OPINTO-OPAS

Informaatioverkostojen koulutusohjelma Diplomi-insinöörin tutkinto OPINTO-OPAS 2014-2015 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Toimittanut: suunnittelija Susanna Reunanen

Lukijalle Tässä opinto-oppaassa kerrotaan informaatioverkostojen koulutusohjelman diplomiinsinöörin tutkinnon rakenteesta sekä opiskelun käytäntöihin liittyvistä asioista. Tätä opasta täydentävät seuraavat verkkopalvelut: WebOodi (https://oodi.aalto.fi/), jossa ovat laitosten opetusohjelmiin kuuluvat kurssit ja niiden viralliset kurssikuvaukset. WebOodissa ilmoittaudutaan tentteihin ja kursseille. Lisäksi WebOodissa voi antaa palautetta suoritetuista kursseista. Noppa-portaali (https://noppa.aalto.fi/), jossa ovat kurssien kotisivut tiedotteineen. Portaalista löydät kurssien aikataulut, materiaalit ja kurssikohtaiset uutiset. Into-tiedotusportaali, jossa julkaistaan kaikki ajankohtaiset, kuluvaa lukuvuotta koskevat ja sen edetessä päivittyvät tiedot ja ohjeet. Perustieteiden korkeakoulun Into-sivuille on kerätty kaikkia opiskelijoita koskevia asioita mm. lukukausi-ilmoittautumisesta, opetusperiodeista ja erilaisista opiskelijoille tarkoitetuista palveluista. Perustieteiden korkeakoulun etusivun osoite on https://into.aalto.fi/display/fimastersci/etusivu. Informaatioverkostojen omat sivut Intossa ovat osoitteessa https://into.aalto.fi/display/fiiv/etusivu Opintojen suunnittelussa Noppa, WebOodi ja opinto-opas täydentävät toisiaan, ja niitä kannattaakin lukea rinnakkain.

SISÄLLYSLUETTELO 1 AALTO-YLIOPISTO... 1 2 PERUSTIETEIDEN KORKEAKOULU... 3 2.1 Hallinto ja johto... 3 2.2 Opinto- ja opiskelijapalvelut... 4 3 DIPLOMI-INSINÖÖRIN TUTKINNON TAVOITTEET JA RAKENNE... 6 3.1. Diplomi-insinöörin tutkinnon tavoitteet... 6 3.2. Diplomi-insinöörin tutkinnon opintokokonaisuudet... 6 4 INFORMAATIOVERKOSTOJEN KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA... 9 4.1 Tavoitteet... 9 4.2 Pääaineet... 10 4.2.1 Ihminen ja vuorovaikutus (IL3008)... 11 Media (IL3009)... 12 4.2.3 Tietointensiivinen liiketoiminta (T3008)... 12 4.3. Diplomi-insinöörin tutkinnon opinnot... 13 4.3.1 Ihminen ja vuorovaikutus -jatkomoduuli (T200-2)... 13 4.3.2 Media-jatkomoduuli (T210-2)... 14 4.3.3 Tietointensiivinen liiketoiminta -jatkomoduuli (T110-2)... 14 4.3.4 Digitaaliset palvelut -syventävä moduuli (T330-3)... 15 4.3.5 Human Media Interaction -syventävä moduuli (T320-3)... 15 4.3.6 Ihmisläheiset tietojärjestelmät -syventävä moduuli (T110-3)... 16 4.3.7 Liiketoimintaverkostot -syventävä moduuli (T120-3)... 16 4.3.8 New Media -syventävä moduuli (T310-3)... 17 4.3.9 Tietoyritykset -syventävä moduuli (T140-3)... 17 4.3.10 Tieteen metodiikan opinnot (T902-M)... 18 4.3.11 Informaatioverkostojen erikoismoduulit... 19 4.3.11.1 Viestintä- erikoismoduuli (T300-C)... 19 4.3.11.2 Informaatioverkostojen systeemianalyysin erikoismoduuli (T500-C)... 19 4.3.11.3 Informaatioverkostojen geoinformatiikan erikoismoduuli (T510-C)... 19 4.3.11.4 Informaatioverkostojen ohjelmistotekniikan erikoismoduuli (T520-C)... 20 4.3.12. Diplomityö (T902-D)... 20 4.3.12.1 Diplomityön aiheen vahvistaminen... 20 4.3.12.2 Kypsyysnäyte... 21 4.3.12.3 Seminaariesitelmä... 21 4.3.12.4 Diplomityön hyväksyminen ja arvostelu... 21 4.3.12.5 Käytännön ohjeita... 22 4.3.13 Teknispainotteinen moduuli... 22 4.3.14 Vapaasti valittavat opinnot (T902-W)... 22 5 VALMISTUMINEN JA TUTKINTOTODISTUS... 23 5.1. Diplomi-insinöörin tutkinto... 23 5.2 Valmistumisjuhla... 23 5.3 Ura- rekrytointipalvelut... 24 6 OPISKELUUN LIITTYVIÄ OHJEITA JA KÄYTÄNTÖJÄ... 24 6.1 Lukuvuosi-ilmoittautuminen... 24 6.2 Opetusperiodit ja arviointijaksot... 24 6.3 Luku- ja tenttijärjestykset... 25 6.4 Opintoja ja opiskelua koskeva säännöstö ja ohjeet... 25

