Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos
Tervetuloa! 35. Työ- ja suojavaatetuksen ajankohtaispäivät 6.-7.10.2016,
Työ- ja suojavaatetuksen ajankohtaispäivät 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 Helsinki, Työterveyslaitos Helsinki Helsinki Hämeenlinna, Aulanko Turku Tampere Lahti Kuopio Forssa Helsinki - Tukholma Nokobetef IV, Kittilä Valkeakoski Tampere Helsinki - Tukholma Tampere Naantali Haikko, Porvoo Kokkola 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Tampere 2011 Levi Helsinki - Tallinna Forssa Oulu Hämeenlinna, Aulanko Kuopio Hollola, Messilä Raahe Tampere Vantaa Jyväskylä Tampere Kuopio Kirkkonummi, Majvik Aulanko, Hämeenlinna Naantali Lappeenranta, Rauha
Betonilta suojauksen vaatimukset ja kemikaalilta suojautuminen
Betoniteollisuuden palkansaajille sattuneet työpaikkatapaturmat Missä: Tuotanto, jalostus tai käsittelyn työtehtävät (56 %), kulkuneuvon tai siirtolaitteen kuljetus tai siirto (9 %) tai asennus- ja valmistelutehtävä (5 %) Milloin: Henkilön liikkuminen 28 %, esineiden käsittely 21 % tai käsikäyttöisillä työkaluilla työskentely 18 % Aineellinen aiheuttaja: 1) esine, kappale tai materiaali, 2) kulkuväylä, maa tai lattia 3) käsityökalut Loukkaantunut kehonosa: kädet 38 % (sormet), jalat 27 % (varpaat, jalkaterä ja nilkka, pää tai niska 19 % (silmät). Toimiala: Betoni-, kipsi- ja sementtituotteiden valmistus (236) Lähde: 23.8.2012 TVL/Janne Sysi-Aho
Betoniteollisuuden palkansaajien työpaikkatapaturmat, vahingoittumistapa VAHINGOITTUMISTAPA Tapauksia 2010 iskeytyminen kiinteää pintaa vasten 150 äkillinen fyys. tai psyyk. kuormittuminen 139 liikkuvan aiheuttajan osuma tai törmääminen 135 leikkaava, terävä ym. esineen aiheuttama 126 puristuminen, ruhjoutuminen 84 vaaralliset aineet - iholle tai silmiin 39 muut luettelemattomat vahingoittumistavat 26 kuumuus 3 vah. tavasta ei tietoja vah. selvityksessä 14 Toimiala: Betoni-, kipsi- ja sementtituotteiden valmistus (236). Lähde: 23.8.2012 TVL/Janne Sysi-Aho
Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 2013 ammattiala/ammatti yhteensä tapauksia/ 10 000 työllistä betonituote- ym. teollisuuden prosessityöntekijät aiheuttaja melu 7 asbestit 2 sementti, betoni 2 muut kemialliset tekijät (etm.) 2 toistotyö 2 muut 4 19 50,7 Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 2013, Työperäisten sairauksien rekisteriin kirjatut uudet tapaukset. Työterveyslaitos, Helsinki 2015.
Ihon suojaus Työtapa: ensisijaisesti työ pitäisikin suunnitella siten, että suora ihokosketus voidaan välttää. Tarkista sisältö: Työssä käytettävien kemikaalia sisältävien aineiden sisältötieto kannattaa tarkistaa esimerkiksi käyttöturvallisuustiedotteesta.
Pöly ja ihokontakti Emäksisyytensä takia (ph 10-12) betonipöly ja ihokontakti märän betonin ja sementin kanssa ärsyttää mm. ihoa. Sementti sisältää nikkeliä ja kobolttia, jotka saattavat aiheuttaa allergista ihottumaa. Nykyisin sementti sisältää hyvin vähän vesiliukoisia kromiyhdisteitä.
Käsien suojaus Jos iho joutuu suoraan kosketukseen märän betonin tai betonipölyn kanssa suositeltavaa on käyttää suojakäsineitä Tiiviit kumi- tai muovikäsineet (EN 374-1) suojaavat emäksiseltä kuivabetonilta sekoitus- ja valuvaiheessa sekä muuraus, rappaus - ja pinnoitelaasteilta. Huomioi: nahkakäsineet voivat läpäistä sekoitettujen sementtituotteiden emäksistä nestettä. Nämä voivat aiheuttaa käsien voimakasta ärtymistä. Työterveyslaitoksen rakennusalan turvapakista löytyy tarvittaessa lisää tietoa betonipölystä: http://www.ttl.fi/fi/toimialat/rakennus/turvapakki/vaaralliset_a ineet/polyt_mikrobit/betonipoly/sivut/default.aspx
Kemikaalinsuojakäsineiden valinta Käytettävä kemikaali ja sen pitoisuus (%) Tarkista työpaikalla käytettävä kemikaali työpaikan kemikaaliluettelosta tai kemikaalin käyttöturvallisuustiedotteesta Tiedettävä kemikaalin kemiallinen kaava tai esim. kansainvälinen CAS-numero Selvitä kemikaalin olomuoto: neste, höyry, kaasu ja vahvuus (%) Käyttöaika Tarvittava tiiveys, materiaalin läpäisyaika kyseisellä kemikaalilla Onko aluskäsineiden käyttö tarpeen? Onko terveydelle erittäin vaarallisten kemikaalien korvaaminen mahdollista, vähemmän vaarallisimmilla ja haitallisimmilla kemikaaleilla?
