Kristillinen kasvatusohjelma lapsille ja nuorille

Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni; kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa. Matteus 28:19-20 Kristillinen kasvatusohjelma lapsille ja nuorille (Päivitetty 15.04.2011) 1 / 16

1 Vapaakirkollisen lapsi- ja nuorisotyön lähtökohdat Unelma Uusi Jumalaa rakastava sukupolvi Perustehtävät (Miksi teemme lapsi- ja nuorisotyötä) Kasvattaa hengelliseen aikuisuuteen Tehtävämme on yhdessä vanhempien kanssa kantaa vastuuta lasten ja nuorten hengellisestä kasvattamisesta. Seurakunnan tulee olla turvallinen ja rakkaudellinen kasvuympäristö. Levittää evankeliumia Tehtävämme on kertoa hyvä sanoma Jeesuksesta mahdollisimman monelle lapselle ja nuorelle. Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus kuulla evankeliumi. Rakentaa seurakuntaa Tehtävämme on rakastaa ja palvella toisiamme ja näin rakentua yhdessä seurakuntana. Lapset ja nuoret ovat osa elävää seurakuntaa. Auttaa lähimmäisiä heidän tarpeissaan Tehtävämme on rakastaa, puolustaa ja auttaa lapsia ja nuoria sekä opettaa heidät rakastamaan lähimmäisiään. Tuottaa kunniaa Jumalalle Tehtävämme on toimia kaikessa Jumalan kunniaksi palvellen hänen valtakuntaansa. Lapsen ja nuoren elämän päämäärä on elää läheisessä, rakkaudellisessa suhteessa Jumalan kanssa. 2 / 16

Arvot (Miten teemme lapsi- ja nuorisotyötä?) Aitous Unelmoimme seurakunnasta täynnä aitoja ihmisiä ja aitoa Jumalan toimintaa. Jossa Pyhä Henki hallitsee ja Jumalan läsnäoloa etsitään mutta ei näytellä. Jossa lapsi ja nuori saa olla oma itsensä ja palvella Jumalaa lahjoillaan kutsumuksensa mukaan. Jossa hengellinen salakieli ja kirjoittamattomat säännöt on minimoitu. Rohkeus Unelmoimme rohkeasta seurakunnasta, joka tahtoo jokaisen kuulevan evankeliumin itselleen ymmärrettävällä tavalla. Jossa tavoitetaan lapset ja nuoret ajanmukaisin keinoin. Jossa luovuus kukoistaa. Joka on valmis menemään edellä ja tekemään asioita uusilla tavoilla. Yhteisöllisyys Unelmoimme yhteisöllisestä seurakuntakodista, jossa on ystäviä ja merkityksellisiä ihmissuhteita. Jossa voi kokea osallisuutta sekä pienemmässä ryhmässä että koko seurakuntaperheen kanssa. Jossa koko perhe voi palvella Jumalaa. Jossa lapset ja nuoret saavat olla tasavertaisina mukana ja heitä kuunnellaan ja kunnioitetaan. Joka kunnioittaa muita seurakuntia ja yhteiskunnallisia toimijoita ja haluaa verkottua laajasti paikkakuntansa ja Jumalan valtakunnan hyväksi. Armahtavaisuus Unelmoimme armahtavasta seurakunnasta, joka uskoo armon ja anteeksiantamuksen voimaan. Jonka yhteyteen saa tulla sellaisena kuin on ja tarvittaessa aloittaa uudelleen. Joka osoittaa Jeesuksen mielenlaatua masentuneita, epäonnistuneita, kiusattuja ja köyhiä kohtaan. Kokosydämisyys Unelmoimme kokosydämisestä seurakunnasta, joka on sitoutunut Raamattuun, elää lähellä Jeesusta ja on täynnä Pyhän Hengen voimaa. Joka uskoo rukoukseen. Joka on valmis tekemään työtä ja näkemään vaivaa Jumalan valtakunnan tähden. Joka on sitoutunut Jumalan tahtoon myös joutuessaan mielipiteidensä takia vähemmistöön. 3 / 16

Oppimistavoitteet Polku316 oppimistavoitteet vastaavat kysymykseen: Millainen on uusi Jumalaa rakastava sukupolvi. Millaiseksi kasvatamme lapsen ja nuoren? Polku316 koostuu kuudesta oppimistavoitteesta. Ne ovat päämäärät joiden mukaan kaikki toiminta tulee suunnata. Oppimistavoitteet esitetään talon muodossa. Jokaisella oppimistavoitteella on värinsä. Taulukkoon on koottu Vapaakirkollisen lapsi- ja nuorisotyön oppimistavoitteet, arvot ja perustehtävät. Polku316 Oppimistavoite Arvo Perustehtävä Jumalan lapsi Kokosydämisyys Tuottaa kunniaa Jumalalle Aito ihminen Aitous Kasvattaa hengelliseen aikuisuuteen Tehtäväänsä toteuttava Rohkeus Levittää evankeliumia Raamatun tunteva Seurakuntaan sitoutunut Yhteisöllisyys Rakentaa seurakuntaa Rakastava lähimmäinen Armahtavaisuus Auttaa lähimmäisiä heidän tarpeissaan 4 / 16