6.5 Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS)... 26 6.6 Opetuksen ja opiskelun verkkopalveluja... 26 6.7 Kurssit... 27 6.8 Tentit... 27 6.9 Opintosuoritusmerkinnät ja opintosuoritusrekisteri... 27 6.10 Opintosuoritukset, oikeusturva ja kurinpito... 28 6.11 Opintohyvitykset muualla suoritetuista opinnoista... 30 6.12 Tutkintojen tavoitteelliset ja sallitut suoritusajat... 30 6.13 Kirjastot... 32 6.13.1 Aalto-yliopiston kirjaston Otaniemen kampuskirjasto... 32 6.13.2 Aalto-yliopiston muut kampuskirjastot... 32 6.13.3 Tietotekniikan talon kirjasto... 33 7 OHJAUS JA OPINTONEUVONTA... 34 7.1 Tuutorointi... 34 7.2 Opintojen suunnittelu ja HOPS... 35 7.3 Opintoneuvoja... 36 7.4 Opintosihteeri... 37 7.5 Opintojen suunnittelija... 37 7.6 Opintososiaaliset asiat sekä muu neuvonta ja ohjaus... 37 7.6.1 Opintotuki... 37 7.6.2 Terveydenhoito... 38 7.6.3 Opintopsykologi... 38 7.6.4 Esteetön opiskelu... 39 7.6.5 Muita palveluja... 39 8 OPETUS, ARVIOINTI JA PALAUTE... 40 8.1 Opetusmenetelmiä... 40 8.1.1 Lähiopetus... 40 8.1.2 Verkko-opetus... 40 8.1.3 Itsenäinen työskentely... 40 8.2 Oppimisen arviointi ja arvostelu... 41 8.3 Opetuksen arviointi ja kehittäminen... 41 9 HARJOITTELU... 43 9.1 Harjoittelun tavoitteet... 43 9.2 Harjoittelupaikan hakeminen... 43 9.3 Kansainvälinen harjoittelu... 43 9.4 Harjoittelun hyväksyminen... 44 10 AALTO-YLIOPISTON SISÄINEN LIIKKUVUUS JA AALTO-KURSSIT.. 46 10.1 Aalto-yliopiston sisäinen liikkuvuus... 46 10.2 Aalto-kurssit... 46 11 OPINNOT MUISSA YLIOPISTOISSA... 47 11.1 Opintoyhteistyö Suomessa... 47 11.1.1 Valtakunnallinen JOO-sopimus... 47 11.1.2 Muut joustavat opiskelumahdollisuudet... 47 11.2 Kansainvälinen opiskelu... 48 12 AALTO-YLIOPISTON AVOIN YLIOPISTO-OPETUS... 53 13 TIETEELLINEN JATKOKOULUTUS... 54 14 AALTO-UNIVERSITETET... 55

15 STUDIER VID HÖGSKOLAN FÖR TEKNIKVETENSKAPER... 56 15.1 Att studera på svenska... 56 15.2 Begränsning av studietiderna... 57 15.3 Studier vid andra högskolor... 57 15.4 Studiehandledning... 58

1 AALTO-YLIOPISTO Vuoden 2010 alussa toimintansa aloittanut Aalto-yliopisto on teknillisten tieteiden, kauppatieteiden ja taideteollisen alan uusi monialainen tiede- ja taideyhteisö. Se on suomalaisille vahvuuksille rakentuva yliopisto, jonka tavoitteena on kehittyä omaleimaisena kokonaisuutena yhdeksi maailman kärkiyliopistoista. Yliopiston kulmakiviä ovat vahva opetus ja tutkimus. Aalto-yliopisto muodostuu kuudesta korkeakoulusta. Ne ovat Kauppakorkeakoulu, Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu ja entisestä Teknillisestä korkeakoulusta muodostetut Insinööritieteiden korkeakoulu, Kemian tekniikan korkeakoulu, Sähkötekniikan korkeakoulu ja Perustieteiden korkeakoulu. Yliopistossa on lähes 20 000 opiskelijaa ja henkilökuntaa noin 5 000, joista noin 370 on professoreja. Kansainvälisesti tunnustettu tutkimusyliopisto Aalto-yliopisto on kansainvälisesti tunnustettu monialainen tutkimusyliopisto. Tutkimus on pitkäjänteistä, korkeatasoista sekä tieteellisesti ja yhteiskunnallisesti vaikuttavaa. Aalto-yliopisto on kansainvälinen ja monikulttuurinen oppimisyhteisö. Toimintakulttuuri yliopistossa on innostava ja kannustaa korkeatasoiseen jatkuvaan uuden oppimiseen. Uusi yliopisto ymmärtää ja ennakoi yhteiskunnan tarpeita sekä pyrkii vaikuttamaan niihin. Korkeatasoiseen tutkimukseen ja opetukseen perustuen se edistää yhteiskunnan ja sen jäsenten hyvinvointia ja elämän laatua. Aalto-yliopisto muodostaa toimintamuodoiltaan ja työkulttuuriltaan ainutlaatuisen tutkimus, kehitys- ja innovaatiotoiminnan keskittymän. Yliopisto vaikuttaa merkittävästi kansalliseen ja eurooppalaiseen tutkimus-, koulutus- ja innovaatiostrategiaan. Opiskelijat osana Aalto-yhteisöä Opiskelijat ovat tärkeä osa yhteisöä. He ovat mukana rakentamassa yliopistoa ja sen opiskelukulttuuria. Aalto-yliopistoon halutaan luoda aidosti avoin ja innostava ilmapiiri, joka kannustaa jatkuvaan oppimiseen. Aalto-yliopistosta valmistuu kauppatieteiden kandidaatteja ja maistereita, taiteen kandidaatteja ja maistereita sekä tekniikan kandidaatteja ja diplomi-insinöörejä, arkkitehtejä ja maisema-arkkitehtejä. Yliopisto kouluttaa oman alansa erikoisosaajia ja monialaisia asiantuntijoita yhteiskunnan suunnannäyttäjiksi. Opiskelua yli korkeakoulurajojen Aalto-yliopisto hyödyntää monitieteistä luonnettaan käynnistämällä uusia, korkeakoulujen osaamista yhdistäviä tutkimushankkeita, opiskelukokonaisuuksia ja kursseja. Aalto-yliopiston korkeakoulut tarjoavat yhteisiä yliopiston sisäisen liikkuvuuden kursseja, jotka ovat avoimia kaikille Aalto-yliopiston opiskelijoille. Tarjolla on sekä yksittäisiä kursseja että laajempia opintokokonaisuuksia. International Design Business Management (IDBM) ja Creative Sustainability ovat Aalto-yliopiston ensimmäiset yhteiset, poikkitieteelliset maisteriohjelmat.

