Elinjärjestelmien toinen osajakso: Neurobiologia, osa I (neuroanatomia) HY Biolääketieteen laitos, kevät 2013 Jaksovastaava Heikki Hervonen Kuva Andreas Vesaliuksen kirjasta: De humanis corpora fabrica, Basel 1543 Lääketieteen ja hammaslääketieteen opintojen ensimmäinen vuosi Syyslukukausi 2012 1. jakso: Johdanto lääketieteen opintoihin 2. jakso: Biokemian ja farmakologian perusteet 3. jakso: Solubiologia ja peruskudokset. 4. jakso: Aineenvaihdunta ja sen säätely. Kevälukukausi 2013 5. jakso: Molekyylibiologia. 6. jakso: Solusta yksilöksi 7. jakso: Tuki-ja liikuntaelimistö, osa I ja osa II (lääketieteen opiskelijat) 7a. jakso: Tuki- ja liikuntaelimistö, osa I (hammaslääketieteen opiskelijat) 7b.jakso: Kasvot, suu ja hammas (hammaslääketieteen opiskelijat) 8. jakso: Neurobiologia I (neuroanatomia)
Neurobiologia osa I, neuroanatomia Yleiset tavoitteet: Neurobiologia osa I on osa laajempaa Neurobiologia I ja II kokonaisuutta. Osa I käsittelee hermoston makroskooppista ja mikroskooppista anatomiaa sekä kehitysbiologiaa. Jakso toimii johdantona Neurobiologia osa II:lle, joka koostuu pääosin neurofysiologiasta siis toiminnasta ja neurofarmakologiasta, lääkkeiden vaikutusmekanismeista hermostossa. Kaiken kaikkiaan neurobiologian opintokokonaisuus toimii johdantona monen kliinisen erikoisalan suuntaan: neurologia, neurokirurgia, silmätaudit, korva(nenä, kurkku)taudit ja psykiatria. Vaikka anatomian opiskelun ydin on rakenteiden ja nimistön opettelu (mikä kieltämättä on työlästä) on tällä jaksolla nostettu esiin korostetusti se, miten rakenteet liittyvät toimintaan ja erityisesti millaisia yhteyksiä niillä on kliiniseen lääketieteeseen. Keskushermoston perustoiminnat käsitellään täydessä laajuudessaan Neurobiologia osa II:n neurofysiologiassa. Myös aistinelinten anatomia ja fysiologia käsitellään osa II:ssa. Neurobiologia osa I:n päätyttyä opiskelijan tulee hallita jakson sisällössä mainitut keskushermoston ja ääreishermoston rakenteeseen liittyvät perusasiat niin, että hänellä on niistä vankka yleiskäsitys Neurobiologia osa II:n (neurofysiologia ja neurofarmakologia) jatko-opiskelua varten. Oppimistavoitteissa tärkeimpinä korostuvat ne asiat, jotka ovat lääketieteellisesti ja kliinisesti merkittäviä ja tarpeellisia. Näitä asioita korostetaan erityisesti jakson opetuksessa ja ne opiskelijan tulee hallita jakson opetuksessa erityisen syvällisesti. Tämä tarkoittaa, että opiskelija tietämisen lisäksi pystyy käyttämään ja soveltamaan tietojaan yksinkertaisten, kliinisiin potilastapauksiin perustuvien ongelmien ratkaisemiseen ja pystyy päättelemään eräiden yleisten neurologisten oireiden ja löydösten perusteella häiriön sijainnin hermostossa. Opiskelijan tulee lisäksi tuntea pääpiirteissään keskus- ja ääreishermoston kehitys sekä yleisimmät kehityshäiriöt. Luettelo sisällöistä: Neuroanatomian oppimistavoitteina ovat alla olevan luettelon aihepiireistä ne asiat, jotka ovat lääketieteellisesti ja kliinisesti merkittäviä ja tarpeellisia. Yksityiskohtaiset sisällöt käyvät ilmi luento- ja kurssityömonisteista, jotka löytyvät Terkon Digitaalisesta kurssikirjastosta (huom. kakkosvuoden kohdalta/neurobiologia/neuroanatomia). 