2 Mihin tarvitaan kasvatusohjelmaa? Jokaisella uskovalla isällä ja äidillä on yhteinen huoli ja toive omasta lapsestaan: Kunpa minun lapsestani kasvaisi tasapainoinen, Jumalaa rakastava aikuinen. Jokainen vanhempi toivoo omalle lapselleen hyvää. Seurakunnan tehtävä on auttaa vanhempia lasten hengellisessä kasvatuksessa. Yhteiskuntamme maallistuu jatkuvasti. Erityisesti nuoret vieraantuvat kristinuskosta ja kirkosta eroamisen ollessa helppoa se on myös yleistä. Myös lainsäädäntöä ollaan jatkuvasti viemässä kauemmas kristillisistä arvoista. Myös vapaakirkolliset nuoret yhä useammin jättävät seurakunnan kuin liittyvät siihen eivätkä siirry kirkon varsinaisiksi jäseniksi. Vapaakirkollinen nuori tulee valinnan paikalle 15-18-vuotiaana. Häneltä kysytään, tahtooko hän siirtyä alaikäisestä varsinaiseksi jäseneksi Vapaakirkkoon. Jäseneksi otettavalta edellytetään henkilökohtaista kristillistä uskoa ja sitoutumista Vapaakirkon periaatteisiin. Tilastojen mukaan vain noin puolet liittyy varsinaisiksi jäseniksi. Tämä tarkoittaa, että vain noin puolet uudesta sukupolvesta jakaa vanhempiensa vakaumuksen. Vapaakirkon jäsenten ikäjakauma noudattelee tällä hetkellä melko tarkasti Suomen väestöjakaumaa. Olavi Rintala totesi Vapaakirkon vuosikokouksessa vuonna 2007: Olemme ikääntyvä ja keski-ikäistyvä kirkkokunta. Kohta sen jälkeen opetuslapset tulivat Jeesuksen luo ja kysyivät: "Kuka on suurin taivasten valtakunnassa? Silloin Jeesus kutsui luokseen lapsen, asetti hänet heidän keskelleen ja sanoi: "Totisesti: ellette käänny ja tule lasten kaltaisiksi, te ette pääse taivasten valtakuntaan. Matt.18:1-3 Heilläkin, jotka liittyvät varsinaisiksi jäseniksi, on pääosin heikko tai hajanainen käsitys uskon perusteista ja uskovan elämästä. Voi olla että joku on ollut mukana seurakunnan toiminnassa koko lapsuutensa ja nuoruutensa, mutta pelastuksen perusasiat ovat hänelle silti epäselvät. Hän ei esimerkiksi osaa sanoa, millä perusteella hän voi olla varma uskostaan ja pelastuksestaan. Seurakuntien lapsityö on käytännössä monesti aliarvostettua. Lapsityö nähdään liian usein lastenhoitona tai lasten viihdyttämisenä. Lapsille järjestetään ohjelmaa, jotta aikuiset voivat pitää omia tärkeitä kokouksiaan. Lapsityön vastuullisia saatetaan esimerkiksi kysellä, kun muut vastuupaikat on jo jaettu. Samoin lapset ja nuoret nähdään seurakunnassa liian usein tulevina aikuisina eikä jo nyt tärkeinä ja täysivaltaisina seurakuntaperheen jäseninä. Kuitenkin juuri heillä on korvaamattoman paljon annettavaa koko seurakunnalle. Silloinkin kun lapsityöhön paneudutaan, opetukset ovat usein hajanaisia Raamatun kertomuksia. Lapsi saattaa kuulla tarinan Danielista leijonan luolassa tai Nooasta vedenpaisumuksessa monta kertaa pyhäkoulutaipaleensa aikana, muttei välttämättä ymmärrä miten ne liittyvät hänen arkensa valintoihin. Myös ohjaajat vaihtuvat usein ja siksikin jatkuvuus jää heikoksi. Polku316-kasvatusohjelma tahtoo antaa vastauksen edellä mainittuihin haasteisiin. Jotta jälkeemme tuleva sukupolvi rakastaisi Jumalaa, meidän on kiinnitettävä huomiomme lapsiin. Meidän tulee uudelleen ottaa vastuu uuden sukupolven kasvattamisesta kristilliseen uskoon ja elämään. Seurakunnan tulee tukea paremmin vanhempia ja perheitä heidän kasvatusvastuussaan. Tehdään yhdessä seurakunta ja perhe. 5 / 16