2 Maisteritason yhteiset sivuainekokonaisuudet International Design Business Management (IDBM) on poikkitieteellinen maisteritason sivuainekokonaisuus. Tietoa kokonaisuudesta löytyy ohjelman kotisivuilta http://idbmfi.virtualserver23.nebula.fi/. Creative Sustainability -sivuainekokonaisuus on avoin kaikille yliopistossa maisteritason tutkintoa suorittaville. Hakuaika ohjelmaan on keväisin. Tieto kokonaisuudesta ja hausta löytyy ohjelman kotisivuilta http://acs.aalto.fi/. Factoryt - uuden osaamisen pajat Design Factory, Media Factory ja Service Factory ovat yliopiston uuden osaamisen työpajoja. Ne ovat oppimis-, opetus-, tutkimus- ja yhteistyöympäristöjä, joissa yhdistyy Aalto-yliopiston korkeakoulujen osaaminen tuotekehityksen, median ja palveluiden aloilla. Factoreissa yhteistyölle haetaan uusia muotoja ympäristössä, jossa akateemiset tiimit, tutkijat ja opiskelijat toimivat yhdessä yritysten ja yhteisöjen kanssa. Pajoissa syntyvä tutkimustieto siirtyy saumattomasti opetukseen. Design Factory painottuu tuotekehitykseen, Media Factory media- ja viestintäalaan ja Service Factory palveluosaamiseen. Lisää tietoa Aalto-yliopistosta löytyy osoitteesta http://www.aalto.fi/fi/ sekä erityisesti yliopiston opiskelijoille suunnatusta Into-portaalista. Portaalin etusivu on osoitteessa https://into.aalto.fi/display/fi/etusivu.

3 2 PERUSTIETEIDEN KORKEAKOULU Perustieteiden korkeakoulu on suurin Aalto-yliopiston kuudesta korkeakoulusta. Se muodostuu kolmesta perinteikkäästä tieteenalasta: teknillisestä fysiikasta ja matematiikasta, tietotekniikasta ja tuotantotaloudesta. Aloille on yhteistä laajojen tietoaineistojen hyödyntäminen ja informaation jalostaminen. Matematiikka, fysiikka, tietotekniikka ja talous luovat kestävän pohjan uuden oppimiselle ja ajankohtaisten ongelmien ratkaisemiselle. Korkeakoulun edustamat alat kattavat laskennallisten ja tietoteknisten menetelmien kehittämisen sekä niiden monipuolisen hyödyntämisen tekniikan ja tieteen eri alojen sovelluksissa. Korkeakoulun vahvuutena on monitieteisyys ja siitä syntyvät innovaatiot. Korkeakoulun akateemisen toiminnan perusyksikkö on laitos, jossa harjoitetaan akateemista tutkimustoimintaa ja tuotetaan siihen yhdistyvää tutkinto-opetusta. Korkeakouluun kuuluvat lääketieteellisen tekniikan ja laskennallisen tieteen laitos, matematiikan ja systeemianalyysin laitos, mediatekniikan laitos, teknillisen fysiikan laitos, tietojenkäsittelytieteen laitos, tietotekniikan laitos ja tuotantotalouden laitos sekä laitosten ulkopuolella olevat erillislaitokset kielikeskus, O.V. Lounasmaa laboratorio ja tietotekniikan tutkimuslaitos HIIT (yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa). Perustieteiden korkeakoulu vastaa Aalto-yliopiston yhteisestä perusopetuksesta matematiikassa, fysiikassa, tietotekniikassa ja tuotantotaloudessa. Perustieteiden korkeakoululla on neljä kandidaattitason hakukohdetta: informaatioverkostot, teknillinen fysiikka ja matematiikka, tietotekniikka sekä tuotantotalous. Maisterivaiheessa tarjolla on useita pääaineita ja master-ohjelmia sekä suomeksi että englanniksi informaatioverkostojen, teknillisen fysiikan, matematiikan ja systeemitieteiden, tietotekniikan ja tuotantotalouden aloilta. Lisäksi korkeakoulussa on kaksi kansainvälistä kaksoistutkintoon johtavaa maisteriohjelmaa: NordSecMob Master's Degree Programme in Security and Mobile Computing (Erasmus Mundus) ja eusysbio - Master's Degree Programme in Systems Biology (Erasmus Mundus). Tarjolla on myös runsaasti mahdollisuuksia kansainvälisiin opintoihin yhteistyösopimuksilla useiden ulkomaisten yliopistojen kanssa. Korkeakoulu on myös mukana poikkitieteellisessä International Design Business Management (IDBM) -ohjelmassa. IDBM on Aalto-yliopiston neljän korkeakoulun yhteinen maisteri- ja sivuaineohjelma, jonka tavoitteena on yhdistää tekniikan, kaupallisen alan ja muotoilun osaajat esimerkiksi uusien tuotteiden ja liiketoimintakonseptien kehityksessä ja painottaa designin tärkeyttä kilpailutekijänä. Korkeakoulussa on yli 2 600 tekniikan kandidaatin tai diplomi-insinöörin tutkintoa suorittavaa ja lähes 500 päätoimista tekniikan tohtorin tutkintoa suorittavaa opiskelijaa. Professoreita korkeakoulussa on yli 90. Vuonna 2013 korkeakoulussa suoritettiin 255 tekniikan kandidaatin, 241 diplomi-insinöörin ja 91 tohtorin tutkintoa. Perustieteiden korkeakoulun verkkosivut ovat osoitteessa http://sci.aalto.fi/fi/. 2.1 Hallinto ja johto Korkeakoulun dekaani on professori Risto Nieminen. Varadekaaneja ovat professori Jouko Lampinen vastuualueinaan tutkimusinfrastruktuurit, tilat ja kansainväliset suhteet sekä professori Eero Eloranta vastuualueenaan opetus ja sidosryhmät.