Kemikaalin vaarallisuus tai haitallisuus Tarkista käyttöturvallisuustiedotteessa oleva vaaralausekkeet H310 = Tappavaa joutuessaan iholle H311 = Myrkyllistä joutuessaan iholle H312 = Haitallista joutuessaan iholle H314 = Voimakkaasti ihoa syövyttävää ja silmiä vaurioittavaa H315 = Ärsyttää ihoa H317 = Voi aiheuttaa allergisen ihoreaktion H340 = Saattaa aiheuttaa perimävaurioita H350 = Saattaa aiheuttaa syöpää H360 = Saattaa heikentää hedelmällisyyttä ja vaurioittaa sikiötä Lähde: www.reachneuvonta.fi CLP-asetus (EY) N:o 1272/2008
Käsinemateriaalin kemikaalin kesto Kemikaali Suojainmateriaali Permeaatio Penetraatio Degradaatio Permeaatio: kemikaali voi läpäistä käsinemateriaaleja diffundoitumalla ehjän materiaalin läpi tai pienten reikien läpi Penetraatio: kemikaali vuotaa materiaalin läpi huokosista, rei'istä tai saumojen raoista (vuotaminen >< tiiviys) Degradaatio: hajoaminen kemikaalin vaikutuksesta Erja Mäkelä, Työterveyslaitos
Kemikaalinsuojakäsineet standardi EN 374-1:2003 1. Vedenpitävät käsineet - vähäinen kemikaalinkestävyys - suojaa vedeltä ja vain vähäisiltä kemikaaliroiskeilta - täyttävät tiiviysvaatimukset eli penetraation, mutta ei tasoa 2 testikemikaaleilla EN 374 2. Varsinaiset kemikaalinsuojakäsineet - parempi kemikaalinkestävyys - antavat suojan vähintään 30 minuutin ajan, 3 testikemikaalilta. Täyttävät tiiviys- ja kemikaaliläpäisevyysvaatimukset, taso 2 vähintään kolmella kemikaalilla. Kemikaalinläpäisy: taso 1 >10 minuuttia taso 2 >30 min. taso 3 >60 min. taso 4 >120 min. taso 5 >240 min. taso 6 >480 min. kuvatunnuksen sisällä oleva i-merkki voi olla myös kuvatunnuksen eli piktogrammin vieressä erillisenä kuvana
Kemikaalinsuojakäsineiden merkinnät EN 374-1:2003 1.Vedenpitävät käsineet, kemikaaliläpäisevyystiedot ilmoitetaan tuotekohtaisesti 2.Vedenpitävät käsineet, jotka eivät läpäise 30 minuutissa standardin kemikaalilistan kolmea kemikaalia. Kemikaalilista standardissa EN 374-1 Koodikirjain Kemikaali A Metanoli B Asetoni C Asetonitriili D Dikloorimetaani E Rikkihiili F Tolueeni G Dietyyliamiini H Tetrahydrofuraani I Etyyliasetaatti J n-heptaani K Natriumhydroksidi 40 % L Rikkihappo 96 %
Kemikaalinsuojakäsineet standardi EN 374-1:2003 Koodikirjain Kemikaali CAS-numero luokka A Metanoli 67-56-1 primäärialkoholi B Asetoni 67-64-1 ketoni C Asetonitriili 75-05-8 nitriiliyhdiste D Dikloorimetaani 75-09-2 kloorattu hiilivety E Rikkihiili 75-15-0 rikkiä sisältävä orgaaninen yhdiste F Tolueeni 108-88-3 aromaattinen hiilivety G Dietyyliamiini 109-89-7 amiini H Tetrahydrofuraani 109-99-9 I Etyyliasetaatti 141-78-6 esteri heterosyklinen eetteriyhdiste J n-heptaani 142-85-5 tyypyttynyt hiilivety K Natriumhydroksidi 40 % 1310-73-2 epäorgaaninen emäs L Rikkihappo 96 % 7664-93-9 epäorgaaninen mineraalihappo
Suojakäsineiden valinta AMMATTI SUOJAUS ERITYISHUOMIOT STANDARDI SUOJAKÄSINEET Rakennustyöntekijä: valu, raudoitus, muuraus Emäksinen kuiva- ja märkäbetoni, muuraus- ja rappauslaasti, sementtitasoitteet. Ei nahkakäsineitä, ne läpäisevät sementtisekoitteista emäksistä nestettä, joka ärsyttää ja syövyttää ihoa. EN 374, EN 388 Työtapa? Onko suora kosketus märkään betoniin pakollinen? Voisiko työn tehdä työvälineitä käyttäen? Tiiviit kumi- ja muovikäsineet. Lähes kaikki materiaalit käyvät Lähde: Käsien suojaus -kirjan luonnos, Työterveyslaitos
Silmiensuojaimet, suojainmallin valinta työympäristön haittatekijän mukaan Työympäristön haittatekijä Tunnus Sangalliset suojalasit Naamiomalliset suojalasit Kasvojensuojaimet Pisarat Roiskeet Suuret pölyhiukkaset Kaasut ja pienet pölyhiukkaset Valokaari Sulat metallit ja kuumat kiinteät aineet Pisarat 3 Ei sovellu + Ei sovellu 3 Ei sovellu Ei sovellu + 4 Ei sovellu + Ei sovellu 5 Ei sovellu + Ei sovellu 8 Ei sovellu Ei sovellu + 9 Ei sovellu + + 3 Ei sovellu + Ei sovellu Lähde: TTL SUOJAINASIANTUNTIJA -koulutus 10.10.2016 18 Työterveyslaitos Susanna Mäki www.ttl.fi
Jalkineen valinta vaara liukkaat kulkualustat, vettä, lunta, rasvaa, tai muita epäpuhtauksia staattisen sähköpurkauksen vaara, esim. jos työskennellään herkästi syttyvien aineiden kanssa (kipinöinti) öljyä lattioilla työskentelyä ulkona talvisin tai kylmissä tiloissa työskentely märässä nauloja tai teräviä esineitä lattioilla tai muilla pinnoilla, joilla työskennellään jalkineen suojausominaisuus kuvioitu ulkopohja antistaattinen jalkine, A ulkopohjan öljynkestävyys, FO kylmyydeneristävyys, CI nahkajalkineen päällisen vedenpitävyys, WRU kumisaapas, vedenpitävä nahkajalkine WR naulaanastumissuojus, P Lähde: TTL SUOJAINASIANTUNTIJA -koulutus
Erittäin näkyvä vaatetus ja asetukset
Erittäin näkyvä vaatetus EN ISO 20471 Tavoite: ajoneuvojen ja muiden laitteiden kuljettaja näkee ja havaitsee vaatteen käyttäjän kaikissa valaistusolosuhteissa, sekä päivän valossa ja valolähteen valaisemana pimeällä. Vaatetuksen valinta työpaikalla tulee tehdä työn riski- ja vaaratekijöiden mukaan.