3 Polku Tie lapsuudesta nuoruuden kautta aikuisuuteen on kuin polku, jota pitkin kulkea. Seurakunnan eri työmuodot ovat polulla kuin astinkiviä. Seurakunnassa on monenlaista toimintaa joten oppimista tapahtuu eri tavoilla. Oppimista ei voi estää, se tapahtuu kuin luonnostaan. Mutta voimme vaikuttaa siihen, oppiiko lapsi ja nuori hyviä ja tavoiteltavia asioita. Oppiminen tapahtuu osallistumalla, itse tekemällä, elämysten ja tunnekokemusten kautta sekä tiedon lisääntymisen kautta. Kursseilla ja koulutuksessa oppiminen tapahtuu uusia asioita ja malleja saamalla eli järjen tasolla. Normaalissa viikkotoiminnassa oppiminen tapahtuu toiminnan ohessa usein kuin itsestään. Viikkotoiminnassa lapsi ja nuori oppii parhaiten päästessään itse mukaan tekemään sekä roolimallien toimintaa seuraamalla. Harvaiskuisemmin järjestettävissä tapahtumissa, kuten leireillä ja lastentapahtumissa, oppiminen tapahtuu usein elämysten ja tunnekokemusten kautta. Polun tulee olla katkeamaton, jotta sitä pitkin voi kulkea. Lapsi tarvitsee seurakunnassa omalle ikäryhmälleen sopivaa toimintaa. Emme voi sallia, että hän putoaa jossain vaiheessa tyhjän päälle. Polun pitää olla selkeä, niin että lapsi ja nuori tietää mihin ryhmään hän kuuluu ja milloin hän saa siirtyä seuraavaan ikäryhmään. Erityinen huomio tulee kiinnittää luonnollisiin lapsen ja nuoren elämän siirtymäkausiin. Erityisesti kaksi siirtymävaihetta ovat sellaisia, joiden yli tulee auttaa pysymään seurakunnan toiminnassa. Ensimmäinen on siirtyminen lapsuudesta (pyhäkouluiästä) varhaisnuoruuteen. Tämä tapahtuu suunnilleen 11-13-vuotiaana kehityksestä riippuen. Hyvin paljon lapsia putoaa pois pyhäkoulun jälkeen, kun heille ei ole tarjota varhaisnuorten toimintaa. Toinen haastava siirtymävaihe on täysi-ikäistyminen ja siihen liittyvä itsenäistyminen. Opiskelut vievät nuoren usein uudelle paikkakunnalle ja on vaarana, että tässä murroksessa nuori joko tiedostaen tai ikään kuin vahingossa jää pois seurakunnan hen- 6 / 16