4 Perustieteiden korkeakoulun johto (ml. laitosten johtajat) yhteystietoineen löytyy osoitteesta http://sci.aalto.fi/fi/about/contact/management. Korkeakoulun toimielimet ovat dekaani ja perustieteiden akateeminen komitea. Korkeakoulussa on lisäksi tohtorinkoulutusneuvosto ja perustieteiden kandidaattiohjelmien koulutusneuvosto sekä informaatioverkostojen, teknillisen fysiikan ja matematiikan, tietotekniikan ja tuotantotalouden koulutusneuvostot. Korkeakoulussa on lisäksi dekaanin nimeämä johtaja kullekin koulutusohjelmalle ja tohtoriohjelmalle. Dekaani Dekaani johtaa korkeakoulun toimintaa. Aalto-yliopiston johtosäännön 23 :n mukaan dekaanin tehtävänä on mm. ottaa korkeakoulun opiskelijat ja myöntää tutkinnot, käsitellä opiskelijavalintaan liittyvät oikaisuasiat sekä tehdä rajattuun opintoaikaan tai menetetyn opinto-oikeuden palauttamiseen liittyvät päätökset. Lisäksi dekaani käsittelee opiskelijavalintaan ja opinto-oikeuteen liittyvät oikaisuasiat. Akateeminen komitea Akateemisen komitean tehtävänä on yliopiston johtosäännön 25 :n mukaan mm.: tehdä yliopiston akateemisten asioiden komitealle esitys koulutusohjelmien opetussuunnitelmista, tutkintovaatimuksista ja opiskelijoiden valintaperusteista. Yliopiston akateemisten asioiden komitea voi päätöksellään siirtää em. tehtäviä korkeakoulun akateemisten asiain päätettäväksi. Yliopiston akateemisten asioiden komitea on delegoinut edellä mainituista asioista päättämisen korkeakoulujen akateemisille komiteoille. Koulutusneuvosto Koulutusneuvoston tehtävänä on Perustieteiden korkeakoulun ohjesäännön 9 :n mukaan: tehdä akateemiselle komitealle ehdotukset koulutusohjelmakohtaisista opetussuunnitelmista, tutkintovaatimuksista ja opiskelijoiden valintaperusteista; nimetä kandidaatintöiden hyväksyjät; päättää diplomitöiden aiheet, valvoja ja ohjaaja(t); arvostella diplomityöt; päättää koulutusohjelmien kehittämisestä, opetuksen laadunvarmistuksesta ja palautteen käsittelystä sekä käsitellä dekaanin sen tehtäväksi antamat tai tutkintosäännössä osoitetut muut asiat. Perustieteiden korkeakoulun kandidaattiohjelmien koulutusneuvoston keskeisenä tehtävänä on olla korkeakoulun koulutusohjelmien yhteisenä keskustelufoorumina. Koulutusohjelman johtaja Koulutusohjelman johtaja vastaa Perustieteiden korkeakoulun tutkintosäännön 41 :n mukaan koulutusohjelman suunnittelusta, toteutuksesta, arvioinnista ja kehittämisestä. Tarkempaa tietoa korkeakoulun hallinnosta ja toimielimistä tehtävineen voi katsoa osoitteesta http://sci.aalto.fi/fi/about/organisation/. Osoitteesta löytyy myös linkit koulutusneuvostojen sivuille. 2.2 Opinto- ja opiskelijapalvelut Korkeakoulun opintoasiainpäällikkö on Mari Knuuttila ja kansainvälisten asioiden päällikkö Eija Kujanpää. Korkeakoulun opinto- ja opiskelupalvelupiste (OOP) Tietotekniikan talo, huone A225

Koulutusohjelmien opintopalvelut informaatioverkostot, Tietotekniikan talo suunnittelija Susanna Reunanen, huone C215 opintosihteeri Marjo Korhonen, huone C214 tietotekniikka, Tietotekniikan talo suunnittelija Juuli Kenkkilä, huone C213 (suunnittelija Elsa Kivi-Koskinen vanhempainvapaalla) opintosihteeri Paula Nyman, huone C212 tuotantotalous, TUAS-talo, suunnittelija Tarja Timonen, huone 1156 opintosihteeri Anne Johansson, huone 1157 opintosihteeri Nina Ramberg, huone 1161 teknillinen fysiikka ja matematiikka, suunnittelija Johanna Bovellán, huone H208 opintosihteeri Taru Bister-Hämäläinen, huone H209a 5 Korkeakoulun ja koulutusohjelmien opintopalveluiden yhteystiedot ja henkilöstö yhteystietoineen löytyy osoitteesta https://into.aalto.fi/display/fimastersci/yhteystiedot Into-portaali, opiskelijan lähtöpaikka mm. opiskeluun liittyvään tietoon Perustieteiden korkeakoulun etusivun osoite https://into.aalto.fi/display/fimastersci/etusivu Informaatioverkostojen koulutusohjelman etusivun osoite https://into.aalto.fi/display/fiiv/etusivu

