJ-asiointipalvelun kautta, maksetaan käsittelymaksu suoraan palvelun kautta. Kaupparekisterin tilinumerot ovat PRH:n sivuilla kohdassa Kaupparekisteri > Hinnasto ja maksuohjeet. Perustamisilmoituslomakkeet ovat suomen- ja ruotsinkielisinä osoitteessa Liitteet Yksityisen elinkeinonharjoittajan perustamisilmoitus, s Yrityksen perustamisen käytännön toimet

64 4.3.2 Ulkomaisen elinkeinonharjoittajan sivuliike Ilmoitusvelvollisuus Ulkomaisen elinkeinonharjoittajan sivuliikkeellä tarkoitetaan ulkomaisen yhteisön tai säätiön osaa, joka harjoittaa Suomessa sijaitsevasta kiinteästä toimipaikasta käsin jatkuvaa liike- tai ammattitoimintaa ulkomaisen yhteisön tai säätiön nimiin ja lukuun. Kun ulkomainen elinkeinonharjoittaja avaa sivuliikkeen Suomessa, sen on aina tehtävä perustamisilmoitus kaupparekisteriin ennen elinkeinotoiminnan aloittamista. Perustamisilmoitus tehdään lomakkeella Y1 ja kaupparekisterin liitelomakkeella 3. Ilmoituksen mukaan liitetään henkilötietolomake. ETA-alueen ulkopuolella kotipaikan omaavan ulkomaisen yhteisön tai säätiön, joka perustaa Suomeen sivuliikkeen, on saatava sivuliikkeen perustamiseen Patentti- ja rekisterihallituksen lupa. Mitä kaupparekisteriin ilmoitetaan? Ulkomaisen elinkeinonharjoittajan sivuliikkeen perustamisilmoituksessa on mainittava: sivuliikkeen postiosoite elinkeinonharjoittajan toiminnan laatu rekisteri, johon sivuliikkeen perustava elinkeinonharjoittaja on kotimaassaan merkitty sekä elinkeinonharjoittajan rekisterinumero tuossa rekisterissä elinkeinonharjoittajan toiminimi ja oikeudellinen muoto sekä sivuliikkeen toiminimi sivuliikkeen jokaisen toiminimenkirjoittajan henkilötiedot sekä miten toiminimi kirjoitetaan elinkeinonharjoittajan lakisääteisenä toimielimenä tai tällaisen elimen jäsenenä elinkeinonharjoittajan edustamiseen kelpoiset henkilöt ja heidän henkilötietonsa sekä sivuliikkeen edustajan henkilötiedot. Jos ulkomaisen elinkeinonharjoittajan sääntömääräinen kotipaikka, keskushallinto tai päätoimipaikka on Euroopan talousalueen ulkopuolella, perustamisilmoituksessa on mainittava edellä olevien tietojen lisäksi valtio, jonka lainsäädännön alainen sivuliikkeen perustava elinkeinonharjoittaja on, sekä elinkeinonharjoittajan sääntömääräinen kotipaikka, keskushallinto tai päätoimipaikka. Jos ulkomainen elinkeinonharjoittaja on osakeyhtiö tai siihen rinnastettava yhtiö, perustamisilmoituksessa on mainittava myös osakepääoma tai siihen rinnastettava pääoma, jollei se ilmene perustamiskirjasta tai yhtiöjärjestyksestä taikka näitä vastaavasta asiakirjasta. Kuka vastaa ja allekirjoittaa ilmoituksen? Perustamisilmoituksen tekemisestä vastaavat ja lomakkeen allekirjoittaa sivuliikkeen toiminimenkirjoittajaksi tai edustajaksi valittu henkilö tai hänen valtuuttamansa henkilö. Jos valtuutettu allekirjoittaa ilmoituksen, tulee ilmoituksen liitteeksi oheistaa Ilmoitukset ja luvat viranomaisille 63

65 avoin asianajovaltakirja alkuperäisenä tai yksilöity valtakirja oikeaksi todistettuna jäljennöksenä. Liitteet Perustamisilmoitus tehdään yhtenä kappaleena. Ilmoitus tehdään suomen- tai ruotsinkielisenä. Ilmoitukseen tulee liittää ainakin seuraavat liitteet: 1) selvitys sivuliikkeen perustamisesta (esimerkiksi hallituksen kokouksen pöytäkirja) 2) selvitys elinkeinon harjoittamisen oikeudesta annetun lain 6 :n 3 momentissa tarkoitetun luonnollisen henkilön edustajaksi asettamisesta (esimerkiksi hallituksen kokouksen pöytäkirja) 3) selvitys elinkeinonharjoittajan lakisääteisenä toimielimenä tai tällaisen elimen jäsenenä edustamiseen kelpoisista henkilöistä (käy monesti ilmi yhtiön kotimaan viranomaisen antamasta rekisteriotteesta) 4) selvitys sivuliikkeen toiminimen kirjoittamisoikeuden antamisesta sekä siitä, miten toiminimi kirjoitetaan 5) ote rekisteristä, johon ulkomainen elinkeinonharjoittaja on kotimaassaan merkitty taikka muu selvitys elinkeinonharjoittajan olemassaolosta 6) suomen- tai ruotsinkielinen jäljennös tai käännös elinkeinonharjoittajan perustamiskirjasta, yhtiöjärjestyksestä, säännöistä tai muista vastaavista asiakirjoista 7) jos sivuliikkeen perustava yhteisö tai säätiö on Euroopan talousalueen ulkopuolelta, tarvitaan selvitys siitä, että perustamiseen on saatu Patentti- ja rekisterihallituksen lupa. Selvitykseksi käy oikeaksi todistettu jäljennös PRH:n luvasta. 8) jos rekisteriin merkittäväksi ilmoitetaan henkilö, jolla ei ole suomalaista henkilötunnusta, ja jota ei ole mainittu ulkomaista yhteisöä tai säätiötä koskevassa rekisteriotteessa, vaaditaan ilmoituksen liitteeksi selvitys kyseisen henkilön olemassaolosta. Selvitys voi olla esimerkiksi oikeaksi todistettu kopio passista. Usein selvitys sivuliikkeen perustamisesta, edustajan valitsemisesta ja sivuliikettä koskevien toiminimenkirjoitusoikeuksien antamisesta on jäljennös ulkomaisen yhtiön hallituksen kokouksen pöytäkirjasta. Yhtiön kotimaan lainsäädäntö ratkaisee, mikä taho yrityksessä voi kyseisistä asioista päättää. Lain nojalla yhtiötä edustava toimielin käy yleensä ilmi kotimaan viranomaisen antamasta kaupparekisteriotteesta. Kaikki edellä mainitut asiakirjat oheistetaan oikeaksi todistettuina jäljennöksinä. Jos ilmoitukseen liitetään vieraskielinen asiakirja, oheistetaan siitä lisäksi suomen- tai ruotsinkielinen käännös. Käsittelymaksu Ulkomaisen elinkeinonharjoittajan sivuliikkeen perustamisilmoituksen käsittelymaksu on 380 euroa (syyskuu 2014). Käsittelymaksun maksamisesta tarkemmin ks. sivu Yrityksen perustamisen käytännön toimet

66 4.3.3 Avoin yhtiö Ilmoitusvelvollisuus Avoimen yhtiön on aina ennen elinkeinotoiminnan aloittamista tehtävä ilmoitus kaupparekisteriin. Mitä kaupparekisteriin ilmoitetaan? Avoimesta yhtiöstä ilmoitetaan kaupparekisteriin seuraavat tiedot: yhtiön toiminimi päivä, jona yhtiösopimus on allekirjoitettu kaikkien yhtiömiesten henkilötiedot yhtiön toiminnan laatu kunta, josta yhtiön toimintaa johdetaan yhtiön postiosoite kuka tai ketkä yhtiömiehistä kirjoittavat yhtiön toiminimen sekä jos yhtiöllä on toimitusjohtaja, tämän henkilötiedot. Kuka vastaa ja allekirjoittaa ilmoituksen? Avoimen yhtiön rekisteri-ilmoituksen tekemisestä vastaavat avoimen yhtiön yhtiömiehet. Jonkun perustamisilmoituksen tekemisestä vastuussa olevan tai hänen valtuuttamansa henkilön tulee allekirjoittaa perustamisilmoitus. Jos valtuutettu allekirjoittaa lomakkeen, tulee ilmoitukseen liittää avoin asianajovaltakirja alkuperäisenä tai yksilöity valtakirja oikeaksi todistettuna jäljennöksenä. Lomake ja liitteet Ilmoitus (lomake Y2) toimitetaan yhtenä alkuperäiskappaleena. Ilmoitukseen tulee liittää yhtiösopimus alkuperäisenä sekä kuitti käsittelymaksun suorittamisesta ja henkilötietolomake. Yleensä muita liitteitä ei tarvita. Jos kyseessä on luvanvarainen elinkeino ja elinkeinon harjoittamista varten tarvittava lupa on jo saatu, tulee ilmoitukseen liittää oikeaksi todistettu jäljennös elinkeinoluvasta. Jos lupaa ei vielä ole saatu, voidaan perustamisilmoitus lähettää kaupparekisteriin ja oikeaksi todistettu jäljennös elinkeinoluvasta sitten, kun lupa on saatu lähetetään muutosilmoituksella. Käsittelymaksu Avoimen yhtiön perustamisilmoituksen käsittelymaksu on 240 euroa (syyskuu 2014). Lisäksi jokaisesta aputoiminimestä on suoritettava 100 euron käsittelymaksu. Käsittelymaksun maksamisesta tarkemmin ks. sivu 62. Liite Avoimen yhtiön perustamisilmoitus, s Ilmoitukset ja luvat viranomaisille 65

67 4.3.4 Kommandiittiyhtiö Ilmoitusvelvollisuus Kommandiittiyhtiön on aina ennen elinkeinotoiminnan aloittamista tehtävä ilmoitus kaupparekisteriin. Mitä kaupparekisteriin ilmoitetaan? Kommandiittiyhtiön perustamisilmoituksessa on mainittava yhtiön toiminimi päivä, jona yhtiösopimus on allekirjoitettu kaikkien yhtiömiesten henkilötiedot yhtiön toiminnan laatu kunta, josta yhtiön toimintaa johdetaan yhtiön postiosoite äänettömien yhtiömiesten omaisuuspanosten arvo rahassa ilmaistuna kuka tai ketkä vastuunalaisista yhtiömiehistä kirjoittavat yhtiön toiminimen sekä jos yhtiöllä on toimitusjohtaja, tämän henkilötiedot. Kuka vastaa? Kommandiittiyhtiön perustamisilmoituksen tekemisestä vastaavat henkilökohtaisesti vastuunalaiset yhtiömiehet. Jonkun ilmoituksen tekemisestä vastuussa olevan tai hänen valtuuttamansa henkilön tulee allekirjoittaa perustamisilmoitus. Jos valtuutettu allekirjoittaa lomakkeen tulee ilmoitukseen liittää avoin asianajovaltakirja alkuperäisenä tai yksilöity valtakirja oikeaksi todistettuna jäljennöksenä. Lomake ja liitteet Ilmoituslomake Y2 lähetetään yhtenä alkuperäiskappaleena. Ilmoitukseen tulee liittää yhtiösopimus alkuperäisenä sekä kuitti käsittelymaksun suorittamisesta ja henkilötietolomake. Yleensä muita liitteitä ei tarvita. Kuitenkin jos kyseessä on luvanvarainen elinkeino ja elinkeinon harjoittamista varten tarvittava lupa on jo saatu, tulee ilmoitukseen liittää oikeaksi todistettu jäljennös elinkeinoluvasta. Jos lupaa ei vielä ole saatu, voidaan perustamisilmoitus lähettää kaupparekisteriin ja oikeaksi todistettu jäljennös elinkeinoluvasta sitten kun lupa on saatu lähetetään muutosilmoituksella. Käsittelymaksu Kommandiittiyhtiön perustamisilmoituksen käsittelymaksu on 240 euroa (syyskuu 2014). Lisäksi jokaisesta aputoiminimestä on suoritettava 100 euron käsittelymaksu. Käsittelymaksun maksamisesta tarkemmin ks. sivu 62. Liite Kommandiittiyhtiön perustamisilmoitus, s Yrityksen perustamisen käytännön toimet

68 4.3.5 Osakeyhtiö Ilmoitusvelvollisuus Osakeyhtiö on aina ennen toiminnan aloittamista velvollinen tekemään ilmoituksen kaupparekisteriin. Huomattava on, että osakeyhtiö syntyy vasta kaupparekisterimerkinnällä eli osakeyhtiöstä tulee itsenäinen juridinen henkilö vasta, kun se on merkitty kaupparekisteriin. Osakeyhtiö on ilmoitettava rekisteröitäväksi kaupparekisteriin kolmen kuukauden kuluessa perustamissopimuksen allekirjoittamisesta tai osakeyhtiön perustaminen raukeaa. Osakepääoman on oltava täysin maksettuja ennen yhtiön rekisteriin ilmoittamista. Osakkeista maksettavan määrän on oltava yhtiön omistuksessa ja hallinnassa ennen kuin yhtiö ilmoitetaan rekisteröitäväksi. Rahassa maksettava määrä on maksettava yhtiön Suomessa olevalle talletuspankin tilille tai talletusten vastaanottamiseen oikeutetun ulkomaisen luottolaitoksen sivukonttorin tilille tai vastaavalle ulkomailla olevalle tilille. Mitä kaupparekisteriin ilmoitetaan? Osakeyhtiön perustamisilmoituksessa on mainittava: yhtiön toiminimi perustamissopimuksen päivämäärä yhtiön toimiala yhtiön kotipaikka yhtiön osoite osakepääoma osakkeiden lukumäärä ja mahdolliset yhtiöjärjestyksen määräykset osakkeen nimellisarvosta sekä kuulumisesta arvo-osuusjärjestelmään yhtiöjärjestyksen määräys, jonka mukaan yhtiössä voi olla erilajisia osakkeita, sekä tällaisten osakkeiden lukumäärä lajeittain hallituksen puheenjohtajan sekä jokaisen jäsenen ja varajäsenen henkilötiedot jos yhtiöllä on toimitusjohtaja, toimitusjohtajan sijainen kunkin henkilötiedot jos yhtiöllä on hallintoneuvosto, sen puheenjohtajan sekä jokaisen jäsenen ja varajäsenen henkilötiedot tilintarkastajan, päävastuullisen tilintarkastajan ja varatilintarkastajan henkilötiedot yhtiöjärjestyksen määräys yhtiön edustamisesta sekä, jos jollekulle on annettu oikeus edustaa yhtiötä yksin tai yhdessä jonkun toisen kanssa, hänen henkilötietonsa sekä yhtiön tilikausi. Ilmoitukset ja luvat viranomaisille 67

69 Kuka vastaa ja allekirjoittaa ilmoituksen? Perustamisilmoituksen tekemisestä ovat vastuussa osakeyhtiön hallituksen varsinaiset jäsenet. Perustamisilmoitus on jonkun sen tekemisestä vastuussa olevan tai hänen valtuuttamansa henkilön allekirjoitettava. Jos valtuutettu allekirjoittaa lomakkeen, tulee ilmoitukseen liittää avoin asianajovaltakirja alkuperäisenä tai yksilöity valtakirja oikeaksi todistettuna jäljennöksenä. Lomakkeet ja liitteet Osakeyhtiön perustamisilmoitukseen tarvitaan seuraavat lomakkeet ja asiakirjat: 1) Ilmoituslomake Y1 ja kaupparekisteriin liitelomake 1 alkuperäiskappaleina sekä henkilötietolomake 2) perustamissopimus alkuperäisenä 3) jäljennös yhtiöjärjestyksestä (yhtiöjärjestys voi olla osa perustamissopimusta tai sen erillinen liite) 4) tarvittaessa hallituksen kokouksen pöytäkirja (esimerkiksi hallituksen puheenjohtajan, prokuristien tai edustamiseen oikeutettujen valinta tai aputoiminimien ottaminen. Huom! Hallituksen puheenjohtaja voidaan nimetä myös perustamissopimuksessa) 5) Lisäselvitys ulkomaalaisesta ulkomaalainen henkilö (= henkilöllä ei ole suomalaista henkilötunnusta), oikeaksi todistettu jäljennös passista tai muu luotettava selvitys henkilöllisyydestä ulkomaalainen yhtiö osakkeenomistajana, rekisteriote kyseessä olevan yrityksen kotimaan rekisteristä. 6) kuitti käsittelymaksun suorittamisesta. Rekisteri-ilmoitukseen on myös liitettävä tilintarkastajan todistus siitä, että osakeyhtiölain säännöksiä osakkeiden maksamisesta on noudatettu. Ilmoitus voidaan antaa liitelomakkeella tai erillisellä asiakirjalla. Jos yhtiössä ei lain ja yhtiöjärjestyksen perusteella ole valittu tilintarkastajaa, osakkeiden maksamisesta on liitettävä muu selvitys, esimerkiksi: yhtiön vapaaehtoisesti valitseman tilintarkastajan antama todistus KHT- tai HTM-tilintarkastajan antama todistus omaisuuden siirtymisestä tiliote tai vastaava rahalaitoksen antama todistus. Ilmoitukseen liitettävä selvitys voi olla tuloste lopullisesta maksutapahtumasta, jossa on pankin arkistotunnus, kopio tiliotteesta tai maksuautomaatilta saatu kuitti tai edellä mainitun tilisiirtolomakkeen alin, pankin leimalla varustettu kappale. Jos osake on maksettu apporttiomaisuudella, rekisteri-ilmoitukseen on lisäksi aina liitettävä KHT- tai HTM-tilintarkastajan tai KHT- tai HTM-yhteisön antama lausunto apporttiomaisuudesta ja selvitys omaisuuden siirtymisestä sekä lisäksi kauppakirja kiinteistön kaupasta, jos apporttina on kiinteistö. Lausunnosta tulee myös ilmetä, 68 Yrityksen perustamisen käytännön toimet

70 onko omaisuudella vähintään maksua vastaava taloudellinen arvo yhtiölle. Puuttuva määrä on maksettava yhtiölle rahassa. Jos kyseessä on luvanvarainen elinkeino ja elinkeinon harjoittamista varten tarvittava lupa on jo saatu, tulee ilmoitukseen liittää oikeaksi todistettu jäljennös elinkeinoluvasta. Jos lupaa ei vielä ole saatu, voidaan perustamisilmoitus lähettää kaupparekisteriin ja oikeaksi todistettu jäljennös elinkeinoluvasta lähetetään sitten kun lupa on saatu muutosilmoituksella. Hallituksen ja toimitusjohtajan vakuutus Perustamisilmoituksen mukana toimitetaan hallituksen ja mahdollisen toimitusjohtajan vakuutus, että yhtiön perustamisessa on noudatettu osakeyhtiölain säännöksiä. Vakuutukset voidaan antaa perustamisilmoituslomakkeen Y1 liitelomakkeella 1 tai erillisenä asiakirjana. Käsittelymaksu Osakeyhtiön perustamisilmoituksen käsittelymaksu on 380 euroa (syyskuu 2014). Osakeyhtiön sähköisen perustamisilmoituksen käsittelymaksu YTJ-asiointipalvelussa on 330 euroa. Lisäksi jokaisesta aputoiminimestä on suoritettava 100 euron käsittelymaksu. Käsittelymaksun maksamisesta tarkemmin ks. sivu 62. Kuitti käsittelymaksun suorittamisesta liitetään perustamisilmoitukseen. Liite Osakeyhtiön perustamisilmoitus, s Osuuskunta Ilmoitusvelvollisuus Osuuskunta on aina ennen toiminnan aloittamista velvollinen tekemään kaupparekisteri-ilmoituksen. On huomattava, että osuuskunta syntyy vasta kaupparekisterimerkinnällä, eli osuuskunnasta tulee itsenäinen juridinen henkilö vasta, kun se on merkitty kaupparekisteriin. Perustamisilmoitus on annettava kaupparekisteriin kolmen kuukauden kuluessa perustamissopimuksen allekirjoittamisesta. Mitä kaupparekisteriin ilmoitetaan? Osuuskunnan perustamisilmoituksessa on mainittava: osuuskunnan toiminimi perustamissopimuksen allekirjoituspäivä osuuskunnan toimiala osuuskunnan kotipaikka osuuskunnan osoite mahdollinen osuuden nimellisarvo (osuusmaksu) hallituksen puheenjohtajan sekä jokaisen jäsenen ja varajäsenen henkilötiedot Ilmoitukset ja luvat viranomaisille 69

71 tilintarkastajan, päävastuullisen tilintarkastajan ja varatilintarkastajan henkilötiedot osuuskunnan tilikausi jos osuuskunnalla on toimitusjohtaja tai toimitusjohtajan sijainen, kummankin henkilötiedot jos osuuskunnalla on hallintoneuvosto, sen puheenjohtajan sekä jokaisen jäsenen ja varajäsenen henkilötiedot jos säännöissä määrätään osuuskunnan toiminimen kirjoittamisesta, sääntöjen määräys sekä, jos jollekulle on annettu oikeus toiminimen kirjoittamiseen yksin tai yhdessä toisen kanssa, hänen henkilötietonsa sääntöjen määräys, jonka mukaan osuuskunnassa voi olla erilajisia osuuksia tai jonka mukaan osuudet kuuluvat arvo-osuusjärjestelmään jos säännöissä määrätään osakkeista, osakepääoma ja osakkeiden lukumäärä sekä mahdolliset sääntöjen määräykset osakkeen nimellisarvosta, erilajisista osakkeista, tällaisten osakkeiden lukumäärästä lajeittain ja osakkeiden kuulumisesta arvo-osuusjärjestelmään sääntöjen määräys velvollisuudesta suorittaa ylimääräisiä maksuja sääntöjen määräys lisämaksuvelvollisuudesta. Kuka vastaa ja allekirjoittaa ilmoituksen? Perustamisilmoituksen tekemisestä ovat vastuussa osuuskunnan hallituksen varsinaiset jäsenet. Perustamisilmoitus on jonkun sen tekemisestä vastuussa olevan tai hänen valtuuttamansa henkilön allekirjoitettava. Jos valtuutettu allekirjoittaa lomakkeen, tulee ilmoitukseen liittää avoin asianajovaltakirja alkuperäisenä tai yksilöity valtakirja oikeaksi todistettuna jäljennöksenä. Lomake ja liitteet Osuuskunnan perustamisilmoitukseen tarvittavat asiakirjat 1) perustamisilmoituslomake Y1 ja kaupparekisterin liitelomake 2 (alkuperäiskappaleena) sekä henkilötietolomake 2) perustamissopimus alkuperäisenä 3) osuuskunnan säännöt 4) hallituksen kokouksen pöytäkirja hallituksen puheenjohtajan valinnasta valinnasta (puheenjohtaja voidaan nimetä myös perustamissopimuksessa) 5) hallintoneuvoston pöytäkirja, jos hallintoneuvosto valitsee hallituksen jäsenet 6) hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan vakuutus siitä, että perustamisessa on noudatettu osuuskuntalakia (liitelomakkeella 2 on tila kyseisen vakuutuksen antamiseen) 7) kuitti käsittelymaksun suorittamisesta. Jos kyseessä on luvanvarainen elinkeino ja elinkeinon harjoittamista varten tarvittava lupa on jo saatu, tulee ilmoitukseen liittää oikeaksi todistettu jäljennös luvasta. Jos lu- 70 Yrityksen perustamisen käytännön toimet

72 paa ei vielä ole saatu, voidaan perustamisilmoitus lähettää kaupparekisteriin ja oikeaksi todistettu jäljennös elinkeinoluvasta lähetetään muutosilmoituksella sitten, kun lupa on saatu. Käsittelymaksu Osuuskunnan perustamisilmoituksen käsittelymaksu on 380 euroa (syyskuu 2014). Lisäksi jokaisesta aputoiminimestä on suoritettava 100 euron käsittelymaksu. Käsittelymaksun maksamisesta tarkemmin ks. sivu 62. Liite Osuuskunnan perustamisilmoitus, s Muutosilmoitus kaupparekisteriin ja Verohallintoon Milloin tehdään? Jos kaupparekisteriin merkityssä asiassa tapahtuu muutos (esimerkiksi osakeyhtiön hallitus on muuttunut) on tehtävä muutosilmoitus. Muutosilmoituksen tekemisvelvollisuus koskee kaikkia kaupparekisteriin perusilmoituksen tehneitä. Ilmoitus tulee tehdä myös silloin, kun rekisterissä ei ole merkintää esimerkiksi toimitusjohtajasta ja sellainen on myöhemmin valittu. Osakeyhtiön ja osuuskunnan tilikautta muutettaessa tulee ottaa huomioon, että tilikauden muutos tulee voimaan vasta sen jälkeen, kun se on rekisteröity kaupparekisteriin. Jos osakeyhtiölle tai osuuskunnalle, jolla ei ole ollut tilintarkastajaa, valitaan tilintarkastaja, tulee tilintarkastaja ilmoittaa kaupparekisteriin. Yhtiösopimuksen, yhtiöjärjestyksen tai sääntöjen muutos ilmoitetaan silloinkin, kun muutoksen asiasisällöstä ei tehdä rekisterimerkintää (esimerkiksi henkilöyhtiöiden voitonjakoa koskevien sopimusmääräysten muuttaminen). Osakeyhtiön ja osuuskunnan muutosilmoitusmenettelyistä erityistilanteissa (esimerkiksi selvitystila, jakautuminen, sulautuminen) saa tietoa osakeyhtiö- ja osuuskuntalaista. Muutosilmoitusta ei sen sijaan tarvitse tehdä, jos yritys perustaa sivutoimipisteen samalle toimialalle, jolla se jo toimii. Sen sijaan, mikäli uusi liike perustetaan uudelle toimialalle, määräys uudesta toimialasta on otettava yhtiösopimukseen, yhtiöjärjestykseen tai sääntöihin. Muuttuneesta toimialasta on tällöin tehtävä muutosilmoitus kaupparekisteriin. Voimassa olevat kaupparekisteritiedot on hyvä tarkistaa ennen muutosilmoituksen tekemistä esimerkiksi Virre-tietopalvelun alulla ( Muutosilmoituksella voidaan ilmoittaa myös ainoastaan Verohallinnon rekistereitä koskevat muutokset. Esimerkiksi arvonlisävero-, työnantaja- tai ennakkoperintärekisteriin merkitseminen tai toiminnan päätyttyä rekisteristä poistaminen. Muutosilmoitus on tehtävä välittömästi muutoksen tapahduttua. Muutoksen katsotaan tulleen julkiseen tietoon, kun se on merkitty kaupparekisteriin ja kuulutettu julkisesti. Ilmoitukset ja luvat viranomaisille 71

73 Muutosilmoitus toimitetaan postitse osoitteella PRH Verohallinto, Yritystietojärjestelmä, PL 2000, Helsinki. Ilmoituksen voi jättää myös suoraan PRH:n asiakaspalveluun, maistraattiin tai ELY-keskukseen. Poikkeus Kaupparekisteriin ilmoitettujen henkilöiden (esimerkiksi toimitusjohtaja, hallituksen jäsenet), joiden henkilötunnus on jo ilmoitettu kaupparekisteritiedoksi tehtävänimikkeen ilmoituksen yhteydessä, ei tarvitse tehdä erillistä muutosilmoitusta jos heidän henkilötiedoissaan (nimi, osoite) tapahtuu muutos, ja ne on ilmoitettu Väestörekisteriin. Väestörekisteri ilmoittaa tapahtuneet muutokset suoraan kaupparekisteriin. Poikkeuksena henkilön nimen muuttaminen, joista tehtävä maksullinen muutosilmoitus. Lomakkeet Muutosilmoitusta varten olevat kaupparekisterin ja Verohallinnon yhteiset muutos- ja lopettamisilmoituslomakkeet Y6, muutos- ja lopettamisilmoituslomake yksityiselle elinkeinonharjoittajalle Y5, muutos- ja lopettamisilmoitus avoimelle yhtiölle ja kommandiittiyhtiölle Y4, muutos- ja lopettamisilmoitus osakeyhtiölle ja osuuskunnalle. Lisäksi osakeyhtiöt käyttävät tarvittaessa liitelomaketta 13 ja osuuskunnat liitelomaketta 14A. Sulautuvat tai jakautuvat osakeyhtiöt käyttävät liitelomaketta 16 ja purkautumisesta tai elinkeinotoiminnan lakkaamisesta ilmoittavat yritykset liite lomaketta 15 (eivät kuitenkaan yksityiset elinkeinonharjoittajat eivätkä avoimet yhtiöt tai kommandiittiyhtiöt). Lomakkeella ilmoitetaan muuttuneet seikat, ei voimassa olevia muuttumattomia rekisteritietoja. Kuka vastaa ja allekirjoittaa ilmoituksen? Muutosilmoituksen tekemisestä ovat pääsääntöisesti vastuussa samat henkilöt kuin perustamisilmoituksen tekemisestä. Osakeyhtiön ja osuuskunnan muutosilmoituksen tekemisestä on kuitenkin vastuussa myös toimitusjohtaja. Muutosilmoitus on jonkun sen tekemisestä vastuussa olevan tai hänen valtuuttamansa allekirjoitettava. Jos valtuutettu allekirjoittaa ilmoituksen, tulee ilmoituksen liitteeksi oheistaa avoin asianajovaltakirja alkuperäisenä tai yksilöity valtakirja oikeaksi todistettuna jäljennöksenä. Muutosilmoitukseen liitettävät vähimmäisasiakirjat Avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön kaupparekisteriä koskevat muutokset (yhtiösopimuksen muutokset) sopimus yhtiösopimuksen muuttamisesta alkuperäisenä. 72 Yrityksen perustamisen käytännön toimet

74 Osakeyhtiön kaupparekisteriä koskevia muutoksia Uusi hallitus Uusi hallituksen puheenjohtaja Uusi toimitusjohtaja Uusi tilintarkastaja Uusi prokuristi/edustamiseen oikeutettu Osakepääomaa korotetaan Yhtiöjärjestyksenmuutos (esimerkiksi toiminimi, kotipaikka, toimiala muuttuu) Otetaan uusi aputoiminimi Luovutaan aputoiminimestä Yhtiökokouksen pöytäkirja Hallituksen kokouksen pöytäkirja Hallituksen kokouksen pöytäkirja Yhtiökokouksen pöytäkirja Hallituksen kokouksen pöytäkirja Yhtiökokouksen pöytäkirja Yhtiökokouksen pöytäkirja Hallituksen kokouksen pöytäkirja Hallituksen kokouksen pöytäkirja Muutosilmoitukset tulee yleensä tehdä viivytyksettä. Joidenkin muutosilmoitusten tekemiselle on lainsäädännössä säädetty määräaikoja. Yrityksen osoite- ja yhteystietojen muutokset voi ilmoittaa sähköisesti YTJ-asiointipalvelun kautta sekä kaupparekisteriin että Verohallinnolle. Palveluun kirjautumiseen tarvitaan henkilökohtaiset verkkopankkitunnukset. Rekisteriote Kun ilmoitus on merkitty rekisteriin, ilmoittaja saa maksuttoman rekisteriotteen, jolta rekisteriin merkityt tiedot näkyvät. Jos kysymyksessä on yhteisömuotoisen yrityksen perustamisilmoitus tai tällaisen yrityksen yhtiösopimuksen, yhtiöjärjestyksen tai sääntöjen muutos, ilmoittaja saa myös jäljennöksen sopimuksesta, yhtiöjärjestyksestä tai säännöistä. Käsittelymaksut Sähköinen osakeyhtiön hallituksen, prokuristien, edustamiseen oikeutettujen, tilintarkastajan ja toimitusjohtajan muutos YTJ-asiointipalvelussa, käsittelymaksu 40 euroa/ asia. Sähköinen palvelu on avautunut syyskuussa. Jos ilmoitus tehdään paperilomakkeella, peritään lisäksi 45 euroa/ilmoitus. Avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön yhtiösopimuksen muuttamista koskevan muutosilmoituksen käsittelymaksu on 190 euroa. Yrityksen yhteystietojen muutos on maksuton. Käsittelymaksut kannattaa tarkistaa PRH:n sivuilta > Kaupparekisteri > Hinnasto ja maksuohjeet tai kapparekisterin neuvonnasta, puh Suomen- tai ruotsinkielisiä perustamisilmoituslomakkeita on osoitteessa Käsittelymaksun maksamisesta tarkemmin ks. sivu 62. Liitteet Osakeyhtiön muutosilmoitus (toimitusjohtaja vaihtunut), s Ilmoitukset ja luvat viranomaisille 73

75 4.4 Perustamisilmoitus Verohallinnolle Yritystoiminnan aloittamisesta on ilmoitettava Verohallinnolle. Uusi yritys ilmoittautuu samalla perustamisilmoituslomakkeella sekä Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) kaupparekisteriin että Verohallinnon rekistereihin. Verohallinnon rekistereitä ovat ennakkoperintärekisteri, työnantajarekisteri ja arvonlisäverovelvollisten rekisteri. Ilmoituksen perusteella yritys merkitään myös Verohallinnon asiakasrekisteriin. Perustamisilmoituslomakkeella alkava yritys voi ilmoittaa myös ensimmäisen tilikauden arvioidun liikevaihdon sekä arvion verotettavasta tulosta. Verohallinto laskee tilikauden ennakkoveron määrän ja lähettää ennakkoveron maksulomakkeet. Perustamisilmoituslomakkeet valitaan yritysmuodon mukaan seuraavasti: Y1 on ns. yleinen perustamisilmoituslomake, jota käyttävät muun muassa osakeyhtiö ja osuuskunta Y2 on avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön perustamisilmoituslomake Y3 on yksityisen liikkeen- tai ammatinharjoittajan perustamisilmoitus lomake. Y-lomakkeita täyttöohjeineen saa osoitteesta sekä Verohallinnon palvelupisteistä ja Patentti- ja rekisterihallituksen asiakaspalvelusta. Täytetyt ilmoituslomakkeet lähetetään liitteineen postitse osoitteeseen PRH Verohallinto, Yritystietojärjestelmä, PL 2000, Helsinki. Ilmoituksen voi toimittaa myös Patentti- ja rekisterihallitukseen (Arkadiankatu 6 A, Helsinki), ELY-keskuksiin, maistraatteihin tai Verohallinnon toimipisteisiin. Tunniste- ja perustiedot Yrityksen tunniste- ja perustietoina tulee ilmoittaa muun muassa yrityksen nimi siinä muodossa, jossa se halutaan merkittävän kaupparekisteriin, yrityksen yleiseen käyttöön tarkoitetut osoitetiedot, puhelin, faksi, sähköpostiosoite, toimiala ja päätoimiala sekä tilikausi. Myös avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön yhtiömiesten tiedot ovat ilmoitettavia perustietoja. Henkilöyhtiön liitteet Avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön tulee liittää perustamisilmoitukseen alkuperäinen yhtiösopimus. Perustamisilmoitukseen liitetään henkilötietolomake. Osakeyhtiön ja osuuskunnan liitteet Osakeyhtiö liittää ilmoitukseen alkuperäisen perustamissopimuksen ja jäljennöksen yhtiöjärjestyksestä sekä PRH:ta varten osakeyhtiön liitelomakkeen nro 1. Osuuskunnan on liitettävä ilmoitukseen alkuperäinen perustamissopimus ja jäljennös säännöistä sekä PRH:ta varten osuuskunnan liitelomake nro 2. Perustamisilmoitukseen liitetään henkilötietolomake. 74 Yrityksen perustamisen käytännön toimet

76 Y-tunnus Yritys saa Y-tunnuksen, kun yrityksen perustamisilmoitus kirjataan yritys- ja yhteisötietojärjestelmään. Tunnuksen saa selville noin kahden työpäivän kuluttua ilmoituksen jättämisestä ytj.fi-sivun tietopalvelusta, PRH:sta, verotoimistosta tai ELY-keskukselta. Tunnusta on aina käytettävä asioitaessa Verohallinnossa ja kaupparekisterissä. Yrityksen tulee painattaa Y-tunnus yrityksen lasku-, tilaus- ja tarjouslomakkeisiin ja käyttää sitä tehtäessä sopimuksia ym. yritystä sitovia oikeustoimia Ennakkoperintärekisteriin hakeutuminen ja ennakkoverot Hakeutuminen ennakkoperintärekisteriin Ennakkoperintärekisteriin merkitsemisen tarkoitus on osoittaa, ettei suorituksen maksajan tarvitse tehdä maksusta ennakonpidätystä vaan rekisteriin merkitty toimija huolehtii ennakkoverojen maksamisesta itse. Verohallinto merkitsee toimijat ennakkoperintärekisteriin heidän oman hakemuksensa perusteella. Ennakkoperintärekisteriin kuuluminen ei ole pakollista. Rekisteriin hakeudutaan perustamisilmoituksella. Rekisteriin merkitään Ennakkoperintärekisteriin merkitään hakija, joka harjoittaa tai todennäköisesti ryhtyy harjoittamaan elinkeinotoimintaa, maataloutta tai muuta tulonhankkimistoimintaa muutoin kuin työsuhteessa. Ennakkoperintärekisteriin voivat hakeutua myös pelkkää tavarakauppaa harjoittavat toimijat. Rekisteriin ei merkitä Rekisteriin ei pääse, jos hakija on maksajaan nähden työ- tai virkasuhteessa. Rekisteriin voidaan jättää merkitsemättä tai siitä poistaa asiakas, joka laiminlyö olennaisesti veronmaksun, kirjanpitovelvollisuuden tai muut verotukseen liittyvät velvollisuutensa. Ennakkoperintärekisteriin ei merkitä myöskään yritystä, jonka johtavassa asemassa olevalla toimihenkilöllä, esimerkiksi toimitusjohtajalla tai määräävässä asemassa olevalla osakkaalla, on verotuksessa todettu olennaisia laiminlyöntejä. Rekisterimerkinnän tarkistaminen Tiedon siitä, onko suorituksen saaja merkitty ennakkoperintärekisteriin, sekä tiedon merkinnän voimassaoloajasta voi tarkistaa internetistä Yritys- ja yhteisötietojärjestelmän (YTJ) julkisesta tietopalvelusta osoitteesta tai puhelimitse Verohallinnon palvelunumerosta Ilmoitukset ja luvat viranomaisille 75

77 Ennakkoverolippu Yksityinen toiminimi ja henkilöyhtiö antavat arvion ensimmäisen tilikautensa liikevaihdosta ja verotettavasta tulosta perustamisilmoituksella, osakeyhtiö ja osuuskunta Yhteisön ennakkoveron hakemus/muutoslomakkeella (5017), ks. sivu 306. Yrityksen liikevaihto ja tuotot kannattaa arvioida mahdollisimman realistisesti, jotta yrityksen ennakkoverojen määrä ei muodostu liian suureksi tai pieneksi. Ilmoituksen perusteella Verohallinto laskee ennakkoveron yritykselle tai yhtiömiehille yhtiömuodosta riippuen ja lähettää yritykselle ennakkoverolipun ja tilillepanokortit ennakoiden maksamista varten. Koska avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön tulos verotetaan yhtiömiehillä, myös ennakkoverot määrätään suoraan heille. Ennakon muutoshakemus Verovuoden aikana ennakoiden määrää voidaan muuttaa: korottaa, alentaa tai kokonaan poistaa. Muutos ennakoihin voidaan tehdä joko verovelvollisen pyynnöstä tai Verohallinnon aloitteesta. Liikkeen- ja ammatinharjoittajan sekä henkilöyhtiön yhtiömiehen on haettava ennakkoveron korottamista tai alentamista hyvissä ajoin ennen kalenterivuoden päättymistä. Osakeyhtiön ja osuuskunnan on haettava ennakkoveron alentamista viimeistään neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Ennakon korottamista on haettava hyvissä ajoin, viimeistään kuukautta ennen osakeyhtiön tai osuuskunnan tilikauden päättymistä. Yritys voi myös tilikauden päättymisen jälkeen täydentää ennakkoverojaan maksamalla ennakon täydennysmaksua. Ennakon täydennysmaksun tilisiirtolomakkeita saa Verohallinnon toimipisteistä sekä Verohallinnon sivuilta. Jäännösveroille (niin sanotuille lisäveroille) ja palautuksille maksetaan korkoa. Lisätietoja Lisätietoja saa Verohallinnon toimipisteistä ja valtakunnallisista palvelunumeroista (yksityiset elinkeinonharjoittajat sekä avoimet yhtiöt ja kommandiittiyhtiöt) ja (osakeyhtiöt). Ennakkoveron hakemus-/muutoslomakkeita ja ennakon täydennysmaksun tilisiirtolomakkeita saa Verohallinnon toimipisteistä ja osoitteesta > Lomakkeet Ilmoittautuminen säännöllisesti palkkaa maksavaksi työnantajaksi Ketä ilmoitusvelvollisuus koskee? Työnantaja toimittaa työntekijän palkasta ennakonpidätyksen, maksaa palkan perusteella työnantajan sosiaaliturvamaksun ja tilittää maksut Verohallinnolle. Jos työnantaja maksaa säännöllisesti palkkoja, sen on ilmoittauduttava Verohallinnon työnantajarekisteriin säännölliseksi työnantajaksi. Työnantajarekisteriin on il- 76 Yrityksen perustamisen käytännön toimet

78 moittauduttava, jos työnantajan palveluksessa on kalenterivuoden aikana vähintään kaksi palkansaajaa vakituisesti tai vähintään kuusi palkansaajaa tilapäisesti (työsuhde ei kestä koko kalenterivuotta). Kun työnantaja on merkitty työnantajarekisteriin, Verohallinto lähettää työnantajalle ilmoituksen rekisteriin merkitsemisestä sekä verotiliviitenumeron ja kausiveroilmoituksen täyttöoppaan työnantajasuoritusten ilmoittamista ja maksamista varten. Rekisteriin ei merkitä Jos yrityksellä on palveluksessaan vain yksi vakituinen työntekijä tai 1 5 työntekijää, joiden työsuhde ei kestä koko kalenterivuotta, yritys on niin sanottu satunnaisesti palkkoja maksava työnantaja. Tällaisen yrityksen ei tarvitse ilmoittautua työnantajarekisteriin. Verohallinto ei lähetä yritykselle maksuohjeita, joten yritys maksaa ennakonpidätykset ja työnantajan sosiaaliturvamaksun oma-aloitteisesti Verotilipalvelun kautta. Satunnaisena työnantajana toimivan yrityksen on annettava palkanmaksua koskeva kausiveroilmoitus ja maksettava työnantajasuoritukset silloin, kun se on maksanut palkkoja. Maksamiseen tarvittavan verotiliviitteen yritys saa Verotili- tai Palkka.fi-palvelusta tai ottamalla yhteyttä Verotilin neuvontanumeroon Myös satunnaisesti palkkoja maksava työnantaja voi kuitenkin halutessaan ilmoittautua työnantajarekisteriin. Ilmoitus työnantajarekisteriin Ilmoitus Verohallinnon työnantajarekisteriin tehdään samalla perustamisilmoituslomakkeella, jolla annetaan tiedot myös ennakkoverolippua varten, hakeudutaan ennakkoperintärekisteriin ja ilmoittaudutaan arvonlisäverovelvolliseksi. Jos yritys hakeutuu työnantajarekisteriin myöhemmin kuin yrityksen perustamisen yhteydessä ja yrityksellä on jo käytössään Y-tunnus, ilmoitus on tehtävä muutosilmoituslomakkeella. Työnantajan tunnus Kun yrityksen perustamisilmoitus kirjataan yritys- ja yhteisötietojärjestelmään, työnantaja saa Y-tunnuksen. Työnantajan tulee käyttää saamaansa Y-tunnusta verokortti- ja pidätystodistusmerkintöjä tehtäessä, työnantajasuorituksia maksettaessa sekä muissa työnantajasuoritusten valvontaa varten annettavissa ilmoituksissa. Lisätietoja Tarkempia tietoja rekisteröidyksi työnantajaksi ilmoittautumisesta saa internetistä osoitteesta sekä Verohallinnon toimipisteistä ja palvelunumerosta Ilmoitukset ja luvat viranomaisille 77

79 4.4.3 Arvonlisäverovelvolliseksi ilmoittautuminen tai hakeutuminen Kuka on arvonlisäverovelvollinen? Jokainen, joka harjoittaa liiketoiminnan muodossa tavaroiden tai palvelujen myyntiä, vuokrausta tai niihin rinnastettavaa toimintaa on arvonlisäverovelvollinen. Yritysmuodolla ei ole merkitystä. Palvelun myyntiä on esimerkiksi tarjoilu-, konsultointi- ja kuljetuspalvelu. Vähäinen, enintään euron liikevaihto 12 kuukauden pituisen tilikauden aikana on jätetty arvonlisäverotuksen ulkopuolelle. Jos tilikausi on lyhempi tai pidempi kuin 12 kuukautta, liikevaihto muunnetaan vastaamaan 12 kuukauden liikevaihtoa. Muuntaminen tapahtuu kertomalla liikevaihto luvulla 12 ja jakamalla se tilikauden kuukausien lukumäärällä. Kuukausiksi lasketaan täydet kalenterikuukaudet. Yritys voi hakeutua arvonlisäverovelvolliseksi oman ilmoituksensa perusteella, vaikka tilikauden liikevaihto olisi alle euroa. Lisää arvonlisäverotuksesta ks. luku 6. Ilmoittautuminen arvonlisäverovelvolliseksi Arvonlisäverollista toimintaa harjoittavan yrityksen on ilmoittauduttava arvonlisäverovelvollisten rekisteriin ennen toiminnan aloittamista. Rekisteriin voi ilmoittautua jo siitä alkaen, kun arvonlisäverollista toimintaa varten aletaan tehdä hankintoja. Ilmoitus on syytä antaa myös silloin, kun yrittäjä ei ole varma, onko hän arvonlisäverovelvollinen. Tällöin ilmoituksessa mainitaan syyt, joiden perusteella yrittäjä pitää verovelvollisuuttaan tulkinnanvaraisena. Ilmoitus tehdään samalla perustamisilmoituslomakkeella, jolla annetaan tiedot kaupparekisteriin merkitsemistä ja ennakkoveron määräämistä varten, hakeudutaan ennakkoperintärekisteriin ja ilmoittaudutaan työnantajaksi. Perustamisilmoituslomake valitaan yritysmuodon mukaan seuraavasti: Y1 on muun muassa osakeyhtiön, osuuskunnan ja muun yhteisön perustamisilmoituslomake Y2 on avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön perustamisilmoituslomake Y3 on yksityisen liikkeen- tai ammatinharjoittajan perustamisilmoituslomake. Jos yritys hakeutuu arvonlisäverovelvollisten rekisteriin myöhemmin kuin yrityksen perustamisen yhteydessä ja yrityksellä on jo käytössään Y-tunnus, ilmoitus on tehtävä muutosilmoituksella. Valittava muutosilmoituslomake määräytyy tällöin yritysmuodon mukaan seuraavasti: Y4 on osakeyhtiön, osuuskunnan ja muun yhteisön muutosilmoituslomake Y5 on avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön muutosilmoituslomake Y6 yksityisen liikkeen- ja ammatinharjoittajan muutosilmoituslomake. Verohallinto merkitsee yrityksen arvonlisäverovelvollisten rekisteriin, jos se katsoo tämän harjoittaman toiminnan verolliseksi tai nollaverokannan alaiseksi toiminnaksi. 78 Yrityksen perustamisen käytännön toimet

80 Yritykselle lähetetään verotiliviite ja maksuohje, jossa on mainittu Verohallinnon tilinumerot, joille veron voi maksaa. Yritys merkitään rekisteriin yleensä siitä päivästä lukien, josta verollinen liiketoiminta alkaa. Rekisteröinnin yhteydessä annetaan yritys- ja yhteisötunnus (Y-tunnus), jos sitä ei yrityksellä ole ennestään. Hakeutuminen verovelvolliseksi Elinkeinonharjoittaja, jonka myynti jää alle verovelvollisuuden alarajan (8 500 euroa tilikaudessa), voi halutessaan hakeutua verovelvolliseksi. Verovelvolliseksi voivat hakeutua myös ulkomaalaiset elinkeinonharjoittajat sekä verottoman toimintansa osalta yleishyödylliset yhteisöt, uskonnolliset yhdyskunnat ja vaikeavammaiset yrittäjät. Verovelvolliseksi hakeutunut elinkeinonharjoittaja voi vähentää tuotantopanosostoihinsa sisältyneen veron. Hakeutuminen kannattaa silloin, kun myynti tapahtuu verovelvollisille, jotka voivat vähentää elinkeinonharjoittajalta ostamiinsa hyödykkeisiin sisältyneen veron. Lisätietoja Lisätietoja arvonlisäverolliseksi ilmoittautumisesta ja arvonlisäverotuksesta saa osoitteesta > Yritys- ja yhteisöasiakkaat > Yrityksenä toimiminen > Arvonlisäverotus sekä Verohallinnon toimipisteistä. Arvonlisäverotuksen palvelunumerosta saa tietoa arvonlisäverotusta koskevista asioista sekä ohjausta lomakkeiden täyttämisessä. Ilmoituslomakkeita voi tulostaa osoitteesta tai noutaa Verohallinnon toimipisteistä tai Patentti- ja rekisterihallituksen asiakaspalvelusta (Arkadiankatu 6 A, Helsinki). 4.5 Elinkeinotoiminnan aloittamiseen liittyvistä luvista ja ilmoituksista Elinkeinovapauden periaatteen mukaan Suomessa saa harjoittaa laillista ja hyvän tavan mukaista elinkeinoa luonnollinen henkilö, jolla on asuinpaikka Euroopan talousalueella, suomalainen yhteisö ja säätiö sekä Suomessa sivuliikkeen rekisteröinyt ulkomainen yhteisö ja säätiö, joka on perustettu jonkin ETA-alueeseen kuuluvan valtion lainsäädännön mukaan ja jolla on sääntömääräinen kotipaikka, keskushallinto tai päätoimipaikka jossakin ETA-alueeseen kuuluvassa valtiossa. Näiden niin sanottujen vapaiden elinkeinojen harjoittamiseen ei tarvita viranomaisen lupaa Elinkeinolupa Elinkeinot, jotka vaativat luvan Joissakin tapauksissa elinkeinon harjoittamisen oikeutta on rajoitettu. Elinkeinolaissa luetellaan joukko elinkeinoja, joiden harjoittamiseen tarvitaan viranomaisen lupa. Ilmoitukset ja luvat viranomaisille 79

81 Nämä elinkeinot löytyvät elinkeinon harjoittamisen oikeudesta annetusta laista ( /122). Luvanvaraisista elinkeinoista on omat erilliset lakinsa ja asetuksensa, joissa säädetään muun muassa, miltä viranomaiselta toimilupa on haettava. Lupa tulee pääsääntöisesti hankkia ennen toiminnan aloittamista ja sen myöntämisestä on tehtävä ilmoitus kaupparekisteriin. Usein elinkeinoluvan myöntää se aluehallintovirasto, jonka alueella elinkeinoa aiotaan harjoittaa. Aluehallintoviraston luvan vaatimia elinkeinoja ovat muun muassa alkoholijuomien anniskelu ja vähittäismyynti, ympärivuorokautiset yksityiset sosiaalipalvelut sekä terveydenhuollon palvelut. Luvat perintätoimen harjoittamiseen myöntää Etelä-Suomen aluehallintovirasto koko maahan. ELY-keskuksen luvan vaativat muun muassa joukkoliikenne ja reittiliikenne, taksit, tavaraliikenne sekä ulkomaan liikenne (yhteisölupa). Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi myöntää luvat muun muassa ajopiirturi-, nopeudenrajoitin- ja taksamittarikorjaamoille sekä kuorma- ja linja-autojen ja niiden perävaunujen jarrujärjestelmien korjaajille sekä autokouluille. Lisäksi Trafi myöntää luvat lentotoimintaan, lentoyhtiön perustamiseen, kaupalliseen ilmakuljetukseen, lennonvarmistuspalveluiden tarjoamiseen sekä ilma-alusten huoltoon, suunnitteluun ja tuotantoon liittyvään toimintaan. Elinkeinot, jotka vaativat erillisen ilmoituksen tai rekisteröinnin Vaikka elinkeinon harjoittaminen ei olisikaan luvanvaraista, se saattaa olla erillisen ilmoituksen edellyttävää toimintaa. Ilmoituksen tai rekisteröinnin aluehallintovirastoon vaativat muun muassa asunnon- ja kiinteistönvälitysliikkeet, omaisuudenhoito- ja yrityspalvelutoiminnan harjoittaminen sekä ammattimainen tai laajamittainen seura- ja harrastuseläinten pitäminen asemakaava-alueella. Valmismatkaliikkeen harjoittaminen vaatii rekisteröinnin ja vakuuden Kilpailu- ja kuluttajavirastoon. Yökahvilatoiminnan aloittamisesta tulee tehdä ilmoitus poliisille. Lupa- ja ilmoitusasiat kannattaa selvittää hyvissä ajoin ennen toiminnan aloittamista asianomaiselta viranomaiselta. Yritystoiminnan ilmoitukset, luvat ja rekisteröinnit on koottu sivuille > Yrityksen luvat Alkoholijuomiin ja tupakkaan liittyvä lupamenettely Alkoholin anniskeluluvat Alkoholijuomien anniskelua saa harjoittaa se, jolle on myönnetty anniskelulupa. Anniskelulupa voidaan myöntää yksityiselle henkilölle, yhtiölle tai yhteisölle, jonka yhtiöjärjestykseen, yhtiösopimukseen tai muuhun vastaavaan asiakirjaan merkittynä toimialana on ravitsemisliikkeen harjoittaminen tai monialatoiminta. Anniskeluluvan myöntää kirjallisesta hakemuksesta anniskelupaikan (esimerkiksi ravintola, baari, pubi) sijaintipaikkakunnan aluehallintovirasto. Liikennevälineessä tapahtuvaan anniskeluun luvan myöntää luvanhakijan kotipaikan aluehallintovirasto, tai jos luvanhakijalla ei ole Suomessa kotipaikkaa, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira. 80 Yrityksen perustamisen käytännön toimet

82 Anniskelulupa myönnetään toistaiseksi, määräajaksi tai tilapäisesti ja anniskelulupa on anniskelupaikka- ja elinkeinonharjoittajakohtainen. Hakemuksen käsittelyyn on varattava aikaa noin 1 2 kuukautta. Anniskelu ilman lupaa tai edelliselle yrittäjälle myönnetyllä luvalla on lainvastaista. Anniskeluluvat luokitellaan alkoholijuomien lajivalikoiman mukaan enintään 4.7 til.% alkoholia sisältäviin käymisteitse valmistettuihin alkoholijuomiin, mietoihin enintään 22 til.% sisältäviin alkoholijuomiin sekä kaikkiin alkoholijuomiin (c-, b- ja a-oikeudet). Anniskelulupa myönnetään täysi-ikäiselle hakijalle, joka ei ole konkurssissa, ja jonka toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu, sekä jolla on alkoholijuomien anniskeluun vaadittava luotettavuus samoin kuin tarvittavat taloudelliset ja ammatilliset edellytykset. Tämä koskee myös sitä, joka omistuksen, sopimuksen tai muun järjestelyn perusteella käyttää määräämisvaltaa hakijan puolesta. Lupa oikeuttaa anniskelemaan säännönmukaisesti kello välisenä aikana. Aluehallintovirasto voi erillisestä jatkoaikahakemuksesta myöntää anniskelupaikalle oikeuden anniskella kello 2.30:een tai 3.30:een, mikäli anniskelupaikan jatkoajan myöntämiselle tarkemmin säädetyt edellytykset täyttyvät. Lupa voidaan myöntää tiettyjen edellytysten perusteella myös anniskelun aloittamiseksi aikaisintaan kello viideksi. Anniskelupaikkaa ja anniskelualuetta koskevat vaatimukset Anniskelupaikan tulee soveltua ravitsemisliikekäyttöön. Anniskeluluvanhakijan tulee tehdä ilmoitus elintarvikehuoneistosta kunnan elintarvikeviranomaiselle. Alkoholijuomia saa anniskella ainoastaan lupaviranomaisen hyväksymällä anniskelualueella, jossa valvonta voidaan tehokkaasti järjestää. Anniskelupaikan tulee olla hakijan yksinomaisessa hallinnassa, eikä anniskelupaikassa voi toimia omaan lukuunsa muita liikkeenharjoittajia. Anniskelualue tulee rajata tai merkitä niin, että raja on asiakkaiden selvästi havaittavissa, jollei anniskelualuetta voida muuten selvästi todeta. Vastaava hoitaja Anniskelupaikassa tulee toiminnan laatu ja laajuus huomioon ottaen olla riittävästi henkilökuntaa järjestyksen ylläpitämiseksi ja tilan valvomiseksi. Anniskelupaikassa on oltava ammattitaitovaatimukset täyttävät vastaava hoitaja ja tarpeellinen määrä sijaisia, joiden ammattipätevyydestä tulee esittää tiedot anniskelulupahakemuksen yhteydessä. Vastaavan hoitajan ja hänen sijaistensa tulee olla sopivia tehtävään ja heillä tulee olla koulutuksen tai kokemuksen kautta hankittu riittävä ammattitaito. Tämä on tarpeen, koska vastaava hoitaja on anniskelupaikassa luvanhaltijan ohella vastuussa alkoholilain säännösten noudattamisesta. Koulutuksen kautta hankittu riittävä ammattitaito edellyttää vähintään yhden vuoden päätoimista ravitsemisalan koulutusta, johon sisältyy anniskelun opetusta ja käytännön harjoittelua. Kokemuksen kautta hankittu riittävä ammattitaito edellyttää vähintään kahden vuoden päätoimista työskentelyä alkoholijuomien anniskelussa, Ilmoitukset ja luvat viranomaisille 81

83 minkä lisäksi henkilön on suoritettava hyväksyttävästi ravitsemisalan oppilaitoksen järjestämä näyttökoe osoittaakseen hallitsevansa alkoholijuomien anniskelua koskevat säännökset. Oppilaitoksen harkinnan mukaan koe voidaan järjestää muullakin kuin suomen tai ruotsin kielellä. Näyttökokeeseen voi osallistua ilman edeltäviä opintoja ja kokeen järjestänyt oppilaitos on velvollinen antamaan kokeen hyväksytysti suorittaneelle todistuksen alkoholijuomien anniskelua koskevien säännösten hallinnasta. Anniskelupaikassa, jossa anniskellaan yksinomaan käymisteitse valmistettuja enintään 4,7 tilavuusprosenttia etyylialkoholia sisältäviä juomia, riittävä ammattitaito voidaan todeta pelkällä näyttökokeen hyväksytyllä suorittamisella, josta ravitsemisalan oppilaitos antaa todistuksen. Alkoholijuomien anniskelutoiminta voidaan aloittaa sen jälkeen, kun anniskeluluvan myöntävä lupaviranomainen on myöntänyt anniskeluluvan ja ilmoittanut hyväksyneensä anniskelupaikan. Anniskelulupaa tulee hakea hyvissä ajoin; uusien anniskelulupien normaali käsittelyaika aluehallintovirastossa on noin kuukausi. Perusteilla olevat yhtiöt Anniskelulupaa ei voida myöntää perusteilla olevan osakeyhtiön tai osuuskunnan nimiin, koska pääomayhtiöistä tulee oikeussubjekteja vasta kaupparekisteriin merkitsemisen jälkeen. Ennen osakeyhtiön tai osuuskunnan merkitsemistä kaupparekisteriin, haettu anniskelulupa voidaan myöntää esimerkiksi yksityishenkilön nimiin. Pääomayhtiön kaupparekisteriin merkitsemisen jälkeen anniskelulupa-asia tulee saattaa lupaviranomaisen käsiteltäväksi omistajanmuutosasiana. Perustettu avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö voivat hakea anniskelulupaa omiin nimiinsä sen jälkeen, kun yhtiötä koskeva perustamisilmoitus on jätetty kaupparekisteriin. Alkoholin vähittäismyyntilupa Luvan enintään 4,7 %:sten käymisteitse valmistettujen alkoholijuomien vähittäismyyntiin myöntää hakemuksesta myyntipaikan (esimerkiksi elintarvikeliike tai -kioski) sijaintikunnan aluehallintovirasto. Elintarvikeliike voi tällöin myydä enintään 4,7 %:sta keskiolutta, siideriä, käymisteitse valmistettuja long drinkkejä ja erittäin mietoja viinejä. Edellytyksenä luvan myöntämiselle on, että hakijalla on vähittäismyyntitoimintaan tarvittavat edellytykset ja luotettavuus ja että liikehuoneistosta on tehty ilmoitus elintarvikehuoneistoksi. Alkoholin valmistus- ja tukkumyyntilupa Luvan alkoholijuoman ja väkiviinan valmistamiseen, väkiviinan maahantuontiin, alkoholijuoman, väkiviinan ja alkoholivalmisteen tukkumyyntiin sekä käyttöön myöntää Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira. Alkoholin maahantuonti Alkoholijuomien maahantuonti kaupalliseen tarkoitukseen on sallittua vain, jos maahantuojalla on alkoholin käyttötarkoitukseen alkoholilain mukainen lupa, esimerkiksi 82 Yrityksen perustamisen käytännön toimet

84 alkoholijuomien anniskelu-, vähittäismyynti-, käyttö- tai tukkumyyntilupa. Anniskelu- tai vähittäismyyntiluvan haltija saa tuoda maahan omaa anniskelu- tai vähittäismyyntitoimintaa varten niitä alkoholijuomia, joita hänellä on oikeus anniskella tai myydä. Ennen maahantuonnin aloittamista luvanhaltijan on tehtävä Valviralle ilmoitus toimimisestaan maahantuojana. Valvira lähettää ilmoittajalle vastauskirjeen, joka on maahantuonnin yhteydessä esitettävä tullille. Hakemuslomakkeet ja lisätiedot Tietoa alkoholiin liittyvistä luvista ja lupien hakemuslomakkeita saa Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastosta Valvirasta ja aluehallintovirastoista sekä sivuilta www. valvira.fi ja Valvonta ja ohjaus Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviralle kuuluu myös aluehallintovirastojen lupahallinnon ja valvonnan ohjaus ja kehittäminen, alkoholihallinnon tietoja viestintäpalvelujen tuottaminen sekä alkoholijuomien vähittäismyynnin ja anniskelun sekä mainonnan ja myynninedistämisen valvonta koko maassa. Tupakkatuotteiden vähittäismyynti Tupakkatuotteiden vähittäismyynti on luvanvaraista. Vähittäismyyntiluvan myöntää tupakkatuotteiden myyntipaikan sijaintikunta. Jos sijaintikuntaa ei voi osoittaa, kuten esimerkiksi liikennevälineiden kohdalla, lupaa haetaan elinkeinonharjoittajan kotikunnalta. Hakijaa ja vähittäismyyntipaikkaa koskevien tietojen lisäksi myyntilupahakemukseen tulee liittää selvitys myynnin valvontajärjestelyistä omavalvontasuunnitelma selvitys myyntipaikassa sijaitsevien myyntipisteiden lukumäärästä ja sijainnista sekä selvitys tupakkatuotteiden ja tupakointivälineiden sijoittelusta myyntipisteessä. Kunta voi myöntää vähittäismyyntiluvan, jos hakija on esittänyt hyväksyttävän tupakkatuotteiden myyntiä koskevan omavalvontasuunnitelman säännökset täyttävän selvityksen tupakkatuotteiden ja tupakointivälineiden sijoittelusta myyntipisteessä sekä osoittanut kykenevänsä vastaamaan riittävistä valvontajärjestelyistä. Myyntilupa on pidettävä asiakkaiden nähtävillä myyntipisteessä. Kunta perii maksun sekä vähittäismyyntiluvasta että vuosittaisesta tupakkatuotteiden myynnin valvonnasta. Kunta voi peruuttaa tupakkatuottein vähittäismyyntiluvan tietyin tupakkalaissa määritellyin perustein. Ilmoitukset ja luvat viranomaisille 83

85 Kunnan on ilmoitettava Valviralle vähittäismyyntiluvan myöntämisestä, peruuttamisesta, myyntirikkomuksista ja myynnin lopettamisesta. Valvira ylläpitää tupakkatuotteiden vähittäismyyntiluparekisteriä. Neuvontaa ja opastusta saa kuntien tupakkalakia valvovilta viranomaisilta ja Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valvira) sivuilta Sivuilla on myös myyntilupahakemuslomake ja sen täyttöohje sekä omavalvontasuunnitelman malli. Hakemuksen voi tehdä myös sähköisesti Elintarvikehuoneistojen valvonta Mitä elintarvikehuoneistolla tarkoitetaan? Elintarvikehuoneistolla tarkoitetaan mitä tahansa rakennusta tai huoneistoa tai niiden osaa tai muuta ulko- tai sisätilaa, jossa myytäväksi tai muuten luovutettavaksi tarkoitettuja elintarvikkeita valmistetaan, säilytetään, kuljetetaan, pidetään kaupan, tarjoillaan tai muutoin käsitellään, ei kuitenkaan alkutuotantopaikkaa. Elintarvikehuoneistoja ovat esimerkiksi ravintolat, päivittäistavaramyymälät, kioskit, teurastamot ja meijerit Ilmoitus elintarvikehuoneistosta Elintarvikealan toimijan on tehtävä kirjallinen ilmoitus elintarvikehuoneistosta sijaintikunnan valvontaviranomaiselle viimeistään neljä viikkoa ennen toiminnan aloittamista tai olennaista muuttamista. Elintarvikehuoneiston ilmoituksesta on käytävä ilmi: 1. elintarvikealan toimijan nimi, kotikunta ja yhteystiedot 2. toimijan yritys- ja yhteisötunnus tai sen puuttuessa henkilötunnus 3. elintarvikehuoneiston nimi ja käyntiosoite 4. harjoitettava toiminta ja sen arvioitu laajuus 5. toiminnan arvioitu aloittamisajankohta 6. tieto omavalvontasuunnitelmasta. Valvontaviranomainen voi pyytää myös muita ilmoituksen käsittelemiseksi tarpeellisia selvityksiä. Ilmoituksen käsittelystä peritään maksu. Ilmoituksen tekijälle lähetetään todistus, joka osoittaa, että elintarvikehuoneisto kuuluu suunnitelmallisen elintarvikevalvonnan piiriin. Omavalvontasuunnitelma Elintarvikehuoneistoilla on oltava riskien hallitsemiseksi riittävä omavalvontasuunnitelma. Ilmoitettava elintarvikehuoneisto voi toimittaa omavalvontasuunnitelman viranomaiselle ennen alkutarkastusta, mutta toimittaminen ei ole pakollista. Omavalvontasuunnitelman riittävyys arvioidaan laitoksen hyväksymisen tai elintarvikehuoneistoon tehtävän ensimmäisen tarkastuskäynnin, ns. alkutarkastuksen yhteydessä. Tällöin valvontaviranomainen tarkastaa omavalvontasuunnitelman ja sen toimivuuden. 84 Yrityksen perustamisen käytännön toimet

86 Milloin ilmoitusta ei tarvitse tehdä? Ilmoitusta valvontaviranomaiselle ei tarvitse tehdä silloin, kun toimintaan liittyvät riskit ovat elintarviketurvallisuuden kannalta vähäisiä sekä 1. elintarvikealan toiminta tapahtuu samassa huoneistossa kuin toimijan harjoittama muu elinkeinotoiminta 2. toimija on yksityinen henkilö tai 3. toimintaa ei voida pitää elinkeinon harjoittamisena Oiva-valvontatietojen julkaiseminen Oiva on elintarvikevalvonnan tarkastustietojen julkistamisjärjestelmä, jota koordinoi Elintarviketurvallisuusvirasto Evira. Oivassa kuntien elintarvikevalvojat arvioivat yrityksien elintarviketurvallisuutta tarkastuskäynnein. Käynnit ovat valvontasuunnitelman mukaisia maksullisia tarkastuksia ja ne tehdään pääsääntöisesti ennalta ilmoittamatta. Oiva-raportti on tarkastuksista saatava asiakirja, joka kertoo tarkastuksen aikana tehdyistä havainnoista, kuten yrityksen hygieenisestä tasosta ja tuotteiden turvallisuudesta. Tarkastetun yrityksen Oiva-raportti on sijoittava yrityksen sisäänkäynnin läheisyyteen. Raportin esiin laittaminen on pakollista tammikuun alusta 2014 alkaen. Ne yritykset, joihin ei vielä ole tehty Oivan mukaista tarkastusta, voivat halutessaan laittaa sisäänkäynnin yhteyteen tiedon siitä, että kuuluvat elintarvikevalvonnan piiriin. Tämä ilmoitus korvataan Oiva-raportilla, joka saadaan, kun ensimmäinen Oivan mukainen tarkastus on tehty. Julkistamisvelvollisuuden piirissä ovat kaikki ruokakaupat ja kioskit, ravintolat, kahvilat, grillit, pikaruokapaikat, pubit, ruokalat ja suurkeittiöt. Tarkastustulokset julkaistaan hymynaamoin myös internetsivuilla fi. Eviran määräyksen mukaan yritysten tulee myös linkittää Oiva-raportit verkkosivuilleen, jos yritys markkinoi siellä elintarvikkeita. Yritysten tulee tehdä verkkosivuilleen linkitys raportteihin heinäkuun alkuun 2014 mennessä. Oiva-tietojen julkistaminen laajenee vuoden 2015 alussa koskemaan kaikkia muita elintarvikehuoneistoja kuin laitoksia. Teurastamot ja muut laitokset tulevat mukaan järjestelmään toukokuussa Kuntien elintarvikevalvonnan yhteystiedot Eviran sivuilla > Elintarvikkeet > Palautetta elintarvikkeista Elintarvikehuoneiston hyväksyminen laitokseksi Hyväksymismenettelyn piirissä ovat eläimistä saatavia elintarvikkeita käsittelevät laitokset. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira hyväksyy teurastamot ja riistan käsittelylaitokset sekä niiden yhteydessä olevat laitokset, mukaan lukien liikkuvat laitokset. Aluehallintovirasto hyväksyy poroteurastamot ja niiden yhteydessä olevat laitokset sekä liikkuvat laitokset. Ilmoitukset ja luvat viranomaisille 85

87 Hyväksymistä koskevasta hakemuksesta, joka on toimitettava liitteineen valvontaviranomaiselle kahtena kappaleena, on käytävä ilmi: 1) elintarvikealan toimijan nimi, kotikunta ja yhteystiedot 2) toimijan yritys- ja yhteisötunnus tai sen puuttuessa henkilötunnus 3) laitoksen nimi ja käyntiosoite 4) harjoitettava toiminta ja sen arvioitu laajuus 5) selvitys mahdollisesta tilojen käytön erityisjärjestelyistä elintarvikehygienian varmistamiseksi 6) selvitys ilmanvaihdosta, vedenhankinnasta, viemäröinnistä, jätehuollosta ja sivutuotteiden käsittelystä 7) kuvaus tuotanto-, varasto-, siivous- ja kuljetustilojen sekä henkilöstön sosiaalitilojen pintamateriaaleista 8) toiminnan arvioitu aloittamisajankohta. Hakemukseen on liitettävä: 1) laitoksen asema-, pohja- ja LVI-piirustukset, joista ilmenee laitoksen tuotantotilat, tilojen käyttötarkoitus sekä laitteiden ja kalusteiden sijoittelu. Laitoksen pohjapiirustuksista on käytävä ilmi: a) raaka-aineiden, valmistusaineiden ja valmiiden elintarvikkeiden, pakkaustarvikkeiden, sivutuotteiden ja jätteiden kuljetusreitit b) henkilökunnan, mukaan lukien kunnossapito-, kuljetus- ja siivoustyöntekijät, kulkureitit c) vesipisteiden sekä pesu- ja desinfioimispaikkojen ja lattiakaivojen sijoittelu d) jäähdytettyjen tilojen lämpötilat. 2) tieto rakennusvalvontaviranomaisen hyväksymän pääpiirustuksen mukaisesta tilan käyttötarkoituksesta ja mahdollisesti vireillä olevista luvista 3) omavalvontasuunnitelma. Valvontaviranomainen voi pyytää hakijalta muita hakemuksen käsittelemiseksi tarpeellisia selvityksiä ja asiakirjoja. Ennen hyväksymistä valvontaviranomainen tekee toimitiloissa tarkistuksia. Milloin laitoshyväksymistä ei tarvita Jos alkutuotannon toimija harjoittaa elintarviketurvallisuusriskeiltään vähäistä elintarvikkeiden valmistusta tuottamistaan alkutuotannon tuotteista, ei kuitenkaan tarvitse hakea hyväksymistä laitokseksi. Tällaisista elintarvikehuoneistoista on tehtävä ilmoitus sijaintikunnan elintarvikevalvontaviranomaiselle Ilmoitus alkutuotantopaikasta Alkutuotantopaikasta ja siellä harjoitettavasta toiminnasta tulee ilmoittaa kunnan valvontaviranomaiselle. Ilmoitus uudesta toiminnasta on tehtävä hyvissä ajoin ennen toiminnan aloittamista. 86 Yrityksen perustamisen käytännön toimet

88 Mitä on elintarvikkeiden alkutuotanto? Alkutuotannolla tarkoitetaan alkutuotannon tuotteiden tuotantoa, kasvatusta ja viljelyä, myös sadonkorjuuta, lypsämistä ja kaikkia eläintuotannon vaiheita ennen teurastusta. Se sisältää myös metsästyksen, kalastuksen ja luonnonvaraisten tuotteiden keräämisen. Alkutuotantoa ovat esimerkiksi maidon- ja munantuotanto, lihakarjan kasvatus, kalastus ja kalanviljely, kasvisten ja hedelmien sekä viljan ja sienten viljely, hunajantuotanto, luonnonvaraisten marjojen ja sienten keräily sekä metsästys. Alkutuotantoon sisältyy myös tuotteiden kuljetus, varastointi ja käsittely tuotantopaikalla niin, että tuotteiden luonne ei merkittävästi muutu, sekä elävien eläinten kuljetus ja muiden alkutuotannon tuotteiden, kuin maidon, kuljetus seuraavaan elintarvikeketjun käsittelypaikkaan. Alkutuotantoilmoitusta ei tarvitse tehdä metsästyksestä, luonnonvaraisen riistan luovutuksesta suoraan kuluttajalle eikä luonnonvaraisten kasvien ja sienien poimimisesta, vaikka tarkoituksena olisi näiden tuotteiden myyminen kulutukseen. Alkutuotannoksi katsotaan jatkossa myös vähäinen alkutuotannon tuotteiden myynti suoraan kuluttajalle. Alkutuotantopaikan ilmoituksesta on käytävä ilmi: 1) toimijan nimi ja osoite sekä muut tarvittavat yhteystiedot 2) toimijan yritys- ja yhteisötunnus, tilatunnus tai asiakastunnus taikka näiden puuttuessa henkilötunnus 3) alkutuotantopaikan osoite ja tarvittaessa nimi 4) tieto toiminnan luonteesta ja laajuudesta. Valvontaviranomainen voi pyytää toimijalta muita tarpeellisia selvityksiä. Toimijan on huolehdittava, että alkutuotantopaikka, siellä tapahtuva toiminta ja tuotetut elintarvikkeet täyttävät lainsäädännön vaatimukset eikä elintarvikkeiden turvallisuus vaarannu. Alkutuotannon toimijalla on oltava kirjallinen kuvaus omavalvonnastaan. Lisätietoja saa Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran sivuilta ja elintarvikehuoneiston sijaintipaikkakunnan elintarvikevalvontaviranomaisilta Terveydensuojelulain mukainen ilmoitus Mitä toimintaa koskee? Toiminnanharjoittajan on terveydensuojelulain perusteella tehtävä hyvissä ajoin ennen toiminnan aloittamista kirjallinen ilmoitus kunnan terveydensuojeluviranomaiselle seuraavien tilojen käyttöönotosta tai toimintojen aloittamisesta: työtila, jonka käytöstä voi aiheutua terveyshaittaa, tai terveydellisiltä vaikutuksiltaan siihen rinnastettavan toiminnan sijoittamisesta asuinrakennukseen tai alueelle, jossa on asuinhuoneistoja julkiset huvi-, kokoontumis- tai majoitushuoneistot Ilmoitukset ja luvat viranomaisille 87

89 yleiseen käyttöön tarkoitetun saunat, uimahallit, uimarannat taikka uimalat tai kylpylät eläinten pitoon tarkoitetun rakennukset tai aitaukset asemakaava-alueelle sekä sellaiset muut huoneistot tai laitokset, joiden hygieenisille olosuhteille on sen käyttäjämäärä tai toiminnan luonne huomioon ottaen asetettava erityisiä velvoitteita. Tällaisia ovat esimerkiksi kampaamot, parturit, kauneus- tai jalkahoitolat, tatuointiliikkeet ja solariumit. Myös talousvettä toimittavan laitoksen on haettava toimintansa hyväksymistä. Ilmoitusta ei tarvitse tehdä, jos toiminta edellyttää ympäristönsuojelulain mukaista ympäristölupaa. Valvova viranomainen Ilmoitus annetaan kunnan terveydensuojeluviranomaiselle. Se voi olla terveyslautakunta, ympäristölautakunta tai ympäristökeskus. Terveydensuojeluviranomainen tarkastaa ilmoituksen ja tekee siitä päätöksen. Terveydensuojeluviranomainen voi päätöksessään toiminnanharjoittajaa kuultuaan antaa terveyshaittojen ehkäisemiseksi tarpeellisia määräyksiä tai, jos terveyshaittaa ei voida muutoin estää, kieltää toiminnan harjoittamisen kyseisessä paikassa. Koska tehtävä? Kirjallinen ilmoitus on tehtävä viimeistään 30 vuorokautta ennen toiminnan aloittamista. Lisätietoja saa kuntien terveydensuojeluviranomaisilta. Ks Rakennustyön ennakkoilmoitus Rakennustyönä pidetään maan alla tai päällä taikka vedessä tapahtuvaa rakennuksen tai muun rakennelman uudis- ja korjausrakentamista ja kunnossapitoa sekä niihin liittyvää asennustyötä, purkamista, maa- ja vesirakentamista sekä rakentamista koskevaa suunnittelua. Työmaakohtainen ilmoitus Rakennustyön alkamisesta on ilmoitettava rakennustyön ennakkoilmoituslomakkeella aluehallintovirastolle, jos työ kestää kauemmin kuin kuukauden, ja jolla itsenäiset työnsuorittajat mukaan lukien työskentelee vähintään 10 työntekijää sekä jolla työn määräksi arvioidaan yli 500 henkilötyöpäivää. Yhteisellä rakennustyömaalla päätoteuttaja (pääurakoitsija tai vastaava) tekee alkavasta työmaasta yhden yhteisen alkamisilmoituksen. Sen tulee sisältää tiedot myös ilmoituksenantohetkellä tiedossa olevista sivu- ja aliurakoitsijoista arvioituine työvoimatietoineen. Päätoteuttajan on annettava ennakkoilmoitus tiedoksi myös rakennuttajalle. 88 Yrityksen perustamisen käytännön toimet

