OPISKELIJAT, tutkintoon johtava koulutus



Samankaltaiset tiedostot
Ammattikorkeakoulukoulutus 2013

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ

Tohtorit työelämässä. Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus Jukka Tapio

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010

Ammattikorkeakoulukoulutus 2011

Ammattikorkeakoulukoulutus 2009

Ammattistartin järjestäminen ja rahoitus. Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 12.4.

Kuukauden tilasto: Vieraskielisten opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien

Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen

Ammattikorkeakoulujen kevään yhteishaku 2014/Gemensam ansökan till yrkeshögskolor våren

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus.

Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja nuorten koulutustarjonnan suuntaaminen

Kevään yhteishaku Turun AMK:n hakijatilastoja

Rakenteellinen kehittäminen ja koulutustarjonnan suuntaaminen

Ammatillinen koulutus 2010

AMMATILLINEN ERITYISOPETUS PIRKANMAALLA LUKUJEN VALOSSA. Kevät 2018 Pirkanmaan ammatillisen erityisopetuksen koordinaatiokeskus (PAEK) Sanna Annala

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Ammatillinen koulutus 2010

Ammatillinen koulutus 2009

Arcada Nylands svenska yrkeshögskolan Opisk. / opettajat 200 %

Kevään 2015 yhteishaku

Ammatillinen koulutus 2009

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 80 % 36 % 13 % Ammatillinen opettajankoulutus % -3 %

Mikkelin ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Ammatillinen koulutus 2012

Vieraskieliset ammatillisessa koulutuksessa Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa -tilaisuus Marianne Portin

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 16 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % -12 % -1 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 5 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % -2 % -1 %

JÄRJESTÄMISLUPIEN OPISKELIJAMÄÄRÄT LUKIEN

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % -14 % 8 %

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPISKELIJAMÄÄRÄT VUOSINA (oppilaitosmuotoinen koulutus)

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 3 % 8 %

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Oulun lääni vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 7 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % -10 % 8 %

Ammatillinen koulutus 2012

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 4 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % 5 % -1 %

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO ( 21) Koko maa

lähtijöistä EU EUC YLIOPISTOT Lappeenrannan teknillinen yo ,

MAAHANMUUTTAJILLE JÄRJESTETTÄVÄN AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN VALMISTAVAN KOULUTUKSEN OPISKELIJAT VALTIONOSUUSTILASTOISSA

Opetus- ja kulttuuriministeriön asemointitilastot 2015 ammattikorkeakouluille

Tilastoja Kaakkois-Suomen aikuiskoulutuksesta

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 53 % 8 %

OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO ( 21) Koko maa

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO ( 21) Koko maa

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Arvio lähtijöistä. Arvio, kk. lähtijöistä (2v (2v Tuki 09/10. (2v

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 80 % 28 % 13 % Ammatillinen opettajankoulutus % 115 % 22 % -3 %

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % -22 % 8 %

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % -2 % 8 %

Koulutus. Konsultit 2HPO HPO.FI

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % -11 % 8 %

Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio. Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % -16 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % 0 % -1 %

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto

Yliopistokoulutus 2014

AKYH Ammattikorkeakoulujen aikuisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO ( 21) Koko maa

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

Ammatillisista opinnoista jatko-opintoihin

ERASMUS-OPISKELIJAVAIHTOAPURAHAT (SMS) LIITE 3 KORKEAKOULUITTAIN


Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 30 % 8 %

file:///h:/tilastot% /ophn%20lomake%201.htm

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

LÄPÄISYN TEHOSTAMISOHJELMAN SEURANTA. Laivaseminaari Salla Hurnonen

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.

