KIERTOTALOUDEN JA RESURSSIVIISAUDEN YHTEISKUNNALLISET JA ALUEELLISET VAIKUTUKSET Turku Projektijohtaja Kari Herlevi, Sitra

Samankaltaiset tiedostot
KANSALLINEN KIERTOTALOUDEN TIEKARTTA: KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS Tampere Projektijohtaja Kari Herlevi, Sitra

Kiertotalous lyhyesti. Riitta Silvennoinen

KIERTOTALOUDEN EDISTÄMINEN Johtaja Mari Pantsar, Sitra

KIERROLLA KÄRKEEN Vanhempi neuvonantaja Timo Mäkelä Suomen Itsenäisyyden juhlarahasto Sitra

SUOMEN KIERTOTALOUSTIEKARTAN TOIMEENPANO Mari Pantsar, Johtaja, Sitra

Ruokapoliittinen selonteko. Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Hanna Mattila, Sitra

Kierrolla kärkeen. Suomen tiekartta kiertotalouteen Kari Herlevi, Sitra Jätehuoltopäivät

Läpivirtauksesta kiertotalouteen!

VASTUULLINEN YRITYS 2.0

KIERTOTALOUDEN KANSALLINEN TIEKARTTA JA BIOTALOUDEN ROOLI OSANA KIERTOTALOUTTA

KUNNAT KIERTOTALOUDEN TIEKARTALLA

Globaalit megatrendit biotalouden kasvun ajureina. Janne Peljo Sitra

Suomen tiekartta kiertotalouteen Kari Herlevi, Sitra

Kiertotalous ei kierrätystä, vaan systeemitason muutos

KIERTOTALOUS. Kari Herlevi Projektijohtaja Sitra

Kiertotalous ei pelkkä mahdollisuus vaan myös välttämättömyys. Betonipäivät Kari Herlevi,

EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA

Elinkeinoelämän foorumi Joensuussa - Barometrituloksia ja kiertotaloutta Kiertotalouden kiinnostavimmat liiketoimintamahdollisuudet

HIILINEUTRAALI KIERTOTALOUS

KESTÄVÄ PIRKANMAA. Pilkahdus, Pirkanmaan ennakointiyhteistyö Kari Herlevi Projektijohtaja Sitra

Mitä päätöksiä kiertotalous edellyttää Oras Tynkkynen

Kiertotalouden edistäminen

Päijät-Hämeen alue osana kansallista kiertotaloustyötä Laura Järvinen Sitra

Ruokajärjestelmän kestävyys ja tulevaisuusnäkymät Hanna Mattila,

EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA

Hiilineutraali kiertotalous

KIERTOTALOUDEN MAHDOLLISUUDET JA MAA-AINES FT Mari Pantsar Johtaja, Sitra

Sitran toimintakertomus ja tilinpäätös Kuuleminen eduskunnassa

Kiertotalous koulutuksessa mitä ja miksi?

Minkälainen on tulevaisuutemme?

Haastekilpailu: Kestävä liikkuminen suurtapahtumissa

EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA

Miltä tulevaisuus näyttää ja miten sinne mennään?

KIERTOTALOUDESTA MAHDOLLISUUKSIA. Laura Järvinen Asiantuntija Sitra

Kiertotalous. kuinka ilmiö etenee. Green Keyte tapäivä Merja Rehn - Sitra

Kiertotalouden mahdollisuudet. Kiertotalous kuntien maarakentamisessa Seminaari Lappeenranta Nani Pajunen, Sitra

Biotalous ja kestävän energiantuotannon murros mahdollisuudet Suomelle Mari Pantsar, Sitra

KIERTOTALOUDEN TIEKARTAN PÄIVITYS. Ernesto Hartikainen Johtava asiantuntija, hiilineutraali kiertotalous

Suomen rooli. siirryttäessä kiertotalouteen. Tekstiilien kiertotalous Merja Rehn - Sitra

Biotalous osana kiertotalouden tiekarttaa Mari Pantsar, Sitra. Kansallinen biotalouspaneeli

Kiertotaloustoimet erilaisissa arvoketjuissa I Ilkka Hippinen, Motiva Oy

Ruoan kiertotalous-verkosto. Lähiruokafoorumi,

Kestävän tulevaisuuden ja kiertotalouden tekijät osaamistarpeet ja koulutus

Kasvuyrityksillä on suuri merkitys Suomelle. Kasvun tekevät ihmiset.