90 Työnantajakohtaisia alkamisilmoituksia ei tarvitse tehdä, jos päätoteuttajan ilmoitus sisältää tiedot kaikista työmaalla toimivista ilmoitusvelvollisista työnantajista. Jokaisen työnantajan ja itsenäisen yrittäjän, joka on ilmoitusvelvollinen, tulee varmistaa tietojensa sisältyminen päätoteuttajan ilmoitukseen. Ilmoitus on annettava hyvissä ajoin ennen työn alkamista tai milloin se ei ole mahdollista, viimeistään viikon kuluessa työn alkamisesta. Ilmoitus on pantava selvästi näkyville myös rakennustyömaalla. Lisätietoja Tarkempia tietoja rakennustyön ennakkoilmoituksen tekemisestä saa aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen henkilöiltä. Lisätietoja rakennustyön ennakkoilmoituksen tekemisestä ja ennakkoilmoituslomake ovat osoitteessa > Luvat, ilmoitukset, julkaisut ja lomakkeet > Luvat ja ilmoitukset > Rakennustyön ennakkoilmoitus. Liite Rakennustyön ennakkoilmoitus, s Liikehuoneiston vuokrasopimus Vuokrasopimuksen muoto Vuokrasopimus ja sen muutos on tehtävä kirjallisesti, jos toinen osapuoli sitä vaatii. Suullinenkin sopimus on pätevä, mutta jollei vuokrasopimusta ole tehty kirjallisesti, sopimuksen katsotaan olevan voimassa toistaiseksi. Määräaikainen vuokrasopimus on näin ollen aina tehtävä kirjallisesti. Suositeltavaa on, että kaikki vuokrasopimukset tehtäisiin aina kirjallisena. Vuokrasopimuksen kesto Vuokrasopimus voi olla määräaikainen tai voimassa toistaiseksi. Vuokrasopimus on toistaiseksi voimassa oleva, jollei muuta ole sovittu tai sovita. Määräaikainen vuokrasopimus päättyy sen voimassaoloajan umpeuduttua ilman erillisiä toimenpiteitä. Toistaiseksi voimassa oleva liikehuoneiston vuokrasopimus päättyy säännönmukaisesti jommankumman osapuolen irtisanomisen johdosta. Määräaikainen tai toistaiseksi tehty liikehuoneiston vuokrasopimus voi päättyä myös sopimuksen purkamiseen esimerkiksi silloin kun jompikumpi osapuoli rikkoo sopimusvelvoitteensa laissa mainitulla tavalla. Tavallista on tehdä 5 10 vuoden määräaikainen liikehuoneiston vuokrasopimus, jolloin sopimusta ei voida irtisanoa vuokrakauden aikana. Toistaiseksi voimassaolevissa sopimuksissa on myös tavallista sopia ensimmäisestä mahdollisesta irtisanomispäivästä. On muistettava, että määräaikainen vuokrasopimus sitoo myös vuokralaista siten, että vuokranmaksuvelvollisuus on olemassa koko vuokrakauden. Vuokralainen voi päästä vuokrakauden aikana vuokrasopimuksesta irti vain vuokrasopimuksen siir- Ilmoitukset ja luvat viranomaisille 89

91 tämisellä yrityskaupan yhteydessä, ellei tällaista siirtoa ole kielletty sopimuksessa, tai sopimalla sopimuksen päättymisestä vuokranantajan kanssa. Liikehuoneiston luovuttaminen toisen käyttöön Vuokralainen saa ilman vuokranantajan lupaa luovuttaa enintään puolet huoneistosta alivuokrauksena tai muutoin toisen käytettäväksi, mikäli siitä ei aiheudu vuokranantajalle huomattavaa haittaa tai häiriötä tai sitä ole erikseen kielletty sopimuksessa. Huoneiston luovuttanut vuokralainen vastaa kuitenkin vuokranantajalle vuokralaiselle kuuluvista velvollisuuksista sekä alivuokralaisen mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta. Vuokran määräytyminen Vuokra määräytyy sen mukaan, mitä siitä on sovittu. Kun käytetään indeksiehtoa, vuokrasopimukseen merkitään, mihin indeksiin vuokra sidotaan, perusindeksin julkaisukuukausi ja -vuosi sekä sopimuksen tekohetkellä tiedossa oleva pisteluku ja tarkistusajankohta. On mahdollista sitoa vuokra esimerkiksi elinkustannusindeksiin tai kiinteistöjen ylläpidon kustannusindeksiin. Vuokra on mahdollista jakaa siten, että vuokralaiselta peritään erikseen pääoma- ja ylläpitovuokraa, jolloin kumpikin on mahdollista sitoa erilaiseen tarkistusmekanismiin. Elinkustannusindeksi julkistetaan tilastointikuukautta seuraavan kuukauden 14. päivä. Jos päivä on lauantai tai sunnuntai, indeksi julkistetaan lähimpänä arkipäivänä. Tammikuun indeksi julkaistaan helmikuun 19. tai lähimpänä arkipäivänä. Kiinteistöjen ylläpidon kustannusindeksi julkaistaan neljä kertaa vuodessa. Julkistamiskuukaudet vuonna 2014 ovat helmikuu (vuoden neljännes), kesäkuu (vuoden neljännes), syyskuu (vuoden neljännes) ja marraskuu ( vuoden neljännes). Pistelukuja julkaisee Tilastokeskus. Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksin pistelukutiedot voi kysyä puhelinnumeroista ja sekä sähköpostilla [email protected]. Elinkustannusindeksin pistelukuja voi tiedustella puhelinnumeroista ja sekä sähköpostitse [email protected]. Elinkustannusindeksin tiedot ovat sivuilla > Avain luvut > Elinkustannusindeksi. Kiinteistöjen ylläpidon kustannusindeksistä on lisätietoja Tilastokeskuksen sivuilla Vuokran maksaminen Rahana suoritettava vuokra on maksettava viimeistään toisena päivänä vuokranmaksukauden alusta lukien, jollei maksuajasta ole toisin sovittu. Vuokranmaksukautena pidetään kuukautta tai muuta ajanjaksoa, jolta vuokra osapuolten sopimuksen mukaan on maksettava. Muuna kuin rahana suoritettavan vuokran maksamisesta on sovittava erikseen. Suorituksen katsotaan tapahtuneen sinä päivänä, jonka posti tai pankki on merkinnyt maksupäiväksi maksajalle annettavaan tositteeseen. Vuokrasopimusta teh täessä 90 Yrityksen perustamisen käytännön toimet

92 voidaan sopia vuokran perimisestä ennakolta yhdeltä tai useammalta vuokranmaksukuukaudelta. Vuokranmaksun viivästyessä vuokranantajalla on aina oikeus periä viivästyskorkoa eräpäivästä lukien. Liikehuoneiston vuokrauksessa voidaan viivästyskoron määrästä sopia vapaasti. Vuokrasopimuksen irtisanominen Toistaiseksi voimassa oleva vuokrasopimus päättyy irtisanomisajan kuluttua, jollei muuta sovita. Vuokrasopimuksen irtisanomisaika lasketaan sen kalenterikuukauden viimeisestä päivästä, jonka aikana irtisanominen on suoritettu, jollei toisin sovita. Jos irtisanomisajasta ei ole toisin sovittu, irtisanomisaika on kolme kuukautta vuokranantajan irtisanoessa vuokrasopimuksen ja yksi kuukausi vuokralaisen irtisanoessa vuokrasopimuksen. Liikehuoneistojen vuokrasopimuksissa on yleensä sovittu laista poikkeavasta irtisanomisajasta. Samoin on varsin tavallista, että ensimmäistä mahdollista irtisanomispäivää on siirretty siten, että irtisanominen on mahdollista vasta kun sopimus on kestänyt vuoden tai jopa pidemmän ajan. Muuttopäivä on vuokrasopimuksen päättymisen jälkeinen arkipäivä. Vuokrasopimuksen sisältö Vuokrasopimuksessa tulee mainita vuokranantajan nimi, henkilötunnus tai Y-tunnus, osoite, puhelin ja pankkiyhteystiedot vuokralaisen nimi, henkilötunnus tai Y-tunnus, osoite ja puhelin vuokrattava huoneisto: huoneiston numero, osoite, pinta-ala ja käyttötarkoitus (sopimukseen voidaan liittää pohjapiirustus) vuokra-aika: määräaikainen (määräajan pituus) tai toistaiseksi voimassaoleva; alkamisaika, irtisanomisaika ja ensimmäinen irtisanomispäivä vuokra ja muut maksut: vuokran määrä, maksupäivä ja maksuyhteystiedot sekä viivästyskorko, vuokralaisen maksettavat vesi-, sähkö-, ynnä muut maksut; kenelle ja milloin ne maksetaan vuokran korottaminen: vuokra sidotaan indeksiin (esimerkiksi elinkustannusindeksi), muu korotusperuste mahdollinen vuokraennakko yhdeltä tai useammalta vuokranmaksukuukaudelta vakuus ja sen arvo (esimerkiksi pankkitalletus) tilojen hallintaoikeuden siirtymispäivä, jos vuokralainen ei saa tiloja välittömästi hallintaansa mahdollinen rajoitus purkuoikeuteen, jos hallinnanluovutus viivästyy (samalla sovittava sopimussakosta) muut ehdot, esimerkiksi vuokrattujen tilojen hoitaminen tiloihin tehtävät muutokset tai muu remontointi Ilmoitukset ja luvat viranomaisille 91

93 vuokrasopimuksen päättymiseen liittyvät toimenpiteet yhteisten tilojen käyttö paikka ja päiväys vuokralaisen allekirjoitus vuokranantajan allekirjoitus liiteluettelo. Sisäänmuuttotarkastus Liikehuoneiston kunto on syytä tarkistaa yhdessä vuokranantajan kanssa ennen sisäänmuuttoa huoneistoon, silloin kun se on mahdollista. Apuna voi käyttää Kiinteistöalan Kustannus Oy:n "Liikehuoneiston kunto- ja kunnossapitolomaketta", jolle voi kirjata havaitut viat ja puutteet. Näin huoneiston kunnosta on kummallakin osapuolella samanlainen käsitys eikä siitä aiheudu erimielisyyttä huoneistosta poismuutettaessa. Valmiit lomakkeet Vuokrasopimuksen tekemistä helpottavat valmiit vuokrasopimuslomakkeet. Samalla varmistetaan, että sopimuksessa tulevat huomioiduiksi kaikki välttämättömät asiat. Valmiita lomakkeita voi täydentää tarvittaessa liitteillä. Kirjan liitteenä on mallitäytetty Kiinteistöalan Kustannus Oy:n kustantama liikehuoneiston vuokrasopimuslomake. Paperilomakkeita voi ostaa Kiinteistöalan Kustannus Oy:n verkkokaupasta ( tai tilaamalla sähköpostitse tai puhelimitse numerosta Sähköisinä Kiinteistöalan Kustannus Oy:n lomakkeet ovat osoitteessa Palvelussa lomakkeet voi täyttää, maksaa, tallentaa ja tulostaa. Liitteet Liikehuoneiston vuokrasopimus, s Liikehuoneiston kunto- ja kunnossapitolomake, s Liikehuoneiston vuokrasopimuksen liite, s Ulkomaalaisluvat Se, mitä lupia Suomeen muuttava, itsenäistä ammattia tai elinkeinoa aloittava henkilö tarvitsee, riippuu siitä, tuleeko hän toisesta EU-maasta tai EU-maahan rinnastettavasta maasta vai EU:n ulkopuolelta. EU:n ulkopuolelta tulevalle myös perustettavan yrityksen yritysmuodolla on merkitystä. Ks. taulukko Patentti- ja rekisterihallituksen ulkomaalaisluvat, sivut ja Ulkomaalaisten maahantuloon liittyvät rekisteröinnit ja luvat, s. 95. Lisätietoja osakeyhtiön ulkomaalaisluvista saa sivuilta > Kaupparekisteri > Osakeyhtiö > Perustaminen > Luvat ulkomailla asuville. 92 Yrityksen perustamisen käytännön toimet

94 Patentti- ja rekisterihallituksen ulkomaalaisluvat YRITYSMUOTO ASEMA YRITYKSESSÄ LUVAN TARVE Yksityinen elinkeinonharjoittaja Yksityinen elinkeinonharjoittaja Asuinpaikka oltava ETA-alueella, muutoin tarvitaan PRH:n lupa. Prokuristi Asuinpaikalla/kotipaikalla ei merkitystä eli PRH:n lupaa ei tarvita. Avoin yhtiö Yhtiömies Vähintään yhden yhtiömiehen asuinpaikka/kotipaikka oltava ETA-alueella, muutoin tarvitaan PRH:n lupa kaikille yhtiömiehille, jotka eivät ole ETA-alueelta. Toimitusjohtaja Asuinpaikalla/kotipaikalla ei merkitystä eli PRH:n lupaa ei tarvita. Prokuristi Asuinpaikalla/kotipaikalla ei merkitystä eli PRH:n lupaa ei tarvita. Kommandiittiyhtiö Vastuunalainen yhtiömies Vähintään yhdellä vastuunalaisella yhtiömiehellä oltava asuinpaikka/kotipaikka ETA-alueella, muutoin tarvitaan PRH:n lupa kaikille vastuunalaisille yhtiömiehille, jotka eivät ole ETA-alueelta. Äänetön yhtiömies Asuinpaikalla/kotipaikalla ei merkitystä eli PRH:n lupaa ei tarvita. Toimitusjohtaja Asuinpaikalla/kotipaikalla ei merkitystä eli PRH:n lupaa ei tarvita. Prokuristi Asuinpaikalla/kotipaikalla ei merkitystä eli PRH:n lupaa ei tarvita. Osakeyhtiö Perustajaosakkeenmerkitsijä Asuinpaikalla/kotipaikalla ei merkitystä eli PRH:n lupaa ei tarvita. Osakkeenmerkitsijä ja osakkeenomistaja Asuinpaikalla/kotipaikalla ei merkitystä eli PRH:n lupaa ei tarvita. Hallituksen jäsen Vähintään yhdellä hallituksen jäsenellä oltava asuinpaikka ETA-alueella, muutoin tarvitaan PRH:n lupa kaikille hallituksen jäsenille, jotka eivät ole ETA-alueelta. Hallituksen varajäsen Vähintään yhdellä hallituksen varajäsenellä oltava asuinpaikka ETA-alueella, muutoin tarvitaan PRH:n lupa kaikille hallituksen varajäsenille, jotka eivät ole ETA-alueelta. Toimitusjohtaja Asuinpaikka oltava ETA-alueella, muutoin tarvitaan PRH:n lupa. Toimitusjohtajan sijainen Asuinpaikka oltava ETA-alueella, muutoin tarvitaan PRH:n lupa. Hallintoneuvoston jäsen Vähintään yhdellä hallintoneuvoston jäsenellä oltava asuinpaikka ETA-alueella, muu toin tarvitaan PRH:n lupa kaikille hallintoneuvoston jäsenille, jotka eivät ole ETA-alueelta. Hallintoneuvoston varajäsen Vähintään yhdellä hallintoneuvoston varajäsenellä oltava asuinpaikka ETA-alueella, muutoin tarvitaan PRH:n lupa kaikille hallintoneuvoston varajäseniille, jotka eivät ole ETA-alueelta. Ilmoitukset ja luvat viranomaisille 93

95 Patentti- ja rekisterihallituksen ulkomaalaisluvat YRITYSMUOTO ASEMA YRITYKSESSÄ LUVAN TARVE Prokuristi Asuinpaikalla/kotipaikalla ei merkitystä eli PRH:n lupaa ei tarvita. Osuuskunta Osuuskunnan perustaja (jäsen) Asuinpaikalla/kotipaikalla ei merkitystä eli PRH:n lupaa ei tarvita. Hallituksen jäsen Vähintään yhdellä hallituksen jäsenellä oltava asuinpaikka ETA-alueella, muutoin tarvitaan PRH:n lupa kaikille hallituksen jäsenille, jotka eivät ole ETA-alueelta. Hallituksen varajäsen Vähintään yhdellä hallituksen varajäsenellä oltava asuinpaikka ETA-alueella, muutoin tarvitaan PRH:n lupa kaikille hallituksen varajäsenille, jotka eivät ole ETA-alueelta. Toimitusjohtaja Asuinpaikka oltava ETA-alueella, muutoin tarvitaan PRH:n lupa. Toimitusjohtajan sijainen Asuinpaikka oltava ETA-alueella, muutoin tarvitaan PRH:n lupa. Hallintoneuvoston jäsen Vähintään yhdellä hallintoneuvoston jäsenellä oltava asuinpaikka ETA-alueella, muutoin tarvitaan PRH:n lupa kaikille hallintoneuvoston jäsenille, jotka eivät ole ETA-alueelta. Hallintoneuvoston varajäsen Vähintään yhdellä hallintoneuvoston varajäsenellä on oltava asuinpaikka ETA-alueellta, muutoin tarvitaan PRH:n lupa kaikille hallintoneuvoston varajäsenille, jotka eivät ole ETA-alueelta. Prokuristi Asuinpaikalla ei merkitystä eli PRH:n lupaa ei tarvita. Sivuliike ETA-alueen ulkopuolelta oleva yhteisö tai säätiö tarvitsee PRH:n luvan, kun perustaa sivuliikkeen Suomeen. 94 Yrityksen perustamisen käytännön toimet

96 Ulkomaalaisten maahantuloon liittyvät rekisteröinnit ja luvat Ketä koskee? Minne tehdään? Koska tehtävä? Oleskelun rekisteröinti* Pohjoismaiden kansalaiset Asuinpaikkakunnan maistraattiin Kun muuttanut vakinaisesti Suomeen (yleensä yli 6 kk:n oleskelu) Oleskeluoikeuden rekisteröinti EU-maiden kansalaiset ja heihin rinnastettavat Sveitsin ja Liechtensteinin kansalaiset Paikallispoliisille Kun muuttanut vakinaisesti Suomeen vähintään vuodeksi (tehtävä viimeistään kolmen kuukauden kuluttua muutosta) Elinkeinonharjoittajan oleskelulupa EU-maiden ja niihin rinnastettavien maiden ulkopuolelta tulevat** Ulkomailla Suomen edustustoon, Suomessa poliisille tai TE-toimistoon Ennen Suomeen saapumista (yleensä) Työntekijän oleskelulupa EU-maiden ja niihin rinnastettavien maiden ulkopuolelta tulevat** Ulkomailla Suomen edustustoon, Suomessa poliisille tai TE-toimistoon Ennen Suomeen saapumista (yleensä) * Myös Suomeen muuttaneiden EU-kansalaisten tai heihin rinnastettavien sekä EU:n ulkopuolelta tulevien on käytävä ilmoittautumassa maistraatissa väestörekisteriin ja heille rekisteröidään kotikunta Suomessa, jos hänellä on tarkoitus jäädä tänne vakinaisesti asumaan vähintään vuodeksi. EU-kansalaisella oltava mukana poliisin antama Unionin kansalaisen oleskeluoikeuden rekisteröintitodistus. EU:n ulkopuolelta tulevat henkilöt voivat rekisteröityä maistraattiin, kun heille on myönnetty oleskelulupa vähintään vuodeksi. Heillä tulee olla mukana oleskelulupa. ** EU-maihin rinnastettavia maita ovat Islanti, Liechtenstein, Norja ja Sveitsi. Ilmoitukset ja luvat viranomaisille 95

97 5 IMMATERIAALISET OIKEUDET Immateriaalisia eli aineettomia oikeuksia ovat patentti, hyödyllisyysmallisuoja, tavaramerkki ja malli. Ne ovat yksinoikeuteen perustuvia teollisoikeuksia, ainoastaan oikeuden haltija tai joku häneltä luvan saanut voi käyttää niitä toiminnassaan. Ammattimaista hyväksikäyttöä on muun muassa tuotteen valmistus, myynti, käyttö ja maahantuonti. Oikeus voidaan myös myydä tai siihen voidaan antaa käyttölupa eli lisenssi. 5.1 Patenttisuoja Mikä patentti on? Patentti on keksijälle hakemuksesta myönnetty määrätyn ajan kestävä yksinoikeus ammattimaisesti valmistaa ja myydä keksimäänsä tuotetta tai soveltaa keksimäänsä menetelmää. Ammattimaisella hyväksikäytöllä tarkoitetaan muun muassa patentoidun tuotteen valmistamista ja maahantuontia, patentoidun menetelmän käyttämistä tai käyttöluvan eli lisenssin myymistä. Patentti myönnetään vain keksintöön, joka on uusi, joka eroaa olennaisesti aikaisemmin tunnetusta, ja joka on teollisesti käyttökelpoinen. Keksintö voi olla uusi tuote, laite tai menetelmä tai tällaisen käyttö. Keksintöä ei pidä julkistaa ennen patentin hakemista. Mitä voidaan patentoida? Patentti voidaan myöntää teollisesti käyttökelpoiseen keksintöön. Patentoitavalta keksinnöltä edellytetään 1. absoluuttista uutuutta Keksinnön on oltava uusi verrattuna siihen, mikä on tullut tunnetuksi ennen patentinhakemispäivää. 96 Yrityksen perustamisen käytännön toimet

98 2. riittävää keksinnöllisyyttä Keksinnön on olennaisesti erottava aikaisemmin tunnetusta. 3. teknistä tehoa Laitteen tulee toimia kuten sen on hakemuksessa esitetty toimivan. Lisäksi vaaditaan, että keksintö on toisinnettavissa. Keksinnön uutuuden tutkiminen Ennen patenttihakemuksen tekemistä Patentti- ja rekisterihallitukseen (PRH) kannattaa tutkia tai tutkituttaa keksinnön uutuus. Ennakkotutkimuksia voi tehdä internetissä esimerkiksi maksuttomassa Espacenettietokannassa. Suomalaisten patenttien tunniste- ja voimassaolotietoja on PatInfopatenttirekisterissä. Linkit tietokantoihin ovat PRH:n sivuilla > Patentit > Tietokannat. PRH:n neuvonnasta voi tilata maksullisia tekniikkaan ja patentointiin liittyviä tutkimuspalveluja. Patentin hakumenettely Suomessa patenttihakemus tehdään Patentti- ja rekisterihallitukselle. PRH:sta ja internetistä osoitteesta on saatavissa valmiita lomakkeita hakemuksen tekemistä varten. Patenttihakemuksen voi tehdä myös sähköisesti PRH:n sivuilla. Patenttihakemuksen voi tehdä myös englanniksi ja pyytää englannin päätöskieleksi. Patenttia voi hakea keksijä itse tai se, jolle hän on siirtänyt oikeutensa. Patentinhaun vähimmäiskustannukset vuonna 2014 ovat paperimuodossa tehdystä hakemuksesta 900 euroa (hakemusmaksu 450 euroa + julkaisumaksu 450 euroa) ja sähköisessä muodossa tehdystä hakemuksesta 800 euroa (hakemusmaksu 350 euroa + julkaisumaksu 450 euroa). Patentin vuosimaksut, vuodet 1 3, yhteensä 200 euroa. Sen jälkeen vuosikohtainen maksu, esimerkiksi 10. vuoden maksu on 360 euroa ja 20. vuoden maksu on 900 euroa. Hakijaa voi edustaa kuka tahansa, mutta PRH suosittelee kuitenkin käyttämään ammattimaista patenttiasiamiestä. Patenttiasiantuntijan apu patenttiprosessissa on usein tarpeen varsinkin silloin, kun patenttia haetaan ulkomailla. Patenttiasiamiehen tointa ammattimaisesti harjoittavan on Suomessa rekisteröidyttävä Patentti- ja rekisterihallituksen pitämään patenttiasiamiesrekisteriin. Euroopan patenttivirastossa hakijaa edustavan asiamiehen täytyy olla rekisteröity Euroopan patenttiviraston eurooppapatenttiasiamiehistä pitämään rekisteriin. Sinne pääsemiseksi asiamiehen on suoritettava eurooppa-asiamiestutkinto. Patenttiasiamiehen palkkiot Suomessa ovat yleensä euro/hakemus. Ulkomaiden patentoimiskustannuksissa puolestaan ratkaisevat maakohtaisten virastojen hakemismaksut, käännöskustannukset ja mahdollinen ulkomaisen asiamiehen tarve. Useimmiten on hyvä ottaa ensin avuksi kotimainen patenttiasiamies, jolla on kontaktit eri maihin ja joka osaa antaa neuvoja eri maiden patenttijärjestelmistä. Luettelo patenttitoimistoista on sivuilla > Patentit > Patenttiasiamiehet. Yritysidean suojaaminen 97

99 Patentin voimassaoloaika Suomessa patentti voidaan pitää voimassa 20 vuotta hakemuksen tekemispäivästä lukien. Lääkeaineisiin ja kasvinsuojeluaineisiin voi saada korkeintaan viiden vuoden pidennyksen patentin voimassaoloaikaan. Patentti pidetään voimassa maksamalla säädetyt vuosimaksut. Patentin saaminen kestää keskimäärin 2 2,5 vuotta. Patentin haku ulkomailla Patenttia voidaan hakea erikseen kussakin maassa, johon patentti halutaan saada. Patenttia voidaan hakea myös Euroopan patenttivirastosta EPC-patenttijärjestelmän mukaisena hakemuksena, jolloin on mahdollista saada patentti 38 Euroopan maahan. Myös eurooppapatenttihakemuksen voi panna vireille PRH:n kautta. Patenttihakemus ulkomaille voidaan tehdä myös PCT-patenttijärjestelmän mukaisena kansainvälisenä patenttihakemuksena. Järjestelmä perustuu kansainväliseen sopimukseen (Patent Cooperation Treaty), johon on liittynyt yli 140 maata. PCT-hakemus voidaan panna vireille joko PRH:n kautta tai suoraan WIPO:ssa (World Intellectual Property Organization) Genevessä tai Euroopan patenttivirastossa (EPO). Jos patenttia haetaan ulkomailla, hakijan on syytä kääntyä patenttiasiamiehen puoleen, sillä useimmissa maissa vaaditaan asiamiehen käyttöä. Lisätietoja saa PRH:n sivuilta > Patentit > Patentinhaku ulkomailla. 5.2 Hyödyllisyysmallisuoja Mikä on hyödyllisyysmallisuoja? Hyödyllisyysmallisuoja on keksinnön suojamuoto, joka asettuu patentin ja mallioikeuden väliin. Hyödyllisyysmallioikeudessa keksinnöllisyystaso on huomattavasti alhaisempi kuin patenttioikeudessa. Hyödyllisyysmallioikeuden voi saada kaikkiin samoihin keksintöihin kuin patentinkin menetelmäkeksintöjä lukuun ottamatta. Niitä ei voi suojata hyödyllisyysmallilla. Hyödyllisyysmallioikeus voidaan saada vain sellaiseen keksintöön, joka on uusi ja joka eroaa selvästi kaikesta ennen rekisteröinnin tekemispäivää tunnetuksi tulleesta. Hakemisvaiheessa ei keksinnön uutuutta kuitenkaan tutkita, vaan se ratkaistaan vasta mitätöintivaatimuksen yhteydessä toimitettujen asiakirjojen perusteella. Tämän vuoksi keksinnön hyödyntäjän on syytä seurata aktiivisesti uusia rekisteröityjä hyödyllisyysmalleja. Hyödyllisyysmallin uutuuden tutkiminen Hakija voi pyytää rekisteriviranomaiselta hyödyllisyysmallin tutkimusta sen arvioimiseksi, onko hakemuksessa esitetty keksintö uusi aikaisempaan verrattuna. Tutkimus on maksullinen. Tietoa voimassa olevista hyödyllisyysmallirekisteröinneistä ja rekisteristä poistetuista hyödyllisyysmalleista saa PRH:n sivuilta > Hyödyllisyysmallit > Mallinetti sekä Hyödyllisyysmallilehti. 98 Yrityksen perustamisen käytännön toimet

100 Hyödyllisyysmallisuojan hakumenettely Hyödyllisyysmallin rekisteröintiä haetaan Patentti- ja rekisterihallituksen hyödyllisyysmallilomakkeella, joita on saatavissa PRH:sta ja internetistä osoitteesta > Hyödyllisyysmallit > Lomakkeet. Hakemus voi sisältää useita malleja, jos ilmoitetut tuotteet kuuluvat samaan pääluokkaan teollismallien kansainvälisen luokituksen perustamista koskevan sopimuksen mukaan. Hyödyllisyysmallin rekisteröintimaksu on paperimuodossa jätetystä hakemuksesta 250 euroa ja sähköisesti tehdystä hakemuksesta 200 euroa (vuonna 2014). Rekisteröinnin ensimmäinen uudistaminen neljäksi vuodeksi (vuodet 5 8) maksaa 250 euroa ja sen jälkeen uudistaminen kahdeksi vuodeksi (vuodet 9 10) 200 euroa. Hakemuksen käsittelyaika on 2 4 kuukautta. Hyödyllisyysmallisuojan voimassaoloaika Hyödyllisyysmallirekisteröinti on voimassa neljä vuotta tekemispäivästä tai siitä, kun hakemus on katsottu tehdyksi. Rekisteröinti voidaan hakemuksesta uudistaa ensin neljäksi vuodeksi ja sen jälkeen vielä kahdeksi vuodeksi, kun uudistusmaksut maksetaan. Hyödyllisyysmallisuojan haku ulkomailla Hyödyllisyysmallia voi hakea ulkomailla samaan tapaan kuin patenttia. Lisätietoja saa PRH:n sivuilta > Hyödyllisyysmallit > Hakeminen ulkomailla. 5.3 Mallisuoja Mikä on mallioikeus? Mallioikeus on teollisoikeuksiin kuuluva suojamuoto, joka antaa suojaa tuotteen tai sen osan ulkomuodolle. Suojan kohteena on yksinomaan ulkomuoto. Mallin ulkomuoto ilmenee linjojen, ääriviivojen, värien, muodon, pintarakenteen, materiaalin ynnä muiden sellaisten piirteiden antamasta kokonaisvaikutelmasta. Suojan kohteena on aina konkreettinen tavara tai tällaisen osa. Suojata voidaan esimerkiksi hyötyesine kuten sakset, kirves, tuoli, sämpylä. Myös tavaran osa, kuten kahvikupin korva, voi olla suojan kohteena. Mallioikeus antaa haltijalleen yksinoikeuden mallin hyväksikäyttöön. Yksinoikeus malliin saadaan vain rekisteröinnillä. Tarkempaa tietoa mallioikeudesta saa PRH:n sivuilta > Mallioikeudet. Rekisteröinnin edellytykset 1) Uutuusvaatimus Uutuusvaatimus tarkoittaa sitä, että malli rekisteröidään vain, jos se on uusi. Mallia pidetään uutena, jos samanlainen malli ei ole tullut julkiseksi ennen rekisteröintihakemuksen tekemispäivää tai etuoikeutta vaadittaessa ennen etuoikeuspäivää. Malleja pidetään samanlaisina, jos niiden piirteet eroavat Yritysidean suojaaminen 99

101 toisistaan vain epäolennaisilta yksityiskohdiltaan. Poikkeuksena on niin sanottu grace-period eli armonaika, jolla tarkoitetaan sitä, että mallin luojan tai tämän oikeudenomistajan 12 kuukautta ennen hakemuksen tekemispäivää tekemät julkistamistoimenpiteet eivät merkitse uutuuden menettämistä. 2) Yksilöllisyys Rekisteröintikelpoiselta mallilta edellytetään uutuuden lisäksi sitä, että se on yksilöllinen. Mallia pidetään yksilöllisenä, jos asiaan perehtyneen käyttäjän saama kokonaisvaikutelma eroaa aikaisemmin tunnetuiksi tulleiden mallien kokonaisvaikutelmasta. Mitään kaavamaista sääntöä mallin yksilöllisyyden toteamiseksi ei siis ole olemassa, vaan yksilöllisyys joudutaan aina ratkaisemaan tapauskohtaisesti. 3) Luovan henkisen työn tulos Rekisteröitävän mallin tulee olla myös luovan henkisen työn tulos. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että yksinkertaisia ja tavanomaisia malleja ei voida rekisteröidä. Tällaisia ovat esimerkiksi geometriset perusmuodot kuten pallot tai neliöt sekä tavanomaiset ruudut ja raidat. Rekisteröitävältä mallilta ei kuitenkaan edellytetä taiteellisuutta, vaikkakin myös taideteoksia voidaan suojata mallisuojalla. Mallisuojan voimassaoloaika Mallisuoja on voimassa viisi vuotta rekisteröinnin hakemispäivästä lukien. Rekisteröinti voidaan uudistaa neljästi viideksi vuodeksi kerrallaan. Enimmäissuoja-aika on näin ollen 25 vuotta. Ennakkotutkimukset Mallioikeusyksikössä tehdään niin sanottuja ennakkouutuus- ja valmistusestetutkimuksia. Tutkimus on maksullinen. PRH:n sivuilla olevan Mallinetti-palvelun avulla voi itse hakea tiettyä mallia koskevia perustietoja kuvineen vireillä olevista hakemuksista, voimassa olevista rekisteröinneistä ja rekisteristä poistetuista malleista. Palvelu käsittää ainoastaan suomalaiset rekisteröinnit ja Suomessa vireille tulleet mallin rekisteröintihakemukset. Hakumenettely Rekisteröintiä haetaan kirjallisesti Patentti- ja rekisterihallitukselta. PRH:sta ja sivuilla > Mallioikeudet > Lomakkeet on saatavissa valmiita lomakkeita hakemuksen tekemistä varten. Mallisuojan hakemiseen ja uudistamiseen liittyvät maksut riippuvat muun muassa hakemukseen sisältyvien mallien ja kuvakulmien määrästä. Hakemusmaksu on on 200 euroa sisältäen yhden tavaraluokan (vuonna 2014). Luokkamaksu jokaiselta tavaraluokalta ensimmäisen luokan jälkeen on 55 euroa. Yhdellä hakemuksella voi hakea suojaa rajoittamattomalle määrälle malleja, kunhan mallit kuuluvat käytössä olevan luokituksen mukaisesti samaan pääluokkaan. 100 Yrityksen perustamisen käytännön toimet

102 Uudistamismaksun hinta kultakin viisivuotiskaudelta on 380 euroa (vuonna 2014). Hakemuksen käsittelyaika on noin puoli vuotta. Mallisuojan haku ulkomailla Mallisuojaa voidaan hakea myös ulkomailla kunkin valtion teollisoikeuksia käsittelevästä virastosta (patenttivirastosta) sen oman mallioikeusjärjestelmän mukaisesti. Euroopan unionin aluetta koskeva yhteisön mallisuojajärjestelmä mahdollistaa rekisteröintisuojan saamisen yhdellä hakemuksella koko EU:n alueelle. Yhteisömallien osalta rekisteriviranomaisena toimii Euroopan yhteisön Sisämarkkinoiden harmonisointivirasto OHIM, joka sijaitsee Espanjan Alicantessa. Edellisen lisäksi on usein käytettävissä mahdollisuus hakea mallisuojaa kansainvälistä mallirekisteröintiä tarkoittavan ns. Haagin sopimusjärjestelyn puitteissa. Vaihtoehdoista saa tietoa PRH:n sivuilta > Mallioikeudet > Rekisteröinti ulkomailla. 5.4 Tavaramerkkisuoja Mikä on tavaramerkki? Tavaramerkki on tarkoitettu käytettäväksi elinkeinotoiminnassa tavaroiden tai palveluiden tunnuksena. Se toimii siis tärkeänä markkinoinnin välineenä. Tavaramerkki antaa haltijalleen yksinoikeuden, sillä haltija voi kieltää muita käyttämästä sekoitettavissa olevaa merkkiä samankaltaisten tavaroiden tai palveluiden yhteydessä. Tavaramerkki voi olla kuvio, sana, kuvion ja sanan yhdistelmä, kirjaimista muodostuva merkki tai kirjaimen ja numeron yhdistelmä. Tavaramerkki voi olla myös tavaran tai sen päällyksen ulkomuoto taikka äänimerkki. Kuinka tavaramerkin voi saada? Tavaramerkkiin voi saada yksinoikeuden joko rekisteröimällä se esimerkiksi Patentti- ja rekisterihallituksessa tai vakiinnuttamalla. Tavaramerkki katsotaan vakiintuneeksi, jos se on kyseisissä elinkeino- ja kuluttajapiireissä yleisesti tunnettu haltijan tavaroiden tai palveluiden tunnuksena. Rekisteröiminen on kuitenkin huomattavasti varmempi, yksinkertaisempi ja nopeampi tapa saada itselleen yksinoikeus. Tavaramerkin voimassaoloaika Rekisteröinti on voimassa kymmenen vuotta rekisteröintipäivän jälkeen. Rekisteröinti voidaan uudistaa aina kymmeneksi vuodeksi kerrallaan edellisen rekisteröintikauden päättymisestä. Rekisteröinnin edellytykset Tavaramerkin on oltava erottamiskykyinen, jotta se voidaan rekisteröidä. Tavaramerkin tärkein tehtävä on kyetä erottamaan tietyn haltijan tavarat ja palvelut muiden vastaavista tavaroista ja palveluista. Erottamiskyky on rekisteröinnin ehdoton edellytys. Yritysidean suojaaminen 101

103 Tavaramerkki ei myöskään saa olla sekoitettavissa toisten aikaisempiin tavaramerkkeihin tai toiminimiin. Sekoitettavuudessa on siis kyse haettavan tavaramerkin suhteesta muihin, aikaisempiin oikeuksiin. Tavaramerkkien katsotaan olevan toisiinsa sekoitettavissa, jos merkit ovat samoja tai samankaltaisia ja sen lisäksi ne käsittävät samoja tai samankaltaisia tavaroita / palveluita. Sekoitettavuutta ei siis pääsääntöisesti synny, jos merkit ovat samanlaisia, mutta kattavat erilaisia tavaroita. Näihin ja muihin rekisteröinnin edellytyksiin sekä tietokantoihin voi tutustua tarkemmin PRH:n sivuilla > Tavaramerkit > Tavaramerkin rekisteröiminen. Ennakkotutkimukset Patentti- ja rekisterihallitus tekee maksullisia ennakkotutkimuksia, joissa selvitetään, onko rekisteröinnille olemassa esteitä, kuten mahdollisia sekoitettavia tavaramerkkejä. Tilauslomake on tulostettavissa PRH:n sivuilta > Tavaramerkit > Ennakkotutkimus. Vastauksen saa noin viikossa. Hakumenettely Tavaramerkin rekisteröintiä haetaan kirjallisesti PRH:sta. Hakemuslomakkeita ja ohjeita saa esimerkiksi PRH:n sivuilta > Tavaramerkit > Lomakkeet. Siellä on myös sähköinen rekisteröintihakemus. Tavaramerkin rekisteröintikustannukset riippuvat rekisteröinnin laajuudesta eli siitä, kuinka moneen tavara- ja palveluluokkaan tavaramerkki halutaan rekisteröidä. Tavaramerkin hakemusmaksu sähköistä hakemusta käyttäen on 215 euroa (vuonna 2014). Paperilla tehdyn hakemuksen hakemusmaksu on 250 euroa. Kumpikin hakemusmaksu sisältää yhden tavara- tai palveluluokan. Lisämaksu jokaiselta lisäluokalta on 80 euroa. Hakemuksen käsittelyaika on tällä hetkellä muutama kuukausi. Ennen hakemuksen jättämistä kannattaa tutustua PRH:n sivuilla olevaan tavaramerkkejä koskevaan tietoon. Tavaramerkin rekisteröinti ulkomailla Tavaramerkin voi suojata ulkomailla kolmella eri tavalla. Rekisteröintiä voi hakea kunkin maan kansalliselta rekisteröintiviranomaiselta. Toinen vaihtoehto on käyttää kansainvälistä rekisteröintijärjestelmää (ns. Madridin pöytäkirja), jolloin hakemuksen voi kohdistaa pöytäkirjaan liittyneisiin maihin. Kolmas vaihtoehto on hakea rekisteröintiä OHIMista eli Yhteisön tavaramerkkivirastosta. Yhteisön tavaramerkki nauttii suojaa koko EU:n alueella. Lisätietoja PRH:n sivuilta > Tavaramerkit > Rekisteröinti ulkomailla. 102 Yrityksen perustamisen käytännön toimet

104 6 ARVONLISÄVEROTUS 6.1 Arvonlisäverotietoa alkavalle yritykselle Arvonlisävero on kulutusvero, jonka myyjäyritys sisällyttää tavaran tai palvelun myyntihintaan. Yrittäjien välisissä liiketoimissa ostava yritys voi vähentää arvonlisäveron, jonka toinen arvonlisäverovelvollinen yritys on laskuttanut siltä edellyttäen, että tavaraa tai palvelua käytetään arvonlisäverollisessa liiketoiminnassa. Arvonlisäverovelvollinen toiminta Arvonlisäveroa suoritetaan Suomessa liiketoiminnan muodossa tapahtuvaa tavaroiden ja palvelujen myynnistä, Suomessa tapahtuvasta tavaroiden maahantuonnista sekä Suomessa tapahtuvasta tavaran yhteisöhankinnasta ja Suomessa tapahtuvasta tavaran siirrosta varastointimenettelystä. Liiketoimintana pidetään ansiotarkoituksessa tapahtuvaa, jatkuvaa, ulospäin suuntautuvaa ja itsenäistä toimintaa, johon sisältyy tavanomainen yrittäjäriski. Arvonlisäverotuksessa liiketoimintaa on myös elinkeinoverotuksessa liiketoiminnan käsitteeseen kuulumaton ammattitoiminta. Poikkeukset verovelvollisuudesta Kaikki Suomessa harjoitettu elinkeinotoiminta on pääsääntöisesti arvonlisäverollista toimintaa, ellei arvonlisäverolaissa ole säännöstä verottomuudesta. Arvonlisäverolaissa säädettyjä poikkeuksia ovat vähäinen liiketoiminta: yrityksen liikevaihto tilikaudelta alle euroa ulkomaisen elinkeinonharjoittajan Suomessa myymät tavarat ja palvelut, jos hänellä ei ole Suomessa kiinteää toimipaikkaa eikä hän ole hakeutunut verovelvolliseksi (käännetty verovelvollisuus) kiinteistön vuokraaminen (pääsääntöisesti) sekä myyjään soveltuu yleishyödyllisiä yhteisöjä, uskonnollisia yhdyskuntia, sokeita henkilöitä tai vaikeavammaisia yrittäjiä koskeva poikkeussäännös. Arvonlisäverotus 103

105 Verottomia ovat seuraavat myynnit kiinteistönluovutukset terveyden- ja sairaanhoito sosiaalihuolto koulutus: yleissivistävä, ammatillinen koulutus, korkeakouluopetus sekä taiteen perusopetus tietyin edellytyksin oppilaitosruokailu rahoitus- ja vakuutuspalvelut esiintymispalkkiot ja eräät immateriaalioikeudet itsenäisen yhteenliittymän jäsenilleen myymä palvelu, jos jäsenet harjoittavat toimintaa, joka ei oikeuta vähennykseen tai ei ole liiketoimintaa. Nollaverokannan alaista on tietynlaisten vesialusten myynti vaihto- ja käyttöomaisuuden luovuttaminen yritysjärjestelytilanteissa liiketoiminnan jatkajalle, joka ryhtyy käyttämään omaisuutta arvonlisäverollisessa liiketoiminnassa. Kuka on verovelvollinen? Myyjä on velvollinen suorittamaan tavaran tai palvelun myynnistä veroa. Ulkomaalaisen ollessa myyjänä veron suorittamisvelvollisuus on kuitenkin pääsääntöisesti ostajalla, jos myyjällä ei ole Suomessa kiinteää toimi paikkaa. Maahantuoja on velvollinen suorittamaan tavaran maahantuonnista veroa. Suomessa myytävään rakentamispalveluun tai työvoiman vuokraukseen rakentamispalvelua varten sovelletaan käännettyä arvonlisäverovelvollisuutta. Käännetty arvonlisäverovelvollisuus tarkoittaa, että tavaran tai palvelun myynnistä verovelvollinen on ostaja. Yhteisökauppa EU:n sisäkaupan arvonlisäverotus tapahtuu pääsääntöisesti kulutusmaaperiaatteen mukaisesti. Jos tavaran yhteisömyynti tapahtuu arvonlisäverovelvolliselle ostajalle toiseen jäsenvaltioon, ostaja on pääsääntöisesti velvollinen maksamaan arvonlisäveron kotimaassaan kyseisen maan säännösten mukaisesti. Myyjän ei tällöin tarvitse maksaa arvonlisäveroa myyntimaassa. Yhteisökaupassa arvonlisäverotus tapahtuu ostajan kotimaan verotuksen yhteydessä. Tuonti EU:n ulkopuolelta Tavaran maahantuonnista suoritettavan veron kantaa Suomen tulliviranomainen tullauksen yhteydessä. EU:n ulkopuolelta tapahtuvasta maahantuonnista arvonlisäveron on velvollinen suorittamaan tavaranhaltija eli se, joka tekee tulli-ilmoituksen. Arvonlisäverovelvollinen voi vähentää itse maahantuomistaan vähennykseen oikeuttavista hyödykkeistä maahantuonnin yhteydessä kannetun veron. 104 Yrityksen perustamisen käytännön toimet

106 Vähäinen liiketoiminta, josta ei suoriteta arvonlisäveroa Myyjä ei ole arvonlisäverovelvollinen vähäisestä liiketoiminnasta. Vähäisenä liiketoimintana pidetään verovelvollisen liiketoimintaa, jos liikevaihto 12 kuukauden pituisen tilikauden aikana jää alle euron. Jos myyjän tilikausi on lyhyempi tai pidempi kuin 12 kuukautta, tarkoitettuna tilikauden liikevaihtona pidetään määrää, joka saadaan, kun myyjän tilikauden liikevaihto kerrotaan luvulla 12 ja jaetaan tilikauden kuukausien lukumäärällä. Kuukausiksi lasketaan täydet kalenterikuukaudet. Tilikauden liikevaihtoon luetaan tavaroiden ja palvelujen verolliset myynnit sekä nollaverokannan alaiset myynnit. Yhteismäärään luetaan myös kansainväliseen kauppaan liittyvät verottomat myynnit. Verovelvollisuuden alarajaan liittyvä huojennus Verovelvollinen, jonka tilikauden liikevaihto ilman veron osuutta ylittää euroa, saa tilikaudelta tilitettävästä verosta huojennuksen. Huojennukseen oikeuttavan liikevaihdon yläraja on euroa. Huojennuksen suuruus määräytyy seuraavasti: vero (liikevaihto ) x vero Esimerkki Tilikauden liikevaihto Tilikauden tilitettävä vero euroa euroa Huojennus = ( ) x = 642,86 euroa Lopullinen vero ,86 euroa = 1 357,14 euroa Huojennusta ei sovelleta, jos laskukaavan perusteella laskettu huojennus on negatiivinen. Laskukaavan mukainen huojennus muuttuu negatiiviseksi tilikauden liikevaihdon ylittäessä euroa. Huojennusta ei siis myönnetä edellä mainitun liikevaihtorajan ylittäville yrityksille. Huojennusta ei myöskään sovelleta, jos tilikaudelta tilitettävä vero on negatiivinen eli jos tilikauden vähennettävät verot ylittävät suoritettavat verot siten, että verovelvollinen olisi oikeutettu palautukseen. Arvonlisäveron alarajahuojennustiedot ilmoitetaan Verohallinnolle kausiveroilmoituksella joko tilikauden viimeisenä kuukautena tai kalenterivuoden viimeisenä kohdekautena riippuen asiakaskohtaisesta ilmoitusjakson pituudesta. Arvonlisäverotus 105

107 Alv-tunniste Alv-tunniste kotimaan kaupassa Kun yritys on merkitty arvonlisäverovelvollisten rekisteriin, yrityksen laskuihin ja muihin verovelvollisten välisiin asiapapereihin tulee merkitä myyjän arvonlisäverotunniste (Y-tunnus). Alv-tunniste EU-maiden välisessä kaupassa Arvonlisäverotuksen valvonta tapahtuu EU-maiden välillä atk-perusteisen tietojenvaihtojärjestelmän VIES (VAT information exchange system) avulla. Järjestelmä sisältää tiedot kaikkien yhteisömaiden arvonlisäverovelvollisista. Järjestelmä edellyttää, että jokaisella arvonlisäverovelvollisella on oma alv-tunnisteensa. Myydessään tavaraa ostajalle toiseen jäsenvaltioon myyjän on varmistettava Verohallinnosta, että ostajalle on myönnetty arvonlisäverotunniste. Tieto on merkittävä laskuun. VAT-numerotarkistuksen voi Suomessa tehdä puhelimitse Verohallinnon puhelinnumerosta (klo ), sähköpostia käyttäen ([email protected]) tai osoitteessa Alv-tunnistetta ei siis käytetä kotimaan kaupassa eikä myynnissä kolmansiin maihin. Laskuun on merkittävä myös myyjän oma arvonlisäverotunniste Suomessa. Y-tunnuksen omaavan yrityksen alv-tunniste EU-maiden välisessä kaupassa muodostuu Suomen maatunnuksesta FI sekä yrityksen Y-tunnuksesta, josta jätetään pois viimeistä numeroa edeltävä viiva. Y-tunnuksen omaava yritys voi käyttää alv-tunnistetta siihen erikseen lupaa pyytämättä. Myös kaikilla arvonlisäverovelvollisena toimivilla luonnollisilla henkilöillä on Y-tunnus. Tuotteen hintaan sisältyvän arvonlisäveron määrä Verovelvolliset yritykset laskevat kirjanpitoon kirjaamiensa tilitapahtumien kuten myyntien ja ostojen perusteella valtiolle tilitettävän veron määrän. Maksettavasta arvonlisäverosta yritys voi vähentää sen arvonlisäveron, jonka toinen arvonlisäverovelvollinen yritys on perinyt siltä, jos ostettu tavara tai palvelu on tullut yrityksen käyttöön arvonlisäverollisessa liiketoiminnassa. Arvonlisäverotuksessa suoritettavan ja vähennettävän veron määrä lasketaan erikseen jokaisen liiketapahtuman osalta. Verolliseen hintaan sisältyvä arvonlisäveron määrä saadaan laskukaavalla Vero = verollinen hinta x sovellettava verokanta sovellettava verokanta 106 Yrityksen perustamisen käytännön toimet

108 Esimerkki Tuotteen verollinen hinta 200 euroa, verokanta 24 % Arvonlisävero = 200 x = 38,71 euroa Tuotteen hintaan lisättävän arvonlisäveron määrä Tuotteen hintaan lisättävän arvonlisäveron määrä saadaan selville, kun veron peruste (tavaran tai palvelun hinta ennen arvonlisäveroa) kerrotaan voimassa olevalla verokannalla. Esimerkki Tuotteen veroton hinta on 100 euroa ja siihen sovelletaan normaalia 24 %:n verokantaa. Verollinen hinta on 100 euroa + 24/100 = 124 euroa. Arvonlisäveron ilmoittaminen ja maksaminen Arvonlisävero ilmoitetaan Verohallinnolle kausiveroilmoituksella. Arvonlisävero ilmoitetaan ja maksetaan joko kuukausittain, neljännesvuosittain tai kalenterivuosittain. Jos yrityksen vuosiliikevaihto on enintään euroa, arvonlisäveron voi ilmoittaa ja maksaa kalenterivuosittain. Jos yrityksen liikevaihto on enintään euroa kalenterivuodessa, tällöin arvonlisäveron voi ilmoittaa ja maksaa kolmen kuukauden välein neljännesvuosittain. Yritys voi kuitenkin halutessaan valita lyhyemmän ilmoitus- ja maksujakson kuin mihin liikevaihto oikeuttaisi. Kuukausittain ja neljännesvuosittain annettavan kausiveroilmoituksen tulee olla perillä viimeistään sen kalenterikuukauden 12. päivänä, jona kohdekauden vero on lain mukaan ilmoitettava. Määräpäivä koskee sähköisiä ilmoituksia. Jos ilmoitus annetaan paperilla, ilmoituksen tulee olla perillä Verohallinnossa jo kuukauden 7. päivänä. Kalenterivuosimenettelyssä olevan on annettava kausiveroilmoitus ja maksettava vero viimeistään kalenterivuotta seuraavan helmikuun viimeisenä päivänä. Määräpäivä on sama sähköisesti annettavalla ilmoituksella ja paperilomakkeella. Jos yrityksen liikevaihto on enintään euroa kalenterivuodessa, aloittava yritys voi hakeutua pidennettyyn ilmoitus- ja maksujaksoon aloittamisen yhteydessä täyttämällä perustamisilmoituksella kohdan Oma-aloitteisten verojen ilmoitus- ja maksujaksoa koskevat tiedot. Verohallinnon rekistereihin aiemmin rekisteröity yritys voi hakeutua pidennettyyn ilmoitus- ja maksujaksoon täyttämällä ilmoitusjaksolomakkeen (4071). Verohallinto lähettää hakijalle ilmoituksen, jossa kerrotaan, mistä alkaen ilmoitus- ja maksujaksoa voi alkaa noudattamaan. Kausiveroilmoituksen voi antaa sähköisesti Verotili-palvelun ( kautta tai paperilomakkeella. Kausiveroilmoituslomakkeet ja täyttöopas ovat osoitteessa > Lomakkeet > Arvonlisäverotus > Kausiveroilmoitus (4001). Arvonlisäverotus 107

109 Tietojen ilmoittaminen sähköisesti vaatii Katso-tunnisteen. Se perustetaan Katsopalvelussa (yritys.tunnistus.fi). Verotilimaksuja maksettaessa on käytettävä Verohallinnon lähettämää verotilin viitenumeroa, jonka Verohallinto lähettää yhdessä maksuohjeen kanssa verovelvolliselle. Arvonlisävero lasketaan, maksetaan ja ilmoitetaan sentin tarkkuudella. Kausiveroilmoituksen voi antaa myös Tyvi-palveluntarjoajien välityksellä joko verkkolomakkeella tai tiedostona yrityksen taloushallinnon ohjelmasta. Ilmoituksen voi antaa myös Verohallinnon Ilmoitin.fi-palvelun kautta. Verotilin asetuksissa on oletusarvona, että Verotilin palautukset, esimerkiksi negatiivisen arvonlisäveron, Verohallinto maksaa heti käsittelyn jälkeen takaisin asiakkaalle. Verotililtä maksettavia palautuksia varten voi kuitenkin asettaa jonkin toisen palautusajankohdan tai euromääräisen palautusrajan. Palautusajankohdan voi muuttaa Verotilipalvelussa kohdassa Verotilikohtaiset ohjaustiedot Jos palautus halutaan käyttää tuleville veroille ja maksuille palautusajankohdaksi valitaan tällöin vaihtoehto palautus ilmoituspäivää seuraavan eräpäivän jälkeen. Palautuksen voi jättää myös kokonaan verotilille tulevia veroja ja maksuja varten, eikä palautusta tällöin makseta asiakkaalle. Lisätietoja arvonlisäverotuksesta saa Verohallinnon palvelunumerosta (pvm/mpm). Tietoa oma-aloitteisten verojen verotilimenettelystä, verotiliverojen ilmoittamisesta ja maksamisesta sekä verotilin toiminnasta saa Verohallinnon valtakunnallisesta palvelunumerosta (pvm/mpm) sekä Verohallinnon toimipisteistä ja sivuilta Yhteenvetoilmoitus Yhteisömyyntiä harjoittavan yrityksen on annettava muihin jäsenvaltioihin rekisteröidylle ostajalle tapahtuneista tavara- ja palvelumyynneistä yhteenvetoilmoitus. Ilmoitus annetaan Verohallinnolle sähköisesti erikseen kultakin kalenterikuukaudelta. Yhteenvetoilmoituksen voi antaa joko Verotilipalvelussa ( tiedostona Ilmoitin.fi-palvelussa tai verkkolomakkeella Tyvi-palveluntarjoajien kautta. Ne löytyvät sivuilta > Asioi verkossa. Yritys, jolla ei ole käytännössä mahdollisuutta antaa ilmoitusta sähköisesti, voi hakea lupaa ilmoituksen antamiseen paperilla. Ilmoituksessa on annettava yhteenvetoilmoitusjakson yhteisömyynnit verovelvollisille ostajille ostajakohtaisesti eriteltynä. Yhteenvetoilmoitus on annettava viimeistään kunkin kuukauden päättymistä seuraavan kuukauden 20. päivänä. Yhteenvetoilmoitus annetaan vain niiltä kuukausilta, jolloin on ollut tavara- tai palvelumyyntiä muihin EU-maihin. Lisätietoja saa Verohallinnon osoitteessa Verokannat Suomessa yleinen verokanta on 24 % verottomasta hinnasta tai muusta veron perusteesta laskettuna. Alempia verokantoja on kaksi: 14 % ja 10 % sekä lisäksi nollaverokanta. 108 Yrityksen perustamisen käytännön toimet

110 Alennetut verokannat 14 %:n verokanta elintarvikkeet rehut ravintola- ja ateriapalvelut (ei alkoholijuomat ja tupakkavalmisteet, joiden verokanta on 24 %) 10 %:n verokanta henkilökuljetukset majoituspalvelut (esimerkiksi hotelliyöpymiset) liikuntapalvelut (esimerkiksi kuntosalit) kulttuuri-, urheilu- ja viihdetilaisuudet (esimerkiksi teatteri- ja elokuvanäytösten, näyttelyjen, urheilutapahtumien, huvipuistojen ja eläintarhojen sekä ja museoiden pääsymaksut) lääkkeet painetut kirjat (sähköiset kirjat 24 %) taide-esineiden ensimyynti ja maahantuonti televisio- ja yleisradiotoiminnasta saadut korvaukset tekijänoikeusjärjestöjen saamat tekijänkorvaukset vähintään kuukaudeksi tilatut sanoma- ja aikakauslehdet. Rakennusalan käännetty arvonlisäverovelvollisuus Arvonlisäverotuksessa verovelvollinen on yleensä palvelun myyjä. Käännetty arvonlisäverovelvollisuus tarkoittaa sitä, että palvelun myynnistä verovelvollinen on ostaja. Suomessa rakennusalan käännettyä arvonlisäverovelvollisuutta on sovellettava aina kun molemmat seuraavista edellytyksistä täyttyvät: Palvelu on rakentamispalvelua tai työvoiman vuokrausta rakentamispalvelua varten. Ostaja on elinkeinonharjoittaja, joka toiminnassaan muutoin kuin satunnaisesti myy rakentamispalvelua tai vuokraa työvoimaa rakentamispalvelua varten. Ostaja voi olla myös niin sanottu välimies eli elinkeinonharjoittaja, joka myy edelleen kyseisen palvelun edellä määritellylle elinkeinonharjoittajalle. Käännettyä arvonlisäverovelvollisuutta sovelletaan Suomessa myytävään rakentamispalveluun tai työvoiman vuokraukseen rakentamispalvelua varten, jos ostaja on elinkeinonharjoittaja, joka toiminnassaan muutoin kuin satunnaisesti myy rakentamispalvelua. Arvioitaessa ostajan asemaa huomioon otetaan ostajan koko toiminta, ei vain Suomessa tapahtuva. Käännettyä verovelvollisuutta ei sovelleta tavaroiden myyntiin eikä rakentamispalvelun myyntiin yksityishenkilölle. Arvonlisäverotus 109

111 Mitkä palvelut kuuluvat käännetyn arvonlisäverovelvollisuuden piiriin? Rakentamispalvelujen käännettyä arvonlisäverovelvollisuutta sovelletaan sellaisiin kiinteistöön kohdistuviin palveluihin, jotka liittyvät maapohja- ja perustustöihin rakennustyöhön rakennusasennukseen rakennuksen viimeistelyyn rakennuskoneiden vuokraukseen, kun samalla vuokrataan kone ja sen käyttäjä rakennussiivoukseen työvoiman vuokraukseen rakentamispalvelua varten. Lisätietoja Arvonlisäverotusta koskevaa lisätietoa saa Verohallinnon palvelunumerosta (pvm/mpm). Tietoa oma-aloitteisten verojen verotilimenettelystä, verotiliverojen ilmoittamisesta ja maksamisesta sekä verotilin toiminnasta saa Verohallinnon valtakunnallisesta palvelunumerosta (pvm/mpm) sekä Verohallinnon toimipisteistä ja sivuilta Laskumerkinnät Yritysten laskuille on arvonlisäverolaissa vahvistettu tietyt vaatimukset. Pakollisia laskumerkintöjä ovat arvonlisäverolain mukaan: laskun antamispäivä juokseva tunniste (voi olla yksi tai useampia eri tunnistesarjoja, jotka voivat koostua numeroista tai kirjaimista ja numeroista; saman vuoden laskuissa ei saa olla samaa tunnistetta, oltava mahdollisuus todeta puuttuva lasku) myyjän arvonlisäverotunniste (kotimaan kaupassa Y-tunnus, yhteisömyynneissä myyjän on merkittävä lisäksi arvonlisäverotunnisteensa) ostajan arvonlisäverotunniste käännetyn verovelvollisuuden tilanteissa ja yhteisömyynnissä myyjän ja ostajan nimi ja osoite (tarkoitetaan sitä toiminimeä tai aputoiminimeä, jolla elinkeinonharjoittaja on merkitty kaupparekisteriin) tavaroiden määrä ja laji tai palvelujen laajuus ja laji tavaroiden toimituspäivä, palvelujen suorituspäivä tai ennakkomaksun maksupäivä veron peruste verokannoittain, yksikköhinta ilman veroa sekä hyvitykset ja alennukset, jos niitä ei ole huomioitu yksikköhinnassa verokanta suoritettavan veron kokonaismäärä. 110 Yrityksen perustamisen käytännön toimet

112 Veron määrän merkitseminen verokannoittain on suositeltavaa. Suoritettavan veron määrä ilmoitetaan sen EU-maan valuutassa, missä myynti tapahtuu. Ulkomaan valuutassa ilmaistu rahamäärä muunnetaan euroiksi käyttämällä veron suorittamisvelvollisuuden syntymisajankohtana verovelvollisen valinnan mukaisesti viimeisintä liikepankin tai Euroopan keskuspankin julkaisemaa myyntikurssia. Rahamäärä muunnetaan kuitenkin laskutus- tai kertymisajankohdan valuuttakurssin mukaan silloin, kun vero kohdistetaan laskutus- tai kertymiskuukaudelle. Jos kotimaan kaupassa käytetään muuta valuuttaa kuin euroa, myyjän on merkittävä laskuun suoritettavan veron määrä euroissa. merkintä myynnin verottomuudesta tai viittaus arvonlisälain taikka arvonlisäverodirektiivin kyseiseen säännökseen ostajan verovelvollisuudesta merkintä "käännetty verovelvollisuus" ostajan laatimaan laskuun merkintä "itselaskutus" muutoslaskussa viittaus aikaisempaan laskuun (viittauksessa voidaan käyttää laskun tunnistetta tai voidaan viitata tietyn ajanjakson myynteihin esimerkiksi oikaisuerälaskut, joilla annetaan vuosialennus). Laskussa ei saa mainita veron määrää tai verokantaa, jos myyjää ei ole merkitty arvonlisäverovelvollisten rekisteriin. Kevennetyt laskumerkintävaatimukset Arvonlisäverolaissa on annettu mahdollisuus siihen, että kaikkia edellä mainittuja laskumerkintöjä ei laskuun tarvitse tehdä vaan niin sanotut kevennetyt laskumerkinnät riittävät. Kevennettyjä laskumerkintöjä voidaan käyttää jos, laskun verollinen summa on enintään 400 euroa lasku annetaan vähittäiskaupassa tai muussa lähes ainoastaan yksityishenkilöille tapahtuvassa myyntitoiminnassa lasku koskee tarjoilupalvelua tai henkilökuljetuksia, ei kuitenkaan edelleen myytäviksi tarkoitettuja palveluja on kyse pysäköintimittareiden tai muiden vastaavien laitteiden tulostamista tositteista. Sisällöltään kevennetyssä laskuissa on oltava seuraavat tiedot: laskun antamispäivä myyjän nimi ja Y-tunnus myytyjen tavaroiden määrä ja luonne sekä palvelujen luonne suoritettavan veron määrä verokannoittain tai veron peruste verokannoittain muutoslaskujen osalta viittaus alkuperäiseen laskuun sekä ne tiedot, joita laskulla muutetaan. Kevennetyn sisältövaatimuksen laskuissa on mahdollista ilmoittaa hinnat arvonlisäverollisina. Jos suoritettavan veron määrä on merkitty, veron perustetta ei tarvitse ilmoittaa. Arvonlisäverotus 111

113 Kevennettyjä sisältöedellytyksiä ei sovelleta tavaroiden yhteisömyyntiin, yhteisöhankkijan harjoittamaan jälleenmyyntiin, tavaroiden kaukomyyntiin eikä sellaisten tavaroiden myyntiin, jotka kuljetetaan jäsenvaltioon, ja jotka myyjä asentaa tai kokoaa siellä. Rakentamispalveluiden myynnin laskutus Rakentamispalvelun myyjällä on laskunantovelvollisuus, vaikka ostaja on velvollinen suorittamaan ja ilmoittamaan myynnin veron. Rakentamispalvelun myyjä antaa ostajalle laskun, joka sisältää yleiset laskumerkinnät. Laskuun ei kuitenkaan merkitä verokantaa eikä veron määrää. Laskussa tulee olla ostajan arvonlisäverotunniste (suomalaisella ostajalla Y-tunnus) ja tieto siitä, että ostaja on veronmaksuvelvollinen. Laskuun merkitään joko ostajan verovelvollisuuden peruste taikka viittaus AVL 8 c :ään tai Euroopan yhteisöjen neuvoston direktiivin 2006/112/EY artiklaan Elinkeinonharjoittajan velvollisuus tarjota kuittia Elinkeinonharjoittajan on tarjottava tavaran tai palvelun ostajalle maksusuorituksesta laadittu kuitti, jos maksu suoritetaan käteisellä rahalla tai siihen rinnastettavalla maksutavalla. Kuitti voi olla tulostettu, käsinkirjoitettu tai sähköinen. Tammikuun alussa 2014 voimaan tullut laki kuitintarjoamisvelvollisuudesta käteiskaupassa koskee kaikilla toimialoilla toimivia elinkeinonharjoittajia, joiden tilikauden liikevaihto on yli euroa. Kuitissa on oltava seuraavat tiedot: elinkeinonharjoittajan nimi, yhteystiedot ja Y-tunnus kuitin antamispäivä kuitin tunnistenumero tai muu yksilöivä tieto myytyjen tavaroiden määrä ja laji sekä palvelujen laji tavaroista tai palveluista suoritettu maksu ja suoritettavan arvonlisäveron määrä verokannoittain taikka arvonlisäveron peruste verokannoittain. Kuittia ei kuitenkaan tarvitse antaa, jos kyseessä on yleishyödyllinen yhdistys- ja harrastustoiminta, maa- ja metsätalouden harjoittaja, automaattimyynti, arpajaislainsäädännön mukainen toiminta tai tori- ja markkinamyynti ulkotiloissa. Valvontaviranomainen voi määrätä elinkeinonharjoittajalle laiminlyöntimaksun, jos kuitintarjoamisvelvollisuus on laiminlyöty. Laiminlyöntimaksun määrä on vähintään 300 euroa ja enintään 1000 euroa. Liite Verohallinnon esimerkkimalli (päivitetty) laskun sisällöksi, s Yrityksen perustamisen käytännön toimet

114 7 TYÖNTEKIJÖIDEN PALKKAAMINEN JA TYÖNANTAJAVELVOITTEET 7.1 Työehtosopimukset ja niiden yleissitovuus Työehtosopimuksilla turvataan työntekijöille määrätty työehtojen vähimmäistaso. Toisaalta siihen sidotut osapuolet eivät saa sopimuskauden aikana ryhtyä työtaisteluun parantaakseen sopimuksen mukaisia työsuhteen ehtoja tai painostaakseen toista osapuolta sopimuksen sisällön muuttamiseen. Yleissitovuudella tarkoitetaan sitä, että työnantajan on työsopimuksissa ja työsuhteissa noudatettava vähintään valtakunnallisen, asianomaisella alalla edustavana pidettävän työehtosopimuksen (yleissitovan työehtosopimuksen) määräyksiä niistä työsuhteen ehdoista ja työoloista, jotka koskevat työntekijän tekemää tai siihen lähinnä rinnastettavaa työtä. Työsopimuksen ehto, joka on ristiriidassa yleissitovan työehtosopimuksen vastaavan määräyksen kanssa, on mitätön ja sen sijasta on noudatettava yleissitovan työehtosopimuksen määräystä. Järjestäytynyt työnantaja on sidottu järjestönsä solmimaan työehtosopimukseen, vaikka työehtosopimus ei olisi yleissitova. Työehtosopimusten yleissitovuus vahvistetaan erityistä vahvistamismenettelyä noudattaen. Yleissitoviksi (ja yleissitovuutta vailla oleviksi) vahvistetut työehtosopimukset ovat oikeusministeriön säädösrekisterissä osoitteessa > Viranomaiset > Työehtosopimukset. Työsuhdetietoa saa aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelta. Järjestäytyneet työnantajat ja työntekijät saavat tietoa työehtosopimuksista myös oman liittonsa kautta. Paikallinen sopiminen Paikallisella sopimuksella tarkoitetaan sitä, että määrätyistä asioista voidaan työpaikka- tai jopa työpistekohtaisesti. Työlainsäädännössä tällaisesta sopimisesta on säädöksiä esimerkiksi työaikalaissa, mutta pääsääntöisesti paikallinen sopiminen perustuu työehtosopimuksen määräyksiin. Työntekijöiden palkkaaminen ja työnantajavelvoitteet 113

115 Työehtosopimuksessa annetaan tällöin valtuutus yrityskohtaiseen sopimiseen, jolla käytännössä poiketaan työehtosopimuksen määräyksistä. Paikallinen sopiminen voi koskea yritystasolla joko yksittäisiä työntekijöitä tai ryhmiä, ja sopimusosapuolina voivat vastaavasti olla yksittäiset henkilöt tai henkilöstön edustajat. Paikallisesti voidaan esimerkiksi sopia päivittäisen lepoajan (= ruokatunnin) pituudesta, vuorokauden vaihtumisen ajankohdasta tai säännöllisen työajan järjestelyistä. Usein työehtosopimukset edellyttävät paikalliselta sopimiselta myös tiettyjen muotomääräysten noudattamista. Työehtosopimuksen noudattamiseen työnantajaliittoon järjestäytymisen kautta sidottu työnantaja voi sopia työehtosopimuksessa paikallisen sopimisen piiriin kuuluvista seikoista. Se, voiko yleissitovuuden perusteella työehtosopimuksen noudattamiseen sidottu työnantaja paikallisesti sopia vastaavalla tavalla, vaihtelee asiakohtaisesti säätelevän lain ja työehtosopimusten määräysten eroavaisuuksista johtuen. 7.2 Työsopimus Pääsääntöisesti työsopimuksen tekeminen ei edellytä määrämuotoa. Työsopimus voidaan tehdä joko kirjallisesti, suullisesti taikka sähköisesti. Suositeltavaa kuitenkin on, että sopijapuolet laativat kirjallisen sopimuksen. Näin on helppo tarkistaa työsopimuksessa sovitut ehdot ja välttyä erimielisyyksiltä. Työsopimuksessa on mainittava työsuhteen osapuolet (työnantajan ja työntekijän nimi ja osoite, työnantajan koti- tai liikepaikka, työntekijän henkilötunnus ja työnantajan Y-tunnus) työsuhteen alkamisajankohta määräaikaisen työsopimuksen kestoaika (työnantajalla tulee olla työsopimuslain mukainen peruste määräaikaisuudelle) koeajan pituus (jos sovitaan koeajasta) työntekijän työtehtävien pääasiallinen sisältö (jos tarpeen) palkan laji, suuruus ja palkanmaksukausi (voi käydä ilmi myös työehtosopimuksesta) säännöllisen työajan pituus (jos tarpeen). Järjestäytymätönkin työnantaja on työsopimuslain perusteella velvollinen noudattamaan yleissitovaa työehtosopimusta, mikäli alalla on sellainen. Mikäli työsopimuksessa on viittaus sovellettavaan työehtosopimukseen, tästä työehtosopimuksesta tulee osa työsopimusta. Työsopimus voidaan tehdä määräajaksi tai toistaiseksi voimassa olevaksi. Määräaikaiselle työsopimukselle tulee olla aina perusteltu syy. Tällainen voi olla esimerkiksi sijaisuus, työn kausi- tai kertaluontoisuus tai jokin muu, yrityksen toimintaan tai tehtävään työhön liittyvä määräaikaista sopimusta edellyttävä seikka. Koeaika on vain silloin, jos siitä on erikseen sovittu. Koeaika voi olla enintään neljä kuukautta. Jos työnantaja järjestää työntekijälle erityisen työhön liittyvän koulutuksen, joka kestää yhdenjaksoisesti yli neljä kuukautta, koeaika saadaan sopia enintään 114 Yrityksen perustamisen käytännön toimet

116 kuuden kuukauden pituiseksi. Kahdeksaa kuukautta lyhyemmässä määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla enintään puolet työsopimuksen kestosta. Jos työntekijä vuokratyösuhteen päätyttyä palkataan käyttäjäyrityksen palvelukseen samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, koeajan enimmäispituudesta vähennetään se aika, jonka työntekijä oli vuokrattuna. Kirjallinen selvitys työsuhteen ehdoista Työnantajan on annettava ilman eri pyyntöä kirjallinen selvitys niistä työnteon keskeisistä ehdoista, joista ei ole sovittu kirjallisessa työsopimuksessa. Selvitys on annettava työntekijälle ensimmäisen palkanmaksukauden päättymiseen mennessä. Selvityksenantovelvollisuus koskee niitä työsuhteita, jotka ovat voimassa toistaiseksi tai yli kuukauden pituisen määräajan. Selvityksenantovelvollisuus koskee myös työnantajaa, mikäli työntekijä on alle kuukauden pituisissa määräaikaisissa työsuhteissa saman työnantajan kanssa toistuvasti samoin ehdoin. Selvitys on annettava viimeistään kuukauden kuluttua ensimmäisen työsuhteen alkamisesta. Selvitystä ei tarvitse toistaa, jos ehdot eivät muutu. Jos työsuhteen ehdot muuttuvat, uudet ehdot on ilmoitettava kirjallisesti viimeistään muutosta seuraavan palkanmaksukauden päättyessä. Selvityksestä on käytävä ilmi ainakin 1) työnantajan ja työntekijän koti- ja liikepaikka 2) työnteon alkamisajankohta 3) määräaikaisen työsopimuksen määräaikaisuuden peruste ja sopimuksen päättymisaika tai sen arvioitu päättymisaika 4) koeaika 5) työntekopaikka tai, jos työntekijällä ei ole pääasiallista kiinteää työntekopaikkaa, selvitys niistä periaatteista, joiden mukaan työntekijä työskentelee eri työkohteissa 6) työntekijän pääasialliset työtehtävät 7) työhön sovellettava työehtosopimus 8) palkan tai muun vastineen määräytymisen perusteet sekä palkanmaksukausi 9) säännöllinen työaika 10) vuosiloman määräytyminen 11) irtisanomisaika ja sen määräytymisen peruste 12) vähintään kuukauden kestävässä ulkomaantyössä työn kesto, valuutta, jossa rahapalkka maksetaan, ulkomailla suoritettavat rahalliset korvaukset ja luontoisedut sekä työntekijän kotiuttamisen ehdot. Selvityksen ei tarvitse olla yksi asiakirja vaan edellä mainitut asiat voivat ilmetä muista kirjallisista lähteistä, esimerkiksi noudatettavasta työehtosopimuksesta tai asianomaisesta laista. Vuokratyössä 3. kohdan selvitys on annettava vuokratyöntekijän pyynnöstä myös, vaikka sopimus olisi tehty alle kuukauden määräajaksi. Työntekijöiden palkkaaminen ja työnantajavelvoitteet 115