Ensihoitaja (AMK) tutkintokoulutus tilastojen valossa

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013

Terveydenhoitajakoulutuksen työpajan taustamateriaali

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO

Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta

Leonardo-ohjelman kesäpäivät 2014

TOTEUTUS: RAHOITTAJA: OHJAUSRYHMÄ: LISÄKSI:

Ammatillinen perustutkintokoulutus

Transkriptio:

2 AMMATTIKORKEAKOULUT Sisältö 4 Esipuhe 6 Koulutusjärjestelmä OPISKELIJAT, tutkintoon johtava koulutus 8 Aloittaneet, opiskelijat ja tutkinnot 1997-2003 10 Aikuiskoulutuksen aloittaneet, opiskelijat ja tutkinnot 1997-2003 12 Aloituspaikat (nuorten koulutus) koulutusaloittain 2003 14 Aloituspaikat ja hakeneet (nuorten koulutus) koulutusaloittain 2003 16 Aloittaneet (nuorten koulutus) koulutusaloittain 2003 18 Aloittaneet (aikuiskoulutus) koulutusaloittain 2003 20 Uudet opiskelijat (nuorten koulutus) iän mukaan koulutusaloittain 2003 22 Uudet opiskelijat (nuorten koulutus) maakunnittain 2003

3 24 Opiskelijat koulutusaloittain 2003 26 Suoritetut tutkinnot koulutusaloittain 2003 28 utkinnon vuosina 1998-2002 suorittaneiden sijoittuminen vuoden 2002 lopussa OPETTAJAT 30 Päätoimiset opettajat koulutusaloittain 2003 MUU TOIMINTA 32 Virtuaaliopinnot ja avoin amk-opetus, suoritetut opintoviikot koulutusaloittain 2003 34 Kansainvälinen opiskelijavaihto ja ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat 2003 36 Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2000-2002 38 Valtionosuus opiskelijaa kohti 1999-2004 40 42 Lisätietoa ja lähteitä

4 Esipuhe Opetusministeriö vastaa osana valtioneuvostoa koulutus-, tiede-, kulttuuri-, liikuntaja nuorisopolitiikan kehittämisestä ja kansainvälisestä yhteistyöstä. Ministeriö edistää sivistystä, luo edellytyksiä osaamiselle, elinikäiselle oppimiselle, luovuudelle sekä kansalaisten osallistumiselle ja hyvinvoinnille. Korkeatasoisella ja kansainvälisesti kilpailukykyisellä koulutuspolitiikalla vastataan yhteiskunnan ja työelämän sivistysja osaamistarpeisiin ja luodaan kansalaisille tasavertaiset mahdollisuudet elinikäiseen oppimiseen. Suomalaisen korkeakoululaitoksen muodostavat yliopistot ja ammattikorkeakoulut. Ammattikorkeakouluja on 29 ja niissä opiskelijoita noin 130 000. Yliopistoja on 20 ja niissä opiskelijoita noin 160 000. (AMK) ovat monialaisia, alueellisia korkeakouluja, joiden toiminnassa korostuvat yhteys työelämään ja alueelliseen kehittämiseen. Ne antavat korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin. Lisäksi am-

5 mattikorkeakoulut harjoittavat työelämää ja aluekehitystä tukevaa ja alueen elinkeinorakenteen huomioonottavaa soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä. Yliopistojen perustehtävänä on harjoittaa tieteellistä tutkimusta ja antaa siihen perustuvaa ylintä opetusta. Ammattikorkeakouluissa annetaan tutkintoon johtavaa opetusta nuorten koulutuksena ja jo työelämässä toimiville myös aikuiskoulutuksena. utkinnot ovat 3,5-vuotisia tai 4-vuotisia ammatillisesti painottuneita korkeakoulututkintoja. Pääsyvaatimuksena on yleissivistävä lukio tai ammatillinen perustutkinto. Valintaan vaikuttavat myös työkokemus, ja useilla aloilla pääsykoe, jolla varmistetaan soveltuvuus alalle. Koulutusalat ovat: humanistinen ja kasvatusala, kulttuuriala, yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala, luonnontieteiden ala, tekniikan ja liikenteen ala, luonnonvara- ja ympäristöala, sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousala. Ammattikorkeakoulujen jatkotutkintokokeilu on meneillään yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla, tekniikan ja liikenteen alalla sekä sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla.

6 Koulutusjärjestelmä Suomen korkeakoulujärjestelmä muodostuu kahdesta rinnakkaisesta sektorista: yliopistoista ja ammattikorkeakouluista. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut täydentävät toisiaan omilla vahvuusalueillaan ja kummallakin on oma profiilinsa. ovat korkeatasoisia työelämän ja sen kehityksen asiantuntijoita.

