Opiskelijoiden työssäkäynti 2015

Samankaltaiset tiedostot
Opiskelijoiden työssäkäynti 2014

Opiskelijoiden työssäkäynti 2013

Opiskelijoiden työssäkäynti 2011

Opiskelijoiden työssäkäynti 2012

Opiskelijoiden työssäkäynti 2016

Opiskelijoiden työssäkäynti 2010

Opiskelijoiden työssäkäynti 2008

Opiskelijoiden työssäkäynti 2009

Opiskelijoiden työssäkäynti 2017

Opintojen kulku Tutkinnon suorittaminen nopeutui

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2013

Opintojen kulku Ammatillisen koulutuksen läpäisy parantunut

Ammattikorkeakoulukoulutuksen suorittaminen nopeutui

Läpäisyaste 2014 (%) Opiskeluaika (vuotta)

Ammattikorkeakoulukoulutus 2015

Yliopistotutkintojen läpäisy parani yli 10 prosenttiyksikköä

Ammattikorkeakoulukoulutuksen suorittaminen nopeutui

Yliopistokoulutus 2016

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010

Kaksi kolmesta alakoululaisesta opiskelee englantia

Suurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia

Suurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia

Koulutukseen hakeutuminen 2012

Koulutukseen hakeutuminen 2015

Ammatillinen koulutus 2012

Yliopistokoulutus 2012

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2012

Opintojen kulku Tutkinnon suorittaminen nopeutui

Esi- ja peruskouluopetus 2016

Venäjää opiskelevien peruskoululaisten osuus kasvanut

Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 2017

Ammatillinen koulutus 2012

Ammatillinen koulutus 2011

Ammatillinen koulutus 2011

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013

Ammatillinen koulutus 2011

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2015

Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 2013

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012

Esi- ja peruskouluopetus 2013

Esi- ja peruskouluopetus 2018

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni hieman

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen

Ulkomaalaistaustaisuus vaikutti erityisesti toisen asteen läpäisyyn

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014

Yliopistokoulutus 2014

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni hieman

Yliopistokoulutus 2017

Ammattikorkeakoulukoulutus 2016

Ammattikorkeakoulukoulutus 2011

Suurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni hieman

Yliopistokoulutus 2011

Esi- ja peruskouluopetus 2012

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä lähes ennallaan

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2009

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2010

Yliopistokoulutus 2015

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013

Ammatillinen koulutus 2014

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2017

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen

Yliopistokoulutus 2011

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2014

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä kasvoi hieman

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2016

Ammatillinen koulutus 2013

Ammatillinen koulutus 2010

Yliopistokoulutus 2013

Ammatillinen koulutus 2012

Ammatillinen koulutus 2010

Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 2010

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012

Ainevalinnat Peruskoulun oppilaiden kielivalinnat Peruskoulun oppilaiden ainevalinnat

Ammatillinen koulutus 2009

Ammatillinen koulutus 2009

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2015

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni hieman

Ammatillinen koulutus 2009

Koulutukseen hakeutuminen 2014

Ammatillinen koulutus 2009

Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 2011

Koulutukseen hakeutuminen 2011

Ammatillinen koulutus 2016

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2014

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010

Koulutukseen hakeutuminen 2009

Ainevalinnat Peruskoulun oppilaiden kielivalinnat Peruskoulun oppilaiden ainevalinnat

Yliopistokoulutus 2018

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2012

Koulutuksen talous 2013

Väestön koulutusrakenne 2016

Koulutuksen talous 2015

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2011

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2013

Yliopistokoulutus 2010

Suurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia

Koulutuksen talous 2016

Transkriptio:

Koulutus 2017 Opiskelijoiden työssäkäynti 2015 Joka toinen opiskelija kävi opintojen ohella työssä Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan työssäkäyvien opiskelijoiden osuus väheni vajaan prosenttiyksikön vuonna 2015 edellisestä vuodesta. Opiskelijoista kävi opintojen ohella töissä hieman alle puolet. Vuoden 2004 jälkeen osuus on ollut korkeimmillaan vuonna 2008, jolloin lähes kuusi kymmenestä opiskelijasta kävi töissä opintojen ohessa. Vähintään 18 vuotiaiden työssäkäyvien osuudet kaikista opiskelijoista 2008 2015 Työssäkäynti oli yleisintä yliopisto ja ammattikorkeakouluopintojen yhteydessä. Yliopistoopiskelijoista oli opintojen ohessa työsuhde 55 prosentilla ja ammattikorkeakouluopiskelijoista 54 prosentilla. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen opiskelijoista kävi työssä opintojen ohella vajaa puolet. Eniten vuonna 2015 väheni työssäkäyvien osuus yliopistokoulukoulutuksen opiskelijoista, noin yhden prosenttiyksikön edellisvuodesta. Naiset kävivät miehiä yleisemmin opintojen ohella työssä, naisista 53 prosentilla ja miehistä 46 prosentilla oli työsuhde opintojen ohessa. Lukiokoulutuksessa ja ammattikorkeakoulukoulutuksessa työssäkäyvien naisten osuus oli 10 prosenttiyksikköä miesten osuutta korkeampi. Lukiokoulutuksessa opiskelevista naisista kävi samaan aikaan töissä 30 prosenttia ja ammattikorkeakoulukoulutuksessa opiskelevista 56 prosenttia. Toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa opiskelevista naisista työskenteli 51 prosenttia, joka on seitsemän prosenttiyksikköä miehiä enemmän. Helsinki 17.3.2017 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus.