Erittäin näkyvä vaatetus EN ISO 20471 Korvaa EN 471:2003+A1:2007 Astunut voimaan 30.9.2013 näkyvyys perustuu vaatteen fluoresoivan eli huomio- tai päiväloistevärin ja heijastavan materiaalin määrään näkyvä materiaali = fluoresoiva tausta- ja heijastinmateriaalin pinta-ala
Merkinnän kuvatunnus eli piktogrammi EN ISO 20471:2013 Piktogrammin eli kuvatunnuksen vieressä oleva numero (tässä kuvassa X) = Kertoo vaatteen näkyvyyden suojausluokan (1-3). 3 =paras. Esim. liikenteenohjaus luokka 3. EN 471 heijastimen heijastustason osoittava luokitus poistunut Jos sallittu pesukertojen määrä (max Nx) on merkitty, se perustuu siihen vaatteen materiaaliin, jolla on alhaisin pesukertojen määrä (fluoresoiva, heijastin tai yhdistetty materiaali)
Millaisia kokemuksia vuonna 2015 julkaistusta sähköalan asetuksesta SFS 6002?
Ala- ja työkohtaisia säädöksiä, päätöksiä ja asetuksia Sähkötyö Sähkötyöturvallisuus, SFS 6002, 2015. Sähkötyöturvallisuusstandardi SFS 6002 uudistui 28.4.2015 ja siinä viitataan kuumansuojavaatestandardiin. Valokaarivaarallisissa töissä suojavaatetuksen pitää olla vähintään standardin SFS-EN ISO 11612 suojaustasot A1, B1, C1.
Sattuneita sähkötapaturmia Sähkötapaturmista suurin osa liittyy sähköiskuun ja pienempi osa valokaareen. Valokaaritapaturmissa palovammat aiheuttavat usein pitkiä sairaspoissaoloja. Ammattilaisille sattuu Tukesin ja TVL:n mukaan keskimäärin noin 9 tapausta vuodessa vuosina 2006 2015, noin 8-10 tapausta/vuosi.
Sattuneita sähkötapaturmia Lähes joka vuosi on sattunut useampi vakava valokaaren aiheuttama kuolemaan johtanut tapaturma. (Tilasto: Työvakuutuslaitosten liitto). Tyypillinen tapaturman syy oli, ettei työkohdetta ollut tehty jännitteettömäksi ennen työn aloittamista eli kohteessa tehtiin jännitetyötä noudattamatta jännitetyöstä annettuja määräyksiä. Joissakin tapauksissa jännitteisten osien suojaus oli puutteellista tai jännitteettömyyttä ei aina tarkastettu ennen työhön ryhtymistä. Kytkimen asennon muuttaminen kielletty SFS 6002
Millaiset suojavaatteet ja -käsineet olisivat antaneet tarvittavan suojan? Sähköasentaja sai palovammat sähköasennustyössä molempien käsien ranteisiin. Sähköasentajalla oli yllään t-paita ja käsissään hänellä oli ollut työhanskat. Työtehtävänä oli jännitteen kytkeminen uuninluukkumallisen varokekytkinlähdöstä jakokeskukselle. Työnnettyään kannen luukun kiinni oli syntynyt valokaari ja sen seurauksena kahvasulakkeet olivat hajonneet palasiksi. Sähköasentajalla ei ollut aikaisempaa kokemusta uuninluukkumallisista varokekytkimistä. Lähde: TAPS, Työsuojeluhallinnon tapaturmaselostusrekisteri, vuosi 2011.
Kuumansuojavaatetus EN ISO 11612 Kuumansuojavaatetus EN ISO 11612, luokka A1, B1, C1 antaa perussuojan lämpösäteilyltä, liekkikuumuudelta ja syttyvyydeltä. Suojausluokkia on riskitason mukaan kolme, paitsi lämpösäteilyä vastaan neljä (4) luokkaa. Kolme (3) suojaustasoa ovat taso 1 -> alhainen riskitaso taso 2 -> keskinkertainen riskitaso taso 3 -> korkea riskitaso.
Suojavaatetus EN ISO 11612 suojaus kuumuudelta ja tulelta Testi koodi suojaustaso liekin leviäminen A1 tai A2 tai molemmat pinta tai reunasyttyminen liekkikosketus B 1-3 suojaus lämpösäteilyltä C 1-4 sulat alumiiniroiskeet D 1-3 sulat rautaroiskeet E 1-3 kosketuskuumuus F 1 3 30
Suojavaatetus EN ISO 11612 Vapaaehtoinen testi: valokaaren termiset vaarat kaksi suojaustasoa Huom. Standardi on muuttunut: standardista on poistettu valokaarta koskevat vapaaehtoiset vaatimukset koko vaatteen suojaus, palovammanukketesti ISO 13506 mukaan vedenpitävyys, koodi W + vedenpitävyyden ja vesihöyrynläpäisevyyden tasot esim. W23 Valokaaren termisten vaarojen testaus on ollut vapaaehtoinen vaatimus
Suojaus valokaaren termisiltä vaikutuksilta. Testimenetelmä EN 61482-1-2:2007 Box-testi Luokitus: valokaaren vahvuus, käytetty jännite ja sen kesto. luokka virta, ka testausjännite, V ac valokaaren kesto, s 1 4 400 0,5 2 7 400 0,5 Luokan 1 altistus vastaa energiaa 158 kj ja luokan 2 altistus vastaa energiaa 318 kj.
Jännitetyö
Jännitetyö Standardi: EN 60903: 2005 Jännitetyö. Eristysaineiset käsineet. Standardi täyttää soveltuvin osin sähköalan kansainvälisen standardin IEC 61477 vaatimukset (International Electrotechnical Commission, IEC). Lisäksi standardi EN 60984:1992 Jännitetöissä käytettävät eristeaineiset hihat (IEC 60984:1990 - Muutettu).
Jännitetyössä käytettävät eristävät hanskat ja rukkaset EN 60903 Sähköjännite ja valokaari Sähköjännitteeltä ja sen läpilyönnin seurauksena syntyvän sähköiskun vaaroilta suojan antavat standardin EN 60903 mukaiset eristysaineiset käsineet. Suomenkielisessä SFS standardissa käytetään nimitystä komposiittikäsine, jolla tarkoitetaan monikerroskäsinettä eli yhdistelmäkäsinettä. Käsine antaa suojan sekä sähköltä että mekaanisilta rasituksilta. Pitkävartiset monikerroskäsineet voivat ulottua kyynärpään yli aina kainaloon asti.
Suojausluokat Standardin perusluokituksia on kuusi: 00, 0, 1, 2, 3 ja 4. Monikerroskäsineiden luokituksia on kolme: 00, 0 ja 1. Pitkävartisia monikerroskäsineitä on saatavilla luokille: 1, 2 ja 3.