Tri. Lis. 7 Ylemmät kk-tutkinnot 2 vuotta Alemmat kk-tutkinnot 3 vuotta Yliopistot Ylioppilastutkinnot 3 vuotta Lukio AMK-jatkotutkinnot utkinnot 3-4 vuotta Työkokemus Ammat. perustutkinnot 3 vuotta Ammatilliset oppilaitokset ja oppisopimuskoulutus Työkokemus Erikoisammattitutkinnot Ammattitutkinnot Työkokemus Perusopetus oppivelvollisuuskoulutus 1-9 (10) vuotta 7-16 vuotiaat Esiopetus 6 vuotiaat

8 Aloittaneet, opiskelijat ja tutkinnot 1997-2003 us vakiinnuttanut paikkansa suomalaisessa koulutusjärjestelmässä Ammattikorkeakouluopintoja on järjestetty vuodesta 1991 alkaen. Ammattikorkeakoulujärjestelmä kasvoi suunniteltuun laajuuteen vuosina 1997-2003. Aloittaneiden määrä on noussut yli 4 700 opiskelijalla vuodesta 1997 vuoteen 2003. Tänä aikana opiskelijamäärä on lisääntynyt 58 500:sta 129 000:een. Vuoden 2003 loppuun mennessä ammattikorkeakoulututkintoja oli suoritettu kaikkiaan 102 000.

35 000 Aloittaneet Opiskelijoita yhteensä 58 590 78 087 96 508 114 147 121 461 126 357 129 218 Tutkinnot 9 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003

10 Aikuiskoulutuksen aloittaneet, opiskelijat ja tutkinnot 1997-2003 Aikuiskoulutuksessa oli 21 600 opiskelijaa Aloittaneiden määrä on noussut yli 1 700:lla vuodesta 1997 vuoteen 2003. Opiskelijamäärä on lisääntynyt lähes 9 900:sta yli 21 600:n. Yli 21 000 opiskelijaa on suorittanut tutkinnon tarkastelujakson aikana.

8 000 Aloittaneet Opiskelijoita yhteensä 9 884 13 022 17 230 20 530 21 099 20 801 21 615 Tutkinnot 11 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003

12 Aloituspaikat (nuorten koulutus) koulutusaloittain 2003 Nuorten koulutuksen aloituspaikkoja 24 500 Aloituspaikkoja oli eniten tekniikan ja liikenteen alalla sekä sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla.

13 Tekniikka ja liikenne 7 890 32 % Sosiaali, terveys ja liikunta 5 540 23 % Yhteiskuntatieteet, liiketalous ja hallinto 4 870 20 % Kulttuuri 2 138 9 % Matkailu, ravitseminen ja talous 1 567 6 % Luonnontieteet 1 509 6 % Luonnonvara ja ympäristö 757 3 % Humanistinen ja kasvatus 244 1 %

14 Aloituspaikat ja hakeneet (nuorten koulutus) koulutusaloittain 2003 Keskimäärin 3,8 hakijaa aloituspaikkaa kohden Nuorten koulutukseen haki yhteensä 92 500 hakijaa. Kulttuurialalla oli 5 hakijaa ja tekniikan ja liikenteen alalla 2,4 hakijaa yhtä aloituspaikkaa kohden.

15 Sosiaali, terveys ja liikunta Yhteiskuntatieteet, liiketalous ja hallinto Tekniikka ja liikenne 5 540 26 962 4 870 21 596 7 890 19 309 Kulttuuri Matkailu, ravitseminen ja talous Luonnontieteet Luonnonvara ja ympäristö Humanistinen ja kasvatus 2 138 / 10 718 1 567 / 6 800 1 509 / 3 805 757 / 2 389 244 / 925 Aloituspaikat Hakeneet Yhteensä 0 24 515 92 504 10 000 20 000 30 000

16 Aloittaneet (nuorten koulutus) koulutusaloittain 2003 Nuorten koulutukseen aloittaneita 25 800 Aloittajamäärältään suurimmat koulutusalat olivat tekniikan ja liikenteen ala sekä sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala. Aloittaneista naisia oli 54,7 %. Tekniikan ja liikenteen alalla naisten osuus oli 16,8 % ja sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla 88,1 %.

