Suomen kieli ja viestintä... 89 15. TUOTANTOTALOUS... 92 16. KULTTUURIMATKAILU... 95 17. KULTTUURITUOTANNON SUUNNITTELU... 99 18.

SISÄLLYSLUETTELO 1. TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN PORIN KTM-KOULUTUS... 3 Porin KTM-koulutus, lukuvuoden 2003-2004 työskentelyajat... 5 Korkeakouluun ilmoittautuminen... 6 Opintoneuvonta... 7 Lyhenteitä ja käsitteitä... 7 Kuulustelut eli tentit... 11 Merkonomi- ja tradenomiopintojen hyväksilukeminen... 13 Muualla suoritettujen opintojen sisällyttäminen tutkintoon... 14 Työharjoittelun sisällyttäminen tutkintoon... 14 Opiskelu ulkomailla... 15 Valmistuminen... 16 2. KTK/KTM-TUTKINTOJEN YLEINEN RAKENNE... 17 3. YLEISOPINNOT... 18 4. MENETELMÄOPINNOT... 21 5. KIRJASTON KÄYTTÖ JA TIEDONHAKU... 23 6. LTT, LASKENTATOIMI... 24 7. TIETOJÄRJESTELMÄTIEDE... 46 8. LTT, MARKKINOINTI... 58 9. YRITYSJURIDIIKKA... 64 10. LTT, JOHTAMINEN JA ORGANISOINTI... 69 11. KANSANTALOUSTIEDE... 73 12. TALOUSSOSIOLOGIA... 74 13. TALOUSTIETEIDEN KVANTITATIIVISET MENETELMÄT... 75 14. KIELIOPINNOT... 76 Englannin kieli... 77 Ranskan kieli... 81 Ruotsin kieli... 84 Saksan kieli... 86

Suomen kieli ja viestintä... 89 15. TUOTANTOTALOUS... 92 16. KULTTUURIMATKAILU... 95 17. KULTTUURITUOTANNON SUUNNITTELU... 99 18. VISUAALINEN NYKYKULTTUURI... 104 19. YHTEYSTIEDOT... 110 LIITTEET: ASETUS KAUPPATIETEELLISISTÄ TUTKINNOISTA MALLI KTM-TUTKINTOTODISTUKSESTA TURUN KAUPPAKORKEAKOUUN TUTKINTOSÄÄNTÖ OPINTOSUORITUKSIA KOSKEVA JOHTOSÄÄNTÖ 2

1. TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN PORIN KTM-KOULUTUS Turun kauppakorkeakoulu tarjoaa liiketaloustieteellistä koulutusta ja tutkimusta Porin yliopistokeskuksessa. Porin yliopistokeskus on Turun kauppakorkeakoulun (TuKKK), Tampereen teknillisen yliopiston (TTY), Turun yliopiston (TY), Tampereen yliopiston (TaY) ja Taideteollisen korkeakoulun (TaiK) yhteinen koulutus -ja tutkimusorganisaatio. Kauppatieteiden maisterin tutkintokoulutuksen ohella Liiketaloustieteellisessä kehityskeskuksessa järjestetään liiketaloustieteellistä täydennyskoulutusluonteista kurssitoimintaa ja yritysten kehittämistoimintaa. Ainevalikoima Koulutuksen pääaineena on liiketaloustiede, laskentatoimi tai tietojärjestelmätiede. Sivuaineeksi voi valita pääainevaihtoehdosta riippuen tietojärjestelmätieteen, laskentatoimen, markkinoinnin tai yritysjuridiikan. Porin KTM-koulutus tarjoaa myös KHT- ja HTM-tilintarkastajatutkintoihin vaadittavat opinnot. Yhteistyö muiden Porissa toimivien yliopistojen kanssa, muun muassa yhteisten kurssien muodossa, mahdollistaa kauppatieteellisten opintojen yhdistämisen teknistieteellisiin, humanististieteellisiin tai yhteiskuntatieteellisiin opintoihin elinkeinoelämän tarpeiden mukaisesti. Esimerkiksi tietojärjestelmätieteen opintoja voi tukea TTY:n tarjoamilla tietotekniikan opinnoilla. Myös TTY:n tarjoamat tuotannollisten yritysten toimintaa ja organisaatioiden kehittämistä tarkastelevan tuotantotalouden opinnot antavat hyödyllisen lisänäkökulman kauppatieteiden opintoihin. Lisäksi Turun yliopiston ja Taideteollisen korkeakoulun tarjoamat sivuainekokonaisuudet antavat mahdollisuuden laaja-alaistaa KTM-tutkintoa ao. aloille. Vastaavasti Turun kauppakorkeakoulun KTM-koulutus antaa opetusta kauppa- ja taloustieteellisissä aineissa diplomi-insinööri- ja filosofian maisterin koulutuksessa. KTM-tutkintokoulutus tekee tiivistä yhteistyötä myös Liiketaloustieteellisen kehityskeskuksen kanssa. Yksiköiden koulutus- ja tutkimustarjonnat sekä kontaktiverkostot täydentävät toinen toisiaan. Porin KTM -koulutuksessa oppiaineet on integroitu keskenään loogiseksi ja tavoitteelliseksi koulutus- ja tutkimuskokonaisuudeksi. Henkilökunnan yhteisissä tutkimushankkeissa aikaansaadaan poikkitieteellisyyttä, mikä on heijastunut myönteisesti myös opetuksen kehittymiseen integroituna kokonaisuutena. Opiskelijoille muodostuu kokonaisvaltainen kuva opiskelemiensa aineiden toisiinsa liittymisestä ja merkityksestä osana yritystoimintaa. Porista valmistuneilla kauppatieteiden maistereilla on työmarkkinoilla kilpailukykyinen, poikkitieteellinen yhdistelmä tiedekorkeakoulun opintoja. 3

Jatko-opiskelu kauppatieteiden maisterista kauppatieteiden lisensiaatiksi tai tohtoriksi tapahtuu tiiviissä yhteistyössä emokorkeakoulun ja Porin tohtorikoulun kanssa. Opiskelutapa Porin KTM-koulutuksessa opiskelijoille luodaan käytännönläheiset mutta teorialähtöiset edellytykset jäsentää ja hallita työelämän toimintaa ja rakenteita. Yritysyhteistyötä kehitetään mm. vierailijaluennoitsijoiden laajalla käytöllä ja yhteisillä seminaaripäivillä. Suuri osa opinnäytteistä tehdään pohjautuen elinkeinoelämästä kerättyyn empiiriseen aineistoon. Opiskelijoiden vuorovaikutus-, kommunikointi- ja esiintymistaitoja kehitetään pienryhmätyöskentelyssä. Kokonaisuudessaan omaehtoinen työskentely ja interaktiivinen opiskelu ovat keskeisessä asemassa. Kauppatieteiden maisteri on yliopistotason tutkinto Yliopistollisuus ja valmistuvien tieteellinen orientoituminen merkitsevät mm. kriittistä ja analyyttistä suhtautumista tarkasteltaviin asioihin sekä kykyä tunnistaa muutoksia, hallita kokonaisuuksia ja ohjata niitä uuteen ympäristöön sopeutuvaan muotoon. Keskeisenä koulutuksen tavoitteena on sellaisen luovuuden ja sellaisten ongelmanratkaisutaitojen kehittäminen, jotka alkavat ongelmien oma-aloitteisesta havaitsemisesta ja tunnistamisesta ja ulottuvat uusien, innovatiivisten ratkaisujen ja toimintamallien toteuttamiseen. Luovuus merkitsee kykyä muotoilla ja keksiä ongelmia, joilla on tieteellistä ja käytännöllistä sovellusarvoa. Valmistuvien on kyettävä rakentamaan oma käsityksensä asioiden luonteesta. Uutta luovan ajattelutavan kehittämiseksi opiskelijoille kehitetään valmiudet ymmärtää ja myös itse tuottaa tieteellistä tekstiä. Opiskelijoille annetaan myös johtamisvalmiuksia, mikä mahdollistaa esimiestehtävissä toimimisen. Valmistuttuaan opiskelijalla on sellaista henkistä pääomaa, joka auttaa häntä onnistumaan jatkuvasti muuttuvassa yhteiskunnassa. Tervetuloa opiskelemaan kauppatieteitä Poriin! Heli Hookana TuKKK:n Porin yksikön johtaja 4