117 7.3 Työeläkevakuutus (TyEL) Työnantaja on velvollinen järjestämään työntekijän eläkelain (TyEL) mukaisen vakuutuksen jokaiselle työntekijälle, jolle maksetaan työansiota samasta työsuhteesta vähintään 56,55 euroa kuukaudessa (vuonna 2014). Työntekijän tulee tehdä työtä työsuhteessa eli työntekijä tekee työtä työnantajan lukuun tämän johdon ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan. TyEL-vakuutus tulee järjestää myös yrityksessä työskentelevälle, jos hän on liikkeen- tai ammatinharjoittajan perheenjäsen, jolle maksetaan palkkaa avoimen yhtiön tai kommandiittiyhtiön yhtiömiehen perheenjäsen, joka työskentelee yrityksessä ja saa työstään palkkaa kommandiittiyhtiön äänetön yhtiömies, jos hänelle maksetaan ennakonpidätyksen alaista rahapalkkaa; jollei makseta, hän voi itse hoitaa eläketurvansa vapaaehtoisin eläkejärjestelyin osakeyhtiön johtavassa asemassa oleva toimihenkilö, joka omistaa yksin enintään 30 % tai yhdessä samassa taloudessa asuvien perheenjäsentensä kanssa enintään 50 % yhtiön osakepääomasta tai osakkeiden tuottamasta äänimäärästä osakeyhtiön ei-johtavassa asemassa oleva omistaja osakeyhtiön johtavassa asemassa oleva toimihenkilö, jonka perheenjäsenet omistavat yli puolet osakkeista, mutta joka ei itse omista yhtään osaketta. Osakeyhtiön lisäksi TyEL-vakuuttamisvelvollisuus koskee myös osuuskunnassa työskentelevää jäsentä, jos hänellä tai hänen perheenjäsenellään on vastaava äänivalta ja omistusosuus osuuskunnassa. Koska on vakuutettava? Työnantajan tulee vakuuttaa TyEL:n mukaan vuotiaat työntekijät, jos työnantaja maksaa työntekijälle palkkaa samasta työsuhteesta vähintään 56,55 euroa kuukaudessa (vuonna 2014). Vakuuttamisvelvollisuus alkaa 18 vuoden iän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta ja päättyy sen kuukauden lopussa, jona työntekijä täyttää 68 vuotta. Myös työskentely eläkkeen rinnalla on pääsääntöisesti vakuutettava 68 vuoden ikään saakka. TyEL-vakuutus koskee sekä suomalaisia että ulkomaalaisia työntekijöitä. TyEL:n mukaan vakuutetaan myös Suomesta ulkomaille komennukselle tilapäisesti lähetetty työntekijä. Vakuuttaminen on hoidettava palkanmaksua seuraavan kuukauden aikana. Mistä palkoista ja korvauksista TyEL-maksu maksetaan? Työeläkevakuutusmaksut maksetaan palkasta tai muusta vastikkeesta, joka on maksettu tai sovittu maksettavaksi korvauksena työsuhteessa tehdystä työstä. Tällaista korvausta työsuhteessa tehdystä työstä ovat peruspalkan lisäksi esimerkiksi ylityökorvaukset, sunnuntai- ja muut lisät, vuosilomapalkat, lomaltapaluurahat, lomakorvaukset työsuhteen päättyessä, luontoisedut sekä sairaus- ja tapaturma-ajan palkka. Maksut 116 Yrityksen perustamisen käytännön toimet

118 maksetaan myös silloin, kun palkasta ei tarvitse toimittaa pidätystä. Eläkemaksuja ei makseta matkakorvauksista, verottomista työkalukorvauksista ja verottomista päivärahoista. Sopimustyönantajat ja tilapäistyönantajat Työeläkelain mukaan työnantajat jaetaan palkkasumman mukaan sopimustyönantajiin ja tilapäistyönantajiin. Työnantaja on sopimustyönantaja, jos työnantajalla on työsuhteessa vähintään yksi vakuituinen työntekijä tai puolen vuoden yhdenjaksoisen ajan palkkasumma vähintään euroa (vuonna 2014). Työnantaja järjestää työntekijöidensä eläketurvan ottamalla vakuutuksen eläkeyhtiöstä palkanmaksua seuraavan kuukauden aikana. Vakuutussopimus syntyy vakuutushakemuksella. Samalla työnantaja valitsee, ilmoittaako työsuhde- ja palkkatiedot vuosi-ilmoitustekniikalla vai kuukausittain. Sopimustyönantajan TyEL-vakuutukseen kuuluvat tällöin kaikki, myös tilapäiset työntekijät. Työnantaja on tilapäistyönantaja, jos työnantajalla ei ole vakituisia työntekijöitä ja määräaikaisten työntekijöiden puolen vuoden palkkasumma on alle euroa (vuonna 2014). Työntekijä vakuutetaan maksamalla vakuutusmaksu ja ilmoittamalla työntekijän tiedot eläkeyhtiöön palkanmaksua seuraavan kuukauden 20. päivään mennessä. Työeläkemaksut vuonna 2014 Keskimääräinen työeläkevakuutusmaksu on 23,6 prosenttia palkasta. Sopimustyönantajan maksu riippuu työnantajan koosta ja eläkeyhtiöiden asiakashyvityksistä. Pienen sopimustyönantajan TyEL-maksu ilman hyvityksiä on 24,2 % palkoista vuonna Tästä maksusta vähennetään asiakashyvitykset, keskimäärin 0,3 prosenttiyksikköä. Pienenä työnantajana pidetään työnantajaa, jonka vuoden 2012 palkkasumma oli alle euroa. Tätä suurempien työnantajien eläkevakuutusmaksuun vaikuttaa myös työnantajalle määritelty työkyvyttömyysmaksun maksuluokka. Tilapäisen työnantajan TyEL-maksu on 24,2 %. Työntekijän osuus eläkemaksusta on alle 53-vuotiaasta työntekijästä on 5,55 % ja 53 vuotta täyttäneestä 7,05 % palkasta. Korotettua maksua peritään 53 vuoden iän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta. Työnantaja maksaa koko eläkemaksun ja pidättää työntekijän osuuden palkanmaksun yhteydessä. Työnantajan oma maksuosuus vuonna 2014 siten keskimäärin 17,75 prosenttiyksikköä. Palkkatietojen ilmoittaminen ja vakuutusmaksun maksaminen Sopimustyönantaja voi valita, ilmoittaako hän työntekijän palkkatiedot työeläkeyhtiöön vuosi-ilmoituksella kerran vuodessa vai kuukausittain. Ansioiden ilmoitustapa sovitaan vähintään kalenterivuodeksi. Ilmoitustavan vaihtamisesta täytyy ilmoittaa edellisen vuoden marraskuun loppuun mennessä. Työntekijöiden palkkaaminen ja työnantajavelvoitteet 117

119 Tekijöiden palkkatiedot voi ilmoittaa oman työeläkeyhtiönsä verkkopalvelun, Tyvi-palveluntarjoajien tai jos Palkka.fi-palvelua on käytetty palkanlaskentaan, kyseisen palvelun kautta. Vuosi-ilmoittaja Vuosi-ilmoittajan ennakkomaksut perustuvat ennakkopalkkasummaan. Ennakkomaksu maksetaan 1 12 erässä ennakoidun palkkasumman perusteella. Vakuutuskauden lopullinen maksu lasketaan jälkikäteen seuraavan vuoden keväällä helmi huhtikuussa, kun tiedot toteutuneista palkoista on saatu vuosi-ilmoituksella työnantajalta. Ennakkomaksun peruste on arvioitu vuosipalkkasumma. Jos arvio vuosipalkoista eroaa yrityksen omasta arviosta, muutoksesta kannattaa ilmoittaa työeläkeyhtiöön, jotta jäljellä olevat ennakkomaksut voidaan korjata. Ennakkovakuutusmaksut erääntyvät sovittujen eräkuukausien 20. päivänä. Jos 20. päivä on lauantai tai pyhäpäivä, eräpäivä on seuraava arkipäivä. Työeläkeyhtiö lähettää työnantajalle vuodenvaihteessa vuosi-ilmoituslomakkeen. Yhtiö laskee työnantajan vuosi-ilmoituksella antamien tietojen perusteella vuoden lopullisen vakuutusmaksun ja uudet ennakkomaksut. Työantajan on ilmoitettava työntekijöidensä ansiotiedot edelliseltä vuodelta työeläkeyhtiölle tammikuun loppuun mennessä. Vuosi-ilmoituksella ilmoitetaan työntekijöiden ansiotiedot sekä työsuhteiden alkamis- ja päättymispäivät. Jos yrityksen työntekijöiden vaihtuvuus on suuri, alkaneet ja päättyneet työsuhteet on hyvä ilmoittaa useammin, esimerkiksi neljännesvuosittain. Jos ansiotiedot myöhästyvät vuosilaskennasta, maksu lasketaan arvion perusteella. Vuosi-ilmoituksen toimittamisen laiminlyönnistä seuraava korotus on normaalisti 10 % ensimmäiseltä laiminlyöntikerralta. Jos laiminlyönti toistuu, maksun korotus on prosenttia. Työsuhteen alkamiset ja päättymiset vuosi-ilmoittaja ilmoittaa työeläkeyhtiöön neljännesvuosittain. Kuukausi-ilmoittaja Kuukausi-ilmoittaja ilmoittaa työntekijätiedot kuukausittain palkanmaksua seuraavan kuukauden 20. päivään mennessä. Ennakkomaksu maksetaan kuukausittain toteutuneen palkkasumman perusteella. Työnantajan ei tarvitse tehdä työeläkeyhtiölle vuosi-ilmoitusta. Vaikka kuukausiilmoittaja ei tee erillistä vuosi-ilmoitusta, työeläkeyhtiössä tehdään kuitenkin vuosilaskenta vakuutuskautta seuraavan vuoden keväällä. Tällöin otetaan huomioon myös työeläkeyhtiön antama mahdollinen vakuutuskohtainen asiakashyvitys eli alennus vakuutusmaksusta. Työnantaja voi joko itse laskea vakuutusmaksun määrän tai eläkeyhtiö voi lähettää työnantajalle ennakkomaksukuitit kuten vuosi-ilmoittajallekin. Ennakkovakuutusmaksut erääntyvät sovittujen eräkuukausien 20. päivänä. Jos 20. päivä on lauantai tai pyhäpäivä, eräpäivä on seuraava arkipäivä. 118 Yrityksen perustamisen käytännön toimet

120 Tilapäinen työnantaja Tilapäinen työnantaja voi maksaa vakuutusmaksunsa vakuutushakemusta tekemättä. Tällöin hän ilmoittaa työntekijä- ja palkkatiedot sekä maksaa samalla työeläkevakuutusmaksut eläkeyhtiöön kuukausittain viimeistään palkanmaksua seuraavan kuukauden 20. päivä. Vakuutusmaksu (24,2 % vuonna 2014) on heti lopullinen. Halutessaan tilapäinen työnantaja voi järjestää työntekijöidensä eläketurvan tekemällä vakuutussopimuksen, jonka jälkeen hän on sopimustyönantaja. Viivästyskorko Viivästyneestä eläkemaksusta peritään viivästyskorkoa eräpäivästä maksupäivään. Puolivuotiskauden viivästyskorko on 8,5 %. Viivästynyt vakuutusmaksumaksu on ulosottokelpoinen ilman tuomiota tai päätöstä. Työntekijälle tieto työeläkeyhtiöstä Työnantajan tulee tiedottaa työntekijöilleen, missä eläkeyhtiössä työeläketurva on järjestetty. Tiedon voi merkitä esimerkiksi palkkalaskelmaan. Työeläkeyhtiötä koskevan tiedotteen voi myös laittaa työpaikan ilmoitustaululle. Lisätietoja TyEL-vakuutuksesta saa työeläkeyhtiöistä ja Eläketurvakeskuksesta sekä osoitteista ja Lakisääteinen tapaturmavakuutus Työnantajalla on lakisääteinen velvollisuus ottaa työntekijöilleen tapaturmavakuutus työtapaturmien ja ammattitautien varalta. Tapaturmavakuutus on otettava ennen töiden aloittamista. Lakisääteisen tapaturmavakuutuksen piiriin kuuluvat työ- ja virkasuhteessa olevat henkilöt johtavassa asemassa olevat osakeyhtiön osakkaat, jotka yksin tai yhdessä samassa taloudessa asuvien perheenjäsentensä kanssa omistavat enintään puolet yhtiön osakepääomasta avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön vastuunalaiset yhtiömiehet, joilla on yhdessä samassa taloudessa asuvien perheenjäsentensä kanssa enintään puolet yhtiön määräämisvallasta tai yhtiöosuuksista. Vakuuttamisvelvollisuus on pääsääntöisesti jokaisella työnantajalla, mikäli kalenterivuoden aikana teetettyjä työpäiviä on yhteensä yli 12. Niitä yrityksessä työskenteleviä henkilöitä varten, joita lakisääteinen tapaturmavakuutus ei koske, voidaan ottaa vapaaehtoinen tapaturmavakuutus. Vakuutusmaksu määräytyy toimialan ja työn vaarallisuuden perusteella. Vakuutusmaksu vaihtelee 0,1 7 %:n välissä ja on keskimäärin 0,85 % palkoista (vuonna 2014). Vakuutusta otettaessa työnantaja ilmoittaa vakuutusyhtiölle arvion vakuutuskauden aikana maksettavista palkoista työn laadun mukaan eriteltyinä. Näiden tietojen Työntekijöiden palkkaaminen ja työnantajavelvoitteet 119

121 perusteella lasketaan ennakkovakuutusmaksu, jonka työnantaja maksaa vakuutuskauden alkaessa. Lopullinen vakuutusmaksu määräytyy työntekijöille maksettujen todellisten palkkojen ja työn vastuuluokan perusteella. Työnantaja antaa palkkatiedot palkkailmoituksella kunkin vuoden tammikuun loppuun mennessä. Palkkailmoitus tapaturmavakuutusyhtiölle Työnantajan, jolla on velvollisuus vakuuttaa työntekijät tapaturman varalta, tulee tehdä palkkailmoitus tapaturmavakuutusyhtiölle. Mikäli kyseessä on määräaikainen vakuutus, palkkailmoitus on annettava kuukauden kuluessa vakuutuksen päättymisestä. Jatkuvissa vakuutuksissa palkkailmoitus tulee antaa tapaturmavakuutusyhtiölle tammikuun loppuun mennessä. Työntekijän ryhmähenkivakuutus (liittyy tapaturmavakuutukseen) Vakuuttamisvelvollisuus koskee kaikkia niitä järjestäytyneitä työnantajia, joita sitovat työehtosopimukseen sisältyvät ryhmähenkivakuutusta koskevat määräykset. Vakuuttamisvelvollisuus on myös niillä järjestäytymättömillä työnantajilla, joiden alalla voimassa oleva yleinen valtakunnallinen työehtosopimus sisältää vastaavat määräykset. Vakuutusmaksu v on keskimäärin 0,067 %. Maksu peritään työntekijöistä sekä niistä yhtiömiehistä ja osakkaista, jotka on vakuutettu lakisääteisellä tapaturmavakuutuksella. 7.5 Työttömyysvakuutusmaksu Työttömyysvakuutusmaksuvelvollisuus koskee pääsääntöisesti vuotiaita lakisääteisen tapaturmavakuutuksen piiriin kuuluvia palkansaajia. Sekä työnantajat että palkansaajat ovat velvollisia maksamaan työttömyysvakuutusmaksuja. Työttömyysvakuutusmaksut määräytyvät palkansaajille maksettujen palkkojen mukaan. Työnantaja pidättää palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun palkansaajilta jokaisen palkanmaksun yhteydessä ja vastaa työnantajan ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksujen suorittamisesta Työttömyysvakuutusrahastolle. Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu on 0,5 prosenttia palkasta vuonna Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu on 0,75 prosenttia palkasta, jos palkkasumma on korkeintaan euroa. Sen ylittävältä osalta työttömyysvakuutusmaksu on 2,95 prosenttia palkasta. Osaomistajan palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu on 0,19 prosenttia palkasta vuonna Osaomistajan työnantajan työttömyysvakuutusmaksu on 0,75 prosenttia palkasta. Uusi työnantaja, joka tulee työttömyysvakuutusmaksuvelvollisuuden piiriin, voi hakea ennakon määräämistä Työttömyysvakuutusrahastolta Ennakon hakemus/muutos -lomakkeella joko postitse, sähköisessä asiointipalvelussa osoitteessa tai Palkka.fi-palvelun kautta. 120 Yrityksen perustamisen käytännön toimet

122 Vakuutusmaksun ennakot Työttömyysvakuutusrahasto perii työnantajalta vakuutusvuoden aikana työttömyysvakuutusmaksun ennakkoa vakuutusvuoden arvioitujen ennakkopalkkasummien perusteella. Työnantaja maksaa ennakot Työttömyysvakuutusrahastolle pääsääntöisesti kahdessa erässä, tammikuussa (1.1.) ja toukokuussa (1.5.). Suuret työnantajat maksavat vuosittain muuttuvan palkkasummarajan ylittävältä osalta korkeampaa työnantajamaksua. Työttömyysvakuutusmaksujen ennakot maksetaan tällöin neljässä erässä. Työttömyysvakuutusmaksuille peritään viivästyskorkoa, ellei maksuja ole maksettu viimeistään eräpäivänä. Viivästyskorko vuonna 2014 on 8 %. Työttömyysvakuutusmaksut ovat suoraan ulosottokelpoisia. Ilmoitus palkoista Työttömyysvakuutusrahastolle Työttömyysvakuutusrahasto lähettää joulukuussa työnantajalle palkkasummailmoituslomakkeen vakuutusvuonna toteutuneiden palkkojen ilmoittamista varten. Palkkasummailmoituksen voi täyttää ja lähettää Työttömyysvakuutusrahaston sähköisessä asiointipalvelussa tai Työttömyysvakuutusrahaston sivuilla osoitteesta Lomakkeen voi toimittaa myös postitse. Pientyönantaja voi ilmoittaa maksetut palkat Palkka.fi-palvelun kautta. Palkkasummailmoitus tulee antaa Työttömyysvakuutusrahastolle tammikuun loppuun mennessä. Palkkasummailmoituksen perusteella Työttömyysvakuutusrahasto lähettää päätöksen työttömyysvakuutusmaksusta ja tarvittaessa perii työnantajalta tasausmaksua tai palauttaa liikaa maksetun ennakon. 7.6 Palkanmaksu Työntekijälle maksettavan palkan vähimmäismäärä ilmenee alan yleissitovasta työehtosopimuksesta. Jos työnantaja ei kuulu työehtosopimuksen tehneeseen työnantajain yhdistykseen eikä alalla ole häntä velvoittavaa yleissitovaa työehtosopimusta, työnantajan on maksettava työstä tavanomaisena ja kohtuullisena pidettävää palkkaa. Tavanomainen ja kohtuullinen palkka voi perustua esimerkiksi alan järjestöjen palkkasuositukseen. Jos tällaistakaan ei ole, kokoaikapalkan tulee olla vähintään euroa/ kuukausi (vuonna 2014), jotta se täyttäisi palkansaajan työssäoloehdon. Yleisimmät peruspalkan lajit ovat kuukausi- ja tuntipalkka, urakkapalkka ja provisiopalkka. Palkka on maksettava palkanmaksukauden viimeisenä päivänä, ellei toisin ole sovittu. Yleisimmät palkanmaksukaudet ovat kuukausi, puoli kuukautta ja kaksi viikkoa. Palkka maksetaan työntekijän osoittamalle pankkitilille. Käteisenä palkka voidaan maksaa vain pakottavasta syystä, esimerkiksi, ettei työntekijällä ei ole pankkitiliä tai ettei pankkitili ole työnantajan tiedossa. Työntekijöiden palkkaaminen ja työnantajavelvoitteet 121

123 Palkan on oltava työntekijän käytettävissä sen erääntymispäivänä. Palkkatietojen tulee olla maksajapankissa ajoissa, koska rahansiirto pankista toiseen voi pari pankkipäivää, vaikka euromääräisten tilisiirtojen pitäisi välittyä yhden pankkipäivän kuluessa. Vain saman pankin sisällä tehdyt tilisiirrot välittyvät tileille lähes heti. Jos palkka maksetaan syystä tai toisesta käteisenä, työnantajan on liitettävä kirjanpitoon työntekijän allekirjoittama kuitti tai muu selvitys käteisenä tapahtuneen palkanmaksun todentamiseksi. Maksaessaan palkan työnantajan on annettava työntekijälle laskelma, josta käyvät ilmi palkan suuruus ja sen määräytymisen perusteet. Käteisenä rahana maksetusta palkasta työnantajalla on oltava työntekijän allekirjoittama kuitti tai muu maksun todentava selvitys. Palkkalaskelmalomake on Työsuojeluhallinnon sivuilla > Työsuhdeasiat > Palkanmaksu. 7.7 Ennakonpidätysten ja sosiaaliturvamaksujen tilittäminen Työnantaja on aina velvollinen toimittamaan ennakonpidätyksen maksamistaan palkoista. Palkasta tehtävän ennakonpidätyksen määrä selviää henkilön verokortista. Jos henkilö ei esitä verokorttia tai häntä ei ole merkitty ennakkoperintärekisteriin, pidätys toimitetaan 60 prosentin suuruisena. Palkkaan luetaan myös esimerkiksi luontoisedut, ylityö- ja sunnuntaityökorvaukset sekä lomapalkat ja -korvaukset. Ennakonpidätys yhteisölle (osakeyhtiö, osuuskunta) tai yhtymälle (avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö) maksetusta työkorvauksesta on 13 prosenttia, jos korvauksen saajaa ei ole merkitty ennakkoperintärekisteriin. Jos kyse on toiminimenä tehdystä työstä, käytetään yrittäjän verokorttia. Jos hän ei esitä verokorttia, ennakonpidätys on 60 %. Ennakonpidätys lasketaan arvonlisäverottomasta työkorvauksesta. Työnantajan on suoritettava työnantajan sosiaaliturvamaksu, jos työntekijä on sairausvakuutuslain mukaan Suomessa vakuutettu. Sosiaaliturvamaksua ei makseta alle 16-vuotiaalle eikä 68 vuotta täyttäneelle maksetuista palkoista. Sosiaaliturvamaksu on kaikille työnantajille yhtä suuri. Normaalisti sosiaaliturvamaksu lasketaan ennakonpidätyksen alaisten palkkojen yhteismäärästä. Työnantajan sosiaaliturvamaksu vuonna 2014 on 2,14 % palkoista. Jos palkka maksetaan yksinomaan luontoissuorituksena tai -etuna, työnantajan on tällöinkin maksettava sosiaaliturvamaksu, vaikka ennakonpidätystä ei voidakaan toimittaa. Sosiaaliturvamaksun suuruus määräytyy palkanmaksuajankohdan mukaan, eli ratkaisevaa ei ole milloin työ on tehty vaan milloin työstä suoritetaan vastike. Työnantajasuoritusten ilmoittaminen ja tilittäminen Työnantajan on tilitettävä työnantajasuoritukset (ennakonpidätykset ja työnantajan sosiaaliturvamaksut) verotilille ja annettava niistä kausiveroilmoitus Verohallinnolle. 122 Yrityksen perustamisen käytännön toimet

124 Kausiveroilmoitus on annettava joko kuukausittain tai neljännesvuosittain sen mukaan, mikä on työnantajan ilmoitusjakson pituus. Jos kalenterivuoden liikevaihto on enintään euroa, ennakonpidätysten ja työnantajan sosiaaliturvamaksun ilmoitus- ja maksujakso on kalenterivuoden neljännes. Myös satunnaisesti palkkoja maksava työnantaja voi ilmoittaa ja maksaa työnantajasuoritukset neljännesvuosittain, jos liikevaihto on enintään euroa ja työnantaja on arvonlisäveron osalta pidennetyssä menettelyssä. Pidennettyyn ilmoitus- ja maksujaksoon oikeuttava liikevaihto lasketaan aina kalenterivuodelta, vaikka yrityksen tilikausi ei olisi kalenterivuosi. Liikevaihtoon luetetaan kaikki arvonlisäverolliset ja arvonlisäverottomat myynnit lukuun ottamatta veron osuutta ja käyttöomaisuuden myyntejä. Aloittava yritys voi hakeutua pidennettyyn ilmoitus- ja maksujaksoon aloittamisen yhteydessä täyttämällä perustamisilmoituksella kohdan Oma-aloitteisten verojen ilmoitus- ja maksujaksoa koskevat tiedot. Verohallinnon rekistereihin aiemmin rekisteröity yritys voi hakeutua pidennettyyn ilmoitus- ja maksujaksoon täyttämällä ilmoitusjaksolomakkeen 4071, Hakemus oma-aloitteisten verojen ilmoitus- ja maksujaksojen muuttamiseksi. Verohallinto lähettää hakijalle ilmoituksen, jossa kerrotaan, mistä alkaen ilmoitus- ja maksujaksoa voi alkaa noudattamaan. Kausiveroilmoitus annetaan kohdekausittain. Kuukausittain ilmoittavan työnantajan on maksettava ja ilmoitettava työnantajasuoritukset viimeistään palkanmaksukuukautta seuraavan kuukauden 12. päivänä. Neljännesvuosittain ilmoittava työnantaja maksaa ja ilmoittaa työnantajasuoritukset kohdekautta seuraavan toisen kuukauden 12. päivänä. Tiedot voidaan ilmoittaa neljännesvuosittain vain, jos työnantaja on saanut pidennetystä ilmoitusjaksosta erillisen ilmoituksen. Jos ilmoituksen antaa paperilla, sen on kuitenkin oltava perillä Verohallinnossa jo 7. päivänä. Esimerkki 1 (kohdekausi on kuukausi) Jos palkka maksetaan 31.3., ennakonpidätys ja sosiaaliturvamaksu maksetaan ja ilmoitetaan sähköisesti Verohallinnolle Esimerkki 2 (kohdekausi on neljännesvuosi) Palkoista tammi-maaliskuun ajalta tehdyt ennakonpidätykset ja työnantajan sosiaaliturvamaksut maksetaan ja ilmoitetaan sähköisesti Sähköisen ilmoituksen voi antaa verkossa toimivassa Verotilipalvelussa ( Kun tiedot ilmoitetaan sähköisesti, vaatii se Katso-tunnisteen. Lisätietoja tunnisteesta saa osoitteesta yritys.tunnistus.fi. Kausiveroilmoituksen voi antaa myös Tyvi-palveluntarjoajien kautta joko verkkolomakkeella tai tiedostona yrityksen taloushallinnon ohjelmasta tai Verohallinnon Ilmoitin.fi-palvelun kautta. Jos Palkka.fi-palvelua on käytetty palkanlaskentaan, yritys voi antaa työnantajatiedot kyseisestä palvelusta. Työntekijöiden palkkaaminen ja työnantajavelvoitteet 123

125 Lisätietoja työnantajasuoritusten maksamisesta saa Verohallinnon toimipisteistä ja valtakunnallisesta palvelunumerosta sekä osoitteesta kohdasta Yritys- ja yhteisöasiakkaat, Yrityksenä toimiminen, Yritys työnantajana. Kausiveroilmoitus ja täyttöopas ovat osoitteessa > Lomakkeet > Kausiveroilmoitus. Neuvontanumerosta saa tietoa oma-aloitteisten verojen verotilimenettelystä, verotiliverojen ilmoittamisesta ja maksamisesta sekä verotilin toiminnasta. Jos maksamisen ja ilmoittamisen määräpäivä on lauantai, sunnuntai tai muu pyhäpäivä, määräpäivä siirtyy seuraavaksi arkipäiväksi. Säännöllisen työnantajan on annettava kausiveroilmoitus, vaikka palkkoja ei olisikaan maksettu jokaiselta kuukaudelta. Kausiveroilmoituksesta täytetään silloin Ei palkanmaksua -kohdan tiedot. Kausiveroilmoituksen myöhästymisestä seuraa myöhästymismaksu. Jos kausiveroilmoitus saapuu Verohallinnolle myöhässä, Verohallinto määrää kullekin myöhässä ilmoitetulle verolle myöhästymismaksua 15 %:n vuotuisen korkokannan mukaan. Myöhästymismaksu lasketaan ilmoituksen määräpäivää seuraavasta päivästä alkaen ilmoituksen saapumispäivään saakka. Myöhästymismaksun vähimmäismäärä on 5 euroa verolajilta ja enimmäismäärä euroa verolajilta, kuitenkin enintään ilmoitetun veron määrä. 7.8 Työntekijän työterveyshuollon järjestäminen Työnantajalla on velvollisuus järjestää kustannuksellaan työntekijöilleen lakisääteinen ehkäisevä työterveyshuolto. Työterveyshuollon yleiset periaatteet ja sisältö on säädetty työterveyshuoltolaissa. Laki koskee Suomessa tehtävää työtä, johon työnantaja on velvollinen soveltamaan työturvallisuuslakia. Työterveyshuolto on työntekijöiden terveyden ja työolojen kehittämiseen tähtäävää toimintaa, jolla tuetaan henkilöstön työkykyisyyttä koko työuran ajan. Keskeistä työterveyshuollossa on pitkäjänteinen työnantajan, työntekijöiden ja palveluntuottajan välinen työterveysyhteistyö. Työterveyshuollon painopiste on ehkäisevässä toiminnassa. Työnantaja ja työterveyshuollon palveluntuottaja suunnittelevat yhdessä työterveyshuollon toiminnan sisällön ja toimenpiteet. Suunnittelun perustana ovat työpaikan työterveyden edistämiseen liittyvä tarpeet, jotka on yhdessä arvioitu työpaikkaselvityksellä. Työterveyspainotteinen sairaanhoito tukee ehkäisevän työterveyshuollon toteuttamista. Lakisääteiseen työterveyshuoltoon kuuluvat työterveyshuollon tekemänä muun muassa 1) työpaikan terveysvaarojen selvittäminen ja arviointi 2) toimenpide-ehdotukset työturvallisuuden ja työterveyden parantamiseksi 3) työpaikan terveysriskeihin perustuvat terveystarkastukset 4) vajaakuntoisen työntekijän työssä selviytymisen seuranta 5) työpaikan ensiapuvalmiuden arviointi ja suunnittelu 124 Yrityksen perustamisen käytännön toimet

126 6) työkykyä ylläpitävän toiminnan suunnittelu ja toteutus työpaikalla (työterveyshuollon osuus). Työnantaja voi lakisääteisen ehkäisevän työterveyshuollon lisäksi järjestää työntekijöilleen yleislääkäritasoisen sairaanhoidon palveluja. Sairaanhoidon järjestäminen on vapaaehtoista. Erikoislääkäritasoinen sairaanhoito ja hammashoito eivät kuulu työterveyshuoltolaissa tarkoitettuihin palveluihin. Työnantaja voi hankkia työterveyshuoltopalvelut terveyskeskukselta, järjestää työterveyshuoltopalvelut itse tai yhdessä toisten työnantajien kanssa tai hankkia tarvitsemansa palvelut muulta työterveyshuoltopalvelujen tuottamiseen oikeutetulta toimintayksiköltä (esimerkiksi lääkärikeskuksesta tai työterveyshuollon ammattihenkilöltä). Työnantajan ja työterveyshuollon palvelujen tuottajan tulee tehdä työterveyshuollon järjestämisestä kirjallinen sopimus, josta ilmenevät työterveyshuollon yleiset järjestelyt sekä palvelujen sisältö ja laajuus. Työnantajalla tulee sopimuksen lisäksi olla kirjallinen työterveyshuollon toimintasuunnitelma, jossa kuvataan tarkemmin työpaikan työterveyshuollon yleiset tavoitteet sekä työpaikan olosuhteisiin perustuvat tarpeet ja niistä johtuvat toimenpiteet. Suunnitelmaa tarkistetaan työpaikkakäynteihin ja muihin työterveyshuollon selvityksiin perustuen vuosittain siinä laajuudessa, kuin se on tarpeellista ottaen huomioon muun muassa työpaikan koko, työpaikalla tapahtuneet muutokset sekä työpaikan henkilöstö ja työjärjestelyt. Työterveyshuolto on työntekijöille maksutonta. Työterveyshuollon kustannusten korvaaminen Työnantajalla on sairausvakuutuslain nojalla oikeus saada korvausta Kelalta ehkäisevän työterveyshuollon järjestämisestä aiheutuneista tarpeellisista ja kohtuullisista kustannuksista (korvausluokka I). Jos työnantaja järjestää ehkäisevän työterveyshuollon lisäksi työntekijöilleen sairaanhoitoa ja muuta terveydenhuoltoa, myös näistä kustannuksista on oikeus saada Kelalta korvausta (korvausluokka II). Korvaaminen edellyttää, että työterveyshuoltoa toteutetaan työpaikkakohtaisiin tarpeisiin perustuen hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesti. Korvauksen määrä on molemmissa korvausluokissa 50 prosenttia työnantajalle aiheutuneista hyväksyttävistä työterveyshuollon kustannuksista. Työnantajalle maksettavaan korvaukseen sovelletaan kuitenkin työntekijä- tai pientyönantajakohtaista laskennallista enimmäismäärää, jota korvaus ei voi ylittää. Enimmäismäärät määritellään vuosittain korvausluokittain ja ne ovat nähtävissä osoitteessa > Työnantajat > Työterveys. Korvauksen määrä I korvausluokassa on kuitenkin 60 prosenttia, jos työnantaja, työntekijät ja työterveyshuolto yhteistyössä sopivat työpaikalla ja työterveyshuollossa noudatettavista käytännöistä, joilla työkyvyn hallintaa, seurantaa ja varhaista tukea toteutetaan työpaikan ja työterveyshuollon yhteisenä toimintana. Käytännöt on dokumentoitava kirjallisesti sekä työpaikan että työterveyshuollon asiakirjoihin seuraavasti: Työntekijöiden palkkaaminen ja työnantajavelvoitteet 125

127 yli 20 työntekijän työpaikoilla työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen toimintakäytäntö kirjataan erilliseen asiakirjaan alle 20 työntekijän työpaikoilla vastaavat asiat kirjataan työterveyshuollon työpaikkaselvitysraporttiin kaikilla työpaikoilla työterveyshuollon toimenpiteet työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen järjestämisessä kirjataan työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan. Jos työkyvyn hallinnan toimintakäytännöstä ei ole sovittu, korvaus on 50 prosenttia. Korvauksen hakeminen ja lisätiedot Työnantaja voi hakea Kelalta korvauksia työterveyshuollosta aiheutuneista kustannuksista. Työnantajan tulee tehdä yksi korvaushakemus koko tilikauden ajalta. Hakuaika on kuusi kuukautta työnantajan tilikauden päättymisestä. Työnantaja hakee kustannuksista korvauksen lomakkeella SV 98a TTH tai verkossa. Kelaan toimitetaan vain hakemus, liitteitä ei tarvita. Paperilomake on täytettävissä ja tulostettavissa allekirjoitusta varten osoitteessa Lomakkeet. Sieltä löytyy myös hakemuksen täyttöohje SV 101a TTH. Verkossa haettaessa hakemus tehdään työnantajien työterveyshuollon asiointipalvelussa Kelan verkkosivuilla, jonne kirjaudutaan Katso-tunnisteella (yritys.tunnistus.fi). Lisätietoja Katso-tunnustuksesta sivuilla Tietoja työterveyshuollon korvauksen hakemisesta saa Kelan työterveyshuollon käsittelypaikoista ja terveysosastolta. Yhteystiedot ovat Kelan sivuilla > Työnantajat > Yhteystiedot työnantajille > Työterveyshuolto. Lisätietoja saa myös Kelan osoitteesta >Työnantajat > Työterveyshuolto. 7.9 Työaikakirjanpito Työaikalain 37 :n mukaan työnantaja on velvollinen pitämään työaikakirjanpitoa kaikista tehdyistä työtunneista ja niistä suoritetuista korvauksista työntekijöittäin. Työaikakirjanpito voidaan pitää palkkakirjanpidon yhteydessä tai siitä erillisenä. Palkkakirjanpito sellaisenaan ei kuitenkaan riitä korvaamaan työaikakirjanpitoa. Työaikakirjanpidon muodon työnantaja voi valita vapaasti. Oleellista on, että kaikki tarvittavat tiedot on merkitty selvästi ja että ne ovat helposti luettavissa. Nykyisissä atk-sovelluksissa on yleensä huomioitu työaikakirjanpidolta edellytettävät vaatimukset. Työaika- ja palkkakirjanpidon voi hoitaa myös tilitoimisto muun kirjanpidon ohessa. Työnantajan on säilytettävä työaikakirjanpito vähintään siihen saakka, kunnes työaikalain mukaisten saatavien kanneaika päättyy. Suositeltavaa on kuitenkin, että kirjanpito säilytetään 10 vuotta. 126 Yrityksen perustamisen käytännön toimet

128 Työaikakirjanpidon sisältö Työnantaja voi kirjata työtunnit merkitsemällä joko 1) säännöllisen työajan työtunnit, lisä-, yli-, hätä- ja sunnuntaityötunnit sekä niistä suoritetut korvaukset tai 2) kaikki tehdyt työtunnit samoin kuin erikseen yli-, hätä- ja sunnuntaityötunnit sekä niistä suoritetut korotusosat. Kohdan 1 kirjaamistavan käyttämistä suositellaan kuukausipalkkaisilla ja jälkimmäistä tuntipalkkaisilla työntekijöillä ja toimihenkilöillä. Vaihtoehtoa 1 käytettäessä lisätyötunnit tulee kirjata erikseen, kun taas jälkimmäisessä merkintätavassa lisätyö sisältyy jo kaikkiin tehtyihin tunteihin, eikä sitä enää kirjata erikseen. Lisätyötä ei saa kirjata ylityötuntisarakkeille, vaikka siitä olisi suoritettu korotettua palkkaa tai alan työehtosopimus määrittelisi lisätyön ylityöksi. Työaikalain tarkoittamat ylityötunnit on oltava luettavissa työaikakirjanpidosta ilman erillisiä laskutoimituksia. Ylityötunnit kirjataan tosiasiallisesti tehtyinä, ei korotettuina tunteina. Vuorokautiset ja viikoittaiset ylityötunnit tulee kirjata eri sarakkeille niiden erilaisen korvaustavan vuoksi. Kummankin ylityölajin ylityötunnit on syytä eritellä myös korvausprosenteittain (50 % ja 100%). Ylityötuntien enimmäismäärät ja lisäylityöstä sopiminen Ylityötä saa teettää enintään 138 tuntia neljän kuukauden ajanjakson aikana. Määrää ei voida korottaa. Kalenterivuodessa saa teettää ylityötä enintään 250 tuntia. Tämän lisäksi voidaan paikallisesti sopia enintään 80 ylityötunnin teettämisestä. Paikallinen sopiminen tapahtuu työnantajan ja luottamusmiehen, tai ellei tällaista ole valittu, muun henkilöstön edustajan kesken. Ellei henkilöstön edustajaa ole, paikallinen sopimus voidaan tehdä työnantajan ja koko henkilöstön, tai työnantajan ja tietyn henkilöstöryhmän kesken, jos kaikki henkilöstöryhmään kuuluvat työntekijät siihen suostuvat. Paikallinen sopimus tulee tehdä kirjallisesti ja siinä on mainittava, mitä henkilöstön osaa se koskee ja mikä on sovitun lisäylityön määrä Työsuojelu Työnantaja vastaa kaikesta työpaikan työsuojelusta. Työturvallisuuslain mukaan työnantaja on velvollinen huolehtimaan tarpeellisilla toimenpiteillä työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Tässä tarkoituksessa työnantajan on otettava huomioon työhön, työolosuhteisiin ja muuhun työympäristöön samoin kuin työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin liittyvät seikat. Työntekijöiden palkkaaminen ja työnantajavelvoitteet 127

129 Turvallisuus on pyrittävä varmistamaan jo työn ja työtilojen suunnitteluvaiheessa. Työnantajan tulee perehdyttää työntekijät työpaikan oloihin ja oikeisiin työmenetelmiin sekä turvallisuusmääräyksiin. Työntekijän on puolestaan noudatettava määräyksiä ja ilmoitettava havaitsemistaan puutteista esimiehelleen tai työsuojeluvaltuutetulle. Työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutettu Työnantaja nimeää työpaikan työsuojelun yhteistoimintaa varten työsuojelupäällikön, ellei hän itse hoida tätä tehtävää. Työsuojelupäällikön tulee olla perehtynyt työpaikan työsuojelukysymyksiin. Työntekijät voivat valita työsuojeluvaltuutetun ja kaksi varavaltuutettua omiksi edustajikseen työnantajaan ja työsuojeluviranomaisiin päin. Valtuutettu on valittava, jos työpaikalla työskentelee säännöllisesti vähintään 10 työntekijää. Työpaikalla, jossa työskentelee säännöllisesti vähintään 20 työntekijää, toimii työsuojelutoimikunta työnantajan ja työntekijöiden yhteistyöelimenä. Työsuojeluvaltuutettu on aina työsuojelutoimikunnan jäsen ja työsuojelupäällikkö osallistuu toimikunnan kokouksiin silloinkin, kun hän ei ole sen jäsen. Työpaikan turvallisuustoiminnan tavoitteet voidaan kirjata työsuojelun toimintaohjelmaan. Työnantajan tulee järjestelmällisesti selvittää ja tunnistaa työpaikan vaaraja haittatekijät tarvittaessa ulkopuolista asiantuntemusta käyttäen. Hänen tulee poistaa näin havaitut työn vaarat mahdollisuuksien mukaan sekä arvioida jäljelle jäävien vaarojen merkitys työntekijän terveydelle ja turvallisuudelle. Esimiesten vastuut ja velvollisuudet on määriteltävä selkeästi. Työsuojelusta on eri toimialoilla omat säädöksensä, joita tulee noudattaa. Työnantajan tulee hankkia työntekijöiden nähtäväksi keskeiset työsuhteeseen liittyvät lait ja asetukset. Vaaditut lait ja asetukset löytyvät esimerkiksi Edita Publishing Oy:n kustantamasta Työpaikan lakikirjasta. Tietojen ilmoittaminen työsuojeluhenkilörekisteriin Työnantajalla on lakisääteinen velvollisuus ilmoittaa Työturvallisuuskeskuksen ylläpitämään työsuojeluhenkilörekisteriin työsuojelupäällikön, työsuojeluvaltuutettujen, työsuojeluvaravaltuutettujen, työsuojelutoimikunnan tai vastaavan jäsenten ja työsuojeluasiamiesten sekä työterveyshuoltopalvelujen tuottajan yhteystiedot ja syntymäajat. Työnantaja voi ilmoittaa lisäksi päätoimisten työsuojeluhenkilöiden sekä työterveyslääkäreiden, työpsykologien, työterveyshoitajien ja työfysioterapeuttien yhteystiedot. Työsuojeluhenkilöilmoituksen voi tehdä sähköisesti Työturvallisuuskeskuksen sivuilla > Työsuojeluhenkilörekisteri. Sivulla myös tulostettava työsuojeluhenkilöilmoituslomake. 128 Yrityksen perustamisen käytännön toimet

130 7.11 Yhteistoiminta yrityksissä Yhteistoimintamenettely tarkoittaa sitä, että ennen kuin työnantaja ratkaisee yhteistoimintalain piiriin kuuluvan asian, hänen on neuvoteltava toimenpiteen perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista niiden työntekijöiden ja toimihenkilöiden tai henkilöstön edustajien kanssa, joita asia koskee. Henkilöstön edustajana on luottamusmies, luottamusvaltuutettu, yhteistoimintaedustaja tai työsuojeluvaltuutettu niissä tapauksissa, joissa neuvottelun kohteena oleva asia on varsinaisesti työsuojeluasia. Yhteistoimintalain soveltamisala koskee pääsääntöisesti yrityksiä, joissa työskentelee säännöllisesti vähintään 20 työntekijää. Tietyt yhteistoimintamenettelyt kohdistuvat kuitenkin vain yrityksiin, joissa on vähintään 30 työntekijää. Tällaisia ovat muun muassa työhönotossa noudatettavat yleiset periaatteet ja menetelmät, yrityksen sisäisen tiedotustoiminnan periaatteet ja tasa-arvosuunnitelma. Yhteistoimintalaki velvoittaa työnantajan antamaan henkilöstön edustajille tiedot tilinpäätöksestä, ja vähintään kaksi kertaa tilikauden aikana selvityksen yrityksen talou dellisesta tilasta. Kerran vuodessa tulee antaa tiedot henkilöstöryhmien kaikille työntekijöille maksetuista palkoista. Edustajan pyynnöstä tulee antaa ammattiryhmittäiset palkkatiedot, neljännesvuosittain selvitys yrityksen määräaikaisissa ja osa-aikaisissa työsuhteissa olevien työntekijöiden määristä sekä vuosittain selvitys alihankintaan perustuvan työvoiman käytöstä. Yhteistoimintamenettelyssä on laadittava vuosittain henkilöstö- ja koulutussuunnitelma työntekijöiden ammatillisen osaamisen ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Vuoden 2014 alusta alkaen yritykset saavat ylimääräisen verovähennyksen koulutussuunnitelmansa mukaisesta osaamisen kehittämisestä. Vähennyksen saaminen edellyttää, että henkilöstö- ja koulutussuunnitelma on laadittu vuonna 2014 voimaan tulevan yhteistoimintalain 16 :n mukaisena. Suunnitelman tulee sisältää muun muassa toteutuneiden määräaikaisten työsopimusten määrä sekä yleiset periaatteet työkyvyttömyysuhan alaisten ja ikääntyneiden työntekijöiden työkyvyn ja työttömyysuhan alaisten työntekijöiden työmarkkinakelpoisuuden ylläpitämiseksi. Lisäksi tulisi myös kiinnittää huomiota osatyökykyisten työntekijöiden työllistämisperiaatteisiin ja joustaviin työaikajärjestelyihin. Esimerkki henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta sivulla 305. Työvoimaa vähennettäessä työnantajalla on velvollisuus ennen taloudellisilla tai tuotannollisilla perusteilla tehtävää irtisanomista, lomauttamista tai osa-aikaistamista käydä yhteistoimintaneuvottelut. Yhteistoimintaneuvottelut on käytävä, vaikka aiottu toimenpide koskisi vain yhtä työntekijää. Neuvottelujen vähimmäisaika on 14 päivää tai kuusi viikkoa, jos toimenpide kohdistuisi vähintään kymmeneen työntekijään. Yhteistoimintalain rikkomisesta voi seurata velvollisuus maksaa hyvitystä työntekijöille. Myös sakkorangaistus on mahdollinen. Työvoiman vähentämisneuvottelujen yhteydessä tapahtuneiden laiminlyöntien osalta hyvityksen enimmäismäärä on euroa. Tuomioistuin voi eräissä tilanteissa velvoittaa työnantajan sakon uhalla antamaan työntekijöille yhteistoimintalain mukaisia tietoja. Työntekijöiden palkkaaminen ja työnantajavelvoitteet 129

131 Yhteistoimintalain ja muiden henkilöstön osallistumisjärjestelmiä koskevien lakien noudattamista valvoo työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä toimiva riippumaton ja erillinen yhteistoiminta-asiamies. Hänen ensisijainen tehtävänsä on antaa ohjeita ja neuvoja lakien soveltamisessa, mutta hän voi tarvittaessa antaa työnantajalle kehotuksen lainvastaisen menettelyn korjaamiseksi taikka saattaa asian esitutkintaan ja vaatia tuomioistuimelta uhkasakon asettamista. Henkilöstörahastojen valvonta ja henkilöstörahastorekisterin ylläpito siirtyvät myös yhteistoiminta-asiamiehen tehtäviksi Työnantajan velvollisuudet työelämän tietosuojan toteuttamisessa Tietosuojaa työpaikalla säätelevät henkilötietolaki (523/1999), laki yksityiselämän suojasta työelämässä (759/2004) ja sähköisen viestinnän tietosuojalaki (516/2004). Henkilötietolaki on henkilötietojen käsittelyn yleislaki, jonka säännöksiä sovelletaan kaikkeen henkilötietojen käsittelyyn, ellei henkilötietojen käsittelyä koskevista erityissäännöksistä muuta johdu. Lakiin yksityisyyden suojasta työelämässä on koottu keskeisimmät työelämän tietosuojakysymykset. Sähköisen viestinnän tietosuojalaki on erityislaki, jossa on henkilötietolakia tarkemmat säännökset viestintäverkkoihin tallentuneiden tunnistamistietojen käsittelystä. Sähköisen viestinnän tietosuojalain tarkoituksena on turvata sähköisen viestinnän luottamuksellisuus. Henkilötietojen kerääminen ja käsittely Työnantaja on henkilörekisterilaissa tarkoitettu rekisterinpitäjä. Henkilörekisterillä tarkoitetaan manuaalisesti tai atk:n avulla ylläpidettyä rekisteriä, johon kerätään tunnistettavaa henkilöä ja hänen ominaisuuksiaan tai elinolosuhteitaan kuvaavia merkintöjä. Henkilötietojen käsittelyllä tarkoitetaan henkilötietojen keräämistä, tallettamista, järjestämistä, käyttöä, siirtämistä, luovuttamista, säilyttämistä, muuttamista, yhdistämistä, suojaamista, poistamista, tuhoamista sekä muita toimenpiteitä. Henkilötietojen käsittely edellyttää ennakkosuunnittelua Henkilötietojen käsittelyn tulee olla asiallisesti perusteltua työnantajan toiminnan kannalta. Henkilötietojen käsittelyn tarkoitukset sekä se, mistä henkilötiedot säännönmukaisesti hankitaan ja mihin niitä säännönmukaisesti luovutetaan, on määriteltävä ennen henkilötietojen keräämistä tai muodostamista henkilörekisteriksi. Henkilötietojen käsittelyn tarkoitus tulee määritellä siten, että siitä ilmenee, minkälaisten työnantajan tehtävien hoitamiseksi henkilötietoja käsitellään. Henkilötietojen kerääminen kuuluu yhteistoimintalain piiriin. Henkilöstön kanssa on keskusteltava yhteistoimintalain mukaisesti siitä, mitä tietoja heistä kerätään. 130 Yrityksen perustamisen käytännön toimet

132 Henkilörekisterinpitäjän tulee käsitellä henkilötietoja laillisesti sekä noudattaa huolellisuutta ja hyvää tietojenkäsittelytapaa. Arkaluonteisten henkilötietojen käsittely on pääsääntöisesti kielletty. Rekisteriselosteen laatiminen Työnantajan on laadittava jokaisesta henkilörekisteristä rekisteriseloste, josta ilmenee, mitä tietoja rekisterissä on. Selosteesta on käytävä ilmi 1) rekisterinpitäjän ja tarvittaessa tämän edustajan nimi ja yhteystiedot 2) henkilötietojen käsittelyn tarkoitus 3) kuvaus rekisteröityjen ryhmästä tai ryhmistä ja näihin liittyvistä tiedoista tai tietoryhmistä 4) mihin henkilötietoja säännönmukaisesti luovutetaan ja siirretäänkö niitä Euroopan unionin tai Euroopan talousalueen ulkopuolella 5) kuvaus rekisterin suojauksen periaatteista. Työnantajan on pidettävä rekisteriseloste jokaisen työntekijän saatavilla. Toimintailmoitus tietosuojavaltuutetulle Palkanlaskennan delegointi ulkopuoliselle ei poista työnantajalta rekisterinpitäjän asemaa ja velvollisuuksia. Tällöin, kun kysymyksessä on toimeksiannosta toteutettava tietojenkäsittely toisen lukuun, tulee toimeksiannon saajan tehdä tietosuojavaltuutetulle toimintailmoitus. Työnantajan on kerättävä henkilötiedot ensi sijassa työntekijältä ja työnhakijalta itseltään. Jos työnantaja kerää tietoja muualta, hänen on pääsääntöisesti hankittava siihen työntekijän ja työnhakijan suostumus. Työnantajan on henkilötietoja kerätessään huolehdittava siitä, että rekisteröity voi saada tiedon rekisterinpitäjästä tai tämän edustajasta, henkilötietojen käsittelyn tarkoituksesta sekä siitä, mihin tietoja säännönmukaisesti luovutetaan. Tiedot on annettava henkilötietoja kerättäessä ja tallennettaessa tai, jos tiedot hankitaan muualta kuin rekisteröidyltä itseltään ja tietoja on tarkoitus luovuttaa, viimeistään silloin, kun tietoja ensi kerran luovutetaan. Jokaisella on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada tietää, mitä häntä koskevia tietoja henkilörekisteriin on talletettu. Työnantajan on ilman aiheetonta viivytystä oma-aloitteisesti tai rekisteröidyn vaatimuksesta oikaistava, poistettava tai täydennettävä rekisterissä oleva, käsittelyn tarkoituksen kannalta virheellinen, tarpeeton, puutteellinen tai vanhentunut henkilötieto. Huumetestaus Työnantajalla on oikeus pyytää tehtävään valitulta henkilöltä huumausainetestiä koskeva todistus. Työnantajalla on velvollisuus ilmoittaa työnhakijalle jo ennen työsopimuksen tekemistä, että on kysymys tehtävästä, jossa hän pyytää valituksi tulleelta huumausainetestiä koskevaa todistusta, tai velvoittaa työntekijän työsuhteen aikana esittämään edellä mainitun todistuksen. Työntekijöiden palkkaaminen ja työnantajavelvoitteet 131

133 Työsuhteen aikana työntekijä on velvollinen esittämään testiä koskevan todistuksen, kun työnantajalla on perusteltua aihetta epäillä, että työntekijä on huumeiden vaikutuksen alaisena työssä, tai työnantajalla on perusteltu epäilys siitä, että työntekijällä on jonkinasteinen riippuvuus huumeista jos hän toimii sellaisissa tehtävissä, jotka edellyttävät erityistä tarkkuutta, luotettavuutta, itsenäistä harkintakykyä tai hyvää reagointikykyä. Lisäksi edellytetään, että työntekijä toimii työtehtävissä, joiden suorittaminen huumeista riippuvaisena joko vakavasti vaarantaa henkeä tai terveyttä tai voi aiheuttaa muuta merkittävää vahinkoa. Työpaikalla tulee määritellä yhteistoimintamenettelyssä ne työtehtävät, joissa huumausainetestiä koskevaa todistusta pyydetään tai edellytetään. Kameravalvonta työpaikalla Työnantaja saa käyttää kameravalvontaa työtiloissa, jos tarkkailun tarkoituksena on työntekijöiden ja muiden tiloissa olevien henkilöiden turvallisuuden varmistaminen, omaisuuden suojaaminen tai tuotantoprosessien asianmukaisen toiminnan valvonta, taikka turvallisuutta, omaisuutta tai tuotantoprosessia vaarantavien tilanteiden ennaltaehkäiseminen tai selvittäminen. Kameravalvontaa ei kuitenkaan saa käyttää tietyn työntekijän tai tiettyjen työntekijöiden tarkkailuun työpaikalla. Työntekijöiden wc:ssä, pukeutumistilassa sekä henkilöstötiloissa ja työntekijöiden henkilökohtaiseen käyttöön osoitetussa työhuoneessa ei myöskään saa olla kameravalvontaa. Terveydentilaa koskevien tietojen käsittely Työnantajalla on oikeus käsitellä työntekijän terveydentilaa koskevia tietoja, jos tiedot on kerätty työntekijältä itseltään tai hänen kirjallisella suostumuksellaan muualta ja tietojen käsittely on tarpeen sairausajan palkan tai siihen rinnastettavien terveydentilaan liittyvien etuuksien suorittamiseksi taikka sen selvittämiseksi, onko työstä poissaoloon perusteltu syy, taikka jos työntekijä nimenomaisesti haluaa työkykyisyyttään selvitettävän terveydentilaa koskevien tietojen perusteella. Terveydentilaa koskevia tietoja saavat käsitellä vain ne henkilöt, jotka näiden tietojen perusteella valmistelevat tai tekevät työsuhdetta koskevia päätöksiä taikka panevat niitä toimeen. Työnantajan on nimettävä nämä henkilöt tai määriteltävä tehtävät, joihin sisältyy terveydentilaa koskevien tietojen käsittelyä. Tietoja käsittelevät henkilöt eivät saa ilmaista näitä tietoja sivulliselle työsuhteen aikana eivätkä sen päättymisen jälkeen. Työnantajan on säilytettävä hallussaan olevat työntekijän terveydentilaa koskevat tiedot erillään muista työnantajan keräämistä henkilötiedoista. Työnantajalle kuuluvien sähköpostiviestien hakeminen ja avaaminen Työnantajalla on oikeus hakea esille tai avata työnantajan työntekijän käyttöön osoittamaan sähköpostiosoitteeseen lähetettyjä tai työntekijän tällaisesta sähköpostiosoitteesta lähettämiä sähköpostiviestejä ainoastaan silloin, jos hän on suunnitellut ja järjestä- 132 Yrityksen perustamisen käytännön toimet

134 nyt työntekijälle tämän nimellä lähetettyjen ja tämän lähettämien sähköpostiviestien suojan toteuttamiseksi tarpeelliset toimenpiteet ja tässä tarkoituksessa erityisesti huolehtinut siitä, että 1) työntekijä voi käytettävän sähköpostijärjestelmän automaattisen vastaustoiminnon avulla lähettää viestin lähettäjälle ilmoituksen poissaolostaan ja sen kestosta sekä tiedon henkilöstä, joka hoitaa poissa olevalle työntekijälle kuuluvia tehtäviä; tai 2) työntekijä voi ohjata viestit toiselle työnantajan tähän tehtävään hyväksymälle henkilölle tai toiseen omassa käytössään olevaan työnantajan hyväksymään osoitteeseen; taikka 3) työntekijä voi antaa suostumuksensa siihen, että työntekijän poissa ollessa tämän valitsema työnantajan tehtävään hyväksymä toinen henkilö voi ottaa vastaan työntekijälle lähetetyt viestit sen selvittämiseksi, onko työntekijälle lähetetty sellainen viesti, joka on selvästi tarkoitettu työnantajalle työtehtävien hoitamiseksi ja josta työnantajan on toimintansa tai työtehtävien asianmukaisen järjestämisen vuoksi välttämätöntä saada tieto. Jos työntekijälle lähetetty tai työntekijän lähettämä viesti on selvästi työnantajalle kuuluva viesti, jonka sisällöstä työnantajan on toimintaansa liittyvien neuvottelujen loppuun saattamiseksi, asiakkaiden palvelemiseksi tai toimintojensa turvaamiseksi välttämätöntä saada tieto, eikä viestin lähettäjään tai vastaanottajaan saada yhteyttä viestin sisällön selvittämiseksi tai sen lähettämiseksi työnantajan osoittamaan osoitteeseen, työnantaja saa avata viestin tietojärjestelmän pääkäyttäjän valtuuksia käyttävän henkilön avulla toisen henkilön läsnä ollessa. Viestinnän tunnistetietojen käsittely Jos kyse on elinkeinotoiminnan kannalta keskeisten yrityssalaisuuksien oikeudettomasta paljastamisesta, työnantaja (yhteisötilaaja) voi käsitellä viestinnän tunnistamistietoja. Yhteisötilaajat saavat käsitellä tietoa muun muassa sähköpostiviestien lähettäjästä ja vastaanottajasta sekä lähetysajasta, mutta eivät viestin sisältöä. Työnantajan on käsiteltävä tunnistamistietojen käsittelyyn liittyvät asiat yhteistoimintamenettelyssä ja tiedotettava niistä työntekijöille. Lisäksi edellytetään, että työnantaja on suojannut asianmukaisin tietoturva- ja käyttäjähallintotoimenpitein viestintäverkon ja viestintäpalvelujen käytön sekä yrityssalaisuudet. Tietosuojavaltuutettu valvoo yhteisötilaajien tunnistamistietojen käsittelyä. Lisätietoja työelämän tietosuojasta saa Tietosuojavaltuutetun toimistosta ja aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueen henkilöiltä sekä sivuilta Sähköisen viestinnän tietosuojalaista saa tietoja Viestintävirastosta ja osoitteesta Työntekijöiden palkkaaminen ja työnantajavelvoitteet 133

135 7.13 Palkka.fi-palvelu pientyönantajille Palkka.fi on internetissä toimiva pientyönantajille tarkoitettu Verohallinnon, työeläkeyhtiöiden ja Työttömyysvakuutusrahaston ylläpitämä maksuton palkanlaskentaohjelma. Yritys voi kirjautua palveluun Katso-tunnisteella. Mitä Palkka.fi:llä voi tehdä? Palvelun avulla voi laskea muun muassa työntekijän palkan sivukuluineen tilintarkastajapalkkiot tekijänoikeuskorvaukset ulkomailta palkatun työntekijän (ns. rajoitetusti verovelvollinen) palkat. Palkanlaskennasta muodostuu nettopalkat työntekijälle ennakonpidätys- ja sosiaaliturvamaksut Verohallintoon eläkevakuutusmaksut työeläkeyhtiöille Palkanlaskenta tuottaa työntekijälle palkkalaskelman ja -todistuksen tarvittavat kuukausi-, vuosi- ja muut ilmoitukset Verohallintoon ja työeläkeyhtiöille tositteet palkkakirjanpitoa varten palkkatiedot arkistoon 11 vuoden ajaksi. Palkka.fi lähettää lakisääteiset ilmoitukset automaattisesti työeläkeyhtiöille, Työttömyysvakuutusrahastoon ja Verohallintoon. Lisätietoja ja palvelu löytyy osoitteesta sekä puhelinneuvonnasta numerosta Yrityksen perustamisen käytännön toimet

136 8 YRITTÄJÄN SOSIAALITURVAN JÄRJESTÄMINEN 8.1 Yrittäjäeläkevakuutus (YEL) Yrittäjän eläkelaki (YEL) koskee seuraavia yrityksen omistajia ja yrittäjän perheenjäseniä: ammatin- tai liikkeenharjoittaja ilman palkkaa työskentelevä liikkeen- tai ammatinharjoittajan perheenjäsen avoimen yhtiön yhtiömies kommandiittiyhtiön vastuunalainen yhtiömies osakeyhtiön osakas, joka työskentelee yrityksessä johtavassa asemassa ja jonka omistus osakepääomasta tai osakkeiden tuottamasta äänimäärästä on yksin yli 30 prosenttia tai yhdessä samassa taloudessa asuvien perheenjäsentensä kanssa yli 50 %. YEL-vakuuttamisvelvollisuus voi koskea myös osuuskunnan johtavassa asemassa työskentelevää jäsentä, jos hänen omistusosuutensa tai äänivaltansa on yksin yli 30 % tai yhdessä perheenjäsentensä kanssa yli 50 %. Tällainen tilanne on esimerkiksi sellaisessa kolmen henkilön osuuskunnassa, jossa jokaisella jäsenellä on yksi osuus ja jokaisen jäsenen omistus- ja äänivalta on 33,33 %. Yleensä osuuskunnassa työskentelevät henkilöt tulevat kuitenkin työsuhteen perusteella vakuutettavaksi TyEL:n mukaan. Lisäksi yrittäjän tulee täyttää seuraavat edellytykset: on vuotias asuu Suomessa (kansalaisuudella ei ole merkitystä) työskentelee yrityksessään (pelkkä omistaminen ei edellytä vakuuttamista) on toiminut yrittäjänä yhtäjaksoisesti vähintään neljä kuukautta 18 vuotta täytettyään vuosityötulot ovat vähintään 7 430,59 euroa (vuonna 2014). Vuosityötulon yläraja vuonna 2014 on euroa. Yrittäjän sosiaaliturvan järjestäminen 135

137 ei tee ansiotyötä, jonka perusteella yrittäjällä on oikeus eläkkeeseen muun lain tai julkisen eläkesäännön mukaan. Vakuuttamisvelvollisuus alkaa 18 vuoden iän täyttämistä seuraavan kalenterikuukauden alusta ja jatkuu sen kuukauden loppuun, jonka aikana yrittäjä täyttää 68 vuotta. Yrittäjä voi YEL-vanhuuseläkkeen ja varhennetun vanhuuseläkkeen rinnalla jatkaa yrittäjätoimintaansa rajoituksetta ilman YEL-vakuutusta. Yrittäjätoiminnasta ei silloin kartu lisää eläkettä. Hän voi kuitenkin ottaa vapaaehtoisen YEL-vakuutuksen, jolloin eläkettä karttuu 1,5 % YEL-työtuloista. Työkyvyttömyyseläkkeen ja osatyökyvyttömyyseläkkeen rinnalla harjoitettava yrittäjätoiminta on vakuutettava YEL:n mukaan, jos vakuuttamisen edellytykset muuten täyttyvät. Vakuuttamisen piiriin kuuluu kaikki yrittäjätoiminta, joka on kestänyt vähintään neljä kuukautta. Myös sivutoimisen yrittäjän tulee ottaa YEL-vakuutus, jos hänen työtulonsa ovat vähintään 7 430,59 euroa vuonna YEL-vakuutusmaksu YEL-vakuutuksen perusteena on vahvistettu työtulo. Yrittäjän työtulo määritellään Eläketurvakeskuksen ohjeiden mukaisesti. YEL-työtulon tulee vastata yrittäjän työpanosta yrityksessä eli palkkaa, joka olisi maksettava vastaavan ammattitaidon omaavalle henkilölle, sekä yritystoiminnan laatua ja laajuutta. Työtulo ei saa alittaa kuin poikkeustapauksissa alaisen palkan. YEL-vakuutuksen työtulolla on vaikutusta vanhuuseläkkeen lisäksi myös työkyvyttömyys-, perhe- ja osa-aikaeläkkeeseen. YEL-vakuutusmaksu on vuonna 2014 alle 53-vuotiailta yrittäjiltä 23,30 % ja 53-vuotiailta ja sitä vanhemmilta yrittäjiltä 24,80 % työtulosta. Eläketurvakeskuksen ohjeet yrittäjän YEL-eläkkeen perustana olevan työtulon määrittämiseksi (Yrittäjän työtulo -ohjekirja) ovat Eläketurvakeskuksen sivuilla www. etk.fi > Suomi > Eläkejärjestelmät >Eläketurvan kattavuus ja vakuuttaminen > YELyrittäjät. Työtulon jousto YEL-työtulolle on mahdollisuus saada joustoa tietyin edellytyksin yrityksen taloudellisen tilanteen mukaan ilman, että vahvistettu työtulo muuttuisi pysyvästi. Jousto tapahtuu maksamalla lisämaksua, joka parantaa kyseiseltä vuodelta karttuvaa eläkettä. Lisämaksua voi maksaa % vahvistetun työtulon perusteella lasketusta YELmaksusta. Maksua voi myös pienentää %, jolloin kyseisen vuoden eläke kertyy pienemmästä työtulosta. Joustoa on haettava kirjallisesti joko vapaamuotoisella kirjeellä tai YEL-muutosilmoituslomakkeella. Jousto koskee aina yhtä kalenterivuotta kerrallaan. YEL-vakuutusmaksun jousto-oikeutta ei ole, jos vakuutus ei ole voimassa koko kalenterivuotta samassa eläkeyhtiössä yrittäjä saa aloittavan yrittäjän alennusta joustovuonna 136 Yrityksen perustamisen käytännön toimet

138 yrittäjällä on erääntyneitä, maksamattomia YEL-maksuja yrittäjä saa työeläkettä Suomesta yrittäjä on täyttänyt 62 vuotta ennen joustovuotta yrittäjä on jo käyttänyt jousto-oikeutta saman kalenterivuoden aikana. Aloittavan yrittäjän vakuutusmaksu Ensimmäistä kertaa YELin piiriin tuleva yrittäjä on oikeutettu saamaan YEL-maksuunsa aloittavan yrittäjän alennuksen. Alennus on 22 %. Alennuksen saa yrittäjätoiminnan 48 ensimmäiseltä kuukaudelta eli neljältä vuodelta. Alennettu YEL-vakuutusmaksu on vuonna 2014 alle 53-vuotiailla 18,174 % ja 53 vuotta täyttäneiden vakuutusmaksu 19,344 %. Alennus koskee myös TyEListä YELin piiriin siirtyviä yrittäjiä. Alennuksen voi saada toiseenkin yrittäjätoimintajaksoon, jos alennukseen oikeuttavia kuukausia on aiemmalta jaksolta jäänyt käyttämättä. Niillä yrittäjillä, jotka ovat aloittaneet yrittäjätoiminnan ennen ja joiden yrittäjätoiminta on jatkunut keskeytyksettä, maksualennusprosentti on 25 % ja vakuutusmaksu on alle 53-vuotiailla 17,475 % ja 53 vuotta täyttäneiden vakuutusmaksu 18,60 % (vuonna 2014). Milloin vakuutus otettava? YEL-vakuutus tulee ottaa kuuden kuukauden sisällä yrittäjätoiminnan alkamisesta. Vakuutuksen alkamispäivä on YEL:n piiriin kuuluvan työskentelyn alkamispäivä. Se ei aina ole sama kuin yrityksen perustamispäivä. Vakuutus kannattaa ottaa ajoissa, sillä myöhässä otetun vakuutuksen maksuun lisätään laiminlyöntikorotus. Takautuvasti YEL-vakuutuksen voi tehdä kulumassa olevalle ja kolmelle sitä välittömästi edeltävälle kalenterivuodelle. Vakuutusmaksun maksaminen Vakuutusmaksu voidaan maksaa 1 4, 6 tai 12 erässä siten, että vähintään puolet eräkuukausista tulee olla ennen elokuuta. Valittava eräkuukausien määrä vaikuttaa maksun määrään laskuperustekoron kautta. Vakuutusmaksun eräpäivä ja viimeinen koroton maksupäivä on sovitun eräkuukauden 20. päivä. Jos se on lauantai tai pyhäpäivä, viimeinen koroton maksupäivä on ensimmäinen seuraava pankkien aukiolopäivä. Viivästyskorko vuonna 2014 ( ) on 8,5 %. Viivästynyt vakuutusmaksu voidaan periä ulosottoteitse ilman tuomiota tai päätöstä. Lisätietoja YEL-vakuutuksesta saa työeläkeyhtiöistä ja Eläketurvakeskuksesta ( sekä osoitteesta Yrittäjän sosiaaliturvan järjestäminen 137

139 8.2 Yrittäjän työttömyysturva Kuka voi liittyä yrittäjäkassaan? Yrittäjä voi liittyä vapaaehtoisesti yrittäjien työttömyyskassan jäseneksi halutessaan itselleen ansiosidonnaisen työttömyysturvan. Yrittäjäkassoja on kaksi, Ammatinharjoittajien ja Yrittäjien Työttömyyskassa (AYT) ja Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa (SYT). Yrittäjäkassan jäseneksi voi liittyä Suomessa vakituisesti asuva alle 68-vuotias, joka saa pääasiallisen toimeentulonsa yrittäjänä. Edunsaajana voi kuitenkin olla vain alle 65-vuotias yrittäjä. Yrittäjäksi katsotaan työttömyysturvassa YEL- tai MYEL-vakuutusvelvollinen, ei kuitenkaan apurahansaaja TyEL-vakuutuksen piiriin kuuluva henkilö, jos hän omistaa yksin vähintään 15 % tai jos hänen perheensä tai hän yhdessä perheensä kanssa omistaa vähintään 30 % yhtiöstä, jossa hän työskentelee johtavassa asemassa sekä henkilö joka yksin omistaa tai jonka perhe tai hän yhdessä perheensä kanssa omistaa vähintään 50 % yhtiöstä, jossa hän työskentelee. Perheenjäseneksi katsotaan yrittäjän kanssa samassa taloudessa asuva puoliso (myös avopuoliso), lapset ja vanhemmat. Johtavana asemana pidetään toimitusjohtajan, hallituksen puheenjohtajan, hallituksen jäsenen tai muun vastaavan asemaa. Lisäksi edellytetään, että yrittäjyys on laajuudeltaan olennaista, eli yrittäjän lakisääteisen eläkevakuutuksen (YEL-, MYEL-, tai TyEL) perusteena olevan työtulon on oltava vähintään 710 euroa kuukaudessa (8 520 euroa vuodessa). Jäsenyysajan vähimmäismäärät Yrittäjän tulee olla yrittäjäkassan jäsen vähintään 18 kuukautta, niin että yrittäjän eläkevakuutuksen perusteena oleva työtulo on ollut 18 kuukauden ajan vähintään tasolla euroa vuodessa ennen kuin hänellä voi olla oikeus ansiosidonnaiseen päivärahaan. Alkavan yrittäjän jälkisuojaoikeus Suoraan palkansaajakassasta siirtyvällä säilyy jo hankittu oikeus päivärahaan, mikäli palkansaajan 500 päivän enimmäisajasta on vielä päiviä jäljellä ja yritystoiminta lakkaa ensimmäisten 18 kuukauden aikana eikä yrittäjän työssäoloehto ole täyttynyt. Jos päivärahaoikeus ei vielä ole lunastettu palkansaajakassassa, jälkisuojasäännöksen soveltaminen edellyttää lisäksi, että henkilö vielä työttömyyshetkellä täyttää palkansaajan työssäoloehdon palkansaajan työssäoloehdon tarkastelujakson sisällä. Jotta päivärahaoikeus säilyy, tulee kassanvaihdos tehdä kuukauden kuluessa aikaisemmasta kassasta eroamisesta ja jäsenmaksujen tulee olla katkeamattomasti kunnossa. 138 Yrityksen perustamisen käytännön toimet

140 Milloin yrittäjä on työtön? Työttömyyspäivärahan saaminen edellyttää jäsenyysajan vähimmäismäärän täyttymisen lisäksi sitä, että yrittäjä on jäänyt työttömäksi. Yritystoiminta katsotaan lopetetuksi, kun yritys on myyty, asetettu konkurssiin, selvitystilaan tai muun kuin osakeyhtiön yhtiömiesten kesken on tehty sopimus yhtiön purkamisesta. Yritystoiminta katsotaan lopetetuksi myös, kun tuotannollinen ja taloudellinen toiminta on päättynyt ja yrittäjä on luopunut eläkevakuutuksestaan, jättänyt Verohallinnolle ilmoituksen yrityksen poistamiseksi ennakkoperintä- ja työnantajarekisteristä ja jättänyt Verohallinnolle ilmoituksen joko yrityksen poistamiseksi arvonlisäverovelvollisten rekisteristä tai yritystoiminnan keskeytymisestä. Päivärahaa maksetaan ilman yritystoiminnan lopettamista, jos henkilön työkyky on alentunut pysyvästi ja olennaisesti, jos yritystoiminta on luonnonoloista johtuen kausiluonteista tai jos yrittäjä on palkansaajaan rinnastettava, harvalukuisille toimeksiantajille työskentelevä henkilö, jolla ei ole kiinteää osto- tai myyntipaikkaa tai vastaavaa toimipaikkaa toiminnan harjoittamista varten. TE-toimiston lausunto Työ- ja elinkeinotoimisto (TE-toimisto) ratkaisee, voidaanko yritystoimintaa katsoa lopetetuksi ja katsotaanko yrittäjä työttömäksi. Yrittäjän tulee ilmoittautua kotipaikkakuntansa TE-toimistossa työttömäksi työnhakijaksi. TE-toimisto antaa työttömyyskassalle lausunnon siitä, onko yritystoiminta päättynyt. Kassa ei voi tehdä TE-toimiston lausunnosta poikkeavaa päätöstä. Omavastuuaika ja myyntivoiton jaksotus Ansiosidonnaista päivärahaa maksetaan viiden arkipäivän mittaisen omavastuuajan jälkeen. Jos yrityksen tai sen omaisuuden myynnistä on saatu myyntivoittoa, se jaksotetaan vastaamaan päivärahan perusteena olevaa työtuloa. Päivärahan saaminen siirtyy tämän niin sanotun jaksotusajan verran eteenpäin. Myyntivoittoa ei kuitenkaan jaksoteta, mikäli yritystoiminta on kestänyt enintään 18 kuukautta tai jos yrityksen viimeisen tilikauden taseen loppusumma vähennettynä yritystoiminnan veloilla on enintään euroa. Mahdollinen myyntivoiton jaksotus ei kuitenkaan vähennä 500 päivän määrää, ainoastaan siirtää sitä eteenpäin. Jaksotusaika on enintään 24 kuukautta. Selvitys mahdollisesta myyntivoitosta on tehtävä aina päivärahaa haettaessa, myös vaikka yritystä ei olisi myyty. Myyntihintana pidetään tällöin esimerkiksi omaan käyttöön otetun käyttö- ja vaihto-omaisuuden käypää arvoa. Ansiosidonnaisen päivärahan suuruus Päivärahaa määriteltäessä yrittäjän päivärahan perusteena olevaksi palkaksi katsotaan työttömyyttä edeltäneiden 18 kuukauden aikana voimassa olleiden vakuutustaso- Yrittäjän sosiaaliturvan järjestäminen 139

141 jen painotettu keskiarvo. Tänä aikana työtulossa voidaan ottaa huomioon enintään 20 %:n korotus. Minimivakuutustasolla (8 520 euroa/vuosi) ansiopäivärahan suuruus on vuonna 2014 ilman lapsikorotusta 32,66 euroa/päivä (702,19 euroa/kuukausi). Vastaavasti euron työtulotasolla päiväraha on 42,38 euroa/päivä (911,17 euroa /kuukausi) ja euron tasolla 70,29 euroa/päivä (1 511,24 euroa/kuukausi). Ansio sidonnaista päivärahaa voidaan maksaa enintään 500 työttömyyspäivältä. Kuitenkin jos ansiopäivärahan saaja ei ole ollut työssä yhteensä vähintään kolmea vuotta ennen työttömyyspäivärahaoikeuden alkamista, ansiopäiväraha maksetaan päivärahakauden enimmäisajan 100 viimeiseltä päivältä peruspäivärahan suuruisena. Yrittäjä, joka työttömänä saa ansiopäivärahaa, voi vuonna 2014 ansaita 300 euroa ilman että ansaittu työtulo vaikuttaa vähentävästi päivärahan määrään. Sivutoimista yritystoimintaa harjoittavalla yrittäjällä voi olla oikeus soviteltuun työttömyysetuuteen, jonka määrässä huomioidaan yritystoiminnasta saatavat tulot. Yrittäjästä palkkatyöhön Yrittäjä, joka siirtyy palkansaajaksi ja vaihtaa yrittäjien työttömyyskassasta (SYT ja AYT) palkansaajakassaan voi olla oikeutettu yrittäjän jälkisuojapäivärahaan kunnes hän palkansaajakassan jäsenenä täyttää palkansaajan työssäoloehdon (34 viikkoa tai 26 viikkoa) ja tulee oikeutetuksi palkansaajan ansiopäivärahaan. Tämä edellyttää kuitenkin, että henkilö on lunastanut päivärahaoikeutensa yrittäjäkassassa ja että hänellä on vielä päiviä jäljellä 500 päivästä, tai että hän vielä työttömyyshetkellä täyttää yrittäjän työssäoloehdon yrittäjän työssäoloehdon tarkastelujakson sisällä. Jälkisuojasäännösten soveltaminen edellyttää myös, että henkilö on kassasta erottuaan liittynyt toiseen kassaan kuukauden sisällä. Lisäksi jäsenmaksujen tulee olla katkeamattomasti kunnossa. Jäsenmaksu Yrittäjäkassaan liittyessään yrittäjä voi valita vakuutustasonsa työttömyyskassassa itse (euroina vuodessa). Kassavakuutustason tulee kuitenkin olla vähintään euroa (vuoden 2015 alusta lukien vähintään euroa), ja kassavakuutustaso saa olla enintään yrittäjän lakisääteisen yrittäjäasemassa tehdyn vahvistetun (YEL-, MyEL- tai TyEL-) vuosityötulon suuruinen (vuoden 2015 alusta lukien enintään yhteenlasketun yrittäjäasemassa tehdyn YEL-, MyEL ja TyEL- vuosityötulon suuruinen). Jäsenmaksu määräytyy työttömyysvakuutuksen perusteeksi valitun työtulon (kassavakuutustason) perusteella. Valitun vuositulon euroa ylittävästä osasta peritään vuonna 2014 jäsenmaksua 2,00 % (SYT) tai 2,7 % (AYT). Vuositulon euroa ylittävältä osalta jäsen-maksu on 1,5 % (SYT) tai 2,0 % (AYT). Minimivakuutustasolla (vuosityötulo euroa) jäsenmaksu on siten tai 54,40 euroa (SYT) tai 73,44 euroa (AYT) vuodessa kassasta riippuen. Vastaavasti euron tulotasolla jäsenmaksu on 164,00 euroa (SYT) tai 221,40 euroa (AYT) vuodessa ja euron tasolla 459,00 euroa 140 Yrityksen perustamisen käytännön toimet

