Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.

1973L0362 FI 22.06.1978 001.001 1 Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. B NEUVOSTON DIREKTIIVI, annettu 19 päivänä marraskuuta 1973, materiaalisia pituusmittoja koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä (73/362/ETY) (EYVL L 335, 5.12.1973, s. 56) Muutettu: virallinen lehti N:o sivu päivämäärä M1 Neuvoston direktiivi 78/629/ETY, annettu 19 päivänä kesäkuuta 1978 L 206 8 29.7.1978

1973L0362 FI 22.06.1978 001.001 2 NEUVOSTON DIREKTIIVI, annettu 19 päivänä marraskuuta 1973, materiaalisia pituusmittoja koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä (73/362/ETY) EUROOPAN YHTEISÖJEN NEUVOSTO, joka ottaa huomioon Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 100 artiklan, ottaa huomioon komission ehdotuksen, ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon, ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon, sekä katsoo, että materiaalisten pituusmittojen rakennetta ja tarkastusmenetelmiä koskevat velvoittavat säännökset ovat eri jäsenvaltioissa erilaisia ja ovat siten kyseisten mittojen kaupan esteenä; sen vuoksi on tarpeen lähentää näitä säännöksiä, ja mittauslaitteita ja metrologisia tarkastusmenetelmiä koskeviin yleisiin säännöksiin liittyvän jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 26 päivänä heinäkuuta1971 annetussaneuvoston direktiivissä ( 1 ) säädetään mittauslaitteita koskevista menettelyistä ETY-tyyppihyväksynnälle ja ETY-ensivakaukselle; kyseisen direktiivin mukaisesti on tarpeen vahvistaa materiaalisten pituusmittojen tekniset vaatimukset, jotta niitä voitaisiin tuoda maahan, pitää kaupan ja käyttää vapaasti sen jälkeen, kun niille on suoritettu asianmukaiset tarkastukset ja niihin on kiinnitetty määräysten mukaiset merkit ja tunnukset, ON ANTANUT TÄMÄN DIREKTIIVIN: 1 artikla Tätä direktiiviä sovelletaan liitteessä eriteltyihin materiaalisiin pituusmittoihin. 2 artikla Ne pituudenmittauslaitteet, joihin voidaan kiinnittää ETY-merkit ja tunnukset, eritellään liitteessä. Niille vaaditaan ETY-tyyppihyväksyntä ja ETY-ensivakaus. 3 artikla Jäsenvaltio ei saa evätä, estää eikä rajoittaa ETY-tyyppihyväksyntätunnuksella ja ETY-ensivakausmerkillä varustettujen materiaalisten pituusmittojen markkinoille saattamista tai käyttöönottoa. 4 artikla 1. Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan 18 kuukauden kuluessa tämän direktiivin tiedoksi antamisesta ja ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä. 2. Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että niiden tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamat keskeiset kansalliset säännökset toimitetaan kirjallisina komissiolle. ( 1 ) EYVL N:o L 202, 6.9.1971, s. 1

1973L0362 FI 22.06.1978 001.001 3 5 artikla Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