Porin KTM-koulutus, lukuvuoden 2003-2004 työskentelyajat Lukuvuosi: 1. elokuuta 2003 31. heinäkuuta 2004 Opetusta annetaan : Syyslukukaudella 1.9.-17.10.2003 (1.periodi) ja 27.10.-12.12.2003 (2.periodi) Kevätlukukaudella 5.1.-20.2.2004 (1.periodi) ja 1.3.-23.4.2004 (2.periodi) opetusta voidaan järjestää myös toukokuussa Kuulustelut pidetään: Syystenttikaudella 22.-29.8.2003 Syysvälitenttikaudella 20.-24.10.2003 Talvitenttikaudella 15.-19.12.2003 Kevätvälitenttikaudella 23.-27.2.2004 sekä maanantaisin ja perjantaisin 1.9.2003-23.4.2004 Kevättenttikaudella 26.4.-28.5.2004 Syyslukukausi Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Luennot Tentit Luennot Tentit 1. periodi 2.periodi Ma 25 1 8 15 22 29 6 13 20 27 3 10 17 24 1 8 15 22 Ti 26 2 9 16 23 30 7 14 21 28 4 11 18 25 2 9 16 23 Ke 27 3 10 17 24 1 8 15 22 29 5 12 19 26 3 10 17 24 To 28 4 11 18 25 2 9 16 23 30 6 13 20 27 4 11 18 25 Pe 29 5 12 19 26 3 10 17 24 31 7 14 21 28 5 12 19 26 La 30 6 13 20 27 4 11 18 25 1 8 15 22 39 6 13 20 27 Su 31 7 14 21 28 5 12 19 26 2 9 16 23 30 7 14 21 28 Kevätlukukausi Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Luennot Tentit Luennot Tentit 1. periodi 2. periodi Ma 29 5 12 19 26 2 9 16 23 1 8 15 22 29 5 12 19 26 3 10 17 24 Ti 30 6 13 20 27 3 10 17 24 2 9 16 23 30 6 13 20 27 4 11 18 25 Ke 31 7 14 21 28 4 11 18 25 3 10 17 24 31 7 14 21 28 5 12 19 26 To 1 8 15 22 29 5 12 19 26 4 11 18 25 1 8 15 22 29 6 13 20 27 Pe 2 9 16 23 30 6 13 20 27 5 12 19 26 2 9 16 23 30 7 14 21 28 La 3 10 17 24 31 7 14 21 28 6 13 20 27 3 10 17 24 1 8 15 22 29 Su 4 11 18 25 1 8 15 22 29 7 14 21 28 4 11 18 25 2 9 16 23 30 5

Korkeakouluun ilmoittautuminen Ilmoittautuminen läsnäolevaksi Korkeakouluun hyväksytyn opiskelijan, joka aikoo seurata opetusta ja osallistua harjoituksiin tai kuulusteluihin, täytyy olla ilmoittautunut läsnäolevaksi korkeakouluun. Jokaisen läsnäolevaksi ilmoittautuvan opiskelijan tulee lisäksi maksaa yo-kunnan jäsenmaksu. Opiskelijan on ilmoittauduttava läsnäolevaksi kunkin lukuvuoden alussa. Viimeinen virallinen ilmoittautumispäivä on 15.9. Mikäli päivä on lauantai tai sunnuntai, on viimeinen ilmoittautumispäivä 15. päivää seuraava arkipäivä. Ilmoittautumislomake ja pankkisiirtolomake yo-kunnan jäsenmaksun maksamiseen lähetetään alkukesästä postitse jokaiselle opiskelijalle. Ilmoittautumislomake ja kuitti suoritetusta yo-kuntamaksusta esitetään ilmoittautumisen yhteydessä opintotoimistossa. Ilmoittautuminen poissaolevaksi Toisen tai myöhemmän vuosikurssin opiskelija voi halutessaan ilmoittautua poissaolevaksi, jolloin ilmoittautumisen yhteydessä on esitettävä erillinen todistus. Pätevä syy on armeijassa oleminen (kopio palvelukseenastumismääräyksestä) tai äitiys/vanhempainloma (kopio lapsen syntymätodistuksesta tms.). Ulkomaille opiskelemaan lähtevät esittävät todistuksen yliopistoon hyväksymisestä. Muista poissaolon syistä on tehtävä erillinen vapaamuotoinen hakemus rehtorille osoitettuna viimeistään ilmoittautumisajan päättymiseen mennessä. Jos opiskelija aikoo kuitenkin saman lukuvuoden aikana jatkaa opintojaan, hänen on tehtävä läsnäoloilmoitus. Kun opiskelija ilmoittautuu poissaolevaksi, hänen ei tarvitse suorittaa yokuntamaksua. Ulkomaille opiskelemaan lähtevien ilmoittautuminen Ulkomaisiin korkeakouluihin opiskelemaan hyväksytyt ilmoittautuvat ulkomailla opiskeleviksi. He voivat halutessaan osallistua kuulusteluihin lukuvuoden aikana. Ulkomailla opiskeleviksi ilmoittautuneiden ei tarvitse suorittaa yo-kuntamaksua. Uudelleen kirjautuminen Viimeisen ilmoittautumispäivän jälkeen ilmoittautuvilta peritään uudelleenkirjoittautumismaksu (20 euroa). Osoitteen- ja nimenmuutokset Osoitteenmuutoksesta on tehtävä ilmoitus opintotoimistoon ja nimenmuutoksesta toimitettava uusi virkatodistus. 6

Opintoneuvonta Opintotoimistosta saat neuvontaa opiskeluun liittyvissä asioissa: Ma. opintoasiainsihteeri Kaija Manner (puh. 627 2842), tavattavissa opintotoimiston aukioloaikana ma-pe klo 12-14 sekä sopimuksen mukaan. Ma koulutussuunnittelija Nina Sjölund (puh. 627 2719), tavattavissa vastaanottoaikoina tiistaisin ja torstaisin klo 12-14 sekä sopimuksen mukaan. Lyhenteitä ja käsitteitä Alla on lueteltu opintoihin liittyviä lyhenteitä ja käsitteitä: ov = opintoviikko sl. = syyslukukausi kl. = kevätlukukausi vsk. = vuosikurssi TON = tiede- ja opetusneuvosto LTT = liiketaloustiede PLT = laskentatoimi PLTK = kandidaatintutkielma, laskentatoimi PLTS = laskentatoimen syventävät opintojaksot PLTPG = pro gradu-tutkielma, laskentatoimi PLTM = menetelmäopinnot, laskentatoimi PJO = johtaminen ja organisointi PMA = markkinointi PKTT = kansantaloustiede PYJ = yritysjuridiikka PTS = taloussosiologia PTKM = taloustieteiden kvantitatiiviset menetelmät PTJ = tietojärjestelmätiede PTJK = kandidaatintutkielma, tietojärjestelmätiede PTJPG = pro gradu-tutkielma, tietojärjestelmätiede PTJM = menetelmäopinnot, tietojärjestelmätiede PTT= tuotantotalous PEN = englannin kieli PRU = ruotsin kieli PSA = saksan kieli PSV = suomen kieli ja viestintä PYL = yleisopintojakso, joka ei kuulu mihinkään aineeseen PYR = yrittäjyysopinnot KTK = kauppatieteiden kandidaatti = B.Sc.(Econ. and Bus.Adm.) = Bachelor of Science in Economics and Business Admistration KTM = kauppatieteiden maisteri = M.Sc.(Econ. and Bus.Adm.) = Master of Science in Economics and Business Admistration 7

Opintoviikko Opintosuoritusten mittayksikkönä käytetään opintoviikkoa. Yhdellä opintoviikolla tarkoitetaan opiskelijan keskimääräistä 40 tunnin työpanosta asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Opintojakso Opintojen järjestämisen ja opiskelun perusyksikkö on opintojakso. Se on itsenäinen kokonaisuus, jonka tavoitteet voidaan määritellä. Opintojaksoon voi kuulua erilaista opetusta ja opiskelua kuten kirjallisuutta, luentoja, harjoituksia, ohjattuja ryhmätöitä, itsenäistä tutkimustyöskentelyä ja näiden opetusmuotojen yhdistelmiä. Opintokokonaisuus Pääaineiden opinnot muodostuvat perus-, aine- ja syventävistä opintokokonaisuuksista. Muista oppiaineista käydään läpi lähinnä perusopintoja. Opetussuunnitelma Korkeakoulun lukuvuosittaisessa opetussuunnitelmassa esitetään kunkin opintojakson tutkintovaatimukset ao. lukuvuotena. Opintojakson opetussuunnitelmassa esitetään opintojakson nimi, tavoitteet ja käsiteltävä asiakokonaisuus, laajuus opintoviikkoina, opetus- ja työmuodot, kirjallisuus sekä vastuuhenkilö. Opintojaksot on ryhmitelty opintokokonaisuuksittain, joiden nimet, tavoitteet ja sisältö esitellään opinto-oppaassa. Yleisopinnot Yleisopinnot ovat luonteeltaan yleistiedollisia ja -tieteellisiä. Ne pyrkivät takaamaan tutkinnon laaja-alaisuuden ja antamaan valmiuksia muissa opintotyypeissä tapahtuvaan opiskeluun. Yleisopinnot ovat kaikille pakollisia ja yhteisiä ja niiden osuus on KTK/KTM- tutkinnoissa 46 opintoviikkoa. Perusopinnot Perusopinnot antavat opiskelijalle yleiskuvan oppiaineen keskeisistä käsitteistä, teorioista ja tutkimustuloksista. Perusopintojen laajuus on KTK/KTM- tutkinnoissa yhdessä oppiaineen yleisopintojen kanssa vähintään 15 opintoviikkoa. 8