Kiertotalouden Suomen Tiekartta

Biotalouden kestävyyshaasteet

Yhteistyöllä ja yhteiskuntasitoumuksella kohti hiilineutraalia Suomea

Kiertotalouden mahdollisuudet Pohjois-Afrikan kaupungeissa. Lari Rajantie

Kiertotalous- Suunta tulevaisuudelle Mari Pantsar, Johtaja Suomen itsenäisyyden juhlarahasto, Sitra

Tulevaisuus tulee kylään: metsällisiä kiertotalousajatuksia. Eeva Hellström Lapin metsätalouspäivät

Hiilineutraali kiertotalous

Kiertotalouden liiketoimintamallit esimerkkejä elinkaariajattelun tärkeydestä

SATAKUNNAN BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA. Koordinaattori Sari Uoti

Suunnitteleminen kiertäväksi: Kiertotalous keskeisissä arvoketjuissa

Resurssiviisas kaupunki

Kiertotalouden kulmakivet ja mitä on vielä tekemättä? Hanna Mattila,

Resurssiviisaus ja kiertotalous

Kiertotalouden merkitys ja mahdollisuudet Suomelle

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj

VOISIKO SUOMI OLLA BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUALUSTA? Harri Jaskari Kansanedustaja, KOK Talousvaliokunnan varapj.

Alueellinen kestävä ruokajärjestelmä. Järvi-Saimaa Merja Rehn Sitra. Sitra Merja Rehn

Kiertotalous teollisuudessa

Rakentaminen ja kiertotalous. Rakentamisen materiaalitehokkuus ja kiertotalous ajankohtaisseminaari Nani Pajunen, Sitra

Tulevaisuuden maatilat. Hanna Mattila, Heureka

Kiertotalouden mahdollisuudet Suomelle. Kari Herlevi, johtava asiantuntija, Sitra

Jätehuollosta kiertotaloushuoltoon Satu Hassi Kansanedustaja, eduskunnan ympäristövaliokunnan puheenjohtaja

Kiertotalouden tiekartta 2.0 luonnoksen kommentointitilaisuus Royal at Crowne Plaza

Kiertotaloudesta kannattavaa liiketoimintaa

Satakunta Koordinaattori Sari Uoti

Työelämän osaamistarpeet ja muutostrendit

Resurssitehokkuus, resurssiviisaus, kiertotalous. Mitä menossa/tulossa valtakunnallisesti ja miten jalkautetaan alueille?

Kestävää kasvua materiaalitehokkuudella - kansallinen materiaalitehokkuusohjelma Ohjelman tavoite ja puitteet Yritysten työkalujen kehittäminen

KIERTOTALOUS käytäntöön

Kiertotalous on tulevaisuutta - mitä se tarkoittaa laboratorioille? Tero Eklin, laboratorionjohtaja SYKE Finntesting ry syysseminaari,

KAUPUNGIT RESURSSIVIISAIKSI. Jukka Noponen, Sitra LAHDEN TIEDEPÄIVÄ LAHTI SCIENCE DAY

Kiertotalous liiketoimintana

Kiertotalouden mahdollisuudet Suomelle Kari Herlevi Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra

Tekstiilejä koskeva toimintaympäristö ja lainsäädäntö. Satumaija Mäki Suomen Tekstiili & Muoti ry

ALKUTUOTANTO KAIVOKSET / MATERIAALIEN VALMISTUS

Kiertotalouden innovatiiviset mahdollisuudet. Olli Koski Johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Kiertotalouden kansallinen toimintaohjelma

Elinkaariajattelu ja kiertotalous

Kiertotalouden ja resurssiviisauden yhteiskunnalliset ja aluelliset vaikutukset. Challenger 1. Kestävää edelläkävijyyttä ja uudet liiketoimintamallit

Megatrendit ja työn tulevaisuus. Perttu Jämsén

Etelä-Karjala: Kiertotalouden tiekartta

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille. Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6.