142 (SYT) tai 618,40 euroa (AYT) vuodessa valitun kassan mukaan. Jäsenmaksu on kokonaisuudessaan vähennyskelpoinen yrittäjän henkilökohtaisessa verotuksessa. Muutokset vuoden 2015 alussa Vuoden 2015 alusta lukien yrittäjän eläkevakuutuksen perusteena oleva vähimmäistyötulon raja on euroa kuukaudessa ( euroa vuodessa). Vähimmäistyötulon rajaa korotetaan vuoden 2015 jälkeen vuosittain palkkakertoimella. Vuoden 2015 alusta lukien yrittäjä voi myös vakuuttaa itsensä työttömyyskassassa yhteenlasketun yrittäjäasemassa tehdyn YEL-, MyEL- ja TyEL-työtulon perusteella. Vuoden 2015 alusta lukien yrittäjän tulee olla yrittäjäkassan jäsen vähintään 15 kuukautta, niin että yrittäjän eläkevakuutuksen perusteena oleva työtulo on ollut 15 kuukauden ajan vähintään tasolla euroa vuodessa (ajalta ennen työtuloksi riittää 8520,00 euroa vuodessa) ennen kuin hänellä voi olla oikeus ansiosidonnaiseen päivärahaan. HUOM! Vuoden 2015 alusta lukien yrittäjän kaikki yrittäjäasemassa tehdyt YEL-, MyEL- ja TyEL-vakuutuksen mukaiset työtulot voidaan laskea yhteen niin työttömyyskassaan liittymisen, työttömyyskassassa vakuuttamisen, työssäoloehdon kerryttämisen sekä ansiopäivärahan perusteena olevan palkan määrittelyn osalta. 8.3 Yrittäjän työterveyshuollon järjestäminen Yrittäjä ja muu omaa työtään tekevä voi järjestää itselleen työterveyshuollon työterveytensä edistämiseksi sekä työstä johtuvien terveysvaarojen ja -haittojen ehkäisemiseksi. Työterveyshuollon palvelut voi järjestää kunnallisessa terveyskeskuksessa, yksityisessä laitoksessa (esimerkiksi lääkärikeskuksessa) tai työterveyshuollon ammattihenkilön tuottamina. Korvauksen määrä Yrittäjällä on sairausvakuutuslain nojalla oikeus saada korvausta Kelalta lakisääteisen ehkäisevän työterveyshuollon järjestämisestä aiheutuneista tarpeellisista ja kohtuullisista kustannuksista (korvausluokka I). Jos yrittäjä järjestää itselleen ehkäisevän työterveyshuollon lisäksi sairaanhoitoa ja muuta terveydenhuoltoa, myös näistä kustannuksista on oikeus saada Kelalta korvausta (korvausluokka II). Korvaaminen edellyttää, että työterveyshuoltoa toteutetaan työpaikkakohtaisiin tarpeisiin perustuen hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesti. Korvauksen määrä on molemmissa korvausluokissa 50 prosenttia yrittäjälle aiheutuneista hyväksyttävistä työterveyshuollon kustannuksista. Kustannuksista maksettava vuotuinen korvaus ei kuitenkaan voi ylittää Kelan vahvistamia ehkäisevän työterveyshuollon tai sairaanhoidon yrittäjäkohtaisia enimmäismääriä. Yrittäjän sosiaaliturvan järjestäminen 141

143 Ehkäisevän työterveyshuollon kustannuksista voidaan kuitenkin korvausluokassa I korvata 60 prosenttia, jos yrittäjä ja työterveyshuolto ovat yhteistyössä sopineet, miten yrittäjän työkyvyn hallintaa, seurantaa ja varhaista tukea voidaan yhteistyössä edistää ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa on kuvattu sekä yrittäjän että työterveyshuollon tehtävät ja vastuut työkyvyn hallinnassa. Korvauksen laskennalliset enimmäismäärät ovat Kelan sivuilla yrittaja > Määrä. Kelan asiointipalvelusta osoitteesta ww.kela.fi/asiointi yrittäjä voi katsoa, paljonko hänelle on kertynyt työterveyshuollon kustannuksia vuoden ajalta, ja paljonko hän on saanut niihin korvauksia. Yrittäjä näkee palvelusta myös, paljonko korvausrahaa on jäljellä loppuvuodelle. Palveluun kirjaudutaan verkkopankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. Korvauksen hakeminen Työterveyshuollon ja sen lisäksi järjestetyn yleislääkäritasoisen sairaanhoidon kustannusten korvaamisessa noudatetaan soveltuvin osin työnantajaa koskevia säännöksiä. Toiminnan tulee olla työterveyshuoltolaissa tarkoitettua, hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaista toimintaa. Yrittäjällä tulee olla työterveyshuoltopalvelujen järjestämisestä kirjallinen sopimus, josta ilmenevät työterveyshuollonyleiset järjestelyt sekä palvelujen sisältö ja laajuus. Yrittäjällä tulee lisäksi olla kirjallinen työterveyshuollon toimintasuunnitelma. Jos yrittäjä on työnantajan asemassa, on suositeltavaa, että yrittäjän työterveyshuollon sisältö kirjataan samaan toimintasuunnitelmaan kuin työntekijöiden. Tällöin toimintasuunnitelmaan on myös syytä kirjata, hakeeko yrittäjä korvausta omista kustannuksistaan yrittäjän vai työnantajan korvausmenettelyä käyttäen. Kun yrittäjä on hankkinut työterveyshuollon palvelut yksityiseltä laitokselta (lääkärikeskukselta) tai itsenäisesti toimivalta työterveyshuollon ammattihenkilöltä (työterveyslääkäri, työterveyshoitaja), hän hakee korvausta syntyneistä kustannuksista itse. Palveluntuottaja antaa yrittäjälle annetuista palveluista selvityslomakkeen (lomake SV 111 TTH tai SV 115 TTH), jonka kääntöpuolella olevan korvaushakemuksen yrittäjä täyttää itse. Ohjeita hakemusten täyttämiseen on Kelan sivulla tyoterveys/yrittaja. Samoin yrittäjä hakee korvausta myös matka- ja ensiapuvalmiuskustannuksistaan (lomake SV 116 TTH). Korvauksen hakuaika on kuusi kuukautta siitä lähtien, kun yrittäjä on maksanut kustannukset. Kun yrittäjä on hankkinut työterveyshuollon palvelut kunnalliselta terveyskeskukselta, yrittäjä maksaa terveyskeskukselle kustannusten omavastuuosuuden ja terveyskeskusta ylläpitävä kunta hakee korvauksen Kelalta tilitysmenettelyä käyttäen. Työnantajan asemassa oleva yrittäjä voi valita, hakeeko hän omista työterveyshuollon kustannuksistaan korvausta erikseen yrittäjäkohtaisella hakemuksella vai samalla hakemuksella, jolla hän työnantajana hakee korvausta työntekijöidensä kustannuksista tilikauden ajalta. Jos sekä yrittäjän että työntekijöiden kustannuksista haetaan 142 Yrityksen perustamisen käytännön toimet

144 korvausta samalla hakemuksella, yrittäjän ja työntekijöiden työterveyshuolto on tällöin järjestettävä saman laajuisena. Tietoa korvauksista työnantajille ja yrittäjille Tietoja työterveyshuollon korvauksista ja korvauksen hakemisesta saa Kelan työterveyshuollon käsittelypaikoista ja terveysosastolta, ks. Lisätietoja saa Kelan sivuilta ja Kela julkaisee myös sähköpostitse lähetettävää Työnantajainfoa. Sen voi tilata osoitteesta Yrittäjän muu sosiaaliturva Yrittäjän lakisääteinen sosiaaliturva käsittää vain eläketurvan. Yrittäjä voi parantaa lakisääteistä eläketurvaansa vapaaehtoisin järjestelyin. Samoin hänen täytyy vapaaehtoisin järjestelyin huolehtia tapaturma- ja henkivakuutuksestaan Yrittäjän tapaturmavakuutus Lakisääteisen tapaturmavakuutuksen ulkopuolelle jäävät yrittäjät ja ammatinharjoittajat sekä yrityksen omistajaosakkaat ja yhtiömiehet voivat vakuuttaa itsensä yrittäjien tapaturmavakuutuksella. Yrittäjien tapaturmavakuutus on voimassa sekä työ- että vapaa-aikana ja se kattaa tapaturmat ja ammattitaudit. Vakuutuksen voi ottaa myös vain työajalle. Ansionmenetyskorvausten perusteena pidettävästä vuosityöansiosta sovitaan vakuutusta otettaessa. Sen tulee yleensä olla YEL-työtulon suuruinen, mutta vähintään tapaturmavakuutuslain vähimmäisvuosityöansion suuruinen ( euroa vuonna 2014). Vakuutusmaksuperusteena on vuosityöansion lisäksi yrittäjän ammatti eli työn vaarallisuus Eläke Yrittäjäeläke antaa yrittäjälle eläketurvan paitsi vanhuuden myös työkyvyttömyyden ja työttömyyden varalle. Yrittäjän perheellä on oikeus perhe-eläkkeeseen yrittäjän kuoltua. Eläke lasketaan koko yrittäjänä oloajan keskimääräisestä työtulosta, jota tarkistetaan vuosittain indeksillä. Perussääntö on, että jokaisen vuoden ansioista kertyy työeläkettä iän mukaisella prosentilla. Karttumisprosentti on 1,5 prosenttia vuodessa ikävälillä Karttuma kasvaa yrittäjän iän myötä. 53 vuotta täyttänyt kartuttaa työeläkettään 1,9 prosenttia vuosiansioistaan ja 63 vuotta täyttäneelle kertyy jo 4,5 prosenttia. Keskimääräinen YEL-työtulo vuonna 2012 oli euroa ja suoraan YEL-vanhuuseläkkeelle (ei sisällä eläkelajista toiseen muuttaneita) siirtyneiden keskimääräinen työeläke oli noin euroa/kk. Yrittäjän sosiaaliturvan järjestäminen 143

145 Yrittäjä voi täydentää puutteelliseksi toteamaansa eläketurvaa joko korottamalla eläkkeellejäämisikäänsä tai lakisääteisin ja vapaaehtoisin järjestelyin Henkivakuutus Yrittäjillä ei ole samanlaista sopimuspohjaista ryhmähenkivakuutusta kuin palkansaajilla ja maatalousyrittäjillä. Palkansaajasta yrittäjäksi siirtyvältä ryhmähenkivakuutusturva katoaa kolmen vuoden kuluttua yrittäjäksi ryhtymisestä. Yrittäjän tulee siksi järjestää vastaava turva itselleen vapaaehtoisin järjestelyin. Henkivakuutusratkaisuilla voi järjestää myös työkyvyttömyysturvan mahdollisten taloudellisten sitoumusten kattamiseksi sekä sairauskuluja korvaavan turvaratkaisun Yrittäjän päiväraha Kela voi maksaa yrittäjälle äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa, osittaista vanhempainrahaa, erityishoitorahaa ja kuntoutusrahaa sekä sairauspäivärahaa. Yrittäjän sairausvakuutuslain mukainen päiväraha ja kuntoutusraha määräytyy hakijan eläkevakuutuksen työtulon perusteella (YEL-/MYEL-työtulo). Jos yrittäjän päiväraha tai kuntoutusraha alkaa vuonna 2014, perusteena on vuoden 2012 YEL- tai MYEL-työtulo yhden vuoden palkkakertoimella korotettuna. Jos yrittäjällä on oman yritystoiminnan lisäksi työsuhteisia töitä (vieraan palveluksessa), joista hän saa palkkaa, niin myös ne palkat huomioidaan työtuloksi. Yrittäjän, joka ei ole velvollinen ottamaan YEL-/MYEL-eläkevakuutusta, päivärahan määrää laskettaessa otetaan huomioon omasta yritystoiminnasta saatu elinkeinotoiminnan ansiotulo tai yrittäjän palkka. Kela saa hakijan verotustiedot suoraan Verohallinnolta. Niiden yrittäjien, jotka eivät ole syystä tai toisesta velvollisia ottamaan YEL- ja/tai MYEL-vakuutusta, työtulona huomioidaan elinkeinotoiminnan ja/tai maatalouden ansiotulo-osuus. Jos elinkeinotoiminnan ansiotulo ja/tai maatalouden ansiotulo ylittää selvästi YEL/MYEL-vakuuttamisen euromääräisen ansaintarajan, Kela pyytää yrittäjältä selvityksen, onko YEL/ MYEL-vakuuttamisvelvollisuus selvitetty. Jos yrittäjän vuositulot ovat kasvaneet siten, että ne ovat vähintään 20 % suuremmat kuin vuoden 2012 YEL-/MYEL-työtulo, yrittäjä voi hakea päivärahaa työkyvyttömyyden tai etuuden alkamista edeltäneiden kuuden kuukauden työtulojen perusteella. Ne yrittäjät, jotka eivät ole velvollisia ottamaan YEL- tai MYEL-vakuutusta, voivat esittää selvityksen elinkeinotoiminnan ansiotulosta tai palkkatulosta siltä kokonaiselta tilikaudelta tai verovuodelta, jonka aikana työkyvyttömyys tai oikeus etuuteen on alkanut tai sitä edeltäneeltä tilikaudelta tai verovuodelta. Päivärahan laskeminen Päivärahan laskentakaava on kaikille sama riippumatta siitä, millä työtuloilla päiväraha määräytyy. 144 Yrityksen perustamisen käytännön toimet

146 Palkan mukaan lasketun päivärahaetuuden perusteena olevasta työtulosta tehdään ennen laskentaa tulonhankkimisvähennys sekä 4,13 %:n vakuutusmaksuvähennys. YEL- ja MYEL-työtulosta ei tehdä vähennyksiä. Sairauspäivärahojen laskukaava on Kelan sivulla > Sairastaminen > Työkyvytön yli 10 päivää > Sairauspäiväraha > Määrä ja vanhempainpäivärahojen laskukaava sivulla > Lapsiperheet > Raskaus > Äitiysraha > Määrä > Laskukaava. Yrittäjän sairauspäiväraha Sairauspäiväraha korvaa työkyvyttömyydestä aiheutuvaa ansionmenetystä. Päivärahaa maksetaan vuotiaalle hakijalle, jos hän ei sairautensa vuoksi kykene tekemään työtä ja on ollut työssä kolmen kuukauden aikana ennen työkyvyttömäksi tuloaan. Tämä koskee muun muassa ansiotyössä, yrittäjänä, sapattivapaalla, vuorotteluvapaalla tai työttömänä työnhakijana olevaa henkilöä. Jos edellä mainittu työssäoloedellytys ei täyty, päivärahaoikeus alkaa sen jälkeen, kun työkyvyttömyys on jatkunut yhdenjaksoisesti 55 päivää. Kun hakijan työkyvyttömyys alkaa samasta syystä uudelleen, ennen kuin on kulunut 30 päivää hakijan edellisestä päivärahakaudesta, hänelle maksetaan päivärahaa sairastumispäivää seuraavasta arkipäivästä. Päivärahaa maksetaan enintään sen kuukauden loppuun, jota seuraavan kuukauden aikana päivärahaa tulisi maksetuksi 300 päivältä. Tähän enimmäisaikaan lasketaan yleensä myös työkyvyttömyyttä edeltäneiltä kahdelta vuodelta kaikki ne päivät, joilta hakijalla on ollut oikeus Kelan sairauspäivärahaan. Enimmäisajan täyttymisen jälkeen hakijalla saattaa olla oikeus työttömyysetuuteen, jos hänen työkyvyttömyytensä jatkuu ja hänen työkyvyttömyyseläkehakemuksensa on hylätty tai sen käsittely on kesken. Jos yrittäjä 300 korvauspäivän jälkeen on palannut työhön, mutta sama sairaus edelleen aiheuttaa työkyvyttömyyttä yli 30 päivän yhtäjaksoisen työskentelyn jälkeen, Kela voi maksaa päivärahaa vielä 50 päivältä, vaikka sairauspäivärahan enimmäisaika on täyttynyt. Lisäpäivät maksetaan omavastuuajan jälkeen yhdessä tai useammassa jaksossa enintään 50 arkipäivältä. Omavastuuaika päivärahaa maksettaessa on sairastumispäivä ja sitä seuraavat yhdeksän arkipäivää. Yrittäjillä tästä noin kahden viikon omavastuuajasta korvataan osa YEL-päivärahan muodossa, jolloin YEL-yrittäjien omavastuuajaksi jää sairastumispäivä ja kolme seuraavaa arkipäivää. YEL-päivärahaa maksetaan enintään sairaus päivärahan omavastuuajan loppuun saakka. YEL-päivärahaa maksetaan, vaikka työkyvyttömyys ei kestäisi koko omavastuuaikaa, mutta kuitenkin pidempään kuin sairastumispäivä ja sitä seuraavat kolme arkipäivää. YEL-päivärahan edellytyksenä on, että yrittäjällä on työkyvyttömyyden alkamispäivänä voimassa YEL-vakuutus. MinimiYEL-vakuutustasolla vuosiansion ollessa 7 430,59 euroa (vuonna 2014) yrittäjän päiväraha on 17,34 euroa. Yrittäjän sosiaaliturvan järjestäminen 145

147 Mela maksaa maatalousyrittäjän eläkelain mukaan vakuutetulle henkilölle sairauspäivärahan omavastuuajalta MYEL-päivärahaa MYEL-päivärahan omavastuuaika on sairastumispäivä ja kolme sitä seuraavaa päivää. Omavastuuaika kuluu kaikkina kalenteripäivinä. MYEL-päivärahan määrä on 1/514 MYEL-työtulosta. Sairauspäivärahaa on haettava kahden kuukauden kuluessa työkyvyttömyyden alkamisesta. Yrittäjän osasairauspäiväraha Osasairauspäiväraha on tarkoitettu vuotiaalle kokoaikatyötä tekevälle työntekijälle tai yrittäjälle. Osasairauspäivärahaa maksetaan ilman omavastuuaikaa, kun se jatkuu välittömästi sairauspäivärahan tai kuntoutusrahan jälkeen. Jos osasairauspäivärahaa haetaan suoraan ilman edeltävää sairauspäivärahaa, osasairauspäivä rahassa on omavastuuaika. Hakijan on oltava omavastuuaika kokonaan pois työstä ja osa-aikainen työskentely voidaan aloittaa vasta tämän jälkeen. Osasairauspäivärahan omavastuu on periaatteessa sama kuin sairauspäivärahassa eli sairastumispäivä ja sitä seuraavat yhdeksän arkipäivää. Lisäksi on otettava huomioon, että yrittäjän tulee olla omavastuuaikana sairausvakuutuslain tarkoittamalla tavalla työkyvytön tavalliseen työhön. Osa-aikainen työskentely voidaan aloittaa vasta omavastuuajan jälkeen eikä omavastuuajalta ole oikeutta osasairauspäivärahaan. Yrittäjällä on kuitenkin oikeus YEL/MYEL vakuutuksen perusteella omavastuuajan päivärahaan samoin kuin sairauspäivärahassa. Työhön paluun on tapahduttava terveyttä ja toipumista vaarantamatta, ja tämä edellyttää aina lääketieteellistä arviota yrittäjän terveydentilasta. Osasairauspäivärahalle siirtyminen edellyttää, että yrittäjällä työmäärän tulee vähentyä %, kun yrittäjä omavastuuajan jälkeen aloittaa osa-aikaisen työskentelyn. Osa-aikaisen työskentelyn suunniteltu aika tulee olla vähintään kaksi viikkoa (12 arkipäivää). Osa-sairauspäiväraha on suuruudeltaan puolet sitä edeltäneestä sairauspäivärahasta. Etuutta maksetaan enintään 120 arkipäivää. Hakuaika on takautuvasti kaksi kuukautta. 146 Yrityksen perustamisen käytännön toimet

148 9 KIRJANPITO JA VEROTUS 9.1 Yleistä verotuksesta Verotusoikeus on Suomessa valtiolla, kunnilla sekä evankelisluterilaisella ja ortodoksisella kirkolla. Maksettavat verot ovat joko välittömiä tai välillisiä veroja. Välittömiä veroja ovat muun muassa valtiolle maksettavat tulovero, perintö- ja lahjavero, varainsiirtovero, kunnalle suoritettava kunnallisvero sekä kirkolle maksettava kirkollisvero. Välillisiä veroja ovat arvonlisävero, valmistevero ja tulli. Eri yritysmuotoja kohdellaan verotuksessa eri tavoin. Yritysmuodon valinnan kannalta merkitystä on ennen kaikkea välittömillä veroilla. Tärkeimmät välittömät verot ovat valtiolle maksettava tulovero sekä kunnalle tulojen perusteella maksettava kunnallisvero. Selvitettäessä eri yritysmuotoihin kohdistuvaa verorasitusta on yrityksen verorasituksen lisäksi otettava huomioon omistajan verorasitus. Vasta näiden yhteisvaikutus ratkaisee verotuksellisesti edullisimman yritysmuodon. Valtion tulovero Valtion tulovero voi määräytyä kahdella eri tavalla: progressiivisena tai suhteellisena. Jos vero määräytyy progressiivisen tuloveroasteikon mukaan, se tarkoittaa sitä, että tulojen lisäys aiheuttaa suhteellisesti suuremman verojen lisäyksen. Ansiotuloista (esimerkiksi palkka- ja eläketuloista sekä luontoiseduista) maksetaan valtionveroa progressiivisen veroasteikon mukaan. Pääomatulojen (esimerkiksi myyntivoittojen) verotus on lievästi progressiivista siten, että euroon asti pääomatulojen veroprosentti on 30 ja yli euron pääomatulojen osalta veroprosentti on 32. Suhteellinen vero tarkoittaa taas sitä, että vero määräytyy tulojen määrästä riippumatta saman veroprosentin mukaan. Yhteisöjen (osakeyhtiöiden ja osuuskuntien) verokanta on suhteellinen, vuonna 2014 se on 20 %. Yhteisövero tilitetään valtiolle, kunnille ja seurakunnille. Kirjanpito ja verotus 147

149 Kunnallis- ja kirkollisvero Kunnallisverotuksessa tulovero määräytyy suhteellisen verokannan mukaan. Kunnan tuloveroprosentti vaihtelee vuonna 2014 kunnasta riippuen 16,25:sta 22,50:een. Myös kirkollisvero on suhteellinen jakovero. Kirkollisveroprosentti vaihtelee 1 2:een. Henkilölle määrätään kirkollisveroa vain, jos hän on evankelis-luterilaisen tai ortodoksisen seurakunnan jäsen. Yhteisöt (osakeyhtiöt ja osuuskunnat) maksavat aina kirkollisveroa, sillä osa niiden 20 %:n tuloverosta tilitetään evankelisluterilaisille ja ortodoksisille seurakunnille. Verotuksen toimittaminen Yhteisöveron määrääminen tapahtuu aina kymmenen kuukauden kuluessa kunkin yhteisön (osakeyhtiö, osuuskunta tms.) tilikauden päättymisestä. Muiden verovelvollisten valtion tuloveron, kunnallisveron sekä kirkollisveron määrääminen tapahtuu samanaikaisesti kerran vuodessa, viimeistään verovuotta seuraavan kalenterivuoden lokakuun loppuun mennessä. Kun verovelvollisen verotus on valmistunut, hänelle lähetetään verotuspäätös, mistä ilmenee lopullisen veron määrä. 9.2 Yritysten ja yrittäjien verotus Yritys maksaa veroa voitostaan. Verotuksellinen tulos ei aina kuitenkaan vastaa yrityksen kirjanpidollista voittoa, sillä kirjanpidon ja verotuksen säännökset poikkeavat toisistaan. Kaikki kulut eivät ole verotuksessa vähennyskelpoisia eivätkä kaikki tulot veronalaisia. Esimerkiksi edustuskulut kirjataan kokonaisuudessaan kirjanpitoon, mutta niitä ei saa vähentää lainkaan verotuksessa vuodesta 2014 alkaen. Aikaisemmin verotuksessa sai vähentää puolet edustuskuluista. Vastaavasti yhteisön saamat osinkotulot kirjataan kokonaan tuloksi, mutta verotuksessa ne voivat olla verovapaita tai vain osittain veronalaisia. Yrityksen välittömät verot eivät ole lainkaan verotuksessa vähennyskelpoisia. Veronpalautus on verovapaata tuloa Yksityisliike Tulovero Pääomatulojen tuloveroprosentti on 30 siltä osin kuin pääomatulojen määrä on enintään euroa. Yli euron pääomatuloista maksetaan veroa 32 %:n mukaan. Ansiotulojen verokanta on progressiivinen. Yrityksen tuloksesta on pääomatuloa edellisen vuoden nettovarallisuudelle laskettava 20 %:n vuotuinen tuotto. Yrittäjällä on kuitenkin oikeus halutessaan vaatia pääomatulo-osuudeksi 10 %:n tuottoa. Muu osa on ansiotuloa, joka lasketaan yhteen yrittäjän muiden ansiotulojen kanssa. Pääomatulo-osuuden laskeminen vuotuisena tuottona merkitsee sitä, että 12 kuukautta lyhyempi tilikausi pienentää pääomatuloosuutta ja 12 kuukautta pidempi tilikausi vastaavasti suurentaa sitä. Ensimmäisenä 148 Yrityksen perustamisen käytännön toimet

150 vuonna vuotuinen tuotto lasketaan saman verovuoden nettovarallisuuden perusteella. Yrittäjä voi myös vaatia, että yritystulo verotetaan kokonaan ansiotulona. Pääomatulo jaetaan yrittäjäpuolisoiden kesken heidän omistusosuuksiensa suhteessa. Ansiotulon jako tapahtuu yrityksessä tehdyn työn suhteessa. Jos selvitystä työpanoksesta ei esitetä, ansiotulo jaetaan yrittäjäpuolisoiden kesken tasan. Lisäksi yrittäjältä peritään ennakonkannossa työtulon perusteella 1,32 %:n suuruinen sairaanhoitomaksu ja 0,97 %:n suuruinen päivärahamaksu (v. 2014). Päivärahamaksu on lopullisessa verotuksessa vähennyskelpoinen Henkilöyhtiöt Avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö Tulovero Henkilöyhtiö ei ole erillinen verovelvollinen, vaan sen tulos jaetaan verotettavaksi yhtiömiesten tulona. Tulo jaetaan yhtiömiesten kesken heidän yhtiösopimuksessa sovittujen tulo-osuuksiensa mukaisessa suhteessa. Kommandiittiyhtiön äänettömän yhtiömiehen osuus tulosta on panokselle maksettu korko. Yhtiömiehen verotettava tulo-osuus voi verotuksen ja kirjanpidon eroavuuksien vuoksi poiketa yhtiömiehen voitto-osuudesta. Voitto-osuudella tarkoitetaan yhtiömiehen oikeutta yhtiön kirjanpidon mukaiseen tulokseen. Yhtiömies Tulovero Pääomatulojen tuloveroprosentti on 30 siltä osin kuin pääomatulojen määrä on enintään euroa. Yli euron pääomatuloista maksetaan veroa 32 %:n mukaan. Ansiotulon verokanta on progressiivinen. Yhtiömiehen tulo-osuudesta pääomatuloa on määrä, joka saadaan laskemalla 20 %:n vuotuinen tuotto hänen osuudelleen elinkeinotoiminnan nettovarallisuudesta edellisen verovuoden päättyessä. Muu osa on ansiotuloa, joka lasketaan yhteen yhtiömiehen muiden ansiotulojen kanssa. Pääomatulo-osuuden laskeminen vuotuisena tuottona merkitsee sitä, että 12 kuukautta lyhyempi tilikausi pienentää pääomatuloosuutta ja 12 kuukautta pidempi tilikausi vastaavasti suurentaa sitä. Voitonjako henkilöyhtiöstä on verovapaata. Palkanmaksusta pidättäytymisellä säästetään työnantajan sosiaaliturvamaksut. Lisäksi yrittäjältä peritään ennakonkannossa työtulon perusteella 1,32 %:n suuruinen sairaanhoitomaksu ja 0,97 %:n suuruinen päivärahamaksu (v. 2014). Päivärahamaksu on lopullisessa verotuksessa vähennyskelpoinen. Kirjanpito ja verotus 149

151 9.2.3 Osakeyhtiö Yhtiö Tulovero Suhteellinen 20 %:n verokanta. Verokanta on kuitenkin 24,5 %, jos tilikautta on pidennetty jatkumaan kalenterivuodelle 2014 ja ilman pidennystä se olisi päättynyt Osakas Tulovero Pääomatulojen tuloveroprosentti on 30 siltä osin kuin pääomatulojen määrä on enintään euroa. Yli euron pääomatuloista maksetaan veroa 32 %:n mukaan. Ansiotulojen verokanta on progressiivinen. Osinkotulo on osakkaalle verovapaata tuloa, pääomatuloa tai ansiotuloa riippuen yhtiön nettovarallisuudesta ja osingon määrästä (ks. tarkemmin luku 9.3.). Jos osakeyhtiön osakas kuuluu YEL-vakuutuksen piiriin, peritään häneltä vuonna 2014 ennakkoperinnässä 1,32 %:n suuruinen sairaanhoitomaksu ja 0,97 %:n päivärahamaksu YEL-työtulon perusteella. Muun osakkaan sairaanhoitomaksu on 1,32 % kunnallisverotettavasta tulosta ja päivärahamaksu 0,84 % bruttopalkasta Osuuskunta Osuuskunta Tulovero Suhteellinen 20 %:n tuloverokanta. Jäsen Tulovero Ylijäämän palautus on työosuuskunnassa toimivalle yksityiselle jäsenelle lisäpalkkaa, kun ylijäämä perustuu tehtyyn työhön. Myös pääluvun mukainen ylijäämänjako katsotaan työosuuskunnassa työsuhteessa olevien jäsenten palkaksi. Jäsenen saamien ansiotulojen verokanta on progressiivinen. Elinkeinonharjoittajana toimivalle jäsenelle ylijäämän palautus on elinkeinotoiminnan tuloa, joka jaetaan ansio- ja pääomatuloksi yhdessä muiden elinkeinotulolähteen tulojen kanssa. Osuuspääoman korko on jäsenen pääomatuloa. Tällainen tulo on kuitenkin euroon asti kokonaan verovapaata tuloa. Pääomatulojen tuloveroprosentti on 30 siltä osin kuin pääomatulojen määrä on enintään euroa. Yli euron pääomatuloista maksetaan veroa 32 %:n mukaan. 150 Yrityksen perustamisen käytännön toimet

152 9.3 Palkanmaksu, voitonjako ja luontoisedut eri yritysmuodoissa Liikkeen- tai ammatinharjoittaja Liikkeen- ja ammatinharjoittajan elinkeinotoiminnan tulos lasketaan yhteen hänen muiden tulojensa kanssa ja verotus suoritetaan tästä yhteismäärästä. Palkanmaksu itselle ja puolisolle ei ole mahdollista, kuten ei myöskään luontoisedut. Jos yrittäjä käyttää yrityksen käyttöomaisuutta, yksityiskäyttöä vastaava osuus kuluista palautetaan yrityksen tuloon. Liikkeen tai ammatin tulos jaetaan pääoma- ja ansiotuloksi elinkeinotoimintaan kuuluvan nettovarallisuuden perusteella. Avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö Yhtiömiehet voivat henkilöyhtiössä nostaa itselleen kohtuullisen määrän palkkaa. Toisaalta palkka voidaan jättää myös nostamatta, koska henkilöyhtiön tulos jaetaan joka tapauksessa verotettavaksi kokonaan yhtiömiesten tulona. Tällöin yrityksen ei tarvitse maksaa palkan sivukuluja kuten työnantajan sosiaaliturvamaksua. Tulos voidaan nostaa yhtiöstä voitto-osuutena tilinpäätöksen valmistuttua tai muuna yksityisottona jo tilikauden aikana. Yhtiömiestä ei veroteta yksityisotoista. Työtä tekevä yhtiömies voi henkilöyhtiössä käyttää myös luontoisetuja palkan osana. Osakeyhtiö Osakkaalle voidaan maksaa palkkaa ja osinkoa. Osakkaalle annettujen palkkaetuuksien tulee olla kohtuulliset osakkaan työpanokseen verrattuna. Osakeyhtiössä työtä tekevä osakas voi käyttää luontoisetuja palkan osana. Osakeyhtiön ja osakkaan välisissä oikeustoimissa on aina käytettävä käypää hintaa. Esimerkiksi myynti osakkaalle alihintaan johtaa peitellyn osingon verotukseen, josta tulee veroseuraamuksia sekä yhtiölle että osakkaalle. Peitellystä osingosta 75 % verotetaan osakkaan ansiotulona ja 25 % on verovapaata tuloa. Osakeyhtiön maksaman osingon verokohtelu riippuu siitä, jakaako yhtiö osinkona enemmän vai vähemmän kuin 8 %:n tuoton osakkeen matemaattiselle arvolle. Jos osinko mahtuu kokonaisuudessaan 8 %:n tuoton sisälle, se on osakkaalle 25-prosenttisesti veronalaista pääomatuloa. Siltä osin kuin osinko tässä tapauksessa ylittää euroa/osakas, osingosta 85 % on veronalaista pääomatuloa ja 15 % verovapaata tuloa. Jos yhtiö jakaa osinkoa enemmän kuin 8 %:n tuoton osakkeen matemaattiselle arvolle, 8 %:n ylittävästä osasta 75 % verotetaan ansiotulona ja 25 % on verovapaata tuloa. Esimerkki Henkilö A saa vuonna 2014 osinkoa X Oy:ltä euroa. A:n omistamien osakkeiden yhteinen matemaattinen arvo on euroa. A:n omistamien osakkeiden matemaattiselle arvolle laskettu 8 %:n vuotuinen tuotto (8 % x ) on euroa, joten eurosta 25 % eli euroa on veronalaista pääomatuloa ja Kirjanpito ja verotus 151

153 euroa verovapaata tuloa. Vuotuisen tuoton ylimenevä osa euroa on ansiotuloosinkoa, josta 75 % on veronalaista ansiotuloa (7 500 euroa) ja 25 % verovapaata tuloa (2 500 euroa). Yhteensä verovapaata on siis euroa. Osakkeen matemaattinen arvo lasketaan siten, että yhtiön edellisen vuoden nettovarallisuus (varat - velat) jaetaan osakkeiden lukumäärällä. Ensimmäisenä vuonna matemaattisena arvona käytetään osakkeen nimellisarvoa tai yhtiön tai osakkaan vaatimuksesta osakkeen merkintähintaa. Osakkaalle verovuoden aikana annettu laina verotetaan pääomatulona, paitsi jos laina maksetaan pois jo saman vuoden aikana. Jos laina maksetaan pois myöhemmin, sen saa maksuvuonna vähentää pääomatulosta. Osuuskunta Osuuskunnan jäsenelle voidaan maksaa tavaroiden tai palvelujen käyttökorvausta, palkkaa ja luontoisetuja, osuuspääoman ja osuuksien korkoa tai ylijäämän palautusta ja jälkitiliä. Palkasta toimitetaan ennakonpidätys sekä muut palkanmaksuun liittyvät velvoitteet. Osuuskunnan maksama osuuspääoman, lisäosuuspääoman ja sijoitusosuuden korko on jäsenelle euroon asti verovapaata tuloa. Koron tulee olla kohtuullinen. Koron nimellä ei voida maksaa jäsenelle korvausta tämän osuuskunnan hyväksi tekemästä työstä. Jäsenen saama ylijäämän palautus on yleensä verovapaata elinkustannusten säästöä. Sen sijaan elinkeinonharjoittajana toimivalle osuuskunnan jäsenelle ylijäämän palautus on veronalaista elinkeinotoiminnan tuloa, joka jaetaan ansio- ja pääomatuloksi muiden saman tulolähteen tulojen tapaan. Työosuuskunnassa ylijäämänpalautusta voidaan maksaa maksettujen palkkojen perusteella. Tällainen ylijäämä on yksityiselle jäsenelle ansiotuloa. 9.4 Kirjanpito ja tilinpäätös Kirjanpito on pakollista Kaikki liiketoimintaa tai ammattitoimintaa harjoittavat ovat kirjanpitovelvollisia. Kirjanpidon kokonaisuus muodostuu sellaisista osista kuin yrityksen tuotot, kulut, omaisuus, omat varat ja velat. Tuottojen ja kulujen erotuksesta lasketaan yrityksen tulos eli kannattavuus. Omaisuuden, omien varojen ja velkojen perusteella selvitetään yrityksen taloudellinen asema, maksuvalmius ja vakavaraisuus. Kirjanpidon pitämiselle asetetaan säännöt kirjanpitolaissa ja -asetuksessa. Myös verotusta koskevat lait ohjaavat kirjanpidon pitämistä. Kirjanpitovelvollisen tulee noudattaa hyvää kirjanpitotapaa. Suomessa toimii Kirjanpitolautakunta (KILA), joka antaa lausuntoja, päätöksiä ja yleisohjeita hyvästä kirjanpitotavasta. Samoin myös 152 Yrityksen perustamisen käytännön toimet

154 tilintarkastajien ja tilitoimistojen järjestöt antavat kirjanpitoon ja tilinpäätökseen liittyviä suosituksia. Yrityksen johto on vastuussa kirjanpidosta ja sen järjestämisestä. Se tarkoittaa yrityksen liiketapahtumia kuvaavan kirjanpitoaineiston kokoamista, järjestämistä, numerointia, kirjoihin vientiä ja säilyttämistä. Kirjanpito on pidettävä aina ajan tasalla. Kirjanpito on tehty, kun tositteiden perusteella laaditut kirjaukset on tehty kirjanpitokirjoihin ja kun tilinpäätös on laadittu tasekirjaan tilikausittain. Kirjanpitokirjat ja tilinpäätökset täytyy säilyttää. Ks. sivu 155. Kirjanpidon on oltava ajan tasalla Juoksevaan eli tilikauden aikana tehtävään kirjanpitoon on merkittävä määräajassa yritystoiminnan menot, tulot ja rahoitustapahtumat. Käteisrahalla tapahtunut maksu on siis kirjattava viivytyksettä päiväkohtaisesti. Muut kirjaukset, lähinnä tiliotteilla näkyvät maksuliikkeet sekä menot ja tulot, voidaan tehdä kuukausikohtaisesti viimeistään neljän kuukauden kuluessa kalenterikuukauden päättymisestä. Arvonlisäverolaki säätelee myös kirjanpidon tekemistä. Ks. sivu 107. Tosite todistaa liiketapahtuman Tiliotteesta näkee maksuliikkeen eli sen, miten raha on liikkunut. Siitä ei kuitenkaan näe mitä, kenelle ja milloin on myyty, eikä mitä, keneltä ja milloin on ostettu. Tämän vuoksi pelkillä tiliotteilla ei voi tehdä kirjanpitoa, vaan tositteiksi tarvitaan myös kopiot yrityksen lähettämistä myyntilaskuista ja alkuperäiset ostolaskut, jotka ovat tulleet yrityksen maksettaviksi. Näistä kirjataan yrityksen tulot ja vähennyksiksi hyväksyttävät menot. Laskuissa olevien merkintöjen perusteella kirjataan myös arvonlisäverotuksen tarvitsemat tiedot kirjanpitoon. Siirto-, oikaisu- ja jaksotuskirjauksia varten tehdään lisäksi muistiotositteita. Kirjanpito on todistusaineisto yrityksen taloudellisista tapahtumista. Kirjanpidon päiväkirjassa esitetään kauden liiketapahtumat aikajärjestyksessä ja pääkirjassa samat liiketapahtumat järjestettynä tileittäin. Kirjanpidon tilien määrä riippuu siitä, kuinka tarkka erittely menoista, tuloista ja rahoitustapahtumista halutaan. Tilit on valittava vähintäänkin niin, että kirjanpitoasetuksessa määrätyt virallisen tilinpäätöksen mukaiset tuloslaskelma ja tase voidaan laatia. Tilinpäätös Tilinpäätös laaditaan yleensä 12 kuukauden pituiselta tilikaudelta (ks. Tilikausi s. 154). Tilinpäätös käsittää tilinpäätöspäivän taloudellista asemaa kuvaavan taseen, tuloksen muodostumista kuvaavan tuloslaskelman, rahoituslaskelman (koskee julkisia ja suuria osakeyhtiöitä ja osuuskuntia) ja liitetiedot. Lisäksi tilinpäätöstä varmentamaan on laadittava tase-erittelyt. Kirjanpito ja verotus 153

155 Tilinpäätökseen sisältyy myös toimintakertomus. Pienten kirjanpitovelvollisten, joiden kohdalla enintään yksi alla luetelluista rajoista on ylittynyt sekä päättyneellä tilikaudella että sitä edeltäneellä tilikaudella, ei tarvitse laatia toimintakertomusta. Pienen yrityksen rajat ovat 1) liikevaihto tai sitä vastaava tuotto 7,3 miljoonaa euroa 2) taseen loppusumma 3,65 miljoonaa euroa 3) palveluksessa keskimäärin 50 henkilöä. Rahoituslaskelma on laadittava, mikäli sekä päättyneellä että välittömästi sitä edeltäneellä tilikaudella on ylittynyt vähintään kaksi edellä mainituista rajoista. Osakeyhtiön ja osuuskunnan on kuitenkin aina esitettävä liitetietoina osakeyhtiölaissa ja osuuskuntalaissa edellytetyt tiedot. Tilinpäätös on valmis, kun tuloslaskelman, taseen, liitetiedot ja mahdollisen toimintakertomuksen sisältävä tasekirja on lain edellyttämällä tavalla allekirjoitettu ja päivätty. Tilinpäätös on tehtävä neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Jos yrityksellä on lain mukaan oltava tilintarkastaja, tämän on tehtävä tilinpäätökseen merkintänsä ja annettava erillinen tilintarkastuskertomus. Ammatinharjoittajien tilinpäätöksen on oltava valmis kahden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Tilinpäätöksestä selviää, mikä on yrityksen tulos ja taloudellinen asema. Tilinpäätöksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot yrityksen toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Tuloksen laskennassa ja varallisuusaseman selvittämisessä on noudatettava hyvän kirjanpitotavan mukaisesti lakeja ja yleisiä kirjanpidon periaatteita. Esimerkiksi kirjaukset tehdään suoriteperustetta noudattaen. Kaikkien osakeyhtiöiden tilinpäätökset ovat julkisia. Sama koskee sellaista henkilöyhtiötä, jonka vastuunalaisena yhtiömiehenä on osakeyhtiö tai toinen tällainen henkilöyhtiö. Pienen henkilöyhtiön tulee julkistaa tilinpäätöksensä vain, jos tilikaudella kaksi seuraavista rajoista on ylittynyt: 1) liikevaihto tai sitä vastaava tuotto 7,3 miljoonaa euroa 2) taseen loppusumma 3,65 miljoonaa euroa 3) palveluksessa keskimäärin 50 henkilöä. Tilinpäätös julkistetaan rekisteröinnillä kaupparekisterissä. Tase-erittelyt eivät kuulu julkistettavaan tilinpäätökseen. Tilikausi Tilikauden pituus on 12 kuukautta, ja se voi olla muukin kuin kalenterivuosi (esimerkiksi ). Toimintaa aloitettaessa tai lopetettaessa tilikausi voi olla lyhyempi tai pitempi kuin 12 kuukautta, kuitenkin enintään 18 kuukautta. Kevennettyä, yhdenkertaista kirjanpitoa pitävän ammatinharjoittajan tilikausi on aina kalenterivuosi ( ). 154 Yrityksen perustamisen käytännön toimet

156 Kirjanpitoaineiston säilyttäminen Kirjanpitoaineisto (tositteet ja liiketapahtumia kuvaava kirjeenvaihto) on säilytettävä vähintään kuusi vuotta sen kalenterivuoden lopusta lukien, jonka aikana tilikausi on päättynyt. Kirjanpidon tekemisessä syntyvät kirjanpitokirjat, tilinpäätöksen sisältävä tasekirja, tase-erittelyt, tilipuitteet, kirjaussuunnitelma ja menetelmäkuvaus on säilytettävä vähintään kymmenen vuotta tilikauden päättymisestä. Kirjanpitolautakunta on antanut yleisohjeen kirjanpidon menetelmistä ja aineistoista, jossa on myös ohjeet kirjanpitoaineiston säilyttämistä, ks. Tilitoimiston valinta Yrityksen kirjanpito on järjestettävä asiantuntevalla ja luotettavalla tavalla. Alkavan yrityksen on yleensä tarkoituksenmukaisinta antaa kirjanpito ammattitaitoisen tilitoimiston hoidettavaksi. Tällaisia ovat muun muassa Taloushallintoliiton yhdessä Tili-instituuttisäätiön kanssa auktorisoimat tilitoimistot, joita johtaa KLT-tutkinnon suorittanut laskenta-alan ammattilaisen asiantuntijatutkinnon suorittanut henkilö. Tilitoimiston valintaan saa tietoa Taloushallintoliiton sivuilta. Sieltä löytyy muun muassa tietoa siitä, miten tilitoimiston pätevyyttä voidaan arvioida. Sivuilla on myös Tilitoimistohakupalvelu ( > Tilitoimiston asiakas > Tilitoimistohaku), jonka avulla voi hakea tilitoimistoja paikkakunnan tai tilitoimiston koon mukaan. Palvelusta on tulostettavissa lisäksi tarjouspyyntölomake, jonka avulla voi kartoittaa ja kilpailuttaa tarjolla olevia tilitoimistopalveluja. Taloushallintoliiton sivut ovat osoitteessa Yrityksen määräpäivät Arvonlisäveron ilmoittaminen ja tilittäminen Arvonlisävero ilmoitetaan Verohallinnolle kausiveroilmoituksella. Arvonlisävero ilmoitetaan ja maksetaan joko kuukausittain, neljännesvuosittain tai kalenterivuosittain. Jos yrityksen vuosiliikevaihto on enintään euroa, arvonlisäveron voi ilmoittaa ja maksaa kalenterivuosittain. Jos yrityksen liikevaihto on enintään euroa kalenterivuodessa, tällöin arvonlisäveron voi ilmoittaa ja maksaa kolmen kuukauden välein neljännesvuosittain. Yritys voi kuitenkin halutessaan valita lyhyemmän ilmoitus- ja maksujakson kuin mihin liikevaihto oikeuttaisi. Kuukausittain ja neljännesvuosittain annettavan kausiveroilmoituksen tulee olla perillä viimeistään sen kalenterikuukauden 12. päivänä, jona kohdekauden vero on lain mukaan ilmoitettava. Määräpäivä koskee sähköisiä ilmoituksia. Jos ilmoitus annetaan paperilomakkeella, ilmoituksen tulee olla perillä Verohallinnossa jo kuukauden 7. päivänä. Kirjanpito ja verotus 155

157 Kalenterivuosimenettelyssä olevan on annettava kausiveroilmoitus ja maksettava vero viimeistään kalenterivuotta seuraavan helmikuun viimeisenä päivänä. Määräpäivä on sama sähköisesti ja paperilomakkeella annettavalla ilmoituksella. Aloittava yritys voi hakeutua pidennettyyn ilmoitus- ja maksujaksoon aloittamisen yhteydessä täyttämällä perustamisilmoituksella kohdan Oma-aloitteisten verojen ilmoitus- ja maksujaksoa koskevat tiedot. Verohallinnon rekistereihin aiemmin rekisteröity yritys voi hakeutua pidennettyyn ilmoitus- ja maksujaksoon täyttämällä ilmoitusjaksolomakkeen 4071, Hakemus oma-aloitteisten verojen ilmoitus- ja maksujaksojen muuttamiseksi. Verohallinto lähettää hakijalle ilmoituksen, jossa kerrotaan, mistä alkaen ilmoitus- ja maksujaksoa voi alkaa noudattamaan. Kausiveroilmoituksen voi antaa sähköisesti Verotili-palvelun ( kautta tai paperilomakkeella. Kausiveroilmoituslomakkeet ja täyttöopas ovat osoitteessa > Lomakkeet > Arvonlisäverotus > Kausiveroilmoitus (4001). Tietojen ilmoittaminen sähköisesti vaatii Katso-tunnisteen. Katso-tunniste perustetaan Katso-palvelussa (yritys.tunnistus.fi). Verotilimaksuja maksettaessa on käytettävä Verohallinnon lähettämää verotilin viitenumeroa, jonka Verohallinto lähettää yhdessä maksuohjeen kanssa verovelvolliselle. Arvonlisävero lasketaan, maksetaan ja ilmoitetaan sentin tarkkuudella. Kausiveroilmoituksen voi antaa myös Tyvi-palveluntarjoajien kautta kautta joko verkkolomakkeella tai tiedostona yrityksen taloushallinnon ohjelmasta tai Verohallinnon Ilmoitin.fi-palvelun kautta. Arvonlisäverotusta koskevaa lisätietoa saa Verohallinnon palvelunumerosta (pvm/mpm). Tietoa oma-aloitteisten verojen verotilimenettelystä, verotiliverojen ilmoittamisesta ja maksamisesta sekä verotilin toiminnasta saat Verohallinnon valtakunnallisesta palvelunumerosta (pvm/mpm) sekä Verohallinnon toimipisteistä ja sivuilta Työnantajasuoritusten ilmoittaminen ja tilittäminen Työnantajan on tilitettävä työnantajasuoritukset (ennakonpidätykset ja työnantajan sosiaaliturvamaksut) verotilille ja annettava niistä kausiveroilmoitus Verohallinnolle. Kausiveroilmoitus on annettava joko kuukausittain tai neljännesvuosittain sen mukaan, mikä on työnantajan ilmoitusjakson pituus. Jos kalenterivuoden liikevaihto on enintään euroa, ennakonpidätysten ja työnantajan sosiaaliturvamaksun ilmoitus- ja maksujakso on kalenterivuoden neljännes. Myös satunnaisesti palkkoja maksava työnantaja voi ilmoittaa ja maksaa työnantajasuoritukset neljännesvuosittain, jos liikevaihto on enintään euroa ja työnantaja on arvonlisäveron osalta pidennetyssä menettelyssä. Pidennettyyn ilmoitus- ja maksujaksoon oikeuttava liikevaihto lasketaan aina kalenterivuodelta, vaikka yrityksen tilikausi ei olisi kalenterivuosi. Liikevaihtoon luete- 156 Yrityksen perustamisen käytännön toimet

158 taan kaikki arvonlisäverolliset ja arvonlisäverottomat myynnit lukuun ottamatta veron osuutta ja käyttöomaisuuden myyntejä. Aloittava yritys voi hakea pidennettyä ilmoitus- ja maksujaksoa toiminnan aloittamisen yhteydessä täyttämällä perustamisilmoituksella kohdan Oma-aloitteisten verojen ilmoitus- ja maksujaksoa koskevat tiedot. Verohallinnon rekistereihin aiemmin rekisteröity yritys voi hakeutua pidennettyyn ilmoitus- ja maksujaksoon täyttämällä ilmoitusjaksolomakkeen 4071, Hakemus oma-aloitteisten verojen ilmoitus- ja maksujaksojen muuttamiseksi. Verohallinto lähettää hakijalle ilmoituksen, jossa kerrotaan, mistä alkaen ilmoitus- ja maksujaksoa voi alkaa noudattamaan. Kausiveroilmoitus annetaan kohdekausittain. Kuukausittain ilmoittavan työnantajan on maksettava ja ilmoitettava työnantajasuoritukset viimeistään palkanmaksukuukautta seuraavan kuukauden 12. päivänä. Neljännesvuosittain ilmoittava työnantaja maksaa ja ilmoittaa työnantajasuoritukset kohdekautta seuraavan toisen kuukauden 12. päivänä. Tiedot voidaan ilmoittaa neljännesvuosittain vain, jos työnantaja on saanut pidennetystä ilmoitusjaksosta erillisen ilmoituksen. Jos ilmoituksen antaa paperilomakkeella, sen on oltava perillä Verohallinnossa jo 7. päivänä. Esimerkki 1 (kohdekausi on kuukausi) Jos palkka maksetaan 31.3., ennakonpidätys ja sosiaaliturvamaksu maksetaan ja ilmoitetaan sähköisesti Verohallinnolle Esimerkki 2 (kohdekausi on neljännesvuosi) Palkoista tammi-maaliskuun ajalta tehdyt ennakonpidätykset ja työnantajan sosiaaliturvamaksut maksetaan ja ilmoitetaan sähköisesti Sähköisen ilmoituksen voi antaa verkossa toimivassa Verotilipalvelussa ( verotili). Kun tiedot ilmoitetaan sähköisesti, vaatii se Katso-tunnisteen. Lisätietoja tunnisteesta saa osoitteesta yritys.tunnistus.fi. Kausiveroilmoituksen voi antaa myös Tyvipalveluntarjoajien kautta joko verkkolomakkeella tai tiedostona yrityksen taloushallinnon ohjelmasta tai Verohallinnon Ilmoitin.fi-palvelun kautta. Jos Palkka.fi-palvelua on käytetty palkanlaskentaan, yritys voi antaa työnantajatiedot kyseisestä palvelusta. Lisätietoja työnantajasuoritusten maksamisesta saa Verohallinnon toimipisteistä ja valtakunnallisesta palvelunumerosta sekä osoitteesta kohdasta Yritys- ja yhteisöasiakkaat, Yrityksenä toimiminen, Yritys työnantajana. Kausiveroilmoitus ja täyttöopas ovat osoitteessa > Lomakkeet > Kausiveroilmoitus. Neuvontanumerosta saa tietoa oma-aloitteisten verojen verotilimenettelystä, verotiliverojen ilmoittamisesta ja maksamisesta sekä verotilin toiminnasta. Jos maksamisen ja ilmoittamisen määräpäivä on lauantai, sunnuntai tai muu pyhäpäivä, määräpäivä siirtyy seuraavaksi arkipäiväksi. Säännöllisen työnantajan on annettava kausiveroilmoitus, vaikka palkkoja ei olisikaan maksettu jokaiselta kuukaudelta. Kausiveroilmoituksesta täytetään silloin Ei palkanmaksua -kohdan tiedot. Kirjanpito ja verotus 157

159 Kausiveroilmoituksen myöhästymisestä seuraa myöhästymismaksu. Jos kausiveroilmoitus saapuu Verohallinnolle myöhässä, Verohallinto määrää kullekin myöhässä ilmoitetulle verolle myöhästymismaksua 15 %:n vuotuisen korkokannan mukaan. Myöhästymismaksu lasketaan ilmoituksen määräpäivää seuraavasta päivästä alkaen ilmoituksen saapumispäivään saakka. Myöhästymismaksun vähimmäismäärä on 5 euroa verolajilta ja enimmäismäärä euroa verolajilta, kuitenkin enintään ilmoitetun veron määrä. Työnantajan vuosi-ilmoitus Verohallinnolle Jokaisen työnantajan ja muun tiedonantovelvollisen tulee antaa Verohallinnolle vuosittain ilmoitus maksamistaan palkoista ja suorituksista. Vuosi-ilmoituksen antavat siis sekä rekisteröity työnantaja että satunnaisesti palkkoja maksava rekisteröimätön työnantaja. Työnantaja tai suorituksen maksaja voi antaa vuosi-ilmoitustiedot joko sähköisesti tai lomakkeilla. Työnantajien, joilla on palveluksessaan yli 15 työntekijää, on aina annettava tiedot sähköisesti. Sähköiset palvelut ovat osoitteessa Taloushallinto-ohjelman muodostaman vuosi-ilmoitustiedoston voi lähettää sähköisesti Tyvipalveluntarjoajien tai Ilmoitin.fi-palvelun välityksellä. Joidenkin Tyvipalveluntarjoajien välityksellä voi lähettää vuosi-ilmoituksia myös verkkolomakkeilla. Ilmoitin.fi- ja Tyvi-palveluihin tunnistautumisessa on käytettävä Katso-tunnistetta. Työnantajan vuosi-ilmoituksen (7801) voi antaa sähköisesti myös Verohallinnon verkkolomakkeilla (Suomi.fi ja Yrityssuomi.fi). Palveluihin tunnistaudutaan Katsotunnisteilla. Liikkeen- ja ammatinharjoittaja voi antaa työnantajan vuosi-ilmoituksen Verkkolomakkeilla Suomi.fi:ssä käyttämällä henkilökohtaisia pankkitunnisteita. Jos Palkka.fi-palvelua on käytetty palkanlaskentaan, yritys voi antaa työnantajatiedot kyseisestä palvelusta. Vuosi-ilmoitus annetaan pääsäännön mukaan suorituksen maksuvuotta seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä. Sähköinen ilmoittaminen tuo muutaman päivän lisäaikaa. Lisätietoa sähköisestä ilmoittamisesta saa palvelunumerosta ja Verohallinnon sivuilta > Syventävät vero-ohjeet > Sähköinen asiointi Välitön verotus Veroennakoiden maksaminen Ennakkoveroa maksavat verovelvolliset, joilla on tuloa elinkeinotoiminnasta, maataloudesta tai muusta tulonhankkimistoiminnasta. Ennakot kannetaan 2 12 erässä kannettavan veron suuruudesta riippuen. Ennakot maksetaan Verohallinnon tilille. Eräpäivä on kunkin kalenterikuukauden 23. päivä. Veroilmoitus Verohallinnolle Verohallinto toimittaa tuloverotuksen verovelvollisen antaman veroilmoituksen perusteella. Verotus toimitetaan verovuodelta. Verovuosi määräytyy yhtiön tilikauden 158 Yrityksen perustamisen käytännön toimet

160 perusteella. Jos tilikausi ei ole kalenterivuosi, verovuosi muodostuu siitä tilikaudesta tai niistä tilikausista, jotka ovat päättyneet kyseisen kalenterivuoden aikana. Veroilmoitus on annettava kultakin tilikaudelta erikseen. Luonnollisten henkilöiden verovuosi on kalenterivuosi ja yritysten verovuosi on tilikausi. Kun verovelvollisen verotus on valmistunut, verovelvolliselle lähetetään verotuspäätös, josta ilmenee lopullinen veron määrä. Lopulliseen määrään sisältyy valtion tulovero, kunnallisvero sekä mahdollinen kirkollisvero. Veroilmoitus voidaan antaa sähköisesti tai paperilomakkeella. Verohallinto suosittaa sähköistä menettelyä. Kaikki veroilmoituksen liitelomakkeet (esimerkiksi lomake 62) ja liitetiedostot (esimerkiksi tilinpäätös) voi siis antaa sähköisesti. Jos lomake 6B on annettu paperilla, pelkkiä liitteitä ei voi antaa sähköisesti. Sähköinen ilmoitus voidaan antaa joko tiedostona suoraan taloushallinto-ohjelmasta tai verkkolomakkeella Tyvi-palveluntarjoajien tai Ilmoitin.fi-palvelun kautta. Yhteisöt voivat antaa veroilmoituksen sähköisesti syöttämällä tiedot tiedot Yhteisöjen veroilmoituspalvelussa (vero.fi/yhteisonveroilmoitus). Yritysten, yhteisöjen on käytettävä sähköisessä asioinnissaan Katso-tunnistetta. Lisätietoja Katso-tunnisteesta on sivulla Liikkeen- ja ammatinharjoittaja voi antaa veroilmoituksen Suomi.fi-palvelun kautta. Palvelu vaatii joko Katso-tunnisteen tai tunnistautumisen pankkien verkkotunnuksilla. Jos yhteisön veroilmoitus annetaan paperilomakkeella, se lähetetään osoitteeseen Verohallinto, Yhteisölomakkeiden optinen lukupalvelu, PL 200, VERO. Osakeyhtiö ja osuuskunta Osakeyhtiön ja osuuskunnan on annettava veroilmoitus Verohallinnolle neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Jos viimeinen antopäivä on lauantai tai pyhäpäivä, ilmoituksen voi antaa vielä ensimmäisenä seuraavana arkipäivänä. Jos osakeyhtiön tai osuuskunnan tilikausi päättyy , osakeyhtiö ja osuuskunta antaa veroilmoituksen näin ollen viimeistään 30. huhtikuuta Verotus valmistuu kymmenen kuukauden kuluttua tilikauden päättymisestä. Avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö Veroilmoitus on annettava Verohallinnolle tilikaudesta riippumatta viimeistään verovuotta seuraavan huhtikuun alussa tai veroilmoituslomakkeelle merkittynä myöhäisempänä palautuspäivänä toukokuun alussa. Verotus valmistuu lokakuun viimeisenä päivänä. Yksityinen elinkeinonharjoittaja Veroilmoitus on palautettava (yhdessä esitäytetyn veroilmoituksen kanssa) tilikaudesta riippumatta viimeistään verovuotta seuraavan huhtikuun alussa tai veroilmoituslomakkeelle merkittynä myöhäisempänä palautuspäivänä toukokuun alussa. Verotus valmistuu lokakuun viimeisenä päivänä. Kirjanpito ja verotus 159

161 Vuosi-ilmoitus maksetuista osingoista Verohallinnolle Osinkoa jakavan osakeyhtiön on tehtävä vuosi-ilmoituksen Verohallinnolle edellisenä vuonna maksamistaan osingoista. Tiedot on annettava pääsäännön mukaan osingon maksuvuotta seuraavan kalenterivuoden tammikuun loppuun mennessä. Osinkojen ilmoittaminen sähköisesti tuo muutaman päivän lisäaikaa. Jokaisesta erillisestä osingonjakopäätöksestä on annettava oma erillinen vuosi-ilmoitus maksuvuosikohtaisesti. Vuosi-ilmoitus osakeyhtiön antamista osakaslainoista Verohallinnolle Koskee osakeyhtiöitä, jotka ovat antaneet rahalainoja henkilöille, jotka omistavat vähintään 10 % yhtiön osakepääomasta tai äänimäärästä yksin tai yhdessä perheenjäsentensä kanssa. Osakeyhtiön on tehtävä vuosi-ilmoitus edellisenä vuonna antamistaan osakaslainoista, jotka luetaan saajan pääomatuloksi. Samalla lomakkeella ilmoitetaan edellä mainittujen osakaslainojen takaisinmaksut. Lomake annetaan Verohallinnolle helmikuussa, vuosittain erikseen määrättävään päivään mennessä. Vuosi-ilmoitus osakaslainoista vuodelta 2013 on annettava mennessä. Lomaketta saa Verohallinnon toimipisteistä sekä osoitteesta Verotuksen päättyminen ja jäännösverot Osakeyhtiöt ja osuuskunnat Osakeyhtiöillä ja osuuskunnilla verotus päättyy kymmenen kuukauden kuluttua tilinpäätöksestä. Jäännösverojen eräpäivä on seuraavan kuukauden 25. päivä. Ennakonpalautukset maksetaan tätä seuraavan kuukauden 7. päivänä. Muut yritysmuodot Verotus päättyy lokakuussa. Jäännösverot maksetaan yleensä kahdessa erässä joulu helmikuussa Tilinpäätösasiakirjat PRH:n kaupparekisteriin Kirjanpitolain mukaan jäljennös tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta on aina ilmoitettava rekisteröitäväksi Patentti- ja rekisterihallitukselle, jos kirjanpitovelvollinen on jokin seuraavista: 1) osakeyhtiö 2) avoin yhtiö tai kommandiittiyhtiö, jonka vastuunalaisena yhtiömiehenä on osakeyhtiö 3) avoin yhtiö tai kommandiittiyhtiö, jonka yhtiömiehenä/vastuunalaisena yhtiömiehenä on kohdassa 2 tarkoitettu yhtiö 4) osuuskunta. Myös ulkomaisen elinkeinonharjoittajan sivuliike on pääsääntöisesti velvollinen ilmoittamaan tilinpäätöksensä rekisteröitäväksi. 160 Yrityksen perustamisen käytännön toimet

162 Milloin Osakeyhtiön ja osuuskunnan on tehtävä veroilmoitus neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Veroilmoituksen lisäksi mahdollisesti toimitettavien tietojen ilmoitus kaupparekisteriin on tehtävä kahdessa kuukaudessa tuloslaskelman ja taseen vahvistamisesta. Avoimen yhtiön, kommandiittiyhtiön ja ulkomaisen elinkeinonharjoittajan sivuliikkeen tilinpäätösasiakirjat on toimitettava Patentti- ja rekisterihallitukselle kuudessa kuukaudessa tilikauden päättymisestä. Tilinpäätöstiedot suoraan Verohallinnolta kaupparekisteriin Verohallinto toimittaa veroilmoitusta 6B käyttävien yhteisöjen tilinpäätöksen liitteineen kaupparekisteriin. Jos veroilmoitus annetaan paperilomakkeella lomaketta 6B käyttävän, veroilmoitukseen liitetään lomake 63 (Tilinpäätöstiedot Verohallinnolle ja kaupparekisteriin), johon kaikki materiaali on mahdollista liittää. Muut kirjanpitovelvolliset Rekisteröintivelvollisuus koskee myös yksityisiä elinkeinonharjoittajia ja sellaisia avoimia yhtiöitä ja kommandiittiyhtiöitä, joiden toiminta on laajaa. Kirjanpitolain mukaan ilmoitusvelvollisia ovat kirjanpitovelvolliset, jotka harjoittavat liiketoimintaa, jos sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella on ylittynyt vähintään kaksi seuraavista rajoista: 1) liikevaihto 7,3 miljoonaa euroa 2) taseen loppusumma 3,65 miljoonaa euroa 3) palveluksessa keskimäärin 50 henkilöä. Jos kirjanpitovelvollisen tulee laatia konsernitilinpäätös, määräytyy säädettyjen rajojen ylittyminen tai alittuminen konsernitilinpäätöksen perusteella. Milloin Tilinpäätösasiakirjat on ilmoitettava rekisteröitäviksi kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Tämä määräaika koskee siis muita yritysmuotoja kuin osakeyhtiötä ja osuuskuntaa. Tilinpäätös ilmoitetaan suoraan kaupparekisteriin kaupparekisteriin lomakkeella Tilinpäätöksen rekisteröinti. Lomake on sivuilla >Kaupparekisteri >Lomakkeet. Lisätietoja tilinpäätöksen toimittamisesta kaupparekisteriin on osoitteessa www. prh.fi >Kaupparekisteri > Tilinpäätösilmoitus. Kirjanpito ja verotus 161

163 10 SIVUTOIMINEN YRITTÄMINEN Kuka on sivutoiminen yrittäjä? Sivutoiminen yrittäjä on henkilö, joka ansaitsee toimeentulonsa pääasiassa muutoin kuin itsenäisenä yrittäjänä. Hän voi olla palkansaaja, eläkeläinen tai opiskelija. Myös työttömyysetuutta saava henkilö voi tietyin ehdoin toimia sivutoimisena yrittäjänä. Erityisesti vanhuuseläkkeelle siirtyneet ovat viime vuosina aloittaneet pienimuotoista yritystoimintaa. Sivutoimisessa yrityksessä voidaan testata liikeidean kantavuutta ennen siirtymistä kokoaikaiseen yritystoimintaan. Sivutoiminen yritystoiminta voi olla myös hyvä tapa hankkia lisätuloja palkan tai eläkkeen rinnalla. Tarvitaanko työnantajan lupa? Laissa kunnallisesta viranhaltijassa säädetään, että virkamies on velvollinen hakemaan sivutoimilupaa, jos sivutoimeen joutuu käyttämään työaikaa. Sivutoimella tarkoitetaan myös ammatin, elinkeinon tai liikkeen harjoittamista. Sivutoimilupa on haettava myös silloin, jos henkilö jo virkasuhteeseen tullessaan harjoittaa sellaista toimintaa, joka edellyttää sivutoimilupaa. Sellaisesta sivutoimesta, joka ei edellytä työajan käyttöä, on tehtävä sivutoimiilmoitus työnantajalle. Sivutoimi ei saa tehdä viranhaltijaa esteelliseksi tehtävässään eikä vaarantaa luottamusta tasapuolisuuteen, tai muutenkaan haitata viranhaltijan tehtävän asianmukaista hoitamista. Sivutoimena ei myöskään saa harjoittaa sellaista toimintaa, joka kilpailevana toimintana ilmeisesti vahingoittaisi työnantajaa. Vastaavan kaltaiset säädökset sisältyvät myös valtion virkamieslakiin. Työsopimuslain perusteella ei työntekijällä ole samanlaista velvollisuutta ilmoittaa sivutoimistaan kuin virkamiehillä. Omalla ajalla tehtävästä sivutoimesta työntekijä on velvollinen ilmoittamaan työnantajalle vain siinä tapauksessa, että asiasta on erikseen sovittu työntekijän ja työnantajan välillä. 162 Yrityksen perustamisen käytännön toimet

164 Lähtökohtaisesti työntekijällä on oikeus harjoittaa vapaa-aikanaan toista työtä, myös sivutoimiyrittäjyyttä. Työsopimuslaki kieltää kuitenkin työntekijää työsuhteen kestäessä harjoittamasta sellaista toimintaa, joka työn luonne ja työntekijän asema huomioon ottaen voisi vahingoittaa työnantajaa. Tällaisena voidaan pitää kilpailevaa toimintaa ja sen valmistelua. Kilpailevan toiminnan kieltoa työsuhteen aikana arvioidaan aina tapauskohtaisesti. Kilpailevan toiminnan kielto on voimassa vain työsuhteen ajan. Työsuhteen päättymisen jälkeen kilpailevan toiminnan aloittaminen on mahdollista, mikäli työnantaja ja työntekijä eivät ole tehneet erityistä kilpailukieltosopimusta. Sopimus voidaan tehdä vain, jos työnantajalla on todellinen kilpailurajoitustarve ja erityisen painava syy. Pelkkä pyrkimys kilpailun rajoittamiseen ei riitä. Vaatimuksen täyttymistä arvioitaessa on otettava huomioon työntekijän asema ja tehtävät sekä työnantajan harjoittaman toiminnan laatu ja sellaisen suojan tarve, joka johtuu liike- ja ammattisalaisuuden säilyttämisestä tai työntekijälle järjestämästä erityiskoulutuksesta. Kilpailunkieltosopimuksella voidaan rajoittaa kilpailevaa toimintaa enintään kuusi kuukautta työsuhteen päättymisestä. Jos työntekijän voidaan katsoa saaneen kohtuullisen korvauksen siitä haitasta, joka hänelle kilpailukieltosopimuksesta aiheutuu rajoitus voi olla voimassa enintään yhden vuoden. Mikä yritysmuoto? Useimmiten sivutoimista yritystoimintaa harjoitetaan yksin. Tällöin kysymykseen tulevat yritysmuodot ovat toiminimi (yksityinen elinkeinonharjoittaja) ja osakeyhtiö. Vuoden 2014 alusta lähtien myös osuuskunnan on voinut perustaa yksi henkilö. Yleisin sivutoimisen yksinyrittäjän yritysmuoto on toiminimi. Perustamistoimet Sillä, onko tarkoituksena aloittaa pää- vai sivutoiminen yritystoiminta, ei ole merkitystä perustamismuodollisuuksien kannalta. Pääsääntöisesti kaikkien yritysten on yritysmuodosta riippumatta on tehtävä perustamisilmoitus kaupparekisteriin. Ainoastaan sellaisen yksityisen elinkeinonharjoittajan (toiminimi), joka harjoittaa yritystoimintaa omassa asunnossaan ilman erillistä elinkeinotoimintaa varten hankittua pysyvää liiketilaa ja jonka palveluksessa ei ole perheen ulkopuolista työvoimaa, ei tarvitse tehdä perustamisilmoitusta kaupparekisteriin. Tällöin riittää ilmoitus Verohallintoon. Jokainen elinkeinonharjoittaja voi kuitenkin tehdä perustamisilmoituksen, vaikkei olisi siihen velvollinen. Rekisteröinti kaupparekisteriin on myös tehokkain tapa suojata yrityksen toiminimi. Kirjanpito ja verotus Kaikki yritykset ovat kirjanpitovelvollisia. Yksi kirjanpidon tehtävistä on pitää erillään elinkeinotoiminta ja yksityistalous. Yleensä kirjanpitovelvollisen on pidettävä kahdenkertaista, suoriteperusteista kirjanpitoa. Sivutoiminen yrittäjä 163

165 Yksityisen elinkeinonharjoittajan yrityksestä saama tulo verotetaan hänen omana tulonaan. Myöskään henkilöyhtiöt (avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö) eivät ole erillisiä verovelvollisia, vaan yrityksen tulos jaetaan verotettavaksi yhtiömiesten tulona. Osakeyhtiöt ja osuuskunnat ovat itsenäisiä verovelvollisia, joiden saama elinkeinotulo verotetaan osakeyhtiön ja osuuskunnan tulona. Poikkeuksellisesti ja hyvin harvoin osakeyhtiö voidaan kuitenkin verotuksessa sivuuttaa, jos sen kautta kanavoitu tulo katsotaan osakkaan tai muun henkilön palkkatuloksi, tai siihen rinnastettavaksi henkilökohtaiseksi tuloksi. Kyseessä on aina Verohallinnon kokonaisarviointi asiasta. Verohallinto määrää ennakkoveron tilikauden arvioidun verotettavan tulon perusteella. Arvion verotettavaksi tuloksi tulisi olla mahdollisimman realistinen. Avoimessa yhtiössä ja kommandiittiyhtiössä ennakkovero määrätään yhtiömiehille, ei yritykselle. Onko otettava YEL-vakuutus? Myös sivutoimisesti yritystoimintaa harjoittavan on otettava YEL-vakuutus, jos YELvakuuttamisen ehdot täyttyvät. Sivutoimisella yrittäjällä on oltava YEL-vakuus, jos YEL-työtuloksi arvioidaan vähintään 7 430,59 euroa vuodessa (vuonna 2014). Vakuuttamisvelvollisuus koskee sekä työ- tai virkasuhteessa olevia. Lisäksi edellytetään vähintään neljän kuukauden yhtäjaksoista toimintaa yrittäjänä. Kausiluonteinen, toistuva työ yhdistetään yleensä ympärivuotiseksi jatkuvaksi toiminnaksi arvioitaessa yrittäjätoiminnan neljän kuukauden kestoa. Jos yritystoimintaa harjoittava henkilö saa vanhuuseläkettä tai varhennettua vanhuuseläkettä, ei vakuuttamisvelvollisuutta ole. Hän voi kuitenkin vapaaehtoisesti ottaa YEL-vakuutuksen. Tällöin vakuutetulle kertyy uutta eläkettä 1,5 % vuodessa. Kertynyttä uutta eläkettä aletaan maksaa, kun henkilö on 68-vuotias. Jos yrittäjä sen sijaan saa jotain muuta eläkettä kuin vanhuuseläkettä tai varhennettua vanhuuseläkettä, on YEL-vakuutus otettava, jos YEL-vakuuttamisen ehdot täyttyvät. YEL-vakuutus on otettava kuuden kuukauden kuluessa yritystoiminnan alkamisesta. Vakuutus tulee voimaan yritystoiminnan alkamisajankohdasta. Ks. YEL-vakuutus s Saako starttirahaa sivutoimiseen yrittämiseen? Starttirahaa ei voida myöntää sivutoimiseen yritystoimintaan. Poikkeuksena tästä voi kuitenkin olla erittäin pienimuotoinen yritystoiminta, kuten päätoimisen palkkatyön, opiskelun, kotityön tai muun sellaisen rinnalla harjoitettu harrastemainen toiminta, vaikka se tuottaisi starttirahan hakijalle jossain määrin tuloja. Harrastemaisena toimintana voidaan pitää esimerkiksi sellaista pienimuotoista toimintaa, josta saatavat tulot jäävät alle yrittäjäeläkelain mukaisen vuositulorajan. Pelkkä euromääräisen rajan tarkastelu ei kuitenkaan riitä, vaan kyseessä on aina kokonaisharkinta. 164 Yrityksen perustamisen käytännön toimet