Aineopinnot Aineopinnot antavat opiskelijalle kokonaiskuvan oppiaineen sisältämistä keskeisistä ongelmakokonaisuuksista sekä kyvyn soveltaa aineen teoriaa, menetelmiä ja tutkimustuloksia käytännön ongelmien analysointiin ja ratkaisemiseen sekä niiden kirjalliseen esittämiseen. Pääaineen aineopintojen laajuus KTK/KTM- tutkinnoissa on yhdessä perusopintojen kanssa vähintään 35 opintoviikkoa ja niihin sisältyy kandidaatintutkielma. Syventävät opinnot Syventävien opintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle syvällinen teoreettinen tietämys oppiaineesta ja perusteelliset tiedot aineen jostakin ongelmakokonaisuudesta sekä kyky itsenäisesti hankkia tieteellistä tietoa sekä tunnistaa, eritellä ja tieteellistä tietoa soveltaen ratkaista tieteellisiä ongelmia uusissa tilanteissa. Pääaineen syventävien opintojen laajuus KTM- tutkinnossa on yhdessä aineopintojen kanssa vähintään 60 opintoviikkoa ja niihin sisältyy pro gradu -tutkielma. Kandidaatintutkielma Kandidaatintutkielma kuuluu pääaineen aineopintoihin ja on laajuudeltaan 5 opintoviikkoa. Kandidaatintutkielmatyöskentelyn tarkoitus on harjaannuttaa opiskelija itsenäiseen työhön, tieteellisen lähdeaineiston käyttöön sekä tieteelliseen esitystapaan ja kirjalliseen ilmaisuun. Opiskelumuotona on seminaari, jossa jokainen opiskelija esittää oman kandidaatintutkielmansa ja toimii toisen opponenttina. Opintojakso luo pohjan syventäviin opintoihin kuuluvalle pro gradu - tutkielmatyöskentelylle. Pro gradu -tutkielma Kauppatieteiden maisterin tutkintoon kuuluu pro gradu -tutkielma osana pääaineen syventäviä opintoja. Sen laajuus on 15 opintoviikkoa. Opintojakson tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet hankkia tieteellistä tietoa sekä sitä soveltaen esittää määrittelemänsä ongelman ratkaisu itsenäisenä pro gradu -tutkielmana. Kypsyysnäyte Tutkintoa suorittavan on kirjoitettava joko kandidaatin tai maisterin tutkintoa varten kirjallinen kypsyysnäyte. Kypsyysnäyte on kirjallinen koe, jonka avulla osoitetaan perehtyneisyys tutkielman aihepiiriin sekä suomen kielen taito. Kandidaatin tutkinnossa kypsyysnäyte liittyy kandidaatintutkielmaan ja maisterin tutkinnossa pro gradu -tutkielmaan. Silloin kun kypsyysnäyte on hyväksytty kandidaa- 9

tintutkintoa varten, ei opiskelijalta edellytetä uutta suomen kielen taitoa osoittavaa kypsyysnäytettä maisterin tutkintoa varten. Tällöin pro gradu -tutkielmasta vaaditaan kirjallinen koe, joka tarkastetaan vain asiasisällön osalta. Kypsyysnäyte kirjoitetaan sen jälkeen, kun tutkielma on jätetty tarkastettavaksi. Kypsyyskokeen perusteella opiskelija saavuttaa muodollisesti valtion virkoja varten suomen kielessä täydellisen kielitaidon edellyttäen, että hän kirjoittaa kypsyysnäytteen samalla kielellä, jolla on saanut koulusivistyksensä. Kypsyysnäytteen tarkastavat sekä tutkielmatyöskentelyn ohjaaja että suomen kielen ja viestinnän opettaja. Kypsyysnäyte hyväksytään tai hylätään ilman erillistä mainintaa tutkielman hyväksymisen yhteydessä. Opetusaikataulu Opetusaikataulu kertoo kaikkien lukukauden aikana järjestettävien luento- ja harjoituskurssien ajankohdat, luennoitsijat sekä salit, joissa luennot pidetään. Opetusaikataulu ilmestyy neljä kertaa lukuvuodessa ennen kunkin periodin alkua. Opetusaikataulut julkaistaan opintotoimiston ilmoitustaululla ja www-sivuilla. KLO 1 vsk maanantai I periodi (36-42) 8-9 PEN1 Honkasalo 103 (38-42) 9-10 PLT1 I Länsiluoto R1 240 opintojakson opettaja ryhmä luentosali opetusta (viikot) nimilyhenne tai koko periodi Opintojaksoille ilmoittautuminen Opintojaksoille ilmoittaudutaan opintotoimiston ja opintojaksojen vastuuhenkilöiden antamien ohjeiden mukaisesti. Pääaineen valinta Pääaineen valinta tehdään ensimmäisen vuosikurssin kevätlukukaudella. Valinnasta annetaan informaatiota ensimmäisen lukuvuoden aikana. Mikäli johonkin pääaineeseen on halukkaita siinä määrin, ettei aine voi opetusresurssisyistä hyväksyä heitä kaikkia, karsintaperusteina käytetään suoritettujen yleisopintojen laajuutta ja näiden arvosanojen keskiarvoa sekä vahvasti painotettuna halutun pääaineen yleisopintosuoritusten arvosanaa. Pääainevalinnan yhteydessä Johdatus liiketoiminnan käytäntöihin ja yliopisto-opintoihin -opintojaksolla laaditaan henkilökohtainen opintosuunnitelma. 10

Kuulustelut eli tentit Opetukseen osallistuttuaan ja suoritettuaan mahdolliset edeltävät opinnot, opiskelija voi osallistua opintojakson kuulusteluun. Samoilla tutkintovaatimuksilla on kolme (3) peräkkäistä kuulustelumahdollisuutta. Kuulustelujärjestyksestä ilmenee kuulustelujen ajankohta (tarkista opintotoimistosta). Kuulustelujen osallistumiskertoja ei ole rajoitettu. Ilmoittautuminen kuulusteluun Kuulusteluun voi osallistua vain läsnäolevaksi ilmoittautunut opiskelija, jolla on opiskeluoikeus. Kuulusteluun ilmoittaudutaan viimeistään seitsemän (7) päivää ennen kuulustelutilaisuutta opintotoimiston ohjeiden mukaisesti. Kuulustelujärjestys Kuulustelujärjestys on nähtävissä opintotoimiston ilmoitustaululla ja Porin yksikön www-sivuilla. Kuulustelujärjestystä päivitetään lukuvuoden aikana. Kuulustelujärjestykseen saattaa tulla muutoksia, joten kuulusteluun ilmoittautuessa kannattaa varmistaa, että kyseinen kuulustelu pidetään. Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitoksen (Turun yliopisto) kuulusteluajankohdat ja ilmoittautumissäännöt käyvät ilmi ko. laitoksen opinto-oppaasta. Kuulustelukoodi Jokaisella opintojaksolla on oma kuulustelukoodinsa, jonka perusteella kuulustelut erotetaan toisistaan esimerkiksi kuulustelun nimen pysyessä samana, mutta laajuuden tai sisällön muuttuessa vuosien kuluessa. Kuulustelutilaisuus Kuulustelu alkaa, kun kuulusteltavat saavat kysymykset. Kuulusteluaika on 2, 3 tai 4 tuntia. Kuulustelutilaisuudessa on oltava läsnä vähintään 30 minuuttia. Vastauspaperissa on oltava nimi, vuosikurssi, matrikkelinumero ja kuulusteltavan opintojakson nimi. Kaikki kuulustelupaperit palautetaan valvojalle. Myös kuulustelusta luopuneiden tulee jättää vastauspaperit valvojalle ja merkitä vastauspaperiin em. tietojen lisäksi, että luopuu kuulustelusta. Opiskelijan tulee todistaa henkilöllisyytensä. Opiskelijan, joka kuulustelussa syyllistyy vilppiin, voi valvoja poistaa tilaisuudesta ja suoritus hylätään. Opintosuoritus hylätään myös, jos vilppi havaitaan myöhemmin. 11