1973L0362 FI 22.06.1978 001.001 4 LIITE 1 Määritelmät 1.1 Materiaaliset pituudenmittauslaitteet, jäljempänä pituusmitat ovat mittauslaitteita, joiden asteikkomerkit on ilmoitettu laillisina pituusyksiköinä. 1.2 Pituusmitan suurin nimellispituus on se suurin pituus, jonka mittaamiseen mittaon tarkoitettu. 1.3 Asteikon päämerkit ovat ne kaksi merkkiä, joiden välisen pituuden mitan nimellispituus ilmaisee. 1.4 Pituusmitan asteikko käsittää asteikon päämerkit ja muut merkit. 1.5 Pituusmittaon: 1.5.1 päätemitta, jos asteikon päämerkit toimivat mitan päätypintoina; 1.5.2 piirtomitta, jos asteikon päämerkkeinä toimivat viivat, reiät tai muut merkit; 1.5.3 puolipäätemitta, jos toisena päämerkkinä on mitan päätypinta ja toisena päämerkkinä toimii viiva, reikä tai muu merkki. 2 Materiaalit Pituusmittojen ja niiden lisälaitteiden on oltava valmistettu materiaalista, joka tavanomaisessa käytössä on riittävän lujaa ja vastustuskykyistä eikä altistu ympäristön vaikutuksien aiheuttamille muutoksille. Käytetyn materiaalin on oltava sellaista, että: 2.1 Tavanomaisessa käytössä lämpötiloissa, jotka poikkeavat enintään ± 8 ºC vertailulämpötilasta, pituuden poikkeamat eivät saa olla suurempia kuin suurimmat sallitut virheet. 2.2 Pituusmittojen, joihin kohdistuu erityinen jännitysvoima, pituuden muutos ei saa ylittää suurinta sallittua virhettä silloin, kun kyseisen jännitteen muutos on 10 %. 3 Rakenne 3.1 Pituusmittojen ja niiden lisälaitteiden on oltava hyvin ja tukevasti rakennettuja ja huolellisesti viimeisteltyjä. 3.2 Pituusmitan poikkileikkauksen ja suuruussuhteiden muodon on oltava sellaiset, että mittauksia voidaan suorittaa tavanomaisessa käytössä tarkkuudella, jota kyseisen mitan tarkkuusluokka edellyttää. 3.3 Pituusmitan päätypintojen on oltava tasaiset. Näiden päätypintojen ja merkkiviivojen on oltava kohtisuorassa mitan pituusakselia vastaan. 3.4 Pääte- ja puolipäätemittojen päätypinnoissa, jotka ovat puuta tai muuta kestävyydeltään samanlaista tai heikompaa materiaalia kuin puu, on oltava helat tai muut vahvisteet, jotka estävät kulumista tai iskuvaurioita ja jotka on tarkoituksenmukaisella tavalla kiinnitetty mittaan. 3.5 Pituusmittojen lisälaitteet kuten yksi tai useampi kiinteitä tai liikkuvia koukkuja, renkaita, kädensijoja, vahvistuslevyjä, niittejä, kieliä, kelauslaitteita tai hienosäätimiä, jotka helpottavat ja laajentavat mittavälineen käyttömahdollisuutta, ovat sallittuja, jos ne eivät aiheuta sekaannuksen vaaraa. Ne on suunniteltava ja kiinnitettävä siten, ettei mittausepätarkkuus voi lisääntyä mittaa tavanomaisesti käytettäessä. 3.6 Mittanauhat on valmistettava siten, että reunat ovat käytännössä suorat ja yhdensuuntaiset, kun se on vedetty suoraksi tasaiselle pinnalle. 3.7 Mittanauhojen kelauslaitteet eivät saa aiheuttaa nauhan pysyvää muodonmuutosta. 4 Asteikko ja numerointi 4.1 Pituusmittojen asteikkojen ja numeroinnin on oltava selviä, säännöllisiä ja pysyviä koko sen nimellispituudellajatehty siten, että niiden lukeminen on helppoa ja yksikäsitteistä. Kuitenkin muutamat ei-numeroidut jakopiirrot, joiden lukumäärä on pienempi kuin mitan kahden peräkkäisen jakopiirron välillä olevien jakopiirtojen määrä, saavat ulottua mitan päädyssä sijaitsevan päämerkin ulkopuolelle.