1. Hermokudoksen makroanatomia* - hermoston osat; aivojen ja selkäytimen pinta- ja sisärakenne, aivojen osat, keskushermoston keskeiset ratayhteydet sekä niihin liittyvät toiminnat - aivokoppa, aivojen ja selkäytimen sijainti aivokopassa ja selkärangan kanavassa - keskushermoston verenkierto, erityisesti eri verisuonihaarojen suonitusalueet aivoissa integroituna ao. aivoalueiden toimintoihin - aivokammiot, aivokalvot ja likvorkiertoon liittyvät rakenteet - selkäydinhermojen ja aivohermojen anatomia * Selkäydinhermon ja somaattisen ääreishermoston makroskooppinen perusanatomia on käsitelty tuki- ja liikuntaelimistö-jaksolla. Sympaattisen ja parasympaattisen hermoston rakenne ja toiminta käsitellään neurobiologia II-jaksolla ja sitä seuraavilla elinjärjestelmäjaksoilla. 2. Hermokudoksen histologia - hermokudoksen eri solutyypit, niiden solubiologiset erityispiirteet ja keskinäiset suhteet - hermokudoksen solujen toiminnallinen merkitys - periferisen hermon, myelinisoidun hermosyyn ja periferisen hermosolmukkeen rakenne - isoaivokuoren, pikkuaivokuoren ja selkäytimen harmaan aineen rakenne - veri-aivoesteen rakenne 3. Hermokudoksen kehitysbiologia - keskushermoston ja ääreishermoston kehittymisen pääpiirteet - kehittymisen säätely yleispiirteineen
Oppikirjat: Neurobiologian perusoppikirja: Purves et al.: Neuroscience, 5. Painos, Sinauer, 2012 Makroskooppinen anatomia: Moore et al.: Clinically Oriented Anatomy, 6. tai 7. painos, LWW 2010 tai 2013 tai Drake et al.: Gray s Anatomy for Students Histologia: Ross et Pawlina: Histology. A Text and Atlas, 6. Painos, LWW 2010 Kehitysbiologia: Schoenwolf et al.: Larsen s Human Embryology, 4. Painos, Elsevier. 2008 Neurobiologia osa I (neuroanatomia) oppimistilaisuudet Luennot: L1-2. 2 t Johdanto jaksoon L3-4. 2 t Hermoston kehitys. Kirsi Sainio L5-6. 2 t Keskushermoston makroanatomia I. Heikki Hervonen L7-9. 3 t Keskushermoston makroanatomia II. Heikki Hervonen L11-12. 2 t Aivohermojen anatomia. Heikki Hervonen L13-14. 2 t Keskushermoston histologia ja solubiologian erityispiirteet. Pertti Panula L15. 1 t Kliinisanatomisen seminaarin purkutilaisuus L 16. 1 t Kyselytunti Ryhmäopetus: RO1. 2 t Aivojen dissektio/preparaattien tarkastelu RO2. 2 t Hermokudoksen mikroskopia suoritetaan ATK-luokassa virtuaalisena RO3. 2 t Kliinis-anatominen seminaari RO4. 1 t Kallopreparaatin omatoiminen tarkastelu oppimisbasaarin havaintomateriaalin avulla T1. 2 t PBL Makroanatomia: Oireet ja löydökset paljastavat aivovaurion sijainnin T2. 2 t PBL Histologia: Solumuutokset aivobiopsiassa voivat kertoa diagnoosin Kliinisanatomisessa seminaarissa opiskelijat ratkovat ryhmissä heille jaettuja kliinisiin tapauksiin liittyviä kysymyksiä ja tehtäviä anatomian ja fysiologian tietojaan käyttäen. On tärkeää, että opiskelijat tuovat mukanaan oppikirjoja ja kuvastoja ja/tai tiedonhakuun soveltuvia mobiililaitteita niin että niitä on riittävästi jokaisen ryhmän käytettävissä. Osaan kysymyksistä löytyy vastaus oppikirjasta, osassa joutuu käyttämään järkeään, soveltamaan tietoa, tekemään hypoteeseja ja päättelemään vastauksen. Noin 1½ tunnin työskentelyn jälkeen seminaarin vetäjä arpoo minkä tapauksen ratkaisut kukin ryhmä esittää purkutilaisuudessa luentosalissa. Samalla ryhmä saa käyttöönsä vastausten esittämiseen sopivat kalvot. Ryhmällä on noin 20 minuuttia aikaa valmistella esitys ja sopia kuka mihinkin osaan esittää vastauksen/hypoteesin. Viimeinen kolmesta tunnista käytetään vastausten purkuun luentosalissa. Mikroskoopiaan, niin kuin kaikkiin kurssitöihin ja ryhmäopetuksiin opiskelijan on valmistauduttava opiskelemalla ao. aiheet oppikirjasta ja muusta oppimateriaalista sekä käymällä läpi kurssityömoniste. Näin menetellen on mahdollista hyödyntää oppimistilanne Kyselytunnilla opettajat vastaavat etukäteen, viimeistään edellisenä päivänä sähköpostitse toimitettuihin kysymyksiin. Myös itse tilaisuudessa voi esittää kysymyksiä.