Käsineiden suojausluokat ja nimellisjännitteeltä suojaus luokka luokituksen merkinnän tunnusväri vaihtojännite V rms tasajännite V 00 beige 500 750 1 punainen 1 000 1 500 2 valkoinen 7 500 11 250 3 keltainen 17 000 25 500 4 vihreä 26 500 39 750 5 oranssi 36 000 54 000
Merkintä EN 60903 symboli IEC 60417-5216, kaksoiskolmio = sopiva jännitetyöhön sovelletun IEC-standardin tunnus ja julkaisuvuosi - valmistajan nimi, tunnus ja tavaramerkki mahdollisen erityisominaisuuden tunnus koko luokka valmistuskuukausi ja vuosi komposiitti eli monikerroskäsineiden mekaaninen merkintä, vasaratunnus erityisominaisuuksien merkinnän tunnukset ovat seuraavaa: A = happo H = öljy Z = otsoni R = happo, öljy, otsoni C = pakkanen.
Suojaustarve ja -kokonaisuus työpaikalla. Miten ottaa asetukset ja standardit huomioon? Susanna Mäki, asiantuntija, Työterveyslaitos
Sorvaaja kuoli - työtapaturmassa epäillään rikosta Työtapaturma sattui metallialan yrityksessä CNC-sorvilla. Poliisin mukaan sorvaajan haalarin hiha tai käsine jäi hiontanauhan ja akselin väliin ja veti työntekijän puristuksiin kuolettavin seurauksin. Tapaturmassa sai surmansa 37-vuotias paikkakuntalainen mies. Työsuojelutarkastuksen mukaan työmaalla oli puutteita vaarojen selvittämisessä ja riskinarvioinnissa sekä turvallisuuden tarkkailussa. Sorvaajan oli sallittu käyttää vaarallista työmenetelmää, vaikka on olemassa turvallisempia laitteita, joita käyttämällä vaarallinen menetelmä vältetään. Poliisi selvittää kuolemaan johtanutta tapausta työsuojelurikoksena sekä kuolemantuottamuksena. Lähde: Iltasanomat 10.3.2015
20 000 euron yhteisösakko johtajille ja yhtiölle Sorvaaja puristui kuoliaaksi - Pyörivän laitteen välittömässä läheisyydessä sattunut työtapaturma Hionnan aikana sorvaajan hiha tai käsine oli juuttunut tai jäänyt akselin väliin, ja vetänyt samalla sorvaajan akselin ja johteiden väliin puristuksiin siten, että sorvaaja menehtyi. 4.1.2016 Etelä-Suomi. Päijät-Hämeen KO tuomio nro 15/156175, asianro: R 15/1486
Henkilönsuojaimet ja vastuut Valmistaja, maahantuoja ja myyjä, työnantaja, työterveyshuolto, työntekijä
Henkilönsuojaimet ja vastuut Henkilönsuojainten valinta ja käyttö perustuu työturvallisuuslakiin ja valtioneuvoston päätökseen henkilönsuojaimista. Valtioneuvoston päätös edellyttää työnantajalta vastuullisuutta koskien suojainten valintaa, huoltoa, opetusta ja käytön ohjeistusta. Työterveyshuoltolaki edellyttää työterveyshuollon asiantuntijoilta henkilönsuojainten perustietojen hallintaa riskinarvioinnin ja työpaikkaselvitysten tueksi. Valmistaja, maahantuoja, myyjä ja muu luovuttaja Henkilönsuojainten pitää olla valmistettu, tarkastettu ja merkitty määräysten mukaisesti ja tuotteiden mukana on suomen- ja ruotsinkieliset käyttöohjeet.
Työturvallisuuslaki 738/2002 15 Henkilönsuojainten, apuvälineiden ja muiden laitteiden varaaminen käyttöön Jos työn vaara- tai haittatekijöitä ei pystytä poistamaan teknisin toimenpitein on käyttöön otettava vähemmän haitalliset työmenetelmät tai työnantajan on hankittava ja annettava työntekijöiden käyttöön henkilönsuojaimet altistumisen vähentämiseksi. Lähde: Työturvallisuuslaki, Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738
Työturvallisuuslaki 738/2002 20 Henkilönsuojainten käyttö ja soveltuva työvaatetus "Työntekijän tulee huolellisesti ja ohjeiden mukaisesti käyttää ja hoitaa työnantajan hänelle 15 :n mukaisesti antamia henkilönsuojaimia ja muita varusteita. Työntekijän on työssään käytettävä sellaista asianmukaista vaatetusta, josta ei aiheudu tapaturman vaaraa." Lähde: Työturvallisuuslaki, Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 Linkki: http://www.finlex.fi
708/2013 Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta 6 Työpaikkaselvityksen tekeminen Työterveyshuollon toiminnan suunnittelun on perustuttava työpaikkaselvitykseen. Työpaikkaselvityksessä on arvioitava työstä, työympäristöstä ja työyhteisöstä aiheutuvien terveysvaarojen ja haittojen, kuormitustekijöiden sekä voimavarojen terveydellistä merkitystä ja merkitystä työkyvylle. Tiedot on kirjattava selvityksestä tehtävään asiakirjaan. Työpaikkaselvitys on tehtävä toimintasuunnitelman laatimiseksi työterveyshuoltoa aloitettaessa, sen muuttamiseksi tai tarkistamiseksi työpaikan työolosuhteiden olennaisesti muuttuessa, työterveyshuoltoon kertyneen tiedon perusteella tai työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaisin määräajoin. Työpaikkaselvitystä tehtäessä on hyödynnettävä työnantajan omaa riskinarviointia. Yhteisillä työpaikoilla työnantajan on annettava työpaikkaselvityksen laatimiseksi tiedot, jotka ovat tarpeen työntekijöille työstä aiheutuvan terveydellisen vaaran tai haitan arvioimiseksi ja ehkäisemiseksi.