Tulosten julkistaminen Kuulustelujen tulokset ovat julkisia ja opintotoimisto julkaisee tulokset kuukauden kuluessa tentin pitämisestä. Opintosuoritusten arvostelu Useasta kuulustelusta koostuvan opintokokonaisuuden arvosana määräytyy sen eri osien opintoviikkolaajuuksien painotetun keskiarvon perusteella. Kuulustelujen ja kandidaatintutkinnon arvosteluasteikko: 0.5-1.0 välttävät tiedot 1.1-1.6 tyydyttävät tiedot 1.7-2.2 hyvät tiedot 2.3-2.8 kiitettävät tiedot 2.9-3.4 erinomaiset tiedot Kuulustelu voidaan arvostella myös hyväksytty/hylätty (1.0/0.0) Pro gradu- tutkielman arvosteluasteikko 0.5-0.9 approbatur 1.0-1.4 lubenter approbatur 1.5-1.8 non sine laude approbatur 1.9-2.2 cum laude approbatur 2.3-2.6 magna cum laude approbatur 2.7-3.0 eximia cum laude approbatur 3.1-3.4 laudatur Arvosteluun tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua arvostelun suorittaneelta opettajalta. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin hänellä on ollut tilaisuus saada kuulustelun yksityiskohtaiset tulokset sekä arvosteluperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan henkilökohtaisesti tietoonsa Opinto-oppaan liitteenä on hallituksen 4.6.1998 hyväksymä opintosuorituksia koskeva johtosääntö. Kirjalliset opintosuoritukset säilytetään vähintään 6 kk tulosten julkistamisesta. Opiskelijalla on oikeus saada jäljennös vastauspaperistaan omalla kustannuksellaan. 12

Matrikkelinumero Jokaisella opiskelijalla on oma, yleensä viisinumeroinen, matrikkelinumeronsa, jota tarvitaan ilmoittauduttaessa ja osallistuttaessa tentteihin, tilattaessa suoritusrekisteriotteita jne. Matrikkelinumero on myös opiskelijakortissa. Opiskelija- ja opintosuoritusrekisterit Opiskelijarekisterissä on kaikkien korkeakoulussa opiskelevien henkilö- ja ilmoittautumistiedot. Uusi opiskelija merkitään opiskelijaluetteloon eli rekisteriin sen jälkeen kun hän on ilmoittautunut korkeakouluun. Opintosuoritusrekisteriin merkitään opiskelijan kaikki opintosuoritukset. Opiskelija saa kerran vuodessa keväällä ilmaisen opintorekisteriotteen. Tarvittaessa otteen voi tilata erikseen opintotoimistosta 2 euron hintaan. Merkonomi- ja tradenomiopintojen hyväksilukeminen Tiede- ja opetusneuvoston päätöksen mukaan opistoasteen merkonomin tutkinnon suorittaneille hyväksiluetaan 13 opintoviikkoa KTM- tutkintoon. Hyväksiluettavat opintojaksot ja opintoviikkomäärät esitetään seuraavassa. PYL1A Johdatus liiketaloustieteisiin 2 ov PLT1, I osa Yrityksen talouden ja rahoituksen perusteet 2 ov PJO1A Johtaminen ja organisointi 3 ov PMA1A Markkinoinnin perusteet 2 ov PKTT1 Makrotalouden perusteet 2 ov PYJ1 Yritysjuridiikan perusteet 2 ov Yhteensä 13 ov Tiede- ja opetusneuvoston päätöksen mukaan tradenomin tutkinnosta hyväksiluetaan 28 opintoviikkoa KTM- tutkintoon. Tradenomin tutkinnon suorittaneet saavat hyväksilukea samat opintojaksot kuin opistoasteen merkonomin tutkinnon suorittaneet (ks. yllä olevat) ja lisäksi seuraavat opintojaksot. PRU1 Kaupallinen kieli 2 ov PRU2 Liikekieli 2 ov PSV1A Liike-elämän viestintä, kirjallinen 1 ov PSV1B Liike-elämän viestintä, suullinen 1 ov PTJ1 Tietotekniikan perusteet (tasokoe) 3 ov PYJ2 Vero-oikeuden perusteet 3 ov PKTT2 Mikrotalouden perusteet 3 ov Yhteensä 28 ov 13

Muualla suoritettujen opintojen sisällyttäminen tutkintoon Opiskelija voi sisällyttää tutkintoonsa muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa suoritettuja opintoja tai korvata niillä muualla suoritetuilla opinnoilla tutkintorakenteeseensa kuuluvia opintojaksoja. Jotta opintojaksot voidaan hyväksilukea tutkintoon, niiden sisällön ja tason tulee täyttää kauppatieteellisille korkeakouluopinnoille asetetut vaatimukset. Toiseen samantasoiseen tutkintoon sisältyvillä opinnoilla voidaan korvata enintään 20 opintoviikkoa. Opintotoimistosta saa hakulomakkeita, jotka täytetään kunkin oppiaineen osalta erikseen. Hakemus toimitetaan täytettynä opintotoimistoon. Hakemukseen tulee liittää mukaan alkuperäiset todistukset, kopiot opintojaksojen tutkintovaatimuksista ja muut mahdolliset liitteet, jotka voivat vaikuttaa asiaan. Koontilomakkeelle kootaan kaikki hyväksiluettavat opintojaksot ja se palautetaan opintotoimistoon. Vararehtori päättää hyväksymisestä ja opinnot tulevat opintosuoritusrekisteriin. Korvattavia opintojaksoja on mahdollista suorittaa Turun kauppakorkeakoulun tai jonkin muun yliopiston avoimessa yliopistossa. Avoin yliopisto-opetus on maksullista. Korvaavista opinnoista kannattaa keskustella pääaineen tai ko. aineen opettajien kanssa. Työharjoittelun sisällyttäminen tutkintoon Tutkintoon voi sisältyä vapaasti valittavana opintojaksona työharjoittelua, jonka tavoitteena on perehdyttää opiskelija pääaineen perustana olevaan ammatilliseen tehtäväalueeseen. Ns. miljööharjoittelua, jolla tarkoitetaan työkokemusten yleisluonteista hankkimista, ei siis voida hyväksyä opintoviikkoja tuottavaksi opintojaksoksi, vaan harjoittelun on oltava luonteeltaan ammattiharjoittelua. Harjoitteluksi ei hyväksytä esim. toimistorutiineihin liittyviä tehtäviä, kuten puhtaaksikirjoitustyötä, tilausten ja laskujen kirjoittamista ja tarkastusta eikä yksinomaan yleisöpalveluun liittyviä tehtäviä. Harjoittelulla on määritellyt kokonaistavoitteet ja yksilöidympi työnsisältö. Keskeistä on tietojen ja taitojen harjoittelu sekä teoreettisten yhteyksien näkeminen ja yleensä korkeakoulussa opittujen tietojen soveltaminen. Tämän tavoitteen saavuttaminen voidaan varmistaa mahdollisesti määrättävällä kirjallisuudella. Harjoittelu voidaan hyväksyä osaksi tutkintorakennetta aikaisintaan toisen opiskeluvuoden jälkeen (vain poikkeuksellisesti aikaisemmin). Työn on vastattava tutkinnon tavoitteita ja hakemuksessa on mm. osoitettava aine, jonka opintoihin harjoittelu luettaisiin. Useinmiten tämä on pää- tai sivuaine. Harjoitteluasioissa on kussakin aineessa oma vastuuhenkilö, jonka tehtävänä on päättää harjoittelun hyväksymisestä opiskelijan tutkintoon. 14