Työssäkäynti opintojen ohessa lisääntyi huomattavasti iän myötä. Kun 18vuotiaista opiskelijoista 22 prosenttia kävi töissä, niin vähintään 25vuotiaista työssäkäyvien osuus oli lähes kolminkertainen. 21vuotiaista 39 prosentilla ja 24vuotiaista 49 prosentilla oli työsuhde. Vähintään 25vuotiaista opiskelijoista 61 prosenttia kävi opintojen ohella töissä. Työssäkäynnissä oli eroja koulutusaloittain. Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alan opiskelijoista 61 prosentilla, sosiaali, terveys ja liikuntaalan opiskelijoista 56 prosentilla ja humanistisen ja kasvatusalan opiskelijoista 53 prosentilla oli voimassa oleva työsuhde vuoden 2015 lopussa. Työssäkäynti opintojen ohessa oli maan keskiarvoa yleisempää Uudenmaan, Pohjanmaan ja VarsinaisSuomen maakunnissa sekä Ahvenanmaalla. Tarkempaa tietoa opiskelijoiden työssäkäynnistä löytyy tietokantataulukoista. Opiskelun etenemiseen liittyviä muita tietoja löytyy tilastoista Opintojen kulku ja Koulutuksen keskeyttäminen. 2

Sisällys Taulukot Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Vähintään 18vuotiaiden opiskelijoiden työssäkäynti 2015 sekä työssäkäyvien opiskelijoiden osuus kaikista opiskelijoista 2005 2015...4 Liitetaulukko 2. Vähintään 18vuotiaiden opiskelijoiden työssäkäynti koulutusasteen (opetushallinnon luokitus) ja sukupuolen mukaan 2015...4 Liitetaulukko 3. Vähintään 18vuotiaat opiskelijat ja työlliset opiskelijat koulutusasteen (opetushallinnon luokitus) ja iän mukaan 2015...5 Laatuseloste: Opiskelijoiden työssäkäynti...6 3

Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Vähintään 18vuotiaiden opiskelijoiden työssäkäynti 2015 sekä työssäkäyvien opiskelijoiden osuus kaikista opiskelijoista 2005 2015 Koulutussektori Opiskelijoita yhteensä 2015 Työllisiä opiskelijoita 2015 2014 2013 2012 2011 2010 2009 2008 2007 2006 2005 Lukiokoulutus 44 013 11 448 26,0 25,8 27,4 28,4 30,1 29,1 27,6 32,3 31,6 29,8 30,0 Ammatillinen koulutus 234 764 112 261 47,8 48,2 49,8 53,2 57,4 56,3 56,6 62,0 62,1 58,6 56,2 Ammattikorkeakoulukoulutus 139 670 75 853 54,3 54,3 56,3 57,1 59,4 58,9 56,8 59,5 58,5 55,8 53,6 Yliopistokoulutus 157 429 86 518 55,0 56,3 57,9 58,4 61,2 61,2 59,6 61,4 60,9 59,1 57,5 Yhteensä 575 876 286 080 49,7 50,3 52,0 53,7 56,9 56,1 55,2 58,7 58,3 55,6 53,6 Liitetaulukko 2. Vähintään 18vuotiaiden opiskelijoiden työssäkäynti koulutusasteen (opetushallinnon luokitus) ja sukupuolen mukaan 2015 Koulutusaste Lukiokoulutus Toisen asteen ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulukoulutus Alempi korkeakoulukoulutus Ylempi ammattikorkeakoulukoulutus Ylempi korkeakoulukoulutus Lääkärien erikoistumiskoulutus Lisensiaatinkoulutus Tohtorinkoulutus Yhteensä Opiskelijoita Yhteensä joista työllisiä 44 013 234 764 129 508 85 627 10 162 52 119 157 1 274 18 252 575 876 11 448 112 261 67 030 41 034 8 823 30 819 141 992 13 532 286 080 26,0 47,8 51,8 47,9 86,8 59,1 89,8 77,9 74,1 49,7 Naisopiskelijoita Yhteensä joista työllisiä 24 717 7 460 30,2 125 438 64 192 51,2 68 167 38 468 56,4 43 551 22 997 52,8 6 503 5 659 87,0 29 631 17 511 59,1 146 131 89,7 638 518 81,2 9 654 7 232 74,9 308 445 164 168 53,2 Miesopiskelijoita Yhteensä joista työllisiä 19 296 3 988 20,7 109 326 48 069 44,0 61 341 28 562 46,6 42 076 18 037 42,9 3 659 3 164 86,5 22 488 13 308 59,2 11 10 90,9 636 474 74,5 8 598 6 300 73,3 267 431 121 912 45,6 4