708/2013 Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta 10 Neuvonnan ja ohjauksen sisältö Työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden on annettava neuvontaa, ohjausta ja palautetta työnantajalle ja työntekijöille: 2) työssä ja työpaikalla esiintyvistä terveysvaaroista ja -haitoista, niiden merkityksestä ja niiltä suojautumisesta sekä ensiapujärjestelyistä; 3) terveellisistä ja turvallisista työmenetelmistä työtä aloitettaessa ja tarvittaessa työn kestäessä; 4) ammattitaudeista ja työtapaturmista sekä niiden ehkäisystä; 5) työperäisistä sairauksista ja muusta työhön liittyvästä sairastavuudesta; 6) työn, työympäristön ja työyhteisön kehittämisestä sekä työntekijän terveyden ja työkyvyn ylläpitämisestä ja edistämisestä sekä työkyvyttömyyden ehkäisemisestä työuran eri vaiheissa; 8) työmenetelmiin, työjärjestelyihin ja työaikoihin sekä työpaikan olosuhteisiin ja niiden muutoksiin liittyvistä terveysvaaroista ja -haitoista ja niiden hallinnasta; Edellä 1 momentissa tarkoitetut seikat on otettava huomioon annettaessa selvitys työntekijän työn kuormittavuudesta. Neuvonnan ja ohjauksen järjestämisessä työterveyshuollon on omalta osaltaan otettava huomioon työhön perehdyttämiseen ja opastamiseen liittyvä työturvallisuusja työterveysneuvonta.. Työterveyslaitos Susanna Mäki www.ttl.fi
Suojainten valinta ja suojainasiat työpaikoilla
Henkilönsuojaimen määritelmä Henkilönsuojain on laite, väline tai suojavaatetus, joka on suunniteltu henkilön käytettäväksi suojaamaan yhdeltä tai useammalta terveyttä tai turvallisuutta uhkaavalta vaaratekijältä. Valtioneuvoston päätös, VNp 1406/1993 Merkinnät: EN-standardin numero Lue lisää: www.ttl.fi/henkilonsuojaimet standardikohtainen tunnuskuva eli piktogrammi ja suojaustaso III-luokan suojaimissa on CE-merkinnän jälkeen ilmoitetun laitoksen tunnus esim. 0403 Hengityksen-, kuulon-, silmien-, kasvojen-, pään- ja putoamissuojaimet, suojakäsineet ja -vaatteet, työ- ja turvajalkineet, moottoripyöräilijöiden varusteet, pelastusliivit, kelluntapukineet ja sukelluspuvut.
Suojainten ryhmät Muilta kuin vähäisiltä tai vakavilta vaaroilta suojaavat suojavaatteet Tuotteiden laadunvarmistus Tuotannon laatujärjestelmä 50
Suojainten valinnan perusteet Henkilönsuojaimia koskeva lainsäädäntö, päätökset ja asetukset Alakohtaiset asetukset ja määräykset - muun muassa: rakennusala, asbestipurkutyö, kemikaalit TYÖPAIKAN RISKINARVIONTI, työpisteittäin ja altisteiden mukaan TYÖTERVEYSHUOLTO, TYÖPAIKKASELVITYS Arvioi altistumista työntekijän terveyden kannalta HTP-arvot Biomonitorointi: Kemikaalialtistumisen selvittäminen biomonitoroinnilla huomioi kaikki altistumisen reitit: ilmasta, iholta ja ruuansulatuskanavasta. Työhygieeniset mittaukset Suojainten valinta ja altistumisen arviointi: Laskennalliset arvot suojainten määrittämiseksi: hengityksensuojaimet, kuulonsuojaimet
Ala- tai työkohtaisia säädöksiä, päätöksiä ja asetuksia Rakennustyö Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta 205/2009, 71 Henkilönsuojainten tarve rakennustöissä. "Rakennustyömaalla on käytettävä heijastavaa varoitusvaatetusta, jotta työntekijä näkyy hyvin. Työskenneltäessä tie- ja katualueella tai muilla liikenteeseen käytetyillä paikoilla on käytettävä varoitusvaatetusta, josta säädetään erikseen." "Lattiatöissä ja muissa vastaavissa polvia rasittavissa töissä on käytettävä polvensuojaimia. Sähkötyö Sähkötyöturvallisuus, SFS 6002, 2015. Sähkötyöturvallisuusstandardi SFS 6002 uudistui 28.4.2015 ja siinä viitataan kuumansuojavaatestandardiin. Valokaarivaarallisissa töissä suojavaatetuksen pitää olla vähintään standardin SFS-EN ISO 11612 suojaustasot A1, B1, C1.
Asbestipurku Asbestipurkutöitä koskee valtioneuvoston asetus asbestityön turvallisuudesta 798/2015 4 Työvälineiden käyttö ja toimintakunnon varmistaminen - Työnantajan tulee varmistaa, että työntekijällä on asbestipurkutyöhön sopivat, vaatimustenmukaiset suojavaatteet ja henkilönsuojaimet. - Työvälineet on pidettävä säännöllisellä huollolla ja kunnossapidolla turvallisina. Työvälineet on puhdistettava käytön jälkeen ennen uudelleen käyttöön ottamista. - Työvälineiden valinnasta, käytöstä ja toimintakunnon varmistamisesta säädetään muutoin erikseen. 6 Erityinen opetus ja ohjaus - Työnantajan on annettava asbestityötä tekevälle työntekijälle opetusta ja ohjausta seuraavista asioista: asbestin ominaisuuksista ja terveysvaikutuksista 3 :n 1 momentissa tarkoitetusta asbestille altistumisen raja-arvosta, raja-arvon alittumisen seurannasta ja mittauslaitteiden käytöstä - Turvallisista työtavoista, toimista ja suojavälineistä, - Suojavaatetuksesta ja puhdistautumisesta, - Työntekijälle annettua opetusta ja ohjausta on täydennettävä tarvittaessa.
Suojainasiat työpaikalla Onko teillä tai asiakkailla sovittu? Kuka vastaa? suojainten valinnasta? suojainten hankinnasta? suojainten käytön valvonnasta? suojainten huollosta? suojainten sopivuuden arvioinnista? suojainten käytön koulutuksesta? Tiedetäänkö teillä tai tietävätkö asiakkaat? Miksi, milloin, missä, mitä ja kuinka suojaimia käytetään? Mistä suojaimia saa? Missä ja miten suojaimet puhdistetaan? Kuinka tarkistetaan toimivuus ja suojauskyky? Milloin suojain huolletaan? Milloin suojain on vaihdettava uuteen? Mistä saa varaosia? Missä ja kuinka säilytetään? Miten suojain hävitetään?