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Elinkaarimallinnus ravinteiden kierron

VNS 7/2017 vp Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen Janne Peljo

Kuinka edistämme maatalouden tiedonkeruuta ja sen hyödyntämistä uusilla digitaalisilla ratkaisuilla. Biotalouden digitaalinen ekosysteemi BDE

Resurssitehokkuus ja kiertotalous markkinoiden näkökulmasta

Lahja Suomelle. Digi tuli, ura suli. Vai suliko? Eduskunta perusti Sitran lahjaksi 50-vuotiaalle itsenäiselle Suomelle.

Suomen kiertotalouden tiekartta 2.0 luonnos Laura Järvinen, Kiertotalous, Sitra

Kiertotalous ja tekstiilialan tulevaisuus

Puurakentaminen ja elinkaariajattelu

BIO & CIRCULAR FINLAND. Business Finland kannustaa kehittämään kiertotalouden ratkaisuja

Biotalousstrategiabiotaloudella. kehittymään

Vähähiilinen yhteiskunta globaalina tavoitteena Päättäjien metsäakatemia 15.IX 2010

Transkriptio:

KIERTOTALOUDEN JA RESURSSIVIISAUDEN YHTEISKUNNALLISET JA ALUEELLISET VAIKUTUKSET 23.3.2017 Turku Projektijohtaja Kari Herlevi, Sitra

Sitra 1. Eduskunnan lahja 50-vuotiaalle Suomelle 2. Riippumaton tulevaisuustalo: ennakoija, tutkija, visionääri, kehittäjä, kokeilija, yhteistyökumppani, kouluttaja, verkottaja 3. Toiminta rahoitetaan peruspääoman ja sijoitusten tuotoilla 4. Visiona Suomi, joka menestyy kestävän hyvinvoinnin edelläkävijänä 5. Vision alla kolme teemaa, 6 avainaluetta ja kymmeniä hankkeita

Väite 1: Kiertotalous on vastaus kestävyyskriisiin ja talouskasvun lähde

Kiertotalous vaalii materiaalien ja niihin sitoutuneen arvon kiertoa mahdollisimman pitkään Viljely/ keräys Kaivostoiminta/ materiaalien valmistus Biologiset kierrot Palauttaminen maaperään Biokaasu Biokemiallinen hyödyntäminen Anaerobinen hajottaminen ja kompostointi Biokemiallisen tuotteen ekstraktointi Käyttö toisella tavalla Alku-/välituotteen valmistaja Lopputuotteen valmistaja Jälleenmyyjä/ palvelun tarjoaja Kuluttaja Keräys Energiaksi Käyttäjä Keräys Uudistus/ uudelleenvalmistus Ylläpito Uusiokäyttö/ jälleenmyynti Kierrätys Tekniset kierrot Hyödyntäminen toisessa arvoketjussa Lähde: Ellen MacArthur Foundation Kaatopaikka

Maailmanlaajuisesti uniikki tiekartta Hallitus: Suomesta kiertotalouden globaali kärkimaa 3 miljardin euron lisäarvopotentiaali kansantaloudelle The number of additional jobs would exceed 75,000 in Finland (Club of Rome)

Käyttö Tuotteiden käyttö jatkuu mahdollisimman pitkään, niitä huolletaan ja tarvittaessa korjataan. Kuluttaja Kuluttajien kysyntä synnyttää kestävien tuotteiden ja hyödykkeiden tarjonnan. Yritykseltä yritykselle Yritykseltä yritykselle hankinnoissa painottuvat helposti vaihdettavat ja huollettavat osat kertakäyttöisten sijaan. Kauppa Kauppa myy palveluita tavaroiden sijaan ja kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista, materiaaleista ja elinkaaren loppuvaiheen jatkokäytöstä. Elinkaari jatkuu uudessa kierrossa Jakelu Jakelussa käytetään eri sektoreiden yhteiskuljetuksia ja kuljetusvälineitä sekä uusiutuvia polttoaineita. 1 Kestävä ruokajärjestelmä 2 Metsäperäiset kierrot 3 Tekniset kierrot 4 Liikkuminen ja logistiikka 5 Yhteiset toimenpiteet Alkutuotanto Alkutuotannon raaka-aineet ovat pääomaa, jonka hyvä huolenpito on kestävien ratkaisujen edellytys. Materiaalien prosessointi Materiaaliprosessien suunnittelulla vähennetään valtavien raaka-ainemäärien jalostuksen energiantarvetta ja tehdään sivuvirtojen hyödyntäminen mahdolliseksi. Valmistava teollisuus Valmistava teollisuus tarjoaa pitkäikäisiä tuotteita, joita voidaan korjata, huoltaa ja joiden materiaalit erotellaan elinkaaren lopussa.