17 Tekniikka ja liikenne 6 914 1 398 Sosiaali, terveys ja liikunta Yhteiskuntatieteet, liiketalous ja hallinto Kulttuuri Matkailu, ravitseminen ja talous Luonnontieteet Luonnonvara ja ympäristö Humanistinen ja kasvatus 686 5 098 1 626 3 549 696 1 567 353 / 1 301 1 006 / 533 359 / 446 46 / 228 Aloittaneita yhteensä 25 806 0 1 000 2 000 3 000 4 000 5 000 6 000 7 000 Miehiä 11 686 Naisia 14 120 8 000

18 Aloittaneet (aikuiskoulutus) koulutusaloittain 2003 Aikuisten koulutukseen aloittaneita 7 000 Aloittajamäärältään suurimmat koulutusalat olivat sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala sekä tekniikan ja liikenteen ala. Aloittaneista naisia oli 63,1 %. Tekniikan ja liikenteen alalla naisten osuus oli 18,8 % ja sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla 92 %.

19 Sosiaali, terveys ja liikunta 148 1 700 Tekniikka ja liikenne 1 407 326 Yhteiskuntatieteet, liiketalous ja hallinto 409 1 229 Matkailu, ravitseminen ja talous Kulttuuri Luonnontieteet Luonnonvara ja ympäristö Humanistinen ja kasvatus 77 451 183 309 193 248 161 120 19 / 56 Aloittaneita yhteensä 7 036 0 500 1 000 1 500 2 000 Miehiä 2 597 Naisia 4 439

20 Uudet opiskelijat (nuorten koulutus) iän mukaan koulutusaloittain 2003 Humanistisella ja kasvatusalalla nuorimmat uudet opiskelijat Nuorten koulutuksen kaikista uusista opiskelijoista 61,7 % oli 21-vuotiaita tai sitä nuorempia. Humanistisella ja kasvatusalalla ikäryhmän osuus oli 73,3 % ja luonnontieteiden alalla 52,6 %. Yli 35-vuotiaiden osuus oli suurin sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla.

21 Humanistinen ja kasvatus Kulttuuri Yhteiskuntatieteet, liiketalous ja hallinto Luonnontieteet Tekniikka ja liikenne Luonnonvara ja ympäristö Sosiaali, terveys ja liikunta Matkailu, ravitseminen ja talous Uusia opiskelijoita yhteensä 29 076 0 % 50 % 100 % -21 v / 17 932 22-24 v / 6 510 25-29 v / 2 842 30-34 v / 831 35 v- / 961

22 Uudet opiskelijat (nuorten koulutus) maakunnittain 2003 Ammattikorkeakouluverkko kattaa koko maan Nuorten koulutuksen kaikista uusista opiskelijoista yli neljäsosa aloitti opintonsa Uudenmaan tai Itä-Uudenmaan maakunnissa.

23 Lappi 1 407 Pohjois-Pohjanmaa 2 129 Keski-Pohjanmaa 423 Pohjanmaa 1 384 Etelä-Pohjanmaa 1 098 Keski-Suomi 1 511 Kanta-Häme 1 037 Pirkanmaa 2 010 Satakunta 1 317 Varsinais-Suomi 2 354 Kainuu 508 Pohjois-Savo 1 623 Pohjois-Karjala 895 Etelä-Savo 1 010 Päijät-Häme 1 098 Etelä-Karjala 683 Kymenlaakso 1 044 Itä-Uusimaa 362 Uusimaa 7 183

24 Opiskelijat koulutusaloittain 2003 Opiskelijoita yhteensä 129 000 Opiskelijamäärältään suurimmat koulutusalat olivat tekniikan ja liikenteen ala sekä yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala. Opiskelijoista naisia oli 53,3 %. Tekniikan ja liikenteen alalla naisten osuus oli 15,9 % sosiaali-, terveysja liikunta-alalla 88,3 %.

25 Tekniikka ja liikenne 36 210 6 852 Yhteiskuntatieteet, liiketalous ja hallinto 8 262 18 607 Sosiaali, terveys ja liikunta 3 088 / 23 362 Kulttuuri Matkailu, ravitseminen ja talous Luonnontieteet Luonnonvara ja ympäristö Humanistinen ja kasvatus 3 418 / 7 382 1 998 / 6 524 4 762 / 3 126 2 257 / 2 043 293 / 1 034 Opiskelijoita yhteensä 129 218 0 10 000 20 000 30 000 40 000 Miehiä 60 288 Naisia 68 930

26 Suoritetut tutkinnot koulutusaloittain 2003 utkintoja 20 500 Eniten tutkintoja suoritettiin sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla sekä tekniikan ja liikenteen alalla. Tutkinnon suorittaneista naisia oli 63,3 %. Tekniikan ja liikenteen alalla naisten osuus oli 20,2 % ja sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla 90,9 %.