gellisestä elämästä. Opiskelumaailman kiusausten paine on kova. Jokainen ikäryhmästä toiseen siirtyminen on kriittinen vaihe. Siirtymisten tulisi olla limittäisiä ja muutenkin hyvin toisiinsa linkittyneitä. Siirtymäkausien välillä tulee olla vahva yhteys. Tämä toteutuu esimerkiksi siten, että seuraavaan ikäluokkaan siirtyneet toimivat nuorempien ohjaajina, vertaisjohtajina ja esikuvina. On siksi keskeistä, että varhaisnuoria on mukana apuohjaajina pyhäkouluissa, nuoria varhaisnuorten työssä ja nuoria aikuisia nuortentyössä. Seurakuntiin tulee luoda rakenteita, jotta syntyisi henkilökohtaisia ihmissuhteita ikäryhmien yli. Vanhemmat apuohjaajat oppivat vastuunkantoa ja nuoremmat saavat hyviä hengellisiä esikuvia. Siirtyminen seuraavaan ryhmään on hieno etuoikeus, kun sieltä tuntee jo joitain ihmisiä. Työn päävastuullisten on aina oltava aikuisia vastuullisia kristittyjä, mutta sopivia vastuutehtäviä on tärkeä jakaa jo hyvinkin nuorille. Yhteyden tulee olla myös laajempi kuin kahden peräkkäisen ikäryhmän välillä. Lapsi- ja nuorisotyö on koko seurakunnan yhteinen asia. Kyse on uuden sukupolven kasvattamisvastuusta. Tässä yhteisessä tehtävässä tarvitaan jokaista seurakuntalaista. Lapset ja nuoret tarvitsevat esikuvikseen kaikenikäisiä aikuisia. Aikuisten läsnäolo lapsi- ja nuorisotyössä on tärkeää. Lapset ja nuoret tarvitsevat aikuisia, joille puhua ja joiden kanssa jakaa elämää. Eikä vain siksi, että voimme kasvattaa lapsia, vaan koska aikuistenkin tarvitsee monesti oppia lapsilta ja nuorilta. Tässä jokainen voi olla mukana. Koko seurakuntaperhettä tarvitaan myös mukaan monenlaisissa askelissa ja juhlissa. Askeleet tarkoittavat hengellisen kasvun askelia, joita lapsi ottaa. Tällaisia voivat olla vaikkapa jumalanpalveluksessa esiintyminen, ääneen rukoileminen, uskonratkaisun tekeminen, armolahjojen saaminen ja niin edelleen. Lapsi tarvitsee aikuisia, jotka iloitsevat hänen kanssaan hengellisestä kasvusta ja juhlivat sitä. Erityisen tärkeää olisi hengellisten kasvun askeleiden kohdalla miettiä, miten uskovat vanhemmat saadaan mukaan. Miten he ovat mukana lapsen hengellisessä kasvussa ja kasvatuksessa? Miten seurakunta ja vanhemmat yhdessä tukevat lasta hengellisten kasvun askeleiden ottamisessa? Seurakuntaelämään tarvitaan myös rutkasti juhlia. Joka joulu ja kevät vähintään tulisi olla juhlat, joissa lapset ja nuoret palkitaan ja heidän edistymistään juhlitaan. Samoin työkauden aluksi on hyvä järjestää koko seurakunnan yhteinen tilaisuus, jossa siunataan lapsi- ja nuorisotyön vastuulliset ja rukoillaan työn puolesta. Keskellä työkautta puolestaan voi olla perhekirkko, jossa koko seurakunta on yhdessä ja jonka toteuttamiseen kaikki ikäryhmät saavat osallistua. Päävastuu uuden sukupolven kasvattamisesta on perheissä. Mutta perheet tarvitsevat rinnalleen seurakunnan, joka auttaa ja tukee heitä hengellisessä kasvatustehtävässään. Seurakunnan tulee sekä tarjota polku lapselle että vahvistaa isää ja äitiä hengellisinä johtajina. Perheiden ja seurakunnan yhteistyössä on valtava voima. 7 / 16

4 Polku316 Ensin on varmasti syytä sanoa selkeästi, mitä Polku316 ei ole. Se ei ole uusi toimintamuoto! Se ei ole jotain uutta toimintaa, jota varten tarvitaan uusia ihmisiä ja tiloja. Se ei tule kaiken nykyisen toiminnan lisäksi, mutta ei myöskään sen korvaajaksi. Polku316 ei ole toimintaa lainkaan, vaan pikemminkin uudenlaista ajattelua joka ohjaa nykyistä toimintaa. Mitä Polku316 sitten on ja miten se vastaa nykyisen seurakuntaelämän haasteisiin? Polun alkuosa Polku316 on polun alkuosa. Se koskettaa ikävuosia 3-16. Kristillistä kasvatusta Polku316 on vapaakirkollinen, kristillinen kasvatusohjelma. Polku316 ohjelmassa seurakunta ja koti yhdessä sitoutuvat uuden sukupolven hengelliseen kasvatukseen. Entäpä jos lapsen ollessa 3-vuotias vanhemmat ja seurakunta yhdessä tekisivät sitoumuksen lapsen hengellisestä kasvattamisesta yhteisten arvojen ja tavoitteiden pohjalta? Seurakunnan tehtävänä on tarjota kullekin ikäkaudelle yhteisiä tavoitteita tukevia toimintamuotoja. Kasvatusohjelma loppuu nuoren täyttäessä 16 vuotta. Tavoite on että seurakuntakoulu on päätösjuhla Polku316 ohjelmalle, jonka jälkeen nuorelle osoitetaan selkeä oma palvelutehtävä seurakunnassa. Uusi vaihe polulla alkaa. Kokonaisvaltaista Polku316 kokonaisvaltaisuus toiminnassa tarkoittaa, että sen tulee koskea kaikkea seurakunnan lapsi- ja nuorisotyötä. Pyhäkoulut, varhaisnuorten työ, nuorisotyö, leirityö, partiotyö, musiikkityö, lähiötyö ja niin edelleen ovat parhaimmillaan kaikki mukana Polku316 tavoitteiden toteuttamisessa. Esimerkiksi kun kevään toimintakauden aikana on puhuttu Jumalan äänen kuulemisesta, niin kesäleirillä teemana on myös sama aihe, joka kerrataan ja jota harjoitellaan vielä yhdessä. Oli lapsi tai nuori missä tahansa seurakunnan toimintamuodossa mukana, hänen oppimisensa suuntautuu aina samoihin tavoitteisiin. Kokonaisvaltaisuus suunnittelussa tarkoittaa sitä, että seurakunnan kaikkien toimintamuotojen vastuulliset yhdessä osallistuvat tulevan toimintakauden suunnitteluun. Kokonaisvaltaisuus Raamatun opetuksessa tarkoittaa, että lapselle opetetaan Raamattua kokonaisuutena siten, että hänen on mahdollista hahmottaa yksityiskohtia laajempien kokonaisuuksien kautta. Käytännössä ei esimerkiksi puhuta tyyliin olipa kerran Daniel vaan että aina liitetään opetukset Raamatun aikahistoriaan ja pelastushistoriaan. Mitä isommista lapsista on kyse, sitä tarkempi tulee olla. Esimerkiksi 10-vuotiaille voi opettaa jo tähän tapaan: Daniel eli noin 500 vuotta ennen Jeesusta, eli Vanhan testamentin aikana. Hänen kirjansa on Raamatun Vanhassa testamentissa sen profeettakirjoissa, tarkemmin sanottuna pikkuprofeetoissa. Danielin kirja on ensimmäinen pikkuprofeettakirja. Pikkuprofeetat tarkoittaa että kirjat ovat lyhyempiä. (Näytä esim. Raamatun liitteestä Raamatun kirjojen jako, tai kirjojen paksuus Raamatusta.) Danielin eläessä Israelin kansa oli pakkosiirtolaisuudessa, eli käytännössä siirrettyinä vieraaseen maahan, sillä heidät oli voitettu sodassa. Sodan he olivat hävinneet suurta viholliskansaa, sen ajan maailmanvaltaa Babyloniaa vastaan. Babylon sijaitsi Israelista pohjoiseen ja itään. (Näytä kartalta Raamatusta tai julisteesta.) Mutta heidän häviönsä ei johtunut huonosta sotaonnesta, vaan siitä että he olivat hylänneet Jumalan ja siksi Jumala oli antanut heidän hävitä taistelun. Niinhän Jumala oli luvannut, että jos kansa muistaisi Jumalan käskyt se saisi asua 8 / 16