Suomi kiertotalouden globaaliksi kärkimaaksi 2025 Tiekartan tahtotila: Talous, ympäristö & yhteiskunta: Kiertotalouden skaalautuvista kokonaisratkaisuista yrityksille vientiä ja kasvua. Kotimarkkina kuntoon. Kiertotalous Suomen talouden uusi tukijalka. Suomesta niukkuuden haasteen mallimaa. Toimenpiteiden ja konkreettisten kokeilujen avulla vauhtiin ja kiertotalous valtavirtaan. Sopeutujasta edelläkävijäksi. Kari Herlevi - Sitra -

1000 osallistujaa sidosryhmätilaisuuksissa 250 toimenpideideaa ja kommenttia 66 toimenpidettä ensimmäisessä aallossa

Kiertotalouden tiekartan viisi painopistealuetta 1 Kestävä ruokajärjestelmä Kuluttajat valitsevat ruokaa, joka on tuotettu alkutuotannosta lähtien raaka-aineita viisaammin käyttäen ja ravinteita kierrättäen 2 Metsäperäiset kierrot Metsäteollisuuden globaali kilpailukyky nousee uusilla biopohjaisilla tuotteilla, palveluilla, yhteistyömalleilla ja digiteknologialla. 3 Tekniset kierrot Neitseellisten raaka-aineiden vähäinen käyttö sekä materiaalien ja tuotteiden pitkäikäisyys rakentavat kilpailuetua. 4 Liikkuminen ja logistiikka Liikkuminen kehittyy saumattomaksi, älykkyyttä ja fossiilittomia polttoaineita hyödyntäväksi. 5 Yhteiset toimenpiteet Systeemiseen muutokseen tarvitaan lainsäätäjää, yrityksiä, yliopistoja ja tutkimuslaitoksia, kuluttajia ja kansalaisia sekä elinvoimaisia alueita. 9

Kiertotalouden ohjausryhmä ja sihteeristö p.j Tiilikainen, Kimmo, maatalous- ja ympäristöministeri, Ympäristöministeriö p.j Sormunen, Kirsi, hallitusammattilainen v.pj Pokka, Hannele, kansliapäällikkö, Ympäristöministeriö Ehrnrooth, Henrik, hallituksen puheenjohtaja, Climate Leadership Council Hattula, Jussi, sijoitusjohtaja, Suomen Teollisuussijoitus Oy Hietanen, Sampo, CEO, MaaS Global Ltd Ihalainen, Lauri, ministeri, kansanedustaja, Eduskunta Kankaanrinta, Saara, hallituksen pj, Soilfood Oy Korkman, Sixten, Professor of practice (Economics), Aalto yliopisto Leppä, Timo, toimitusjohtaja, Kemianteollisuus ry Marttila, Juha, johtokunnan 1. puheenjohtaja, MTK ry Palola, Antti, puheenjohtaja, STTK ry Pantsar, Mari, johtaja, Sitra Peltonen, Petri, alivaltiosihteeri, Työ- ja elinkeinoministeriö Penttilä, Risto E.J., toimitusjohtaja, Keskuskauppakamari Seppälä, Jyri, johtaja, professori, Suomen ympäristökeskus Stranius, Leo, toiminnanjohtaja, Suomen Luontoliitto Turunen, Jorma, toimitusjohtaja, Teknologiateollisuus ry Vasara, Antti, toimitusjohtaja, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Sihteeristö: Muurman, Jarmo, ympäristöneuvos, YM Saarnilehto, Merja, neuvotteleva virkamies, YM Aalto, Mika, ryhmäpäällikkö, TEM Fagerlund, Erja, neuvotteleva virkamies, TEM Vainio-Mattila, Birgitta, neuvotteleva virkamies, MMM Eilittä, Eleonoora, ylitarkastaja, LVM Ahonen, Paavo-Petri, opetusneuvos, OKM Kahra, Matti, erityisasiantuntija, VM