Hakeminen on kaksiportaista. Opiskelijan tulee ennen harjoittelua toimittaa ko. aineen työharjoittelusta vastaavalle opettajalle alustava suunnitelma harjoittelun suorittamisesta, josta käy ilmi: harjoittelupaikka työtehtävät harjoittelun kesto harjoittelun sijoittuminen opintorakenteeseen Aineen työharjoittelusta päättävä opettaja antaa harjoittelulle alustavan luvan ja määrää tehtäväalueen, josta on laadittava raportti. Lopullista hyväksymistä varten tulee harjoittelun jälkeen esittää työtodistus ja em. raportti. Harjoitteluksi voidaan hyväksyä työharjoittelua niin, että kolmea työviikkoa vastaan voidaan hyväksyä yksi opintoviikko. Kaikkiaan voidaan tutkintoon sisällyttää enintään 6 opintoviikkoa työharjoittelua niin, että se koostuu enintään kahdesta työjaksosta, joiden vähimmäiskesto on kuusi yhtäjaksoista työviikoa. Harjoittelu mitoitetaan kokonaisina opintoviikoina. Loppuarvosanassa harjoittelulla ei ole painoa. Opiskelu ulkomailla Turun kauppakorkeakoulun opiskelija voi sisällyttää tutkintoonsa ulkomaisessa yliopistossa suoritettuja opintoja. Erilaiset opiskelijavaihto-ohjelmat tarjoavat mahdollisuuksia ulkomailla opiskeluun. Turun kauppakorkeakoululla on kahdenkeskisiä opiskelijavaihtosopimuksia lähes 80 yliopiston kanssa 27 eri maassa. Lisäksi se osallistuu Nordplus- Sokrates/Erasmus- ISEP ja First vaihto-ohjelmiin. Yhteistyöyliopistoja on Alankomaissa, Australiassa, Brasiliassa, Chilessä, Espanjassa, Islannissa, Iso-Britanniassa, Israelissa, Italiassa, Itävallassa, Japanissa, Kiinassa, Meksikossa, Norjassa, Portugalissa, Puolassa, Ranskassa, Ruotsissa, Saksassa, Sveitsissä, Tanskassa, Tsekin tasavallassa, Unkarissa, Venäjällä, Virossa ja Yhdysvalloissa. Vuosittain yli sata TuKKK:n opiskelijaa opiskelee ulkomailla. Opintojen sisällyttämisestä tutkintoon päättää vararehtori opiskelijan hakemuksen perusteella (ks. kohta Muualla suoritettujen opintojen sisällyttäminen tutkintoon ). Lisätietoja kansainvälisestä opiskelusta saa Tukkk:n www-sivuilta http://www.tukkk.fi/opiskelu/vaihto, päärakennuksessa Turussa sijaitsevasta kvinfopisteestä (Rehtorinpellonkatu 3, 20500 Turku) sekä kansainvälisten asiain suunnittelija Eeva Schoultzilta (puh. 02 4814 208, eeva.schoultz@tukkk.fi). 15

Valmistuminen Ohjeet valmistumista varten 1. Kun kaikki opintosuorituksesi mukaan lukien gradu ja kypsyysnäyte ovat rekisterissä, ota yhteyttä opintotoimistoon. 2. Kaikkien suoritusten on oltava rekisterissä ennen valmistumisen vireillepanoa. Tarkistukseen on varattava aikaa 3 viikkoa. Valmistumisen yhteydessä suorituksesi tarkistetaan sekä opintojaksojen että tutkintorakenteen osalta. 3. Tarkastuksen jälkeen opintotoimistossa kirjoitetaan tutkintotodistus. Tutkinto hyväksytään nk. rehtorin esittelyssä, joita on lukukausien aikana noin kerran kuukaudessa, päivämäärät ilmoitetaan erikseen. 4. Tutkintotodistus on noudettavissa opintotoimistosta noin viikon kuluttua tutkinnon hyväksymisestä tai se voidaan pyydettäessä lähettää kirjattuna lähetyksenä. Tutkintotodistus luovutetaan vasta, kun kirjasto on varmistanut, ettei valmistuvalla ole vanhentuneita kirjalainoja tai myöhästymissakkoja. 5. Tarvittaessa voit pyytää opintotoimistosta väliaikaisen todistuksen suorittamistasi opinnoista esim. työnantajaa tai työvoimatoimistoa varten. 6. Ilmoita opintotoimistoon voimassaoleva osoitteesi. Ekonomin arvon hakeminen Ekonomin arvot myönnetään kahdesti vuodessa. Saat opintotoimistosta todistuksesi mukana lomakkeen, jolla arvoa haetaan. Ekonomin arvo maksaa 20 euroa. Valmistumiseen liittyviä asioita hoitaa ma. koulutussuunnittelija Nina Sjölund, puh. 02-627 2719, s-posti: nina.sjolund@pori.tukkk.fi 16

2. KTK/KTM-TUTKINTOJEN YLEINEN RAKENNE Kauppatieteiden kandidaatin tutkinto: Yleisopinnot Pääaineen aineopinnot 35-38ov, yleisopintojen lisäksi (sis. kandidaatintutkielman) Sivuaineen perusopinnot 15 ov, yleisopintojen lisäksi Kieli ja viestintäopinnot Vapaasti valittavat opinnot Kauppatieteiden maisterin tutkinto: Pääaineen syventävät opinnot (sis. PLTPG:n) Kieliopinnot Menetelmäopinnot Vapaasti valittavat opinnot 120 ov 48 ov 30-32 ov 7-12 ov 16 ov 14-17 ov 160 ov 25 ov 4 ov 4 ov 7 ov KIELIOPINNOT: KTK-tutkinto minimilaajuus 16 ov kaksi vierasta kieltä 1. vieras kieli 6 ov 2. vieras kieli 4 ov ruotsin kieli väh. 4 ov suomen kieli ja viestintä 2 ov KTM-tutkinto minimilaajuus 20 ov kaksi vierasta kieltä 1. vieras kieli 8 ov 2. vieras kieli 4 ov ruotsin kieli väh. 4 ov suomen kieli ja viestintä 2 ov loput 2 ov opiskelijan valinnan mukaan, kuitenkin niin, että 3. vieraan kielen laajuus on väh. 4 ov Huom! Kielten alkeisopinnot eivät sisälly yllä mainittuihin pakollisiin kieliopintoihin. MUUT SÄÄNNÖKSET: kauppa- ja taloustieteellisiä opintoja tulee sisältyä KTK-tutkintoon vähintään 60 ov ja KTM-tutkintoon vähintään 80 ov tutkintoon tulee sisältyä yhden liiketaloustieteellisen ja yhden muun kauppaja taloustieteellisen aineen opintoja vähintään perusopintojen (15 ov) verran pääainetta tulee olla suoritettuna vähintään 20 ov ennen pro gradututkielmatyöskentelyyn osallistumista 17

3. YLEISOPINNOT Yleisopinnot ovat kaikille yhteisiä ja pakollisia opintoja ja niillä pyritään takaamaan tutkinnon laaja-alaisuus. Ne ovat luonteeltaan yleistiedollisia ja tieteellisiä ja laajuudeltaan 48 opintoviikkoa. Yleisopintojen kurssit kuvataan kunkin aineen kurssikuvausten yhteydessä, paitsi opintojaksot PYL1A, PYL1B, PYR1A ja PYR1B, joiden kuvaukset ovat seuraavilla sivuilla. Liiketaloustieteelliset aineet 26 ov PLT1, I osa Yrityksen talouden ja rahoituksen perusteet 2 ov PLT1, II osa Kirjanpidon ja tuloslaskennan perusteet 2 ov PLT1, III osa Kustannuslaskennan perusteet 2 ov PLT1, IV osa Näkökulmia liiketaloustiede, laskentatoimeen 2 ov PJO1A Johtaminen ja organisointi 3 ov PJO1B Organisaatiot ja niiden kehittäminen 3 ov PMA1A Markkinoinnin perusteet 2 ov PMA1B Markkinoinnin johtaminen 3 ov PMA2 Palvelujen markkinointi 2 ov PYR1A Yrittäjyys 1 ov PYR1B Yrityspeli 1 ov PYL1 Liiketaloustieteen perusteet 3 ov Muut kauppa- ja taloustieteelliset aineet 22 ov PKTT1 Makrotalouden perusteet 2 ov PKTT2 Mikrotalouden perusteet 3 ov PYJ1 Yritysjuridiikan perusteet 2 ov PYJ2 Vero-oikeuden perusteet 3 ov PTJ1 Tietotekniikan perusteet 3 ov PTKM1 Talousmatematiikan perusteet 3 ov PTKM2 Tilastolliset menetelmät 4 ov PTS1 Tieteenfilosofian perusteet 2 ov 18

PYL1 Liiketaloustieteen perusteet Ajankohta: 1 vsk. 3 ov A-osa Johdatus liiketaloustieteisiin 2 ov 1 vsk. sl I Tavoitteet ja sisältö: Opintojakson tavoitteena on tutustuttaa opiskelija yritystoiminnan peruskäsitteisiin sekä kauppatieteellisen tutkimuksen ja opetuksen sisältöön yritystoiminnan muodostamassa kokonaisuudessa. Opintojakso koostuu yleisluennoista ja pienryhmätyöskentelystä. Opetus: luentoja/pienryhmätyöskentelyä 20 h 1. Honko, Jaakko (1985 12. tai uudempi painos) Liiketaloustiede. Weilin + Göös, Espoo. (Vastuuopettajan ilmoittamin osin) 2. Tenhunen, Lauri (1995) Yrityksen taloustiede. Helsinki. (Vastuuopettajan ilmoittamin osin) 3. Artikkeleita luennoitsijan ilmoituksen mukaan Tutkintovaatimukset: Tentti kirjallisuudesta, 2 ov Vastuuhenkilö: Anu Ikonen-Kullberg B-osa Johdatus liiketoiminnan käytäntöihin ja yliopisto-opintoihin 1 ov 1 vsk. kl I ja II Tavoitteet ja sisältö: Pyrkimyksenä on antaa opiskelijoille kuva yliopistotasoisen opiskelun sisällöstä ja toteuttamisesta kauppatieteellisessä koulutuksessa. Lisäksi tavoitteena on perehdyttää opiskelija jonkin esimerkkiyrityksen toimintaan ja analyysiraportin tekemiseen. Osan A ja yrityselämään perehtymisen pohjalta tapahtuu opiskelijan omien opintojen suunnittelu ja henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatiminen. Opetus: Ohjattua opetusta 12 h 1. Kohdeyritystä koskeva kirjallisuus, artikkelit ja oma tiedonhankinta 2. Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikön opinto-opas 2003-2004 Tutkintovaatimukset: Yritysraportin laatiminen ja esittäminen pienryhmissä sekä henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatiminen omien opintojen pohjaksi. Vastuuhenkilö: Laskentatoimen ma. professori, markkinoinnin ma. professori, tietojärjestelmätieteen ma. professori 19