1973L0362 FI 22.06.1978 001.001 5 4.2 Asteikon jakovälin pituuden on oltava 1 10 n,2 10 n tai 5 10 n metriä, jossa n on positiivinen tai negatiivinen kokonaisluku tai nolla. Asteikon jakoväli ei saa ylittää: 1 cm, kun mitan nimellispituus on 2m, 10 cm, kun mitan nimellispituus on > 2 m ja < 10 m, 20 cm, kun mitan nimellispituus on 10 m ja< 50 m, 50 cm, kun mitan nimellispituus on 50 m. Nämä arvot voidaan kuitenkin ylittää erityistarkoituksissa, jotka on perusteltu tyyppitarkastusta haettaessa. Mitassa on oltava merkintä erityiskäytöstä. 4.3 Kun asteikkomerkit ovat viivoja, viivojen on oltava suoria, kohtisuorassa mitan pituusakselia vastaan ja yhtä paksuja niin, että paksuus pysyy vakiona koko viivan pituudella. Viivan pituuden on oltava suhteessa vastaavaan mittayksikköön. Samanpituisten viivojen on muodostettava erillinen selvä asteikko, eikä viivojen paksuus saa aiheuttaa mittausepätarkkuutta. 4.4 Tietyt asteikon osat, erityisesti alku- tai loppupäät, voidaan jakaa sen jakovälin pituuden desimaaliosiin, jota käytetään koko mittavälineessä. Tällöin näiden viivojen paksuudet voivat edellä tarkoitetuissa asteikon osissa olla pienempiä kuin muussa osassa mittaa. 4.5 Asteikkomerkkeinä voivat olla myös reiät, jos asteikon jakovälin arvo on suurempi tai yhtä suuri kuin 1 cm, taikka muut merkit, jos asteikon jakovälin arvo on suurempi tai yhtä suuri kuin 1 dm, edellyttäen kuitenkin, että nämä merkit tekevät mahdolliseksi niin tarkan lukemisen kuin mitan tarkkuusluokka edellyttää. 4.6 Numerointi voi olla jatkuvaa tai kertaantuvaa. Edellä 4.4 kohdassa tarkoitetun muutetun jakovälin alueella numerointi voi olla erilainen kuin muussa osassa mittaa. Numeroiden sijoituksen, suuruussuhteiden, muodon, värin ja kontrastin on oltava tarkoituksenmukaiset asteikkoon jaasteikkomerkkeihin nähden. Edellä 4.2 kohdassa tarkoitetusta jakovälin pituudesta riippumatta numeroiden on ilmaistava metrejä, desimetrejä, senttimetrejä tai millimetrejä niin, ettei niissä ole vastaavia yksikön tunnuksia. Numeroitujen merkkien lukumäärän on oltava sellainen, että niiden tulkitseminen ei johdaepäselvyyteen. Jos numeroitu yksikkö on muu kuin metri, voidaan metriä vastaavat asteikkomerkit numeroida metreinä. Metrejä osoittavan numeron jäljessä on tällöin oltava yksilön tunnus m. Muiden numeroitujen merkkien yhteydessä voidaan lisäksi ilmoittaa edeltävien metrien määrä. Kun piirtomitan asteikon jakovälin pituus on 2 10 n eikä ole pienempi kuin 2 cm, kaikkien merkkien on oltava numeroituja. 4.7 Kun mitassa on useampi kuin yksi yksikkö, jakovälit saavat olla erilaiset, ja numerointi saa kasvaa samaan tai vastakkaiseen suuntaan. 5 Nimellispituus 5.1 Mittavälineen nimellispituuden on oltava jokin seuraavista pituuksista: 0,5, 1, 1,5, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9 m tai 5 m:n kokonainen monikerta. 5.2 Muitakin arvoja voidaan kuitenkin käyttää erityistarkoituksissa, jos tarve sellaisen nimellispituuden käyttöön on perusteltu tyyppitarkastushakemuksessa ja tämä erityistarkoitus on merkitty mittaan. 5.3 Tietyt 5.1 kohdassa tarkoitetut nimellispituudet eivät ole sallittuja 9.4.2 kohdassa tarkoitetuissa mitoissa. 6 Merkinnät 6.1 Pituusmitoissa on oltava seuraavat merkinnät: 6.1.1 Pakolliset merkinnät kaikissa tapauksissa: 6.1.1.1 nimellispituus, 6.1.1.2 valmistajan tunnus tai toiminimi, 6.1.1.3 tarkkuusluokan merkintä: I, II tai III,