Jumalan antamassa maassa, mutta jos kansa unohtaisi Jumalan se menettäisi maansa. Mutta Jumala ei kuitenkaan ollut unohtanut kansaansa, vaan hänen tarkoituksensa oli tuoda heidät takaisin myöhemmin omaan maahansa Israeliin. Niin hän tekikin sitten Esran ja Nehemian aikaan, kun kaupungin muuri ja temppeli rakennettiin uudelleen. Myös Jeesuksen ajan jälkeen Israelin kansa joutui pakkosiirtolaisuuteen. He menettivät maansa kun roomalaiset hävittivät Jerusalemin ja ajoivat heidät eri puolille maailmaa. He olivat kaikkien kansojen keskellä lähes 2000 vuotta. Siksi juutalaisia edelleen asuu maailman joka puolella. Mutta on mielenkiintoista, että Israelin kansa sai takaisin oman maansa vain reilu 60 vuotta sitten. Vuonna 1948 perustettiin Israelin valtio, jonka pääkaupunki on jälleen Jerusalem. Jumala on edelleen uskollinen. Tällainen tietysti tarkoittaa sitä, että opettajalla on perustiedot raamatunhistoriasta ja että hän perehtyy asioihin. Mutta eikö opettajan aina tulisi olla perehtynyt asioihin joita hän opettaa? Lapsilla ja nuorilla on oikeus saada laadukasta opetusta Raamatusta! Heillä on myös valtava kyky oppia asioita. Välineistön tulee olla sellaista, että tämä on mahdollista. Saatavilla tulee olla sekä Raamatun tapahtumien aikajana että kartta tapahtumapaikoista että monia muita hyödyllisiä oppimisvälineitä. Vapis.fi sivuilla on tätä varten resurssipankki, josta voi saada tietoa ja itsekin täydentää. Jokaisen työssä mukana olevan aikuisen ei tietenkään tarvitse olla perehtynyt opetettaviin asioihin syvällisesti. Lapsityö tarvitsee monenlaisia turvallisia aikuisia. Mutta opetusvastaavan tulee olla riittävän perehtynyt, jotta voi rakentaa hyvää kokonaisnäkemystä Raamatusta ja hengellisestä elämästä. Kokonaisvaltaisuus käytännön toiminnassa tarkoittaa, että yksittäisen kokoontumisen suunnittelussa otetaan huomioon oppimistavoite. Kaikki toiminta (laulut, leikit, askartelut, ryhmäyttämiset ja niin edelleen) tukee yhdessä sovitun oppimistavoitteen toteutumista. Päämäärätietoista Polku316 sisältää oppimistavoitteet, joiden mukaan kaikki toiminta suunnitellaan. Oppimistavoitteet löytyvät tarkemmin liitteistä. Taulukon järjestys on malli, jota voi käyttää suunnitellessa toimintakautta syksystä kevääseen. Jatkossa myös Päivä Osakeyhtiön lastenlehdet noudattavat samoja aihealueita samassa järjestyksessä. Polku316 Oppimistavoite Arvo Perustehtävä Jumalan lapsi Kokosydämisyys Tuottaa kunniaa Jumalalle Aito ihminen Aitous Kasvattaa hengelliseen aikuisuuteen Tehtäväänsä toteuttava Rohkeus Levittää evankeliumia Raamatun tunteva Seurakuntaan sitoutunut Yhteisöllisyys Rakentaa seurakuntaa Rakastava lähimmäinen Armahtavaisuus Auttaa lähimmäisiä heidän tarpeissaan Päämäärien saavuttamista myös juhlitaan. Jokaisen jakson jälkeen tulee olla ainakin jonkinlainen juhla, jossa jaetaan todistus kaikille mukana olleille. Koko toimintakauden päätteeksi tulee järjestää kevätjuhla, johon kutsutaan mukaan sukulaisia ja ystäviä. Lapsille jaetaan todistukset ja heidät kutsutaan jo kesän leireille ja syksyn avajaisiin. 9 / 16