Huolto ja pesu Puhdas vaate edistää turvallisuutta Likainen vaate voi edistää esimerkiksi hitsauskipinän syttymistä ja koko vaate voi syttyä tuleen! Likainen varoitusvaatetus ei näy tarpeeksi hyvin liikenteen keskellä! Huoltotapa huomioon jo vaatteiden valinnassa käytössä oleva pesutapa: vesipesu, kemiallinen pesu pesulämpötila, kuivauslämpötila oma pesu työpaikalla? vuokravaatetus: vähintään 3 vaatekertaa/työntekijä: 1 pesussa, 1 käytössä ja 1 kaapissa 55
Tulevaisuuden haasteet Susanna Mäki, asiantuntija, Työterveyslaitos
Jokaisella on oikeus palata töistä turvallisesti kotiin
Siivoja sai pesuaineesta syövyttävät vammat Työntekijä oli tullut ensimmäisenä työpäivänään yövuoroon kello 22. Kun hän noin kaksi ja puoli tuntia sen jälkeen oli ruiskuttamassa voimakkaasti emäksistä Norapesuainetta painesumutinkannulla, palveluohjaaja huomasi, että pesuainetta oli päässyt hänen kasvoilleen ja käsivarsilleen. Palovammat olivat niin vakavat, että palveluohjaaja vei työntekijän ensiapuun. LÄHDE: SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ TAPATURMA- SELOSTUSREKISTERI, TAPS Susanna Mäki 58
Sähköasentajalle aiheutui palovamma käteen Kahvasulakkeen paikalleen asennuksessa oli syntynyt valokaari, jonka seurauksena sähköasentajalle aiheutui palovamma käteen. Sähköt olivat katkenneet työmaalta ja sähköasentajan työ oli selvittää sähköihin tullut vika. Sähköpääkeskuksesta löytyi palanut kahvasulake, jota hän ryhtyi vaihtamaan. Kahvasulake oli 80 amppeerinen (A) ja sähköpääkeskus, jännite 400 volttia (V). Kuva: Suojavaatetus valokaarivaarallisissa töissä, TTL ja ABB LÄHDE: SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ TAPATURMA- SELOSTUSREKISTERI, TAPS
Työntekijälle aiheutui viiltohaava niveleen Työntekijä oli ollut tekemässä meluaidan äänitestiä. Purettaessa ja nostettaessa aidan osia peräkärryyn, oli toinen työntekijä heittänyt metallisia, reunoiltaan teräviä listoja siten, että ne olivat pudonneet työntekijän oikean käden päälle vahingoittaen keskisormen niveltä. LÄHDE: SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ TAPATURMA-SELOSTUSREKISTERI, TAPS
Työtapatumat neljän (4) ja yli neljän päivän sairauspoissaoloon johtaneita tapauksia sattui vuonna 2014 17 232 vakavia yli 30 päivän poissaoloon työtapaturmia sattui 8 019 Lähteitä: Tapaturmavakuutuslaitosten liitto (TVL) ja Tilastokeskus http://www.ttl.fi/fi/tyoturvallisuus_ja_riskien_hallinta/tapaturmien_ehkaisy/tiet oa_tapaturmista/sivut/default.aspx http://www.tilastokeskus.fi/til/ttap/ 10.10.2016
Rakennusala Rakennusalalla työskentevistä työntekijöistä noin 45 % kertoo työn vaikuttavan heidän terveyteensä 10.10.2016
Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt Suojautuminen työperäisiltä sairauksilta ja työtapaturmilta suojavaatteiden oikean käytön, valinnan ja huollon avulla
Ammattitaudit ja ammattitauti-epäilyt 1964 2013 (vuosien 2003-2004 tiedot puuttuvat) lukumäärä Putoaisivatko työperäiset sairauden murto-osaan, jos suojaimet olisivat oikeanlaisia, oikein valittuja, käytettyjä ja huollettuja? Jo tiedot vuosilta 2003-2004 puuttuvat Lähde: Ammattitaudit ja ammattitauti-epäilyt 1964 2013. Työterveyslaitos, Lea Palo
Yleisimmät ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt Ihotaudit (1036/323) Ammatti-ihotautiepäilyjä tutkittiin 1 036 tapausta. Ammattitaudiksi vahvistettiin 31 prosenttia eli 323 tapausta, joista 142 oli ärsytyskosketusihottumia ja 119 allergisia kosketusihottumia. Ammatti-ihotauteja esiintyi naisilla kaksi kertaa enemmän kuin miehillä. Märkätyö on lukumääräisesti suurin ärsytyskosketusihottumien aiheuttaja. Epoksiyhdisteiden lisäksi toiseksi suurin allergisen kosketusihottuman aiheuttajaryhmä ovat isotiatsolinonit. Ne ovat säilöntäaineita, joita käytetään mm. maaleissa, kosmeettisissa tuotteissa ja metallintyöstönesteissä. Isotiatsolinoniallergia on toiseksi yleisin ihotestauksessa esiin tuleva kosketusallergia nikkeliallergian jälkeen. Lähde: Ammattitaudit ja ammattitauti-epäilyt 1964 2013 Työterveyslaitos, Lea Palo
Työperäisiä sairauksia Asbestisairaudet (721/533) Asbestin aiheuttamaksi ammattitaudiksi vahvistui 533 tutkituista 721 tapauksesta. Tavallisin asbestin aiheuttama sairaus oli keuhkopussin kiinnikkeet ja paksuuntumat, 418 tapausta. Asbestooseja (asbestipölykeuhkoja) varmistettiin 30 ja asbestin aiheuttamaksi todettuja syöpiä 82. Vain 25 kaikista vahvistetuista asbestisairauksista todettiin naisilla. Lähde: Ammattitaudit ja ammattitauti-epäilyt 1964 2013 Työterveyslaitos, Lea Palo
Asbestilta suojautuminen puhallinkäyttöinen kokonaamari, TM3P tiiviit käsineet tiivis pölyltä suojaava hupullinen kertakäyttöinen kokohaalari, tyyppi 5 tiiviit lahkeet ja hihansuut hihansuussa voi olla peukalolenkki tai käsineiden ja jalkineiden liittymäkohdat voidaan tarvittaessa teipata hupun ja hengityksensuojaimen yhteensopivuus tarkastettava kumisaappaat Huomioi suojainten aiheuttama lisäkuormitus, suojainten käyttöaika ja työn tauotus!