Opettajat anatomia Matti Airaksinen, (MA) professori a6, b6 Nils Bäck, (NB) universitetslektor a8r Heikki Hervonen, (HH) jaksovastaava puh. 09 19125252 (heikki.hervonen at helsinki.fi) Ariel Noro, (AN) tuntiopettaja a3, b2, b3 Saara Mertanen, (SM) tuntiopettaja a4, b4 Pertti Panula, professor a9r, b8r, b9r Henri Puttonen, (HP) tuntiopettaja a7, b7 Maria H. Vartiainen, tuntiopettaja a5, b5 Suvi Viranta-Kovanen, yliopistonlehtori a1, a2, b1 kehitysbiologia Kirsi Sainio, yliopistonlehtori Neurobiologia 2013/ Ryhmäopetus/ Anatomian osasto/ alustava Tapaus 1 avaus Maanantai 13.5. 9-11 Jakson alkuinfo 11-12 a1/sv a3/an a8r/nb 12-13 b1/sv b2/an b8r/pp 13-14 a2/sv a6/ma b3/an a9r/pp 14-15 b6/ma b9r/pp 14.30-15.13 a7/hp a4/sm 17.15-18.00 b7/hp b4/sm Keskiviikko 15.5. 13-14 a5/mhv 14-15 b5/mhv Aivodissektio Perjantai 17.5. 10-12 a1-a5 MV, SV, AN, NB 13-15 b1-b4 MV, SV, AN, NB Tapaus 1purku/Tapaus 2 avaus Perjantai 17.5. 15.00-16.30 b4/sm b7/hp 16.30-17 a4/sm a7/hp Aivodissektio Maanantai 20.5. 9-11 a8r, a9r, b8r, b9r MV, SV, AN, NB 12-14 b5-b7, a6, a7 MV, SV, AN, NB
Tapaus 1purku/Tapaus 2 avaus Tiistaina 21.5. 8-10 a1/sv a3/an a8r/nb 10-12 b1/sv b2/an b8r/pp 13-15 a2/sv a6/ma b3/an a9r/pp 15.00-16 16-17 Keskiviikko 22.5. 8-10 b6/ma a9r/ PP 13-15 b5/mhv 15-17 a5/mhv - virtuaalimikroskopia ATK tilassa Torstaina 23.5. 8-10 b4, b5, b6 MA, MN 10-12 a4, a5, a6 NB, TB 13-15 b1, b2, b3 NB, MN Perjantai 24.5. 8-10 a8r, b8r, b9r MA, MN 10-12 a1, a2, a3 MA, MN 13-15 a7, b7, b9r MA, MN Maanantai 27.5. klo 9-12 Kliinis-anatominen seminaari - a-ryhmät Maanantai 27.5. klo 12-15 Kliinis-anatominen seminaari - b-ryhmät Tapaus 2 Purku Maanantaina 27.5. 9-10 b5/mhv 13-14 a5/mhv 15-16 a7/hp a4/sm 16-17 b7/hp b4/sm Tiistai 28.5. 9-10 a6/ma a9r/pp 10-11 b1/sv b2/an b8r/pp 11-12 a2/sv b6/ma a3/an b9r/pp 12-13 a1/sv b3/an a8r/nb
Neurobiologia I (neuroanatomia) k2013 HH 07.05.2013 Neurobiologia Vko10 maanantai 13.5. tiistai 14.5. keskiviikko 15.5. torstai 16.5. perjantai 17.5. 