Sääntökokoelma E 6 XII - 2013 YKV 11.12.2013 Tkli 4.2.2014 Mitätöi lehden VIII-98 Kappelin hautausmaan käyttösuunnitelma
Sisällysluettelo 1 1. Yleistä... 2 1.1 Hautausmaan nimi, perustaminen ja käyttösuunnitelmat... 2 1.2 Sijainti ja pinta-ala... 2 1.3 Noudatettava asiakirjat... 2 2. Kartat... 2 3. Maaperä, maasto ja kasvillisuus... 2 4. Hautausmaan huolto... 3 4.1 Kasteluvesi, kuivatus ja sähkö... 3 4.2 Rakennukset, rakennelmat ja jätehuolto... 3 5. Hautatyypit, hautojen koko ja syvyys... 3 5.1 Hautatyypit... 3 5.2 Hautojen koko... 4 5.3 Hautojen syvyys... 4 6. Hautaaminen... 4 7. Hautaoikeuden luovutus, koskemattomuusaika ja haudan jakaminen... 5 7.1 Hautaoikeuden luovutus... 5 7.2 Koskemattomuusaika ja haudan jakaminen... 6 8. Hautojen hoito ja hautojen hoidosta perittävien maksujen periaatteet... 6 9. Muistomerkit... 7 10. Muut määräykset... 8
2 1. Yleistä 1.1 Hautausmaan nimi, perustaminen ja käyttösuunnitelmat Hautausmaan nimi on Kappelin hautausmaa. Hautausmaan perustaminen on vahvistettu opetusministeriön päätöksellä 1. päivänä kesäkuuta 1960. Hautausmaa on vihitty käyttöönsä 8.6.1963. Hautausmaan käyttösuunnitelmia tai sen täydennyksiä on vahvistettu Helsingin hiippakunnan tuomiokapitulissa 20.2.1963, 13.6.1963, 26.9.1968, 30.8.1973, 17.8.1983 ja 26.3.1997. 1.2 Sijainti ja pinta-ala Hautausmaa on Espoon keskustassa Muuralan kaupunginosassa. Hautausmaan osoite on Pappilantie 12. Hautausmaan pinta-ala sisääntulo-, kappeli- ja huoltoalueineen on 10,6 ha. 1.3 Noudatettava asiakirjat Tämän käyttösuunnitelman lisäksi Kappelin hautausmaan toiminnassa on otettava huomioon hautaustoimen ohjesääntö, kirkkolaki ja järjestys, hautaustoimilaki, hautausmaan muistomerkkiohjeisto sekä muut lait ja ohjeistukset. 2. Kartat Hautausmaa-alueesta on tehty yleiskartta mittakaavassa 1:500. Siitä näkyy mm. hautaosastojen sijoittuminen, huoltoalueet ja rakennukset. Hautausmaan osastokartoista näkyvät haudat, hautarivit ja hautanumerointi. Osastokartat ovat mittakaavassa 1:200. Lisäksi hautausmaasta on lukuisia muita karttoja, joista näkyy mm. kastelu- ja sähköjärjestelmien sijoittelut ja reititykset. 3. Maaperä, maasto ja kasvillisuus Suurin osa hautausmaan maaperästä on tiivistä savea. Hautausmaan yläosassa on alue hienoa hiekkaa. Kallion läheisyyden takia osa osaston B2 arkkuhauta-alueesta soveltuu vain uurnahautaukseen. Vuonna 2013 osastoilla A, B ja C tehdyllä maanpinnan korotuksella parannettiin hautaamisen olosuhteita. Vuodesta 1978 alkaen on arkkuhaudat täytetty saven sijasta hiekalla.