Rakennustyö Huom. Voimassa oleva standardi on EN ISO 20471 Rakennustyömaalla on käytettävä seuraavia henkilönsuojaimia: Varoitusvaatetus (EN 471 luokka 2 ja liikenteenohjauksessa luokka 3) Polviensuojaimet, lattiatyössä ja muissa vastaavissa töissä Kypärä, varustettuna tarvittaessa alushupulla Silmiensuojaimet, jos työssä on merkittävä silmätapaturmavaara Valjastyyppiset putoamissuojaimet Turvajalkineet.
Vaatetuksen suojaavuus Tarvitaanko työ- vai suojavaatetus? suojausluokka, vaatetuksen malli, vaatetuksen yksityiskohdat Millaista kokonaissuojausta tarvitaan? kerrosvaatetus: alus- ja välivaatetus, päällyskerros alus- ja välivaatetus vaikuttavat kokonaissuojaavuuteen jos vaate syttyy kipinästä, tekokuituinen alusvaate voi sulata ihoon ja lisätä palovamman vakavuutta Suojaustarve häiriö ja poikkeustilanteissa, alihankkijat? kuva: Työterveyslaitos, Susanna Mäki Valinnassa otettava huomioon työn haitat ja vaarat: esim. Puhdistuskemikaalit, liimat, öljyt ja voiteluaineet, kipinät ja hiontapöly, asbesti, terävät reunat, kuuma höyry... 69
Suojainten tehokas yhteiskäyttö Kuulonsuojaimet, hengityksensuojaimet, kypäräyhdistelmäsuojain päähine ja huppu Hengityksensuojaimet kasvonsuojaimet kaulus ja takki, ja sen kiinnitys Ihon alueen suojaus lahkeiden suu ja jalkineet käsineet ja takin hihat Yleinen toimivuus muut työssä käytettävät suojaimet kuten putoamissuojaimet
Hattujen ja huppujen käytettävyys ja tehokkuus kupusuojainten kanssa
Kupusuojainten todellinen vaimennusteho Esko Toppila, Työterveyslaitos
Suojavaatteet
Suojavaatteiden yleiset vaatimukset EN ISO 13688:2014 Käyttöohje: tuotetyypin tunniste, kauppanimi tai koodi valmistajan nimi (tavaramerkki tai muu valmistajan tai edustajan tunniste) täydellinen osoite standardin numero ja julkaisuvuosi selvitys merkinnöistä eli piktogrammeista ja suojaustasoista jos tuotestandardi sen vaatii suojavaatetuksen kaikkien materiaalikerrosten tärkeimmät ainesosat tuotestandardiin soveltuvalla tavalla: sovitus-, pukemis- ja riisumisohjeet, ohjeet tuotteen oikeasta käytöstä, käytön rajoitukset säilytys- ja huolto-ohjeet, joihin sisältyy huoltotarkastuksen maksimiaikaväli, pesu- ja puhdistusohjeet viittaukset mahdollisiin lisätarvikkeisiin tai varaosiin tarvittaessa sopiva kuljetuspakkauksen tyyppi ohjeet kierrätyksestä, turvallisesta tuhoamisesta ja hävittämisestä. Lähde: EN ISO 13688 Suojavaatetus. Yleiset vaatimukset. Vahvistettu SFS-standardiksi 27.1.2014
Suojavaatetuksen merkintä ISO 13688 CE-merkintä (direktiivi) valmistajan nimi tai tunnus tuotteen nimi tai koodi kokomerkintä erityisstandardin numero kuvatunnus eli piktogrammi suojausluokat/tasot hoito-ohjemerkintä Infomerkki käyttöohjeeseen tutustuttava Ryhmän III suojaimissa tuotannon tasalaatuisuutta valvovan ilmoitetun laitoksen numero. Esimerkiksi Työterveyslaitoksen numero on 0403
Suojakäsineet
Millaiset suojakäsineet olisivat olleet tarpeen? Työntekijä sai viillon käden kämmenosan puolelle sormien nivelien kohdalle.
Suojakäsineitä koskevat yleiset vaatimukset EN 420 Merkinnän ja käyttöohjeen vaatimukset Suojakäsineiden haitattomuus mm. ph-arvo määritetään suojakäsineiden nahkamateriaalille ja muille materiaaleille. ph-arvon tulee olla välillä 3.5-9.5. Kromi (VI) pitoisuus. Nahkakäsineiden kromipitoisuuden on oltava alle testimenetelmän havaitsemisrajan, joka käytännössä tarkoittaa alle 3 mg/kg määritystä varten. Koko eli mitoitus. Käsineen koko 6-11. Standardi määrittelee käsineiden kokoluokituksen.
Suojakäsineiden merkintä - kiinteä merkintä (voi olla myös pakkauksessa) CE-merkintä valmistajan nimi tai tunnus käsineen nimike tai tuotekoodi koko (suojakäsineessä ja käsinepakkauksessa) standardin numero vaaraa tai käyttöaluetta osoittavat piktogrammit suojaustasot kyseisen erityisstandardin mukaan infomerkki vanhenemispäivä tarvittaessa Kuva: TTL Suojainasiantuntijakoulutus
Suojakäsineiden käyttöohje valmistajan tai maahantuojan nimi ja osoite käsineen nimi tai tuotekoodi kokoluokitus. Saatavilla olevat koot. standardi kuvatunnus eli piktogrammi ja suojaustasot sekä merkintöjen selostus. Suojaustaso on merkitty numeroin kuvatunnuksen alapuolelle 0 = käsine ei täytä kyseisen suojaustason minimivaatimusta X = käsinettä ei ole testattu tai testausmenetelmä ei sovellu materiaalille tai mallille. käyttöohjeet ja yhdistäminen muihin suojaimiin pesu ja huolto-ohjeet (EN 23758), sekä säilytysohjeet maininta, jos käsineet sisältävät allergiaa aiheuttavia aineita tarvittaessa viittaus lisätarvikkeisiin ja varaosiin tarvittaessa kuljetukseen soveltuva pakkaustapa tarvittaessa elektrostaattisten ominaisuuksien testaustulokset. Tuotteen loppukäyttäjän eli työntekijän pitää saada käyttöönsä käyttöohje! Ohje tulee olla Suomessa myytävissä tuotteissa suomeksi ja ruotsiksi!