Liitetaulukko 3. Vähintään 18vuotiaat opiskelijat ja työlliset opiskelijat koulutusasteen (opetushallinnon luokitus) ja iän mukaan 2015 Koulutusaste Opiskelijoita Työllisiä yhteensä opiskelijoita yhteensä Ikä 18v. 19v. 20v. 21v. 22v. 23v. 24v. 25v. Lukiokoulutus 44 013 11 448 26,0 6 510 2 660 396 283 205 186 130 1 078 Toisen asteen ammatillinen koulutus 234 764 112 261 47,8 6 272 3 465 3 170 4 267 4 189 4 294 3 902 82 702 Ammattikorkeakoulukoulutus 129 508 67 030 51,8 19 916 3 292 5 624 7 150 7 230 6 173 36 626 Alempi korkeakoulukoulutus 85 627 41 034 47,9 15 1 122 2 369 3 889 4 262 4 002 3 005 22 370 Ylempi ammattikorkeakoulukoulutus 10 162 8 823 86,8 1 8 822 Ylempi korkeakoulukoulutus 52 119 30 819 59,1 26 98 165 509 1 519 2 605 25 897 Lääkärien erikoistumiskoulutus 157 141 89,8 141 Lisensiaatinkoulutus 1 274 992 77,9 992 Tohtorinkoulutus 18 252 13 532 74,1 1 13 60 13 458 Yhteensä 575 876 286 080 49,7 12 816 8 189 9 325 14 229 16 315 17 244 15 876 192 086 5

Laatuseloste: Opiskelijoiden työssäkäynti 1. Tilastotietojen relevanssi Tilastossa kuvataan syksyllä perusasteen jälkeisessä tutkintotavoitteisessa koulutuksessa opiskelleiden työssäkäyntiä vuoden lopussa. Vuodesta 2005 lähtien tilastoon ovat kuuluneet vain 18vuotiaat ja sitä vanhemmat opiskelijat. Vuosien 1995 2004 tilastot sisältävät alle 18vuotiaiden opiskelijoiden työssäkäyntitiedot ellei toisin mainita. Tietoja käytetään mm. koulutuksen suunnittelussa, tutkimuksessa ja arvioinnissa. Opiskelutieto on 20.9. tilanteen mukainen ja opiskelijat tilastoidaan työllisiksi mikäli heillä on ollut työsuhde voimassa vuoden viimeisellä viikolla. Myös lyhyet, alle kuukauden kestävät työsuhteet on laskettu mukaan. Tilastoaineistot sisältävät Tilastokeskuksen, opetushallinnon ja kansainväliset koulutusala ja asteluokitukset, oppilaitosta kuvaavat luokitukset sekä erilaiset alue ja demografiset luokitukset. Tiedot tuotetaan yhdistämällä Tilastokeskuksen henkilöpohjainen opiskelijaaineisto ja työssäkäyntitilaston tiedot. Tiedot opiskelijoista perustuvat Tilastokeskuksen koulutuksen järjestäjiltä ja Korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta keräämiin opiskelijatietoihin. Tiedot työssäkäynnistä perustuvat Tilastokeskuksen ennakollisen työssäkäyntitilaston tietoihin, jotka on tuotettu käyttämällä hyväksi olemassa olevia hallinnollisia mm. työeläke ja veroviranomaisten rekisteriaineistoja. Tämän tilaston laatimista varten ei ole suoritettu erillistä tiedonkeruuta. Tilastolain (23.4.2004/280, muut. 361/2013) mukaan valtion tilastotoimen tehtävänä on huolehtia yhteiskuntaolojen ja niiden kehitystä kuvaavien tilastojen laatimisesta yleistä käyttöä varten. Laki Tilastokeskuksesta (24.1.1992/48) osoittaa tehtävän kuuluvan Tilastokeskukselle. Tilastokeskuksen työjärjestyksen mukaan väestö ja elinolotilastot tulosyksikkö tuottaa kyseisiä tilastoja mm. koulutuksesta ja työssäkäynnistä. 2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus Tilasto perustuu henkilöpohjaisiin opiskelijatietoihin, jotka Tilastokeskus on kerännyt koulutuksen järjestäjiltä ja Korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta sekä rekisteripohjaisen ennakollisen työssäkäyntitilaston tietoihin. Aineistot ovat kokonaisaineistoja. Perusjoukko on perusasteen jälkeisen tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat 20.9. Vuodesta 2005 lähtien tilaston perusjoukkoon ovat kuuluneet vain 18vuotiaat ja sitä vanhemmat opiskelijat. Vuosien 1995 2004 tilastot sisältävät alle 18vuotiaiden opiskelijoiden työssäkäyntitiedot ellei toisin mainita. Tieto opiskelijan työllisyydestä on vuoden viimeiseltä viikolta. 3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus Tietojen käsittelyprosessin aikana tilaston perustana olevien opiskelija ja työssäkäyntitietojen korkea laatu varmistetaan useiden erilaisten tilastollisten tarkistusohjelmien avulla sekä vertailuilla aiempiin vastaaviin tilastoihin ja muihin tietolähteisiin. 4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikeaaikaisuus Tilasto opiskelijoiden työssäkäynnistä on lopullinen ja ilmestyy vuosittain. Tiedot ilmestyvät runsas vuosi viiteajankohdan jälkeen. 6