1973L0362 FI 22.06.1978 001.001 6 6.1.1.4 ETY-tyyppihyväksyntätunnus. 6.1.2 Pakolliset merkinnät tietyissä tapauksissa: 6.1.2.1 vertailulämpötila, jos muu kuin 20 ºC, 6.1.2.1 mitan jännitysvoima, 6.1.2.3 edellä 4.2 ja 5.2 kohdassa tarkoitettu mittojen erityiskäyttö. 6.2 Nimellispituus, mitan jännitys ja lämpötila on ilmoitettava käyttäen niitä yksikköjä, jotka määritellään mittayksikköjä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 18 päivänä lokakuuta 1971 ( 1 ) annetussa neuvoston direktiivissä, tai käyttäen kyseisten yksikköjen desimaaliosia tai monikertoja ja vastaavia laillisia yksikön tunnuksia. 6.3 Kaikki edellä olevat merkinnät on sijoitettava siten, että ne ovat näkyviä ja luettavia alkaen mitan alkupäästä. Kuitenkin kansallisen vastuussa olevan viranomaisen hyväksynnällä mittaan kiinteästi liittyvässä osassa voi esiintyä määrättyjä merkintöjä. Kyseisessä tapauksessa ETY-tyyppihyväksyntätodistuksessa on määriteltävä näiden merkintöjen paikka. Jos pituusmitan leveys estää ETY-tyyppihyväksyntämerkin sijoittamisen siten, että se on selvästi luettavissa, tällaisena merkkinä voi myös olla sen lisäksi, mitä on säädetty mittauslaitteita ja metrologisia tarkastusmenetelmiä koskeviin yleisiin säännöksiin liittyvän jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 26 päivänä heinäkuuta 1971 annetun neuvoston direktiivin liitteessä I olevassa 3.1 kohdassa, tämän liitteen 3.5 kohdan mukaisesti seuraavat merkit: tyylitelty kirjain ε, selkeä kirjain tai selkeät kirjaimet, jotka osoittavat mikä jäsenvaltio on antanut ETY-tyyppihyväksynnän, ETY-tyyppihyväksyntävuoden kaksi viimeistä numeroa, ETY-tyyppihyväksynnän viitenumero, (esimerkiksi ε F 75 5345). 6.4 Mitan valmistajan yksinomaisella vastuulla voidaan pituusmitan materiaalin pituuden lämpölaajenemiskerroin merkitä mittaan muodossa: α = 6.5 Mitoissavoi lisäksi esiintyä sellaisiamerkintöjä, jotkaeivät ole metrologisiajajotkamääritellään erityisillä säännöksillä tai jotka kansalliset viranomaiset ovat hyväksyneet. 6.6 Jos mitan merkinnät eivät ole tunnusjärjestelmän (koodi) mukaisia, ne on ilmoitettava sen jäsenvaltion virallisella kielellä, johon mitta on tarkoitettu. 6.7 Mainostarkoituksessa tehdyt merkinnät ovat sallittuja pituusmitoissa, jos 6.8 kohdan vaatimukset täytetään. 6.8 Kaikki merkinnät, myös mainostarkoituksessa tehdyt, on tehtävä siten, etteivät ne millään tavoin vaikuta mittauslaitteen käyttöön. Pakollisten merkintöjen, lukuun ottamatta ETY-tyyppihyväksyntätunnusta, ja mainosmerkintöjen sijainnin, on oltava nähtävissä ETY-tyyppihyväksyntää varten toimitetussa mallissa. 7. Suurimmat sallitut virheet 7.1 Tässä direktiivissä määritellyt pituuden mittaamisvälineet on jaettu niiden tarkkuusasteen perusteella kolmeen luokkaan: I, II ja III. Pituusmitan ETY-ensivakauksessa suurin sallittu positiivinen tai negatiivinen virhe: a) nimellispituudelle ja b) mille tahansa kahden muun kuin peräkkäisen asteikkomerkin väliselle etäisyydelle, on ilmaistava kyseessä olevan pituuden funktiona kaavalla (a + bl) mm, jossa L on pituuden arvo metreinä pyöristettynä ylöspäin lähimpään kokonaislukuun; ( 1 ) EYVL N:o L 243, 29.10.1971, s. 29