Suojakäsineet Kemikaalinsuojakäsineet EN 374 Mekaanisilta vaaroilta suojaavat käsineet EN 388 Kuumansuojakäsineet EN 407 Kylmänsuojakäsineet EN 511-50 C Palomiesten suojakäsineet EN 659 Veitsen viillolta ja pistoilta suojaavat käsineet EN 1082, osat 1-2 ja käsivarsisuojat osa 1: metalliverkkokäsineet ja käsivarsisuojat osa 2: muista materiaaleista valmistetut käsineet ja käsivarsisuojat Hitsaajan suojakäsineet EN 12477 Moottorisahan käyttäjän viiltosuojaimet EN 381 Jännitetyössä käytettävät eristävät hanskat ja rukkaset EN 60903
Veitsen viilloilta ja pistolta suojaavat käsineet ja käsivarsisuojat Standardi EN 1082-2:2000 veitsen viilloilta ja pistolta suojaavat muusta materiaalista kuin metallisilmukoista valmistetut käsineet ja käsivarsisuojat
Veitsen viilloilta ja pistolta suojaavat käsineet ja käsivarsisuojat Standardi EN 1082-1:1996 (SFS-vahvistettu 30.06.1997) metalliverkkokäsineet ja metalliset ja muoviset käsivarsisuojat, joita käytetään suojaamaan veitsen viillolta ja pistolta
Sähköveitsen viillolta suojaavat suojakäsineet EN 14328 elintarviketeollisuuden lihatuotteiden valmistus ja teurastamot suojakäsineet ja käsivarsisuojat vaatimuksia käsinemallille: ergonomia, veitsen leikkauskesto, materiaali ja sen vaarattomuus merkinnät ja käyttöohjeet. Standardi: Sähköveitsen viillolta suojaavat suojakäsineet ja käsivarsisuojat EN 14328:2005
Suojakäsineet tunnuskuvat eli piktogrammit, CE- ja info-merkintä Suojakäsineitä koskevia voimassa olevia EN- eli eurooppalaisia ja kansalliseksi vahvistettuja SFS-standardeja on noin 13. Voimassa olevat standardit voi tarkistaa Suomen Standardisoimisliiton verkkosivulta: www.sfs.fi/verkkokauppa Työterveyslaitos järjestää kerran vuodessa suojavaatetuksen ajankohtaispäivät, jossa käydään läpi myös voimassa olevien standardien sisällöt. www.ttl.fi/henkilonsuojaimet
Kemikaalinsuojakäsineet
Kemikaalinsuojakäsineitä koskevat EN-standardit SFS-EN 420 Suojakäsineet. Yleiset vaatimukset ja testausmenetelmät Fysikaaliset ominaisuudet, käyttöohjeet, merkinnät SFS-EN 374-1 Kemikaaleilta ja mikro-organismeilta suojaavat käsineet, osa 1: Sanasto ja vaatimukset. Suojaluokkien määrittelyt, kemikaalilista Testistandardit: EN 374-2: Penetraation vastustuskyvyn määrittäminen Tiiviystestimenetelmä ilmalla tai vedellä. Standardi 19.1.2015. EN 374-4: Kemiallisen vaurioitumisen määrittäminen. Standardi 27.1.2014. EN 16523-1 Kemikaaliläpäisevyyden määrittäminen Kemikaalien tai niiden seosten läpäisyaikojen määrittäminen. Uusi standardi 16.3.2015, entinen EN 374-3. SFS-EN 388 Suojakäsineet mekaanisia vaaroja vastaan
Suojakäsineen oikea riisuminen kemikaalialtistumisen välttämiseksi Kuvat: Susanna Mäki, TTL
Koulutuksia
TTL SUOJAINASIANTUNTIJA V E R KKO KO ULU T USOHJELMA Tarvitsetko tietoa suojainten valinnasta ja niiden tehokkaasta käytöstä? Perusmoduuli Työsuojelun perusteet ja riskinarviointi (tehokas suojainvalinta ja altistumisen vähentäminen) Valinnaiset moduulit Hengityksensuojaimet Kasvojen ja silmiensuojaimet Kuulonsuojaimet Suojakäsineet Suojavaatetus Työ- ja turvajalkineet Päänsuojaimet Kortin päivitys 5 vuoden välein Koulutus toteutetaan yhteistyössä Työterveyslaitoksen ja Suomen Työsuojelualan Yritysten Liiton (STYL) kanssa 10.10.2016
TTL SUOJAINASIANTUNTIJA VERKKO KO ULUTUSOHJELMA 2 0 1 6 K O U L U T U S M O D U U L I Työsuojelun perusteet ja riskinarviointi Suojavaatetus Hengityksensuojaimet Kasvojen- ja silmiensuojaimet Suojakäsineet Kortin päivitys TSP ja riskinarviointi Työ- ja turvajalkineet Kuulonsuojaimet Suojakäsineet Suojavaatetus Päänsuojaimet A J A N K O H T A tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu huhtikuu toukokuu, syyskuu toukokuu, syyskuu syyskuu lokakuu lokakuu marraskuu marraskuu Koulutus toteutetaan yhteistyössä Työterveyslaitoksen ja Suomen Työsuojelualan Yritysten Liiton (STYL) kanssa 10.10.2016
Hyödyllisiä tietolähteitä Verkkosivu: Tietoa henkilönsuojaimista, suojainten valinnasta ja käytöstä www.ttl.fi/henkilonsuojaimet Kirja: Henkilönsuojaimet työssä, Työterveyslaitos 2016 Lisää tietoa: ww.ttl.fi/henkilonsuojaimet
Kemikaalit Kemikaalilähteitä: OVA-ohjeet, kemikaalien käyttöturvallisuustiedoitteet: www.ttl.fi/kemikaalit Kemikaalivihi: http://www.ttl.fi/partner/kemikaalivihi/sivut/default.aspx Gestis-tietokanta: Tarkista suojautumistiedot eri lähteitä käyttäen, varsinkin terveydenkannalta erittäin vaarallisten ja haitallisten kemikaalien osalta. Ota tarvittaessa yhteys Työterveyslaitokseen!
Hyödyllisiä linkkejä Työterveyslaitos Malliratkaisut http://www.ttl.fi/fi/malliratkaisut/riskienhallinnan_malli ratkaisut/henkilonsuojaimet/sivut/default.aspx Lisää tietoa: ww.ttl.fi/henkilonsuojaimet
www.ttl.fi/henkilonsuojaimet https://twitter.com/susanna_maki Kiitos! ttl.fi @tyoterveys @fioh tyoterveyslaitos tyoterveys Tyoterveyslaitos