Ikäkaudelle sopivaa Seurakunnan toiminnan tulee olla sellaista, että se vastaa kohderyhmän henkistä, fyysistä, sosiaalista ja hengellistä tasoa ja tarpeita. Lapset ovat toiminnallisia ja siksi kokoontumisten tulee olla myös suunniteltu vaihteleviksi. Lastentyön tulee olla lasten näköistä. Se saa olla riehakasta ja meluisaa. Kirkossa saa juosta, nauraa ja pitää hauskaa. Pelit, leikit ja hassuttelut kuuluvat lasten maailmaan. Varhaisnuorten kanssa taas onnistuvat pidemmät opetustuokiot ja yhteiset pohdinnat paremmin. Samoin varhaisnuorisotyön tulee olla varkkien näköistä ja nuorisotyön nuorten näköistä. Heillä on oikeus omaan tilaansa kirkossa, vaikka se käytännössä tarkoittaakin sotkua, melua ja kulttuurien yhteen kolahduksia. Suunnitelmallista ja laadukasta Polku316 pitää suunnitella ja toteuttaa seurakunnassa laadukkaasti. Tämä tarkoittaa, että suunnitelmat työkaudeksi tehdään ajoissa ja vastuut jaetaan samoin hyvissä ajoin. Toimintakauden erityiset tavoitteet ja painopisteet sovitaan yhdessä kaikkien vastuullisten kesken. Toimintakauden tavoitteet valitaan yleisten oppimistavoitteiden pohjalta. Jokaisella toimintakaudella on hyvä, että käsitellään ainakin jonkin verran kaikkia oppimistavoitteita. Ennen työkautta on siis tiedossa koko kauden ohjelma. Liitteistä löytyy vuosikiertomalli, miten toimintakauden voi suunnitella sisältämään kuusi eri oppimistavoitetta kolme syksyllä ja kolme keväällä. Selkeä ja suunnitelmallinen toiminta mahdollistaa myös resurssoinnin. Avoin, selkeä ja päämäärätietoinen toteutus innostavat toimintaan mukaan sekä lapsia että vastuullisia. Aikuisten on helpompi tulla mukaan vastuuseen, kun asiat ovat järjestyksessä ja oma paikka on helppo löytää. Entäpä jos kaksi opettajaa sitoutuisivat olemaan yhden jakson (noin viiden viikon) ajan jokaisessa viikoittaisessa kokoontumisessa? Parhaimmillaan ohjelma suunnitellaan yhdessä seurakunnan vastuullisten ja vanhempien kanssa. Vaikka näin ei tehtäisikään niin on tärkeää, että suunnitelma on vanhempien tiedossa. Tällöin vanhemmat voivat kotona puhua samoista asioista kuin mitä seurakunnassa käsitellään. Seurakunnan tulee nähdä vaivaa, jotta kotona tiedetään, missä seurakunnassa mennään. Hyvä keino tähän on kausitiedote, kuukausitiedote ja sähköposti. Lapsen ja nuoren tullessa seurakunnan toimintaan hänen tulee antaa itsestään perustiedot. Vanhempien suostumus tietysti tarvitaan tietojen luovuttamiseen. Perustiedoissa kysytään yhteystietojen lisäksi lapsen kohtelua, ruokavaliota ja terveyttä koskevat tiedot. Vanhempien sähköpostiosoitetta tullaan käyttämään tiedottamisessa. Toimintakauden suunnitelman on hyvä sisältää myös toistuvia elementtejä. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että on hyvä sopia toimintakaudelle sovitut pyhäkoululaulut. Näin tietyt laulut tulevat tutuiksi. Lisäksi voidaan sopia jokaisen varhaisnuorten illan alkuun lähetysikkuna. Yksittäisen kokoontumisen rakenne onkin hyvä suunnitella yhdessä. Mitä pienemmistä lapsista on kysymys, sitä tärkeämpiä ovat turvalliset rutiinit. Moduulipohjaista Polku316 toimintavuosi rakentuu kuudesta moduulista. Yksi moduuli käsittelee aina yhtä oppimistavoitetta ja sisältää viisi tai kuusi opetusta. 10 / 16