1973L0362 FI 22.06.1978 001.001 7 a ja b ovat kertoimia, jotka ovat määrätyt kullekin tarkkuusluokalle seuraavan taulukon mukaisesti: Tarkkuusluokka a b I 0,1 0,1 II 0,3 0,2 III 0,6 0,4 7.2 7.2.1 Suurin sallittu positiivinen tai negatiivinen virhe niiden jakovälien pituuksien i välillä, jotkaeivät ylitä 1 cm:ä, on määrätty kullekin mitan tarkkuusluokalle seuraavan taulukon mukaan: Kyseessä olevan jakovälin pituus i Suurin sallittu virhe millimetreissä kullekin tarkkuusluokalle I II III i 1 mm 0,1 0,20,4 0,3 1mm< i 1 cm 0,2 0,6 Niissä tapauksissa, joissa jakovälin pituudet ovat suuremmat kuin 1 cm, suurin sallittu virhe on ilmaistava jakovälin pituuden funktiona kaavalla (a + bl) mm, jossa parametrien a ja b arvot ovat samat kuin 7.1 kohdassa ja missä L on kyseisen jakovälin pituus metreissä pyöristettynä lähinnä suurempaan kokonaislukuun. 7.2.2 Suurin sallittu poikkeama kahden peräkkäisen jakovälin pituuksien i välillä, jos välien pituudet eivät ylitä 1 cm, on määrätty seuraavassa taulukossa kullekin tarkkuusluokalle: Kyseessä olevan jakovälin pituus i Suurin sallittu poikkeama millimetreissä kullekin tarkkuusluokalle I II III i 1 mm 0,1 0,2 0,3 1mm< i 1 cm 0,2 0,4 0,6 Niissä tapauksissa, joissa jakovälien pituudet ylittävät 1 cm:n, suurin sallittu poikkeama kahden peräkkäisen jakovälin pituuksille i on ilmaistava jakovälin pituuden funktiona (a + bl) millimetriä, joka on määritelty 7.2.1 kohdassa. 7.3 Kuitenkin sallitaan pääte- tai puolipäätemitoille sen jakovälin, joka rajoittuu mitan päätypintaan, pituuden suurimman sallitun virheen itseisarvolle lisäys: 0,1 mm I luokan mitoille, 0,2 mm II luokan mitoille, 0,3 mm III luokan mitoille. Sen lisäksi 7.1 ja 7.2.2 kohdassa vahvistettuja vaatimuksia ei voida soveltaa: kun toisen muun kuin perättäisen jakopiirron muodostaa mitan päätypinta, kuten alakohdassa 7.1 b kohdassa viitataan ja kun toisen perättäisen jakopiirron muodostaa 7.2.2 kohdassa viitattu suurin sallittu itseisarvo. 7.4 Suurin sallittu virhe käytössä olevissa pituusmitoissa on kaksi kertaa niin suuri kuin 7.1 kohdassa määritelty suurin sallittu virhe ensivakauksessa.

1973L0362 FI 22.06.1978 001.001 8 7.5 Suurimpien sallittujen virheiden arvoja ei saa ylittää seuraavissa vertailuolosuhteissa: 7.5.1 Vertailulämpötilan on oltava tavallisesti 20 ºC. Jäljempänä 9 kohdassa tarkoitetuille mitoille voidaan hyväksyä eri vertailulämpötila. 7.5.2 Pituusmitat, joihin kohdistettava mitan jännitysvoima on eritelty jäljempänä 9 kohdassa, on tarkastettava tukemalla ne koko pituudeltaan vaakasuoralle pinnalle, jossa kitkan vaikutus voidaan jättää ottamatta huomioon, ja jännittämällä ne suoraksi käyttäen mitassa ilmoitettua jännitystä. 8. Vakausmerkit Jokainen pituusmitta on tehtävä siten, että se voidaan varustaa vakausmerkillä, joista on säädetty mittauslaitteita ja metrologisia tarkastusmenetelmiä koskeviin yleisiin säännöksiin liittyvän jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 26 päivänä heinäkuuta1971 annetussaneuvoston direktiivissä. Lähelle mitan alkupäätä itse mittaan tai kiinteään lisäkilpeen on varattava tilaa tätä tarkoitusta varten. 9. Direktiivin käsittämät erilaiset pituusmitat 9.1 Lasikuituiset tai muoviset pääte- viiva- tai puolipäätemittanauhat Mitan nimellispituus on välillä 0,5 100 m. Jännitysvoima, suuruusluokaltaan 20 N on merkittävä mittaan. Pääte- tai puolipäätemittojen vapaat päät on varustettava kulumista ehkäisevillä reunuksilla tai heloilla. Tarkkuusluokat näille mitoille ovat I, II ja III. 9.2 Kiinteät tai puolikiinteät yhtenäiset metallista tai muusta materiaalista valmistetut mitat Mitan nimellispituus on välillä 0,5 ja 5 m. Vertailulämpötila voi määrätyissä tapauksissa olla muu kuin 20 ºC. Kyseisiksi mitoiksi luetaan myös nestepinnan määräämiseen tarkoitetut mittakepit. Mittakepin pää on varustettava iskua ja kulutusta kestävällä metallivahvikkeella tai helalla, joka ei saa iskuissa aiheuttaa kipinöintiä. 