Väite 2: Tulevaisuuden työpaikat kiertotaloudessa syntyvät palveluiden ympärille

Tuotteiden myynti uudelleenkäyttöön ja valmistukseen luo työpaikkoja Reuse & remanufacture High value is retained by keeping the original design and function of products 8-20 jobs (per thousand tonnes of products) Recycle Moderate value is retained by recapturing raw materials to make new products 5-10 jobs (per thousand tonnes of products) Source: Green Alliance Landfill Value is lost when materials and products are thrown away, costing consumers over 100 per tonne 0.1 jobs (per thousand tonnes of waste)

Kiertotalouden kiinnostavimmat Yrityslista, jonka inspiroimana talouden peli muuttuu.

Kiertotalouden viisi liiketoimintamallia Tuote-elinkaaren pidentäminen Tuotteita pidetään alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan mahdollisimman pitkään tai useita käyttökertoja mm. korjaamisen ja kunnostuksen keinoin, jolloin uusien tuotteiden ostamisen ja valmistamisen tarve vähenee. Tuote palveluna Asiakas maksaa tietystä toiminnosta tai suorituskyvystä ja välttyy omistamisen riskeiltä. Omistajuuden kokonaiskustannukset säilyvät palveluntarjoajalla, ja tuloja kertyy esim. liisaus- tai vuokrasopimuksesta. Jakamisalustat Digipohjaisilla alustoilla edistetään tavaroiden ja resurssien käyttöasteiden kasvattamista ja elinkaaren pidentämistä mm. vuokrauksen, myymisen, jakamisen ja uudelleenkäytön myötä. Uusiutuvuus Tuotteissa ja niiden suunnittelussa suositaan uusiutuvia, kierrätettäviä ja biohajoavia materiaaleja sekä ekosuunnittelun periaatteita. Fossiilisia energianlähteitä korvataan uusiutuvilla. Resurssitehokkuus & kierrätys Teknologinen kehitys mahdollistaa resurssitehokkuuden kasvun arvoketjuissa, prosesseissa ja tuotteissa sekä tehokkaamman kierrätyksen. Sivuvirrat ovat arvokasta raaka-ainetta uusiotuotteisiin ja -materiaaleihin.

Listan yritysesimerkit 3 Step IT IT-laitteiden elinkaarenhallinta Lassila & Tikanoja Kuormalavojen uudelleenkäyttö Valtra Vaihdelaatikkojen uudelleenvalmistus EkoRent Sähköautojen yhteiskäyttöpalvelu Enevo Jätekuljetusten optimointi Lindström Työvaatteet palveluna RePack Uudelleenkäytettävät postipakkaukset Valtavalo Led-valaistus palveluna Shareit Blox Car Autojen vertaisvuokraus Sharetribe Palvelu markkinapaikkasivustojen perustamiseen Swap.com Innovatiivinen käytettyjen tavaroiden verkkokauppa Kotkamills Helposti kierrätettävät kartonkikupit Neste Uusiutuva diesel jätteistä ja tähteistä Grano ja TouchPoint Mainosbanderollien uusi elämä liikelahjoissa yritysyhteistyön ansiosta Eko-Expert Uusiopuhallusvillaa ylijääneistä mineraalivilloista Ekokem Käytetty muovi uusioraakaaineeksi Rec Alkaline Kierrätysravinteita käytetyistä alkaliparistoista Remake Käytetyistä vaatteista sarjatuotettu vaatemallisto

TUOTE PALVELUNA Led-valaistus palveluna Sitran kiertotaloustiimin näkemys: Valtavalo myy lamppujen sijaan valoa. Yrityksen tuote onkin palvelu, jolloin se sitoutuu myös varmistamaan tuotteen pitkäikäisyyden alkaen suunnittelusta. Valtavalon palvelumalli säästää energiaa ja asiakkaan valaistuskustannuksia. Asiakas maksaa palvelun siitä kertyvillä säästöillä. Oleellinen osa ratkaisua on rahoituskumppanuus, joka mahdollistaa Valtavalolle tämän toimintamallin.