Kognitiivista Oppimisen tulee rakentua vuosien saatossa siten, että lapsi voi kasvaessaan hahmottaa hengellisiä asioita ja Raamatun opetuksia jo oppimansa perustukselle. Tämä tarkoittaa, että joka vuosi lapselle opetetaan samoja perusasioita aina syventäen opittua. On esimerkiksi tärkeää joka vuosi opettaa pelastuksen perusteet. Mutta pelastusopetuksen perusteiden jälkeen opetuksen sisältöä voi syventää vuosi vuodelta erilaisten teemojen avulla. Yhteistä oppimista Polku316 haastaa perinteisen Opettaja-oppilas ajattelun. Kyse ei ole siitä että viisas aikuinen opettaa tietämätöntä lasta. On kyse yhteisestä ihmettelystä, uteliaisuudesta ja oppimisesta. Oppijan paikalla on yhtä lailla myös aikuinen. Kaavio: Polku ja Polku316 11 / 16

Vuosikiertomalli Polku316 toimintavuosi koostuu kuudesta oppimistavoitteiden mukaisesta moduulista. Alla olevasta kaaviosta näet vuosikierron ja sinne sijoittuneet moduulit. Syksyllä on kolme moduulia: Jumalan lapsi Aito ihminen Tehtäväänsä toteuttava Keväällä on kolme moduulia Raamatun tunteva Seurakuntaan sitoutunut Rakastava lähimmäinen Jokaisessa moduulissa on viisi tai kuusi opetusaihetta. Internetissä sijaitsevassa resurssipankissa on mahdollisuus tutustua valmiisiin moduuleihin ja luoda uusia. 12 / 16

5 Miten mukaan? Ota yhteyttä Jos sinua kiinnostaa Polku316 oman seurakuntasi lapsi- ja nuorisotyöhön, ota ensin yhteyttä Vapiksen keskustoimistoon Hämeenlinnaan. Esitellään asia vanhimmistolle Ensimmäinen asia on, että vanhimmiston ja työntekijöiden pitää hyväksyä Polku316 työvälineeksi. Seurakunnan johdon on tuettava hanketta. Vapiksen nuorisotyönjohtaja ja nuorisosihteeri vierailevat mielellään seurakunnan vanhimmiston kokouksessa esittelemässä asiaa. Vanhimmisto nimeää keskuudestaan vastuuhenkilön ja hankkeen johtajan, (voivat olla sama henkilö) joka on linkkinä paikalliseen Polku316 toimikuntaan. Seurakunta sitoutuu Polku316 on koko seurakunnan asia. Koko seurakunta on pidettävä ajan tasalla hankkeen etenemisestä jatkuvasti. Polku316 tulee vaatimaan aikuisia vastuullisia ja yhteistä sitoutumista työhön koko seurakunnalta. Samalla se toivottavasti tulee myös antamaan koko seurakunnalle elämää, merkitystä ja hengellistä kasvua. Muodostetaan rakenteet: Polku316 toimikunta Rakenteilla ei tarkoiteta uuden toimintamuodon synnyttämistä vaan yhteyden syntymistä jo nyt vastuuta kantavien välille. On tärkeää, että seurakunnan työssä pysytään samalla kartalla ja mietitään yhdessä mitä tehdään. Tätä varten lapsi- ja nuorisotyötä tekevien tulee säännöllisesti tavata toisensa ja seurata, miten kasvatusohjelma etenee. Parhaimmillaan yhteisestä pohdinnasta voi seurata selkeä polku ja yhteys eri työmuotojen välille. Sen sijaan, että seurakunnassa touhuttaisiin kymmenen asian kanssa, tehdäänkin muutama asia kunnolla. Työn paikallinen organisointi voisi mennä esimerkiksi seuraavalla tavalla: Vanhimmisto valitsee Polku316 kasvatusohjelmalle vetäjän. Se voi olla joku vanhimmiston jäsen. Kasvatusohjelman vetäjä tekee esityksen vanhimmistolle paikallisesta Polku316 toimikunnasta. Vanhimmisto nimeää toimikunnan ja valtuuttaa sen laatimaan kasvatussuunnitelman. Polku316 toimikuntaan tulisi kuulua riittävästi ihmisiä, jotta se kattaa seurakunnan toiminnan, mutta riittävän vähän ihmisiä, jotta se säilyy toimintakykyisenä. Ihannekoko lienee 5-10 henkilöä. Siinä voisi olla esimerkiksi seuraava koostumus: Vanhimmiston nimeämä puheenjohtaja/vanhimmiston jäsen Lapsi- ja/tai nuorisotyöntekijä Nuortenpiirin hallituksen edustaja (Pj tai jäsen) Eri työalueiden edustus (pyhäkoulu, Kids' Action Night, Versot, Varkit ja niin edelleen) Muut oikeat ihmiset Oikeilla ihmisillä tarkoitetaan sellaisia seurakuntalaisia, jotka eivät suoraan ole työmuodon vastuuhenkilöitä mutta joilla on ryhmää hyödyttävää erityisosaamista 13 / 16