27 Sosiaali, terveys ja liikunta 490 4903 Tekniikka ja liikenne 4 271 1 081 Yhteiskuntatieteet, liiketalous ja hallinto Kulttuuri Matkailu, ravitseminen ja talous Luonnontieteet Luonnonvara ja ympäristö Humanistinen ja kasvatus 1 178 3 571 378 / 1 115 263 / 1 222 518 / 530 373 / 328 50 / 234 Tutkintoja yhteensä 20 505 0 1 000 2 000 3 000 4 000 5 000 Miehiä 7 521 Naisia 12 984

28 utkinnon vuosina 1998-2002 suorittaneiden sijoittuminen vuoden 2002 lopussa utkinnon suorittaneet työllistyvät hyvin Kaikista ammattikorkeakoulututkinnon 1998-2002 suorittaneista työllistyneitä oli 81,7 %. Luonnontieteiden alalla työllistyneiden osuus oli 87,9 % ja kulttuurialalla 69 %. Tutkinnon suorittaneista 7,9 % oli työttömänä. Tekniikan ja liikenteen alalla työttömien osuus oli 5,7 % ja kulttuurialalla 14,6 %.

29 Humanistinen ja kasvatus Kulttuuri Yhteiskuntatieteet, liiketalous ja hallinto Luonnontieteet Tekniikka ja liikenne Luonnonvara ja ympäristö Sosiaali, terveys ja liikunta Matkailu, ravitseminen ja talous Yhteensä 68 125 0 % 50 % Työllinen Työtön Opiskelija Muu toiminta 100 %

30 Päätoimiset opettajat koulutusaloittain 2003 Päätoimisia opettajia 5 900 Opettajista 56,4 % oli naisia. Tekniikan ja liikenteen alalla naisten osuus oli 22,9 % ja sosiaali-, terveys-ja liikunta-alalla 88,0 %.

31 Humanistinen ja kasvatus 37,0 63,0 Kulttuuri 49,9 50,1 Yhteiskuntatieteet, liiketalous ja hallinto 36,3 63,7 Luonnontieteet 58,2 41,8 Tekniikka ja liikenne 77,1 22,9 Luonnonvara ja ympäristö 58,7 41,3 Sosiaali, terveys ja liikunta Matkailu, ravitseminen ja talous 12,0 88,0 18,5 81,5 Yhteensä 5 921 0 % 50 % Miehiä 43,6 % Naisia 56,4 % 100 %

32 Virtuaaliopinnot ja avoin amk-opetus, suoritetut opintoviikot koulutusaloittain 2003 Virtuaaliopintoja eniten tekniikan ja liikenteen alalla Virtuaaliopintoina opintoviikkoja suoritettiin kaikkiaan 67 800. Eniten opintoviikkoja suoritettiin tekniikan ja liikenteen alalla sekä yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla. Avoimen ammattikorkeakouluopetuksen opintoviikkoja suoritettiin yhteensä 18 400, eniten sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla sekä yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla.

33 Yhteiskuntatieteet, liiketalous ja hallinto Tekniikka ja liikenne 17 048 5 375 18 044 3 136 Sosiaali, terveys ja liikunta Luonnontieteet Kulttuuri Matkailu, ravitseminen ja talous Luonnonvara ja ympäristö Humanistinen ja kasvatus 12 075 5 753 7 563 / 382 3 959 / 1 897 4 172 / 935 3 510 / 384 1 456 / 566 0 5 000 10 000 15 000 20 000 Virtuaaliopinnot Avoin amk-opetus