Alue on jyrkästi etelään viettävä. Hautausmaata rajaa etelässä Espoon kaupungin hallinnoima kevyenliikenteen kulkuväylä ja Espoonjoki. Korkeusero hautausmaan ylimmän osan ja kappelin pihan välillä on n. 20 metriä. Hautausmaan puuston muodostavat istutetut havu- ja lehtipuut. 3 4. Hautausmaan huolto 4.1 Kasteluvesi, kuivatus ja sähkö Hautausmaalla on automaattinen kiinteä kastelujärjestelmä, joka on liitetty Espoon kaupungin vesijohtoverkostoon. Lisäksi hautausmaalla on vesiposteja muuta kastelua varten. Hautausmaan kuivatusvedet on ohjattu Espoonjokeen. Hautausmaalla on rakennettu kiinteä sähköverkosto. Hautausmaa on valaistu. 4.2 Rakennukset, rakennelmat ja jätehuolto Hautausmaalla on siunauskappeli, vainajien säilytystilat, krematorio, toimisto- ja sosiaali- ja hautausmaan huoltotilat. Rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Sirèn ja se on vihitty käyttöönsä 1.9.1963. Rakennusta on laajennettu v. 1991. Hautausmaata on laajennettu vähitellen. Hautausmaan perusparannus on tehty v. 2012-2013. Tässä yhteydessä mm. rakennettiin sirottelualue ja muistelupaikka. Muistelupaikalle voidaan jättää kynttilöitä tai kukkatervehdyksiä. Hautausmaa on aidattu. Aita on pääasiassa metalliaitaa. Varsinaisen hautausmaa-alueen ulkopuolella on kaksi varastorakennusta. Hautausmaa kuuluu järjestetyn jätehuollon piiriin. lajittelu. Toiminnassa huomioidaan jätteiden 5. Hautatyypit, hautojen koko ja syvyys 5.1 Hautatyypit Haudat ovat A, B ja C hautoja. A-hautoja (ainaishautoja) on osastoissa A-E, A1- D1. B-hautoja (määräaikaisia hautoja) on osastoissa A-V ja X, A1-D1, A2-B2. C-hautoja (kertahautoja) on satunnaisesti hautausmaan eri osastoissa. Kaikki uudet ja seurakuntayhtymälle palautuneet uusille suvuille luovutettavat haudat luovutetaan uudelleen käyttöön määräaikaisina eli B-hautoina.
4 Haudat ovat arkku- tai uurnahautoja. Osasto Y on tuhkan sirotteluhauta-alue. 5.2 Hautojen koko Arkkuhautapaikan leveys on 1 m lukuun ottamatta osastoa A2, jossa haudan leveys on 1,2 m. Arkkuhautojen pituus on 2,5 m lukuun ottamatta osastoja A, B, C ja D, joissa haudan pituus on 2,0 m. Hautojen välissä saattaa olla hautaan kuulumattomia välialueita. Uurnahautojen koko osastoissa A1, B1, U, V ja X on 1x1 m. Osastossa C1, D1, N ja F haudan leveys on 1 m. Haudan pituus on 1,5 m valmiiksi asennetun muistomerkin aluspalkin takaa mitattuna. Osastossa A2 uurnahaudan leveys on 0,7 m ja pituus muistomerkin aluspalkin edestä mitattuna 0,7 m. Jokaisesta hautaosastosta on laadittu erillinen hautojen mittausohje. Tuhkan sirottelualueella osastossa Y ei ole merkittyjä tuhkahautapaikkoja. 5.3 Hautojen syvyys Osastojen A-D, A2, B2 ja osassa osastoa T on arkkuhautausten hautaussyvyys 1,5 m. Muissa osastoissa hautaussyvyys ensimmäisen hautauksen yhteydessä on 2,1 m ja toisen 1,5 m. Näissä osastoissa toteutetaan kahteen kerrokseen hautaamista, ellei maanlaatu tai maatumattomuus aseta estettä. Ennen 11.3.1995 tapahtuneet hautaukset on tehty 2,40 m ja 1,80 m syvyyteen. Sikiö tai pieni lapsi voidaan haudata hieman käytettävää arkkuhautasyvyyttä syvemmälle, jos maan laatu sallii tai poikittain arkkuhautasijan päähän muistomerkin aluskiven kohdalle. Ensimmäiset uurnahautaukset tehdään 100 cm syvyyteen ja toisen hautakerroksen yhteydessä 60 cm syvyyteen. Osastoissa A2, F ja N uurnahautojen hautaukset tehdään vastaavasti 120, 90 ja 60 cm syvyyteen. Ilman uurnaa tai arvokasta käärettä tuhkahautaan haudattaessa haudan syvyys on aina 60 cm. Sirottelualueella tuhka sirotellaan maan pinnalle. Hautojen mittatiedot on tallennettu hautatietojärjestelmään. 6. Hautaaminen Arkkuhautaukseen käytettäviä osastoja ovat A-I, K-T sekä A2-B2. Uurnahautaukseen käytetään osastoja A1-D1, sekä U, V ja X. Uurnahautoja on arkkuhautojen lisäksi myös osastoissa F ja N sekä A2 ja B2. Uurnahautauksia voidaan tehdä myös arkkuhautoihin.