Ongelma Valaistus aiheuttaa merkittävän osan tilojen energiankulutuksesta ja sen kustannuksista. Miten vähentää niitä, kun perinteiset loisteputkivalaisimet ovat energiatehottomia? TUOTE PALVELUNA Ratkaisu: Energiatehokas LED-valaisinratkaisu palveluna Helpottaa isojen valaistuskokonaisuuksien hallintaa. Palvelumalliin kuuluu aina valaistuksen alkukartoitus ja valonlähteiden toimitus, tarvittaessa myös asennus- ja ylläpitopalvelu. Olemassa oleviin valaisimiin asennettaan energiatehokas, pitkäikäinen ja ympäristöystävällinen Valtavalo G4 -led-valoputki. Säästänyt seitsemässä vuodessa asiakkaiden käytön aikaisia CO2-päästöjä yhteensä n. 17,5 milj. kg eli n. 21 500 edestakaisen Helsinki-New York -lennon verran. Ansaintamalli ja hyödyt Valtavalolle Sopimuskauden pituus on 3-5 vuotta. Lisää myyntiä asiakkaille, joilla on korkea investointikynnys valaisimien uusimiseen. Rahoituspartnerin myötä Valtavalo saa rahat palveluun myydyistä tuotteista välittömästi. Tuotteet on yksilöity sarjanumeroilla, jolloin rahoitusyhtiö voi hakea tuotteet helposti pois, jos käyttäjä ei maksa laskujaan. Hyödyt asiakkaalle Ei alkuinvestointeja, ja asiakas voi maksaa kuukausimaksua palvelusta kertyvillä säästöillä. Jopa 50 % säästöt valaistuskustannuksissa. Laskutus mitoitetaan entistä sähkölaskua pienemmäksi. Verovähennyskelpoinen kuukausimaksu on helppo budjetoida. Merkittäviä säästöjä myös asennus- ja ylläpitokulujen ulkoistamisesta. Ei yllätyksiä valaistuksen ylläpidosta tai korjauksesta.

Mahdollisuus: Hallituksen kärkihankkeen laajentaminen biotaloudesta kiertotaloudeksi 1 2 Biotalouden sinällään hyvät toimenpiteet näyttäytyvät lähinnä isojen tai vakiintuneiden yritysten pelikenttänä, eikä start up-toimintaa alueella ole laajalti. Kiertotaloudessa on lukuisia start upeja ja pkyrityksiä. Kiertotalous on laajempi kuin biotalous kattaen esim. teknologia- ja kemianteollisuuden sekä palvelualaa. Kiertotalouden uudet työpaikat syntyvät pääasiassa palveluliiketoimintaan. 3 4 5 Suomi on ensimmäisenä maana maailmassa laatinut kansallisen kiertotalouden tiekartan. Synnyttämällä kysyntää kiertotalouden ratkaisuille ja palveluille, voidaan luoda nopeasti, jo vuosina 2017-2019 > 13 000 työpaikkaa Suomeen. Lisäksi tarvitaan keskipitkän aikavälin toimenpiteitä, joilla voidaan synnyttää 42 000 työpaikkaa 2025 mennessä.

Kunnilla ja kaupungeilla on tärkeä rooli kiertotalouden edistämisessä nostoja tiekartasta Lahden kaupunkikonsernin tavoite: 2020 loppuun mennessä kolmasosassa hankintoja hyödynnetään uusia kiertotalouteen ja resurssitehokkuuteen perustuvia ratkaisuja. HYVÄ HAASTE KAIKILLE SUOMEN KUNNILLE JA KAUPUNGEILLE Muita kunta- ja kaupunkisektoria koskevia esimerkkejä tiekartasta: Nollajätealue (Turku) Yhteinen pöytä -toimintamallin levittäminen (Vantaa & muut kunnat) Kuntien tekninen toimi kiertotalouden mahdollistajana MaaS & kestävä liikkuminen (mm. pk-seutu, Hämeenlinna, Tampere, Turku, Kuopio, Savonlinna, Seinäjoki, Lappeenranta) Yhdyskuntabiojätteen keräyksen tehostaminen Biokaasun liikennekäytön edistäminen (Keski-Suomi) Teolliset symbioosit (Nokia, Porvoo) Kari Herlevi - Sitra - 15.3.2017

Presenting the world s best circular economy solutions

Tiekartta ladattavissa: www.sitra.fi/kierrollakarkeen

sitra.fi seuraavaerä.fi @sitrafund