6 3 DIPLOMI-INSINÖÖRIN TUTKINNON TAVOITTEET JA RAKENNE Aalto-yliopistossa opiskellaan kaksiportaisen perustutkintorakenteen mukaisesti: Opiskelijat suorittavat ensin alemman korkeakoulututkinnon eli tekniikan kandidaatin tutkinnon ja sen jälkeen ylemmän korkeakoulututkinnon. Ylempiä tutkintoja ovat diplomi-insinöörin, arkkitehdin tai maisema-arkkitehdin tutkinnot. Opintojen laajuutta mitataan opintopisteillä (op). Yhden vuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä. Tekniikan kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä, ja se on mahdollista suorittaa päätoimisesti opiskellen kolmessa lukuvuodessa. Diplomi-insinöörin, arkkitehdin ja maisemaarkkitehdin tutkintojen laajuus on 120 opintopistettä, ja tutkinnot voidaan suorittaa päätoimisesti opiskellen kahdessa lukuvuodessa. Perustutkintoihin johtava koulutus suunnitellaan ja järjestetään teknillistieteellistä asiantuntemusta edellyttäviin tehtäväalueisiin suuntautuvina koulutusohjelmina. Diplomiinsinöörin tutkinnot uudistuvat lukuvuoden 2015-2016 alusta alkaen. Vanhan tutkintorakenteen mukaisesti opiskellen on mahdollista valmistua 31.10.2016 saakka. Sen jälkeen kaikki opiskelijat siirretään uuteen tutkintorakenteeseen. 3.1. Diplomi-insinöörin tutkinnon tavoitteet Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun tutkintosäännön 17 :n mukaan ylempään perustutkintoon (diplomi-insinöörin tutkintoon) johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: 1. koulutusohjelmaan kuuluvan pääaineen hyvä tuntemus; 2. valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen sekä valmiudet jatkuvaan ja joustavaan oppimiseen; 3. valmiudet ymmärtää oman alansa ongelmat käyttäjien, teknisten ja yhteiskunnallisten järjestelmien sekä ympäristön näkökulmasta; 4. valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä; 5. hyvä viestintä- ja kielitaito; sekä 6. valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen. Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen ja teknillistieteellistä asiantuntemusta edellyttävien tehtäväalueiden käytäntöihin. 3.2. Diplomi-insinöörin tutkinnon opintokokonaisuudet Ylempään perustutkintoon (diplomi-insinöörin tutkintoon) johtaviin opintoihin kuuluu tutkintosäännön 19 :n mukaan: 1. tieteen metodiikan opintoja (9-11 op); 2. kolme moduulia, joista vähintään yhden tulee olla oman koulutusohjelman pääaineen syventävä moduuli ja joista korkeintaan yksi voi olla perusmoduuli (ainemoduulin laajuus 18-22 op); 3. diplomityö (30 op); sekä 4. vapaasti valittavia opintoja siten, että tutkinnon laajuus on 120 op Aine- ja syventävät opinnot sisältyvät moduuleihin. Tutkintoon ei voi kuulua sellaista jatko- tai syventävää moduulia, jonka edeltävää perus- tai jatkomoduulia ei ole suoritettu.

7 Vapaasti valittavat opinnot (W) Tieteen metodiikan opintoja (M) Diplomityö (D) Koulutusohjelman pääaineen syventävä moduuli (A3) Muu moduuli, esim. jatkomoduuli (B2) Muu moduuli, esim. erikoismoduuli (C) Pää- ja sivuaine Diplomi-insinöörin tutkinnon pääaine pohjautuu sisällöltään tarkoituksenmukaisesti suunnattuihin aineopintoihin. Se muodostuu kolmesta koulutusohjelmaan kuuluvasta moduulista: alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon yhteydessä suoritetusta perusmoduulista (A1) ja sen jatkomoduulista (A2) sekä mainitun jatkomoduulin yhdestä syventävästä moduulista (A3). Vaikka tutkintoon sisältyviin opintoihin kuuluisi useampi samaan jatkomoduuliin perustuva syventävä moduuli, tutkintoon sisältyy ainoastaan yksi pääaine. (TS 20 ) Tutkinnossa on sivuaine, jos opiskelija suorittaa yhden seuraavista pääaineeseen kuulumattomista kahden moduulin yhdistelmistä: perusmoduuli (B1) ja sen jatkomoduuli (B2) tai jatkomoduuli (B2) ja sen syventävä moduuli (B3). Korkeakoulu voi perustellusta syystä hyväksyä sivuaineeksi lisäksi muita perus-, jatko-, syventävistä tai erikoismoduuleista muodostuvia kahden moduulin yhdistelmiä. Näistä kahdesta moduulista vähintään yhden on oltava joko jatkomoduuli tai syventävä moduuli. (TS 20 ) Sivuaineen voi valita myös muista koulutusohjelmista tai toisesta Aalto-yliopiston korkeakoulusta tai koti- tai ulkomaisesta yliopistosta edellyttäen, että se hyväksytään opiskelijan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan (HOPS). Korkeakoulu päättää tarvittaessa, miten suoraan diplomi-insinöörin tutkintoa suorittamaan otetun aikaisemmat opinnot vastaavat pää- ja sivuaineen muodostavia moduuleja (TS 20 ). Pää- ja sivuaineeseen ei voi kuulua samoja moduuleja. Tieteen metodiikan opinnot Tieteen metodiikan opinnot koostuvat tieteellisistä menetelmäopinnoista. Opintojen tavoitteena on tukea diplomityön tekemistä. Lisätietoa opinnoista löytyy luvusta 4.3.10. Erikoismoduuli Erikoismoduulin sisältö voi olla oman tai tekniikan alan muun koulutusohjelman suunnittelema tai se voi koostua opiskelijan henkilökohtaisista opinnoista. Tällöin sen sisältö hyväksytään HOPSin vahvistamisen yhteydessä. Moduulia voi hyödyntää esim. tukemaan pääaineen opintoja. Henkilökohtaiseksi erikoismoduuliksi ei voi hyväksyä mitä tahansa kurssien kokoelmaa, vaan opintojen tulee muodostaa tarkoituksenmukainen kokonaisuus ja niiden tulee olla diplomi-insinöörin

8 tutkintoon soveltuvia. Tutkinto on tietyin edellytyksin mahdollista suorittaa ilman erikoismoduulia (vrt. luku 4.4). Diplomityö Diplomityö tehdään pääaineeseen liittyvästä aiheesta, josta se opettaja, jonka alaan aihe kuuluu, ja opiskelija sopivat keskenään. Perustellusta syystä korkeakoulu voi antaa luvan diplomityön laatimiseen myös sivuaineeseen liittyvästä aiheesta. Suomen ja ruotsin kielitaidon osoittaminen Suomen tai ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, osoitetaan kirjoittamalla diplomityöhön liittyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Mikäli opiskelija on osoittanut kielitaitonsa jo tekniikan kandidaatin tai muuta alempaa korkeakoulututkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää diplomiinsinöörin tutkintoa varten annettavassa kypsyysnäytteessä. Vieraan kielen taidon osoittaminen Opiskelijan tulee korkeakoulun tutkintosäännön 24 :n mukaan osoittaa tutkintosäännön 5 :n 1 momentin vaatimukset täyttävä yhden opetussuunnitelmaan sisältyvän vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito. Jos opiskelija on osoittanut vieraan kielen taitonsa jo tekniikan kandidaatin tai muun alemman korkeakoulututkinnon suorittamisen yhteydessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää diplomi-insinöörin tutkinnon suorittamisen yhteydessä. Tieto koulusivistyskielen määrittämisestä ja vaikutuksesta opintoihin sekä tietoa toisen kotimaisen kielen ja pakollisen vieraan kielen suorittamisesta löytyy kielikeskuksen sivuilta https://into.aalto.fi/display/filc/etusivu. Harjoittelu Diplomi-insinöörin tutkintoon voi sisältyä koulutusohjelman määräysten mukaista asiantuntijuutta syventävää harjoittelua. Harjoittelusta ja sen hyväksymisestä kerrotaan tarkemmin luvussa 9.