166 Soviteltua työttömyyspäivärahaa sivutoimiselle yrittäjälle Yritystoiminta tai oma työ katsotaan työttömyysturvalain mukaan sivutoimiseksi, jos yritystoiminnan tai oman työn vaatiman työmäärän voidaan katsoa olevan niin vähäinen, ettei se ole esteenä kokoaikaisen työn vastaanottamiselle. Sivutoimisen yritystoiminnan työmäärän tulee siis mahdollistaa samanaikainen kokopäivätyön tekeminen. Yrittäjyys katsotaan sivutoimiseksi myös silloin, kun yritystoimintaa on harjoitettu kokoaikatyön ohella riittävän pitkään (8 kuukautta). Myös alkava yritystoiminta voi joskus olla työmäärältään niin vähäistä, että sitä voidaan pitää sivutoimisena. Yritystoiminnan voi osoittaa sivutoimiseksi myös päätoimisilla, normaalisti edenneillä opinnoilla, jotka ovat kestäneet yritystoiminnan aikana vähintään kahdeksan kuukautta. TE-toimisto ratkaisee työttömyysetuuden työvoimapoliittiset edellytykset, myös onko työllistyminen yritystoiminnassa pää- vai sivutoimista. Tätä varten TE-toimisto pyytää henkilöltä selvityksen yritystoiminnasta. Päätös perustuu aina TE-toimiston kokonaisharkintaan. Mitään viikoittaista tuntirajaa ei työlle ole. Yritystoiminnan vaatima työmäärä on ratkaiseva, eikä esimerkiksi se, miten paljon tai vähän tuloja toiminnasta on. Sivutoimiseksi katsottu yritystoiminta ei muutu päätoimiseksi sen perusteella, että kokoaikainen palkkatyö päättyy, eikä myöskään ajan kulumisen perusteella. TE-toimisto antaa työttömyyskassaa sitovan lausunnon siitä, työllistyykö hakija yritystoiminnassa pää- vai sivutoimisesti. Selvityksen perusteella työttömyysetuus voidaan maksaa soviteltuna. Yritystoiminnasta saatu tulo huomioidaan vähentävästi lähtökohtaisesti hakijan verotietojen mukaan. Jos vahvistettuja verotietoja ei vielä ole käytettävissä, arvioidaan tulot muulla luotettavalla selvityksellä, esimerkiksi esittämällä kirjanpito tuen maksajalle. Sivutoiminen yrittäjä 165

167

168 Osa II ALKAVAN YRITYKSEN RAHOITUSVAIHTOEHDOT

169 11 MISTÄ RAHOITUSTA YRITYKSEN PERUSTAJALLE 11.1 Luotot ja vakuudet Oma pääoma Yrittäjän hankkeeseen sijoittama pääoma on tärkeä siitä syystä, että se antaa rahoittajille uskottavuutta hankkeeseen. Yleensä on katsottu, että yrittäjän oman sijoituksen tulisi olla vähintään 20 % hankkeen koko pääomantarpeesta, pienissä hankkeissa isompikin osuus ja myös määrältään merkittävä. Oman pääomanehtoista rahaa ovat myös yritystoimintaan saatavat mahdolliset avustukset. Vakuudet Tärkeää on osata arvioida, mikä on tulevan yrityksen tai yrittäjän omaisuuden vakuusarvo eli kuinka paljon on saatavissa lainarahaa vakuuksia vastaan. Tällöin täytyy muistaa, että vakuuden arvon määrittää aina lainanantaja, ja että arvo määräytyy markkinatilanteen mukaan. Esimerkiksi asunto-osakkeen vakuusarvo on yleensä enintään 70 % asunnon markkinahinnasta. Teollisuuskiinteistön vakuusarvo vaihtelee suuresti riippuen sijaintipaikasta, toimitilojen koosta ja siitä, onko kyseisenlaisille toimitiloille paikkakunnalla kysyntää. Lainanantaja voi vaatia yrityksen osakkailta vakuuksien lisäksi omavelkaista takausta yrityksen lainoille. Vieras pääoma Yleisin vieraan pääoman lähde on pankkilaina. Lainan vakuudeksi pankit vaativat aina turvaavan vakuuden. Turvaavana vakuutena ei pidetä henkilötakausta. Leasing Yrityksen kone- ja laitehankintojen rahoittaminen on mahdollista myös rahoitusyhtiöiden kautta. Leasing-rahoituksella tarkoitetaan koneen tai laitteen pitkäaikaista vuokrausta. 168 Alkavan yrityksen rahoitusvaihtoehdot

170 Investointirahoitussopimus Investointirahoitussopimuksella tarkoitetaan osamaksusopimusta, jossa kaupan kohteena oleva laite siirtyy yrityksen omaisuudeksi. Rahoitusyhtiön luoton vakuutena on yleensä rahoituksen kohteena oleva kone tai laite, jolloin pankkikelpoisia vakuuksia ei sitoudu laitteen hankintaan. Viitekorot Tavallisimpia viitekorkoja ovat euribor- ja pankkien omat niin sanotut prime-viitekorot. Euribor (Euro Interbank Offered Rate) on euroalueen rahamarkkinoiden viitekorko. Euribor-korot perustuvat kansainvälisillä rahamarkkinoilla pankkien välisiin antolainauskorkoihin. Euribor-korot lasketaan päivittäin kello 12 Suomen aikaa yhden, kahden ja kolmen viikon sekä 1 12 kuukauden korkojaksoille. Euribor-korot lasketaan paneelissa mukana olevien pankkien noteerauksista. Pankkeja on niin sanotussa euribor-paneelissa mukana 40. Suomalaisina pankkeina laskennassa ovat mukana Nordea Pankki ja Op-Pohjola. Prime-korko on pankin itsensä määräämä viitekorko, jota sovelletaan lainoihin ja talletuksiin. Prime-korko toimii markkinoiden ehdoilla Rahoitus- ja avustusmuotoja Avustukset Lainat Takaukset Investoinnit ELY-keskus Finnvera Finnvera Käyttöpääoma Kehittäminen Vienti/ kansainvälistyminen ELY-keskus Työ- ja elinkeinotoimisto ELY-keskus Tekes Uudenmaan ELY-keskus ELY-keskus Finnvera Finnvera Tekes Finnvera Tekes Finnvera Finnvera Finnvera Osakepääomasijoitukset Finnvera Tekes Pääomasijoittajat Bisnesenkelit Finnvera Tekes Pääomasijoittajat Bisnesenkelit Finnvera Sitra Tekes Pääomasijoittajat Bisnesenkelit Finnvera Tekes Pääomasijoittajat Bisnesenkelit Merkittävimmät alkavan yrityksen erityisrahoitusmuodot ovat yrityksen kehittämisavustus ja Finnveran laina. Aloittavilla maaseutuyrityksillä on mahdollisuus hakea Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukaista tukea. Mistä rahoitusta yrityksen perustajalle 169

171 Rahoitustukiin liittyviä määritelmiä Rahoitustukia saaviin yrityksiin sovelletaan yleisesti EU:n komission suositusta mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä (2003/361/EY). Pieni ja keskisuuri yritys (pk-yritys) Pienellä ja keskisuurella yrityksellä tarkoitetaan yritystä, jonka palveluksessa vähemmän kuin 250 työntekijää, ja jonka vuosiliikevaihto on enintään 50 miljoonaa euroa tai taseen loppusumma enintään 43 miljoonaa euroa sekä joka täyttää yrityksen riippumattomuutta kuvaavat ja muut suositukseen sisältyvät tunnusmerkit. Pieni yritys Pienellä yrityksellä tarkoitetaan yritystä, jonka palveluksessa on vähemmän kuin 50 työntekijää, ja jonka vuosiliikevaihto tai taseen loppusumma on enintään 10 miljoonaa euroa sekä joka täyttää yrityksen riippumattomuutta kuvaavat ja muut suositukseen sisältyvät tunnusmerkit. Mikroyritys Mikroyrityksellä tarkoitetaan yritystä, jonka palveluksessa on vähemmän kuin 10 työntekijää. Mikroyrityksen vuosiliikevaihto tai taseen loppusumma on enintään 2 miljoonaa euroa sekä joka täyttää yrityksen riippumattomuutta kuvaavat ja muut suositukseen sisältyvät tunnusmerkit. Yrityksen riippumattomuus Yrityksen riippumattomuutta arvioidaan sen mukaan, millainen suhde yrityksellä on toisiin yrityksiin pääoman omistuksen, äänimäärän tai määräysvallan käytön osalta. Yritysten välisestä suhteesta siis riippuu se, otetaanko toisen yrityksen tiedot kokonaisuudessaan (sidosyritys) tai suhteutettuna (omistusyhteysyritys) huomioon tarkasteltavan yrityksen kokoluokitusta määriteltäessä. Mikäli yrityksellä on ns. sidosyritys, eli toinen yritys, joka omistaa tarkasteltavasta yrityksestä enemmistön (tai muuten käyttää yrityksessä määräysvaltaa), tai josta tarkasteltava yritys omistaa enemmistön (tai muuten käyttää määräysvaltaa), on tarkasteltavan yrityksen lisäksi myös sidosyrityksen (tai mikäli sidosyrityksiä on omistusketjussa useampia, kaikkien sidosyritysten) henkilöstö-, tase- ja liikevaihtotiedot otettava kokonaisuudessaan laskelmaan mukaan yrityskokoa määritettäessä. Mikäli sidosyritysten kesken on tehty konsernitilinpäätös, johon myös tarkasteltava yritys kuuluu, voidaan rahamääräisten tietojen osalta käyttää konsernitilinpäätöksen tietoja. Jos tarkasteltavalla yrityksellä (tai tarkasteltavan yrityksen sidosyrityksillä) on ns. omistusyhteysyrityksiä, eli yrityksiä jotka eivät ole sidosyrityksiä, ja joihin tarkasteltavalla yrityksellä on vähintään 25 %:n omistuksellinen tai äänivallan käyttöön liittyvä yhteys, tulee myös näiden omistusyhteysyritysten tiedot ottaa yrityskokolaskelmaan 170 Alkavan yrityksen rahoitusvaihtoehdot

172 mukaan joko omistusosuuden tai äänivallan suhteessa (käytetään suurempaa näistä prosenttiosuuksista). Pääomasijoittajaa tai riskipääomayhtiötä ei kuitenkaan tarvitse ottaa huomioon, vaikka se täyttäisikin omistusyhteysyrityksen kriteerin, eli omistaisi yrityksestä tai äänivallasta vähintään 25 %, mutta ei kuitenkaan enemmistöä. Jos tarkasteltava yritys on komission suosituksen mukaisesti määriteltynä riippumaton, huomioidaan vain kyseisen yrityksen tiedot, eikä muita yrityksiä. De minimis -tuki (niin sanottu vähämerkityksellinen tuki) Hakijalle ja konsernin muille yrityksille Suomessa voidaan kohdistaa julkista tukea de minimis -tukena yhteensä enintään euroa (maanteiden tavaraliikenteen yritykselle enintään euroa) kuluvan verovuoden ja kahden edeltävän verovuoden aikana. Tuen saaja vastaa siitä, että eri tahojen (esimerkiksi ministeriöt, ministeriön alaiset viranomaiset, Tekes, Finnvera Oyj, kunnat ja maakuntien liitot) myöntämien de minimis -tukien yhteismäärä ei ylitä tätä määrää. Kaikki yrityksille kohdennettu julkinen tuki ei ole de minimis -tukea. De minimis -tuki tunnistetaan tukea koskevasta päätöksestä, jossa todetaan siihen sisältyvän de minimis -tuen määrä ja viitataan Euroopan unionin vähämerkityksisestä tuesta annettuun asetukseen EU:n rakennerahastojen rahoitus Euroopan unioni pyrkii edistämään eri alueiden tasapainoista kehittymistä ja vähentämään alueiden välisiä kehityseroja myöntämällä jäsenmaille rahoitusta kehittämistoimenpiteisiin tavoiteohjelmien kautta. Suomen rakennerahastostrategia määrittelee ne tavoitteet ja painopisteet, joiden perusteella eri kehityshankkeille myönnetään rahoitusta. EU:n ohjelmista myönnettävä rahoitus muodostuu EU:n rakennerahastojen rahoituksesta sekä kansallisesta julkisesta rahoituksesta. Rakennerahastojen rahoitus edellyttää aina myös kansallista osarahoitusta, ja EU-rahat kanavoituvat yrityksille kansallisten tukijärjestelmien ja organisaatioiden kautta. Suomi saa EU:lta tukea kahdesta rakennerahastosta: Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahastosta (ESR). Aluekehitysrahaston tavoitteena on parantaa työllisyyttä sekä lisätä alueiden kilpailukykyä ja elinvoimaisuutta. Euroopan sosiaalirahasto tukee työllisyyttä ja työllistymisedellytyksiä osaamista ja palvelurakenteita kehittämällä. Maaseudun yritystoiminnan kehittämistä rahoitetaan Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston kautta. Elinkeinokalataloutta rahoitetaan Euroopan kalatalousrahastosta myöntämällä tukea muun muassa kalatalouden yritystoimintaan liittyviin investointi- ja kehittämishankkeisiin. Mistä rahoitusta yrityksen perustajalle 171

173 Yritystuet uudistuvat Uusi EU-ohjelmakausi ( ) käynnistyi vuoden vaihteessa. Uusi yritystukilaki tuli voimaan ja yritystukiasetus Yritystukien haku alkaa asetuksen voimaantulon jälkeen syyskuussa. Lisätietoja saa Yritys-Suomen puhelinpalvelusta Kestävää kasvua ja työtä ohjelmakausi Uuden rakennerahastokauden painopisteitä ovat uuden liiketoiminnan luominen, pkyritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen, pk-yritysten energiatehokkkuuden edistäminen sekä yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen. EAKR- että ESR-toimintaa toteutetaan kaikkialla Suomessa Ahvenanmaata lukuun ottamatta samassa valtakunnallisessa ohjelmassa, joka on nimeltään Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmalla tuetaan erityisesti pk-yritysten kilpailukykyä ja työllistymistä. Ohjelmassa kuvattu tuettava toiminta on rahoitettavien hankkeiden tukikelpoisuuden perusta eli kaikkien hankkeiden tulee toteuttaa jotakin näistä erityistavoitteista. Euroopan aluekehitysrahaston tuella rahoitettavien hankkeiden osalta ohjelman toimintalinjat ja erityistavoitteet ovat seuraavat: Pk-yritysten kilpailukyky Uuden liiketoiminnan luominen Pk-yritysten kannalta tärkeiden liikenne- ja logistiikkayhteyksien parantaminen (vain Itä- ja Pohjois-Suomessa) Yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen Pk-yritysten energiatehokkuuden edistäminen Tuettava toiminta Uuden liiketoiminnan luominen uusien yritysten käynnistyminen uuden liiketoiminnan kehittäminen (ml. yrityskiihdyttämömallit) yritysten ideoiden, tuotteiden ja palvelujen tuotteistaminen ja kaupallistaminen sekä markkinoille pääsy Pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen pk-yritysten liiketoimintaosaamisen ja kansainvälistymisvalmiuksien vahvistaminen kasvua, kansainvälistymistä sekä kilpailukykyisyyttä edistävät yritysten investoinnit ja kehittämishankkeet yritysklustereiden, yritysverkostojen ja muiden yhteistyömuotojen kehittäminen Pk-yritysten energiatehokkuuden edistäminen Uusien vähähiilisyyttä edistävien yritysten käynnistäminen ja uuden liiketoiminnan kehittäminen 172 Alkavan yrityksen rahoitusvaihtoehdot

174 Yritysten vähähiilisten ja resurssiviisaiden ideoiden, tuotteiden ja palvelujen tuotteistaminen ja kaupallistaminen sekä markkinoille pääsy Yritysten kasvua, kansainvälistymistä sekä kilpailukykyisyyttä edistävät investoinnit ja kehittämishankkeet, jotka parantavat samalla yrityksen vähähiilisyyttä ja resurssiviisautta. Toimista vähintään 25 %:ia kohdistetaan vähähiilisen liiketoiminnan käynnistämiseen ja kehittämiseen. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen Uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden ratkaisujen kehittäminen Tuettava toiminta Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen Yritystoimintaa tukevan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan infrastruktuurin kehittäminen Pilotti-, kokeilu- ja demonstraatioympäristöt Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen Yritysten tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen T&K&I -yhteistyö, myös kansainvälisellä tasolla Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen Pk-yritysten tuotteiden, palveluiden ja tuotantomenetelmien kehittäminen, ja uuden teknologian käyttöönotto Uusien tuotteiden, materiaalien ka tuotantomenetelmien prototyypit ja demonstraatiot Elinkeinoelämää tukeva soveltava tutkimus, selvitykset ja kokeilut sekä toiminta-, palvelu- ja kaupallistamisprosessit Ympäristöhaittoja ja -riskejä vähentävät innovaatiot Ympäristön laatuun ja kestävään hyödyntämiseen liittyvä t&k-toiminta, joka liittyy elinkeinoelämän edellytyksiin Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen Vähähiilisten tuotteiden, palvelujen ja tuotantomenetelmien kehittäminen, kaupallistaminen ja uuden teknologian käyttöönotto Protot, pilotoinnit ja demonstraatiot Vähähiilisyysstrategioiden toteuttamisen kannalta tärkeät ratkaisut ja selvitykset Vähähiilisten liikennejärjestelmien ja liikkumismuotojen kehittäminen sekä asumisen energiatehokkuutta parantavat innovaatiot Alueelliset materiaali- ja energiavirtojen hyödyntämistä tulevat verkostot ja yhteistyömuodot Mistä rahoitusta yrityksen perustajalle 173

175 Toimista vähintään 25 %:ia kohdistetaan vähähiilisen liiketoiminnan käynnistämiseen ja kehittämiseen. Euroopan sosiaalirahaston tuella rahoitettavien hankkeiden osalta ohjelman toimintalinjat ja erityistavoitteet ovat seuraavat: Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen Työ- ja koulutusurien sukupuolenmukaisen eriytymisen lieventäminen Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen Maaseudun kehittäminen Maaseudun uusi ohjelma käynnistyy siirtymävuoden 2014 jälkeen kokonaisuudessaan vuoden 2015 alussa. Maaseutuohjelman tavoitteena on, että: 1. osaaminen, tiedonvälitys, innovaatiot ja yhteistyö maaseudulla lisääntyvät, 2. ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen ilmastonmuutokseen tehostuvat, 3. luonnon monimuotoisuus lisääntyy, vesistöjen tila ja maatalouskäytössä olevan maaperän tila paranevat, 4. maaseudun yritystoiminta monipuolistuu ja työllisyys, palvelut sekä vaikuttamisen mahdollisuudet paranevat, 5. maataloustuotannon kilpailukyky vahvistuu, 6. maaseutuyritykset vastaavat kuluttajien kysyntään ja arvostuksiin tuottamalla laadukasta ruokaa ja parantamalla eläinten hyvinvointia Avustukset yritystoiminnan edistämiseksi (ELY-keskukset) Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla yrityksille tarkoitettuja avustusmuotoja ovat yrityksen kehittämisavustus ja yritysten toimintaympäristön kehittämisavustus. Avustusta voidaan myöntää hankkeisiin, joita ei toteutettaisi ilman myönnettävää avustusta tai joissa avustuksella arvioidaan olevan merkittävä vaikutus hankkeen toteuttamiseen 174 Alkavan yrityksen rahoitusvaihtoehdot

176 1) nopeammassa aikataulussa 2) korkeatasoisempana 3) laajempana. Avustukset suunnataan hankkeisiin, joilla arvioidaan olevan merkittävä vaikutus yrityksen 1) käynnistämiseen, laajentamiseen tai uudistamiseen 2) innovaatiotoimintaan tai osaamisen vahvistamiseen 3) kasvuun tai kansainvälistymiseen 4) tuottavuuteen taikka 5) energia- tai materiaalitehokkuuteen. Avustusta voidaan myöntää yhdellä päätöksellä enintään seitsemän miljoonaa euroa Yrityksen kehittämisavustus Yrityksen kehittämisavustusta voidaan myöntää yrityksen pitkän aikavälin kilpailukykyä parantavaan hankkeeseen, kun yritys aloittaa toimintansa tai laajentaa tai kehittää sitä. Yrityksellä tulee olla edellytykset jatkuvaan kannattavaan toimintaan. Hankkeen tulee olla yrityksen toiminnan kehittämisen kannalta merkittävä ja avustuksella on oltava merkittävä vaikutus hankkeen toteuttamiseen. Kehittämisavustusta ei voida myöntää kalatalouteen, maatalouteen eikä metsätalouteen. Avustusta ei voida myöntää myöskään maataloustuotteiden jalostukseen ja kaupan pitämiseen. Yrityksen kehittämisavustus on harkinnanvarainen valtionavustus, jota yritys voi hakea aineellisiin ja aineettomiin investointeihin sekä kehittämistoimenpiteisiin. Kehittämistoimenpiteillä tarkoitetaan yrityksen liiketoimintaosaamisen, kansainvälistymisen, tuotteiden, palvelujen ja tuotantomenetelmien kehittämistä, hankkeiden valmistelua sekä muuta niihin rinnastettavaa yritystoiminnan merkittävää kehittämistä. Investointeihin myönnettävä avustus Hyväksyttävät menot Yrityksen kehittämisavustusta voidaan myöntää aineellisiin ja aineettomiin investointeihin. Aineellisella investoinnilla tarkoitetaan maa-alueiden, rakennusten, koneiden, laitteiden ja kaluston hankintaa. Lisäksi koneiden ja laitteiden pitkäaikaisesta vuokraamisesta aiheutuvat ostohintaa vastaavat vuokramenot kolmelta vuodelta. Vuokramenoihin ei voida sisällyttää hallinto-, rahoitus-, vakuutus-, korjaus-, huolto- tai muita vastaavia menoja. Aineettomalla investoinnilla tarkoitetaan esimerkiksi patenttioikeuksien ja käyttölupien hankintaa. Avustuksen enimmäismäärä Tuen taso määräytyy yrityksen koon ja sijainnin perusteella. Painopiste on pienissä yrityksissä. Mistä rahoitusta yrityksen perustajalle 175

177 Yrityksen kehittämisavustuksen määrä investointiin voi olla enintään alla olevan taulukon mukainen prosenttiosuus avustuksen perusteena olevista menoista I tukialue II tukialue III tukialue Pieni yritys Keskisuuri yritys Suuri yritys Avustuksen ja tukien enimmäismäärä Investointiin myönnettävän yrityksen kehittämisavustuksen ja muun valtion tueksi katsottavan tuen prosenttiosuuksien yhteenlaskettu enimmäismäärä voi olla investoinnin hankintamenosta enintään edellä mainittujen enimmäisprosenttiosuuksien mukainen. Julkisen rahoituksen osuus Investointiin myönnettävän yrityksen kehittämisavustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että avustuksen saaja rahoittaa investoinnin hankintamenosta vähintään 25 prosenttia sellaisella rahoituksella, johon ei liity julkista tukea. Suurten yritysten investoinnit Yrityksen kehittämisavustusta voidaan I- ja II-tukialueella myöntää suurelle yritykselle investointiin, kun kyseessä on investointi uuteen toimintayksikköön, liiketoimintaalueeseen, tuotteeseen tai palveluun. Lisäksi rakennerahastovaroja voidaan myöntää suurelle yritykselle vain rakennerahasto-ohjelman Kestävää kasvua ja työtä myöntämisedellytykset täyttävään investointiin. Yrityksen kehittämisavustus kehittämistoimenpiteisiin Hyväksyttävät menot Yrityksen kehittämisavustusta voidaan myöntää 1) ulkopuolisten palvelujen ja asiantuntijoiden käytöstä aiheutuviin menoihin 2) palkkamenoihin, lukuun ottamatta työnantajamaksuja 3) ulkomaille suuntautuvien matkojen menoihin, mukaan lukien kotimaan matkaosuuksista aiheutuvat menot 4) ulkomailla järjestettävän näyttelyn tai messuille osallistumisen menoihin 5) tuotteiden kehittämiseen liittyvien raaka-aineiden ja puolivalmisteiden menoihin sekä 6) prosenttimääräisinä korvattaviin menoihin, joiden määräksi hyväksytään 15 prosenttia 2. kohdan mukaisista palkkamenoista. Menoihin, joista prosenttimääräistä korvausta maksetaan sisältyvät työnantajamaksut, työterveysmenot, hankkeen käyttöön varatuista toimitiloista ja koneista sekä laitteista aiheutuvat menot, yksinomaan Suomessa tapahtuvien matkojen menot sekä kirjanpito-, tilintarkastus- ja toimistomenot. 176 Alkavan yrityksen rahoitusvaihtoehdot

178 1 5 kohdan mukaiset menot korvataan tosiasiallisesti tosiasiallisesti aiheutuneisiin ja maksettuihin menoihin perustuen. Avustuksen enimmäismäärä kehittämistoimenpiteissä Yrityksen kehittämisavustuksen määrä kehittämistoimenpiteisiin voi olla enintään 50 prosenttia avustuksen perusteena olevista menoista. Avustus myönnetään de minimis -tukena. Avustus ulkopuolisten palvelujen ja asiantuntijoiden käytöstä aiheutuviin menoihin voidaan myöntää myös valtiontukien yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen perusteella Yritysten toimintaympäristön kehittämisavustus Avustuksen saajat Yritysten toimintaympäristön kehittämisavustusta voidaan myöntää voittoa tavoittelemattomille julkisille ja yksityisille yhteisöille sekä säätiöille hankkeisiin, joiden tarkoituksena on yritysten toimintaympäristön tai yritystoiminnan kehittymisedellytysten parantaminen. Avustuksen myöntämisen edellytykset Yritysten toimintaympäristön kehittämisavustuksen myöntämisen edellytyk-senä on, että hankkeen arvioidaan edistävän merkittävästi alueen pienten ja keskisuurten yritysten käynnistämistä, kasvua tai kehittämistä. Lisäksi edel-lytetään, että avustuksella arvioidaan olevan merkittävä vaikutus hankkeen toteuttamiseen ja avustuksen saajalla arvioidaan olevan riittävät taloudelliset ja muut edellytykset toteuttaa hanke sekä hankkeen luonteen sitä edellyttä-essä vastata toiminnan jatkuvuudesta myös hankkeen toteuttamisen jälkeen. Hyväksyttävät menot Toimintaympäristön kehittämisavustus on aina harkinnanvaraista avustusta ja se myönnetään kustakin hankkeesta erikseen tehtävän hankearvioinnin perusteella. Yritysten toimintaympäristön kehittämisavustusta voidaan myöntää yritystoiminnan kannalta tarpeellisiin selvityksiin, yritysten tarvitsemien palvelujen kehittämiseen, yritysten yhteistyön edistämiseen sekä muihin yritysten toimintaympäristöä ja kehittymisedellytyksiä parantaviin hankkeisiin. Yritysten toimintaympäristön kehittämisavustusta voidaan myöntää: 1) ulkopuolisten palvelujen ja asiantuntijoiden käytöstä aiheutuviin menoihin; 2) palkkamenoihin 3) hankkeen sisällölliseen toteuttamiseen kuuluvien rakennusten, koneiden ja laitteiden vuokrista aiheutuviin menoihin 4) hankkeen sisällölliseen toteuttamiseen kuuluviin investointimenoihin 5) prosenttimääräisinä korvattaviin menoihin, joiden määräksi hyväksytään 24 prosenttia kohdan 2 palkkamenoista. Mistä rahoitusta yrityksen perustajalle 177

179 Avustuksen enimmäismäärä Yritysten toimintaympäristön kehittämisavustusta voidaan myöntää enintään 80 prosenttia avustuksen perusteena olevista menoista. Investointeihin avustusta voidaan kuitenkin myöntää enintään 45 prosenttia avustuksen perusteena olevista menoista. Kun avustusta myönnetään pk-yrityksille tarjottavan palvelun kehittämiseen, avustus myönnetään de minimis -tukena. Avustuksen hakeminen, maksatus ja lisätietoja Sekä yrityksen kehittämisavustusta että yritysten toimintaympäristön kehittämisavustusta haetaan ELY-keskuksesta ennen hankkeen aloittamista. Hankkeen aloittamiseksi katsotaan 1) hanketta koskevan sopimuksen tai tilauksen tekeminen 2) hankkeen rakennustöiden aloittaminen 3) hankinnan toimitus 4) hankintaa koskeva maksu tai muu sitoumus, joka tekee hankkeen toteuttamisesta peruuttamattoman. Hankkeen aloittamiseksi ei katsota hankkeen esivalmisteluun liittyviä toimenpiteitä. Avustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että hankkeen menot ovat aiheutuneet hanketta koskevan päätöksen mukaisena toteuttamisaikana lukuun ottamatta hankkeen esivalmistelusta aiheutuneita menoja. Uusien myöntämisperusteiden mukaista tukea voi hakea alkaen. Tukea haetaan ELY-keskusten sähköisessä asiointipalvelussa >Asioi verkossa > Yritystukien sähköinen asiointi. Lisätietoja saa ELY-keskuksista sekä sivuilta ja fi. Uudet tukialueet ks. sivu Myönnetty rahoitus maksetaan jälkikäteen erillisen hakemuksen perusteella. Ohjeet maksatuksen hakemisesta saa avustuksen myöntöpäätöksen yhteydessä Kuljetusten alueellinen tukeminen Kuljetustukijärjestelmällä ylläpidetään harvaan asuttujen alueiden pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytyksiä vähentämällä pitkistä kuljetusmatkoista aiheutuvaa kustannusrasitetta. Alueellisesta kuljetustuesta annetun valtioneuvoston asetuksen (asetus 21/2009, muutettu asetuksilla 1305/2011, 949/2013) voimassaolo päättyi Uusi asetus kuljetustuesta on tarkoitus antaa syksyllä Asetus olisi voimassa vuoden 2017 loppuun saakka. Tällöin päätetään kuljetustuen tarkempi sisältö ja kuljetustuen ehdot. Kuljetustuen sisältö tullee kuitenkin useilta osin todennäköisesti säilymään pääpiirteissään entisen kaltaisena. Ks. alla. Vuoden 2014 kuljetuksia koskeva kuljetustuen haku on tarkoitus järjestää vuoden 2015 alkupuolella uuden kuljetustukiasetuksen tultua voimaan. Syksyllä 2014 ei ole kuljetustuen hakua. 178 Alkavan yrityksen rahoitusvaihtoehdot

180 Kuljetustukeen oikeutettu alue Kuljetustukea voidaan myöntää Lapin, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Etelä-Savon maakunnissa, Saarijärven-Viitasaaren seutukunnassa, Kaustisen seutukunnassa sekä entisen Ullavan kunnan alueella sijaitsevien pkyritysten valmistamien tuotteiden kuljetuksista. Lisäksi voidaan myöntää saaristokuljetusten tukea ilman kiinteää tieyhteyttä olevilta pysyvästi asutuilta saarilta alkaville kuljetuksille jäljempänä kerrotun mukaisesti. Kuljetustuki Pohjois-Savon maakunnassa, Saarijärven-Viitasaaren seutukunnassa, Kaustisen seutukunnassa ja entisen Ullavan kunnan alueella sekä saaristokuljetusten tuki myönnetään de minimis -tukena (ks. sivu 171). Mihin kuljetuksiin kuljetustukea myönnetään? Kuljetustukea voidaan myöntää edellä mainituilla alueilla sijaitsevien pienten ja keskisuurten yritysten valmistamien tuotteiden valmistuspaikalta alkavista kuljetuksista Suomen alueella tapahtuvan kuljetuksen osalta. Suurten yritysten valmistamien tuotteiden kuljetuksesta ei myönnetä kuljetustukea. Kun tuote on valmistettu edellä mainituilla alueilla, tukea voidaan myöntää myös satamatoiminnoista, jotka tapahtuvat Merikarvian kunnassa tai sen pohjoispuolella sijaitsevissa Pohjanlahden satamissa tai laivauspaikoissa taikka Saimaan vesistöalueen satamissa tai laivauspaikoissa. Lisäksi kuljetustukea voidaan myöntää saaristokuljetusten tukena ilman kiinteää tieyhteyttä olevilta kehitysalueen I- ja II-tukialueeseen kuuluvilta pysyvästi asutuilta saarilta alkavista Suomessa suoritettavista tavarankuljetuksista, lukuun ottamatta Ahvenanmaan maakuntaa. Kenelle kuljetustuki myönnetään? Kuljetustukea voidaan myöntää sille, joka tavaran lähettäjänä on maksanut kuljetusmaksun. Yleensä kuljetustuen saajana on tuotteet valmistanut ja lähettänyt pk-yritys. Vain erityisestä syystä tuki voidaan myöntää tavaran vastaanottajalle, joka on maksanut kuljetusmaksun. Satamatoimintojen tuki myönnetään aina tavaran lähettäjälle. Tuen suuruus Kuljetustuki on prosentuaalinen ja sen suuruus riippuu kuljetetun matkan pituudesta. Tukitaso nousee kuljetusmatkan pidentyessä. Tuki on 2,8 11,6 % tuotteen kuljetusmaksusta. Saaristokuljetusten tuki on enimmillään 18,4 % kuljetusmaksusta. Satamatoimintojen tuki määräytyy lähetettävän tavaran painon mukaan. Satamatoimintojen tuki on 1,04 euroa tonnilta Kalajoen kunnassa ja sen pohjoispuolella sijaitsevissa Pohjanlahden satamissa tai laivauspaikoissa sekä Joensuun satamassa ja sen pohjoispuolella olevissa Saimaan vesistöalueen satamissa tai laivauspaikoissa. Merikarvian kunnassa sekä sen ja Kalajoen kunnan välillä sijaitsevissa Pohjanlahden satamissa tai laivauspaikoissa sekä muissa kuin edellä mainituissa Saimaan vesistöalueen satamissa tai laivauspaikoissa satamatoimintojen tuki on 0,528 euroa tonnilta. Mistä rahoitusta yrityksen perustajalle 179

181 Tuen myöntämisen edellytykset Kuljetettavan tuotteen tulee olla valmistettu kuljetustukeen oikeuttavalla alueella. Kuljetusmatkan pituuden tulee olla vähintään 266 kilometriä. Jos kuljetukseen liittyy edellä tarkoitettuja satamatoimintoja, joista maksetaan satamatoimintojen tukea, matkan vähimmäispituus on tällöin 101 kilometriä. Matkan pituus määritetään lyhimmän käytettävissä olevan kuljetusreitin mukaan. Kuljetustukea ei myönnetä käytettyjen tavaroiden, raaka-aineiden, teollisten tuotantoprosessien vähäarvoisten sivutuotteiden tai muiden vastaavien jalostamattomien tai vain vähän jalostettujen tavaroiden taikka ainesten kuljetuksesta. Tukeen oikeuttavaksi jalostukseksi ei katsota tavaran purkamista, uudelleen lastaamista, pakkaamista tai muuta sellaista tavaran käsittelyä, jota ei voida pitää varsinaisena tuotteen jalostuksena. Kuljetustukea ei voida myöntää yrityksen omalla kuljetuskalustolla suoritetuista kuljetuksista. Kuljetustukea ei voida myöntää eräille toimialoille, joille myönnetty valtion tuki on EU:ssa erityisten säännösten alaista. Näitä aloja ovat muun muassa terästeollisuus, synteettikuituteollisuus, laivanrakennus ja kivihiiliteollisuus, sekä EY:n perustamissopimuksen liitteessä I tarkoitettujen maataloustuotteiden alkutuotanto, mukaan lukien kalastus. EY:n perustamissopimuksen liitteen I mukaisten maataloustuotteiden ensiasteen jalosteiden kuljetuksesta voidaan myöntää kuljetustukea. Tukea myönnetään de minimis -tukena (ks. sivu 171). Myös kalanjalosteet on sisällytetty kuljetustuen piiriin kalastusalan vähämerkityksistä tukea koskevan komission asetuksen nojalla. Kalastusalan vähämerkityksistä tukea koskeva komission asetus mahdollistaa vähämerkityksisen tuen myöntämisen yritykselle euron enimmäisrajan puitteissa kolmen verovuoden jakson aikana. Kuljetustukea voidaan myöntää, jos kuljetusmaksu on vähintään 30 euroa lähetykseltä (saariston kuljetustuessa 10 euroa) ja myönnettävä kuljetustuki on vähintään 360 euroa hakemuskaudelta (saariston kuljetustuessa 80 euroa). Kuljetustuen hakeminen Kuljetustukea koskevat hakemukset liitteineen jätetään siihen ELY-keskukseen, jonka toimialueelta kuljetus on alkanut. Saaristokuljetusten tukea koskeva kuljetustukihakemus jätetään kuitenkin aina Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukseen. ELYkeskuksesta saa myös tarkempaa tietoa tukiehdoista ja tuen hakemisesta. Kuljetustukea haetaan puolivuosittain (kaudet ovat ja ) jälkikäteen kolmen kuukauden kuluessa kauden päättymisestä. Kuljetustuen hakemuslomakkeet (kuljetustukihakemus ja kuljetustukilaskelma) sekä kuljetustuen hakuohje ovat ELY-keskusten sivuilla Kuljetustukea voi hakea myös sähköisesti. 180 Alkavan yrityksen rahoitusvaihtoehdot

182 Yritystukien sähköinen asiointi Yritystukihakemuksia voi jättää myös verkossa. Ennen yritystukihakemuksen jättämistä on suositeltavaa olla yhteydessä ELY-keskuksen asiantuntijaan hankkeen rahoitusmahdollisuuksien selvittämiseksi ja tutustua ELY-keskuksen rahoituslinjauksiin ja avustuksen myöntämisperusteisiin ELY-keskusten sivuilla ELY-keskusten yritystukien asiointipalveluun kirjaudutaan Verohallinnon ylläpitämällä Katso-organisaatiotunnisteilla joko pääkäyttäjärooleilla tai hakijalle myönnetyllä TEM ELY-keskusten rahoitusasiointiroolilla. Katso-organisaatiotunnisteen käyttö mahdollistaa vuorovaikutteisen asioinnin ja turvallisen, suojatun tietojen vaihdon. Katsotunnisteen käyttöönotosta saa lisätietoa yritys.tunnistus.fi-sivuilta osoitteesta yritys.tunnistus.fi. Tukipalvelun puhelinnumero on , sähköposti 11.4 Rahoitustuki maaseudun yritystoiminnan monipuolistamiseen (ELY-keskukset) Ohjelmakausi ELY-keskukset voivat myöntää rahoitustukea maaseudun kehittämisohjelman tavoitteita tukevan ja maaseudun yritystoimintaa monipuolistavan yritystoiminnan aloittamis- ja laajentamisinvestointeihin. Uutena tukimuotona alkavalla ohjelmakaudella tulee yrityksen perustamistuki. Rahoitustuen piiriin kuuluvat muun muassa maatalouden yhteydessä harjoitettava muu yritystoiminta, esimerkiksi matkailu ja vapaa-ajanpalvelujen tuottaminen, käsi-, koti- ja pienteollisuus, teollisuuden alihankinta sekä muiden maaseudulla sijaitsevien, alle kymmenen henkeä työllistävien mikroyritysten harjoittama vastaava yritystoiminta. Tuen myöntämisen edellytyksenä on pääsääntöisesti, että yritys sijaitsee ja yrittäjä asuu haja-asutusalueella. Tukea voidaan myöntää luonnolliselle henkilölle, avoimelle yhtiölle, kommandiittiyhtiölle, osuuskunnalle tai osakeyhtiölle. Myönnettäessä tukea yhtiölle edellytetään, että yhtiön pääasiallinen tarkoitus on kyseisen elinkeinon harjoittaminen ja että yhtiömiehet osallistuvat itse työhön harjoittaen tuettavaa elinkeinotoimintaa. Tukea voidaan myöntää yritystoiminnassa tarpeellisen käyttöomaisuuden hankkimiseen ja sen muutos- ja parannustöiden suorittamiseen. Vaihto-omaisuuden hankintaan ja käyttöpääomaan ei tuettua rahoitusta voida myöntää. Tukea myönnetään yrityksen toimialasta, sijainnista ja tukivyöhykkeestä riippuen enintään prosenttia hyväksytyistä investointikustannuksista. Yrityksen perustamistuki on tarkoitettu alkavalle yrittäjälle uuden yritystoiminnan käynnistämiseen. Tukea voi käyttää muun muassa yrityksen alkuvaiheessa tarpeellisiin neuvontapalveluihin, pieniin hankintoihin ja palkkauskustannuksiin. Varsinaisiin yritystoiminnan aloittamisen vaatimiin investointeihin voidaan samaan aikaan myöntää Mistä rahoitusta yrityksen perustajalle 181

183 investointitukea. Perustamistuki maksetaan kahdessa tai useammassa erässä liiketoimintasuunnitelman etenemisen mukaan. Uuden maaseutuohjelman yritystukia myönnetään maaseudulla sijaitsevaan yritystoimintaan. Käytännössä maaseudun ulkopuolelle tullaan rajaamaan suurempien kaupunkien kaupunkimaiset keskusta-alueet. Uuden ohjelmakauden tuet ovat haettavissa vuoden 2015 alussa. Lisätietoja Uuden ohjelmakauden yritystukea haetaan sähköisellä hakemuksella. Linkki hakupalveluun löytyy sivuilta kun uuden ohjelmakauden tukien hakeminen alkaa vuoden 2015 alussa. Lisätietoja saa ELY-keskuksista. Ks. myös Finnveran rahoitus Finnvera tarjoaa lainoja ja takauksia myös yritystoiminnan aloittamiseen liittyviin rahoitustarpeisiin. Riittävä oma pääoma turvaa yritystoiminnan onnistumista ja antaa yritykselle toiminnan alkutaipaleella rahoituksellista pelivaraa. Kun myyntituloja ei vielä ole, alkava yritys voi rahoittaa investointeja ja toimintaansa omalla pääomalla. Finnveran yrittäjälainalla voidaan täydentää yrityksen omaa pääomaa, jos omaa rahaa osakepääomaksi tai yhtiöpanokseksi ei ole riittävästi tai vakuudet sen saamiseen eivät riitä. Yrittäjälaina on yrittäjän henkilökohtainen laina. Finnvera voi olla mukana rahoittamassa yrityksen liiketoimintaan liittyviä kone- ja laiteinvestointeja ja yrityksen käyttöpääomaa. Rahoitusta on mahdollista saada myös muihin toiminnan aloittamis- ja laajennushankkeisiin sekä yrityksen kehittämishankkeisiin. Rahoitusmuotona voi olla Finnvera-laina tai jos yrityksen vakuudet pankkilainalle eivät riitä, voi pankki hakea Finnveran takausta luoton osittaiseksi vakuudeksi. Finnvera voi rahoittaa kaikkia toimialoja paitsi rakennusliiketoiminnan perustajaurakointia sekä metsä- ja maatalouden alkutuotantoa. Rahoituksen hakeminen ja lisätiedot Rahoitushakemuksen voi tehdä turvallisesti ja vaivattomasti Finnveran verkkosivujen kautta > Asioi sähköisesti. Palveluun voi kirjautua esimerkiksi henkilökohtaisilla pankkitunnuksilla. Lisätietoja Finnveran rahoitusmahdollisuuksista saa osoitteesta Neuvoja ja apua sähköisen hakemuksen täyttämiseen saa Finnveran puhelinpalvelusta numerosta Alkavan yrityksen rahoitusvaihtoehdot

184 11.6 Innovaatiorahoituskeskus Tekesin rahoitus Innovaatiorahoituskeskus Tekes on yritysten, yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten haastavien tutkimus- ja kehitysprojektien ja innovaatiotoiminnan rahoittaja ja aktivoija. Tekes auttaa yrityksiä muuttamaan kehittämiskelpoisen idean liiketoiminnaksi tarjoamalla rahoitusta ja asiantuntijapalveluja. Toiminnalla edistetään yritysten kansainvälistä kilpailukykyä ja autetaan yrityksiä kasvattamaan tuotantoa ja vientiä. Tekes voi rahoittaa osan projektin kustannuksista. Rahoitus voi olla avustusta tai lainaa tai näiden yhdistelmä. Rahoituksen saaja hoitaa lainan käytännönjärjestelyt Valtiokonttorin kanssa. Avustus maksetaan raportointiaikataulun mukaisesti toteutuneiden kustannusten tahdissa. Laina on riskilainaa ilman vakuutta, josta osa voidaan maksaa etukäteen. Rahoitus voi kattaa kuluja, jotka syntyvät yrityksen omasta kehittämistoiminnasta, ulkopuolisista hankinnoista ja palveluista. Tekesin rahoitusta voivat saada Suomeen rekisteröidyt yritykset ja muut taloudellista toimintaa harjoittavat yhteisöt Tutkimus- ja kehitystoiminta Tekesin innovaatiorahoituksen avulla yritys voi lisätä osaamistaan ja parantaa tuotteiden ja palveluiden kilpailukykyä. Rahoitusta voi käyttää tuotteiden, palvelujen, liiketoimintamallin, menetelmien ja osaamisen kehittämiseen. Tutkimus- ja kehitystyö voi kohdistua esimerkiksi tuotteisiin, palveluihin, tuotantomenetelmiin, liiketoimintakonsepteihin ja osaamiseen. Yritys toteuttaa tutkimus- ja kehitysprojektin yhteistyössä toisen yrityksen tai tutkimusryhmän kanssa rinnakkaisprojektina. PK-yritysten enimmäisrahoitus (prosenttia projektin kustannuksista) PROJEKTIN LUONNE AVUSTUS LAINA Kasvun ja kansainvälistymisen suunnittelu 50 / 70 % Kansainväliset yhteishankkeet ja niiden valmistelu 65 % Tutkimus ja kehittämisprojektit 50 % 70 % Organisaatioiden kehittäminen 50 % Pilotointi-, koetuotanto- ja tuotteistusprojektit 35 % 25 % tai ja 70 % 25 % Projektin piiriin hyväksyttäviä kustannuksia voivat olla omat palkat, henkilösivukustannukset, yleiskustannukset, matkakulut, aineet ja tarvikkeet, laitekustannukset ja ostettavat palvelut. Kustannuksia hyväksytään siitä päivästä lähtien kun vaatimusten mukainen hakemus on lähetetty Tekesiin. Mistä rahoitusta yrityksen perustajalle 183

185 Työorganisaatioiden kehittäminen Työelämäinnovaatioilla tarkoitetaan johdon ja henkilöstön yhteistyössä toteuttamia muutoksia työpaikan työ-, organisaatio- ja johtamiskäytännöissä. Niiden tulee johtaa mitattavissa oleviin parannuksiin tuottavuudessa ja työelämän laadussa. Rahoitus kohdistetaan ennen kaikkea kasvua hakeville pk-yrityksille sekä sellaisille muille yrityksille ja organisaatioille, jotka uudistavat liike- tai palvelutoimintojaan tai työorganisaatiotaan toimimalla esimerkkinä muille. Henkilöstön ja johdon yhteistyössä toteuttamat työelämäinnovaatiot parantavat tuottavuutta ja työelämän laatua. Organisaation ja johtamisen kehittäminen kannattaa kytkeä osaksi tutkimus- ja kehitysprojektia. Rahoitus työorganisaatioiden kehittämisprojekteihin voidaan myöntää a. de minimis -rahoituksena (projektissa työorganisaation kehittämistä vähintään 50 %) tai b. t&k-rahoituksena (projektissa työorganisaation kehittämistä enintään 50 %) Kun työorganisaation kehittämisen osuus projektissa on alle puolet, rahoitus koko projektille myönnetään Tekesin t&k-rahoituksena. Hakijan on annettava selvitys siitä, miten henkilöstöä on informoitu projektin työorganisaation kehittämistä koskevasta osuudesta ja että henkilöstö sitoutuu sen toteuttamiseen. Mitä projektilta edellytetään? Kaikilta rahoitettavilta projekteilta edellytetään, että ne parantavat merkittävästi tuottavuutta ja työelämän laatua tuottavat uusia innovatiivisia toimintatapoja tukevat organisaation osaamista ja uudistumista toteutetaan yhteistyössä johdon ja henkilöstön kesken. Projektilla tulee olla laajempaa uutuusarvoa, ja sen tuloksia voidaan hyödyntää myös muissa organisaatioissa. Kuinka paljon rahoitusta voi saada? Rahoitus on enimmillään 50 % projektille hyväksytyistä kustannuksista, kuitenkin enintään euroa. Jos organisaation kehittämisen osuus projektissa on alle puolet, rahoitus koko projektille myönnetään Tekesin tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksena. Mitä kustannuksia projektiin voidaan sisällyttää? Rahoitus kohdistuu ulkopuolisten asiantuntijoiden ja työpaikan omien projektin avainhenkilöiden työskentelyyn ja muihin kuluihin, esimerkiksi matkoihin. Työorganisaatioiden kehittämisprojekteissa ulkopuolisia asiantuntijapalveluita käytetään yleensä paljon ja kustannuksista vähintään puolet kohdistuu tyypillisesti ostopalveluihin. 184 Alkavan yrityksen rahoitusvaihtoehdot

186 Kansainvälisen kasvun suunnittelu Tekes rahoittaa projekteja, joissa yritys selvittää edellytyksensä nopeaan kansainväliseen kasvuun, kasvattaa markkinaymmärrystään ja varmistaa, että sillä on tähän sopiva tiimi. Esimerkiksi voidaan rahoittaa uuden konseptin ja tuotteen testaamista potentiaalisilla asiakkailla. Lisäksi rahoitusta voi käyttää markkinointistrategian kehittämiseen ja immateriaalioikeuksiin ja niiden suojaukseen liittyviin selvityksiin. Rahoituksen myöntämisessä on oleellista, että yrityksellä on uskottavat valmiudet saada aikaan kansainvälistä liiketoimintaa. Lisäksi yrityksellä on oltava halu kasvaa ja kansainvälistyä. Kansainvälisen kasvun suunnitteluun myönnetään rahoitusta vain pkyrityksille. Kenelle rahoitusta voidaan myöntää? Yrityksellä on oltava uskottava liikeidea, jolla tähdätään merkittävän liiketoimintapotentiaalin tarjoavaan kansainväliseen markkinaan. Liikeidean tulee olla markkinoihin nähden uusi ja perustua korkeatasoiseen osaamiseen ja/tai teknologiaan. Yrityksen rahoitusresurssien on oltava riittävät, sillä Tekesin avustus maksetaan aina jälkikäteen toteutuneita kustannuksia vastaan. Rahoituksen määrä Alle 6-vuotiaat kasvuyritykset Nuoret, nopeaan kansainväliseen kasvuun kykenevät pienet yritykset voivat saada avustusta jopa 75 % projektin kokonaiskustannuksista, jos yritys on nuori, alle 6-vuotias yritys on kooltaan pieni yrityksellä on uusi liikeidea, jolla on uskottavat mahdollisuudet maailmanmarkkinoilla. Jos projekti sisältää yli puolet tutkimus- ja kehitystyötä, avustusta myönnetään enimmillään 50 prosenttia projektin kokonaiskustannuksista. Rahoitusta myönnetään tyypillisesti ensin enimmillään euroa ja tarvittaessa projektille voidaan tehdä lisäpäätös toisesta euron avustuksesta. Rahoitus on de minimis -ehtoista. Muut kasvuyritykset Muut pk-yritykset, jotka tähtäävät kansainväliseen kasvuun ja joilla on uskottava liiketoimintaidea, voivat saada avustusta enimmillään 50 prosenttia projektin kokonaiskustannuksista. De minimis -ehtoista rahoitusta voi saada enimmillään euroa. Mistä rahoitusta yrityksen perustajalle 185

187 Mitä kustannuksia projektiin voi sisällyttää? Tekes suosittelee, että kaikissa projekteissa kartoitetaan tiimin, hallituksen ja verkoston kehittämistarpeita tehdään asiakas- ja markkinaselvitykset ja selvitetään tuotteen kysyntää. Projekteissa voidaan rahoittaa muun muassa liiketoimintasuunnitelman tekemistä rahoituskokonaisuuden selvittämistä IPR:n selvitystä ja patenttiselvityksen tekemistä tutkimusta ja kehittämistä, joka liittyy markkinoiden validointiin. Hyväksyttävät kustannukset on määritelty tarkemmin rahoituksen yleisissä ehdoissa. Ks. Jatkona valmisteluvaiheelle Tekes tarjoaa innovaatiorahoitusta tuotteiden, palveluiden, osaamisen, liiketoimintamallin tai menetelmän kehitykseen. Kaikkein lupaavimmat, alle 6-vuotiaat yritykset voivat saada rahoitusta nopean kasvun toteuttamiseen ja liiketoiminnan kehittämiseen Nuorten innovatiivisten yritysten rahoituksesta Rahoitus nuorille innovatiivisille yrityksille Tekes tarjoaa rahoitusta nuorille innovatiivisille yrityksille liiketoiminnan kokonaisvaltaiseen kehittämiseen. Rahoituksen tavoitteena on nopeuttaa olennaisesti lupaavimpien pienten yritysten kasvua ja kansainvälistymistä. Tämä rahoitus ei ole tarkoitettu tutkimukseen ja kehittämiseen. Yrityksellä täytyy olla mahdollisuus nopeaan kasvuun kansainvälisillä markkinoilla kattava ja korkeatasoinen liiketoimintasuunnitelma sekä edellytykset sen toteuttamiseen näyttöä lupaavasta liiketoiminnasta ja asiakasreferenssejä kilpailuetu, jolla on saavutettavissa merkittävä markkina-asema sitoutunut osaava johtotiimi. Rahoituksen edellytykset Yritys on alle 6-vuotias Hakemusta jättäessään rahoitusta hakeva yritys voi olla enintään 5,5-vuotias, koska rahoitus on myönnettävä ennen kuin yrityksen rekisteröinnistä on ehtinyt kulua kuusi vuotta. Ratkaisevaa on yrityksen rekisteröimisajankohta. Rahoitus päättyy viimeistään yrityksen täyttäessä kahdeksen vuotta. 186 Alkavan yrityksen rahoitusvaihtoehdot

188 Yritys on pieni Yrityksen tulee olla kokoluokaltaan pieni ja Suomeen rekisteröity. Pienen yrityksen henkilömäärä on alle 50 ja joko sen vuosiliikevaihto on enintään 10 miljoonaa euroa tai taseen loppusumma on enintään 10 miljoonaa euroa. Rahoitusta ei myönnetä konserniyhtiöiden tytäryhtiöille. Yritys panostaa innovaatiotoimintaan Rahoitettavan yrityksen tulee panostaa merkittävästi tutkimus- ja kehitystoimintaan. Tämän osoittaakseen, yrityksen tulee toimittaa hakemusvaiheessa tilintarkastajan vahvistus siitä, että se on käyttänyt kaikista liiketoiminnan kuluista vähintään 15 prosenttia tutkimus- ja kehitystyöhön vähintään yhtenä kolmesta edeltävästä vuodesta. Kuinka paljon ja mihin rahoitusta voi saada? Nuorten innovatiivisten yritysten rahoituksen enimmäismäärä on yhteensä miljoona euroa. Tukialueilla rahoituksen voi saada 25 prosentilla korotettuna. Rahoitusta myönnetään kahdessa tai useammassa jaksossa. Ennen varsinaista rahoitusta yritys voi hyödyntää kasvunsa valmistelussa kansainvälisen kasvun suunnittelun rahoitusta. Ensimmäisen vaiheen rahoitus on tyypillisesti euroa avustusta, 75 prosenttia projektille hyväksyttävistä kustannuksista. Kannustusta kasvun eri vaiheisiin Kun kattava liiketoimintasuunnitelma on tehty ja markkinatilanne tarkoin selvitetty, yritys voi hakea nuorten innovatiivisten yritysten rahoitusta. Ensimmäiseen vaiheeseen hyväksytty yritys on usein toiminut muutaman vuoden ja todentanut liiketoimintakonseptinsa siten, että yrityksellä on jo asiakkaita. Rahoituksen avulla yritys voi päästä nopeammin kasvu-uralle ja osoittaa kilpailukykynsä kansainvälisillä markkinoilla. Hyväksyttäviä kustannuksia ovat muun muassa välittömät palkat ja niihin liittyvät henkilösivukustannukset (enintään 30 %) matkat aineet, tarvikkeet ja laitteet ostettavat palvelut. Hankintojen osalta on noudatettava hankintalakia. Kustannusten hyväksymiseen ja projektin toteutukseen liittyen saat paljon lisää tietoa rahoituksen yleisistä ehdoista. Rahoitus myönnetään ensisijaisesti liiketoiminnan kehittämiseen, rahoituksesta voidaan kohdistaa t&k-toimintaan pääsääntöisesti enintään 25 prosenttia. Mistä rahoitusta yrityksen perustajalle 187

189 Kuka voi saada rahoitusta? Tekesin rahoitus on kilpailtua rahoitusta. Nuorten innovatiivisten kasvuyritysten rahoitusohjelmaan otetaan vain kaikkein lupaavimmat yritykset. Ensisijaisia arviointikriteerejä ovat yrityksen tuotteiden/ratkaisujen/palveluiden kansainvälinen kilpailukyky ja markkinapotentiaali yrityksen resurssit ja osaaminen yrityksen kyky ja halu nopeaan kasvuun yrityksellä on mahdollisuus saada myös muuta rahoitusta kasvunsa tueksi. Rahoituspäätöksessä Tekes asettaa yritykselle tavoitteita, jotka toteutuessaan mahdollistavat pääsyn rahoituksen seuraavaan vaiheeseen Kasvuväylä Kasvuväylä on Tekesin, ELY-keskusten, Finnveran, Finpron, Suomen Teollisuussijoitus Oy:n ja Patentti- ja rekisterihallituksen yhteinen palvelumalli nopeaa kasvua ja kansainvälistymistä tavoitteleville pk-yrityksille. Organisaatiot kuuluvat Yritys-Suomipalveluverkostoon, jota työ- ja elinkeinoministeriö koordinoi. Kasvuväylään valittavat yritykset työllistävät pääsääntöisesti yli 10 henkeä ja niiden liikevaihto on vähintään euroa. Palvelu ei ole tarkoitettu yrityksille, jotka ovat jo mukana Vigo-kiihdyttämöiden toiminnassa tai saavat Tekesin Nuorten innovatiivisten kasvuyritysten rahoitusta (NIY). Palvelussa mukana oleville yrityksille järjestetään räätälöityä kansainvälistymiseen liittyvää neuvontaa sekä verkottumis- ja yhteistilaisuuksia muun muassa kokemusten jakamiseen. Kasvuväylään valittu yritys saa asiakasvastaavan eli kasvuluotsin, joka etsii yritykselle sopivimmat palvelut ja koordinoi eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Kasvuväylä-palvelusta lisätietoja esimerkiksi Tekesin ja YritysSuomi.fi:n sivuilla ja Tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennys verotuksessa Osakeyhtiöillä ja osuuskunnilla on oikeus tehdä verotuksessa lisävähennys työntekijöilleen maksamiensa tutkimus- ja kehittämistoiminnan palkkojen perusteella. Elinkeinotoiminnan tulosta tehtävä lisävähennys on 100 % palkoista, jotka kohdistuvat yrityksen oman liiketoiminnan kehittämiseen tähtäävän tutkimus- ja kehittämistoiminnan hankkeeseen. Lakia sovelletaan vuosina toimitettavassa verotuksessa. Lisävähennyksen enimmäismäärä välittömistä palkkakuluista on verovuonna enintään euroa ja palkkakuluja tulee olla vähintään euroa. Palkkojen tulee kohdistua hankkeena tehtävään perustutkimukseen, teolliseen tutkimukseen ja kokeelliseen kehittämiseen. Verokannustimella helpotetaan yrityksiä palkkaamaan innovaatiotoimintaan nuoria koulutettuja asiantuntijoita. 188 Alkavan yrityksen rahoitusvaihtoehdot

190 11.7 Tukea ja neuvontaa keksintöjen kehittämiseen (ELY-keskukset) Tuoteväylä-palvelu tarjoaa tukea yksityishenkilöiden ja mikroyritysten innovatiivisten ideoiden ja keksintöjen kehittämiseen. Tuoteväylä-palvelusta vastaa vuoden 2014 alusta lähtien Uudenmaan ELY-keskus. Tuoteväylä-palvelu on kaksivaiheinen. Siihen kuuluvat alueellinen ensiarviointi ja valtakunnallinen kehittämisvaihe. Palvelun sisältö vaihtelee sen mukaan, onko asiakas yksityishenkilö vai yritys. ELY-keskuksissa toimivat innovaatioasiantuntijat vastaavat Tuoteväylä-palvelun ensiarviointivaiheesta ja he ovat asiakkaiden ensimmäisiä kontaktihenkilöitä. Innovaatioasiantuntijat neuvovat ja opastavat yleisissä keksintöjen kehittämiseen liittyvissä asioissa, arvioivat keksintöjen kaupallistumismahdollisuuksia yhdessä alueella toimivista keksintöjen kehittämisen ja kaupallistamisen ammattilaisista koostuvien Tuoteväylätiimien kanssa ja antavat suosituksia jatkotoimenpiteistä. Potentiaalisimmat apua tarvitsevat keksinnöt ohjataan Tuoteväylän kehittämisvaiheeseen. Tuoteväylä-palvelun kehittämisvaiheesta vastaavat liiketoiminnan kehittämispäälliköt, jotka oman asiantuntemuksensa turvin tukevat ja neuvovat asiakkaita keksintöjen kehittämisessä ja kaupallistamiseen tähtäävissä toimenpiteissä. He auttavat tunnistamaan keksintöjen vahvuudet, etsimään täydentävää osaamista ja resursseja sekä selvittämään vaihtoehtoisia etenemismalleja. Arvioinnin tueksi asiakasyrityksille voidaan myöntää ELY-keskuksen pk-yrityksille tarkoitettuja asiantuntijapalveluita. Yritykset voivat hakea myös rahoitusta keksintöjensä kaupallistamisen ja liiketoiminnan kehittämisen edistämiseksi. Asiantuntijapalveluita hyödyntämällä pyritään luotsaamaan yritystä keksinnön kaupallistamisessa ja uuden menestyvän liiketoiminnan rakentamisessa ja osana palvelua voidaan selvittää esimerkiksi keksinnön uutuutta, markkinoita tai tekniikkaan tai valmistukseen liittyviä asioita. Niiden saamiseksi asiakkaalta edellytetään omavastuuosuutta. Yksityishenkilöt voivat saada eri teemoihin liittyvää valmennusta ja neuvontaa, jonka avulla he voivat itse selvittää keksinnön liiketoiminta- ja kehittämismahdollisuuksia ja päättää, mikä olisi paras tapa keksinnön kaupallistamiseen. Keksintöjen kehittämisavustusta mikroyrityksille Mikroyrityksille voidaan Tuoteväylä-palvelun puitteissa myöntää avustusta innovatiivisiksi arvioitujen keksintöjen kehittämistoimenpiteisiin. Kehitettävän liiketoiminnan on tähdättävä päätoimiseen yrittäjyyteen. Keksintöjen kehittämisavustusta myönnetään enintään 50 % keksinnön kehittämishankkeen hyväksyttävistä kustannuksista. Alle euron avustuksia myönnetään vain poikkeustapauksissa. Avustus maksetaan jälkikäteen toteutuneiden kustannusten mukaisesti. Mistä rahoitusta yrityksen perustajalle 189

191 Rahoituspäätökset keksintöjen kehittämisavustuksesta ovat aina harkinnanvaraisia ja ne tehdään valtakunnallisesti Tuoteväylä-palvelun kehittämisvaiheessa Uudenmaan ELY-keskuksessa. Lisätietoja Lisätietoja saa ELY-keskusten innovaatioasiantuntijoilta sekä sivuilta ja Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra rakentaa huomisen menestyvää Suomea ennakoimalla yhteiskunnan muutosvoimia ja niiden vaikutuksia suomalaisiin etsimällä käytännön tekemisellä uusia toimintamalleja ja vauhdittamalla kestävään hyvinvointiin tähtäävää liiketoimintaa. Sitra on julkisoikeudellinen rahasto, joka toimii suoraan eduskunnan alaisuudessa. Sitran sijoitukset yrityksiin Sitra tekee sijoituksia yrityksiin valitsemillaan alueilla. Sijoitukset ovat työkalu, jonka avulla edistetään kestävää hyvinvointia. Sijoitustoiminta on markkinaehtoista eli Sitra noudattaa samoja sijoitustoiminnan periaatteita kuin kaikki muutkin sijoittajat. Hyvän taloudellisen tuoton lisäksi Sitra tavoittelee sijoituskohteiden valinnalla myös yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Uudet sijoitukset kohdistuvat kasvuyrityksiin, jotka edistävät ihmisten hyvinvointia ja terveyttä vauhdittavat sosiaalisten ongelmien ratkaisua yhteiskunnassa parantavat materiaali- ja energiatehokkuutta nopeuttavat siirtymistä uusiutumattomista luonnonvaroista uusiutuviin edistävät ekologisia elämäntapoja. Kohdeyritysten valinnassa painotetaan osaavaa johtotiimiä, kilpailukykyistä teknologiaa, tuotetta tai palvelua sekä hyvää tuotto-odotusta. Ensisijoituksen koko on tyypillisesti euroa ja Sitra tavoittelee osakesijoituksissa noin % omistusosuutta. Sitra sijoittaa pääasiassa yhtiön osakkeisiin, mutta myöntää myös vaihtovelkakirjalainoja ja erikoistapauksissa lainoja. Tavoitteena on sijoittaa yhdessä yksityisten sijoittajien kanssa. Sitra noudattaa toiminnassaan vastuullisen sijoittamisen periaatteita. Sitra on pitkäjänteinen sijoittaja, joka sitoutuu kohdeyrityksen omistajaksi ja kehittäjäksi keskimäärin 4 10 vuodeksi. Irtautuminen kohdeyrityksestä tapahtuu erillisen ja muiden sijoittajien kanssa yhdessä laaditun suunnitelman mukaisesti. Sitra toimii kohdeyrityksissä aktiivisena omistajana muun muassa hallitustyöskentelyn kautta. Lisätietoja Lisätietoja Sitran toiminnasta saa Sitrasta ja osoitteesta Alkavan yrityksen rahoitusvaihtoehdot

192 11.9 Starttiraha (työ- ja elinkeinotoimistot) Starttiraha on harkinnanvarainen tuki, jota voidaan myöntää yrittäjäksi ryhtyvälle luonteeltaan päätoimisen yritystoiminnan käynnistysvaiheessa. Tukea voidaan myöntää myös muulle kuin työttömälle. Starttirahalla helpotetaan yrittäjän toimeentuloa sinä aikana, jonka yritystoiminnan käynnistäminen ja vakiinnuttaminen kestää. Starttiraha myönnetään de minimis -tukena, ks. sivu 171. Starttirahan myöntämisen edellytykset Starttirahan myöntämisen edellytyksenä on, että 1) henkilöasiakkaalla on tai hän hankkii riittävät valmiudet aiottuun yritystoimintaan ja 2) aiottu yritystoiminta on luonteeltaan päätoimista ja sillä arvioidaan olevan jatkuvan kannattavan toiminnan edellytykset. Starttirahan esteet Starttirahaa ei myönnetä, jos 1) aiotun yritystoiminnan arvioidaan turvaavan henkilöasiakkaan kohtuullisen toimeentulon yritystoiminnan käynnistämis- ja vakiinnuttamisvaiheessa 2) starttirahan arvioidaan vääristävän vähäistä enemmän samoja tuotteita tai palveluja tarjoavien välistä kilpailua 3) starttirahaa hakeva henkilöasiakas on aloittanut yritystoiminnan ennen kuin tuen myöntämisestä on päätetty 4) starttirahaa hakeva henkilöasiakas siirtyisi työsuhteesta tekemään samaa työtä yrittäjänä ja on ilmeistä, että hänen pääasiallinen toimeksiantajansa olisi hänen aiempi työnantajansa 5) starttirahaa hakeva henkilöasiakas on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuksiaan suorittaa veroja tai lakisääteisiä maksuja tai hänellä on olennaisia yksityisoikeudellisia maksuhäiriöitä, ellei työ- ja elinkeinotoimisto (TE-toimisto) erityisistä syistä pidä tuen myöntämistä tarkoituksenmukaisena. Starttirahaa ei makseta, jos henkilöasiakas saa samalta ajalta 1) palkkaa tai korvausta tekemästään yritystoimintaansa liittymättömästä työstä, jolloin palkkana pidetään myös vuosiloma-ajan palkkaa ja irtisanomisajan palkkaa sekä sellaista työttömyysturvalaissa tarkoitettua taloudellista etuutta, jonka on katsottava turvaavan kohtuullisen toimeentulon 2) julkista tukea omiin palkkakustannuksiinsa 3) työttömyysturvalain mukaista työttömyysetuutta, työttömyysturvalaissa tarkoitettua sosiaalietuutta taikka opintotukilain mukaista opintotukea. Starttirahaa ei voida myöntää sivutoimiseen yritystoimintaan, eikä henkilöille, jotka toimivat jo sivutoimisina yrittäjinä. Poikkeuksen tästä voi kuitenkin olla erittäin pienimuotoinen yritystoiminta, kuten päätoimisen palkkatyön, opiskelun, kotityön tai muun sellaisen rinnalla harjoitettu harrastemainen toiminta, vaikka se tuottaisi start- Mistä rahoitusta yrityksen perustajalle 191

193 tirahan hakijalle jossain määrin tuloja. Harrastemaisena toimintana voidaan pitää esimerkiksi sellaista pienimuotoista toimintaa, josta saatavat tulot jäävät alle yrittäjäeläkelain mukaisen vuositulorajan. Pelkkä euromääräisen rajan tarkastelu ei kuitenkaan riitä, vaan kyseessä on aina kokonaisharkinta. Starttirahan määrä ja korvauspäivät Starttiraha muodostuu kahdesta osasta, perustuesta ja lisäosasta. Starttirahana voidaan myöntää starttirahan perustuen lisäksi lisäosaa, joka on enintään 60 prosenttia starttirahan perustuen määrästä. Vuonna 2014 perustuen suuruus on 32,66 euroa/päivä. Starttirahaa maksetaan enintään viideltä päivältä kalenteriviikossa. Vuonna 2014 starttirahaa voi saada noin euroa kuukaudessa. Starttirahaa voidaan myöntää enintään 18 kuukaudeksi. Yleensä starttirahaa myönnetään kuitenkin kuudeksi kuukaudeksi. Sen jälkeen starttirahaa voidaan myöntää tapauskohtaisesti harkinnan perusteella ajaksi, jonka yrittäjäksi ryhtyvän toimeentulon turvaamiselle arvioidaan olevan tarvetta. Starttirahan hakeminen ja maksaminen Yrityksen perustamista harkitsevan kannattaa hyvissä ajoin ennen yritystoiminnan käynnistämistä olla yhteydessä paikalliseen TE-toimistoon ja selvittää mahdollisuudet starttirahan saamiseen. Yritystoimintaa ei saa aloittaa ennen kuin TE-toimisto on tehnyt päätöksen starttirahasta. Starttiraha on veronalaista tuloa eli siitä maksetaan veroa. Starttirahaa voidaan myöntää samanaikaisesti useammalle yrittäjälle, jotka työskentelevät samassa aloittavassa yrityksessä. Starttirahan myöntää TE-toimisto, jossa starttirahan hakija on työttömänä työnhakijana tai TE-toimisto, jossa starttirahan hakija on henkilöasiakkaana. Hakemukseen tulee liittää verovelkatodistus, josta ilmenee, onko starttirahan hakijalla erääntyneitä ja maksamattomia veroja tai muita yhteiskunnalle tulevia maksuja suorittamatta. Verovelkatodistus ei saa olla kolmea kuukautta vanhempi. Starttiraha maksetaan kerran kuussa jälkikäteen, ja sitä varten tulee tehdä tilityshakemus TE-toimistolle. Saajan tulee toimittaa ensimmäisen tilityksen yhteydessä TEtoimistolle päätuloverokortti, kopio kaupparekisteri-ilmoituksesta ja kopio yhtiösopimuksesta (avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö) tai kopiot osakeyhtiön perustamiskirjasta ja yhtiöjärjestyksestä sekä osuuskunnan perustamissopimus ja säännöt. Maksatushakemus on toimitettava ELY-keskukselle kuukausittain (= maksatusjakso) jälkikäteen. Hakemus on toimitettava kahden kuukauden kuluessa maksatusjakson päättymisestä. Jos maksatusta ei haeta edellä mainitussa määräajassa, maksatushakemus on vanhentunut, eikä tukea makseta kyseiseltä maksatusjaksolta. Lisätietoja starttirahasta saat TE-toimistoista ja työ- ja elinkeinohallinnon sivuilta Hakulomakkeita saatavissa TE-toimistoista, Yritys-Suomi.fi:n Asioi verkossa -palvelussa, Suomi.fi:n asiointipalvelussa osoitteessa sekä työ- ja elinkeinohallinnon osoitteessa Oppaan sivuilla on esimerkki starttirahahakemuksesta. 192 Alkavan yrityksen rahoitusvaihtoehdot

194 Starttirahan jatkohakemus Starttirahan jatkohakemus on aina toimitettava TE-toimistolle voimassa olevan starttirahakauden aikana viimeistään noin kuukausi ennen starttirahakauden päättymistä. Hakemukseen tulee liittää kirjanpitäjän vahvistama tuloslaskelma Palkkatuki (työ- ja elinkeinotoimistot) Työ- ja elinkeinotoimisto voi myöntää työnantajalle palkkatukea työttömän henkilön palkkauskustannuksiin, jos työnhakija ei työllisty avoimille työmarkkinoille tai jos hän ei sijoitu koulutukseen. Palkkatuen myöntäminen edellyttää, että tuella palkattavan tuottavuuden arvioidaan olevan tarjolla olevassa työtehtävässä alentunut osaamisessa ja ammattitaidossa olevien puutteiden, työttömyyden keston, vamman tai sairauden taikka muun syyn johdosta. Työ- ja elinkeinotoimisto harkitsee tapauskohtaisesti, milloin työnhakijan työllistymistä voidaan edistää myöntämällä palkkatukea. Palkkatuetun työn tulee parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa. Palkkatukea voidaan myöntää työsopimussuhteessa tehtävään työhön tai oppisopimuskoulutukseen. Sitä voivat saada yritykset ja muut yksityisen sektorin työnantajat, muun muassa yhdistykset ja säätiöt sekä sosiaaliset yritykset. Palkkatukea ei myönnetä Palkkatukea ei myönnetä, jos 1) tukeen perustuva työhön ottaminen aiheuttaisi työnantajan palveluksessa olevien muiden työntekijöiden irtisanomisen tai lomauttamisen taikka heidän työolosuhteidensa tai etuuksiensa huonontumisen 2) työnantaja saa tuella palkattavan henkilön palkkauskustannuksiin samalta ajalta muuta valtion tukea 3) tuki vääristäisi muiden samoja tuotteita tai palveluja tarjoavien tahojen välistä kilpailua 4) työnantaja on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuksiaan suorittaa veroja tai lakisääteisiä maksuja, ellei työ- ja elinkeinotoimisto tuella palkattavaan liittyvistä erityisistä syistä pidä tuen myöntämistä tarkoituksenmukaisena. 5) työsuhde, jota varten tuki on tarkoitettu, on alkanut ennen kuin tuen myöntämisestä on tehty päätös. Palkkatuen myöntämisen edellytykset Palkkatukea voidaan myöntää, jos työnantaja sitoutuu maksamaan vähintään kyseiseen työsuhteeseen sovellettavan työehtosopimuksen mukaisen palkan tai, jollei sovellettavaa työehtosopimusta ole, tavanomaisen ja kohtuullisen palkan kyseisestä työstä. Palkkatuen myöntäminen vähintään 500 päivältä työttömyysetuutta työttömyyden perusteella saaneen palkkaamiseen edellyttää lisäksi, että työnantaja sitoutuu mak- Mistä rahoitusta yrityksen perustajalle 193

195 samaan vähintään palkkatuen perustuen suuruista palkkaa työkyvyttömyysajalta, jolta työntekijä ei saa sairausvakuutuslain omavastuuajan vuoksi päivärahaa eikä muuta vastaavaa lakisääteistä korvausta tai työnantajalta muulla perusteella sairausajan palkkaa. Jos työnantaja on tuotannollisista tai taloudellisista syistä irtisanonut tai lomauttanut työntekijöitä tai työnantajan palveluksessa on osa-aikaisia työntekijöitä, palkkatukea voidaan myöntää, jos työnantaja on ennen palkkatukihakemuksen tekemistä työsopimuslain edellyttämällä tavalla tarjonnut työtä irtisanotuille, lomautetuille tai osa-aikatyötä tekeville työntekijöille tai jos työnantajalla ei muusta syystä ole velvollisuutta työn tarjoamiseen. Palkkatuen myöntäminen edellyttää lisäksi, että työnantaja on tarjonnut työtä sellaiselle tuotannollisesta tai taloudellisesta syystä irtisanomalleen työntekijälle, jonka irtisanomisaika on päättynyt palkkatuen hakemista edeltäneiden 12 kuukauden aikana. Edellä oleva muun muassa lomautuksia koskeva lakimuutus on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä ja laki vahvistettaneen kevään aikana. Palkkatuen määrä Palkkatuki muodostuu kahdesta osasta, perustuesta ja lisäosasta. Vuonna 2014 perustuen suuruus on 32,66 euroa/päivä. Palkkatukea maksetaan enintään viideltä päivältä kalenteriviikossa. Vuonna 2014 palkkatuen perustuki on noin 700 euroa kuukaudessa. Palkkatukena voidaan myöntää palkkatuen perustuen lisäksi lisäosaa, jos perustuen ei arvioida korvaavan tuella palkattavan tuottavuuden alentumaa. Palkkatuen lisäosa on enintään 60 prosenttia palkkatuen perustuen määrästä. Palkkatuen perustuki tai lisäosalla korotettu palkkatuki voidaan myöntää täysimääräisenä sellaisen työsuhteen perusteella, jonka työaika on palkanmaksukautta vastaavana ajanjaksona vähintään 85 prosenttia alan säännöllisestä työajasta. Jos työaika on vähemmän kuin 85 prosenttia alan säännöllisestä työajasta, palkkatuki myönnetään vähennettynä ja työaikaan suhteutettuna. Tuki voidaan kuitenkin myöntää täysimääräisenä myös osa-aikatyöhön, jos työnantaja palkkaa tuella henkilön, joka on saanut työttömyysetuutta työttömyyden perusteella vähintään 500 päivältä. Korkein korotettu palkkatuki Jos tuella palkattava on saanut työttömyysetuutta työttömyyden perusteella vähintään 500 päivältä ja on työmarkkinatukeen oikeutettu, palkkatuki voidaan myöntää korotettuna lisäosalla, jonka määrä on enintään 90 prosenttia palkkatuen perustuen määrästä (korkein korotettu palkkatuki). Korkeimmalla korotetulla palkkatuella järjestetään työtä ensisijaisesti niille, jotka eivät ole olleet työssä sen jälkeen kun työttömyyden perusteella maksettavan työttömyysetuuden 500 päivän laskenta alkoi sekä niille, joiden työssäolo avoimilla työmarkkinoilla on ollut vähäistä ja satunnaista ja joiden työllistymisen edistämiseen ei ole aikaisemmin myönnetty työnantajalle palkkatukea. 194 Alkavan yrityksen rahoitusvaihtoehdot