PYR1A PYR1B Yrittäjyys Ajankohta: 2. vsk. sl 1 ov Tavoitteet ja sisältö: Opintojakson tavoitteena on antaa opiskelijalle monipuolinen kuva yrittäjyydestä ja yrittäjäksi ryhtymisen haasteista. Yrittäjyyttä tarkastellaan makro-, organisaatio-, yksilö- ja liiketoimintaulottuvuuksien näkökulmasta. Opetuksessa tarkastellaan PK-yritysten merkitystä kansantalouksille. Opetuksessa perehdytetään myös liikeidean kehittämiseen, yrityksen ominaisuuksien kartoittamiseen ja strategiseen suunnitteluun. Myös omien yrittäjyysominaisuuksien kartoittaminen ja yrityksen perustamiseen liittyvät toimenpiteet kuuluvat opetuksen piiriin. Koska yrittäjyys ei ole pelkästään oman yrityksen perustamista, sisäinen yrittäjyys on myös yksi kurssin aihealue. Opetus: kahden päivän intensiivinen opetusjakso, päivämäärät ilmoitetaan myöhemmin 1. Lehtonen, Pekka (toim.) Strateginen yrittäjyys. Kauppakaari. Tutkintovaatimukset: Tentti luennoista ja kirjallisuudesta,1 ov Vastuuhenkilö: Pasi Malinen Yrityspeli Ajankohta: 2. vsk. kl 1 ov Tavoitteet ja sisätö: Yrityspelissä pureudutaan yritystoiminnan olennaisiin perusasioihin simuloidun yrityspelimallin avulla. Pelin avulla opitaan mm. päätöksentekoa ja suunnittelua sekä strategisella että operatiivisella tasolla, yrityksen toimintojen koordinointia, kilpailukeinojen käyttöä, yrityksen sisäisen ja ulkoisen tiedon hyväksikäyttöä yrityksen johtamisessa ja tiimityöskentelyä. Opetus: harjoitukset 12 h (kaksi 6 h pelipäivää / ryhmä) Tutkintovaatimukset: Aktiivinen osallistuminen molempiin pelipäiviin, 1 ov Vastuuhenkilö: Timo Leino 20

4. MENETELMÄOPINNOT Menetelmäopintojen tavoitteena on antaa kauppa- ja taloustieteiden opiskelun edellyttämät tiedot menetelmätieteiden perusteista. Metodologista tietämystä sovelletaan opintojaksoilla substanssitiedon tulkinnassa ja analyysissä sekä opinnäytteissä (kandidaatintutkielma, pro gradu tutkielma). Sekä KTK- että KTM-tutkintoon kuuluu kaikille opiskelijoille pakollisina taloustieteiden kvantitatiivisten menetelmien yleisopintojaksot PTKM1 Talousmatematiikan peruskurssi, 3 ov ja PTKM2 Tilastolliset menetelmät, 4 ov. Menetelmäopintoihin ovat yhdistettävissä myös PLT1, IV osa Näkökulmia liiketaloustiede, laskentatoimeen, 2 ov ja PTS1 Tieteenfilosofian perusteet, 2 ov. KTM-tutkintoon kuuluu lisäksi pääaineopintoja tukevat menetelmäopinnot. Maisterin tutkinnossa tavoitteena on, että opiskelija tuntee ja hallitsee tieteellisen tutkimuksen perusteet sekä kykenee soveltamaan tieteellistä tietoa pääaineen alalla. Tieteenfilosofisia ja metodologisia perusteita käsitellään opintojaksolla PLTS1/PTJS1. Metodikysymyksiä käsitellään opintojaksolla PLTM1/PTJM1. Opiskelijan tulee suorittaa PLTM1/PTJM1 ja valita joko PLTM2/PTJM2 tai PLTM3/PTJM3 (molempien suorittaminen suositeltavaa). PLTM1 Tutkimusmenetelmät Ajankohta: 4. vsk. sl I-II 2 ov Tavoitteet: Tavoitteena on tutustua tieteellisten menetelmien osalta sekä kvantitatiivisiin että kvalitatiivisiin menetelmiin. Opetus: Luentoja 25 h 1. Ryan, B. - Scapens, R. - Theobald, M. (2002) Reasearch method and methodology in finance and accounting. Academic Press, London. 2. Eskola, Jari Suoranta, Juha (2000) Johdatus laadulliseen tutkimukseen. 4. (tai uudempi) painos. Vastapaino, Tampere. 3. Esimerkkitutkimuksia luennoitsijan valinnan mukaan Vastuuhenkilö: Aapo Länsiluoto ja Pekka Heikkilä Huom! Opiskelijan on suoritettava opintojakso PLTS1 ennen tälle opintojaksolle osallistumista. 21

PLTM2 PLTM3 Kvalitatiivisen menetelmän harjoitustyö Ajankohta: 4. vsk. sl II 2 ov Tavoitteet: Tavoitteena on harjaannuttaa soveltamaan kvalitatiivisia tieteellisiä tutkimusmenetelmiä. Opetus: 15 h harjoituksia Tutkintovaatimukset: Aktiivinen osallistuminen harjoituksiin. Vastuuhenkilöt: Aapo Länsiluoto Kvantitatiivisen menetelmän harjoitustyö Ajankohta: 4. vsk. sl II 2 ov Tavoitteet: Tavoitteena on harjaannuttaa soveltamaan määrällisiä menetelmiä. Opetus: Harjoitusten ohjausta 15 h Tutkintovaatimukset: Aktiivinen osallistuminen harjoituksiin. Vastuuhenkilöt: Pekka Heikkilä PTJM1 PTJM2 Tutkimusmenetelmät Ajankohta: 4. vsk. sl 2 ov Tiedot ilmoitetaan tarvittaessa myöhemmin. Opiskelijan, joka haluaa suorittaa opintojakson lukuvuonna 2003-2004, tulee ottaa yhteyttä vastuuhenkilöön. Vastuuhenkilö: Kalle Kangas Kvalitatiivisen menetelmän harjoitustyö Ajankohta: 4. vsk. sl I-II 2 ov Tavoitteet: Tavoitteena on harjaannuttaa soveltamaan laadullisia menetelmiä. Opetus: Harjoitusten ohjausta 15 h. Mikäli osallistujien määrä on pieni toteutetaan opintojakso yhdessä PLTM2:n kanssa. Tutkintovaatimukset: Harjoitukset, 2 ov. Läsnäolo ryhmäharjoitusten purkutilaisuuksissa on pakollinen. Vastuuhenkilö: Seppo Sirkemaa 22

PTJM3 Kvantitatiivisen menetelmän harjoitustyö Ajankohta: 4. vsk. sl I 2 ov Tavoitteet: Tavoitteena on harjaannuttaa soveltamaan määrällisiä menetelmiä. Opetus: Harjoitusten ohjausta 15 h Mikäli osallistujien määrä on pieni toteutetaan opintojakso yhdessä PLTM3:n kanssa. Tutkintovaatimukset: Harjoitukset, 2 ov Vastuuhenkilöt: NN 5. KIRJASTON KÄYTTÖ JA TIEDONHAKU PYLK Kirjaston käyttö ja tiedonhaku 0 ov Tavoitteet ja sisältö: Opintojakso antaa perusvalmiudet käyttää erilaisia tietokantoja ja muita tiedonlähteitä. Tavoitteena on auttaa opiskelijoita suunnittelemaan ja toteuttamaan itsenäistä tiedonhakua, jota tarvitaan eri opintosuorituksissa. Huomiota kiinnitetään samalla työelämässä tarvittavien tiedonhakuvalmiuksien kehittämiseen. Opetus: 1. 1. vsk:n opiskelijoille järjestetään syksyllä johdanto kirjaston käyttöön 2h. 2. 3. vsk:n opiskelijoille järjestetään johdanto tiedonhakuun ja tiedonhaun menetelmät 2-4h. Kandidaatintutkielman tekijöille suunnattuna. 3. 4. vsk:n opiskelijoille järjestetään syksyllä tiedonhaun menetelmät 2-4h. Pro-gradun tekijöille suunnattuna. 23