9 4 INFORMAATIOVERKOSTOJEN KOULUTUSOHJEL- MAN OPETUSSUUNNITELMA Informaatioverkostojen koulutusohjelma käynnistettiin vuonna 1999 Teknillisen korkeakoulun kolmen osaston, tietotekniikan osaston, automaatio- ja systeemitekniikan osaston sekä tuotantotalouden osaston, yhteistyönä. Koulutusohjelman suunnittelusta ja toteutuksesta vastaavat tällä hetkellä mediatekniikan, tietotekniikan ja tuotantotalouden laitokset yhdessä. Koulutusohjelman sisällöstä ja kehittämisestä vastaa informaatioverkostojen koulutusneuvosto koulutusohjelman johtajan johdolla. Tahtotila alan tulevaisuudesta Tietoteknistyvässä, globalisoituvassa yhteiskunnassa tarvitaan tieteellisen peruskoulutuksen omaavia diplomi-insinöörejä, jotka kykenevät sosioteknistaloudellisten ekosysteemien analysointiin, ongelmanratkaisuun ja kehittämiseen. Informaatioverkostojen koulutusohjelma vahvistaa osaamisintensiivisen yhteiskunnan tuottavuutta ja kilpailukykyä tuottamalla elinkeinoelämään moniulotteisesti tieto-, viestintä- ja mediateknistä tietoa tuottavia, integroivia, hyödyntäviä ja soveltavia osaajia. Tulevaisuudessa tarvittavat kompetenssit Alalla tarvitaan kykyä ymmärtää, soveltaa ja luoda tieto- ja viestintä- sekä mediateknologiaan, ihmisten toimintaan sekä kestävään tuote- ja palvelutuotantoon perustuvia ratkaisuja ja kehittämismalleja. Lisäksi tarvitaan hyvät valmiudet monikulttuurisissa asiantuntijaryhmissä työskentelyyn, avoimeen vuorovaikutteisuuteen sekä suulliseen että kirjalliseen ilmaisuun. Myös kyky oma-aloitteisuuteen, yrittäjyyteen sekä arvostavaan johtajuuteen niin ryhmä- kuin yhteisötasolla ovat tulevaisuudessa alalla tarvittavia kompetensseja. Koulutusohjelman johtaja on professori Tapio Takala. Koulutusohjelman etusivun osoite Into-portaalissa on https://into.aalto.fi/display/fiiv/. 4.1 Tavoitteet Informaatioverkostojen koulutusohjelman tavoitteena on synnyttää monitieteelliseen pohjaan perustuvaa osaamista vastaamaan yhteiskunnan eri sektoreiden tarpeisiin tieto-, tietoliikenne- ja viestintäsovellusten kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi. Koulutusohjelma kouluttaa uudenlaisia diplomi-insinöörejä, jotka suunnittelevat, toteuttavat ja kehittävät yhdessä käyttäjien ja eri alojen asiantuntijoiden kanssa kestävää kehitystä ja ihmislähtöistä elinympäristöä tukevaa tieto- ja viestintäteknologiaa ja johtavat tähän liittyvää tuotteiden ja palvelujen kehittämistä. Diplomi-insinöörin tutkinnon osaamistavoitteet Informaatioverkostojen koulutusohjelmassa diplomi-insinöörin tutkinnon suorittanut osaa analysoida ja arvioida koulutusohjelmaan kuuluvan pääaineensa syvällisen tietoaineksen tuntemuksen kautta alansa kehittämistehtävien toteuttamiskelpoisuutta, toteutuksen ennakoitua tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta osaa kerätä korkealaatuista, relevanttia ja validia tietoa käyttäjistä, teknisistä, taloudellisista ja sosiaalisista järjestelmistä luokittelee, vertaa, muokkaa ja yhdistää kerättyä tietoa johtopäätösten tekemiseksi

10 osaa luoda ja toteuttaa ratkaisumalleja ja -ehdotuksia alansa kehittämistehtäviin osaa käyttää alansa tieteellisen työskentelyn menetelmiä ongelman ratkaisuun osaa esitellä ja perustella ratkaisunsa alansa asiantuntijoille kuin muulle yleisölle omaa valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä sekä monialaisten ryhmien jäsenenä tai johtajana omaa hyvän suullisen ja kirjallisen kansainvälisen viestintätaidon omaa valmiuden tieteelliseen jatkokoulutukseen omaa valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen sekä valmiuden jatkuvaan ja joustavaan oppimiseen. 4.2 Pääaineet Koulutusohjelmassa on kolme pääainevaihtoehtoa: Ihminen ja vuorovaikutus, Media sekä Tietointensiivinen liiketoiminta. Pääaineet muodostuvat seuraavan kaavion mukaisesti. Yhtenäisellä viivalla yhdistetyt moduulit muodostavat kokonaisuuden, jossa asteittain syvenevät opinnot pohjautuvat suoraan edeltäviin opintoihin. Katkoviivalla jatkomoduuliin (A2) liitetyn syventävän moduulin (A3) valinta diplomi-insinöörin tutkinnossa pääaineen syventäväksi moduuliksi on myös mahdollista mutta voi edellyttää esitietojen suorittamista.