8-9 STHJ3 8.15-9 Työvoima & koulutus Hannu Halila//BM 9-10 Johdanto jaksoon (ls 3) Hervonen STHJ4 Laatu ja potilasturvallisuus Klas Winell//BM 10-11 11-12 Tapaus1 avaus/ a1, a3, a8r Luento: Hermoston kehitys (ls 1) 12-13 Tapaus1 avaus/ b1, b2, b8r 13-14 Tapaus1 avaus/ Luento: Keskushermoston a2, a6, a9r, b3 makro- 14-15 Tapaus1 avaus/ anatomiaa 1 (ls 1) b6, b9r Hervonen 14.30- Tapaus1 avaus/ 15.13 a4, a7 15-16 STHJ 1 Johdanto & kehikko Kaila //BM 16-17 STHJ2 Palvelujen tuotanto: Kaila //BM 17.15- Tapaus1 avaus/ 18.00 b4, b7 STHJ= Suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä Neurobiologia Luento: Keskushermoston makroanatomiaa 2 (ls 1) Hervonen Tapaus1 avaus/ a5 Tapaus1 avaus/ b5 9.15-11.00 Luento: Aivohermojen antomiaa. (ls 2) Hervonen 12.00-13.45 Luento: Neurologian hohto. Pentti Tienari ja Nina Forss. BM ls 3 Kallotyö Kallotyö Aivodisse a1-a5 Muut: Kallotyö Aivodisse b1-b4 Muut: Kallotyö Kallotyö 15.00-16.30 b4, b7 16.30-18.00 a4, a7 Vko10 maanantai 20.5. tiistai 21.5. keskiviikko 22.5. torstai 23.5. perjantai 24.5. 8-9 9-10 Aivodisse a1, a3, a8r b6, a9r b4-b6 a8r, a9r, b8r 10-11 a8r, a9r, a8r, b9r Muut: Kallotyö b1, b2, b8r Luento: Keskushermoston histologia ja a4-a6 a1-a3 11-12 12-13 Aivodisse solubiol.erit.piirteet Panula (ls 1) 13-14 b5-b7, a6, a7 Muut: Kallotyö a2, a6, a9r, b3 14-15 Kallotyö 15-16 STHJ5 STHJ7 /Terveyttä ja Potilastietojärjestelmät pärjäämistä tehokkaasti Vesa Jormanainen Martti Kekomäki/BM 16-17 STHJ6 Tieto ja terveysteknologiat Ilkka Kunnamo STHJ8 Johtaminen ja ohjaus b5 a5 b1-b3 a7, b7, b9r Neurobiologia Vko10 maanantai 27.5. tiistai 28.5. keskiviikko 29.5. torstai 30.5. perjantai 31.5. 8-9 9-10 Kliinisanatominen seminaari/ A- ryhmät Tap2 purku/ b5 10-11 Tap2 purku/ b1, b2, b8r 11-12 Tap2 purku/ a2, a3, b6, b9r purku ls 3 12-13 Kliinisanatominen Tap2 purku/ a1, b3, a8r 13-14 seminaari/ B- Tap2 purku/ ryhmät a5 14-15 purku ls 3 15-16 Tap2 purku/ a4, a7 16-17 Tap2 purku/ b4, b7 Tap2 purku/ a6, a9r Jaksokuulustelu
OPISKELUKORTTI/ Neurobiologia osa I /k2013 Opiskelijan nimi:................. Ryhmä..... Tutoristunnot Tutoristunto Opettajan kuittaus Muuta (korvaava suoritus, tms.) Tapaus 1 avaus (A) Tapaus 1 purku (A) Tapaus 2 avaus (A) Tapaus 2 purku (A) Kurssityöt Dissektio Kliinisanatominen seminaari Olen suorittanut kallotyön omatoimisesti ja saavuttanut oppimistavoitteet Opettajan kuittaus Opiskelijan oma kuittaus Muuta (korvaava suoritus, tms.)