6. LTT, LASKENTATOIMI Talouselämän piirissä odotetaan kauppakorkeakoulun tutkinnon suorittaneelta laskentatoimen kysymysten tuntemusta ja hallintaa. Laskentatoimen informaatio on keskeinen kieli, jonka avulla yrityksessä kommunikoidaan, sitä ohjataan, tavoitteita määritetään ja toiminnan tuloksista raportoidaan eri sidosryhmille. Laskentatoimen tehtävät voivat muodostua opiskelijalle ammatiksi laskentaekonomina yritysten ja laitosten vaativissa rahoitus- ja talousjohdon tehtävissä tai erikoistuneena yritysanalyytikkona, tilintarkastajana ym. asiantuntijana. Yritystoimintaa mittaavan, analysoivan ja raportoivan luonteensa johdosta laskentatoimi pääaineena voi antaa erinomaisen pohjan myös yritysten yleisjohdon tehtäviin sijoittuville. Toisaalta laskentatoimen tietynasteinen tunteminen on aina mitä tahansa kauppatieteiden maisterin ammattitehtävää palvelevaa ja täydentävää. Laskentatoimea sivuaineena lukevat opiskelijat suorittavat aineopintojen opintojaksoista vähintään 15 opintoviikon kokonaisuuden. Sivuaineopiskelija voi valita laskentatoimen syventäviä opintojaksoja suoritettuaan ensin 20 opintoviikkoa perus- ja aineopintoja. Laskentatoimen KTM-koulutus antaa valmiudet toimia yrityksestä ulospäin suuntautuvissa tuloslaskentaan ja verotukseen sekä rahoitukseen liittyvissä tehtävissä tai johdon laskentatoimen tehtävissä yrityksen sisäisen johtamisen tukena. Laskentatoimessa erotetaan kolme opetus- ja tutkimusaluetta. Tuloslaskenta: ulkoinen tilinpäätösinformaatio, tulossuunnittelu, tilinpäätösanalyysi, veroekonomia, tilintarkastus Rahoitus: rahoitusmarkkinat ja niiden toimivuus, arvonmuodostus rahoitusmarkkinoilla, investointipäätökset (portfolio, CAPM), yrityksen rahoitussuunnittelu sekä rahoitusja voitonjakopäätökset. Johdon laskentatoimi: kustannuslaskenta, lyhytkautinen tuloslaskenta, budjetointi, käyttöpääoman hallinta, vaihtoehtolaskelmat, tulosyksikkölaskenta, investointilaskenta, suoritustason mittaus, talouden ohjausjärjestelmät, strateginen ohjaus Tämän kolmijaottelun mukaisesti on jäsennelty myös eri opintojaksot ja koko laskentatoimen opintojen perusstruktuuri. 24

Vain joitakin yksittäisiä kursseja suorittava voi valita opintojaksoja jostain kolmesta osa-alueesta tai vaihtoehtoisesti eri osa-alueiden peruskursseja. Opintojaksojen valinnassa on huomioitava, että PLT1 suoritetaan ennen aineopintoja PLT2 suoritetaan ennen PLT6, minkä jälkeen voi suorittaa tuloslaskennan syventäviä opintoja PLT3 suoritetaan ennen PLT5, minkä jälkeen voi suorittaa johdon laskentatoimen syventäviä opintoja PLT4 suoritetaan ennen PLT83, minkä jälkeen voi suorittaa rahoituksen syventäviä opintoja. Muita valinnaisia PLT81-94 voi suorittaa ao. osa-alueen perusopintojen suorittamisen jälkeen: PLT2 suoritetaan ennen PLT81, PLT85, PLT87, PLT9 PLT3 suoritetaan ennen PLT82, PLT84, PLT85 PLT4 suoritetaan ennen PLT83, PLT86 PLT6 suoritetaan ennen PLT87, PLT9 Laskentatoimessa voidaan suorittaa KHT- tai HTM-tutkintoon vaadittavat opinnot (KTM:n päätös 1325/1996). Opintovaatimuksena on vähintään 40 opintoviikon laajuiset laskentatoimen opinnot, joihin sisältyy laskentatoimen aineopintokokonaisuus. Laskentatoimen pääaineopiskelijan on mahdollista suorittaa vapaasti valittavina tilintarkastuksen opintojaksot PLT91 Tilintarkastus (1 ov), PLT92 Tilintarkastuksen teoria ja käytäntö (3 ov), PLT93 Tietojärjestelmien tarkastus (3 ov), PLT94 Sisäinen tarkastus (2 ov) ja syventävänä opintojaksona PLTS6 Tilintarkastuksen syventävä opintojakso. Aineopintoihin voidaan lukea seminaarityö, jos sen aiheena on tilintarkastus. Pro gradu-tutkielma, jonka aiheena on tilintarkastus, voidaan lukea vaadittaviin syventäviin opintoihin. KTM:n päätöksen 1325/1996 siirtymäsäännösten mukaan vuosina 1997-2003 järjestettävään KHT-tutkintoon vaaditaan 35 opintoviikon laskentatoimen aineopintokokonaisuus ja HTM-tutkintoon laskentatoimen aineopintokokonaisuus tai vähintään 20 opintoviikon laajuiset laskentatoimen opinnot. Tilintarkastajan ammattitutkintoon pääsy edellyttää lisäksi mainitussa päätöksessä säädettyjä yritysjuridiikan opintoja. 25

LASKENTATOIMEN OPETUKSEN PERUSSTRUKTUURI Tuloslaskenta Johdon laskentatoimi Rahoitus Perusopinnot Yrityksen talouden ja rahoituksen perusteet Näkökulmia liiketaloustiede, laskentatoimeen Kirjanpidon ja tuloslaskennan perusteet Tuloslaskenta ja sen teoreettisen perusteet Perusopinnot Yrityksen talouden ja rahoituksen perusteet Näkökulmia liiketaloustiede, laskentatoimeen Kustannuslaskennan perusteet Johdon laskentatoimi Perusopinnot: Yrityksen talouden ja rahoituksen perusteet Näkökulmia liiketaloustiede, laskentatoimeen Rahoituksen perusteet Aineopinnot: Yrityksen tilinpäätösanalyysi Laskentatoimen informaatiojärjestelmät Verosuunnittelu ja sen teoreettiset perusteet Konsernin laskentatoimi Yrityksen riskienhallinta: rahoitussuunnittelu ja markkinariskit Taloudellinen tiedottaminen yrityksen, analyytikon ja sijoittajan keskinäisenä kommunikaatiovälineenä Tilintarkastus Tilintarkastuksen teoria ja käytäntö Tietojärjestelmien tarkastus Sisäinen tarkastus Kandidaatintutkielma Syventävät opinnot: Ulkoinen laskentatoimi yrityksen toiminnan kuvaajana Integroiva opintojakso Tilintarkastuksen syventävä opintojakso Pro gradu -tutkielma Aineopinnot: Laskentatoimi investointipäätöksenteossa Laskentatoimen informaatiojärjestelmät Kustannusjohtaminen Konsernin laskentatoimi Taloudellinen tiedottaminen yrityksen, analyytikon ja sijoittajan keskinäisenä kommunikaatiovälineenä Kandidaatintutkielma Syventävät opinnot: Yrityksen controllertoiminnot ja talousjohto Integroiva opintojakso Pro gradu -tutkielma Aineopinnot: Laskentatoimen informaatiojärjestelmät Rahoitus- ja osingonjakopäätökset sekä riskienhallinnan rahoitusteoreettiset perusteet Konsernin laskentatoimi Yrityksen riskienhallinta: rahoitussuunnittelu ja markkinariskit Taloudellinen tiedottaminen yrityksen, analyytikon ja sijoittajan keskinäisenä kommunikaatiovälineenä Kandidaatintutkielma Syventävät opinnot: Rahoituksen syventävä Integroiva opintojakso Pro gradu - tutkielma 26