Pääaineiden moduulirakenne diplomi-insinöörin tutkinnossa 11 Tietointensiivinen liiketoiminta (A2) Tietoyritykset (A3) Liiketoimintaverkostot (A3) Ihminen ja vuorovaikutus (A2) Ihmisläheiset tietojärjestelmät (A3) New Media (A3) Media (A2) Human Media Interaction (A3) Digitaaliset palvelut (A3) 4.2.1 Ihminen ja vuorovaikutus (IL3008) Människa och interaktion, Human and Interaction Ihminen ja vuorovaikutus -pääaineessa tarkastellaan ihmisen yksilö- ja ryhmätason ominaisuuksia ja toimintaa suhteessa vuorovaikutteiseen tekniikkaan ja sen suunnitteluun. Pääaineen suorittanut opiskelija ymmärtää tekniikan ja ihmisen välisen yhteistoiminnan sujuvuuden merkityksen mielekkään ja tehokkaan tuotanto- ja palvelujärjestelmän osana. Opinnot suorittanut opiskelija osaa valita ja käyttää tarkoituksenmukaisia käyttäjänäkökulmaa painottavia suunnittelumenetelmiä ja menettelytapoja ohjelmistojen, tietojärjestelmien ja palveluiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Opituilla keinoilla varmistetaan asiakas- ja käyttäjävaatimusten toteutuminen monimutkaisissa liiketoiminta- ja järjestelmäympäristöissä. Opiskelijan valitsemasta kurssivalikoimasta riippuen mahdolliset työtehtävät voivat vaihdella teknisestä käyttöliittymä- ja järjestelmäsuunnittelusta organisaation ja toiminnan kehittämiseen.

12 Pääaineesta vastaavat professorit: Marko Nieminen (koordinaattori), Heikki Saikkonen, Tapio Takala ja Matti Vartiainen Ihminen ja vuorovaikutus pääaine muodostuu Ihminen ja vuorovaikutus -jatkomoduulista (A2) sekä Digitaaliset palvelut -, Human Media Interaction - tai Ihmisläheiset tietojärjestelmät -syventävästä moduulista (A3). Tarvittavat esitiedot suorittamalla pääaineen syventävä moduuli voi edellisten lisäksi olla myös Liiketoimintaverkostot, New Media tai Tietoyritykset. Media (IL3009) Digitaalisen median merkitys jokapäiväisessä elämässä kasvaa koko ajan. Alan tekninen kehitys etenee nopeasti, ja uusien innovaatioiden myötä sovellusalueiden kirjo levenee entisestään. Nykyaikainen digitaalisen median kenttä on hyvin laaja-alainen ja tarvitsee monenkaltaisia osaajia. Pääaineessa käsitellään mediaa sovellusten ja soveltamisen kautta. Median pääaineopintojen jälkeen opiskelija pystyy toimimaan esimerkiksi tuottajana monenlaisissa nykyaikaisen mediakentän tehtävissä. Sisällön ohella pääaineopinnoissa voi keskittyä myös median käsittelyn teknisiin ratkaisuihin. Tekninen asiantuntija hallitsee tuotantoprosessit ja osaa rakentaa uusia mediapalveluita. Uudenlaisten mediamuotojen (esim. pelit, oppimisympäristöt, sosiaalinen media) kehittäminen on pääaineen pohjalta mahdollista. Vastaavat professorit: Tapio Takala (koordinaattori), Eero Hyvönen, Marko Nieminen, Heikki Saikkonen, Lauri Savioja ja Petri Vuorimaa. Media-pääaine muodostuu Media-jatkomoduulista (A2) sekä Digitaaliset palvelut -, Human Media Interaction -, Ihmisläheiset tietojärjestelmät - tai New Media -syventävästä moduulista (A3). Tarvittavat esitiedot suorittamalla pääaineen syventävä moduuli voi olla myös Liiketoimintaverkostot tai Tietoyritykset. 4.2.3 Tietointensiivinen liiketoiminta (T3008) Kunskapsintensiv affärsverksamhet, Knowledge Intensive Business Tietointensiivisessä liiketoiminnassa informaatio ja tieto sekä niihin liittyvät palvelut ovat keskeiset yrityksille ja asiakkaille arvoa tuottavat tekijät. Tieto-, tietoliikenne- ja viestintäteknologian roolina on tyypillisesti synnyttää uutta liiketoimintaa tai kasvattaa ja tehostaa aiempaa liiketoimintaa. Tietointensiivinen liiketoiminta -pääaineen sisältönä on sähköinen liiketoimintaympäristö ja liiketoimintastrategia, verkottuneet liiketoimintaprosessit ja -mallit sekä organisaatioiden johtaminen. Pääainetta tekniikan kandidaatin tutkinnossa opiskeltuaan opiskelija ymmärtää tieto- ja viestintäteknologian, talouden ja ihmisten toiminnan muodostaman systeemin dynamiikkaa globaalin liiketoiminnan kontekstissa, osaa tunnistaa tietointensiivistä liiketoimintaa edistäviä ja haittaavia tekijöitä sekä toteuttaa pienimuotoisia liiketoiminnan kehittämishankkeita. Syvennettyään pääainettaan diplomi-insinöörin tutkinnossa opiskelija osaa analysoida, arvioida ja kehittää tieto- ja viestintäteknologiaan perustuvaa, kasvuhakuista liiketoimintaa. Syventävissä opinnoissa opiskelija oppii kehittämään ja johtamaan verkottuneita liiketoiminta- ja palveluprosesseja tai luomaan ja johtamaan uutta tietointensiivistä liiketoimintaa ja aloittavan yrityksen liiketoimintaa. Pääaineesta vastaavat professorit: Eila Järvenpää (koordinaattori), Karlos Artto, Eero Eloranta, Juha Laine ja Riitta Smeds.