5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys Tilastosta julkaistaan tietoja Tilastokeskuksen Internetsivuilla. Tarkempia tietoja voi kysellä myös suoraan Koulutustilastotvastuualueelta, jossa tilasto laaditaan. Aineistosta on mahdollista tehdä tilauksesta erityisselvityksiä. Lisää tietoa tilastossa käytetyistä käsitteistä löytyy Tilastokeskuksen käsitetietokannasta.tilastoissa käytetyt luokitukset löytyvät Tilastokeskuksen Internetsivuilta sekä painetuista luokituskäsikirjoista. 6. Tilastojen vertailukelpoisuus Tilastoa on laadittu vuodesta 1995 alkaen. Jonkin verran eri vuosien vertailtavuuteen vaikuttavat koulutusjärjestelmässä, tilastoinnissa ja käytetyissä luokituksissa tapahtuneet muutokset sekä tilastoaineiston laadun paraneminen. Vuodesta 2005 lähtien tilastoon on laskettu mukaan vain 18vuotiaat ja sitä vanhemmat opiskelijat, koska tietoja 15 17vuotiaiden työssäkäynnistä ei enää saada työeläkerekisteriaineistoista. Vuosien 1995 2004 tilastot sisältävät alle 18vuotiaiden opiskelijoiden työssäkäyntitiedot ellei toisin mainita. 7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys Tilastotiedot perustuvat samoihin tietolähteisiin ja ne on laadittu samoja periaatteita noudattaen kuin Tilastokeskuksen koulutussektoreittain laaditut tilastot. Näitä tilastoja voidaan hyvin käyttää rinnan, kunhan otetaan huomioon tilastojen erityispiirteet. Tietoja opiskelijoiden työssäkäynnistä tuotetaan myös Tilastokeskuksen otospohjaisesta työvoimatutkimuksesta. Siinä on haastateltavilta kysytty yhtäaikaista opiskelua ja työssäkäyntiä. Rekisteripohjaiset ja haastattelutiedot poikkeavat toisistaan tiedonkeruumenetelmän, ajankohdan ja myöskin tietojen osalta. Ks. työvoimatutkimus. 7

Koulutus 2017 Lisätietoja Vesa Hämäläinen Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma 029 551 2594 koulutustilastot@tilastokeskus.fi www.tilastokeskus.fi Lähde: Koulutustilastot. Tilastokeskus Asiakaspalaute: www.tilastokeskus.fi/palaute Tietopalvelu ja viestintä, Tilastokeskus puh. 029 551 2220 www.tilastokeskus.fi ISSN 17960479 = Suomen virallinen tilasto ISSN 1798999X (pdf) Julkaisutilaukset, Edita Publishing Oy puh. 020 450 05 asiakaspalvelu.publishing@edita.fi www.editapublishing.fi