Laskentatointa pääaineenaan lukevat opiskelijat suorittavat seuraavat opintojaksot: Perusopinnot 15 ov PLT1, I osa Yrityksen talouden ja rahoituksen perusteet 2 ov PLT1, II osa Kirjanpidon ja tuloslaskennan perusteet 2 ov PLT1, III osa Kustannuslaskennan perusteet 2 ov PLT1, IV osa Näkökulmia liiketaloustiede, laskentatoimeen 2 ov PLT2 Tuloslaskenta ja sen teoreettiset perusteet 3 ov PLT3 Johdon laskentatoimi 2 ov PLT4 Rahoituksen perusteet 2 ov Aineopinnot 23 ov PLT5 Laskentatoimi investointipäätöksenteossa 3 ov PLT6 Yrityksen tilinpäätösanalyysi 3 ov PLT7 Laskentatoimen informaatiojärjestelmät 3 ov PLT8-PLT9 Laskentatoimen erikoistumisosan opintojaksot 9 ov Opintojaksojen tarkoituksena on perehdyttää opiskelija valinnoissaan heijastuvan kiinnostuksen mukaan laskentatoimen kauppatieteiden maisterin ammattitasolla eriytettävissä olevien osatehtäväalueiden ongelmiin. Erikoistumisosan opintojaksoista opiskelijan on valittava vähintään kolme opintojaksoa (väh. 9 ov) PLTK Kandidaatintutkielma 5 ov Syventävät opinnot 25 ov Pakolliset opintojaksot PLTS1 Kauppa- ja taloustieteiden metodologiset kysymykset 2 ov PLTPG Tutkielmatyöskentely 15 ov Vaihtoehtoiset opintojaksot Valittava väh. kaksi opintojaksoa (yht. 8 ov) PLTS2 Ulkoinen laskentatoimi yrityksen toiminnan 4 ov kuvaajana PLTS3 Rahoituksen syventävä 4 ov PLTS4 Yrityksen controller-toiminnot ja talousjohto 4 ov PLTS5 Integroiva opintojakso 4 ov PLTS6 Tilintarkastuksen syventävä opintojakso 4 ov Laskentatoimen pääaineopiskelijoiden on lisäksi suoritettava vaadittavat menetelmäopinnot, pakollisena PLTM1 (Tutkimusmenetelmät) sekä vaihtoehtoisesti joko PLTM2 (Kvalitatiivisen menetelmän harjoitustyö) tai PLTM3 (Kvantitatiivisen menetelmän harjoitustyö). 27

Laskentatointa sivuaineenaan lukevat valitsevat edellä esitetyistä opintojaksoista vähintään 15 ov opintokokonaisuuden. Opintojakson PLT1 (8 ov) lisäksi suoritetaan ainakin toinen opintojaksoista PLT2 tai PLT3. Loput opintojaksot valitaan noudattaen suoritusjärjestyksestä annettuja ohjeita. Sivuaineopiskelija voi valita laskentatoimen syventäviä opintojaksoja suoritettuaan ensin 20 opintoviikkoa perus- ja aineopintoja. Perusopinnot PLT1, I osa PLT1, II osa Yrityksen talouden ja rahoituksen perusteet Ajankohta: 1. vsk. sl I 2 ov Tavoitteet ja sisältö: Opintojakson tavoitteena on antaa yleiskatsaus taloushallinnon keskeisistä tehtävistä yrityksissä. Kurssilla käsitellään sisäiseen ja ulkoiseen laskentatoimeen sekä yrityksen rahoitukseen liittyviä kysymyksiä. Opetus: Luentoja 18 h 1. Neilimo, Kari. - Uusi-Rauva, Erkki. (1999, 2. uudistettu painos) Johdon laskentatoimi. Edita. Luvut 1-3, 10 ja 15. 2. Ihantola, Eeva-Mari - Leppänen, Pasi (2001, 10 uud. painos) Yrityksen kirjanpito -perusteet ja sovellusharjoitukset. Gaudeamus. Helsinki. Luvut 1,2 ja 6. 3. Martikainen T (2000, 2. painos) Rahoituksen perusteet. WSOY. Luvut 1,2, 4-4.2, 6 ja 7.1. 4. Luennoitsijan jakama lisämateriaali Tutkintovaatimukset: Hyväksytysti suoritettu tentti, 2 ov. Vastuuhenkilö: Aapo Länsiluoto Kirjanpidon ja tuloslaskennan perusteet Ajankohta: 1. vsk. sl II 2 ov Tavoitteet ja sisältö: Opintojakson tavoitteena on antaa opiskelijalle kokonaiskuva juoksevasta kirjanpidosta ja tilinpäätöksen laadinnasta sekä verotettavan tuloksen laskennasta. Opetus: Luentoja 10 h, case-työskentelyä 10 h ja harjoituksia 16 h (sis. atk- harj.). 1. Tomperi, Soile (2000, 8. uudistettu painos) Käytännön kirjanpito. Oy Edita Ab, Helsinki. Sivut 1-59, 129-178. 2. Kinserdal, Arne (1998 tai uudempi) Financial accounting. An international perspective. 2 nd edition. London. Pitman 28

Publishing. 3. Artikkeleita luennoitsijan ohjeiden mukaan. Tutkintovaatimukset: Tentti luennoista ja kirjallisuudesta sekä harjoitukset, 2 ov Vastuuhenkilö: Esa Puolamäki ja Anu Ikonen- Kullberg PLT1, III osa PLT1, IV osa Kustannuslaskennan perusteet Ajankohta: 1. vsk. sl II 2 ov Tavoitteet ja sisältö: Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelija kustannuslaskennan käsitteisiin, menetelmiin, katetuottoanalyysiin ja hinnoittelu peruskysymyksiin. Opetus: Luentoja 16 h ja harjoituksia 12 h 1. Neilimo, Kari - Uusi-Rauva, Erkki (1999) Johdon laskentatoimi. Edita, Helsinki. Luvut 4-9. 2. Horngren, Charles Foster, George - Datar, Srikant (2000) Cost Accounting. A managerial emphasis. 10 th edition. Englewood Cliffs, Prentice Hall. Luvut 1-3. 3. Luennoitsijan jakama lisämateriaali. Tutkintovaatimukset: Tentti luennoista ja kirjallisuudesta sekä harjoitukset, 2 ov Vastuuhenkilö: Aapo Länsiluoto Näkökulmia liiketaloustiede, laskentatoimeen Ajankohta: 1. vsk. kl I 2 ov Tavoitteet ja sisältö: Tarkoituksena on ohjata opiskelijaa tieteenfilosofiseen ja metodologiseen ajatteluun laskentatoimen näkökulmasta. Opiskelijaa harjaannutetaan kriittiseen ajatteluun ja argumentointiin. Opetus: Luentoja 18 h ja case-työskentelyä 6 h. Artikkeleita luennoitsijan ohjeiden mukaan. Tutkintovaatimukset: Tentti luennoista ja kirjallisuudesta sekä case-työskentely, 2 ov. Vastuuhenkilö: Esa Puolamäki 29

PLT2 Tuloslaskenta ja sen teoreettiset perusteet Ajankohta: 1. vsk. kl II 3 ov Tavoitteet ja sisältö: Opintojaksossa perehdytään teoriaa hyväksikäyttäen tuloslaskennan ja verosuunnittelun erityiskohtiin. Lisäksi opiskelijalle annetaan perustiedot yrityksen tilintarkastuksesta Aloitustenttikirja: 1. Tomperi, Soile (2000, 8. uudistettu painos) Käytännön kirjanpito. Oy Edita Ab. Helsinki. Sivut 59-128, 179-199. Opetus: Luentoja 26 h, case-työskentelyä 6 h ja harjoituksia 18 h (sis. atk-harj.) Lopputentti: 1. Ihantola, Eeva-Mari - Leppänen, Pasi (2001, 10 uud. painos) Yrityksen kirjanpito -perusteet ja sovellusharjoitukset. Gaudeamus. Helsinki. Luvut 3-5 ja 7. 2. Järvinen, Risto - Prepula, Eero - Riistama, Veijo - Tuokko, Yrjö (2000, 2. painos) Kirjanpito ja tilinpäätös uuden kirjanpitolain mukaan. WSOY, Porvoo. 3. Leppiniemi, Jarmo (2002, 8. uud. laitos) Tilinpäätös- ja verosuunnittelu. WSOY, Porvoo. Luvut 1-7. 4. Riistama, Veijo (2000) Tilintarkastus, perusteet. WSOY, Porvoo. 5. Kirjanpitolaki 1336/1997 6. Kirjanpitoasetus 1339/1997 7. Kirjanpitolautakunnan yleisohjeita : Yleisohje suunnitelman mukaisista poistoista 27.9.1999 Yleisohje ulkomaanrahan määräisten saamisten sekä velkojen ja muiden sitoumusten muuttamisesta Suomen rahaksi 15.11.1999 Yleisohje arvonlisäveron kirjaamisesta 3.4.2000 Yleisohje hyödykkeen hankintaan ja valmistukseen liittyvien kiinteiden menojen lukemisesta hankintamenoon 4.9.2000 Yleisohje laskennallisista veroveloista ja saamisista 11.1.1999 Yleisohje tulon kirjaamisesta tuotoksi valmistusasteen perusteella 4.9.2000 Yleisohje rahoituslaskelman laadinnasta 9.11.1999 Yleisohje tuloslaskelmien ja taseiden esittämisestä 30