esimerkiksi kasvatuksen tai tietotekniikan alalta. Polku316 toimikunta voi myös muodostua suoraan nuortenpiirin johtokunnasta lisättynä sopivilla ihmisillä. Seurakunnan nuortenpiirin tehtävä on juuri koota yhteen kaikki lapsija nuorisotyötä tekevät ihmiset seurakunnassa. Polku316 toimikunnan tehtävät Johtaa Polku316 hanketta paikallisesti. Siihen kuuluu muun muassa koordinointi, vastuullisten perehdyttäminen, huolto ja koulutus, prosessin seuranta, yhteistyö seurakunnan muun työn kanssa. Vastaa, että tehdyt resurssit menevät jakoon. Nimetään henkilö, joka vastaa resurssien syöttämisestä sähköiseen resurssipankkiin. Luo seurakunnalle kasvatussuunnitelman. Määrittelee teemat pitkällä aikavälillä, työkaudella ja pilkkoo teeman eri näkökulmiin (viikko-ohjelma). Innostaa ja informoida pastoria, vanhimmistoa ja koko seurakuntaa. Jakaa näkyä. Tekee yhteistyötä vanhempien kanssa. Käy katsomassa pilottiseurakunnassa Olkaa toimikuntana yhteydessä seurakuntaan, jossa Polku316 on jo käytössä. Vierailkaa tapaamassa vastuullisia ja kuunnelkaa kokemuksia. Käykää vierailemassa myös itse toiminnassa (esim. pyhäkoulussa). Tutustu sähköiseen resurssipankkiin ja verkkoyhteisöön www.vapis.fi sivuilla on työtä tukeva resurssipankki. Se on kuin yhteinen pöytä, johon jokainen voi laittaa, ja josta voi ottaa vapaasti hyvää materiaalia työhön. Resurssipankkia täytämme yhdessä ja sieltä löytyy ohjeita työn käytännön tekemiseen. Sieltä löytyy valmiita vuosisuunnitelmia, opetuksia, toiminnallisia ideoita, leikkejä, näytelmiä ja niin edelleen. Voit etsiä materiaalia ikäkausittain, oppimistavoitteittain tai hakusanoilla. Samalla voit verkostoitua ja keskustella samaa työtä tekevien kanssa. Näin saat tukea. Rekisteröidy ja sukella sisään! Kouluttaudu (STO) Suomen teologinen opisto järjestää säännöllisesti kurssin Kristillinen lapsi- ja nuorisokasvatus (NT-1112-m) joka on räätälöity Polku316 ohjelman mukaisesti. Kurssiin on helppo osallistua, sillä se toteutetaan internetissä monimuoto-opiskeluna ja yhtenä lähiopetusjaksona teologisella opistolla Hangossa. Seuraavan koulutuksen ajankohdan saat selville opistolta (019 244 9400). Laita hihat heilumaan :) 14 / 16

Liitteet (www.vapis.fi) Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Liite 9 Liite 10 Liite 11 Oppimistavoitteet Vuosikiertomalli Esimerkki toimintasuunnitelmasta Toimintasuunnitelmapohja Esimerkki polusta Tyhjä polkulomake Esimerkki kokoontumisen rakenteesta alle kouluikäisille Kokoontumisen suunnittelupohja Todistuspohja Logo Henkilötietolomake 15 / 16

Vapaakirkollinen lapsi- ja nuorisotyö www.vapis.fi 16 / 16