34 Kansainvälinen opiskelijavaihto ja ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat 2003 Suomesta opiskelijavaihtoon 3 700 opiskelijaa Ammattikorkeakouluilla oli eniten kansainvälistä opiskelijavaihtoa Saksan kanssa. Viiden suurimman maan osuus koko opiskelijavaihdosta oli 45,2 %. Kiinasta tuli Suomeen eniten opiskelijoita koko tutkintoa suorittamaan. Viiden johtavan maan osuus kaikista ulkomaalaisista tutkintoopiskelijoista oli 53,5 %

35 Kansainvälinen opiskelijavaihto 2003 Ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat 2003 Saksa 402 480 Kiina 671 Britannia 425 166 Venäjä 524 Espanja 284 202 Viro 249 Ranska 138 317 Ruotsi 206 Alankomaat 281 163 Kenia 194 Muut maat 2 161 / 1 307 Muut maat 1 602 0 500 1 000 0 500 1 000 Yht. 6 326 Suomesta 3 691 Suomeen 2 635 Yhteensä 3 446

36 Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2000-2002 Tutkimus- ja kehittämistoiminta laajentunut Vuodesta 2000 vuoteen 2002 ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot ovat kasvaneet 31 500 000 eurosta 55 600 000 euroon eli 76,5 %. Ulkopuolisen rahoituksen osuus menoista on lisääntynyt 6 %.

Tutkimusmenot 1000 euroa Ulkopuolisen rahoituksen osuus tutkintamenoista 37 50 000 100 % 40 000 80 % 30 000 60 % 20 000 40 % 10 000 20 % 0 2000 2001 2002 2000 2001 2002 0 %

38 Valtionosuus opiskelijaa kohti 1999-2004 toimivat pääosin julkisin varoin Ammattikorkeakoulujen perusrahoituksesta valtion osuus on 57 % ja kuntien 43 %. Rahoitus perustuu opiskelijaa kohti laskettuihin yksikköhintoihin. Vuodesta 1999 vuoteen 2003 opiskelijaa kohden maksettava euromäärä on kasvanut 27 %.

7 000 Euroa / opiskelija / vuosi 39 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 1999 2000 2001 2002 2003 2004

40 Kunnan ylläpitämät ammattikorkeakoulut Helsingin ammattikorkeakoulu Helsingin kaupunki Kajaanin ammattikorkeakoulu Kajaanin kaupunki Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Joensuun kaupunki Satakunnan ammattikorkeakoulu Porin kaupunki Tampereen ammattikorkeakoulu Tampereen kaupunki Turun ammattikorkeakoulu Turun kaupunki Vaasan ammattikorkeakoulu Vaasan kaupunki Kuntayhtymän ylläpitämät ammattikorkeakoulut Espoon-Vantaan teknillinen ammattikorkeakoulu EVTEK-kuntayhtymä Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä Hämeen ammattikorkeakoulu Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymä Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun kuntayhtymä Lahden ammattikorkeakoulu Päijät-Hämeen koulutuskonserni Mikkelin ammattikorkeakoulu Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymä Oulun seudun ammattikorkeakoulu Oulun seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä

41 Rovaniemen ammattikorkeakoulu Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Savonia-ammattikorkeakoulu Pohjois-Savon ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymä Seinäjoen ammattikorkeakoulu Seinäjoen ammatillisen korkeakouluopetuksen kuntayhtymä Svenska yrkeshögskolan Svenska Österbottens förbund för utbildning och kultur Yksityisten ylläpitämät ammattikorkeakoulut Arcada-Nylands Svenska yrkeshögskola Stiftelsen Arcada Diakonia-ammattikorkeakoulu Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Haaga Instituutti-säätiö Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulu Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulun säätiö Humanistinen ammattikorkeakoulu Suomen Humanistinen ammattikorkeakoulu Oy Jyväskylän ammattikorkeakoulu Jyväskylän ammattikorkeakoulu Oy Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakouluosakeyhtiö Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Oy Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea - ammattikorkeakoulu Oy Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Oy Yrkeshögskolan Sydväst Aktiebolaget Utbildning Sydväst

42 Lisätietoa ja lähteitä www.csc.fi/amkota www.minedu.fi www.stat.fi www.cimo.fi www.kka.fi www.arene.fi

OPETUSMINISTERIÖ Meritullinkatu 10, Helsinki PL 29, 00023 Valtioneuvosto www.minedu.fi Ulkoasu: Ahoy! Paino: F.G.Lönnberg Oy 2004