9.3 Metallista tai muusta materiaalista tehdyt kokoontaitettavat pituusmitat. Nimellispituus on 0,5 ja5 m. Nivelliitoksien välien on oltava yhtä pitkiä. Mitan liitoskohtien on oltava siten rakennettuja, että ne eivät aiheuta lisävirhettä, kun mitta avataan vaakasuoraan asentoon, eikä liitoskohdassa aiheudu virhettä, joka olisi suurempi kuin 0,3 mm tarkkuusluokkaan I ja II ja 0,5 mm tarkkuusluokkaan III kuuluville mitoille. Kyseisten mittojen taskkuusluokat ovat I, II tai III. 9.4 Teräsmittanauhat 9.4.1 Kelauslaitteella varustetut pääte-, piirto- tai puolipäätemitat. Mittojen nimellispituus on välillä 0,5 ja 10 metriä; Mittanauhojen, joiden nimellispituus on 5 ja10 metrin välillä mittojen on oltava poikkileikkaukseltaan kaarevia. Mitta voi sijaita kotelossa, jolloin kotelon on oltava sellainen, että sitä voidaan käyttää varsinaisen mitan jatkeena erityisesti kappaleitten sisäisten dimensioiden mittauksissa; Tällaisen mitan vapaa pää on varustettava kiinteällä tai liikkuvalla kielellä.

1973L0362 FI 22.06.1978 001.001 9 9.4.2 Pääte- tai piirtomitat, jotka on tarkoitettu mittojen omaa nimellispituutta suurempien etäisyyksien mittaamiseen. Nimellispituuus: 5, 10, 20, 50, 100 tai 200 m. Jännittävä voima suuruusluokaltaan 50 N on merkittävä mittaan. Mittojen molemmat päät on varustettava kädensijoilla tai renkailla. Jos kädensijat tai renkaat on luettu kuuluvaksi mitan nimellispituuteen, on ne rakennettava siten,että niiden liitoskohdat eivät aiheuta vähäisintäkään mittausepätarkkuuden lisääntymistä. 9.4.3 Kelauslaitteella varustetut piirto- tai puolipäätemittanauhat,joita ei ole tarkoitettu omaa nimellispituuttaan pitempien etäisyyksien mittaamiseen. Nimellispituus on välillä 5 ja200 metriä. Vertailulämpötila voi määrätyissä tapauksissa olla jokin muu kuin 20 ºC. Jännittävä voima, suuruusluokaltaan 50 N on merkittävä mittaan. Mitan vapaa pää on varustettava kädensijalla, renkaalla tai koukulla, joka ei kuulu mukaan mitan nimellispituuteen. 9.5 Puolipäätemittatyyppiset metallista valmistetut luotausnauhat, jotka on varustettu luotipainolla ja jotka on tarkoitettu nestepinnan mittaamiseen Nimellispituus on välillä 5 ja50 metriä. Vertailulämpötila voi määrätyissä tapauksissa olla muu kuin 20 ºC. Jännittävä voima, jonka on oltava riittävä mitan kunnolliseen suoristamiseen, on merkittävä mittaan. Mitta on jännitettävä luodin avulla, jossa on oltava merkintä sen painosta. Asteikon aloittavan päämerkin on sijaittava luodin pohjassa. Luodin on oltava sopivaa kokoa ja se ei saa iskuissa aiheuttaa kipinöintiä. Luodin on oltava kiinteästi tai irroitettavalla tavalla yhdistetty mittanauhaan siten, että sen kiinnitys tai liitos ei saa aiheuttaa mittausepätarkkuuden lisääntymistä. Mittanauha on koko pituudeltaan oltava jaoitettuna millimetreihin ja asteikon on jatkuttava luodin tasaisella puolella. Mittausvälineen toinen pää voi olla varustettuna kelauslaitteella. Kuitenkin mittausvälinettä käytettäessä, luotipainon kanssa suurin sallittu virhe on oltava aina suurempi kuin 0,6 mm.