5 Tuhka voidaan haudata maatuvassa uurnassa, arvokkaassa kääreessä tai ilman uurnaa. Tuhka voidaan sirotella nurmialueelle osastossa Y. Sirotteluhautauksia tehdään vain kesäkaudella. 7. Hautaoikeuden luovutus, koskemattomuusaika ja haudan jakaminen 7.1 Hautaoikeuden luovutus Hautaoikeus luovutetaan vain kuolemantapauksen yhteydessä, ellei kirkkoneuvosto erityisestä syystä toisin päätä. Samalla hautaoikeus voidaan luovuttaa myös vainajan omaisille (KL 17:2). Kaikki luovutettavat uudet ja seurakuntayhtymälle palautuneet haudat luovutetaan uudelleen käyttöön B-hautoina 25 vuoden hallinta-ajalla. Osastojen A-D hautojen hallintaaika muutetaan arkkuhautauksissa 40 vuodesta 25 vuoteen. Hallinta-aikaa voidaan jatkaa, ellei siitä aiheudu hautausmaan muulle käytölle haittaa. Matalalla arkkuhauta-alueella luovutetaan enintään kaksi rinnakkaista arkku- hautapaikkaa ja syvähauta-alueella yksi hautapaikka kerrallaan. Uurnahautoja luovutetaan vain yksi kerrallaan. Uurnahaudan koko ja niissä olevien uurnasijojen määrä voi vaihdella hautaalueesta riippuen. Rintamapalvelutunnuksen saaneen espoolaisen sotaveteraanin ja hänen puolisonsa hautaamiseksi luovutetaan veloituksetta matalahauta-alueelta kaksi rinnakkaista hautapaikkaa ja syvähauta-alueelta yksi kahden syvyinen ensimmäisen 25 v. hallinta-ajalta. Maksuttomuus koskee myös pakollista pinnanhoitoa. Muista hautauksiin liittyvistä maksuista ja maksuvapautuksista päätetään erikseen. Osastossa F seurakuntayhtymälle palautuneita arkkuhautoja ja uurnahautoja luovutetaan vain espoolaisille veteraaneille ja heidän puolisoilleen. Seurakuntayhtymälle palautuneita hautoja luovutetaan uusien sukujen käyttöön vain yhteisen kirkkoneuvoston päätöksien mukaan. Luovutettaessa C-hautoja eli kertahautoja B-hautoja vastaaviksi haudoiksi, on kertahautaan haudatun omaisilla ensisijainen oikeus haudan lunastamiseen. Tuhkan sirotteluhautauksessa ei synny hautaoikeutta. Omaisten tulee, mikäli mahdollista, käyttää hallinnassaan olevat vanhat hautapaikat uudelleen ennen kuin heille luovutetaan uusi hautapaikka.
6 7.2 Koskemattomuusaika ja haudan jakaminen Arkkuhautojen koskemattomuusaika on 20 vuotta. (Koskee myös osastoja A-D) Useamman hautapaikan sisältävä aikaisemmin luovutettu hauta voidaan jakaa useammaksi haudaksi hautaoikeuden haltijan kirjallisesta pyynnöstä, ja kaikkien hautaan oikeutettujen täysi-ikäisten kirjallisella luvalla. Haudan jakamisesta tehdään merkintä hautakirjanpitoon. 8. Hautojen hoito ja hautojen hoidosta perittävien maksujen periaatteet Haudan hoidosta ja turvallisuudesta, mukaan lukien muistomerkit ja mahdolliset muut kivilaitteet, vastaa hautaoikeuden haltija, ellei yhteinen kirkkoneuvosto toisin päätä. Hautauksen (arkku- ja uurnahautauksen) jälkeen haudan kunnostaminen tapahtuu aina seurakuntayhtymän toimesta hautaoikeuden haltijan tai vainajan omaisten kustannuksella. Kunnostamiseen ei kuulu muistomerkin tai kivilaitteiden takaisin asentamista. Kaikkien hautaosastojen haudat hoidetaan nurmikkopintoina lukuun ottamatta osastoja I ja L joissa reunakivellisissä haudoissa on muukin pinnanhoito mahdollista. Osastoilla E, G, H, I, L, O ja P on omaisilla mahdollisuus järjestää haudan pinnanhoito itse tai tilata se seurakuntayhtymältä. Kaikki uudelleen uusille suvuille luovutettavat haudat kaikilla hautaosastoilla hoidetaan nurmikkopintaisina seurakuntayhtymän toimesta hautaoikeuden luovutuksen yhteydessä koko haudan hallinta-ajalta perittyä korvausta vastaan. Kertahautojen nurmikot hoidetaan seurakuntayhtymän kustannuksella. Seurakuntayhtymän kukkahoitoja voidaan ottaa vain haudoille joille on tilattu myös pinnanhoito ja jonka kivilaitteet ovat kunnossa. Kukkien istuttamiseen haudalle ei ole velvoitetta. Kukkaryhmien tai hautojen reunustaminen ei ole sallittua ellei osastokohtaisesti toisin mainita. Sirottelualueelle haudattuja voidaan muistaa tuomalla kukka- tai kynttilätervehdykset läheiselle muistelupaikalle. Ulkoroihuja tai akulla tai pattereilla toimivia valoja tai laitteita ei saa tuoda yksityisille haudoille tai muistelupaikoille. Haudoille ei saa istuttaa puita, pensaita tai ruohomaisia kasveja, joiden kasvukorkeus on yli 70 cm tai jotka häiritsevät naapurihautoja. Haudoille ei saa tuoda hoitoa tai naapurihautoja häiritseviä esineitä, lasituotteita, ruokaaineita tms. Haudan hoitoon käytettävät työvälineitä tulee poistaa hauta-alueelta työn päätyttyä. Seurakuntayhtymällä on oikeus poistaa tarvittaessa häiritsevät esineet haudalta.