196 Palkkatuki elinkeinotoimintaa harjoittavalle työnantajalle Palkkatuki elinkeinonharjoittajalle myönnetään joko ns. yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen mukaisena tukena tai de minimis -tukena (ks. sivu 171). Jos palkkatuki myönnetään oppisopimuskoulutukseen, edellä mainittua ei kuitenkaan sovelleta. Palkkatuki myönnetään ryhmäpoikkeusasetuksen mukaisena tukena, jos tuella palkattava on 1) henkilö, jonka vamma tai sairaus vaikeuttaa työllistymistä 2) saanut työttömyysetuutta työttömyyden perusteella vähintään 500 päivältä 3) ollut yhdenjaksoisesti työttömänä vähintään kuusi kuukautta ennen palkkatuen myöntämistä 4) vailla ammatillista koulutusta 5) yli 50-vuotias 6) oikeutettu kotoutumissuunnitelmaan kotoutumisen edistämisestä annetun lain nojalla. Edellä 2 6 kohdissa tarkoitetun henkilön palkkaamiseksi myönnettävä palkkatuki voi olla enintään 50 prosenttia palkkauskustannuksista ja kohdassa 1 tarkoitetun henkilön palkkaamiseksi enintään 75 prosenttia palkkauskustannuksista. Mainitut enimmäisrajat koskevat kaikkia elinkeinotoiminnan harjoittajina pidettäviä työnantajia. Jos palkkatuella palkattava ei kuulu edellä lueteltuun kohderyhmään, tuki myönnetään elinkeinotoimintaa harjoittavalle työnantajalle de minimis -tukena (ks. sivu 171). Palkkatuen kesto Palkkatukea voidaan myöntää henkilöä kohden enintään kymmeneksi kuukaudeksi kerrallaan. Palkkatukea voidaan kuitenkin myöntää henkilöä kohden enintään 24 kuukaudeksi kerrallaan, jos tuella palkattava on saanut vähintään 500 päivältä työttömyysetuutta työttömyyden perusteella. Jos henkilön vamma tai sairaus vaikeuttaa työllistymistä, palkkatukea voidaan myöntää ajaksi, joka henkilön alentunut työkyky ja muut työllistymismahdollisuudet huomioon ottaen on tarkoituksenmukaista, kuitenkin enintään 24 kuukaudeksi kerrallaan. Oppisopimuskoulutukseen palkkatukea voidaan myöntää koko sen ajaksi. Korkein korotettu palkkatuki voidaan myöntää enintään 12 kuukaudeksi, jonka jälkeiseltä ajalta palkkatuki myönnetään palkkatuen perustuen suuruisena. Palkkatukea maksetaan siltä ajalta, jolta työnantaja on velvollinen maksamaan palkkaa, kuitenkin enintään viideltä päivältä kalenteriviikossa. Palkkatuki sosiaaliselle yritykselle Sosiaalisille yrityksille voidaan myöntää palkkatukea muista yrityksistä poikkeavin ehdoin. Sosiaaliselle yritykselle voidaan myöntää perustuki korotettuna enintään 90 prosentin lisäosalla kahdeksi vuodeksi, jos tuella palkattava on saanut työttömyysetuutta työttömyyden perusteella vähintään 500 päivältä ja on työmarkkinatukeen Mistä rahoitusta yrityksen perustajalle 195

197 oikeutettu. Tietyissä tilanteissa sosiaaliselle yritykselle voidaan myöntää palkkatuki korotettuna lisäosalla niin, että perustuen ja lisäosan yhteenlaskettu määrä on 50 prosenttia palkkauskustannuksista, kuitenkin enintään euroa kuukaudessa. Palkkatuen kesto voi myös tietyissä tilanteissa olla 12 kuukautta 10 kuukauden sijasta. Sosiaalinen yritys ks. sivu 197. Palkkatuen hakeminen ja maksaminen sekä lisätiedot Työnantaja voi hakea palkkatukea sähköisesti Palkkatuki-verkkopalvelussa, jossa voi myös seurata hakemuksen käsittelyvaiheita. Palvelu on työ- ja elinkeinohallinnon sivuilla > Työnantajalle > Asioi verkossa > Palkkatukihakemus. Palkkatuki-verkkopalvelun käyttöönotto edellyttää, että työnantaja kirjautuu palveluun Verohallinnon ylläpitämällä Katso-tunnistuksella joko pääkäyttäjäroolilla tai TEM ELY-keskusten rahoitusasiointiroolilla. Lisätietoa Katso-tunnisteen käyttöönotosta verkkosivuilla yritys.tunnistus.fi. Palkkatuen hakulomakkeet ovat Yrityssuomi.fi:n sivuilla. Hakemuksen liitteeksi ei tarvita enää todistusta verojen maksamisesta, sillä TE-toimisto saa verotiedot suoraan Verohallinnolta. Lisätietoja saa työ- ja elinkeinotoimistoista. Kun työnantaja on saanut myönteisen palkkatukipäätöksen, tuen maksatusta on haettava jälkikäteen ELY-keskukselta joko 1, 2 tai 3 kuukauden jaksoissa. Palkkatukihakemuksessa työnantaja valitsee haluamansa jakson pituuden. Tuen hakijan valitsemaa maksatusjaksoa noudatetaan koko tukikauden ajan Työllisyyspoliittinen avustus (ELY-keskukset) Kenelle ja mihin tarkoitukseen voidaan myöntää? Työllisyyspoliittisella avustuksella järjestettävällä toiminnalla parannetaan työttömien työnhakijoiden työmarkkinavalmiuksia ja edistetään heidän työllistymistään. Avustusta voidaan myöntää toimintaan, jossa työttömille työnhakijoille järjestetään ja kehitetään työmahdollisuuksia tai työkokeiluja sekä niihin liittyviä palveluja ja toimintamalleja. Avustusta voidaan myöntää yhdistykselle, säätiölle, kunnalle ja kuntayhtymälle. Avustusta voidaan myöntää myös yhteisölle sosiaalisen yrityksen perustamiseen ja sen toiminnan vakiinnuttamiseen sekä yhteisölle, jonka tarkoituksena on selvittää sosiaalisen yrityksen perustamismahdollisuuksia. Sosiaalisen yrityksen perustamiseen ja sen toiminnan vakiinnuttamiseen voidaan myöntää avustusta vain, jos yrityksen elinkeinotoiminnan nimenomaisena tavoitteena on työllistää heikossa työmarkkina-asemassa olevia. Avustusta ei voida myöntää elinkeinotoimintaan liittyviin kustannuksiin, julkisina työvoima- ja yrityspalveluina tuotettaviin palveluihin, sellaisten palvelujen tuot- 196 Alkavan yrityksen rahoitusvaihtoehdot

198 tamiseen tai hankkimiseen, jotka kunta tai kuntayhtymä on lain mukaan velvollinen järjestämään, investointeihin ja irtaimen käyttöomaisuuden hankintamenoihin eikä vuokrakustannuksiin. Työllisyyspoliittinen avustus on harkinnanvarainen valtionavustus. Avustuksen myöntää elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus). Avustuksen myöntäminen edellyttää, että se työ- ja elinkeinotoimisto, jonka toimialueella toiminta toteutetaan, puoltaa avustuksen myöntämistä. Mikä on sosiaalinen yritys? Sosiaalinen yritys on elinkeinonharjoittaja, joka on hakemuksesta rekisteröity sosiaalisten yritysten rekisteriin. Työ- ja elinkeinoministeriö pitää rekisteriä. Ainoastaan yrityksellä, joka on rekisteröity sosiaalisten yritysten rekisteriin, on oikeus käyttää elinkeinotoimintansa yhteydessä nimeä sosiaalinen yritys. Sosiaalinen yritys voi olla yritysmuodoltaan yksityinen toiminimi, avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, osakeyhtiö tai osuuskunta. Sosiaaliseksi yritykseksi rekisteröitävän yrityksen tulee täyttää seuraavat vaatimukset: 1) työsuhteisista työntekijöistä (yrittäjä itse poislukien) vähintään 30 % (työllistettyjen osuus) on sellaisia henkilöitä, joiden vamma tai sairaus vaikeuttaa työllistymistä jotka ovat olleet yhtäjaksoisesti 12 kuukautta työttömänä työnhakijana (tai ovat näihin rinnastettavia) jotka ovat saaneet vähintään 500 päivältä työttömyysetuutta työttömyyden perusteella. Työllistettyjen osuuteen tulee aina kuulua henkilöitä, joiden vamma tai sairaus vaikeuttaa työllistymistä. 2) kaikille työntekijöille maksetaan heidän tuottavuudestaan riippumatta kyseisellä työalalla noudatettavassa työehtosopimuksessa täysin työkykyiselle sovittua palkkaa 3) työaika henkilöillä, joiden vamma tai sairaus vaikeuttaa työllistymistä, on vähintään 50 % alan säännöllisestä työajasta ja muilla työllistettyjen osuuteen luettavilla henkilöillä vähintään 75 % alan säännöllisestä työajasta 4) julkiset tuet ovat alle puolet liikevaihdosta. Avustuksen määrä ja kesto Yhdistykselle ja säätiölle avustusta voidaan myöntää enintään 100 % niistä kustannuksista, jotka ELY-keskus on hyväksynyt avustuksella katettaviksi. Avustuksen enimmäismäärä sosiaaliselle yritykselle ja yhteisölle, jonka tarkoituksena on selvittää sosiaalisen yrityksen perustamismahdollisuuksia, voi olla enintään 75 % niistä kustannuksista, jotka ELY-keskus on hyväksynyt avustuksella katettaviksi. Sosiaalisille yrityksille ja yhteisölle, jonka tarkoituksena on selvittää sosiaalisen yrityksen perustamismahdollisuuksia, avustus myönnetään de minimis -tukena (ks. sivu 171). Mistä rahoitusta yrityksen perustajalle 197

199 Avustusta voidaan myöntää enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Sosiaalisen yrityksen perustamis- ja vakiinnuttamiskustannuksiin avustusta voidaan myöntää vain siksi ajaksi, jonka yritystoiminnan käynnistämisen ja vakiinnuttamisen arvioidaan kestävän. Avustuksen hakeminen ja maksaminen Työllisyyspoliittista avustusta haetaan ELY-keskukselta. Hankkeen suunnitteluvaiheessa tulee ottaa yhteyttä alueen työ- ja elinkeinotoimistoon ja ELY-keskukseen. Avustusta haetaan kalenterivuosittain kirjallisesti lomakkeella. Lomakkeet ovat työ- ja elinkeinohallinnon sivuilla > Lomakkeet -Työ. Hakemukseen tulee liittää todistus verojen maksamisesta tai verovelkatodistus (ei saa olla kolmea kuukautta vanhempi) yrityksen kaksi viimeisintä tasetta ja tuloslaskelmaa sekä yhtiöjärjestys; yhdistyksen viimeisimmät tilinpäätöstiedot ja yhdistyksen säännöt; säätiön viimeisimmät tilinpäätöstiedot. Avustus maksetaan maksujaksoittain ELY-keskukselle toimitetun maksatushakemuksen perusteella. Maksujakso on kolme kalenterikuukautta. Työttömien perustaman rekisteröidyn yhdistyksen osalta maksujakso on kalenterikuukausi. Hakemus on toimitettava ELY-keskukselle kahden kuukauden kuluessa sen maksujakson päättymisestä, jota hakemus koskee. Lisätietoja työllisyyspoliittisesta avustuksesta saa ELY-keskuksista ja työ- ja elinkeinohallinnon sivuilta Pääomasijoittajien rahoitus Pääomasijoittajat tekevät sijoituksia julkisesti noteeraamattomiin yrityksiin, joilla on hyvät kehittymismahdollisuudet. Pääomasijoitukset tehdään oman pääomanehtoisesti, yleensä merkitsemällä osakkeita osakepääoman korotuksessa. Myös vaihtovelkakirjalainat ja muut lainat sekä välirahoitusinstrumentit voivat tulla kysymykseen. Pääomasijoittajien sijoitukset ovat yleensä eurosta 5 miljoonaa euroa, mutta voivat olla huomattavasti suurempiakin. Pääomasijoittaja on kuitenkin lähes aina vähemmistösijoittaja yrityksessä. Enemmistön yrityksestä omistaa yrittäjä, tai omistus jakautuu useammalle taholle siten, ettei kenelläkään yksin ole enemmistöä. Pääomasijoittaja ei ole pysyvä omistaja, vaan pyrkii irtautumaan yrityksestä sovitun suunnitelman mukaisesti. Pääomasijoittajan tavoitteena on saada sijoittamilleen varoilleen riittävä tuotto. Tuotto-odotus määräytyy sijoituksen riskin mukaan. Tuotto realisoituu pääomasijoittajan luopuessa yleensä noin 3 5 vuoden kuluttua omistusosuudestaan yrityksessä. Tuotto-odotuksen toteutuminen edellyttää, että kohdeyrityksen arvo on kehittynyt odotusten mukaisesti ja yritys on päässyt hyvälle ja kannattavalle kasvu-uralle. 198 Alkavan yrityksen rahoitusvaihtoehdot

200 Millaisille yrityksille soveltuu? Yrityksellä tulee olla voimakkaat kasvutavoitteet ja -mahdollisuudet. Lisäksi pääomasijoituksen saaminen edellyttää yrityksen tuotteelta tai palvelulta selkeää kilpailuetua sekä johdolta vahvaa sitoutumista yritystoiminnan kehittämiseen. Omistajien on annettava pääomasijoittajalle rahoitusta vastaan omistusosuus yhtiöstä. Pääomasijoituksen etuja yritykselle Pääomasijoittaja tulee yrityksen omistajaksi sovitulla omistusosuudella. Pääomasijoittaja ottaa yhtä suuren riskin kuin yrityksen muutkin osakkaat ja saa palkkionsa yrityksen menestymisen myötä. Tulorahoitus on käytettävissä liiketoiminnan kehittämiseen, koska rahoitusta ei tarvitse lyhentää sijoitusaikana eikä sijoituksesta ole korkokuluja. Myöskään vakuuksia ei tarvita. Pääomarahoitus parantaa yrityksen vakavaraisuutta (omavaraisuusastetta). Pääomasijoittajien sijoituskriteerit Pääomasijoitusyhdistys on luokitellut pääomasijoittajien sijoituskriteereitä kohdeyrityksen kehitysvaiheen, toimialan, sijainnin ja tarvittavan sijoituksen koon mukaan seuraavasti: Siemenvaihe (seed) Rahoitusta tarvitaan ensisijaisesti tutkimukseen, tuotekehitykseen ja yrityksen alustavaan organisointiin ennen liiketoiminnan varsinaista käynnistystä. Käynnistysvaihe Rahoitusta tarvitaan tuotekehitykseen ja koemarkkinointiin. Yritystä voidaan olla perustamassa tai se on toiminut jo lyhyen aikaa. Yrityksen tuotteita ei ole vielä kaupallistettu. Aikainen kasvuvaihe Rahoitusta yritykselle, jonka tuotekehitys on onnistunut ja joka tarvitsee rahoitusta lähinnä kaupallisen tuotannon aloittamiseen ja myyntiin. Yritys ei useinkaan tuota vielä voittoa. Nopea kasvuvaihe Rahoitusta kasvavalle yritykselle, jonka toiminta voi olla vielä tappiollista. Rahoitusta voidaan käyttää tuotantokapasiteetin kasvattamiseen, markkinointiin tai tuotteen jatkokehittämiseen. Myös käyttöpääoman lisääminen voi olla rahoituksen kohde. Siirtymävaihe Tilapäinen rahoitus yksityisessä omistuksessa olevalle yritykselle, jonka osakkeet noteerataan julkisilla markkinoilla lyhyen ajan kuluessa. Mistä rahoitusta yrityksen perustajalle 199

201 Tervehdyttäminen Rahoitusvaikeuksissa olevan yrityksen toimintarakenteiden tervehdyttäminen siten, että yritystoiminta olisi taas kannattavaa. Toimivan johdon yritysosto (MBO) ja ulkopuolisen ryhmän yritysosto (MBI) Rahoitus, jonka avulla yrityksen toimiva johto ja mahdolliset sijoittajat ostavat liiketoiminnan tai koko yrityksen (Management Buy-Out). Rahoitus, jonka avulla yrityksen ulkopuolinen ryhmä ostaa yrityksen ja ryhtyy ostetun yrityksen toimivaksi johdoksi (Management Buy-In). Toimialaerikoistuminen Suurin osa pääomasijoittajista tekee sijoituksia usealle toimialalle, kunhan muut sijoituskriteerit täyttyvät. On myös monia erikoistuneita pääomasijoittajia, jotka tekevät sijoituksia esimerkiksi vain bioteknologiaan tai ICT-sektorille. Tarvittava rahoituksen määrä Yritysten rahoitustarpeet vaihtelevat esimerkiksi yrityksen kehitysvaiheen mukaan. Aloitteleviin ja aikaisen kasvuvaiheen yrityksiin tehdään tyypillisesti pienempiä sijoituksia kuin kypsempiin ja voimakkaasti laajentuviin yrityksiin. Sijoitusprosessi Sijoitusprosessi on samanlainen riippumatta sijoituksen koosta. On sijoittajia, jotka ovat erikoistuneet nimenomaan aloittelevien yritysten pääomarahoitukseen, jolloin tehtävät sijoituksetkin ovat pienempiä. Myös bisnesenkelit tekevät pienempiä sijoituksia kuin varsinaiset pääomasijoitusyhtiöt. Sijainti Suurin osa Suomessa toimivista pääomasijoittajista tekee sijoituksia koko maahan sopivien sijoituskohteiden löytyessä. Suomessa on kuitenkin useita alueellisesti toimivia pääomasijoittajia, jotka sijoittavat ainoastaan oman maakuntansa tai lääninsä alueella. Alueellisten pääomasijoittajien verkosto kattaa koko maan. Kuinka toimia? Yrityksellä tulee olla huolella laadittu liiketoimintasuunnitelma ennen kuin pääomasijoittajan kanssa ryhdytään käymään neuvotteluita. Hyvin laadittu liiketoimintasuunnitelman yhteenveto on paras tapa herättää sijoittajan kiinnostus jatkotarkasteluun. Pääomasijoittaja on kiinnostunut muun muassa yrityksen tuotteiden ja palveluiden kilpailuedusta, markkinaselvityksistä, tarvittavan rahoituksen määrästä ja käyttökohteista. Asiat tulee esittää ytimekkäästi ja mieluiten mahdollisimman täsmällisiä termejä käyttäen. 200 Alkavan yrityksen rahoitusvaihtoehdot

202 Yrityksen kannattaa perehtyä ennen sijoituspyynnön esittämistä pääomasijoittajien sijoituskriteereihin. Yleisesti ottaen sijoittajia kiinnostavat enemmän yritykset, jotka ovat jo kehittäneet valmiin, kaupallistamiskelpoisen tuotteen. Ideavaiheessa oleviin yrityksiin liittyy merkittävästi suurempi liiketaloudellinen riski. Näissä tapauksissa on pyrittävä löytämään juuri ne pääomasijoittajat, jotka panostavat myös aivan toimintansa alkuvaiheessa oleviin yrityksiin. Mistä tietoa pääomasijoittajista? Pääomasijoittajien toimintaedellytyksiä Suomessa edistää Suomen pääomasijoitusyhdistys (FVCA). Yhdistyksellä on yli 40 varsinaista jäsentä, jotka ovat Suomessa pääomasijoitustoimintaa harjoittavia yhtiöitä. Yhdistyksen sivuilla ( on hakukone, jonka avulla voit hakea yhdistyksen jäsenkunnasta pääomasijoittajia eri kriteerien mukaan Bisnesenkelien sijoittaminen Bisnesenkelisijoittamisella tarkoitetaan yksityishenkilön tekemää sijoitusta listaamattomaan potentiaaliseen kasvuyritykseen. Bisnesenkelit ovat yleensä kokeneita yritysmaailman edustajia, jotka haluavat myös itse osallistua omistamiensa yritysten päätöksentekoon. Tyypillisesti sijoituksen määrä on euroa ja sijoitusaika 2 4 vuotta. Yleensä sijoittaja antaa myös omaa osaamistaan yrityksen käyttöön toimien esimerkiksi hallituksen jäsenenä tai auttamalla yritystä kontaktiverkoston ja yhteistyösuhteiden luomisessa. Mistä tietoa bisnesenkeleistä? Bisnesenkelien etsimisessä voi käyttää hakupalvelua Rahoituskone.fi. Suomen Bisnesenkelit ry:n sivut osoitteessa Mistä rahoitusta yrityksen perustajalle 201

203

204 LIITTEET

205 ALUEPOLIITTISET TUKIALUEET Valtioneuvoston asetus alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista annetuissa laissa tarkoitetuista tukialueista (445/2014) Asetus on voimassa 1. heinäkuuta 2014 alkaen 31. joulukuuta 2020 saakka. I tukialueeseen kuuluvat seuraavien kuntien muodostamat seutukunnat: Etelä-Savo Mikkelin seutukunta: Hirvensalmi, Kangasniemi, Mikkeli, Mäntyharju, Pertunmaa ja Puumala Pieksämäen seutukunta: Joroinen, Juva, Pieksämäki Savonlinnan seutukunta: Enonkoski, Heinävesi, Rantasalmi, Savonlinna ja Sulkava Kainuu Kajaanin seutukunta: Kajaani, Paltamo, Ristijärvi, Sotkamo ja Vaala Kehys-Kainuun seutukunta: Hyrynsalmi, Kuhmo, Puolanka ja Suomussalmi Keski-Pohjanmaa Kaustisen seutukunta: Halsua, Kaustinen, Lestijärvi, Perho, Toholampi ja Veteli Kokkolan seutukunta: Kannus ja Kokkola Lappi Itä-Lapin seutukunta: Kemijärvi, Pelkosenniemi, Posio, Salla ja Savukoski Kemi - Tornion seutukunta: Kemi, Keminmaa, Simo, Tervola ja Tornio Pohjois-Lapin seutukunta: Inari, Sodankylä ja Utsjoki Rovaniemen seutukunta: Ranua ja Rovaniemi Torniolaakson seutukunta: Pello ja Ylitornio Tunturi-Lapin seutukunta: Enontekiö, Kittilä, Kolari ja Muonio Pohjois-Karjala Joensuun seutukunta: Ilomantsi, Joensuu, Juuka, Kontiolahti, Liperi, Outokumpu, Polvijärvi Keski-Karjalan seutukunta: Kitee, Rääkkylä ja Tohmajärvi Pielisen Karjalan seutukunta: Lieksa, Nurmes ja Valtimo Pohjois-Pohjanmaa Haapaveden-Siikalatvan seutukunta: Haapavesi, Pyhäntä, Siikalatva Koillismaan seutukunta: Kuusamo ja Taivalkoski 204 Liitteet

206 Nivala Haapajärven seutukunta: Haapajärvi, Kärsämäki, Nivala, Pyhäjärvi ja Reisjärvi Oulun seutukunta: Hailuoto, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulu ja Tyrnävä Oulunkaaren seutukunta: Ii, Pudasjärvi ja Utajärvi Raahen seutukunta: Pyhäjoki, Raahe ja Siikajoki Ylivieskan seutukunta: Alavieska, Kalajoki, Merijärvi, Oulainen, Sievi ja Ylivieska Pohjois-Savo Koillis-Savon seutukunta: Juankoski, Kaavi, Rautavaara ja Tuusniemi Kuopion seutukunta: Kuopio, Maaninka ja Siilinjärvi Sisä-Savon seutukunta: Rautalampi, Suonenjoki, Tervo ja Vesanto Varkauden seutukunta: Leppävirta ja Varkaus Ylä-Savon seutukunta: Iisalmi, Keitele, Kiuruvesi, Lapinlahti, Pielavesi, Sonkajärvi ja Vieremä II tukialueeseen kuuluu Varsinais-Suomessa Salon seutukunta: Salo ja Somero Muu osa Manner-Suomea kuuluu III tukialueeseen eli seuraavat seutukunnat ja kunnat: Etelä-Karjala Imatran seutukunta: Imatra, Parikkala, Rautjärvi ja Ruokolahti Lappeenrannan seutukunta: Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Savitaipale ja Taipalsaari Etelä-Pohjanmaa Järviseudun seutukunta: Alajärvi, Evijärvi, Lappajärvi, Soini ja Vimpeli Kuusiokuntien seutukunta: Alavus, Kuortane ja Ähtäri Seinäjoen seutukunta: Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kurikka, Lapua ja Seinäjoki Suupohjan seutukunta: Isojoki, Karijoki, Kauhajoki ja Teuva Kanta-Häme Hämeenlinnan seutukunta: Hattula, Hämeenlinna ja Janakkala Riihimäen seutukunta: Hausjärvi, Loppi ja Riihimäki Forssan seutukunta: Forssa, Humppila, Jokioinen, Tammela ja Ypäjä Keski-Suomi Joutsan seutukunta: Joutsa ja Luhanka Jyväskylän seutukunta: Hankasalmi, Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen Jämsän seutukunta: Jämsä ja Kuhmoinen Aluepoliittiset tukialueet 205

207 Keuruun seutukunta: Keuruu ja Multia Saarijärven-Viitasaaren seutukunta: Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Kyyjärvi, Pihtipudas, Saarijärvi ja Viitasaari Äänekosken seutukunta: Konnesi ja Äänekoski Kymenlaakso Kotkan-Haminan seutukunta: Hamina, Kotka, Miehikkälä, Pyhtää ja Virolahti Kouvolan seutukunta: Iitti ja Kouvola Pirkanmaa Etelä-Pirkanmaan seutukunta: Akaa, Urjala ja Valkeakoski Lounais-Pirkanmaan seutukunta: Punkalaidun ja Sastamala Luoteis-Pirkanmaan seutukunta: Ikaalinen, Kihniö ja Parkano Tampereen seutukunta: Hämeenkyrö, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Pälkäne, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi Ylä-Pirkanmaan seutukunta: Juupajoki, Ruovesi, Mänttä-Vilppula ja Virrat Pohjanmaa Kyrönmaan seutukunta: Isokyrö ja Laihia Pietarsaaren seutukunta (Jakobstadsregionen): Kruunupyy, Luoto, Pedersören kunta, Pietarsaari ja Uusikaarlepyy Suupohjan rannikkoseutu (Sydösterbotten): Kaskinen, Kristiinankaupunki ja Närpiö Vaasan seutukunta: Korsnäs, Maalahti, Mustasaari, Vaasa ja Vöyri Päijät-Häme Lahden seutukunta: Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti, Nastola, Orimattila, Padasjoki ja Sysmä Satakunta Pohjois-Satakunnan seutukunta: Honkajoki, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Lavia ja Siikainen Porin seutukunta: Harjavalta, Huittinen, Kokemäki, Luvia, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Pori ja Ulvila Rauman seutukunta: Eura, Eurajoki, Köyliö, Rauma ja Säkylä Uusimaa Helsingin seutukunta: Espoo, Helsinki, Hyvinkää, Järvenpää, Karkkila, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Lohja, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Siuntio, Tuusula, Vantaa ja Vihti Loviisan seutukunta: Lapinjärvi ja Loviisa 206 Liitteet

208 Porvoon seutukunta: Askola, Myrskylä, Pukkila ja Porvoo Raaseporin seutukunta: Hanko, Inkoo ja Raasepori Varsinais-Suomi Loimaan seutukunta: Aura, Koski, Loimaa, Marttila, Oripää, Pöytyä ja Tarvasjoki Turun seutukunta: Kaarina, Lieto, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Raisio, Rusko, Sauvo ja Turku Vakka-Suomen seutukunta: Kustavi, Laitila, Pyhäjärvi, Taivassalo, Uusikaupunki ja Vehmaa Åboland-Turunmaan seutukunta: Kemiönsaari ja Parainen Aluepoliittiset tukialueet 207

209 YHTEYSTIETOJA PALVELUNUMEROITA YRITYS-SUOMI-puhelinpalvelu (ma to klo 8 17, pe klo 10 17). Neuvontaa yrityksen perustamiseen liittyvissä kysymyksissä sekä tietoa julkisista yritys- ja työnantajapal-veluista sekä niiden sähköisistä asiointipalveluista. FINNVERAN puhelinpalvelu (ma pe klo ) Finnveran rahoitukseen liittyvät kyselyt. PALKKA.FI-palvelun yleisneuvonta (ma pe klo ) Neuvoja pientyönantajan maksupalvelua koskeviin kysymyksiin. KAUPPAREKISTERINEUVONTA JA ASIA- KIRJATILAUKSET (ma pe klo ) Sähköposti [email protected]. Ohjeita kaupparekisteri-ilmoituksiin ja hakemuksiin liittyvissä kysymyksissä. Asiakirjatilaukset. TEKESIN verkkoasioinnin tuki (arkisin klo 9 15) VEROHALLINNON palvelunumeroita (ma pe klo ) Alv- ja ennakkoperintärekisteritiedustelut, palvelunumero Tieto siitä, onko yritys merkitty arvonlisäverovelvolliseksi tai ennakkoperintärekisteriin. Katso myös Arvonlisäverotus, palvelunumero Tietoa arvonlisäverotusta koskevista asioista ja ohjausta alv-rekisteröinnistä, ilmoittamisesta, maksamisesta sekä lomakkeiden täyttämisestä. Palvelusta voi tilata myös alv-todistuksia. Maksujärjestelyt ja -lykkäykset, palvelunumero Verojen maksamiseen liittyvät maksujärjestelyt ja -lykkäykset. Osakeyhtiöt, palvelunumero Tietoa osakeyhtiöiden tuloverotusta koskevista asioista ja ohjausta veroilmoitusmenettelystä. Sähköinen asiointi Verohallinnossa (Katso- ja Tyvipalvelu), palvelunumero Neuvontaa tunnistamiseen ja sähköiseen ilmoittamiseen liittyvissä asioissa. Työnantajat, ennakkoperintä, palvelunumero Työnantajien palvelusta saa tietoa ennakonpidätyksen toimittamisesta. Verotili, palvelunumero Tietoa oma-aloitteisten verojen verotilimenettelystä, verotiliverojen ilmoittamisesta ja maksamisesta sekä verotilin toiminnasta. Verovelkatodistukset, palvelunumero Verovelkatodistusten tilaukset. Verovelkatodistuksen ja todistuksen verojen maksamisesta voi tilata myös verkossa osoitteesta Yrittäjät (kommandiittiyhtiö, avoin yhtiö, toiminimi), palvelunumero Vastauksia yrittäjien (yksityiset elinkeinonharjoittajat sekä avoimet ja kommandiittiyhtiöt) tuloverotusta koskeviin kysymyksiin sekä ohjausta veroilmoitusmenettelystä. Verohallinnon valtakunnalliset palvelunumerot, katso > Yhteystiedot >Palvelunumerot. 208 Liitteet

210 EDUNVALVONTA Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Eteläranta 10, PL 30, Helsinki Puh Jäsenliitot Autoliikenteen Työnantajaliitto ry (ALT) Nuijamiestentie 7, Helsinki Puh Elintarviketeollisuusliitto ry Pasilankatu 2, PL 115, Helsinki Puh Energiateollisuus ry Fredrikinkatu B, 5. krs, PL 100, Helsinki Puh Finanssialan Keskusliitto ry (FK) Bulevardi 28, Helsinki Puh Henkilöstöpalveluyritysten Liitto ry (HPL) Eteläranta 10, Helsinki Puh Kaupan liitto Eteläranta 10, PL 340, Helsinki Puh Kemianteollisuus ry Eteläranta 10, PL 4, Helsinki Puh Kiinteistötyönantajat ry Malminrinne 1 B, PL 218, Helsinki Puh [email protected] Kulutustavararyhmä Eteläranta 10, Helsinki Puh Kumiteollisuus ry Eteläranta 10, PL 4, Helsinki Puh Logistiikkayritysten liitto ry Eteläranta 10, Helsinki Puh [email protected] Lääketeollisuus ry Porkkalankatu 1, PL 206, Helsinki Puh Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Merimiehenkatu 29, Helsinki Puh Metsäteollisuus ry Snellmaninkatu 13, PL 336, Helsinki Puh [email protected] Muoviteollisuus ry Eteläranta 10, PL 4, Helsinki Puh Palvelualojen Työnantajat PALTA ry Eteläranta 10, 6. krs, PL 62, Helsinki Puh [email protected] Puusepänteollisuus ry Snellmaninkatu 13, PL 336, Helsinki Puh Rakennusteollisuus RT ry Unioninkatu 14, PL 381, Helsinki Puh [email protected] Rannikko- ja Sisävesiliikenteen Työnantajaliitto Rasila ry Satamakatu 4 A, PL 155, Helsinki Puh Satamaoperaattorit ry Köydenpunojankatu 8, Helsinki Puh Sivistystyönantajat ry Eteläranta 10, PL 30, Helsinki Puh Yhteystietoja 209

211 Sosiaalialan Työnantajat ry Eteläranta 10, PL 30, Helsinki Puh Teknokemian Yhdistys ry Eteläranta 10, PL 311, 0131 Helsinki Puh Teknologiateollisuus ry Eteläranta 10, PL 10, Helsinki Puh Terveyspalvelualan Liitto ry Eteläranta 10, Helsinki Puh Viestinnän Keskusliitto ry Lönnrotinkatu 11 A, PL 291, Helsinki Puh Yleinen Teollisuusliitto ry Eteläranta 10, 7. krs, PL 325, Helsinki Puh KAUPPAKAMARIT Keskuskauppakamari World Trade Center Helsinki Aleksanterinkatu 17, PL 1000, Helsinki Puh Alueelliset kauppakamarit Etelä-Karjalan kauppakamari Raatimiehenkatu 20 A, Lappeenranta Puh Etelä-Pohjanmaan kauppakamari Seinäjoki Areena, Kirkkokatu 23, Seinäjoki Puh Etelä-Savon kauppakamari Yritystalo Mikpoli Patteristokatu 2 C, 2. krs, Mikkeli Puh [email protected] [email protected] Helsingin seudun kauppakamari Helsingin toimisto Kalevankatu 12, Helsinki Puh [email protected] Espoon toimisto Albergan kartano, Sokerilinnantie 7 C, Espoo Puh [email protected] Vantaan toimisto Leija Yrityspalvelukeskus Elannontie 3, Vantaa Puh , Hämeen kauppakamari Hämeenlinnan toimisto Talaskuja 3, 4. krs, Hämeenlinna Puh Lahden toimisto Niemenkatu 73, Lahti Puh Keski-Suomen kauppakamari Sepänkatu 4, Jyväskylä Puh [email protected] Kuopion alueen kauppakamari Kasarmikatu 2, Kuopio Puh [email protected] Kymenlaakson kauppakamari Heikinkatu 7, PL 83, Kotka Puh [email protected] Lapin kauppakamari Kemin toimisto Digipolis, Tietokatu 3, Kemi Puh Rovaniemen toimisto Maakuntakatu B, Rovaniemi Puh , Länsi-Uudenmaan kauppakamari Elina Kurjenkatu 2, PL 34, Karjaa Puh , [email protected] Liitteet

212 Oulun kauppakamari Uusikatu 53, Oulu Puh Pohjanmaan kauppakamari Puh Kokkolan toimisto Ristirannankatu 1, Kokkola Pietarsaaren toimisto Runeberginkatu 11, Pietarsaari Vaasan toimisto Raastuvankatu 20, Vaasa Pohjois-Karjalan kauppakamari Torikatu 21 C, Joensuu Puh Rauman kauppakamari Valtakatu 2, Rauma Puh Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Kankurinkatu 4 6, Hyvinkää Puh [email protected] Satakunnan kauppakamari Valtakatu 6, PL 100, Pori Puh [email protected] Tampereen kauppakamari Kalevantie 2 B, 6. krs, Tampere Puh [email protected] Turun kauppakamari Puolalankatu 1, Turku Puh [email protected] Ålands handelskammare Nygatan 6, Mariehamn Tel info@naringsliv@ax SUOMEN YRITTÄJÄT Keskusliitto Mannerheimintie 76 A, 3. krs, PL 999, Helsinki Puh [email protected] Aluejärjestöt Etelä-Karjalan Yrittäjät ry Kauppakatu 40 D, Lappeenranta Puh [email protected] Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät ry Alvar Aallon katu 3, Seinäjoki Puh [email protected] Etelä-Savon Yrittäjät ry Patteristonkatu 2 C, 2. krs, Mikkeli Puh [email protected] Helsingin Yrittäjät ry Lastenkodinkuja 1 A 4, 3. krs, Helsinki Puh [email protected] Hämeen Yrittäjät ry Sibeliuksenkatu 11 A, Hämeenlinna Puh Kainuun Yrittäjät ry Kauppakatu 26 A, Kajaani Puh Keski-Pohjanmaan Yrittäjät ry Yritystalo Evald, Ristirannankatu 1, Kokkola Puh [email protected] Keski-Suomen Yrittäjät ry Sepänkatu 4, Jyväskylä Puh , Kymen Yrittäjät ry Käsityöläiskatu 4, 4. krs, Kouvola Puh [email protected] Yhteystietoja 211

213 Lapin Yrittäjät ry Hallituskatu 26, Rovaniemi Puh Pirkanmaan Yrittäjät ry Kehräsaari, B-rappu, 2. krs, PL 7, Tampere Puh Pohjois-Karjalan Yrittäjät ry Linnunlahdentie 2, rakennus 4 B, 2. krs, Joensuu Puh [email protected] Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät ry Hallituskatu 21, 3. krs, Oulu Puh Päijät-Hämeen Yrittäjät ry Rautatienkatu 20 B 4, Lahti Puh [email protected] Pääkaupunkiseudun Yrittäjät ry Tekniikantie 12, Espoo Puh Rannikko-Pohjanmaan Yrittäjät ry Hietasaarenkatu 6, PL 289, Vaasa Puh [email protected] Satakunnan Yrittäjät ry Isolinnankatu 24, PL 45, Pori Puh [email protected] Savon Yrittäjät ry Asemakatu 22 24, 4.krs, Kuopio Puh [email protected] Uudenmaan Yrittäjät ry Rantakatu 1, 2. krs, Järvenpää Puh [email protected] Varsinais-Suomen Yrittäjät ry Brahenkatu 20, Turku Puh [email protected] ELINKEINOLUVAT JA ALKOHOLIJUOMIN LIITTYVÄT LUVAT ALUEHALLINTOVIRASTOT Etelä-Suomen aluehallintovirasto Puh Sähköpostiosoitteet: [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15, PL 150, Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9, 2. krs, PL 110, Helsinki Kouvolan toimipaikka Kauppamiehenkatu 4, PL 301, Kouvola Asiointi työsuojeluasioissa [email protected] Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9, 2. krs, PL 110, Helsinki Hämeenlinnan toimipaikka Birger Jaarlin katu 15, PL 204, Hämeenlinna Lahden toimipaikka Askonkatu 9, PL 307, Lahti Lappeenrannan toimipaikka Villimiehenkatu 2 B, PL 145, Lappeenranta Kouvolan toimipaikka Kauppamiehenkatu 4, PL 301, Kouvola Porvoon toimipaikka Kisällintie 4 A, Porvoo Itä-Suomen aluehallintovirasto Puh Sähköpostiosoitteet: [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] Liitteet

214 Mikkelin päätoimipaikka Maaherrankatu 16, PL 50, Mikkeli Joensuun toimipaikka Torikatu 36, PL 94, Joensuu Kuopion toimipaikka Hallituskatu 12-14, PL 1741, Kuopio Asiointi työsuojeluasioissa Vuorikatu 26 A, 5. krs, Kuopio Lapin aluehallintovirasto Puh Valtakatu 2, PL 8002, Rovaniemi Sähköpostiosoitteet: Asiointi työsuojeluasioissa Oulussa Puh Albertinkatu 8, Oulu Lounais-Suomen aluehallintovirasto Puh Sähköpostiosoitteet: Turun päätoimipaikka Itsenäisyydenaukio 2, Turku Asiointi työsuojeluasioissa Turun toimipaikka Itsenäisyydenaukio 2, PL 22, Turku Porin toimipaikka Yrjönkatu 23, Pori Salon toimipaikka Annankatu 7, Salo Kemiönsaaren toimipaikka Malmintie 2, Taalintehdas Maarianhaminan toimipaikka Torikatu 16, PL 86, Maarianhamina Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Puh Sähköpostiosoitteet: Vaasan päätoimipaikka Wolffintie 35, PL 200, Vaasa Tampereen toimipaikka Uimalankatu 1, PL 272, Tampere Jyväskylän toimipaikka Cygnaeuksenkatu 1, PL 41, Jyväskylä Asiointi työsuojeluasioissa Vaasan toimipaikka Wolffintie 35, PL 200, Vaasa Tampereen toimipaikka Uimalankatu 1, PL 272, Tampere Jyväskylän toimipaikka Cygnaeuksenkatu 1, PL 41, Jyväskylä Seinäjoen toimipaikka Torikatu 16, Seinäjoki Kokkolan toimipaikka Torikatu 40, Kokkola Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Puh Linnankatu 1 3, PL 293, Oulu Sähköpostiosoitteet: [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] Asiointi työsuojeluasioissa Albertinkatu 8, Oulu [email protected] SOSIAALI- JA TERVEYSALAN LUPA- JA VALVONTAVIRASTO VALVIRA Puh [email protected] Helsinki Lintulahdenkuja 4, PL 210, Helsinki Rovaniemi Koskenranta 3, Rovaniemi Yhteystietoja 213

215 ELÄKKEET JA ELÄKEVAKUUTUKSET Eläketurvakeskus Kirjurinkatu 3 (Itä-Pasila), Helsinki Eläketurvakeskus Puh Työttömyysvakuutusrahasto Vakuutusmaksut Kalevankatu 9 A, 4.krs, PL 191, Helsinki Asiakaspalvelu, puh (pvm/mpm) [email protected] KANSAINVÄLISTYMINEN Finpro ry Porkkalankatu 1, PL 358, Helsinki Puh [email protected] KIRJANPITO Suomen Taloushallintoliitto ry Salomonkatu 17 A, 11. krs, Helsinki Puh [email protected] MINISTERIÖITÄ Työ- ja elinkeinoministeriö Aleksanterinkatu 4, Helsinki Aleksanterinkatu 36 A, Helsinki Eteläesplanadi 4, Helsinki Mikonkatu 4, Helsinki Ratakatu 3, Helsinki PL 32, Valtioneuvosto Puh.vaihde [email protected] Liikenne- ja viestintäministeriö Eteläesplanadi 16, Helsinki PL 31, Valtioneuvosto Puh. vaihde [email protected] Maa- ja metsätalousministeriö Hallituskatu 3 A, Helsinki Mariankatu 23, Helsinki PL 30, Valtioneuvosto Puh [email protected] [email protected] NEUVONTA ELINKEINO-, LIIKENNE - JA YMPÄRISTÖKESKUKSET (ELY-KESKUKSET ) Elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri Työ- ja elinkeinotoimistot (TE-toimistot) Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri Alvar Aallon katu 8, Seinäjoki Puh [email protected] [email protected] Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto Valtionkatu 1, Seinäjoki Puh (työnhakijat) Työnantajapalvelut, puh kirjaamo. [email protected] Etelä-Savon ELY-keskus Työllisyys, yrittäjyys ja osaaminen -yksikkö Jääkärinkatu 14, Mikkeli Puh [email protected] [email protected] Etelä-Savon TE-toimisto Jääkärinkatu 14, Mikkeli Puh Yritys- yhteisö-ja työnantaja-asiakkaat, puh [email protected] Hämeen ELY-keskus Kirkkokatu 12, Lahti Puh [email protected] [email protected] Liitteet

216 Hämeen TE-toimisto Kirkkokatu 12, Lahti Puh Työnantajat, puh Kaakkois-Suomen ELY-keskus Salpausselänkatu 22, PL 1041, Kouvola Puh Lappeenrannan sivutoimipaikka Kauppakatu 40 D, Lappeenranta Kaakkois-Suomen TE-toimisto Hallituskatu 7 B, Kouvola Puh Työnantaja- ja yritysasiakkaat, puh [email protected] Kainuun ELY-keskus Kalliokatu 4, Kajaani Puh [email protected] Kainuun TE-toimisto Lönnrotinkatu 2, 2. krs, Kajaani Puh [email protected] Keski-Suomen ELY-keskus Elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri Cygnaeuksenkatu 1, Jyväskylä Puh [email protected] Keski-Suomen TE-toimisto Vapaudenkatu 58 A, Jyväskylä Puh Työnantajat, rekrytointi, puh [email protected] Lapin ELY-keskus Elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri Ruokasenkatu 2, Rovaniemi (Muutto virastotaloon osoitteeseen Hallituskatu 3B vuoden 2014 aikana) Puh Asiakaspalvelu [email protected] [email protected] Kemin palvelupiste Asemakatu 19, Kemi Lapin TE-toimisto Valtakatu 16, Rovaniemi Puh Työnantajat, puh [email protected] Pirkanmaan ELY-keskus Elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri Pellavatehtaankatu 25, Tampere Puh [email protected] Pirkanmaan TE-toimisto Pellavatehtaankatu 25, Tampere Puh Yrityspalvelut, puh [email protected] Pohjanmaan ELY-keskus Hovioikeudenpuistikko 19 A, 4. krs, Vaasa Puh [email protected] Kokkolan toimipaikka Ristirannankatu 1, Kokkola [email protected] [email protected] Pohjanmaan TE-toimisto Wolffintie 35 B, Vaasa Puh Yrityspalvelut, puh [email protected] Pohjois-Karjalan ELY-keskus Elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri Kauppakatu 40 B, PL 69,80101 Joensuu Puh [email protected] [email protected] Pohjois-Karjalan TE-toimisto Kauppakatu 23 a, Joensuu Puh Yritys- ja työnantaja-asiakkaat, puh [email protected] Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Elinkeino, työvoima, osaaminen ja kulttuuri Viestikatu 1, PL 86,90101 Oulu Yhteystietoja 215

217 Puh Ylivieskan toimipaika Valtakatu 4, PL 103,84101 Ylivieska Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto Torikatu 34-40, Oulu Puh Pohjois-Savon ELY-keskus Elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri Kallanranta 11, PL 2000, Kuopio Puh pohjois-savo Pohjois-Savon TE-toimisto Asemakatu 38-40, Kuopio Puh Työnantaja- ja yritysasiakkaat, puh Satakunnan ELY-keskus Valtakatu 12 B, PL 266,28100 Pori Puh Satakunnan TE-toimisto Teljänkatu 5, Pori Puh Työnantajapalvelut, puh Uudenmaan ELY-keskus Elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri Maistraatinportti 2,00240 Helsinki Puh Uudenmaan TE-toimisto Asemapäällikönkatu 14, PL 1003, Helsinki Puh Varsinais-Suomen ELY-keskus Elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri Itsenäisyydenaukio 2, Turku Puh varsinais-suomi Varsinais-Suomen TE-toimisto Linnankatu 52 B, PL 235, Turku Puh Työnantaja- ja yrityspalvelut, puh Åland Ålands arbetsmarknads- och studieservicemyndighet Ålandsvägen 31, Mariehamn Tel KEHITTÄMISYHTIÖITÄ, YRITYSPALVELUITA JA YRITYSPALVELUYHTIÖITÄ Ks. myös uusyrityskeskukset s BusinessOulu Elektroniikkatie 5, Oulu Puh Oulun keskustan palvelupiste Torikatu 10 B, 1. krs, Oulu Puh Kiimingin palvelupiste Kiimingin virastotalo, Lempiniementie 2, Kiiminki Puh Haukiputaan palvelupiste Teollisuustie 1, Haukipudas Puh Oulunsalon palvelupiste Tietotie 2, Oulunsalo Puh Oy Pietarsaaren seudun Kehittämisyhtiö Concordia Koulukatu C, Pietarsaari Puh Cursor Oy, Kotkan-Haminan seudun kehittämisyhtiö Kyminlinnantie 6, Kotka Raatihuoneentori 16, Hamina Puh Elinkeinot & kehitys Nordica Sairaalantie 3 b, Ivalo Puh Liitteet

218 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Koulukatu 13, Forssa Puh Företagshuset Dynamo Yritystalo Oy Närpiöntie 2, Närpiö Puh Hermia Yrityskehitys Oy Hermiankatu 6 A, Tampere Puh [email protected] Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy F.O. Virtasen katu 6, Imatra Ajanvaraukset neuvontapalveluihin, puh [email protected] Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy Länsikatu 15, Joensuu Puh [email protected] Jyväskylän Seudun Kehittämisyhtiö JYKES Oy Sepänkatu 4, Jyväskylä Puh [email protected] Jämsek Oy Seppolantie 5, Jämsä Yrityspalvelut, puh Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelu Oy Hoiskontie 25, Alajärvi Puh , (Vimpeli), , (Alajärvi), , (Soini, Lehtimäki), , (maaseutupalvelut Alajärvi, Soini, Vimpeli) [email protected] Kainuun Etu Oy Yritys-Suomi Kainuu palvelut Linnankatu 6, 2. krs, Kajaani Puh Kaustisen seutukunta Yrityspalvelupiste Halsua, Lestijärvi ja Perho Keskustie 2, Perho Puh Kaustinen ja Veteli Kivihyypäntie 1, Veteli Puh Kehittämiskeskus Oy Häme Talaskuja 3, 4. krs, Hämeenlinna Puh [email protected] Kehittämisyhtiö Karstulanseutu Oy Aloha-Tietotalo, Virastotie 4, Karstula Puh Kehittämisyhtiö Keulink Oy Keskusaukio 3, Keuruu Puh [email protected] Kehittämisyhtiö Witas Oy Puh Viitasaaren toimipiste Haapasaarentie 9, Viitasaari Pihtiputaan toimipiste Kunnantalo, Keskustie 9, Pihtipudas Kinnulan toimipiste Pop Pankin alakerta Keskustie 41, Kinnula Kivijärven toimipiste Kunnantalo Virastotie 5, Kivijärvi Kemi-Tornio alueyrityspalvelut Sairaalakatu 2, Kemi Puh Keski-Karjalan Kehitys Oy KETI Kiteentie 13 A, Kitee Puh [email protected] Keski-Uudenmaan Kehittämiskeskus Oy Keravan toimipiste Puuvalonaukio 2 D, 3. krs, Kerava Vihdin toimipiste Vihdintie 32, Nummela Yhteystietoja 217

219 Ajanvaraus, puh Koillis-Savon Kehitys Oy Juankoskentie 13, Juankoski Puh Kokkolanseudun Kehitys Oy KOSEK Ristirannankatu 1, Kokkola Puh Kouvola Innovation Oy Paraatikenttä 4, Kouvola Puh Kristiinankaupungin elinkeinokeskus Oy Raatihuoneenkatu 2 A, Kristiinankaupunki Puh > yrityksille > Yrityspalvelut Kuopio Innovation Oy Viestikatu 7, Kuopio Puh [email protected] Mikkelin seudun elinkeinoyhtiö Miset Oy Yrityspalvelukeskus Patteristonkatu 2 C, Mikkeli Puh [email protected] MW-Kehitys Oy Seppälän puistotie 15, Mänttä Puh (Virtain ja Ruoveden alua), (Mänttä-Vilppulan & Juupajoen alue) Naturpolis Oy Nuottatie 6 A, Kuusamo Asiakaspalvelu, puh [email protected] Navitas Kehitys Oy Wredenkatu 2, Varkaus Puh Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry Nivalan Teknologiakeskus NITEK, 2 krs, Pajatie 5, Nivala Puh [email protected] Novago Yrityskeskitys Oy Lohja Nummentie 12 14, Lohja Puh Raasepori Raaseporintie 9, Tammisaari Puh [email protected] Pieksämäen yrityspalvelut Pertinkuja 1, Pieksämäki Puh , Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus oy PIKES Nurmeksen toimipiste Kauppatori 1, Nurmes Valtimon toimipiste Kuntalaisten Talo, Kunnantie 1, Valtimo Lieksan toimipiste Siltakatu 1, Lieksa Asiakaspalvelun puh Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskus Oy Keskuskatu 51 B, Kankaanpää Puh , Prizztech Oy Porin Puuvilla, Pohjoisranta 11 D, 2. krs, Pori Puh Ajanvarausnumero yrityksen perustajille, puh [email protected] www. prizz.fi Posintra Oy Kehitysyhtiö Porvoo Rihkamakatu 4 A, Porvoo Loviisa Brandensteininkatu 11, 2 krs Loviisa Puh Yritysneuvonnan ajanvaraus, puh [email protected] Raahen seudun yrityspalvelut Rantakatu 8 (D-talo), Raahe Puh Liitteet

220 Rovaniemen Kehitys Oy Ainonkatu 1, Rovaniemi Puh , , Savonlinnan Yrityspalvelut Oy Puistokatu 1, Savonlinna Puh Seinäjoen seudun elinkeinokeskus Tiedekatu 2, Seinäjoki Puh Haapaveden-Siikalatvan Kehittämiskeskus Keskustie 29, Piippola Puh Sisä-Savon seutuyhtymä Jalkalantie 6, Suonenjoki Puh Rautalampi Kuopiontie 11, Rautalampi Puh Tervo Kunnan virasto, Tervontie 4, Tervo Puh Vesanto Kunnan virasto,sonkarintie 2, Vesanto Puh SSYP Kehitys Oy Sivulantie 11, PL 13, Saarijärvi Puh Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä Teknologiapuisto 1, Teknologiakeskus Logistia, Kauhajoki Puh sek.suupohja.fi Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy Juhlatalonkatu 5, Tampere Puh Turun Seudun Kehittämiskeskus Yliopistonkatu 27 a, Turku Puh Ukipolis Oy Merilinnuntie 1, Uusikaupunki Puh Vaasanseudun Kehitys Oy Vasek Alatori 1 A, 3. krs, Vaasa Puh [email protected] Valkeakosken Seudun Kehitys Oy VASKE Tietotie 1, Valkeakoski Puh Verso - Kuopion seudun yrityspalvelu Kuopionlahdenkatu 2 A, Kuopio Puh Wirma Lappeenranta Oy Business j& Innovations Palvelut Kauppakatu 40 D, Lappeenranta Puh [email protected] Virtain yrityspalvelu Virtaintie 26, Virrat puh Ylivieskan Seutukuntayhdistys ry Vierimaantie 5, Smarthouse 3. krs, Ylivieska Puh Ylä-Savon Kehitys Oy Kankaankatu 1 A 6, Iisalmi [email protected] Yritysten neuvonta- ja palvelupuh Ylöjärven Yrityspalvelu Oy Kuruntie 14, Ylöjärvi Puh Yrityssalo Oy Örninkatu 15, Salo Puh [email protected] Yritysvoimala Oy Riihimäen toimipiste Eteläinen Asemakatu 2a, Riihimäki Yhteystietoja 219

221 Hyvinkään toimipiste TechVilla, Kankurinkatu 4 6, Hyvinkää Puh. vaihde Ääneseudun Kehitys Oy Kauppakatu 10, Äänekoski Puh RAHOITUS Finnvera Oyj Puh Puhelinpalvelunumero Pääkonttorit Helsinki Eteläesplanadi 8, PL 1010, Helsinki Kuopio Kallanranta 11, PL 1127, Kuopio Aluekonttorit Helsingin aluekonttori Eteläesplanadi 8, PL 1010, Helsinki Joensuun aluekonttori Torikatu 9 A, Joensuu Jyväskylän aluekonttori Sepänkatu 4, Jyväskylä Kajaanin aluekonttori Kauppakatu 1, Kajaani Kuopion aluekonttori Kallanranta 11, PL 1127, Kuopio Lahden aluekonttori Laiturikatu 2, Lahti Lappeenrannan aluekonttori Snellmaninkatu 10, Lappeenranta Mikkelin aluekonttori Linnankatu 5, Mikkeli Oulun aluekonttori Asemakatu 37, Oulu Porin aluekonttori Valtakatu 6, Pori Rovaniemen aluekonttori Maakuntakatu 10, PL 8151, Rovaniemi Seinäjoen aluekonttori Kauppatori 1 3, Seinäjoki Tampereen aluekonttori Hämeenkatu 9, PL 559, Tampere Turun aluekonttori Eerikinkatu 2, Turku Vaasan aluekonttori Pitkäkatu 55, Vaasa TUTKIMUS JA TUOTEKEHITYS Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra Itämerentori 2, PL 160, Helsinki Puh [email protected] Innovaatiorahoituskeskus Tekes Kyllikinportti 2, PL 69, Helsinki Puh. vaihde Uusien asiakkaiden neuvonta - Yritys-Suomen puhelinpalvelu, puh Verkkoasioinnin tuki, puh Tilityksiin ja raportointiin liittyvä neuvonta, puh [email protected] TILINTARKASTUS HTM-tilintarkastajat ry Kastelholmantie 2, Helsinki Puh [email protected] KHT-yhdistys - Föreningen CGR ry Fredrikinkatu 61 A, 8. krs, Helsinki Puh [email protected] TOIMINIMEN REKISTERÖINTI JA YRITYSIDEAN SUOJAAMINEN Patentti- ja rekisterihallitus Arkadiankatu 6 A, PL 1140, Helsinki Puh [email protected] Yritys- ja yhteisölinja PL 1150, Helsinki Käyntiosoite: Arkadiankatu 6 A, Helsinki 220 Liitteet

222 Kaupparekisteriasiat Kaupparekisterineuvonta ja asiakirjatilaukset (ma pe klo ) Puh [email protected] Virre-tietopalvelun asiakastuki Puh Ilmoitusten postitusosoitteet Kaupparekisteri-ilmoitukset PRH Verohallinto, Yritystietojärjestelmä, PL 2000, Helsinki Tilinpäätösilmoitukset PRH, Kaupparekisteri, PL 1150, Helsinki Yrityskiinnitysasiat Neuvonta ja asiakirjatilaukset Puh Patentti- ja innovaatiolinja Patentti- ja hyödyllisyysmalliasiat Arkadiankatu 6, PL 1160, Helsinki Puh Neuvontainsinöörit Puh [email protected] Tavaramerkki- ja mallilinja Arkadiankatu 6, PL 1170, Helsinki Mallioikeusasiat Asiakasneuvonta, puh [email protected] Tavaramerkkiasiat Asiakasneuvonta, puh [email protected] Neuvontalakimies Puh MAISTRAATIT Ahvenanmaan valtionvirasto Torikatu 16, PL 58, Maarianhamina Puh [email protected] Etelä-Suomi Helsingin maistraatti Albertinkatu 25, Helsinki Kaupparekisteriasiat, puh [email protected] Hämeen maistraatti [email protected] Hämeenlinnan yksikkö Birger Jaarlin katu 13, PL 64, Hämeenlinna Puh Lahden yksikkö Salininkatu 3, PL 79, Lahti Puh Itä-Uudenmaan maistraatti [email protected] Hyvinkään yksikkö Urakankatu 1, PL 73, Hyvinkää Kaupparekisteriasiat, puh , Porvoon yksikkö Piispankatu 34, PL 233, Porvoo Puh Vantaan yksikkö Kielotie 15, PL 112, Vantaa Kaupparekisteriasiat, puh Kaakkois-Suomen maistraatti Kotkan yksikkö Vuorikatu 5 C, Kotka Kaupparekisteriasiat, puh , [email protected] Kouvolan yksikkö Vuorikatu 1, PL 113, Kouvola Kaupparekisteriasiat, puh [email protected] Lappeenrannan yksikkö Pormestarinkatu 1 A, 3. krs, PL 149, Lappeenranta Kaupparekisteriasiat, puh , [email protected] Länsi-Uudenmaan maistraatti [email protected] Espoon yksikkö Itätuulentie 1, 1. krs, PL 49, Espoo Kaupparekisteriasiat, puh Lohjan yksikkö Postikatu 3 A, PL 37, Lohja Kaupparekisteriasiat, puh Raaseporin yksikkö Ajurinpuisto 4, PL 49, Tammisaari Kaupparekisteriasiat, puh Itä-Suomi Itä-Suomen maistraatti Puh [email protected] Yhteystietoja 221

223 Iisalmen yksikkö Virrankatu 2, PL 115, Iisalmi Kaupparekisteriasiat, puh Joensuun yksikkö Torikatu 36, PL 82, Joensuu Kaupparekisteriasiat, puh Juuan yksikkö Onninpolku 1, Juuka Kaupparekisteriasiat, puh Kuopion yksikkö Puistokatu 29, PL 1348, Kuopio Kaupparekisteriasiat, puh , Mikkelin yksikkö Raatihuoneenkatu 5 A, 5. krs, PL 293, Mikkeli Kaupparekisteriasiat, puh Savonlinnan yksikkö Olavinkatu 46 A, 3. krs, Savonlinna Kauppparekisteriasiat, puh , Varkauden palveluyksikkö Wredankatu 2a, PL 1, Varkaus Kaupparekisteriasiat, puh Lappi Lapin maistraatti Kemijärven yksikkö Vapaudenkatu 11, Kemijärvi Puh [email protected] Kemin yksikkö Keskuspuistokatu 20 22, 3. krs, Kemi Puh [email protected] Kittilän yksikkö Valtatie 60, Kittilä Puh [email protected] Rovaniemen yksikkö Hallituskatu 5 C, Rovaniemi Puh [email protected] Lounais-Suomi Lounais-Suomen maistraatti Paraisten yksikkö Rantatie 30, PL 16, Parainen Puh [email protected] Porin yksikkö Pohjoisranta 11 E, PL 191, Pori Puh [email protected] Rauman yksikkö Aittakarinkatu 21, PL 30, Rauma Puh [email protected] Salon yksikkö Kirkkokatu 1 3 B, 3. krs, PL 118, Salo Puh [email protected] Turun yksikkö Aurakatu 8, 4. krs, PL 372, Turku Puh [email protected] Länsi- ja Sisä-Suomi Länsi-Suomen maistraatti Puh [email protected] Kokkolan yksikkö Kaarlelankatu 27, PL 581, Kokkola Kaupparekisteriasiat, puh Kristiinankaupungin yksikkö Koulukatu 11 A, PL 36, Kristiinankaupunki Kaupparekisteriasiat, puh Pietarsaaren yksikkö Kanavapuistikko 1, PL 26, Pietarsaari Kaupparekisteriasiat, puh Seinäjoen yksikkö Juhonkatu 4, 2. krs, PL 168, Seinäjoki Kaupparekisteriasiat, puh Vaasan yksikkö Wolffintie 35, PL 208, Vaasa Kaupparekisteriasiat, puh Sisä-Suomen maistraatti Kaupparekisteriasiat, puh [email protected] Jyväskylän yksikkö Yliopistonkatu 28, PL 253, Jyväskylä Mänttä-Vilppulan yksikkö Hallituskatu 23, Mänttä Tampereen yksikkö Hatanpään valtatie 24, PL 682, Tampere Pohjois-Suomi Pohjois-Suomen maistraatti Puh [email protected] 222 Liitteet

224 Kajaanin yksikkö Kalliokatu 2, PL 221, Kajaani Kaupparekisteriasiat, puh Oulun yksikkö Isokatu 4, PL 78, Oulu Pudasjärven yksikkö Sähkötie 2, PL 52, Pudasjärvi Raahen yksikkö Kummatinkatu 6, PL 16, 92101Raahe Ylivieskan yksikkö Valtakatu 4, 3. krs, Ylivieska TYÖSUOJELU- JA TYÖSUHDEASIANEUVONTA Aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualue Ks. sivu 212. UUSIEN YRITYSTEN NEUVONTA Ks. myös ELY-keskukset ja TE-toimistot s. 214 sekä kehittämisyhtiöt, yrityspalvelut ja yrityspalveluyhtiöt s Uusyrityskeskukset Espoo YritysEspoo / Espoon Seudun Uusyrityskeskus (Toiminta-alue: Espoo, Kauniainen, Kirkkonummi) Innopoli 1 Tekniikantie 12, Espoo Puh [email protected] Etelä-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaan Uusyrityskeskus Neuvoa-antava (Toiminta-alue: Alajärvi, Alavus, Evijärvi, Ilmajoki, Isojoki, Jalasjärvi, Karijoki, Kauhajoki, Kauhava, Kuortane, Kurikka, Lappajärvi, Lapua, Seinäjoki, Soini, Teuva, Vimpeli, Ähtäri) Seinäjoen torikeskus,kauppatori 1 3 G, Seinäjoki Puh [email protected] Helsinki Helsingin Uusyrityskeskus ry, YritysHelsinki (Toiminta-alue: Helsinki) Kaisaniemenkatu 6 A, 6. krs, PL 37, Helsingin kaupunki Puh [email protected] Naisyrittäjyyskeskus (Toiminta-alue: Uusimaa ja Pirkanmaa) Kaisaniemenkatu 2 B, 2. krs, Helsinki Puh (puhelinaika klo 9 15) [email protected] Tampereen toimipiste Kuninkaankatu 30 B, Tampere puh (puhelinaika klo 9 15) Hyvinkään Riihimäen seutu Hyvinkään-Riihimäen Seudun Uusyrityskeskus Yrityspaja ry (Toiminta-alue: Hausjärvi, Hyvinkää, Loppi. Riihimäki) Kankurinkatu 4 6, Hyvinkää Ajanvaraus, puh Riihimäen toimipiste Eteläinen Asemakatu 2a, Riihimäki hyvinkaa-riihimaki.uusyrityskeskus.fi Häme Hämeen Uusyrityskeskus ry (Toiminta-alue: Hattula, Hämeenlinna, Janakkala) Talaskuja 3, Hämeenlinna Puh , Imatran seutu Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy (Toiminta-alue: Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti) F. O. Virtasen katu 6, Imatra Puh [email protected] Itä-Savo Itä-Savon Uusyrityskeskus ry (Toiminta-alue: Enonkoski, Rantasalmi, Savonlinna, Sulkava) Puistokatu 1, Savonlinna Ajanvarauspuh savonlinna.uusyrityskeskus.fi/ Yhteystietoja 223

225 Jyväskylän seutu Tuhansien Järvien Uusyrityskeskus ry (Toiminta-alue: Hankasalmi, Joutsa, Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Petäjävesi, Toivakka, Uurainen) Sepänkatu 4, Jyväskylä Ajanvarauspuh jyvaskyla.uusyrityskeskus.fi Kemi Tornio alue Meri-Lapin Startti Oy (Toiminta-alue: Kemi, Keminmaa, Simo, Tervola, Tornio) Sairaalakatu 2, Kemi Puh Tornion toimipiste Hallituskatu 9, Tornio Keski-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaan Uusyrityskeskus ry Firmaxi (Toiminta-alue: Halsua, Kannus, Kaustinen, Kruunupyy, Kokkola, Lestijärvi, Perho, Toholampi, Veteli) Ristirannankatu 1, Kokkola Puh Keski-Uudenmaan alue Keski-Uudenmaan Uusyrityskeskus ry (Toiminta-alue: Järvenpää, Karkkila, Kerava, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula, Vihti) Palvelupisteiden osoitteet: Valtatie 26 B, Kaupungintalo, Karkkila Puuvalonaukio 2 D, 2. krs, Kerava Yrityspalvelu Vinkki, Lepsämäntie 1, Klaukkala Vihdintie 32, Nummela Ajanvaraus kaikkiin palvelupisteisiin, puh tai verkkosivuilla Kotkan Haminan seutu Cursor Oy (Toiminta-alue: Hamina, Kotka, Pyhtää, Virolahti ja Miehikkälä) Kyminlinnantie 6, Kotka Raatihuoneentori 16, Hamina Puh [email protected] Kouvolan alue Kouvola Innovation Oy (Toiminta-alue: Iitti, Kouvola) Paraatikenttä 4, Kouvola Ajanvaraus, puh (Kinnon vaihde) [email protected] Kuopionseutu Kuopionseudun Uusyrityskeskus ry / Verso Kuopion seudun yrityspalvelu (Toiminta-alue: Juankoski, Kaavi, Kuopio, Lapinlahti, Maaninka, Rautavaara, Siilinjärvi, Tuusniemi) Kuopionlahdenkatu 2 A, Kuopio Ajanvaraus, puh Lahden alue Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy/ Uusyrityskeskuspalvelut (Toiminta-alue Asikkala, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti, Nastola, Orimattila, Padasjoki) Niemenkatu 73, A-talo, 2. krs, Lahti Ajanvarauspuh Lohja-Raaseporin seutu Novago Yrityskehitys Oy (Toiminta-alue: Hanko, Inkoo, Lohja, Raasepori, Siuntio) Nummentie 12 14, Lohja Puh Raasepori Raaseporintie 9, Tammisaari Puh [email protected] Loimaan seutu Loimaan seutukunnan kehittämiskeskus Yrityskolmio ry on lopettanut toimintansa Loimaan kaupungin yrityspalvelut Vareliuksenkatu 2 B, 2. krs. Puh Auranmaan yrityspalvelut (Toiminta-alue: Aura, Koski, Marttila, Oripää, Pöytyä, Tarvasjoki) Nikkarinkuja 8, Aura Puh Liitteet

226 Pöytyän toimipaikka Riihikosken Virastotalo Yläneentie 11 b, RIIHIKOSKI Puh Loviisa-Porvoon seutu Uusyrityskeskus Loviisa Porvoo ry (Toiminta-alue: Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Porvoo, Pukkila) Porvoo Rihkamakatu 4 A, Porvoo Ajanvaraus, puh Loviisa Brandensteininkatu 11, 2. krs, Loviisa Mikkelin seutu Mikkelin seudun Uusyrityskeskus ry Dynamo (Toiminta-alue: Hirvensalmi, Kangasniemi, Mikkeli, Mäntyharju, Pertunmaa, Puumala) Yrityspalvelukeskus Porrassalmenkatu 29, Mikkeli Puh Oulun seutu Oulun Seudun Uusyrityskeskus (Toiminta-alue: Hailuoto, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulu, Tyrnävä) Torikatu 23, 5. krs, Oulu Puh , Kiiminki Lempiniementie 2, Kiiminki Puh Haukipudas Teollisuustie 1, Haukupudas Puh Elektroniikkatie 3, Oulu Puh Pietarsaaren seutu Pietarsaaren Seudun Uusyrityskeskus Concordia (Toiminta-alue: Kruunupyy, Luoto, Pedersöre, Pietarsaari, Uusikaarlepyy) Koulukatu 25 27, Pietarsaari Puh [email protected] Pohjois-Karjala Pohjois-Karjalan Uusyrityskeskus ry (Toiminta-alue: Ilomantsi, Joensuu, Juuka, Kitee, Kontiolahti, Lieksa, Liperi, Nurmes, Outokumpu, Polvijärvi, Rääkkylä, Tohmajärvi, Valtimo) Länsikatu 15 (käyntiosoite Linnunlahdentie 2, rakennus 4B, 2. krs) Joensuu Puh pohjois-karjala.uusyrityskeskus.fi Porin ja Rauman alueet Prizztech Oy /Yrityspalvelu Enter (Toiminta-alue: Eurajoki, Harjavalta, Kokemäki, Merikarvia, Pomarkku, Pori, Ulvila) Pohjoisranta 11 D, 2. krs, Pori Ajanvaraukset, puh (klo ) Eurajoki Kalliotie 5, Eurajoki Harjavalta Harjavallankatu 6, Harjavalta Kokemäki Tulkkilanie 2, Kokemäki Sisä-Savo Sisä-Savon seutuyhtymä (Toiminta-alue: Rautalampi, Suonenjoki, Tervo, Vesanto) Jalkalantie 6, Suonenjoki Puh Tervon ja Vesannon elinkeinotoimisto Puh Tervo Kunnan virasto Tervontie 4, Tervo Vesanto Kunnan virasto Sonkarintie 2, Vesanto Rautalammin elinkeinotoimisto Kuopiontie Rautalampi Puh Suonenjoen elinkeinotoimisto Jalkalantie 6, Suonenjoki Puh Tampereen seutu Tampereen Seudun Uusyrityskeskus ry Ensimetri (Toiminta-alue: Akaa, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Urjala, Valkeakoski, Vesilahti, Ylöjärvi) Pellavatehtaankatu 25, Tampere Yhteystietoja 225

227 Ajanvaraus vain puhelimitse numerosta Hämeenkyrö Valtakatu 51, (TE-toimiston tilat), Kyröskoski Ikaalinen Valtakatu 7, Ikaalinen Kangasala Kuohunharjuntie 26, 2. krs, (TE-toimiston tilat), Kangasala Lempäälä Ideaparkinkatu 4, 2. krs, Lempäälä Nokia Nokian kaupunki/elinkeinopalvelut Harjukatu 23, 3.krs, Nokia Orivesi Oriveden kaupunki/elinkeinopalvelut Keskustie 26, Orivesi Puh Pirkkala Suupantie 11, Pirkkala Ylöjärvi Ylöjärven Yrityspalvelu Oy Kuruntie 14, Ylöjärvi Etelä-Pirkanmaa Tietotie 1, Valkeakoski Kirkkotori 10, Akaa Urjalantie 30, Urjala Puh Turun seutu Turun seudun yrityspalvelukeskus Potkuri (Toiminta-alue: Kaarina, Lieto, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Raisio, Rusko, Sauvo, Turku) Linnankatu 50, 3. krs, Turku Puh Vaasan seutu Vaasanseudun Uusyrityskeskus Startia (Toiminta-alue: Isokyrö,Korsnäs,Laihia,Maalahti, Mustasaari, Vaasa, Vöyri) Vaasanseudun Kehitys Oy VASEK Alatori 1 A, 3. krs, Vaasa Puh [email protected] Vakka-Suomen seutukunta Ukipolis Oy (Toiminta-alue: Kustavi, Laitila, Pyhäranta, Taivassalo, Uusikaupunki, Vehmaa) Merilinnuntie 1, Uusikaupunki Puh [email protected] Vantaa Vantaan Uusyrityskeskus ry (Toiminta-alue: Vantaa) Elannontie 3, Vantaa Ajanvaraus, puh Varkauden seutu Wäläkky Keski-Savon Uusyrityskeskus ry (Toiminta-alue: Heinävesi, Joroinen, Juva, Leppävirta, Rantasalmi, Sulkava, Varkaus) Wradenkatu 2a (Navitas 2), Varkaus Puh RaJuPuSu-toimipiste Juvantie 13, Juva Puh Muut seudulliset yrityspalvelupisteet: Leppävirta Leppävirran kunnantalo, Savonkatu 39 Heinävesi Heinäveden kunnantalo, Kermanrannantie 7 Joroinen Joroisten kunnantalo, Mutalantie 2 Rantasalmi Rantasalmen kunnantalo, Poikkitie 2 Sulkava Sulkavan kunnantalo, Kauppatie 1 Ylä-Savo Ylä-Savon Kehitys Oy (Toiminta-alue: Iisalmi, Keitele, Kiuruvesi, Lapinlahti, Pielavesi, Sonkajärvi, Vieremä) Kankaankatu 1 A 6, Iisalmi Puh Yritysneuvonnan päivystävä neuvonta- ja palvelupuhelin [email protected] Liitteet

228 UUSOSUUSTOIMINNAN NEUVONTA Pellervo-Seura ry Simonkatu 6, PL 77, Helsinki Puh Pellervon lakipalvelu Puh Tampereen seudun osuustoimintakeskus Pellavatehtaankatu 25, Tampere puh VEROHALLINTO Verohallinnon puhelinnnumerot saattavat muuttua vuoden 2014 aikana. Uudet numerot löytyvät Verohallinnon verkkosivuilta > Yhteystiedot. Verohallinnon palvelunumerot (ma pe klo ) Verokortit Arvonlisäverotus Kansainvälinen henkilöverotus Kausiveroilmoitukset Kiinteistöverotus Maatalous- ja metsäverotus Maksujärjestelyt ja -lykkäykset Osakeyhtiöt Palkan- ja eläkkeensaajat (ei verokortit) Perintö- ja lahjaverotus Sähköinen asiointi (Palkka.fi-palvelu) Sähköinen asiointi (Katso- ja Tyvi-palvelu) Työnantajan vuosi-ilmoitus Osíngot ja muut kuin työnantajan vuosi-ilmoitukset Työnantajat - ennakkoperintä Varainsiirtoverotus Verojen maksaminen ja palauttaminen Veronumero Verotili Yhdistykset ja säätiöt Yrittäjät Todistukset ja tiedustelut: ALV- ja ennakkoperintärekisteritiedustelut Verovelkatodistukset Verotustodistus viimeksi toimitetusta verotuksesta (v.2012) henkilöille, ei yhtiöille. Todistus ei sisällä erittelyosaa. Postitus Verohallinnon tiedossa olevaan osoitteeseen. Hinta 10,00 euroa + pvm, 24h Verotoimistoissa voi maksaa vain käteisellä. Aiempien vuosien verotustodistukset noudetaan verotoimistosta. Todistus on maksullinen EU-kaupan VAT-numerot (VAT-numeroiden tarkistus) Yritysverotoimistot Puh.vaihde Kaakkois-Suomen yritysverotoimisto Valimontie 5, PL 503, Kouvola Puh Savo-Karjalan yritysverotoimisto Tulliportinkatu 35, PL 1094, Kuopio Puh Lounais-Suomen yritysverotoimisto Aninkaistenkatu 1, PL 927, Turku Puh Länsi-Suomen yritysverotoimisto Poikkikuja 7, PL 236, Vaasa Puh Seinäjoen toimipiste Kirkkokatu 9 b B, PL 55, Seinäjoki Puh Pohjois-Suomen yritysverotoimisto Hallituskatu 3 A, PL 8026, Rovaniemi Puhelin Oulun toimipiste Torikatu 34 B, PL 452, Oulu Puh Sisä-Suomen yritysverotoimisto Hatanpään valtatie 36, PL 713, Tampere Puh Hämeenlinnan toimipiste Lukiokatu 26, PL 171, Hämeenlinna Puh Jyväskylän toimipiste Vapaudenkatu 58 A, PL 304, Jyväskylä Puh Lahden toimipiste Kirkkokatu 12 B, PL 242, Lahti Puh Yhteystietoja 227

229 Uudenmaan yritysverotoimisto Opastinsilta 12 C, 7. krs, Helsinki PL 30, Vero Puh Konserniverokeskus Konserniverokeskus Haapaniemenkatu 5, Helsinki, PL 10, Vero Puh YRITTÄJIEN TYÖTTÖMYYSTURVA Ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassa (AYT) Ratavartijankatu 2, Helsinki Puh Maksuton palvelunumero (ma to kello 9 16, pe kello 9 13) [email protected] Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa (SYT) Mannerheimintie 76 A, PL 999, Helsinki Puh (toimisto avoinna ma pe klo 9 15, puhelinneuvonta ma pe klo 9 12 sekä ti klo 13 15) [email protected] MAASEUTUYRITYKSET Leader-toimintaryhmät ks. ja Maaseutuvirasto lvar Aallon katu 5, PL 405, Seinäjoki Puh Sähköpostit: [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry Urheilutie 6, Vantaa Puh [email protected] [email protected] Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskukset Etelä-Pohjanmaan maa- ja kotitalousnaisten piirikeskus Huhtalantie 2, Seinäjoki Puh Etelä-Savon maa- ja kotitalousnaisten piirikeskus Mikonkatu 5, Mikkeli Puh Etelä-Suomen maa- ja kotitalousnaisten piirikeskus Vanajantie 10 B, Hämeenlinna Puh Etelä-Karjalan aluetoimisto Pormestarinkatu 6, Lappeenranta Kymenlaakson aluetoimisto Hovioikeudenkatu 16, Kouvola Pirkanmaan aluetoimisto Näsilinnankatu 48, Tampere Uudenmaan aluetoimisto Seutulantie 1, Järvenpää Kainuun maa- ja kotitalousnaisten piirikeskus Osmonkatu 9, Kajaani Puh Keski-Pohjanmaan maa- ja kotitalousnaisten piirikeskus Ristirannankatu 1, Kokkola Puh Keski-Suomen maa- ja kotitalousnaisten piirikeskus Kauppakatu 19 B, Jyväskylä Puh Lapin maa- ja kotitalousnaisten piirikeskus Eteläranta 55, Rovaniemi Puh Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaisten piirikeskus Itsenäisyydenkatu 35 A, Pori Puh Turun aluetoimisto Artturinkatu 2, Turku Puh Oulun maa- ja kotitalousnaisten piirikeskus Kauppurienkatu 23, Oulu Puh Liitteet

230 Pohjois-Karjalan maa- ja kotitalousnaisten piirikeskus Länsikatu 15, Joensuu Puh Pohjois-Savon maa- ja kotitalousnaisten piirikeskus Puijonkatu 14, Kuopio Puh ProAgria Keskukset ProAgria Keskusten Liitto Urheilutie 6, Vantaa Puh ProAgria Etelä-Pohjanmaa Huhtalantie 2, Seinäjoki Puh ProAgria Etelä-Savo Mikonkatu 5, Mikkeli Puh ProAgria Etelä-Suomi ry Vanajantie 10 B, Hämeenlinna Puh Etelä-Karjalan aluetoimisto Pormestarinkatu 6, Lappeenranta Kymenlaakson aluetoimisto Hovioikeudenkatu 16, Kouvola Pirkanmaan aluetoimisto Näsilinnankatu 48 D, Tampere Uudenmaan aluetoimisto Seutulantie 1, Järvenpää ProAgria Kainuu Osmonkatu 9, Kajaani Puh ProAgria Keski-Pohjanmaa Ristirannankatu 1, Kokkola Puh ProAgria Keski-Suomi Kauppakatu 19, Jyväskylä Puh ProAgria Lappi Eteläranta 55, Rovaniemi Puh ProAgria Länsi-Suomi Pori Itsenäisyydenkatu 35A, Pori Turku Artturinkatu 2, Turku Puh ProAgria Oulu Kauppurienkatu 23, Oulu Puh ProAgria Pohjois-Karjala Torikatu 9 A, Joensuu Puh [email protected] ProAgria Pohjois-Savo Puijonkatu 14, Kuopio Puh [email protected] Ruotsinkieliset ProAgria Keskukset ProAgria Nylands Svenska Lantbrukssällskap (NSL) Elisabetsgatan 21 B 8, Helsingfors Tel Finska Hushållningssällskapet (FHS) Tavastgatan 28, Åbo Tel ProAgria Österbottens Svenska Lantbrukssällskap (ÖSL) Handelsesplanaden 16 D, Vasa Tel osl.agrolink.net ProAgria Ålands Hushållningssällskap Ålands Landsbygdscentrum Jomala Tel Yhteystietoja 229

231 KÄSITYÖYRITYSTEN YRITYSNEUVONTA Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry Taitoverkko Taito-yrityspalvelut Kalevankatu 61, Helsinki Puh Taito-yritysneuvojat ja Taito Sparrajat Ks. YRITYKSEN PERUSTAJALLE HYÖDYLLISIÄ INTERNETOSOITTEITA Yritysidean ja toimintaajatuksen testaus, yrityksen perustamiskoulutus ja -neuvonta lyhytkestoisen aikuis- ja henkilöstökoulutuksen valtakunnallinen hakupalvelu ja markkinapaikka. Liiketoimintasuunnitelma ja yrityslaskelmat oma.yrityssuomi.fi Työ- ja elinkeinotoimistot (TE-toimistot) yrityksen perustamiskoulutusta työvoimakoulutuksena tietoa työnantajan palveluista Suomen Uusyrityskeskukset uusyrityskeskukset ja niiden tarjoamat palvelut Yrityksen perustamistietoa internetissä Yritys-Suomi.fi Työnantajuus ja Yrityksen luvat. Mahdollisuus luoda oma sähköinen työtila, jossa voit laatia liiketoimintasuunnitelman ja tehdä liiketoimintaasi liittyviä laskelmia. Asioi verkossa -otsikon alla on lomakehaku. Seudulliset yrityspalvelut ovat osa Yritys-Suomi-palvelua. Osuuskunnan perustamistietoa tietoa osuuskunnan perustajalle Yritysidean suojaaminen ja yrityksen rekisteröinti Patentti- ja rekisterihallitus Kaupparekisteri Yrityksen rekisteröinti, kaupparekisterilomakkeet Virre-tietopalvelu virre.prh.fi Patentit Tavaramerkit Mallioikeudet Hyödyllisyysmallit Viranomaislupia ja -ilmoituksia Aluehallintovirastot tietoa aluehallintovirastojen myöntämistä elinkeinoluvista ja -ilmoituksista Elintarviketurvallisuusvirasto Evira tietoa elintarvikkeiden valmistuksesta ja myynnistä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira tietoa alkoholi- ja tupakkaluvista sekä yksityisen sosiaalihuollon ja terveydenhuollon luvista Verotus Verohallinto ohjeita aloittavalle yritykselle mm. työnantajaksi ja arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröitymisestä sekä ennakkoperintärekisteriin ilmoittautumisesta Veronmaksajain Keskusliitto tietoa sekä henkilö- että yritysverotuksesta Kirjanpito ja tilintarkastus Taloushallintoliitto tietoa Taloushallintoliiton auktorisoiduista tilitoimistoista ja Kirjanpidon ABC:stä löytyy keskeisin kirjanpidon ja taloushallinnon sanasto selkokielellä 230 Liitteet

232 KHT- ja HTM-tilintarkastaja -hakupalvelu > Hae asiantuntijaa auttaa löytämään Suomessa toimivien KHTtilintarkastajien ja -yhteisöjen sekä HTMtilintarkastajien ja -yhteisöjen yhteystiedot Rahoitus ELY-keskukset tietoa ELY-keskuksista haettavista yritystuista Finnvera oyj rahoitusratkaisuja yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä vientiin Maaseutuvirasto tietoa yritystoiminnan tuista maaseudulla Tekes tietoa Tekesin avustuksista ja lainoista YritysSuomi-portaali palvelu kokoaa yritysten tarvitseman tiedon ja palvelut Rahoituskone auttaa rahoittajien löytymisessä Lakisääteiset eläkevakuutukset ja yrittäjän työttömysturva Ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassa (AYT) Eläketurvakeskus tietoa lakisääteisistä eläkevakuutuksista Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa (SYT) Työeläketietoa työeläkealan yhteinen palvelu, jonka sisällön tuottaa Eläketurvakeskus Tietoa työnantajille ELY-keskusten työsuojelun vastuualue tietoa työsuojelusta ja työsuhdeasioista Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto osha.europa.eu/fi/ kerää tietoa työturvallisuus- ja työterveystilastoista sekä toteuttaa tutkimuksia ja mielipidekyselyjä kautta Euroopan. Pientyönantajien maksupalvelu laskee palkat ja tekee lakisääteiset ilmoitukset automaattisesti työeläkeyhtiöihin, Työttömyysvakuutus-rahastolle ja Verohallintoon. Lisäksi palvelu tuottaa palkkalaskelmat ja muut tositteet ja arkistoi ne sähköisesti. Palkka.fi on tarkoitettu erityisesti sellaisille palkanmaksajille, jotka maksavat harvoin palkkoja eivätkä välttämättä ole selvillä kaikista työnantajavelvoitteista Työlainsäädäntö >Työ >Työlainsäädäntö Työsuojelun tietopankki osha.europa.eu/fi/ Työsuojeluhallinto tietoa työsyhdeasioista ja työsuojelusta Työsuojelurahasto rahoittaaa työelämän tutkimus-, kehitys- ja tiedotustoimintaa, joka parantaa työyhteisöjen toiminnan turvallisuutta ja tuottavuutta. Työterveyslaitos työterveyden ja -hyvinvoinnin asiantuntija ja edistäjä Työttömyysvakuutusrahasto työnantaja tilittää työttömyysvakuutusmaksut Työttömyysvakuutusrahastolle Työturvallisuuskeskus TTK tarjoaa työyhteisöjen kehittämisessä tarvittavaa tietoa ja osaamista kouluttamalla, tiedottamalla sekä kehitys- ja tietopalveluilla ylläpitää työsuojeluhenkilörekisteriä Toimialatietoa TEM Toimialapalvelu tietopalveluun kuuluu toimialaraportit, toimialojen näkymät -katsaus, alueelliset kehitysnäkymät ja ra-hoitusnäkemykset. Toimialapalvelu ylläpitää lisäksi Toimiala Online -tilastotietopalvelua, josta on vapaasti saatavissa mm. yritysten toimipaikkatietoa maakunta-, seutukunta- tai kuntatasolla sekä taloudellisiin tunnuslukuihin perustuvaa tietoa. Yhteystietoja 231

233 YRITYKSEN PERUSTAMISASIAKIRJAT JA PERUSTAMISILMOITUSLOMAKKEET Yksityinen elinkeinonharjoittaja: sivu perustamisilmoitus Y henkilötietolomake 239 Avoin yhtiö: yhtiösopimus 240 perustamisilmoitus Y henkilötietolomake 247 Kommandiittiyhtiö: yhtiösopimus 248 perustamisilmoitus Y henkilötietolomake 255 Osakeyhtiö: perustamissopimus 256 yhtiöjärjestys 257 ja 258 perustamisilmoitus Y kaupparekisterin liitelomakkeet henkilötietolomake 266 Osuuskunta: perustamissopimus 267 säännöt 268 ja 269 perustamisilmoitus Y kaupparekisterin liitelomakkeet henkilötietolomake 278 Kaupparekisterin ja Verohallinnon yhteiset perustamisilmoituslomakkeet eri yritysmuodoille ovat internetsivuilla Samoilla verkkosivuilla on myös perustamispaketit eri yritysmuodoille, joissa on kaikki yrityksen perustamisessa tarvittavat asiakirjat: avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö: yhtiösopimus osakeyhtiö: perustamissopimus ja yhtiöjärjestys osuuskunta: perustamissopimus ja säännöt. HUOM! Ilmoitusmenettely kaupparekisteriin on uudistunut. Suomessa asuvan henkilön kotiosoitetta ei enää ilmoiteta kaupparekisteriin. Luonnollisten henkilöiden yksilöintitiedot ilmoitetaan kaupparekisteriin erityisellä henkilötietolomakkeella. Y-lomakkeille ei siis laiteta henkilötunnuksia ja ihmisten kotiosoitteita. 232 Liitteet

234 Avoimen yhtiön perustamispaketti: Lain mukaan jokaisella yhtiömiehellä on oikeus edustaa yhtiötä ja kirjoittaa sen toiminimi sen toimialaan kuuluvissa asioissa. Tätä sopimusmallia ei voi käyttää, jos toiminimenkirjoitusoikeutta halutaan muulla tavoin rajoittaa, esimerkiksi jos halutaan sopia, että toiminimen kirjoittaa kaksi yhtiömiestä yhdessä. Perustamissopimukseen liitetään yhtiösopimus alkuperäisenä, päivättynä ja kaikkien yhtiömiesten allekirjoittamana. Kommandiittiyhtiön perustamispaketti: Lain mukaan jokaisella vastuunalaisella yhtiömiehellä on oikeus edustaa yhtiötä ja kirjoittaa sen toiminimi sen toimialaan kuuluvissa asioissa. Tätä sopimusmallia ei voi käyttää, jos toiminimenkirjoitusoikeutta halutaan muulla tavoin rajoittaa, esimerkiksi jos halutaan sopia, että toiminimen kirjoittaa kaksi vastuunalaista yhtiömiestä yhdessä. Perustamissopimukseen liitetään yhtiösopimus alkuperäisenä, päivättynä ja kaikkien yhtiömiesten allekirjoittamana. Osakeyhtiön perustamispaketti: Perustamispaketti on suunniteltu yhtiölle, jolle riittää vakiomuotoinen yhtiöjärjestys ja jonka osakkeet maksetaan rahassa ja koko merkintähinta merkitään osakepääomaan. Perustamispakettia ei voi käyttää, jos halutaan perustilanteesta poikkeavia määräyksiä kuten tarvitaan yhtiöjärjestys, joka sisältää muuta kuin mitä vakiomuotoisessa yhtiöjärjestyksessä on valmiina (esimerkiksi yhtiössä on erilajisia osak keita tai osakkeille halutaan nimellisarvo) osakkeet maksetaan muulla tavalla kuin rahalla (apportti). Yhtiöjärjestysmallit Valitse joko yhtiöjärjestysmalli A (s.257) tai B (s.258). Malli A sisältää ainoastaan lain mukaan pakolliset kohdat eli toiminimen, toimialan ja kotipaikan. Tämän lisäksi siinä on määräys hallituksen oikeudesta antaa nimetylle henkilölle prokura tai edustamisoikeus. Jos valitset vaihtoehdon A, täydennä yhtiön toiminimi, kotipaikka ja toimiala. Älä lisää yhtiöjärjestykseen muuta. Mallissa B on toiminimen, kotipaikan ja toimialan lisäksi osakeyhtiölain keskeisiä määräyksiä, joista on perinteisesti säädetty yhtiöjärjestyksessä. Lisäksi siinä on edustamisoikeuksia koskeva lauseke, joka helpottaa yhtiön edustamista sekä lunastuslauseke. Täydennä yhtiön toiminimi, kotipaikka ja toimiala. Älä lisää yhtiöjärjestykseen muuta, koska täydentävät kohdat tulevat laista. Osakeyhtiön voi perustaa myös verkossa YTJ-asiointipalvelussa. Osuuskunnan perustamispaketti: Perustamispaketti on suunniteltu osuuskunnalle, jolle riittää vakiomuotoiset säännöt. Pakettia ei voi käyttää, jos osuuskunnalle halutaan mallin perustilanteesta poikkeavia määräyksiä kuten esimerkiksi velvollisuus ottaa useampia osuuksia. Pakettia ei voi käyttää myöskään silloin, jos perustamisvaiheessa merkitään osakkeita. Valitse joko sääntömalli A (s. 268) tai B (s. 269). Lomakkeet 233

235 Malli A sisältää osuuskuntalain pakolliset kohdat eli toiminimen, toimialan ja kotipaikan. Tämän lisäksi siinä on määräys hallituksen oikeudesta antaa nimetylle henkilölle prokura tai edustamisoikeus. Jos valitset tämän mallin, täydennä yhtiön toiminimi, kotipaikka ja toimiala. Älä kirjoita yhtiöjärjestykseen muuta, koska täydentävät kohdat tulevat laista. Mallissa B on toiminimen, kotipaikan ja toimialan lisäksi osuuskuntalain keskeisiä määräyksiä, joista on perinteisesti säädetty säännöissä. Lisäksi siinä on edustamisoikeuksia koskeva lauseke, joka helpottaa osuuskunnan edustamista. Jos valitset tämän mallin, täydennä osuuskunnan toiminimi, kotipaikka ja toimiala. Älä kirjoita yhtiöjärjestykseen muuta, älä myöskään muuta mallin tekstiä. HUOM! Osakeyhtiö ja osuuskunta eivät enää anna ennakkoveron määräämistä varten tarvittavia tietoja Y1-lomakkeella vaan tiedot Verohallinnolle annetaan lomakkeella Yhteisön ennakkoveron hakemus/muutos (5017). Lomake on Verohallinnon sivuilla > Syventävät vero-ohjeet > Lomakkeet > Ennakkoverot > Yhteisön ennakkoveron hakemus/ muutos (5017). Hakemus liitteineen lähetetään osoitteeseen Verohallinto, Yhteisöjen ennakonmuutoshakemusten optinen lukupalvelu, PL 500, VERO. Ennakkoveron hakemus/muutoslomake, ks. sivu 306. MUUT LOMAKKEET JA MALLIT sivu Osakeyhtiön muutosilmoitus Y Muutosilmoituksen liitelomakkeet Henkilötietolomake 283 Rakennustyön ennakkoilmoitus Liikehuoneiston vuokrasopimus Liikehuoneiston kunto- ja kunnossapitolomake Liikehuoneiston vuokrasopimuksen liite Verohallinnon esimerkkimalli (päivitetty) laskun sisällöstä 297 Starttirahan hakeminen: esimerkki Aulikin Kotiapu 298 Esimerkki starttihahakemuksesta Starttirahahakemuksen täyttöohje 303 Henkilöstö- ja koulutussunnitelma 305 Yhteisön ennakkoveron hakemus/muutos (5017) 306 HUOM! Kirjan ilmestymisen jälkeen on lomakkeisiin ja niiden täyttöohjeisiin saattanut tulla uuden tilintarkastuslain aiheuttamia muutoksia. 234 Liitteet

236 Viranomaisen merkintöjä / PERUSTAMISILMOITUS Yksityinen elinkeinonharjoittaja Y3 Lomakkeella voit ilmoittautua tai hakeutua kaupparekisteriin, arvonlisäverovelvollisten rekisteriin, ennakkoperintärekisteriin, työnantajarekisteriin ja vakuutusmaksuverovelvolliseksi. Ilmoita tällä lomakkeella tiedot myös ennakoveroa varten. Lähetä lomake osoitteeseen Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) - Verohallinto, Yritystietojärjestelmä, PL 2000, HELSINKI Yrityksen nimi (annetut toiminimet rekisteröidään alla olevassa järjestyksessä) Toiminimi (varmistuu vasta, kun nimi on hyväksytty kaupparekisterissä) Elektroniikka Matti Virtanen Toinen nimivaihtoehto Kolmas nimivaihtoehto Tmi Matti Virtanen Tmi Matin Elektroniikka Kotipaikka (kunta tai ulkomaisen yrityksen kotivaltio) Jos elinkeinonharjoittaja on rekisteröity myös toiseen valtioon, ilmoita ulkomainen VAT- ja rekisterinumero Tampere Muut mahdolliset toiminimet (täytä tarvittaessa) Rinnakkaistoiminimet (toiminimen vieraskieliset käännökset) Aputoiminimi Aputoiminimellä harjoitettava toiminta Aputoiminimi Aputoiminimellä harjoitettava toiminta Elinkeinonharjoittajan henkilötiedot (täytä lisäksi henkilötietolomake) Elinkeinonharjoittajan täydellinen nimi Matti Juhani Virtanen Syntymäaika (pp.kk.vvvv) Kieli Kansalaisuus (jos ei Suomen) suomi ruotsi Julkiset yhteystiedot (posti- tai käyntiosoite pakollinen) Yrityksen postiosoite (katu tai tie, talon nro, porras, huoneiston nro tai postilokero Ansiokatu 5 Postinumero Postitoimipaikka Tampere Yrityksen käyntiosoite (katu tai tie, talon nro, porras, huoneiston nro) Postinumero Postitoimipaikka Ansiokatu Tampere Puhelin Matkapuhelin Faksi Sähköposti Kotisivun osoite [email protected] Tilikausi Tilikausi (pp.kk - pp.kk) Ensimmäisen tilikauden alkamis- ja päättymispäivä (pp.kk.vvvv - pp.kk.vvvv) Yritys ilmoittautuu seuraaviin PRH:n ja Verohallinnon rekistereihin PRH Verohallinto kaupparekisteri arvonlisäverovelvollisten rekisteri (mukaan kuitti käsittelymaksusta) ennakkoperintärekisteri työnantajarekisteri (vain säännöllisesti palkkaa maksavat, ks. täyttöohje) vakuutusmaksuverovelvollisten rekisteri (ks. täyttöohje) YTJ Perusosa, sivu 1 (4) Lomakkeet 235

237 Yritys on perustettu yritysmuodon muutoksen seurauksena (ks.täyttöohje) Täytä lisäksi erillinen henkilötietolomake. Edeltäjän täydellinen nimi tai toiminimi Syntymäaika (pp.kk.vvvv) Kansalaisuus (jos ei Suomen) Y3 Kaupparekisteriin ilmoitettava toimiala (kirjoita täydellinen toimiala, älä käytä toimialakoodeja) Elektroniikkatuotteiden valmistus ja myynti sekä maahantuonti, alaan liittyvä koulutus ja konsultointi Verohallintoon ilmoitettava päätoimiala (toimiala, jota yritys pääasiassa harjoittaa) Elektroniikkatuotteiden valmistus ja myynti sekä maahantuonti Elinkeinotoiminta aloitetaan myöhemmin (ei vaikuta kaupparekisterin rekisteröintiin, ks. täyttöohje) alkaen, pvm Verohallinnolle lisätietoja tästä ilmoituksesta antaa (henkilö ja/tai yritys, esim. tilitoimisto) Nimi Kaija Virtanen Postiosoite Postinumero Postitoimipaikka Ansiokatu Tampere Puhelin Matkapuhelin Faksi Sähköposti [email protected] Y-tunnus Kaupparekisterille lisätietoja tästä ilmoituksesta antaa (henkilö ja/tai yritys, esim. asiamies) Nimi Kaija Virtanen Postiosoite Ansiokatu 5 Postinumero Postitoimipaikka Tampere Puhelin Matkapuhelin Faksi Sähköposti [email protected] Lisätietoja Prokuristi Kaija Elina Virtanen Syntymäaika , Ansiokatu 5, Tampere Edustaa yritystä yksin. Täytä myös lomakkeen sivu 3, jos ilmoitat sivulla 1 arvonlisäverovelvollisten rekisteriin, ennakkoperintärekisteriin, työnantajarekisteriin tai vakuutusmaksuverovelvolliseksi. Päiväys ja allekirjoitus Päiväys Allekirjoitus ja nimen selvennys Puhelin Matti Virtanen Matti Virtanen Rekisteriseloste: Henkilötietolain 24 :n mukaisen tiedon lomakkeeseen liittyvistä rekistereistä saa osoitteesta sekä Patentti- ja rekisterihallituksesta ja Verohallinnosta. YTJ Perusosa, sivu 2 (4) 236 Liitteet

238 Verohallintoon ilmoitettava postiosoite Merkitse rasti ruutuun, jos postiosoite on sama kuin sivulla 1 ilmoittamasi yleiseen käyttöön tarkoitettu osoite Muussa tapauksessa täytä osoitetiedot tähän. Postiosoite Postinumero Postitoimipaikka Y3 Arvonlisäverovelvolliseksi ilmoittautuminen Yritys ilmoittautuu arvonlisäverovelvolliseksi Yritys ilmoittautuu arvonlisäverovelvolliseksi ostoista tai omasta käytöstä Yritys ilmoittautuu EU-palvelumyynneistä ilmoituksenantovelvolliseksi alkaen, pvm alkaen, pvm alkaen, pvm Ulkomainen yritys ilmoittautuu arvonlisäverovelvolliseksi Ulkomainen yritys ilmoittautuu vain ilmoituksenantovelvolliseksi Ulkomainen kaukomyyjä ilmoittautuu verovelvolliseksi alkaen, pvm alkaen, pvm alkaen, pvm Harjoittaa ainoastaan alkutuotantoa Arvonlisäverovelvolliseksi hakeutuminen (perustele tarkemmin sivulla 4 kohdassa lisätietoja) Kiinteistön käyttöoikeuden luovuttaja (AVL 12 ja 30, liitteeksi kopio vuokrasopimuksesta) Ulkomainen elinkeinonharjoittaja (AVL 12.2 ) Vähäisen liiketoiminnan harjoittaja, yleishyödyllinen yhteisö tai uskonnollinen yhdyskunta (AVL 12.1 ) alkaen, pvm alkaen, pvm Ulkomainen kaukomyynti (AVL 63 a ) Yhteisöhankkija (AVL 26 f ) (pp.kk.vvvv - pp.kk.vvvv) Alkutuottaja hakeutuu arvonlisäverovelvolliseksi alkaen, pvm alkaen, pvm alkaen, pvm Yritys ei ole arvonlisäverovelvollinen (perustele tarkemmin sivulla 4 kohdassa lisätietoja) Vähäinen toiminta (AVL 3 ) Rahoituspalvelut (AVL 41 ) Terveyden- ja sairaanhoitopalvelut (AVL 34 ) Vakuutuspalvelut (AVL 44 ) Esiintymispalkkiot tai tekijänoikeus- Sosiaalihuoltopalvelut (AVL 37 ) korvaukset (AVL 45 ) Koulutuspalvelut (AVL 39 ) Kiinteistön luovutukset (AVL 27 ) Yleishyödyllisen yhteisön / uskonnollisen yhdyskunnan arvonlisäveroton toiminta (AVL 4-5 ) Muu veroton toiminta, mikä? Vakuutusmaksuverovelvollisuutta koskevat tiedot Yritys ilmoittautuu vakuutusmaksuverovelvolliseksi alkaen, pvm Kirjanpidon muoto yhdenkertainen kirjanpito kahdenkertainen kirjanpito Palkanmaksua koskevat tiedot Yritys ilmoittautuu säännöllisesti palkkoja maksavaksi työnantajaksi alkaen, pvm Yritys ilmoittautuu merityötuloa maksavaksi työnantajaksi alkaen, pvm Oma-aloitteisten verojen ilmoitus- ja maksujaksoa koskevat tiedot (Täytä kohta vain, jos toiminnan aloittamisvuoden liikevaihto on euroa tai vähemmän ja yritys haluaa neljännesvuoden tai vuoden pituisen ilmoitus- ja maksujakson. Lisätietoja on täyttöohjeen sivuilla 12-13) Kuluvan kalenterivuoden liikevaihto (liikevaihtoon luetaan kaikki yrityksen Suomessa ja ulkomailla tapahtuva myynti) euroa Jos yritys haluaa lyhyemmän ilmoitus- ja maksujakson kuin mihin liikevaihto oikeuttaisi, rastita ilmoitus- ja maksujakson pituus 1 kk neljännesvuosi Alkutuottajan ja/tai taide-esineen tekijän ilmoitus- ja maksujakso arvonlisäverotuksessa (Täytä tämä kohta vain, jos haluat muun kuin kalenterivuoden pituisen ilmoitus- ja maksujakson, ks. täyttöopas.) Haluttu ilmoitus- ja maksujakson pituus 1 kk neljännesvuosi YTJ Verohallinon kappale, sivu 3 (4) Lomakkeet 237

239 Ennakkoperintärekisteriin hakeutuva yritys täyttää Yritys hakeutuu ennakkoperintärekisteriin (EPL 25 ) alkaen, pvm Y3 Ennakkoveroa varten tarvittavat tiedot Ensimmäisen tilikauden arvioitu liikevaihto Ensimmäisen tilikauden arvioitu verotettava tulo euroa euroa Elinkeinonharjoittajan muut tulot kalenterivuonna (Jos maksajia on useita, täytä ennakkoveron hakemuslomake.) - euroa Lisätietoja YTJ Verohallinnon kappale, sivu 4 (4) 238 Liitteet

240 HENKILÖTIETOLOMAKE (VIRANOMAISKÄYTTÖÖN) Yrityksen toiminimi: Elektroniikka Matti Virtanen Y-tunnus: Ilmoituksen diaarinumero: Merkitse tälle lomakkeelle viranomaiskäyttöön tarkoitetut henkilötiedot*: - suomalainen henkilötunnus - postiosoite, jos henkilö asuu muualla kuin Suomessa Jos henkilöllä on suomalainen henkilötunnus ja jos hän asuu Suomessa, älä täytä postiosoitetta eikä kansalaisuutta. Jos henkilöllä ei ole suomalaista henkilötunnusta, ilmoita henkilötunnuksen sijaan syntymäaika. Jos ilmoitettavia henkilöitä on enemmän kuin lomakkeelle mahtuu, tulosta jatkolomakkeeksi PRH:n kotisivulta henkilötietolomake. Nimi Henkilötunnus Kansalaisuus (jos ei Suomi) Matti Juhani Virtanen Postiosoite (ei Suomessa oleva) Maa Nimi Henkilötunnus Kansalaisuus (jos ei Suomi) Kaija Elina Virtanen Y Postiosoite (ei Suomessa oleva) Maa Nimi Henkilötunnus Kansalaisuus (jos ei Suomi) Postiosoite (ei Suomessa oleva) Maa Nimi Henkilötunnus Kansalaisuus (jos ei Suomi) Postiosoite (ei Suomessa oleva) Maa Nimi Henkilötunnus Kansalaisuus (jos ei Suomi) Postiosoite (ei Suomessa oleva) Maa Nimi Henkilötunnus Kansalaisuus (jos ei Suomi) Postiosoite (ei Suomessa oleva) Maa Nimi Henkilötunnus Kansalaisuus (jos ei Suomi) Postiosoite (ei Suomessa oleva) Maa Nimi Henkilötunnus Kansalaisuus (jos ei Suomi) Postiosoite (ei Suomessa oleva) Maa Nimi Henkilötunnus Kansalaisuus (jos ei Suomi) Postiosoite (ei Suomessa oleva) Maa *Henkilötunnuksen tunnusosa ja ulkomailla asuvan kotiosoite luovutetaan kaupparekisteristä vain, jos luovuttaminen täyttää viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 16 :n 3 momentissa säädetyt edellytykset (kaupparekisterilaki 1a ). Arkadiankatu 6A, Helsinki PL 1140, Helsinki Puhelin: Telefaksi: Y-tunnus Lomakkeet 239

241 240 Liitteet

242 Viranomaisen merkintöjä / PERUSTAMISILMOITUS Avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö ja verotusyhtymä Y2 Lomakkeella voi ilmoittautua tai hakeutua kaupparekisteriin, arvonlisäverovelvollisten rekisteriin, ennakkoperintärekisteriin, työnantajarekisteriin ja vakuutusmaksuverovelvolliseksi. Ilmoita tällä lomakkeella myös tiedot ennakkoveroa varten. Lähetä lomake osoitteeseen Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) - Verohallinto, Yritystietojärjestelmä, PL 2000, HELSINKI Yrityksen nimi (annetut toiminimet rekisteröidään alla olevan järjestyksessä) Toiminimi (varmistuu vasta, kun nimi on hyväksytty kaupparekisterissä) Yrityksen kieli Matkamittaajat Virtanen & Lahtinen suomi Toinen nimivaihtoehto Kolmas nimivaihtoehto Virtanen & Lahtinen Tampereen Matkamittaajat avoin yhtiö ruotsi Kotipaikka (kunta tai ulkomaisen yrityksen kotivaltio) Jos yritys on rekisteröity myös toiseen valtioon, ilmoita ulkomainen VAT- ja rekisterinumero Tampere Muut mahdolliset toiminimet (täytä tarvittaessa) Rinnakkaistoiminimet (toiminimen vieraskieliset käännökset) Aputoiminimi Aputoiminimellä harjoitettava toiminta Aputoiminimi Aputoiminimellä harjoitettava toiminta Julkiset yhteystiedot (posti- tai käyntiosoite pakollinen) Postiosoite (katu tai tie, talon nro, porras, huoneiston nro tai postilokero) Postinumero Postitoimipaikka Yrittäjänkatu Tampere Käyntiosoite (katu tai tie, talon nro, porras, huoneiston nro) Yrittäjänkatu 1 Postinumero Postitoimipaikka Tampere Puhelin Matkapuhelin Faksi Sähköposti Kotisivun osoite [email protected] Tilikausi Tilikausi (pp.kk - pp.kk) Ensimmäisen tilikauden päättymispäivä (pp.kk.vvvv) Yritys ilmoittautuu seuraaviin PRH:n ja Verohallinnon rekistereihin: PRH Verohallinto X kaupparekisteri (mukaan kuitti käsittelymaksusta) arvonlisäverovelvollisten rekisteri ennakkoperintärekisteri työnantajarekisteri (vain säännöllistä palkkaa maksavat, ks. täyttöohje) Verohallinnon vakuutusmaksuverovelvollisten rekisteri Yritysmuoto avoin yhtiö kommandiittiyhtiö muu (esim. verotusyhtymä) Päivä, jona yhtiösopimus on allekirjoitettu (liitä alkuperäinen yhtiösopimus ilmoitukseen) YTJ Perusosa, sivu 1 (6) Lomakkeet 241

243 Yritys on perustettu yritysmuodon muutoksen seurauksena (ks. täyttöohje). Täytä lisäksi henkilötietolomake Edeltäjän täydellinen nimi tai toiminimi Syntymäaika (pp.kk.vvvv) Kansalaisuus (jos ei Suomen) Y2 Toiminta aloitetaan myöhemmin (ei vaikuta kaupparekisterin rekisteröintiin, ks.täyttöohje) alkaen, pvm Verohallintoon ilmoitettava päätoimiala (toimiala, jota yritys pääasiassa harjoittaa) Elektroniikka-alan tuotteiden valmistus ja myynti sekä maahantuonti Toiminnan laatu käy ilmi yhtiösopimuksen 3. kohdasta. Verohallinnolle lisätietoja tästä ilmoituksesta antaa (henkilö ja/tai yritys esim. tilitoimisto) Nimi Kaija Virtanen Postiosoite Postinumero Postitoimipaikka Ansiokatu Tampere Puhelin Matkapuhelin Faksi Sähköposti [email protected] Y-tunnus Kauppa- tai säätiörekisterille lisätietoja tästä ilmoituksesta antaa (henkilö ja/tai yritys esim. asiamies) Nimi Kaija Virtanen Postiosoite Postinumero Postitoimipaikka Ansiokatu Tampere Puhelin Matkapuhelin Faksi Sähköposti [email protected] Lisätietoja Täytä myös sivu 3 ja sivut 4-5 niiden rekisterien osalta, joihin olet ilmoittautunut sivulla 1. Päiväys ja allekirjoitus Päiväys Allekirjoitus ja nimen selvennys Puhelin Tampereella Matti Virtanen Matti Virtanen Rekisteriseloste: Henkilötietolain 24 :n mukaisen tiedon lomakkeeseen liittyvistä rekistereistä saa osoitteesta ytj.fi sekä Patentti- ja rekisterihallituksesta ja Verohallinnosta. YTJ Perusosa, sivu 2 (6) 242 Liitteet

244 Y2 YHTIÖMIEHET (täytä lisäksi henkilötietolomake) Yhtiömiehen täydellinen nimi Syntymäaika (pp.kk.vvvv) Kansalaisuus (jos ei Suomen) Matti Juhani Virtanen Vastuunalainen Osakkuus alkanut Osuus varallisuudesta murtolukuna Osuus tulosta murtolukuna Äänetön /2 1/2 Äänettömän yhtiömiehen pääomasijoitukset yhteensä Äänettömän yhtiömiehen korko-% Yhtiömiehen täydellinen nimi Erkki Olavi Lahtinen Syntymäaika (pp.kk.vvvv) Kansalaisuus (jos ei Suomen) Vastuunalainen Äänetön Osakkuus alkanut Osuus varallisuudesta murtolukuna 1/2 Osuus tulosta murtolukuna 1/2 Äänettömän yhtiömiehen pääomasijoitukset yhteensä Äänettömän yhtiömiehen korko-% Yhtiömiehen täydellinen nimi Syntymäaika (pp.kk.vvvv) Kansalaisuus (jos ei Suomen) Vastuunalainen Äänetön Osakkuus alkanut Osuus varallisuudesta murtolukuna Osuus tulosta murtolukuna Äänettömän yhtiömiehen pääomasijoitukset yhteensä Äänettömän yhtiömiehen korko-% Yhtiömiehen täydellinen nimi Syntymäaika (pp.kk.vvvv) Kansalaisuus (jos ei Suomen) Vastuunalainen Äänetön Osakkuus alkanut Osuus varallisuudesta murtolukuna Osuus tulosta murtolukuna Äänettömän yhtiömiehen pääomasijoitukset yhteensä Äänettömän yhtiömiehen korko-% Yhtiömiehen täydellinen nimi Syntymäaika (pp.kk.vvvv) Kansalaisuus (jos ei Suomen) Vastuunalainen Äänetön Osakkuus alkanut Osuus varallisuudesta murtolukuna Osuus tulosta murtolukuna Äänettömän yhtiömiehen pääomasijoitukset yhteensä Äänettömän yhtiömiehen korko-% Yhtiömiehen täydellinen nimi Syntymäaika (pp.kk.vvvv) Kansalaisuus (jos ei Suomen) Vastuunalainen Äänetön Osakkuus alkanut Osuus varallisuudesta murtolukuna Osuus tulosta murtolukuna Äänettömän yhtiömiehen pääomasijoitukset yhteensä Äänettömän yhtiömiehen korko-% Yhtiömiehen täydellinen nimi Syntymäaika (pp.kk.vvvv) Kansalaisuus (jos ei Suomen) Vastuunalainen Äänetön Osakkuus alkanut Osuus varallisuudesta murtolukuna Osuus tulosta murtolukuna Äänettömän yhtiömiehen pääomasijoitukset yhteensä Äänettömän yhtiömiehen korko-% YTJ Perusosa, sivu 3 (6) Lomakkeet 243

245 KAUPPAREKISTERIIN ILMOITTAUTUMISTA KOSKEVAT TIEDOT Yhtiömiehen edustamisoikeus Toiminimen kirjoittaa vastuunalainen yhtiömies yksin. Y2 Toiminimi kirjoitetaan muulla tavalla, joka käy ilmi yhtiösopimuksen kohdasta. TÄYTÄ TARVITTAESSA Toimitusjohtaja (täytä lisäksi henkilötietolomake) Nimi Syntymäaika (pp.kk.vvvv) Kansalaisuus (jos ei Suomen) Erkki Olavi Lahtinen Prokuristi (täytä lisäksi henkilötietolomake) Nimi Syntymäaika (pp.kk.vvvv) Kaija Elina Virtanen Miten yhtiötä edustetaan (yksin / kenen kanssa yhdessä) Kansalaisuus (jos ei Suomen) Prokuristi edustaa yhtiötä yksin. Prokuristi (täytä lisäksi henkilötietolomake) Nimi Syntymäaika (pp.kk.vvvv) Miten yhtiötä edustetaan (yksin / kenen kanssa yhdessä) Kansalaisuus (jos ei Suomen) Muut rekisteröitäviksi ilmoitettavat tiedot YTJ Kaupparekisterin kappale, sivu 4 (6) 244 Liitteet

246 Verohallintoon ilmoitettava postiosoite Merkitse rasti ruutuun, jos postiosoite on sama kuin sivulla 1 ilmoittamasi yleiseen käyttöön tarkoitettu osoite Muussa tapauksessa täytä osoitetiedot tähän. Postiosoite Postinumero Postitoimipaikka Y2 Arvonlisäverovelvolliseksi ilmoittautuminen Yritys ilmoittautuu arvonlisäverovelvolliseksi Yritys ilmoittautuu arvonlisäverovelvolliseksi Yritys ilmoittautuu EU-palvelumyynneistä ostoista tai omasta käytöstä ilmoituksenantovelvolliseksi alkaen, pvm alkaen, pvm alkaen, pvm Ulkomainen yritys ilmoittautuu arvonlisäverovelvolliseksi Ulkomainen yritys ilmoittautuu vain ilmoituksenantovelvolliseksi Ulkomainen kaukomyyjä ilmoittautuu verovelvolliseksi alkaen, pvm alkaen, pvm alkaen, pvm Yritys harjoittaa ainoastaan alkutuotantoa Arvonlisäverovelvolliseksi hakeutuminen (perustele tarkemmin sivulla 2 kohdassa lisätietoja) Kiinteistön käyttöoikeuden luovuttaja (AVL 12 ja 30, liitteeksi kopio vuokrasopimuksesta) Vähäisen liiketoiminnan harjoittaja, yleishyödyllinen yhteisö tai uskonnollinen yhdyskunta (AVL 12.1 ) alkaen, pvm alkaen, pvm Yhteisöhankkija (AVL 26 f ) (pp.kk.vvvv - pp.kk.vvvv) Ulkomainen elinkeinonharjoittaja (AVL 12.2 ) alkaen, pvm Ulkomainen kaukomyynti (AVL 63 a ) alkaen, pvm Alkutuottaja hakeutuu arvonlisäverovelvolliseksi alkaen, pvm Yritys ei ole arvonlisäverovelvollinen (perustele tarkemmin sivulla 2 kohdassa lisätietoja) Vähäinen toiminta (AVL 3 ) Rahoituspalvelut (AVL 41 ) Terveyden- ja sairaanhoitopalvelut (AVL 34 ) Sosiaalihuoltopalvelut (AVL 37 ) Koulutuspalvelut (AVL 39 ) Vakuutuspalvelut (AVL 44 ) Esiintymispalkkiot tai tekijänoikeuskorvaukset (AVL 45 ) Kiinteistönluovutukset (AVL 27 ) Yleishyödyllisen yhteisön / uskonnollisen yhdyskunnan arvonlisäveroton toiminta (AVL 4-5 ) Muu veroton toiminta, mikä? Vakuutusmaksuverovelvollisuutta koskevat tiedot Yritys ilmoittautuu vakuutusmaksuverovelvolliseksi alkaen, pvm Tilinumero IBAN FI BIC NDEAFIHH Palkanmaksua koskevat tiedot Yritys ilmoittautuu säännöllisesti palkkoja maksavaksi työnantajaksi Yritys ilmoittautuu merityötuloa maksavaksi työnantajaksi alkaen, pvm alkaen, pvm Oma-aloitteisten verojen ilmoitus- ja maksujaksoa koskevat tiedot (Täytä kohta vain, jos toiminnan aloittamisvuoden liikevaihto on euroa tai vähemmän ja yritys haluaa neljännesvuoden tai vuoden pituisen ilmoitus- ja maksujakson. Lisätietoja on täyttöohjeen sivuilla 12-13) Kuluvan kalenterivuoden liikevaihto (liikevaihtoon luetaan kaikki yrityksen Suomessa ja ulkomailla tapahtuvat myynti) euroa Jos yritys haluaa lyhyemmän ilmoitus- ja maksujakson kuin mihin liikevaihto oikeuttaisi, rastita ilmoitus- ja maksujakson pituus 1 kk neljännesvuosi Alkutuottajan ja/tai taide-esineen tekijän ilmoitus- ja maksujakso arvonlisäverotuksessa (Täytä tämä kohta vain, jos haluat muun kuin kalenterivuoden pituisen ilmoitus- ja maksujakson, ks. täyttöopas.) Haluttu ilmoitus- ja maksujakson pituus 1 kk neljännesvuosi Ennakkoperintärekisteriin hakeutuva yritys täyttää Yritys hakeutuu ennakkoperintärekisteriin (EPL 25 ) alkaen, pvm YTJ Verohallinnon kappale, sivu 5 (6) Lomakkeet 245

247 Ennakoveroa varten tarvittavat tiedot Ennakkovero määrätään yhtiömiehille. Jokaisen yhtiömiehen tulee täyttää ennakkoveron hakemuslomake. Ensimmäisen tilikauden arvioitu liikevaihto Ensimmäisen tilikauden arvioitu verotettava tulo euroa euroa Y2 YTJ Verohallinnon kappale, sivu 6 (6) 246 Liitteet

248 HENKILÖTIETOLOMAKE (VIRANOMAISKÄYTTÖÖN) Yrityksen toiminimi: Matkamittaajat Virtanen & Lahtinen Y-tunnus: Ilmoituksen diaarinumero: Merkitse tälle lomakkeelle viranomaiskäyttöön tarkoitetut henkilötiedot*: - suomalainen henkilötunnus - postiosoite, jos henkilö asuu muualla kuin Suomessa Jos henkilöllä on suomalainen henkilötunnus ja jos hän asuu Suomessa, älä täytä postiosoitetta eikä kansalaisuutta. Jos henkilöllä ei ole suomalaista henkilötunnusta, ilmoita henkilötunnuksen sijaan syntymäaika. Jos ilmoitettavia henkilöitä on enemmän kuin lomakkeelle mahtuu, tulosta jatkolomakkeeksi PRH:n kotisivulta henkilötietolomake. Nimi Henkilötunnus Kansalaisuus (jos ei Suomi) Matti Juhani Virtanen Postiosoite (ei Suomessa oleva) Maa Nimi Henkilötunnus Kansalaisuus (jos ei Suomi) Erkki Olavi Lahtinen A Postiosoite (ei Suomessa oleva) Maa Nimi Henkilötunnus Kansalaisuus (jos ei Suomi) Kaija Elina Virtanen Y Postiosoite (ei Suomessa oleva) Maa Nimi Henkilötunnus Kansalaisuus (jos ei Suomi) Postiosoite (ei Suomessa oleva) Maa Nimi Henkilötunnus Kansalaisuus (jos ei Suomi) Postiosoite (ei Suomessa oleva) Maa Nimi Henkilötunnus Kansalaisuus (jos ei Suomi) Postiosoite (ei Suomessa oleva) Maa Nimi Henkilötunnus Kansalaisuus (jos ei Suomi) Postiosoite (ei Suomessa oleva) Maa Nimi Henkilötunnus Kansalaisuus (jos ei Suomi) Postiosoite (ei Suomessa oleva) Maa Nimi Henkilötunnus Kansalaisuus (jos ei Suomi) Postiosoite (ei Suomessa oleva) Maa *Henkilötunnuksen tunnusosa ja ulkomailla asuvan kotiosoite luovutetaan kaupparekisteristä vain, jos luovuttaminen täyttää viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 16 :n 3 momentissa säädetyt edellytykset (kaupparekisterilaki 1a ). Arkadiankatu 6A, Helsinki PL 1140, Helsinki Puhelin: Telefaksi: Y-tunnus Lomakkeet 247

249 248 Liitteet

250 Viranomaisen merkintöjä / PERUSTAMISILMOITUS Avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö ja verotusyhtymä Y2 Lomakkeella voi ilmoittautua tai hakeutua kaupparekisteriin, arvonlisäverovelvollisten rekisteriin, ennakkoperintärekisteriin, työnantajarekisteriin ja vakuutusmaksuverovelvolliseksi. Ilmoita tällä lomakkeella myös tiedot ennakkoveroa varten. Lähetä lomake osoitteeseen Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) - Verohallinto, Yritystietojärjestelmä, PL 2000, HELSINKI Yrityksen nimi (annetut toiminimet rekisteröidään alla olevan järjestyksessä) Toiminimi (varmistuu vasta, kun nimi on hyväksytty kaupparekisterissä) Yrityksen kieli Matkamittaajat Viratnen & Lahtinen Ky suomi Toinen nimivaihtoehto Kolmas nimivaihtoehto Expert-Matkamittaajat Ky Tampereen Matkamittaajat Ky ruotsi Kotipaikka (kunta tai ulkomaisen yrityksen kotivaltio) Jos yritys on rekisteröity myös toiseen valtioon, ilmoita ulkomainen VAT- ja rekisterinumero Tampere Muut mahdolliset toiminimet (täytä tarvittaessa) Rinnakkaistoiminimet (toiminimen vieraskieliset käännökset) Aputoiminimi Aputoiminimellä harjoitettava toiminta Aputoiminimi Aputoiminimellä harjoitettava toiminta Julkiset yhteystiedot (posti- tai käyntiosoite pakollinen) Postiosoite (katu tai tie, talon nro, porras, huoneiston nro tai postilokero) Postinumero Postitoimipaikka Yrittäjänkatu Tampere Käyntiosoite (katu tai tie, talon nro, porras, huoneiston nro) Yrittäjänkatu 1 Postinumero Postitoimipaikka Tampere Puhelin Matkapuhelin Faksi Sähköposti Kotisivun osoite [email protected] Tilikausi Tilikausi (pp.kk - pp.kk) Ensimmäisen tilikauden päättymispäivä (pp.kk.vvvv) Yritys ilmoittautuu seuraaviin PRH:n ja Verohallinnon rekistereihin: PRH Verohallinto X kaupparekisteri (mukaan kuitti käsittelymaksusta) arvonlisäverovelvollisten rekisteri ennakkoperintärekisteri työnantajarekisteri (vain säännöllistä palkkaa maksavat, ks. täyttöohje) Verohallinnon vakuutusmaksuverovelvollisten rekisteri Yritysmuoto avoin yhtiö kommandiittiyhtiö muu (esim. verotusyhtymä) Päivä, jona yhtiösopimus on allekirjoitettu (liitä alkuperäinen yhtiösopimus ilmoitukseen) YTJ Perusosa, sivu 1 (6) Lomakkeet 249

251 Yritys on perustettu yritysmuodon muutoksen seurauksena (ks. täyttöohje). Täytä lisäksi henkilötietolomake Edeltäjän täydellinen nimi tai toiminimi Syntymäaika (pp.kk.vvvv) Kansalaisuus (jos ei Suomen) Y2 Toiminta aloitetaan myöhemmin (ei vaikuta kaupparekisterin rekisteröintiin, ks.täyttöohje) alkaen, pvm Verohallintoon ilmoitettava päätoimiala (toimiala, jota yritys pääasiassa harjoittaa) Elektroniikka-alan tuotteiden valmistus ja myynti sekä maahantuonti Toiminnan laatu käy ilmi yhtiösopimuksen 3. kohdasta. Verohallinnolle lisätietoja tästä ilmoituksesta antaa (henkilö ja/tai yritys esim. tilitoimisto) Nimi Kaija Virtanen Postiosoite Postinumero Postitoimipaikka Ansiokatu Tampere Puhelin Matkapuhelin Faksi Sähköposti [email protected] Y-tunnus Kauppa- tai säätiörekisterille lisätietoja tästä ilmoituksesta antaa (henkilö ja/tai yritys esim. asiamies) Nimi Kaija Virtanen Postiosoite Postinumero Postitoimipaikka Ansiokatu Tampere Puhelin Matkapuhelin Faksi Sähköposti [email protected] Lisätietoja Täytä myös sivu 3 ja sivut 4-5 niiden rekisterien osalta, joihin olet ilmoittautunut sivulla 1. Päiväys ja allekirjoitus Päiväys Allekirjoitus ja nimen selvennys Puhelin Matti Virtanen Matti Virtanen Rekisteriseloste: Henkilötietolain 24 :n mukaisen tiedon lomakkeeseen liittyvistä rekistereistä saa osoitteesta ytj.fi sekä Patentti- ja rekisterihallituksesta ja Verohallinnosta. YTJ Perusosa, sivu 2 (6) 250 Liitteet

252 Y2 YHTIÖMIEHET (täytä lisäksi henkilötietolomake) Yhtiömiehen täydellinen nimi Syntymäaika (pp.kk.vvvv) Kansalaisuus (jos ei Suomen) Matti Juhani Virtanen Vastuunalainen Osakkuus alkanut Osuus varallisuudesta murtolukuna Osuus tulosta murtolukuna Äänetön /2 1/2 Äänettömän yhtiömiehen pääomasijoitukset yhteensä Äänettömän yhtiömiehen korko-% Yhtiömiehen täydellinen nimi Erkki Olavi Lahtinen Syntymäaika (pp.kk.vvvv) Kansalaisuus (jos ei Suomen) Vastuunalainen Äänetön Osakkuus alkanut Osuus varallisuudesta murtolukuna 1/2 Osuus tulosta murtolukuna 1/2 Äänettömän yhtiömiehen pääomasijoitukset yhteensä Äänettömän yhtiömiehen korko-% Yhtiömiehen täydellinen nimi Syntymäaika (pp.kk.vvvv) Kansalaisuus (jos ei Suomen) Kaija Elina Virtanen Vastuunalainen Äänetön Osakkuus alkanut Osuus varallisuudesta murtolukuna Osuus tulosta murtolukuna Äänettömän yhtiömiehen pääomasijoitukset yhteensä Äänettömän yhtiömiehen korko-% e 15 % Yhtiömiehen täydellinen nimi Syntymäaika (pp.kk.vvvv) Kansalaisuus (jos ei Suomen) Maija-Leena Jokinen Vastuunalainen Äänetön Osakkuus alkanut Osuus varallisuudesta murtolukuna Osuus tulosta murtolukuna Äänettömän yhtiömiehen pääomasijoitukset yhteensä Äänettömän yhtiömiehen korko-% e 15 % Yhtiömiehen täydellinen nimi Syntymäaika (pp.kk.vvvv) Kansalaisuus (jos ei Suomen) Vastuunalainen Äänetön Osakkuus alkanut Osuus varallisuudesta murtolukuna Osuus tulosta murtolukuna Äänettömän yhtiömiehen pääomasijoitukset yhteensä Äänettömän yhtiömiehen korko-% Yhtiömiehen täydellinen nimi Syntymäaika (pp.kk.vvvv) Kansalaisuus (jos ei Suomen) Vastuunalainen Äänetön Osakkuus alkanut Osuus varallisuudesta murtolukuna Osuus tulosta murtolukuna Äänettömän yhtiömiehen pääomasijoitukset yhteensä Äänettömän yhtiömiehen korko-% Yhtiömiehen täydellinen nimi Syntymäaika (pp.kk.vvvv) Kansalaisuus (jos ei Suomen) Vastuunalainen Äänetön Osakkuus alkanut Osuus varallisuudesta murtolukuna Osuus tulosta murtolukuna Äänettömän yhtiömiehen pääomasijoitukset yhteensä Äänettömän yhtiömiehen korko-% YTJ Perusosa, sivu 3 (6) Lomakkeet 251

253 KAUPPAREKISTERIIN ILMOITTAUTUMISTA KOSKEVAT TIEDOT Yhtiömiehen edustamisoikeus Toiminimen kirjoittaa vastuunalainen yhtiömies yksin. Y2 Toiminimi kirjoitetaan muulla tavalla, joka käy ilmi yhtiösopimuksen kohdasta. TÄYTÄ TARVITTAESSA Toimitusjohtaja (täytä lisäksi henkilötietolomake) Nimi Syntymäaika (pp.kk.vvvv) Kansalaisuus (jos ei Suomen) Matti Juhani Virtanen Prokuristi (täytä lisäksi henkilötietolomake) Nimi Syntymäaika (pp.kk.vvvv) Kaija Elina Virtanen Miten yhtiötä edustetaan (yksin / kenen kanssa yhdessä) Kansalaisuus (jos ei Suomen) Prokuristi edustaa yhtiötä yksin. Prokuristi (täytä lisäksi henkilötietolomake) Nimi Syntymäaika (pp.kk.vvvv) Miten yhtiötä edustetaan (yksin / kenen kanssa yhdessä) Kansalaisuus (jos ei Suomen) Muut rekisteröitäviksi ilmoitettavat tiedot YTJ Kaupparekisterin kappale, sivu 4 (6) 252 Liitteet

254 Verohallintoon ilmoitettava postiosoite Merkitse rasti ruutuun, jos postiosoite on sama kuin sivulla 1 ilmoittamasi yleiseen käyttöön tarkoitettu osoite Muussa tapauksessa täytä osoitetiedot tähän. Postiosoite Postinumero Postitoimipaikka Y2 Arvonlisäverovelvolliseksi ilmoittautuminen Yritys ilmoittautuu arvonlisäverovelvolliseksi Yritys ilmoittautuu arvonlisäverovelvolliseksi Yritys ilmoittautuu EU-palvelumyynneistä ostoista tai omasta käytöstä ilmoituksenantovelvolliseksi alkaen, pvm alkaen, pvm alkaen, pvm Ulkomainen yritys ilmoittautuu arvonlisäverovelvolliseksi Ulkomainen yritys ilmoittautuu vain ilmoituksenantovelvolliseksi Ulkomainen kaukomyyjä ilmoittautuu verovelvolliseksi alkaen, pvm alkaen, pvm alkaen, pvm Yritys harjoittaa ainoastaan alkutuotantoa Arvonlisäverovelvolliseksi hakeutuminen (perustele tarkemmin sivulla 2 kohdassa lisätietoja) Kiinteistön käyttöoikeuden luovuttaja (AVL 12 ja 30, liitteeksi kopio vuokrasopimuksesta) Vähäisen liiketoiminnan harjoittaja, yleishyödyllinen yhteisö tai uskonnollinen yhdyskunta (AVL 12.1 ) alkaen, pvm alkaen, pvm Yhteisöhankkija (AVL 26 f ) (pp.kk.vvvv - pp.kk.vvvv) Ulkomainen elinkeinonharjoittaja (AVL 12.2 ) alkaen, pvm Ulkomainen kaukomyynti (AVL 63 a ) alkaen, pvm Alkutuottaja hakeutuu arvonlisäverovelvolliseksi alkaen, pvm Yritys ei ole arvonlisäverovelvollinen (perustele tarkemmin sivulla 2 kohdassa lisätietoja) Vähäinen toiminta (AVL 3 ) Rahoituspalvelut (AVL 41 ) Terveyden- ja sairaanhoitopalvelut (AVL 34 ) Sosiaalihuoltopalvelut (AVL 37 ) Koulutuspalvelut (AVL 39 ) Vakuutuspalvelut (AVL 44 ) Esiintymispalkkiot tai tekijänoikeuskorvaukset (AVL 45 ) Kiinteistönluovutukset (AVL 27 ) Yleishyödyllisen yhteisön / uskonnollisen yhdyskunnan arvonlisäveroton toiminta (AVL 4-5 ) Muu veroton toiminta, mikä? Vakuutusmaksuverovelvollisuutta koskevat tiedot Yritys ilmoittautuu vakuutusmaksuverovelvolliseksi alkaen, pvm Tilinumero IBAN FI BIC NDEAFIHH Palkanmaksua koskevat tiedot Yritys ilmoittautuu säännöllisesti palkkoja maksavaksi työnantajaksi Yritys ilmoittautuu merityötuloa maksavaksi työnantajaksi alkaen, pvm alkaen, pvm Oma-aloitteisten verojen ilmoitus- ja maksujaksoa koskevat tiedot (Täytä kohta vain, jos toiminnan aloittamisvuoden liikevaihto on euroa tai vähemmän ja yritys haluaa neljännesvuoden tai vuoden pituisen ilmoitus- ja maksujakson. Lisätietoja on täyttöohjeen sivuilla 12-13) Kuluvan kalenterivuoden liikevaihto (liikevaihtoon luetaan kaikki yrityksen Suomessa ja ulkomailla tapahtuvat myynti) euroa Jos yritys haluaa lyhyemmän ilmoitus- ja maksujakson kuin mihin liikevaihto oikeuttaisi, rastita ilmoitus- ja maksujakson pituus 1 kk neljännesvuosi Alkutuottajan ja/tai taide-esineen tekijän ilmoitus- ja maksujakso arvonlisäverotuksessa (Täytä tämä kohta vain, jos haluat muun kuin kalenterivuoden pituisen ilmoitus- ja maksujakson, ks. täyttöopas.) Haluttu ilmoitus- ja maksujakson pituus 1 kk neljännesvuosi Ennakkoperintärekisteriin hakeutuva yritys täyttää Yritys hakeutuu ennakkoperintärekisteriin (EPL 25 ) alkaen, pvm YTJ Verohallinnon kappale, sivu 5 (6) Lomakkeet 253

255 Ennakoveroa varten tarvittavat tiedot Ennakkovero määrätään yhtiömiehille. Jokaisen yhtiömiehen tulee täyttää ennakkoveron hakemuslomake. Ensimmäisen tilikauden arvioitu liikevaihto Ensimmäisen tilikauden arvioitu verotettava tulo euroa euroa Y2 YTJ Verohallinnon kappale, sivu 6 (6) 254 Liitteet

256 HENKILÖTIETOLOMAKE (VIRANOMAISKÄYTTÖÖN) Yrityksen toiminimi: Matkamittaajat Virtanen & Lahtinen Ky Y-tunnus: Ilmoituksen diaarinumero: Merkitse tälle lomakkeelle viranomaiskäyttöön tarkoitetut henkilötiedot*: - suomalainen henkilötunnus - postiosoite, jos henkilö asuu muualla kuin Suomessa Jos henkilöllä on suomalainen henkilötunnus ja jos hän asuu Suomessa, älä täytä postiosoitetta eikä kansalaisuutta. Jos henkilöllä ei ole suomalaista henkilötunnusta, ilmoita henkilötunnuksen sijaan syntymäaika. Jos ilmoitettavia henkilöitä on enemmän kuin lomakkeelle mahtuu, tulosta jatkolomakkeeksi PRH:n kotisivulta henkilötietolomake. Nimi Henkilötunnus Kansalaisuus (jos ei Suomi) Matti Juhani Virtanen Postiosoite (ei Suomessa oleva) Maa Nimi Henkilötunnus Kansalaisuus (jos ei Suomi) Erkki Olavi Lahtinen A Postiosoite (ei Suomessa oleva) Maa Nimi Henkilötunnus Kansalaisuus (jos ei Suomi) Kaija Elina Virtanen Y Postiosoite (ei Suomessa oleva) Maa Nimi Henkilötunnus Kansalaisuus (jos ei Suomi) Maija-Leena Jokinen Postiosoite (ei Suomessa oleva) Maa Nimi Henkilötunnus Kansalaisuus (jos ei Suomi) Postiosoite (ei Suomessa oleva) Maa Nimi Henkilötunnus Kansalaisuus (jos ei Suomi) Postiosoite (ei Suomessa oleva) Maa Nimi Henkilötunnus Kansalaisuus (jos ei Suomi) Postiosoite (ei Suomessa oleva) Maa Nimi Henkilötunnus Kansalaisuus (jos ei Suomi) Postiosoite (ei Suomessa oleva) Maa Nimi Henkilötunnus Kansalaisuus (jos ei Suomi) Postiosoite (ei Suomessa oleva) Maa *Henkilötunnuksen tunnusosa ja ulkomailla asuvan kotiosoite luovutetaan kaupparekisteristä vain, jos luovuttaminen täyttää viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 16 :n 3 momentissa säädetyt edellytykset (kaupparekisterilaki 1a ). Arkadiankatu 6A, Helsinki PL 1140, Helsinki Puhelin: Telefaksi: Y-tunnus Lomakkeet 255

257 Erkki Lahtisen Matti Virtanen Erkki Lahtinen Kaija Virtanen 256 Liitteet

258 A Lomakkeet 257

259 258 Liitteet B

260 Lomakkeet 259

261 260 Liitteet

262 sekä maahantuonti Lomakkeet 261

263 262 Liitteet

264 Lomakkeet 263

265 264 Liitteet

266 Lomakkeet 265

267 266 Liitteet

268 Lomakkeet 267

269 268 Liitteet A

270 B Lomakkeet 269

271 X 270 Liitteet

272 Lomakkeet 271

273 272 Liitteet

274 Lomakkeet 273

275 274 Liitteet

276 Lomakkeet 275

277 276 Liitteet

278 Lomakkeet 277

279 278 Liitteet

280 Lomakkeet 279

281 280 Liitteet

282 Lomakkeet 281

283 282 Liitteet

284 Lomakkeet 283

285 Liitteet

286 Antti Kesälä Lomakkeet 285

287 1. OSAPUOLET A. VUOKRANANTAJA Nimi LIIKEHUONEISTON VUOKRASOPIMUS B. VUOKRALAINEN Nimi Nimi Nimi Suomen Kiinteistöliitto ry Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry KIINTEISTÖALAN KUSTANNUS OY Osoite Y-tunnus tai syntymäaika Sähköposti Ensisijainen yhteydenottotapa 2. VUOKRAUSKOHDE Osoite Puhelin Vuokranantajan yhteyshenkilö (Vuokrattava kohde on merkitty tarkemmin liitteessä olevaan piirrokseen.) Vuokralaisen yksinomaisessa käytössä olevat muut tilat Osoite Y-tunnus tai syntymäaika Sähköposti Ensisijainen yhteydenottotapa Huoneiston numero (mikäli on) Pinta-ala noin m 2 Vuokralaisen käytössä olevat yhteiset tilat Puhelin Vuokralaisen yhteyshenkilö Huoneiden lukumäärä (Pinta-alaa ei ole tarkistusmitattu eikä vuokran määrittelyssä ole käytetty perusteena pelkästään pinta-alaa.) Huoneiston kunnosta vuokrasuhteen alkaessa ja päättyessä sekä kunnossapidosta vuokrasuhteen aikana on sovittu erillisessä liitteessä. Liitteen numero:. Huoneisto on uudiskohde tai kokonaan peruskorjattu, eikä huoneistossa ole käytön jälkiä. Huoneisto on valokuvattu, ja huoneistosta otetut valokuvat ovat tämän sopimuksen liitteenä. Liitteen numero:. Kohteen energiatehokkuusvaatimuksista ja osapuolten asettamista tavoitteista on sovittu erillisessä liitteessä. Liitteen numero:. 3. KÄYTTÖTARKOITUS Vuokrattu kohde vuokrataan käyttöön. Vuokralainen on velvollinen antamaan vuokranantajalle tämän pyytämät tarpeelliset tiedot huoneiston käyttämisestä vuokranantajan asettamassa kohtuullisessa määräajassa. 4. VUOKRA-AIKA (valitse A- tai B-vaihtoehto) A. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus Sopimussakko hallinnan luovutuksen viivästymisestä: / alkava viikko. Vuokralaisella ei ole oikeutta purkaa sopimusta hallinnan luovutuksen viivästymisen vuoksi. Mallilomake Irtisanomisajan alkamispäivä on LHVL:n mukainen. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus alkaa sopimuksen allekirjoitushetkellä. Sopimuksen mukainen irtisanomisaika on vuokralaisella kk ja vuokranantajalla kk. Irtisanomisajan ensimmäinen mahdollinen alkamispäivä on..20. Tämän jälkeen irtisanomisajan alkamispäivä on kunkin kalenterikuukauden viimeinen päivä. Mahdollisesta sopimuksen ennenaikaisesta päättymisestä on lisäksi sovittu seuraavalla tavalla: B. Määräaikainen sopimus Määräaikainen sopimus alkaa..20 ja päättyy..20. Hallinnan luovutusajankohta..20. Hallinnan luovutusajankohta..20. Sopimussakko hallinnan luovutuksen viivästymisestä: / alkava viikko. Vuokralaisella ei ole oikeutta purkaa sopimusta hallinnan luovutuksen viivästymisen takia. Määräaikaista sopimusta ei voida irtisanoa kesken vuokrakauden. Kiinteistöalan Kustannus Oy Lomake nro Täyttöohjeet ovat lomakkeen kääntöpuolella. Jälkipainos kielletään 1/ Liitteet

288 5. VUOKRA (valitse A-, B- tai C-vaihtoehto) A. Vuokralaiselta peritään kokonaisvuokraa. B. Vuokralaiselta perittävä vuokra jaetaan pääoma- ja ylläpitovuokraan. KIINTEISTÖALAN KUSTANNUS OY Suomen Kiinteistöliitto ry Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Tilasta perittävä kokonaisvuokra on /kk. Vuokranmaksukausi on 1 kuukausi. Kokonaisvuokraan lisätään arvonlisävero kulloinkin voimassa olevan arvonlisäveroprosentin mukaisesti. Vuokranmaksun yhteydessä suoritettavat erilliskorvaukset: Vesimaksu Muu korvaus tai maksu, mikä Lisävuokra: Lisävuokra: Vuokralaiselta peritään erillinen korvaus kulutetusta vedestä huoneistoon asennetun mittarin osoittaman kulutuksen mukaan. Vuokranantaja lähettää kerran vuodessa vuokralaiselle tasauslaskun, josta käy ilmi todellinen vuosikulutus sekä kuinka paljon vuokralainen on velvollinen maksamaan tasausta tai oikeutettu saamaan hyvitystä. Vuokralaiselta peritään erillinen korvaus kulutetusta vedestä työpisteiden lukumäärän perusteella. Vesimaksu per työpiste on /kk. Muu peruste, mikä Autopaikkamaksu: /kk. Vuokralainen ja vuokranantaja ovat sopineet, että huoneistossa tehdään ennen vuokrasuhteen alkamista liitteessä mainitut muutostyöt. Muutostöiden rahoittamiseksi vuokralainen maksaa lisävuokraa liitteessä olevan maksutaulukon mukaisesti. C. Vuokralaiselta peritään netto- eli pääomavuokraa. Vuokralainen ja vuokranantaja ovat sopineet, että huoneistossa tehdään ennen vuokrasuhteen alkamista liitteessä mainitut muutostyöt. Muutostöiden rahoittamiseksi vuokralainen maksaa lisävuokraa liitteessä olevan maksutaulukon mukaisesti. 6. VUOKRANMAKSUTILI JA VUOKRAN ERÄPÄIVÄ Vuokranmaksutili (IBAN) 7. VUOKRAN KOROTTAMINEN Pääoma- tai kokonaisvuokraa korotetaan vuosittain. (pvm), prosentilla. vuosittain. (pvm), eurolla. vuosittain. (pvm), indeksin mukaan. Sopimuksen tekohetkellä perusindeksin pisteluku on. Tarkistusindeksi on tarkistusajankohtana tiedossa oleva viimeksi julkaistu pisteluku. vuosittain., (pvm) muulla perusteella. Muu peruste: Mallilomake Ylläpitovuokra muuttuu ylläpitokustannusten muutosten mukaisesti. Tämän sopimuksen kohdassa 5 mainittuja erilliskorvauksia korotetaan seuraavalla tavalla: Työpisteiden lukumäärän mukaista vesimaksua korotetaan vuosittain. (pvm) lukien todellisten veden käytöstä aiheutuneiden kustannusten muutoksia vastaavasti. Muulla perusteella perittyä vesimaksua korotetaan vuosittain. (pvm). Korotuksen peruste: Autopaikkamaksua korotetaan vuosittain. (pvm). Korotuksen peruste: Tilasta perittävä pääomavuokra on /kk. Pääomavuokraan lisätään arvonlisävero kulloinkin voimassa olevan arvonlisäveroprosentin mukaisesti. Ylläpitovuokra on /kk. Ylläpitovuokrassa veloitettavia ylläpitokuluja ovat kirjanpitoasetuksen kiinteistökaavassa (KPA 1:4.1 ) määritellyt kiinteistön hoitokulut. Tilasta perittävä nettovuokra on /kk. Vuokranmaksukausi on 1 kuukausi. Vuokralla katetaan pääomakustannukset. Pääomavuokraan lisätään arvonlisävero kulloinkin voimassa olevan arvonlisäprosentin mukaisesti. Eräpäivä on LHVL:n mukainen. Muu eräpäivä:. : /kk. : /kk. Viivästyskorko on korkolain mukainen: % Muu viivästyskorko: % Muun erilliskorvauksen korotus. Erilliskorvaus mistä: Erilliskorvausta korotetaan vuosittain. (pvm). Korotuksen peruste: Kiinteistöalan Kustannus Oy Lomake nro 400 Täyttöohjeet ovat lomakkeen kääntöpuolella. Jälkipainos kielletään 1/13 Lomakkeet 287

289 8. VAKUUS Tämän sopimuksen velvoitteiden täyttämisen vakuudeksi toimitetaan vakuus. Vakuuden antaja Vuokralainen Vuokranantaja Vakuus on asetettava ennen vuokratun tilan hallinnan luovuttamista viimeistään..20. KIINTEISTÖALAN KUSTANNUS OY Suomen Kiinteistöliitto ry Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Vakuuden arvo ja laji: Vakuus, määrältään, maksetaan tilille. Vakuus, määrältään, talletetaan tilille ja talletuksesta annetaan talletustodistus vakuudensaajalle. Vakuus, määrältään, on maksettu käteisenä ja siitä on annettu kuitti. Vakuudesta on annettu seuraavanlainen takaus: Muu vakuus, mikä: Vakuudesta kertyvä tuotto kuuluu tilinomistajalle. Käteisenä maksetulle vakuudelle ei makseta korkoa. Vakuus on voimassa myös uuden vuokranantajan hyväksi. Vakuuden lajia voidaan vaihtaa kesken sopimuskauden osapuolten niin halutessa. Vaihdon yhteydessä vakuuden arvo ja realisointimahdollisuudet eivät kuitenkaan saa muuttua. 9. VUOKRAENNAKKO Vuokralainen maksaa vuokraennakkoa. Vuokraennakko hyvitetään vuokrasuhteen ensimmäisistä vuokrista. Vuokraennakon määrä Vuokraennakon maksupäivä vuokrasuhteen viimeisistä vuokrista. vuokrakauden aikana: vuokralainen ilmoittaa etukäteen, milloin hän haluaa hyödyntää maksetun ennakon. 10. YLLÄPITO Ylläpitovastuu on liikehuoneiston vuokrauksesta annetun lain (482/1995) mukainen. Ylläpitovastuusta on sovittu toisin erillisessä liitteessä. Liitteen numero:. 11. VUOKRALAISEN MUUTOSTYÖT Vuokralainen ei saa tehdä muutostöitä ilman vuokranantajan kirjallista lupaa. Vuokralaiselle on annettu lupa liitteessä mainittuihin muutoksiin. 12. PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS Sopimusehtojen lisäksi tähän sopimukseen sovelletaan lakia liikehuoneiston vuokrauksesta (482/1995) siihen tehtyine muutoksineen. Tämä vuokrasopimus on laadittu ja allekirjoitettu kahtena samasanaisena kappaleena, yksi kummallekin osapuolelle. Vuokranantaja on ilmoittanut, mihin hänen oikeutensa vuokrata huoneisto perustuu. Paikka ja päivämäärä Vuokranantajan allekirjoitus ja nimen selvennys Vuokralaisen allekirjoitus ja nimen selvennys Mallilomake Kiinteistöalan Kustannus Oy Lomake nro 400 Täyttöohjeet ovat lomakkeen kääntöpuolella. Jälkipainos kielletään 1/ Liitteet