7 Hautausmaan talviaikaiseen kunnossapitoon kuuluu pääkäytäväverkoston auraus ja liukkaudentorjunta. Haudan yleishoitomaksua ei peritä espoolaiselta rintamapalvelutunnuksen saaneen sotaveteraanin ja hänen puolisonsa hautaamiseen luovutettavan haudan ensimmäiseltä hautaoikeuden hallinta-ajalta. Perittävistä hoitomaksuista ja maksuvapautuksista päätetään erikseen. 9. Muistomerkit Muistomerkeistä huolehtiminen ja vastuu niiden turvallisuudesta hautausmaalla liikkuville kuuluvat hautaoikeuden haltijalle. Hautamuistomerkkisuunnitelma on toimitettava hyväksyttäväksi ennen sitovaa tilausta hautaoikeuden haltijan tai hänen valtuuttamansa henkilön allekirjoittamana. Espoon seurakuntayhtymän palvelukeskus käsittelee suunnitelman vasta kun kaikki hautaamisesta aiheutuneet maksut on maksettu. Ohjeiden vastaisen tai etukäteen hyväksymättömän muistomerkin voi seurakuntayhtymä poistaa, ellei hautaoikeuden haltija sitä kehotuksesta tee. Poistamisesta aiheutuneet kulut peritään hautaoikeuden haltijalta. Haudalle hyväksyttyä muistomerkkiä ei saa pysyvästi poistaa ilman seurakuntayhtymän lupaa. Haudalle ei saa pystyttää muistomerkkiä, jota ei voida siirtää sivuun haudan kaivamisen yhteydessä. Muistomerkin siirtäminen ennen ja jälkeen hautauksen tapahtuu hautapaikan haltijan toimesta ja kustannuksella. Hautojen reunakivet on ollut mahdollista asentaa osastoihin I ja L. Uusia reunakiviä ei kuitenkaan saa asentaa näidenkään osastojen haudoille. Haudoille ei saa laittaa muitakaan reunuksia, päällyksiä tai rajata muullakaan tavalla. Mikäli vainaja haudataan Kappelin hautausmaan sirottelualueelle, omaiset voivat halutessaan lunastaa seurakuntayhtymältä nimikilven. Merkkien ja tunnusten kiinnittäminen on sallittu ainoastaan nimikilpiin. Nimikilpien poistamisesta tai säilyttämisestä päättää erikseen tarvittaessa yhteinen kirkkoneuvosto. Alueilla, jossa on valmiiksi asennettu aluspalkki, muistomerkki pystytetään palkille. Reunakivellisellä haudalla muistomerkki pystytetään reunakiven päätykivelle. Muistomerkki voidaan perustaa myös routarajan alapuolelle ulottuvan teräksisen putkipaalun varaan. Kaatumassa olevasta tai vaaralliseksi huomatusta muistomerkistä lähetetään korjauskehotus hautaoikeuden haltijalle, mikäli osoite on tiedossa. Muutoin tiedoksianto tapahtuu sanomalehden ja haudalle pantavan ilmoituksen avulla. Ellei muistomerkkiä ole oikaistu annetussa määräajassa, se voidaan pakottavissa tapauksissa
kunnostuttaa seurakuntayhtymän toimeksiannosta ja veloittaa aiheutuneet kustannukset hautapaikan haltijalta. Espoon seurakuntayhtymä voi poistaa seurakuntayhtymälle palautuneilta haudoilta muistomerkit ja muut laitteet ellei hautaoikeuden haltija ole ilmoituksen jälkeen, määrätyssä ajassa niitä poistanut. Muistomerkkiä ei kuitenkaan poisteta haudoilta, jotka säilytetään erillisin päätöksin. Tarkemmat määräykset muistomerkeistä ja niiden pystyttämisestä annetaan muistomerkkiohjeistossa. 8 10. Muut määräykset Tähän käyttösuunnitelmaan mahdollisesti myöhemmin tarvittavista muutoksista päättää Espoon seurakuntayhtymän yhteinen kirkkoneuvosto. Jos hautausmaan käyttösuunnitelmaa sovellettaessa syntyy kielellisiä tulkintavaikeuksia, pätee suomenkielinen versio. Tällä käyttösuunnitelmalla kumotaan aikaisemmin vahvistetut käyttösuunnitelmat.