290 TÄYTTÖOHJEET 1 A. Vuokranantaja/vuokranantajat Jos vuokrattavalla kohteella on useampi kuin yksi omistaja, esimerkiksi aviopuolisot, tai omistajana ei ole yritys, vuokranantajaksi merkitään molemmat/kaikki yhteisomistajat. Vuokranantajasta tulee täyttää vaadittavat tiedot. 1 B. Vuokralainen/vuokralaiset Jos vuokralaisia on useampia, molemmat/kaikki tulee merkitä vuokralaisiksi ja heistä tulee täyttää vaadittavat tiedot. 2. Vuokrauskohde Pinta-ala Riittävää on, että pinta-ala merkitään yhtiöjärjestyksen mukaisesti. Tarkemmat mittausohjeet löytyvät RT-kortistosta (Rakennusten tilavuuden laskenta, RT , standardi SFS 2460). Vuokralaisen yksinomaisessa käytössä olevat muut tilat Kohtaan merkitään muut vuokralaisen käytössä olevat tilat, esimerkiksi ullakkokomero, kellarikomero, autopaikka tai autotalli. Merkitään, jos esim. huoneiston osaa käytetään vastaanottotilana, liikkeenä, toimistona tai ateljeena, taikka jos osalla huoneistoa on muu ammatin, liikkeen, toimen tai harrastuksen harjoittamisen edellyttämä käyttötarkoitus. Kunto ja kunnossapito Sopimuksen osapuolten kannattaa ennen sopimuksen solmimista yhdessä tarkastaa vuokrattavan huoneiston kunto. Tarvittaessa kannattaa käyttää ulkopuolista asiantuntijaa. Tarkastuksen tulos kannattaa dokumentoida. Jos huoneiston kunnossapidosta on sovittu erillisessä liitteessä, merkitään rasti ao. ruutuun. 3. Käyttötarkoitus Liikehuoneiston vuokrasopimuksessa tilan käyttötarkoitus on tärkeää sopia yksiselitteisesti. Käyttötarkoitus tulee yksilöidä siten, että se kuvaa mahdollisimman tarkasti sitä toimintaa, jota vuokratussa tilassa aiotaan harjoittaa. 4. Vuokra-aika Lomakkeesta valitaan joko kohta Toistaiseksi voimassa oleva sopimus tai kohta Määräaikainen sopimus. Toistaiseksi voimassa oleva vuokrasopimus päättyy irtisanomisen perusteella irtisanomisajan kuluttua. Irtisanomisaika lasketaan sen kalenterikuukauden viimeisestä päivästä, jonka aikana irtisanomisilmoitus on vastaanotettu, jollei toisin ole sovittu. Jos irtisanomisajan alkamispäivästä halutaan sopia toisin, valitaan lomakkeesta kyseinen kohta ja tästä sovitusta ajankohdasta lasketaan lainmukainen irtisanomisaika. Määräaikaisen vuokrasopimuksen solmimiselle ei aseteta mitään ehtoa eikä sopimuksen kestolle ole asetettu enimmäisaikaa. Sopimuksen alkamispäivä on sopimuksen allekirjoituspäivä, ellei muuta alkamispäivää ole sovittu. Hallinnan luovutuspäiväksi merkitään se päivä, jona huoneisto vapautuu vuokralaisen käyttöön. 5. Vuokra Vuokralainen ja vuokranantaja voivat käytännössä sopia vapaasti vuokran määrästä. Ainoa vuokran määrää rajoittava tekijä on yleinen vaatimus vuokran kohtuullisuudesta. Liikehuoneiston vuokra voidaan sopia perittäväksi brutto- eli kokonaisvuokrana, netto- eli pääomavuokrana tai jaettuna vuokrana, jolloin pääomavuokra ja ylläpitovuokra peritään erikseen. Jos lainsäädännöllä tai julkishallinnon toimenpitein kohdistetaan vuokrasuhteeseen uusi vero tai maksu, voi vuokranantaja lisätä tästä aiheutuvat kustannukset vuokralaiselta perittävään vuokran määrään. A. Vuokralaiselta peritään kokonaisvuokraa Kokonais- eli bruttovuokra on vuokralaisen tilasta maksama kokonaisvuokra, joka koostuu korvauksista sidotulle pääomalle sekä ylläpidon kustannuksista. B. Vuokralaiselta perittävä vuokra jaetaan pääoma- ja ylläpitovuokraan Jaetun vuokran sopimuksessa vuokralaiselta perittävässä vuokrassa on eroteltu pääomavuokra ja ylläpitovuokra. Ylläpitovuokralla katettavat menot määritellään sopimuksessa. Ylläpitovuokrana veloitettavien kulujen määrä perustuu kiinteistön kuluista kuluvalle vuodelle laadittuun talousarvioon. Vuokralaisella on oikeus tulla kuulluksi kiinteistön ylläpidon tasosta päätettäessä. Kulujen toteutumista seurataan vuokranantajan järjestämän kirjanpidon kautta. Vuokranantajan tilintarkastaja antaa tilinpäätöksen yhteydessä lausunnon kirjanpidon oikeellisuudesta ja luotettavuudesta sekä perittyjen ylläpitovuokrien määrästä verrattuna kirjanpidossa toteutuneisiin ylläpitokustannuksiin. Erilliskorvaukset Kokonaisvuokrasopimuksessa ja jaetun vuokrasopimuksessa voidaan sopia erillisveloitettavista korvauksista, jotka on yksilöitävä sopimuksessa. Samalla on myös mainittava erilliskorvausten peruste. C. Vuokralaiselta peritään nettovuokraa Nettovuokralla katetaan vuokrauksen pääomakustannukset sekä yleensä pääoman erilliskustannukset. Nettovuokrasta sovittaessa on sovittava samalla ylläpitovastuun jäämisestä vuokralaiselle. 6. Vuokranmaksutili ja eräpäivä Vuokranmaksutili Tili, jolle vuokralaisen tulee vuokra maksaa, merkitään kohtaan IBAN-muodossa. Eräpäivä LHVL:n mukaan vuokra on maksettava viimeistään toisena arkipäivänä vuokranmaksukauden alusta lukien. Eräpäivästä voidaan sopia myös toisin. Viivästyskorko Korkolain mukaan viivästyskorko on 7 % yli Suomen Pankin vahvistaman viitekoron. Jos halutaan poiketa lain mukaan määräytyvästä korosta, tulee sovittu korko merkitä sopimukseen. 7. Vuokran korottaminen Pääoma- tai kokonaisvuokran korottaminen Vuokran muutoksista voidaan sopia vapaasti vuokralaisen ja vuokranantajan välillä. Kun vuokraa korotetaan indeksin muutoksen mukaisesti, perusindeksinä käytetään sopimuksentekohetkellä tiedossa olevaa viimeksi julkaistua tai sopimuksessa erikseen mainittua muuta pistelukua. Kunkin kuukauden indeksin pisteluku tulee tietoon seuraavan kuukauden 15. päivänä. Indeksit löytyvät Tilastokeskuksen internetsivuilta: Vuokraa voidaan korottaa myös muulla perusteella. Tällainen muu peruste on merkittävä sopimukseen. Perusteen pitää olla selkeä ja yksiselitteinen, jotta vuokralainen voi perusteen nojalla arvioida kuinka paljon vuokra tulee nousemaan. Jos esimerkiksi vuokra sidotaan taloyhtiön perimään hoitovastikkeen nousuun, kirjataan ehto sopimukseen siten, että ehdosta käy ilmi nouseeko vuokra samalla euromäärällä vai samassa prosentuaalisessa suhteessa kuin yhtiön hoitovastike. Mikäli korotusperuste on sidottu yhtiön tekemään päätökseen, tulee vuokranantajan toimittaa vuokralaiselle ote yhtiön pöytäkirjasta. Erilliskorvausten korottaminen Jos vuokrasopimuksessa on sovittu lämmön, veden tai muun liikehuoneiston käyttöön kuuluvan etuuden korvaamisesta erikseen kulutuksen tai huoneistossa työskentelevien henkilöiden lukumäärän perusteella, korvauksen määrää voidaan korottaa kulutuksen kasvun tai henkilömäärän lisääntymisen perusteella. 8. Vakuus Voidaan sopia, että kumpi tahansa tai molemmat sopijapuolet asettavat kohtuullisen vakuuden. Vakuuden määrä, laji ja toimittamispäivä tulee sopia sopimuksessa. 9. Vuokraennakko Vuokrasopimusta tehtäessä voidaan sopia vuokran perimisestä ennakolta yhdeltä tai useammalta vuokranmaksukaudelta. Vuokrasopimuksen ehtoja muutettaessa tai vuokralaisen vaihtuessa voidaan erityisestä syystä sopia vuokraa suoritettavaksi ennakolta useammalta vuokranmaksukaudelta. Perityn ennakon hyvittäminen merkitään asianomaiseen kohtaan. Jos ennakko on esimerkiksi kahden kuukauden vuokra ja se hyvitetään ensimmäisistä vuokrista, vuokraa ruvetaan maksamaan kolmannen kuukauden alusta. 10. Ylläpito Vuokranantaja ja vuokralainen voivat sopia vapaasti huoneiston kunnosta, kunnossapidosta sekä niihin liittyvistä oikeuksista ja velvoitteista. Jos mitään ei erikseen sovita, vuokranantaja vastaa siitä, että että huoneisto on kunnossa vuokrasuhteen alkaessa ja vuokrasuhteen aikana. Vuokralaisen on taas hoidettava hallitsemaansa huoneistoa huolellisesti. Kunnossapitovastuu voidaan siirtää vuokralaiselle erillisellä ehdolla kokonaan tai osittain. Kunnossapitovastuu siirretään varsin tyypillisesti esimerkiksi asunto-osakeyhtiöissä vuokralaiselle siltä osin, kuin se on osakkaan vastuulla asunto-osakeyhtiölain tai yhtiöjärjestyksen perusteella. Mallilomake Kunnossapitovastuun jakautumisessa voidaan hyödyntää myös erillistä vastuunjakotaulukkoa. 11. Vuokralaisen muutostyöt Vuokralaisella ei ole oikeutta tehdä muutos- tai korjaustöitä vuokratussa tilassa ilman vuokranantajan lupaa. Vuokralaiselle voidaan antaa lupa muutostöihin vuokrasopimuksessa tai erikseen pyydettäessä. Kun vuokralaiselle annetaan lupa tehdä huoneistossa muutos- tai korjaustöitä, kannattaa samalla sopia siitä, miten muutos- tai korjaustyö tullaan suorittamaan (aikataulu, materiaalit, tekijät, valvojat ja laatutaso). 12. Päiväys ja allekirjoitus Sopimus päivätään ja molemmat osapuolet allekirjoittavat sopimuksen. Sopimuksen allekirjoittajalla tulee olla oikeus edustaa tahoa, jonka puolesta hän sopimuksen allekirjoittaa, joko asemansa (toiminimen kirjoittamiseen oikeutetut) tai valtuutuksen perusteella. Lomakkeet 289

291 YLEISET SOPIMUSEHdOT 1. Arvonlisävero Jos huoneiston vuokraamisesta on hakeuduttu arvonlisäverovelvolliseksi, lisätään arvonlisävero vuokraan kulloinkin voimassa oleva arvonlisäveroprosentin mukaisesti. Vuokralainen sitoutuu käyttämään vuokrattua tilaa arvonlisäverovähennyksen oikeuttavaan käyttöön. Vuokralainen sitoutuu korvaamaan kaikki aiheutuvat vahingot, jos hän rikkoo sopimusta tai muutoin toiminnallaan aiheuttaa velvoitteen palauttaa tehtyjä arvonlisäverovähennyksiä, vuokralainen korvaa myös, jos hänen seuraajansa aiheuttaa vahingon eikä vuokralainen ole siirtänyt sopimusta. 2. Vuokranantajan ilmoitusvelvollisuus Vuokranantaja saa tehdä korjauksia ja muutoksia vuokratuissa tiloissa ilmoitettuaan töistä etukäteen vuokralaiselle. Vuokranantajan on ilmoitettava etukäteen kaikista vuokratussa tilassa tekemistään korjauksista vähintään kahta viikkoa ennen töihin ryhtymistä. Poikkeuksena ovat kiireellistä korjausta vaativat työt, joihin voidaan ryhtyä välittömästi, sekä pienet huoltotyöt, jotka voidaan tehdä aiheuttamatta haittaa vuokralaisen toiminnalle. Tällaisia töitä voidaan tehdä heti, mutta samalla on huolehdittava siitä, ettei vuokralaisen toiminnalle aiheudu kohtuutonta haittaa. Huoneiston käyttöä olennaisesti haittaavista muutos- ja korjaustöistä on ilmoitettava kahta kuukautta ennen töihin ryhtymistä. Vuokralaisella ei ole oikeutta purkaa vuokrasopimusta sen johdosta, että vuokranantaja tekee edellä mainittuja korjaus- tai muutostöitä. 3. Vuokralaisen muutostyöt Vuokralaisella ei ole oikeutta tehdä muutos- tai korjaustöitä vuokratussa tilassa ilman vuokranantajan kirjallista lupaa. Tällaisina luvanvaraisina töinä pidetään muun muassa maalausta, tapetointia ja kiinteiden kalusteiden vaihtamista. Jos vuokralainen saa luvan tehdä huoneistossa muutos- tai korjaustöitä, on tätä ennen sovittava kirjallisesti työn ja materiaalien korvaamisesta. Vuokralaisen tulee sovittuna ajankohtana antaa vuokranantajalle mahdollisuus tulla tarkastamaan tehtyjä muutostai korjaustöitä. Samoin on sovittava korvaamisen ajankohdasta sekä erityisen tarkasti siitä, miten muutos- tai korjaustyö tullaan suorittamaan (aikataulu, materiaalit, tekijät, valvojat, laatutaso). Mikäli vuokralainen on vuokranantajan luvalla suorittanut huoneiston arvoa kohottavia muutos- tai korjaustöitä, on vuokranantajan korvattava ne siten, kuin vuokralaisen kanssa on sovittu. Vuokralaisen muutostöitä suunniteltaessa ja lupaa myönnettäessä on huomioitava myös asetetut ekotehokkuusvaatimukset. Jo lupavaiheessa on selvitettävä mahdollisuus purkujätteiden kierrättämiseen tai asianmukaiseen hävittämiseen. Lupavaiheessa on määriteltävä myös mahdolliset ekotehokkuusvaatimukset laite- ja materiaalivalinnoille, kuten myös ekotehokkaiden toteutustapojen varmistaminen esimerkiksi urakkasuorituksen valvonnan avulla. 4. Vakuutukset Vuokralaisella on velvollisuus vakuuttaa huoneistossa ja kiinteistössä olevan oman tai hänen hallussaan olevan kolmannen henkilön omistaman omaisuuden vesi- ja palovahinkojen varalta ja pitää vakuutukset voimassa vuokrasuhteen voimassaoloajan. Vuokralaisen ottama vakuutus ei kuitenkaan vähennä vuokralaiselle liikehuoneistojen vuokraamisesta annetun lain mukaan tulevaa oikeutta saada korvausta. 5. Vuokraoikeuden siirto, edelleenvuokraus ja alivuokraus Vuokralainen ei saa ilman vuokranantajan kirjallista lupaa siirtää vuokraoikeuttansa tai muulla tavoin luovuttaa tai alivuokrata tiloja toiselle. Tämä ehto koskee myös liikkeen luovutusta. Mallilomake 290 Liitteet

292 LIIKEHUONEISTON KUNTO- JA KUNNOSSAPITOLOMAKE 1. VUOKRANANTAJA/VUOKRANANTAJAT Nimi 2. VUOKRALAINEN/VUOKRALAISET Nimi Nimi Nimi Suomen Kiinteistöliitto ry Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry KIINTEISTÖALAN KUSTANNUS OY Osoite Puhelin Sähköposti 3. VUOKRAUSKOHDE JA VUOKRASOPIMUKSEN ALKAMISAJANKOHTA Osoite 4. HUONEISTON TARKASTUSAJANKOHTA Vuokralainen ja vuokranantaja ovat tarkastaneet huoneiston kunnon sisäänmuuton yhteydessä..20. Osoite Puhelin Sähköposti 5. HUONEISTON KUNTO TARKASTETTU Sisäänmuutto SISÄÄNKÄYNTI Ulko-ovi, lukko, varmuusketju, ovikello, postiluukku/postilaatikko, ovenkahva, huoneiston ulkoportaat, huoneiston ulkovalaistus, muut TUULIKAAPPI Sisempi ulko-ovi, väliovi, seinät, katto, lattia, ikkuna ja verhotanko/-kisko, kynnykset, valaisin, sähköpistokkeet, valokytkin, kaappi/naulakko, muut ETEINEN Väliovi, seinät, katto, lattia, ikkuna ja verhotanko/-kisko, naulakko, komerotilat, valaisin, sähköpistokkeet, valokytkin, ovipuhelin/-summeri, antenni-/laajakaistapistorasia, muut KEITTIÖ (mikäli huoneistossa on) Väliovi, seinät, katto, lattia, ikkuna ja verhotanko/-kisko, tasot, kaapit, laatikot, tiskipöytä, kuivauskaappi, hana, liitännät, liesi/liesitaso, uuni, liesituuletin, valaisimet, jääkaappi, pakastin, astianpesukone, muut koneet, sähköpistokkeet, valokytkimet, antenni-/laajakaistapistorasia, patterit, muut KYLPYHUONE (mikäli huoneistossa on) Väliovi, seinät, katto, lattia, tasot, kaapit/ laatikot, valaisimet, WC-istuin, lavuaari hanat, liitännät, amme/suihkuallas, suihku/suihkukaappi, peili, lattiakaivo, sähköpistokkeet, valokytkimet, käsisuihku, lattialämmitys/-kytkin, patterit, naulakko/ pyyhekoukut, muut OK VIKA/PUUTE Vuokrasopimuksen alkamisajankohta..20. Vuokralainen ja vuokranantaja ovat tarkastaneet huoneiston kunnon poismuuton yhteydessä..20. Poismuutto Mallilomake OK VIKA/PUUTE Kiinteistöalan Kustannus Oy Lomake nro 399 W(4bid93-AADJJJ( Jälkipainos kielletään 2/12 Lomakkeet 291

293 TARKASTETTU Sisäänmuutto Poismuutto WC Väliovi, seinät, katto, lattia, ikkuna, tasot, kaapit/laatikot, hana, liitännät, WC-istuin, lavuaari, valaisimet, peili, lattiakaivo, sähköpistokkeet/valokytkimet, käsisuihku, lattialämmitys/-kytkin, patterit, naulakko/ pyyhekoukut, muut OK VIKA/PUUTE OK VIKA/PUUTE Suomen Kiinteistöliitto ry Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry KIINTEISTÖALAN KUSTANNUS OY TOINEN WC (mikäli huoneistossa on) Väliovi, seinät, katto, lattia, ikkuna, tasot, kaapit/laatikot, hana, liitännät, WC-istuin, lavuaari, valaisimet, peili, lattiakaivo, sähköpistokkeet, valokytkimet, käsisuihku, lattialämmitys/-kytkin, patterit, naulakko/ pyyhekoukut, muut SAUNA (mikäli huoneistossa on) Väliovi, seinät, katto, lattia, ikkuna, kiuas, lauteet, lattialämmitys/-kytkin, patterit, valaisimet, lattiakaivo, muut MUUT HUONETILAT HUONE 1 Väliovi, seinät, katto, lattia, ikkuna ja verhotanko/-kisko, komerot/kaapit, valaisimet, valokytkimet, sähköpistokkeet, antenni-/laajakaistapistorasia, patterit, muut HUONE 2 Väliovi, seinät, katto, lattia, ikkuna ja verhotanko/-kisko, komerot/kaapit, valaisimet, valokytkimet, sähköpistokkeet, antenni-/laajakaistapistorasia, patterit, muut HUONE 3 Väliovi, seinät, katto, lattia, ikkuna ja verhotanko/-kisko, komerot/kaapit, valaisimet, valokytkimet, sähköpistokkeet, antenni-/laajakaistapistorasia, patterit, muut HUONE 4 Väliovi, seinät, katto, lattia, ikkuna ja verhotanko/-kisko, komerot/kaapit, valaisimet, valokytkimet, sähköpistokkeet, antenni-/laajakaistapistorasia, patterit, muut PARVEKE (mikäli huoneistossa on) Ovi, lukko, seinät, katto, lattia, kaide, tuuletusteline, sadeveden poisto, parvekelasit, sähköpistokkeet MUUT TILAT Sisäportaat, varastot, kellari, ullakko, tekniset tilat, muut PALOVAROITTIMET Mallilomake HÄKÄVAROITIN Kiinteistöalan Kustannus Oy Lomake nro 399 Jälkipainos kielletään 2/ Liitteet

294 6. KUNNOSSAPITO VUOKRASUHTEEN AIKANA Jos kunnossapidosta ei ole sovittu mitään, vastaa vuokranantaja huoneiston kunnossapidosta. Vuokralainen on kuitenkin velvollinen hoitamaan huoneistoa huolellisesti. Vuokralainen on myös velvollinen ilmoittamaan vuokranantajalle välittömästi huoneistossa havaitsemistaan puutteista/vioista. Kunnossapidosta on yllä mainitusta poiketen sovittu seuraavalla tavalla: Suomen Kiinteistöliitto ry Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Suomen Vuokranantajat SVA ry Vuokralaisten Keskusliitto ry Suomen Kiinteistöliitto ry Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry KIINTEISTÖALAN KUSTANNUS OY Jos huoneistossa on jokin tarkempaa hoitoa tai huoltoa vaativa laite tai kaluste, tulee vuokranantajan antaa vuokralaiselle tästä tarpeelliset kirjalliset ohjeet. Huoneiston kunto vuokrasuhteen päättyessä (rastita ainoastaan yksi kohta): Vuokranantaja vastaa huoneiston normaalista kulumisesta. Huoneisto ja muut vuokrasuhteen perusteella käytössä olevat tilat tulee vuokrasuhteen päätyttyä luovuttaa tyhjinä, hyvässä kunnossa ja siivottuina. Huoneisto on uudiskohde tai kokonaan peruskorjattu, ja vuokralainen vastaa huoneiston normaalista kulumisesta. Huoneisto ja muut vuokrasuhteen perusteella käytössä olevat tilat tulee vuokrasuhteen päätyttyä luovuttaa vuokranantajalle tyhjinä, siivottuina ja vastaavassa kunnossa kuin ne ovat vuokrasuhteen alussa olleet. 7. LOPPUSIIVOUS Huoneistossa suoritetaan tavanomainen loppusiivous, mikä tarkoittaa, että huoneiston, kaappien, lattioiden ja pintojen on oltava pyyhittynä ja roskat vietynä. Ikkunoiden tai kattojen pesu ei kuulu normaaliin loppusiivoukseen. Loppusiivouksesta on sovittu toisin seuraavalla tavalla: 8. PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS Paikka ja päivämäärä Vuokranantajan allekirjoitus ja nimen selvennys Vuokralaisen allekirjoitus ja nimen selvennys Mallilomake Kiinteistöalan Kustannus Oy Lomake nro 399 Jälkipainos kielletään 2/12 Lomakkeet 293

295 LIIKEHUONEISTON VUOKRASOPIMUKSEN LIITE Tässä vuokrasopimuksen liitteessä sovitaan tarkemmin tietyistä liikehuoneiston käyttöön liittyvistä ehdoista. 1. OSAPUOLET Liite numero A. VUOKRANANTAJA B. VUOKRALAINEN Nimi Nimi Nimi Nimi Suomen Kiinteistöliitto ry Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry KIINTEISTÖALAN KUSTANNUS OY Osoite Y-tunnus tai syntymäaika Sähköposti Ensisijainen yhteydenottotapa Puhelin Vuokranantajan yhteyshenkilö Osoite Y-tunnus tai syntymäaika Sähköposti Ensisijainen yhteydenottotapa 2. VUOKRAUSKOhdE JA KOhTEEN EKOTEhOKKUUSVAATImUKSET Ekotehokkaan sopimuksen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää osapuolten yhteistyötä ja aitoa kumppanuutta. Puhelin Vuokralaisen yhteyshenkilö Vuokranantaja on sitoutunut noudattamaan Toimitilojen energiatehokkuuden toimenpideohjelmassa (TETS) määriteltyjä tavoitteita energiatehokkaalle toiminnalle. Sopimuksen mukaisesti vuokranantaja toteuttaa sellaisia toimia, joilla pyritään lisäämään liikehuoneiston käyttäjien tietoisuutta energiankäytön tehostamisen mahdollisuuksista ja merkityksestä. Vuokranantaja sitoutuu energiatehokkuuden jatkuvaan parantamiseen aina, kun se on taloudelliset, tekniset sekä terveys-, turvallisuus- ja ympäristönäkökohdat huomioon ottaen perusteltua. Vuokranantaja on asettanut tavoitteekseen vähentää kohteen lämmitysenergian kulutusta vähintään 20 % vuoden 2009 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteen toteutumista seurataan ja siitä raportoidaan käyttäjille kerran vuodessa. Vuokranantaja huolehtii myös siitä, että Toimitilojen energiatehokkuuden toimenpideohjelman edellyttämät energiankäytön tehostamiseen liittyvät tavoitteet otetaan huomioon kiinteistönhoitopalveluita tarjoavien yritysten tehtävämäärittelyissä, kilpailuttamisessa ja kiinteistönhoitosopimuksissa. Vuokrattavalle kohteelle on myönnetty seuraava sertifiointi LEED BREEAM Muu, mikä: Vuokranantaja ja vuokralainen sitoutuvat ylläpitämään sertifiointia koko vuokrasuhteen aikana. Sertifioinnilla on seuraavat vaikutukset kohteen käyttöön: Vuokralaisen tavoitteena on saada toiminnalleen ekotehokkaan toiminnan sertifiointi (esim. WWF:n Green Office -sertifikaatti). Vuokralainen sitoutuu selvittämään sertifioinnin saamisen mahdollisuuden heti sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen. Vuokralaisen toiminnalle on myönnetty seuraava sertifiointi: Vuokralainen sitoutuu ylläpitämään myönnettyä sertifiointia koko vuokrasuhteen ajan. 3. KÄYTTÖTARKOITUS Vuokralainen sitoutuu noudattamaan liikehuoneiston vuokrasopimuksessa sovittua käyttötarkoitusta. Jos vuokralainen haluaa muuttaa toimintaansa siten, että se vaikuttaa vuokratun tilan käyttötarkoitukseen tai muuten olennaisesti sopimukseen sisältyviin velvoitteisiin, siihen on saatava vuokranantajan kirjallinen suostumus. Jos vuokralaisen toimintaan kohdistuvat viranomaismääräykset muuttuvat ja edellyttävät muutoksia tai korjauksia vuokratuissa tiloissa, korjaustöiden kustannuksista vastaa vuokralainen 4. YhTEISET TILAT Mallilomake vuokranantaja. Vuokralainen on velvollinen antamaan vuokranantajalle tämän pyytämät tarpeelliset tiedot huoneiston käyttämisestä vuokranantajan asettamassa kohtuullisessa määräajassa. Kiinteistön yhteiset tilat ovat vuokralaisen käytettävissä vuokranantajan ilmoittamina aikoina ja määräämin tavoin. Yhteisten tilojen normaalit käyntiajat ovat seuraavat:. Tällöin kiinteistön tekniset järjestelmät ja sovitut palvelut toimivat määritellyllä perustasolla (mm. ilmastointi, lämmitys, turvallisuus, valaistus). Vuokranantaja toimittaa vuokralaiselle kiinteistön käyttöä koskevan käsikirjan sekä huolehtii tilan käytön opastuksesta vuokralaiselle. Vuokralainen vastaa oman henkilökuntansa kouluttamisesta näihin asioihin. Kiinteistöalan Kustannus Oy Lomake nro 398 W(4bid93-AADJIC( Jälkipainos kielletään 2/ Liitteet

296 5. muut EhdOT 5.1 Ympäristövastuu Vuokralainen sitoutuu omassa toiminnassaan noudattamaan Suomessa voimassa olevia ympäristönsuojeluun liittyviä lakeja ja toimimaan ympäristönsuojeluperiaatteiden mukaisesti. Lisäksi vuokralainen sitoutuu käyttämään huoneistoa vuokranantajan asettamien ympäristötavoitteiden mukaisesti. Vuokranantaja on tutustunut vuokralaisen ympäristötavoitteisiin ja -ohjelmaan ja pyrkii omalla toiminnallaan tukemaan vuokralaisen tavoitteiden saavuttamista. KIINTEISTÖALAN KUSTANNUS OY Suomen Kiinteistöliitto ry Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Kohteen ja asiakkaan toiminnan ympäristöriskien tulee olla kartoitettu. Vuokralainen on velvollinen antamaan vuokranantajalle välittömästi tiedoksi kohteessa tai toiminnassa ilmaantuvat mahdolliset uudet ympäristöriskejä aiheuttavat asiat tai ympäristöriskit. Tiedoksiannon jälkeen vuokralainen ja vuokranantaja etsivät soveltuvan ratkaisun ympäristöriskien ehkäisemiseksi yhdessä. Vuokralaisen omasta toiminnasta aiheutuvat ympäristövastuut ja niihin mahdollisesti liittyvät velvoitteet kuuluvat vuokralaiselle. Kohteeseen liittyvät vastuut kuuluvat puolestaan vuokranantajalle. 5.2 Jätehuolto Roskien ja jätteiden pidempiaikainen säilytys vuokralaisen toimitiloissa ei ole sallittua. Vuokralaisen tulee omalla kustannuksellaan viedä roskat ja jätteet niille erityisesti osoitettuun paikkaan. Vuokralainen sitoutuu lajittelemaan sekajätteen ja kierrätettävän paperijätteen. Vuokranantaja vastaa normaalin jätehuollon järjestämisestä ja siitä syntyvistä kustannuksista. Normaalilla jätehuollolla tarkoitetaan jätehuollon järjestämistä sellaiselle teollisuus-, palvelu- tai muussa toiminnassa syntyvälle jätteelle, joka voidaan määrältään, ominaisuuksiltaan ja koostumukseltaan rinnastaa asumisessa syntyvään jätteeseen. Normaalin jätehuollon kustannukset sisältyvät vuokralaiselta perittävään vuokraan. Vuokralainen sitoutuu kuitenkin aktiivisesti vähentämään omasta toiminnastaan syntyvän jätteen määrää. Muun kuin edellä mainitun normaaliin jätehuoltoon kuuluvan jätteen sekä ongelmajätteiden jätehuollosta, käsittelystä ja kustannuksista vastaa vuokralainen. Vuokralainen vastaa itse normaalin jätehuollon järjestämisestä ja siitä syntyvistä kustannuksista. Vuokralainen sitoutuu aktiivisesti vähentämään omasta toiminnastaan syntyvän jätteen määrää. Vuokralainen vastaa myös muun jätteen sekä ongelmajätteen jätehuollosta, käsittelystä ja kustannuksista. Jätehuollon järjestämisestä ja kustannuksista on sovittu toisin, seuraavalla tavalla: 5.3. Energia (sähkö, energiamuodot) Molemmat osapuolet pyrkivät mahdollisimman suureen energiatehokkuuteen kaikessa toiminnassaan taloudelliset ja tekniset reunaehdot huomioiden. Vuokralainen huolehtii toimintansa energiatehokkuudesta esimerkiksi ohjeistamalla henkilökuntansa valaistuksen sammuttamiseen iltaisin sekä tietokoneiden ja muiden laitteiden sammuttamiseen käytön jälkeen. Vuokralainen pyrkii ensisijaisesti hankkimaan toimintaansa varten paikallisesti tuotettua energiaa sekä mahdollisuuksien mukaan valitsemaan ympäristöystävällisesti tuotettua energiaa (aurinko-, vesi- tai tuulienergia) Vesi Kumpikin osapuoli pyrkii minimoimaan veden käytön kiinteistöllä käyttövesiverkoston säätöjen ja vesikalusteiden valinnan ja huollon avulla Sisäilma Osapuolet ovat sopineet, että lämpötila pidetään vuokratussa tilassa energiansäästötavoitteiden vuoksi talvella (lokakuu huhtikuu) celsiusasteessa ja kesällä (toukokuu syyskuu) celsiusasteessa. Vuokralaisella on kuitenkin halutessaan mahdollisuus ostaa kohteeseen lisää lämpötilaa talvella ja vastaavasti viilennystä kesällä. Lisäenergiasta laskutetaan erikseen /kk/ C. Mallilomake Sovitun lämpötilan sopivuutta vuokralaisen toiminnassa seurataan tiiviisti ensimmäisten kuuden kuukauden aikana. Mikäli tämän seurantajakson aikana havaitaan, että sovittu peruslämpötila on selkeästi liian alhainen tai korkea, neuvottelevat osapuolet tämän ehdon muuttamisesta Raportointi Vuokranantaja raportoi lisälämpötilan käytöstä kuukauden välein. Vuokralainen ja vuokranantaja järjestävät kertaa vuodessa tilaisuuden, jossa tarkastellaan yleisesti sopimuksen tavoitteiden toteutumista. Vuokralaiselle toimitetaan kulutukseen perustuvat raportit kertaa vuodessa, ja samalla kerrotaan säästön vaikutus vuokraan. Kiinteistöalan Kustannus Oy Lomake nro 398 Jälkipainos kielletään 2/12 Lomakkeet 295

297 6. POISmUUTTO JA LOPPUSIIVOUS Muuttopäivä on sopimuksen päättymispäivä. Vuokratiloissa pidetään poismuuton yhteydessä yhteinen katselmus, jossa todetaan tilojen kunto. Katselmuksesta laaditaan pöytäkirja. Huoneiston kunto vuokrasuhteen päättyessä (rastita ainoastaan yksi kohta): KIINTEISTÖALAN KUSTANNUS OY Suomen Kiinteistöliitto ry Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Vuokranantaja vastaa huoneiston normaalista kulumisesta. Huoneisto ja muut vuokrasuhteen perusteella käytössä olevat tilat tulee vuokrasuhteen päätyttyä luovuttaa tyhjinä, hyvässä kunnossa ja siivottuina. Huoneisto on uudiskohde tai kokonaan peruskorjattu, ja vuokralainen vastaa huoneiston normaalista kulumisesta. Huoneisto ja muut vuokrasuhteen perusteella käytössä olevat tilat tulee vuokrasuhteen päätyttyä luovuttaa vuokranantajalle tyhjinä, siivottuna ja vastaavassa kunnossa kuin ne ovat vuokrasuhteen alussa olleet. Loppusiivous Tavanomaiseen loppusiivoukseen kuuluu se, että huoneiston kaapit, lattiat ja pinnat on pyyhitty ja roskat viety. Ikkunoiden tai kattojen pesu ei kuulu normaaliin loppusiivoukseen. Loppusiivouksen tasosta on sovittu toisin, seuraavalla tavalla: 7. TILOJEN TURVALLINEN KÄYTTÖ Vuokralainen on velvollinen käyttämään tiloja huolellisesti sekä noudattamaan työturvallisuudesta, ympäristöstä, terveydestä ja siisteydestä ynnä muista annettuja määräyksiä ja normeja. Vuokralainen on vastuussa tilojen turvallisesta käytöstä paitsi omalta osaltaan myös henkilökuntansa, asiakkaidensa sekä vieraidensa osalta. 8. PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS Sopimusehtojen lisäksi vuokrasopimukseen sovelletaan lakia liikehuoneiston vuokrauksesta (482/1995) siihen tehtyine muutoksineen. Tämä liite on laadittu ja allekirjoitettu kahtena samasanaisena alkuperäiskappaleena, yksi kummallekin osapuolelle. Paikka ja päivämäärä Vuokranantajan allekirjoitus ja nimen selvennys Vuokralaisen allekirjoitus ja nimen selvennys Mallilomake Kiinteistöalan Kustannus Oy Lomake nro 398 Jälkipainos kielletään 2/ Liitteet

298 Liite MALLI Mainostoimisto Anton Ky LASKU Kauppatalo Oy Laskun pvm Koulukatu 10 Laskun tunniste 04A10075 Asiakastunniste TAMMISAARI Maksuehto 14 pv - 2%, 30 pv netto Eräpvm Viivästyskorko 12 % Toimituspvm Toimitusosoite Koulukatu 10 Tammisaari Viite Sopimus Helmikuu 2014 kampanja Nimike Tuotekoodi Määrä Yksikkö Yksikköhinta Yhteensä EUR Suunnittelu h 120,00 24 % 2400,00 Lay out työt h 70,00 24 % 700,00 Alihankintatyöt kpl 1000,00 24 % 1000,00 Ilmoitusten pinnoitus ja kiinnitys kpl 700,00 24 % 700,00 Matkakulut 1 500,00 24 % 500,00 Arvonlisäveroton hinta yhteensä 5300,00 Arvonlisävero 24 % 1272,00 Myymälän valaistus -kirja 1 kpl 30,00 10 % 30,00 Arvonlisävero 10 % 3,00 Arvonlisävero yhteensä 1275,00 Lasku yhteensä EUR 6605,00 Käteisalennus 2 % ,60 25,50 132,10 EUR 6472,90 (24 % 25,44 10% 0,06) Eerikinkatu 22 Puhelin Y-tunnus Pankkiyhteys TURKU Fax IBAN FI [email protected] BIC NDEAFIHH Lomakkeet 297

299 MMM, yrittäjyyden asiantuntija Tarja Jutila Starttirahan hakeminen Esimerkki Aulikin Kotiapu Esimerkkiyrittäjä Aulikki Avulias on noin nelikymppinen, kaupungin lähiössä asuva perheenäiti. Hän on työskennellyt jo viitisentoista vuotta oman lähiönsä terveyskeskuksessa laitosapulaisena. Aulikki on ollut tyytyväinen työhönsä, mutta miettii, olisiko hänellä enemmänkin annettavaa. Hänen mielessään on jo jonkin aikaa muhinut idea ja haave oman yrityksen perustamisesta. Erityisesti häntä kiinnostaisi kotityöpalvelujen tuottaminen, ja niille tuntuisi lähialueella olevan tarvettakin. Aulikki on jo aiemmin käynyt muutamia kertoja yritysneuvojan juttusilla ja saanut paljon hyödyllistä tietoa ja pohdittavaa. Neuvoja vinkkasi hänelle myös yrittäjäkurssista, johon oli mahdollisuus osallistua oman työn ohella. Neuvonnassa päädyttiin myös siihen, että Aulikki hakee starttirahaa alkuvaiheen toimeentulon turvaamiseksi. Aulikki latasi starttirahan sähköisen hakemuslomakkeen netistä ja tutustui huolellisesti sen sisältöön ja annettuihin ohjeisiin. Hän huomasi, että osa kohdista olisi mahdollista korvata kokonaan erillisellä liiketoimintasuunnitelmalla. Aulikki halusi kuitenkin kiteyttää vielä itselleenkin yritystoimintansa ydinkohdat ja vastasi hakemuslomakkeessa oleviin kaikkiin kysymyksiin. Liiketoimintasuunnitelmaan kirjatuilla tiedoilla hakemus tuntuikin olevan helppo täyttää. Yritystoiminnan rahoituslaskelmakin oli mietitty jo yrittäjäkurssilla. Vuosien varrella säästöön jäänyt pääoma olisi alkuvaiheen turvana, eikä lainaa tarvittaisi. Myös yrityksen kannattavuus- ja liikevaihdon laskelmat löytyivät liiketoimintasuunnitelmasta. Aulikki pyrki olemaan laskelmissaan realistinen ja ottamaan kaikki kustannustekijät huomioon. Toisaalta aloittavan yrittäjän on oltava todella tarkka ja maltillinen rahareikiä miettiessään. Erityisen tarkkaan pitää pohtia yrittäjän pakollisiin (YEL) ja vapaaehtoisiin (esim. tapaturma-, työttömyys- ja oikeusturva) vakuutuksiin liittyvät maksut, jotka merkitsevät jo alkuvaiheessa huomattavia menoeriä. Alkuvaiheen markkinointiin, kuten mainosten tekemiseen ja lehti-ilmoituksiin, on varattava riittävästi rahoitusta. Käynneistä asiakkaiden luona ja liikkumisesta paikasta toiseen aiheutuisi paljon matkakuluja. Arvion kirjanpidon kuluista Aulikki sai pyytämällä tarjouksen muutamasta tilitoimistosta. Ennen starttirahahakemuksen lähettämistä Aulikki puhui aikeistaan esimiehelleen. Hän otti yhteyttä myös paikalliseen työ- ja elinkeinotoimistoon varatakseen ajan starttirahahaastatteluun. Aulikki Avuliaan täyttämä starttirahahakemus on sivulla 299. Siihen kirjoitetut tekstit ja laskelmat kuvaavat vain Aulikin Kotiavun tilannetta. Jokaisen hakijan on mietittävä tarkkaan ja kirjattava asiat oman suunnittelemansa yritystoiminnan näkökulmasta. 298 Liitteet

300 HAKEMUS STARTTIRAHASTA työtön työnhakija palkkatyössä oleva opiskelija kotityössä oleva muu hakija Starttirahapäätöksen tekee työ- ja elinkeinotoimisto. Ota yhteys ennen starttirahahakemuksen jättämistä työ- ja elinkeinotoimistoon. Tutustu lomakkeen täyttöohjeisiin (s. 6-7). Hakijan Suku- ja etunimet Henkilötunnus tiedot Avulias Aulikki Maria xxxxxx-xxxx Lähiosoite Kotiavuntie 10 Postinumero xxxxx Postitoimipaikka Kotikontu Kotikunta Kotikontu Puhelinnumero xxx xxxxxxx Ammattinimike ja tutkinto Sähköpostiosoite Laitosapulainen, laitoshuoltajan ammattitutkinto Starttirahakausi Starttirahaa haetaan ajaksi 1 / / Työkokemus ja yrittäjäkokemus Merkitse ammattinimike, työnantajan nimi, työtehtävät sekä aika (alkoi, päättyi: päivämäärät) Laitosapulainen, Kotikonnun terveyskeskus. Tehtäviini on kuulunut tilojen siivousta, tekstiilien puhtaanapitoa ja huoltoa sekä hoitovälineiden huoltoa. Olen huolehtinut potilainen henkilöhygieniaan ja ruokailuun liittyvistä tehtävistä. Olen kuljettanut potilaita tutkimuksiin terveyskeskuksen sisällä. Työni laitosapulaisena alkoi ja jatkuu edelleen. Minulla ei ole aiempaa yrittäjäkokemusta, mutta olen kasvanut yrittäjäperheessä äitini ja isäni omistettua pienen lähiruokakaupan. Yritystoimintaa tukeva koulutus Merkitse tutkinto, tutkinnon/koulutuksen nimi, pääainen/linja, oppilaitos sekä aika (alkoi, päättyi: päivämäärät). Merkitse myös yrittäjyyttä tukevat kurssiohjelmat, niiden kestot sekä pääsisällöt. Laitoshuoltajan ammattitutkinto, Kotiseudun Ammattiopisto, alkoi , päättyi Yrittäjäkurssi " Minustako yrittäjä?", Kurssilla käsiteltiin yrityksen perustamiseen liittyviä perusasioita, kuten liiketoiminnan suunnittelua, markkinointa, yrityksen taloutta ja rahoitusta, eri yritysmuotoja, palvelujen tuotteistamista, varinaisia perustamistoimia, sekä yrityksen riskejä ja niihin varautumista. Kurssilla laadittiin liiketoimintasuunnitelma omalle yritykselle. Olen kiinnostunut ruoanlaitosta ja osallistunut monille Kansalaisopiston ruoanvalmistuskursseille. Suunnitellun yrityksen nimi Yritysmuoto ja osakkaat sekä omistusosuus Nimi Tmi Aulikin Kotiapu Osoite Kotiavuntie 10 Puhelinnumero xxx xxxxxxxxx Postinumero xxxxx Postitoimipaikka Kotikontu Merkitse yritysmuoto, osakkaat, nimi, henkilötunnus tai yrityksen Y-tunnus ja omistusosuus. Yrityksen yritysmuoto on yksityinen toiminimi. Hakeeko joku muu starttirahaa ko. yritystoimintaan? Nimet ja osoitteet Ei hae Toimiala Yrityksen toimiala on: Kotipalvelut ikääntyneille ja vammaisille (8801). TEM /2012 1(8) Lomakkeet 299 TEM /2012 2(8)

301 Liikeidea Liikeidea, sen vahvuudet ja heikkoudet? Mikä on tuotteesi/tarjoamasi palvelu? Yrityksen likeideana on tarjota erilaisia kotityöpalveluja, kuten kotisiivousta, ruoanlaittoa ja asiointia ikäihmisille, vammaisille, liikuntarajoitteisille ja lapsiperheille. Liikeideassa on vahvuutena omaan ammattitaitoon perustuva palvelu, palvelujen kysynnän selvä kasvu ja asiakkaiden löytyminen lähialueelta. Liikeideassa on hiekkoutena ikäihmisten tottumattomuus palvelujen käyttöön ja niistä maksamiseen. Toiminta Miten aiot toimia? Toimitilat? Tarvittava työvoima? Yritys toimii toistaiseksi omasta kodista käsin. Kodissa on varattu tilaa toiminnassa tarvittavien laitteiden ja tarvikkeiden säilyttämiseen, sekä pikkutoimistolle. Yrityksessä työskentelee toistaiseksi vain yrittäjä itse. Tuotanto Mitä tuotantovälineitä tarvitset? Toimintaan pyritään käyttämään pääasiassa asiakkaiden siivousvälineitä ja -laitteita sekä muita tarvikkeita, sekä ruoanvalmistuksessa tarvittavia välineitä ja laitteita. Toimintaa varten varataan myös hyvälaatuinen pölynimuri sekä muita siivousvälineitä, -aineita ja muita tarvikkeita. Mistä hankit raaka-aineet/tuotteet? Tuotteet hankitaan lähimmästä tukkuliikkeestä ja hyödyntämällä tavaratalojen tarjouksia. Asiakkaat ja markkinaalue Ketkä ovat asiakkaitasi? Kuinka paljon asiakkaitasi on? Asiakkaitani ovat kotonaan asuvat ikäihmiset, vammaiset, liikuntarajoitteiset ja lapsiperheet. Aivan lähiympäristössä on satoja yksinään asuvia ikäihmisiä ja lapsiperheitä, sekä kymmeniä vammaisia ja liikuntarajoitteisia ihmisiä. Missä asiakkaat sijaitsevat? Mitkä ovat heidän ostotottumuksensa? Asiakkaat ovat aivan lähialueelta. Kaikki ikäihmiset eivät ole tottuneet ostamaan ja käyttämään palveluja. Sen sijaan kotona asuvat vammaiset ja lapsiperheet ovat tottuneita palvelujen käyttäjiä. Markkinointi Miten markkinointi järjestetään? Hoidan markkinointia aluksi omatoimisesti jakamalla mainoksia lähiseudun postilaatikoihin ja viemällä niitä ikäihmisten päivätoiminta- ja terveyskeskukseen ym. Paikallislehdessä on aluksi ilmoitus kerran viikossa. Yritykselle tehdään nettisivut mahdollisimman pian. Myös puskaradio toimii. Mistä markkinointikustannukset muodostuvat? Markkinointikustannuksia muodostuu mainosten taittamisesta ja painamisesta, sekä lehtiilmoittelusta. Tuotteiden/ palveluiden jakelu Miten tuotteiden/palveluiden jakelu järjestetään? Palvelut tuotetaan asiakkaiden kodeissa. Vahvuudet ja heikkoudet suhteessa kilpailijoihin Toimenpiteet toiminnan käynnistämseksi TEM /2012 3(8) Kilpailevat yritykset ja niiden toimipaikat? Lähimmät kilpailevat yritykset ovat Mirjan moniapu Oy ja tmi Helmi Kotihengetär, joilla on toimipaikat naapurikunnissa, sekä jossakin määrin paikalliset ravitsemisliikkeet Sallin Safka Oy ja Café Kotikulma Oy. Kilpailevat tuotteet/palvelut? Kilpailevia palveluja ovat em. yritysten tuottamat kotityöpalvelut ja ateriapalvelut, sekä vähäisessä määrin vapaaehtoisjärjestöjen tuottamat palvelut. Kysyntää palveluille on kuitenkin tällä hetkellä enemmän kuin on tarjontaa. Kuinka aiot selviytyä kilpailussa ja missä ovat suurimmat riskit? Kuinka varaudut riskeihin? Selviydyn kilpailussa tarjoamalla asiakkailleni asiakaslähtöisiä, tuotteistettuja, laadukkaita ja kohtuuhintaisia palveluja, sekä olemalla luotettava toimija. Yksinyrittäjänä suurimpana riskinä on sairastuminen, johon varaudun perehdyttämällä muutaman tuttavani sijaisiksi. Mitä toimenpiteitä olet tehnyt yritys toiminnan käynnistämiseksi tähän mennessä? Tähän mennessä olen kartoittanut lähialueen palveluja ja potentiaalisen jäsenkunnan suuruutta, pohtinut omaa tulevaisuuttani yrittäjänä, käynyt yritysneuvonnassa ja osallistunut yrittäjäkurssille. Kurssilla laadin yritykselle liiketoimintasuunnitelman laskelmineen. Lisäksi olen ideoinut markkinointiaineistoa mainosalaa opiskelevan tuttavani kanssa. 300 Liitteet

302 Suunniteltu rahoitus Pääoman tarve Euroa investoinnit (rakennukset, koneet, kalusteet) 1 500,00 käyttöpääoma (1-2 kuukauden kulut + käteisvarat) 6 000,00 kustannusylitysvaraus 500,00 Yhteensä 8 000,00 Rahoitus Euroa oma osuus 8 000,00 muiden sijoitukset yritykseen lainat, myöntäjä Avustukset ja tuet ELY-keskus, mainitse vastuualue ja tuen nimi Muu, mikä Kohdat toiminta- suunniteltu rahoitus voidaan korvata erillisellä liiketoimintasuunnitelmalla. Kannattavuuslaskelma ja liikevaihto Vuosi/ TAVOITETULOS (netto) ,00 + Lainojen lyhennys 0,00 + TULOT VEROJEN JÄLKEEN ,00 = Verot 3 300,00 + Rahoitustarve (br. tulot) ,00 = Yrityslainojen korot 0,00 + Käyttökatetarve ,00 = KIINTEÄT KULUT (ilman arvonlisäveroa ALV) Yrittäjän eläkevakuutus (YEL) 2 700,00 + Muut vakuutukset 1 000,00 + Työntekijöiden palkat 0,00 + Palkkojen sivukustannukset (n. 30%) 0,00 + Vuokrat 0,00 + Sähkö, vesi, lämpö 0,00 + Työkalut 350,00 + Kirjanpito 1 000,00 + Puhelin, posti 480,00 + Toimistokulut 150,00 + Matkakulut 3 300,00 + Markkinointi 2 000,00 + Koulutus 0,00 + Lehdet ym. sellaiset 100,00 + Muut mahdolliset kulut 250,00 + KIINTEÄT KULUT YHTEENSÄ ,00 = TEM /2012 4(8) MYYNTIKATETARVE ,00 = Ostot (ilman ALV:a) 0,00 + LIIKEVAIHTO ,00 = Arvonlisävero (ALV 24% edelliseen) 8 791,00 + KOKONAISMYYNTI/LASKUTUS ,00 = Lomakkeet 301

303 Kirjanpito ja talouden suunnittelu Tämän kohdan tiedot voi korvata erillisellä kannattavuuslaskelmalla. Miten aiot hoitaa kirjanpidon? Ulkoistan kirjanpidon Kotikonnun Kirjanpito Ky:lle. Tarvitsetko neuvontaa tilinpäätöksen suunnitteluun, budjetointiin tai johonkin muuhun? Kysyn neuvoa tarvittaessa tilitoimistolta. Lisätietoja Starttirahan maksamisen estävät korvaukset, tuet ja etuudet Maksetaanko Sinulle seuraavia korvauksia, tukia tai etuuksia: 1. palkkaa tai korvausta tekemästäsi yritystoimintaan liittymättömästä työstä? Palkkana pidetään myös vuosilomaajan palkkaa ja irtisanomisajan palkkaa sekä työttömyysturvalain 3 luvun 6 :n 1 momentissa tarkoitettua taloudellista etuutta, jonka on katsottava turvaavan kohtuullisen toimeentulon. kyllä ei 2. julkista tukea omiin palkkauskustannuksiin? kyllä ei 3. työttömyysturvalain (1290/2002) mukaista työttömyysetuutta? kyllä ei 4. sairausvakuutuslain (1224/2004) mukaista sairauspäivärahaa tai osasairauspäivärahaa tai kansaneläkelain (568/2007) mukaista työkyvyttömyyseläkettä tai kuntoutustukea taikka täyden työkyvyttömyyden perusteella maksettavaa etuutta jonkin muun lain nojalla? kyllä ei 5. kansaneläkelain tai työeläkelakien mukaista vanhuuseläkettä tai varhennettua vanhuuseläkettä? kyllä ei 6. työttömyyseläkettä? kyllä ei 7. sairausvakuutuslain mukaista äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa taikka erityishoitorahaa? kyllä ei 8. maatalousyrittäjien luopumistuesta annetun lain (1293/1994) tai maatalouden harjoittamisesta luopumisen tukemisesta annetun lain (612/2006) mukaista luopumistukea? kyllä ei 9. Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain (566/2005) tai työntekijän eläkelain (395/2006) 1 luvun 3 :ssä tarkoitettujen lakien, eläkeohjesäännön tai eläkesääntöjen mukaista kuntoutusrahaa taikka ansionmenetyskorvausta tapaturmavakuutuksen, liikennevakuutuksen tai sotilasvammalain (404/1948) kuntoutusta koskevien säännösten perusteella? kyllä ei 10. julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) mukaista koulutustukea? tai kyllä ei 11. opintotukilain (65/1994) mukaista opintotukea? kyllä ei De minimistuki*) Starttiraha myönnetään de minimis-tukena. Onko hakijalle tai ko. yritystoimintaan myönnetty kuluvan ja kahden edellisen verovuoden aikana de minimis tukea? (ks. hakemuksen alaosa) ei kyllä, tarkempi selvitys taulukossa Tuen laatu (esim. avustus tai korkotuki) Tuen määrä (euro) Myöntämispvm Tuesta maksettu (euro) Maksupvm Päiväys ja allekirjoitus Vakuutan, että tässä hakemuksessa ja sen liitteissä antamani tiedot ovat oikeita. Lisäksi suostun siihen, että työ- ja elinkeinotoimisto voi pyytää starttirahahakemuksestani ulkopuolisen asiantuntijan lausunnon. Paikka ja aika Allekirjoitus ja nimenselvennys Kotikontu Aulikki Avulias TEM /2012 5(8) 302 Liitteet

304 TÄYTTÖOHJE Lomake TEM 3.25: Hakemus starttirahasta (ensimmäinen starttirahakausi) Työkokemus ja yrittäjäkokemus Täydennä tiedot ammattinimikkeestäsi ja työkokemuksestasi. Merkitse työkokemuksesta työnantajan nimi, työtehtäväsi ja työ-/virkasuhteesi ajankohta. Jos olet toiminut aiemmin yrittäjänä, merkitse yrityksen nimi, toimiala ja yrityksen toiminta-aika. Päivämäärät merkitään muodossa pp.kk.vvvv. Mikäli tarvittavia työ- ja koulutodistuksia ei ole esitetty TE-toimistolle aiemmin, tulee ne esittää TE-toimiston kanssa erikseen sovittavalla tavalla. Yritystoimintaa tukeva koulutus Täydennä tiedot tutkinnostasi. Merkitse tutkinnon/koulutuksen nimi, pääaineesi/linjasi sekä oppilaitoksen nimi ja koulutuksen suorittamisen ajankohta. Merkitse myös yrittäjyyttä tukevat kurssiohjelmat, niiden kestot sekä pääsisällöt. Suunnitellun yrityksen nimi Merkitse suunnitellun yrityksen nimi (pakollinen) ja yhteystiedot (jos tiedossa). Jos olet ostamassa yritystä tai jatkamassa yritystoimintaa, esimerkiksi sukupolvenvaihdoksen tai omistajavaihdoksen myötä, merkitse myös Y-tunnus nimikenttään. Yritysmuoto ja osakkaat sekä omistusosuus Merkitse yrityksen yritysmuoto. Jos yrityksessä on muita osakkaita, yhtiömiehiä tai jäseniä, merkitse heidän nimensä, henkilötunnuksensa tai yrityksen Y-tunnus ja omistusosuutensa. Hakeeko joku muu starttirahaa ko. yritystoimintaan? Jos joku toinen henkilö hakee/jotkut toiset henkilöt hakevat starttirahaa saman yrityksen käynnistämiseen, merkitse tämän henkilön/näiden henkilöiden tiedot. Liikeidea Arvioi liikeideaasi ja yritystoimintaasi sekä niiden vahvuuksia ja heikkouksia. Kuvaile tuotteesi/tarjoamasi palvelu. Kirjanpito ja talouden suunnittelu Merkitse, miten olet suunnitellut hoitavasi yrityksesi kirjanpidon ja taloushallinnon. Tarvittaessa voit täydentää selvitystäsi lisätieto-osuudessa. Starttirahan maksamisen estävät korvaukset, tuet ja etuudet Merkitse, jos Sinulle maksetaan luettelossa olevia korvauksia, tukia tai etuuksia samalta ajalta, jolle haet starttirahaa. Tarkemmat ohjeet saat työ- ja elinkeinotoimistosta. De minimis -tuki Starttiraha on de minimis -tukea (laki 916/2012) 8 luvun 1 :n 2 momentin mukaan ja myönnetty tuki huomioidaan laskennallisesti starttirahalla perustetun yritystoiminnan de minimis -tueksi. De minimis -tukea voidaan pääsääntöisesti kohdistaa yritykselle enintään euroa kuluvan ja kahden edeltävän vuoden aikana. Lisätietoa de minimis -tuesta saat oheisesta linkistä: Merkitse tieto siitä, onko Sinulle tai, jos haet starttirahaa jo perustetulle yritykselle, esimerkiksi sukupolven tai omistajavaihdostilanteeseen liittyen, tälle yritykselle myönnetty kuluvan ja kahden edellisen verovuoden aikana de minimis -tukea. Lomakkeet 303

305 Hakemuksen liitteet Hakemukseen tulee liittää todistus verojen maksamisesta, joka ei saa olla kolmea kuukautta vanhempi. Lisäksi hakemuksen erillisinä liitteinä voivat tapauskohtaisesti olla esimerkiksi liiketoimintasuunnitelma, kannattavuuslaskelmat, lainalupaus pankista tai muulta luotonantajalta, (esi)vuokrasopimus; jos toiminta tapahtuu vuokratiloissa, (esi)kauppa-kirja; jos kyse on omistajanvaihdoksesta jne. Huomaathan, että myönteinen starttirahapäätös edellyttää aina kaikkien tarvittavien liitteiden toimittamista työ- ja elinkeinotoimistoon. Keskustele tarvittavista liitteistä etukäteen työ- ja elinkeinotoimiston kanssa. Suostumukset Merkitse tieto siitä, voidaanko starttirahahakemuksesi käsittelyssä käyttää tarvittaessa TE-hallinnon ulkopuolista asiantuntijapalvelua ja hankkia tältä hakemustasi ja liiketoimintasuunnitelmaasi koskeva lausunto. Liiketoimintasuunnitelma Sovi aina työ- ja elinkeinotoimiston kanssa etukäteen siitä, toimitatko erillisen liiketoimintasuunnitelman tai täytätkö liiketoimintasuunnitelmaasi koskevat tiedot lomakkeeseen. Kannattavuuslaskelmat Sovi aina työ- ja elinkeinotoimiston kanssa etukäteen siitä, toimitatko erillisen kannattavuuslaskelman tai täytätkö kannattavuuslaskelmaa koskevat tiedot lomakkeeseen 304 Liitteet

306 HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 1. Henkilöstösuunnitelma (kuvaus yrityksestä ja työsuhteista) Hard Metal Oy on metallialan yritys, joka suorittaa alihankintatyötä alan isommille yrityksille. Yritys palveluksessa on 35 henkilöä, joista 5 on yrityksen sisäisestä hallinnosta ja taloushallinnosta huolehtivia toimihenkilöitä ja 5 tuotteiden suunnittelijaa. Kaikki työntekijät ovat pysyvissä, kokoaikaisissa työsuhteissa. Yksi työntekijä käyttää tulevana vuonna perhevapaaoikeuksiaan ja hänelle palkataan sijainen. Kesälomien ajaksi yritys palkkaa kaksi määräaikaista työntekijää. 2. Koulutussuunnitelma (ennakoitavissa olevat tapahtumat ja niiden henkilöstövaikutukset sekä koulutustarpeet ) Tulevana vuonna yritys laajentaa toimintaansa ja palkkaa arviolta kolme uutta työntekijää tuotantoon. Toiminnan laajennukseen liittyen käyttöön otetaan uusia tietokoneohjattuja työstökoneita, joiden käyttöön koulutetaan 10 työntekijää. Koneiden toimittajat järjestävät yrityksen tiloissa viikon pituisen koulutuksen näille henkilöille. Todennäköisesti tämä koulutus tapahtuu maaliskuussa. Tämän lisäksi nämä henkilöt saavat kaksi puolen päivän mittaista etäkoulutusta ongelmissa, joita koneiden käytössä on ilmennyt. Taloushallinnon uusien tietojärjestelmien käyttöön otto vaatii koulutusta 3 henkilölle. Tämä koulutus tilataan ulkopuoliselta taholta, joka myös järjestää koulutustilat. Koulutukseen liittyy myös yhteistyöseminaari tilaaja-asiakkaiden kanssa sähköisistä laskutusjärjestelmistä. Kaksi (2) suunnittelijaa jatkokoulutetaan 3D suunnitteluohjelman käyttämisessä. Koulutus toteutetaan paikallisen ammattikorkeakoulun kanssa vähintään kaksi tuntia kestävinä opiskelujaksoina. Ikääntyneillä työntekijöillä saattaa sekä tuotannossa että suunnittelussa olla vaikeuksia käyttää nykyisiä tietokoneohjelmia tehokkaasti. Alkuvuoden aikana nämä mahdolliset puutteet kartoitetaan ja tarvittaessa heille järjestetään loppuvuoden aikana koulutusta. Tässä käytetään hyväksi alueen oppilaitosten täydennyskoulutusyksiköitä. Määräaikaisten työntekijöiden tavanomaisen työhön perehdytyksen ylittävä koulutustarve arvioidaan välittömästi heidän aloittaessaan työt. 3. Seuranta Yrityksen hallintoyksikkö seuraa koulutusten toteutumista ja vuoden lopussa yhteistoimintakokouksessa todetaan edellä mainittujen koulutusten toteutuminen ja niihin käytetyt henkilötyökuukaudet sekä koulutusten tavoitteiden toteutuminen. 4. Yhteistoimintakäsittely Tämä suunnitelma on käsitelty yrityksen yhteistoimintalain mukaisessa neuvottelukunnassa Mikäli yrityksen henkilöstömäärä henkilöä, koulutussuunnitelma voidaan käsitellä koko henkilöstölle järjestettävässä kokouksessa. Huom! Koulutusvähennys verotuksessa Yrityksen on mahdollista saada koulutusvähennys verotuksessa. Koulutusvähennystä sovelletaan ensimmäisen kerran verovuonna Vähennyksen saaminen edellyttää koko henkilöstöä koskevan koulutussuunnitelman tekemistä myös niissä yrityksissä, jotka eivät ole yhteistoimintalain piirissä. Tällöin työnantajalla ei ole velvollisuutta laatia suunnitelmaa yhteistyössä henkilöstön kanssa. Lomakkeet 305

307 Lomake lähetetään osoitteeseen Verohallinto Yhteisöjen ennakonmuutoshakemusten optinen lukupalvelu PL VERO YHTEISÖN ENNAKKOVERON HAKEMUS / MUUTOS L Verovelvollisen nimi Y-tunnus P Ennakkoverolaskelma Päättyneelle tilikaudelle (ppkkvvvv - ppkkvvvv) Kuluvalle tilikaudelle (ppkkvvvv - ppkkvvvv) Seuraavalle tilikaudelle (ppkkvvvv - ppkkvvvv) euro snt euro snt euro snt Veronalaiset tuotot Liikevaihto Rahoitustuotot Elinkeinotoiminnan muut tuotot Vähennyskelpoiset kulut Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Rahoituskulut Elinkeinotoiminnan muut kulut Elinkeinotoiminnan tulolähteen tulos Henkilökohtaisen tulolähteen tulos Maatalouden tulolähteen tulos Tarvittavat liitteet Viimeksi päättyneen tilikauden tuloslaskelma ja tase Viimeisin tuloslaskelmaraportti tms. selvitys Osavuosikatsaus (vain pörssiyhtiöt) Lisätietoja Päiväys Allekirjoitus ja nimenselvennys L Lisätietoja antaa Puhelinnumero VEROH 5017.pdf P 306 Liitteet

308 LÄHTEET Oppaan päivitystyössä on käytetty voimassa olevia lakeja, asetuksia ja hallituksen esityksiä sekä organisaatioiden verkkosivuja. Tietojen hankinnassa on jouduttu kääntymään lukuisten viranomaisten ja yksittäisten henkilöiden puoleen ajan tasalla olevan ja ennakkotiedon saamiseksi. Heille kaikille suuret kiitokset. Lähteet 307

309 ASIAHAKEMISTO A alkoholiin liittyvä lupamenettely 53, 80 anniskeluluvat 80 maahantuontiluvat 82 valmistus- ja tukkumyyntiluvat 82 vähittäismyyntiluvat 82 alkutuotantopaikka, ilmoitus 86 aloittavan yrittäjän YEL-vakuutusmaksu 54, 137 alv-tunniste 106 apportti 42 osakeyhtiö 42 osuuskunta 45 aputoiminimi 57 arvonlisäverotus 103 huojennus 105 rakennusala 109 verokannat 108 veron ilmoittaminen 107, 155 veron maksaminen 107, 155 veron määrä 106 verovelvolliseksi hakeutuminen 79 verovelvolliseksi ilmoittautuminen 53, 78 vähäinen liiketoiminta 105 yhteenvetoilmoitus, yhteisömyynti 108 yhteisökauppa 104 avoin yhtiö 24 edustaminen 25 elinkeinolain mukainen edustaja 25 palkanmaksu 151 perustajat 24 perustaminen 38 perustamisilmoitus 65, 241 prokuristi 25 pääoma 24 tilintarkastajat 24 toimielimet 24 toiminimen rekisteröinti 65 veroilmoitus 159 verotus 149 yhtiösopimus 38, 240 avustukset, ELY-keskukset 174 investointeihin 175 kuljetuksiin 178 maaseudun yritystoiminnan monipuolistamiseen 181 työllisyyspoliittinen avustus 196 yrityksen kehittämiseen 175 yritysten toimintaympäristön kehittämiseen 177 yritystoiminnan edistämiseksi 174 B bisnesenkelien rahoitus 201 D de minimis -tuki 171 E elinkeinolain mukainen edustaja 24 avoin yhtiö 25 kommandiittiyhtiö 27 osakeyhtiö 32 osuuskunta 37 yksityinen elinkeinonharjoittaja 24 elinkeinolupa 51, 53, 79 elinkeinonharjoittajan velvollisuus tarjota kuittia 112 elintarvikehuoneistojen valvonta 84 elintarvikehuoneiston hyväksyminen laitokseksi 85 ELY-keskusten palvelut 16 avustukset 174, 181, 196 eläke 143 eläkevakuutukset 51 TyEL 51, 55, 116 YEL 51, 55, 135 ennakkoperintärekisteriin hakeutuminen 51, 53, 75 ennakkoverolippu 76 ennakkoverot 75 hakemuslomake 306 ennakon muutoshakemus 76 ennakonpidätykset 122, Asiahakemisto

310 EU:n rakennerahastojen rahoitus 171 F Finnveran rahoitus 182 H hallintoneuvosto 28 osakeyhtiö 28 osuuskunta 33 hallituksen puheenjohtaja 44 osakeyhtiö 44 osuuskunta 47 hallitus 24 avoin yhtiö 24 kommandiittiyhtiö 26 osakeyhtiö 28, 31 osuuskunta 33, 36 henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 129, 305 henkilötietojen käsittely 130 henkivakuutus 144 hyödyllisyysmallisuoja 98 I ilmoitus Työttömyysvakuutusrahastolle 121 ilmoitukset Verohallinnolle 53 arvonlisäverovelvollisten rekisteriin 53, 78 ennakkoperintärekisteriin 53, 74 kausiveroilmoitus 107, 155, 156 perustamisilmoitus 74 työnantajan vuosi-ilmoitus 158 työnantajarekisteriin 53, 54, 77 työnantajasuoritusten ilmoittaminen 156 veroilmoitus 158 vuosi-ilmoitus maksetuista osingoista 160 vuosi-ilmoitus osakeyhtiön antamista osakaslainoista 160 immateriaaliset oikeudet 96 J jäännösverot 160 K kansainvälisen kasvun rahoitus, Tekes 185 kaupparekisteriote 60 kaupparekisteri, käsittelymaksu 62 kausiveroilmoitus Verohallinnolle 107,122, 155, 156 keksintöjen kehittämisen tuki ja neuvonta 189 kirjallinen selvitys työsuhteen ehdoista 115 kirjanpito 152 kirjanpitoaineiston säilyttäminen 155 kirkollisvero 147 kommandiittiyhtiö 26, 40 edustaminen 27 elinkeinolain mukainen edustaja 27 palkanmaksu 151 perustaminen 40 perustamisilmoitus 66, 249 perustajat 26 prokuristi 27 pääoma 26 tilintarkastajat 26 toimielimet 26 toiminimen rekisteröinti 66 veroilmoitus 159 verotus 149 yhtiösopimus 40, 52, 248 koulutuspalvelut yrityksen perustajille 17 kuljetusten alueellinen tukeminen, ELY-keskukset 178 kunnallisvero 147 kuukausi-ilmoitus, työeläkeyhtiö 118 L laskumerkinnät 110 kevennetyt laskumerkinnät 111 mallilasku liikehuoneiston vuokrasopimus 89 vuokrasopimuslomake 286 kunto- ja kunnossapitolomake 291 liitelomake 294 liikeidea 12 liiketoimintasuunnitelma 14 liikkeenharjoittaja, palkanmaksu 151 luontoisedut 151 luvanvaraiset elinkeinot 53, 79 M Maa- ja kotitalousnaisten yrityspalvelut 19 maaseudun yritystoiminnan rahoitustuki, ELY-keskukset 181 mallisuoja 99 mikroyritys 170 muutosilmoitus kaupparekisteriin ja Verohallintoon 71, 279 Asiahakemisto 309

311 N Naisyrittäjyyskeskuksen palvelut 20 neuvontapalvelut yrityksen perustajille 15 nuorten innovatiivisten yritysten rahoitus, Tekes 186 O oiva-valvontatietojen julkaiseminen 85 osakassopimus, osakeyhtiö 42 osakeyhtiö 28, 31 apportti 42 edustaminen 31 elinkeinolain mukainen edustaja 32 hallintoneuvosto 28 hallituksen puheenjohtaja 44 hallitus 28, 31 osakassopimus 42 osake- ja osakasluettelo 44 osakkeiden lukumäärä 43 osakkeiden merkintä 43 palkanmaksu 151 perustajat 28 perustamisilmoitus 67, 259 perustamissopimus 41, 52, 256 prokuristi 32 tilintarkastajat 30 toimielimet 28 toiminimen rekisteröinti 67 toimitusjohtaja 29, 31, 44 veroilmoitus 159 verotus 150 yhtiöjärjestys 43, 54, 257, 258 yhtiökokous 31, 52 vähimmäispääoma 30, 41 osuuskunta 32, 45 apportti 45 edustajisto 34 edustaminen 36 elinkeinolain mukainen edustaja 37 hallintoneuvosto 33 hallituksen puheenjohtaja 47 hallitus 33, 36 jäsen- ja omistajaluettelo 47 merkintähinnan maksaminen 46 osuuskunnan kokous 34 osuuspääoma 35 palkanmaksu 151 perustajat 35 perustamisilmoitus 69, 270 perustamissopimus 45, 52, 267 prokuristi 37 säännöt 46, 52, 268, 269 tilintarkastajat 35 toimielimet 33 toiminimen rekisteröinti 69 toiminnantarkastaja 36 toimitusjohtaja 34, 36, 47 veroilmoitus 159 verotus 150 P paikallinen sopiminen 113 palkanmaksu eri yritysmuodoissa 121 eri yritysmuodoissa 151 palkka.fi-palvelu 134 palkkailmoitus 120 tapaturmavakuutusyhtiölle 120 Työttömyysvakuutusrahastolle 121 palkkatietojen ilmoittaminen työeläkeyhtiölle 117 kuukausi-ilmoittaja 118 vuosi-ilmoittaja 118 palkkatuki, TE-toimistot 193 pankkitilin avaaminen yritykselle 47 patenttisuoja 96 perustamisilmoitus kaupparekisteriin 52, 59 avoin yhtiö 52, 65 kommandiittiyhtiö 52, 66 osakeyhtiö 52, 67 osuuskunta 52, 69 ulkomaisen elinkeinonharjoittajan sivuliike 63 yksityinen elinkeinonharjoittaja 52, 61 perustamisilmoitus Verohallinnolle 53, 74 perustamissopimus osakeyhtiö 41, 52 osuuskunta 45, 52 perustamissopimus, pieni yritys 170 pk-yritys 170 prokuristi 23 avoin yhtiö 25 kommandiittiyhtiö 27 osakeyhtiö Asiahakemisto

312 osuuskunta 37 yksityinen elinkeinonharjoittaja 23 ProAgria Keskusten palvelut 19 pääomasijoittajien rahoitus 198 R rahoitus 168 rakentamispalveluiden myynnin laskutus 112 rakennustyön ennakkoilmoitus 54, 88, 284 rinnakkaistoiminimi 58 ryhmähenkivakuutus, työntekijän 55, 120 S sairauspäiväraha, yrittäjän 145 selvitys työsuhteen ehdoista 115 seudulliset yrityspalvelut 16 Sitran rahoitus 190 sivutoiminen yrittäminen 162 sopimustyönantaja, TyeL 117 sopimus yrityksen perustamisesta 52 sosiaaliturvamaksujen tilittäminen 122, 156 starttiraha, TE-toimistot 17, 191 starttirahahakemus 290 täyttöohjeet 303 sähköpostiviestin avaaminen 132 säännöllisesti palkkaa maksava työnantaja, ilmoitus Verohallinnolle 76 säännöt, osuuskunnan 46, 52 T Taito-yrityspalvelut 20 tapaturmavakuutus 51 työntekijän 51, 55, 119 yrittäjän 51, 143 tavaramerkkisuoja 101 Tekesin rahoituspalvelut 183 TE-toimistojen palvelut 17 alkavan yrittäjän palvelut 17 palkkatuki 18, 193 starttiraha 17, 191 työnantajan palvelut 18 terveydensuojelulain mukainen ilmoitus 87 tietosuoja 130 tilapäistyönantaja, TyEL 117 tilikausi 154 tilinpäätös 153 tilinpäätösasiakirjojen toimittaminen kaupparekisteriin 160 tilintarkastaja 23 avoin yhtiö 24 kommandiittiyhtiö 26 osakeyhtiö 30 osuuskunta 35 yksityinen elinkeinonharjoittaja 23 tilitoimiston valinta 155 toiminimen rekisteröinti 56 avoin yhtiö 65 kommandiittiyhtiö 66 osakeyhtiö 67 osuuskunta 69 ulkomaisen elinkeinonharjoittajan sivuliike 63 yksityinen elinkeinonharjoittaja 61 toiminnantarkastaja, osuuskunta 36 toimintailmoitus tietosuojavaltuutetulle 131 toimitilan hankkiminen 51 toimitusjohtaja 24 avoin yhtiö 24 kommandiittiyhtiö 26 osakeyhtiö 29, 31, 44 osuuskunta 34, 36, 47 tukialueet 204 tuki työllistämiseen, TE-toimistot 18, 193 tulovero 147 tupakkatuotteiden vähittäismyynti 83 TyEL 51, 55, 116 työaikakirjanpito 126 työehtosopimukset 113 työeläkevakuutus 51 työntekijät 51, 55, 116 yrittäjät 51, 54, 135 työelämän tietosuoja 130 työllisyyspoliittinen avustus, ELY-keskukset 196 työnantajan ilmoitukset ja suoritukset Verohallinnolle 156 työnantajan vuosi-ilmoitus 158 työeläkeyhtiöille 118 Verohallinnolle 158 työnantajarekisteriin ilmoittautuminen 51, 54, 76 työntekijän eläkevakuutus 51, 55, 116 Asiahakemisto 311

313 työntekijän ryhmähenkivakuutus 51, 55, 120 työsopimus 51, 114 työsuojelu 127 työterveyshuolto 124 korvauksen hakeminen Kelalta 126, 142 työntekijän 124 yrittäjän 141 työttömyysvakuutus 51 työntekijän 51, 55, 120 yrittäjän 51, 138 U ulkomaalaisluvat 92 ulkomaalaisten maahantuloon liittyvät rekisteröinnit ja luvat 95 ulkomaisen elinkeinonharjoittajan sivuliike 63 toiminimen rekisteröinti 63 uusyrityskeskusten palvelut 19 V vakuudet 168 valtion tulovero 147 veroilmoitus 158 verotuksen päättyminen 160 verotus 147 avoin yhtiö 149 kommandiittiyhtiö 149 osakeyhtiö 150 osakeyhtiön osakas 150 osuuskunnan jäsen 150 osuuskunta 150 yhtiömies 149 yksityisliike 148 viivästyskorko, eläkevakuutusmaksut 119, 121, 137 viitekorot 168 voitonjako 151 vuokrasopimuksen irtisanominen, liikehuoneisto 91 vuosi-ilmoitus työeläkeyhtiölle 118 vuosi-ilmoitus Verohallinnolle 158 maksetuista osingoista 160 osakeyhtiön antamista osakaslainoista 160 työnantajan 158 vähimmäisosakepääoma, osakeyhtiö 30, 41 välitön verotus 158 Y YEL 51, 54, 135 yhteystietoja 208 yhteistoiminta yrityksissä 129 yhtiöjärjestys, osakeyhtiö 43, 52 yhtiökokous, osakeyhtiö 29 yhtiösopimus 38 avoin yhtiö 38 kommandiittiyhtiö 40 yksityinen elinkeinonharjoittaja 23 edustaminen 23 elinkeinolain mukainen edustaja 24 perustaminen 38 perustajat 23 perustamisilmoitus 235 prokuristi 23 pääoma 23 tilintarkastus 23 toimielimet 23 toiminimen rekisteröinti 61 veroilmoitus 159 verotus 148 yksityinen toiminimi 23, 38 yleissitovuus, työehtosopimusten 113 ylityö 127 yrittäjäeläkevakuutus 51, 54, 135 yrittäjän päiväraha 144 yrittäjän työttömyysturva 138 yrityksen kehittämisavustus, ELY-keskukset 175 yrityksen perustamisen vaiheet 51 yrityksen perustamisen asiakirjat, taulukko 52 yritysten toimintaympäristön kehittämisavustus, ELY-keskukset 177 yritysmuodot 23 valintaan vaikuttavat tekijät 21 Ytitys-Suomi-palvelut 15 Y-tunnus Asiahakemisto

314 Yrityksen perustamisopas on tarkoitettu Sinulle, joka olet päättänyt yrittäjäksi ryhtymisestä ja tarvitset tietoa yrityksen perustamisen käytännön toimista. Oppaan kaikki tiedot on päivitetty ja saatettu ajan tasalle tammikuussa Muutoksia on tullut muun muassa seuraaviin teksteihin: arvonlisäverotus, kaupparekisteri-ilmoitus, yhteistoiminta yrityksissä ja yritysverotus. Vuoden 2014 alussa voimaan tullut uusi osuuskuntalaki on selostettu osuuskunnan perustamisen osalta. Rahoitusosuuteen on lisätty pääomasijoittajien rahoitus. Mukaan on otettu esimerkit starttirahahakemuksesta ja yrityksen henkilöstöä koskevasta koulutussuunnitelmasta. Uudet perustamisilmoituslomakkeet on mallitäytetty. OPPAAN SISÄLTÖ PÄÄKOHDIN I Yrityksen perustamisen käytännön toimet Yrityksen perustamisen lähtökohdat Yritysmuodot ja niiden valinta Yrityksen perustaminen Ilmoitukset ja luvat viranomaisille Immateriaalioikeudet Arvonlisäverotus Työntekijöiden palkkaaminen ja työnantajavelvoitteet Yrittäjän sosiaaliturvan järjestäminen Kirjanpito ja verotus Sivutoiminen yrittäminen. II Alkavan yrityksen rahoitusvaihtoehdot Mistä rahoitusta yrityksen perustajalle. Asiatieto Oy