13 Tietointensiivinen liiketoiminta -pääaine muodostuu Tietointensiivinen liiketoiminta - jatkomoduulista (A2) sekä joko Liiketoimintaverkostot- tai Tietoyritykset -syventävästä moduulista (A3). Tarvittavat esitiedot suorittamalla pääaineen syventävä moduuli voi olla myös jokin seuraavista: Digitaaliset palvelut, Human Media Interaction, Ihmisläheiset tietojärjestelmät ja New Media. 4.3. Diplomi-insinöörin tutkinnon opinnot Diplomi-insinöörin tutkinnon opintoihin kuuluu vähintään yksi koulutusohjelman kuudesta syventävästä moduulista (A3), kaksi muuta moduulia, joista korkeintaan toinen voi olla perusmoduuli sekä tieteen metodiikan opinnot (M), diplomityö (D) ja vapaasti valittavat opinnot (W). Tutkintoon tulee sisältyä vähintään yksi teknispainotteinen moduuli. Pääaine Pääaineeseen sisältyy jatkomoduuli (A2) ja yksi jatkomoduuliin perustuvista syventävistä moduuleista (A3). Tarvittavat esitiedot suorittamalla syventävä moduuli voi olla muukin koulutusohjelman syventävistä moduuleista. Sivuaine Tutkinnossa on sivuaine, jos siihen sisältyy muu kuin Informaatioverkostojen perusmoduuli ja sen jatkomoduuli tai pääaineeseen kuulumaton jatkomoduuli ja sen syventävä moduuli. Perustellusta syystä sivuaineeksi voidaan HOPSin vahvistamisen yhteydessä hyväksyä myös muita kahden moduulin, joista ainakin toisen on oltava jatko- tai syventävä moduuli, yhdistelmiä. Sivuaineen voi valita myös korkeakoulun muusta koulutusohjelmasta, toisesta Aalto-yliopiston korkeakoulusta tai koti- tai ulkomaisesta yliopistosta edellyttäen, että se hyväksytään HOPSiin. 4.3.1 Ihminen ja vuorovaikutus -jatkomoduuli (T200-2) Moduulin sisältö kohdentuu ihmisten ja tekniikoiden rajapintoihin. Se edustaa laajaa ihminen-tietokone-vuorovaikutuksen (HCI, human-computer interaction) ja tietokoneavusteisen yhteistyön (CSCW: computer-supported cooperative work / HCHI: human-computerhuman interaction) näkökulmia ja tutkimusalueita. Moduulin tarkoituksena on antaa perustiedot ihmisen havainto-, kognitio- ja toimintatason ominaisuuksista ja niiden merkityksestä ihmisen ja tietotekniikan välisessä ja välittämässä vuorovaikutuksessa sekä ryhmäviestinnässä. Kurssit käsittelevät havainto- ja kognitiopsykologian perusteita, ihmisen ja koneen vuorovaikutusta ja yhteistoimintaa sekä tietojärjestelmien kehittämisen perusteita. Moduuli muodostuu ihmisläheisen ohjelmisto- ja tietojärjestelmäsuunnittelun sekä ryhmävuorovaikutuksen perusteita tarkastelevista kursseista. Kursseilla tarkastellaan yksilön psykologisia ja kognitiivisia piirteitä, jotka vaikuttavat järjestelmien vuorovaikutteisuuden ja käyttöliittymien suunnitteluun. Psykologisten ja kognitiivisten piirteiden tarkastelua ja oppimista tuetaan harjoitustyökurssilla, jolla perehdytään interaktiotutkimuksessa perinteisesti paljon sovellettuihin kvantitatiivispainotteisiin laboratoriotesteihin. Yksilötason tarkastelujen täydentämiseksi opinnoissa perehdytään ryhmäprosesseihin ja -ilmiöihin. Moduuli tukee etenkin syventävien moduuleiden Digitaaliset palvelut, Human Media Interaction ja Ihmisläheiset tietojärjestelmät valintaa diplomi-insinöörin tutkinnossa. Vastaavat professorit: Marko Nieminen (koordinaattori), Tapio Takala ja Matti Vartiainen.

14 T200-2 Ihminen ja vuorovaikutus (A2) 20 op seuraavista siten, että 20 op täyttyy T-75.4900 Havaitseminen 4 T-75.4950 Havaitsemisen kokeellinen tutkiminen L 5 TU-53.1351 Ryhmät, kommunikaatio ja yhteistyö 4 CSE- A1200 Tietokannat 5 CSE-C3610 Software Engineering 5 T-121.5300 User Interface Construction 3-4 Helsingin yliopistossa JOO-opintona suoritettava Cog101 Johdatus kognitiotieteeseen (6 op). 4.3.2 Media-jatkomoduuli (T210-2) Median jatkomoduuli käsittelee nykyaikaisen median tuotanto- ja käsittelyprosesseja, niissä käytettäviä teknologioita sekä ihmisen ja median suhdetta. Moduuli tukee etenkin syventävien moduuleiden Digitaaliset palvelut, Human Media Interaction, Ihmisläheiset tietojärjestelmät ja New Media valintaa diplomi-insinöörin tutkinnossa. Vastaavat professorit: Tapio Takala (koordinaattori), Marko Nieminen, Lauri Savioja ja Petri Vuorimaa. T210-2 Media (A2) 20 op T-75.4900 Havaitseminen 4 T-111.4360 Design of WWW Services 4 T-111.5006 Konseptointi ja käsikirjoitus 4 lisäksi seuraavista siten, että 20 op täyttyy T-75.4100 Digitaalinen kuvatekniikka 4 ME-C3100 Computer Graphics 5 T-111.4800 Sosiaalinen media 4 T-121.5300 User Interface Construction 4 4.3.3 Tietointensiivinen liiketoiminta -jatkomoduuli (T110-2) Moduuli antaa perustiedot yritysten sisäisestä ja ulkoisesta toimintaympäristöstä sekä liiketoiminnan strategisesta johtamisesta ja operatiivisesta ohjaamisesta. Moduulin suoritettuaan opiskelija ymmärtää tieto- ja viestintäteknologian roolia ja merkitystä liiketoiminnan prosessien hallinnassa. Moduuli tukee etenkin syventävien moduuleiden Liiketoimintaverkostot ja Tietoyritykset valintaa diplomi-insinöörin tutkinnossa. Vastaavat professorit: Eila Järvenpää (koordinaattori), Eero Eloranta ja Riitta Smeds. T110-2 Tietointensiivinen liiketoiminta (A2) 20 op TU-22.1309 Aalto Introduction to Services P 2-6

15 TU-53.1320 Organizations and Networks 4 TU-C2010 Introduction to Strategic Management 5 TU-91.2103 Opportunity Prototyping 3 TU-124.4100 Informaatioverkostot: Networked Business Forum 2 lisäksi seuraavista siten, että 20 op täyttyy TU-C2020 Operations Management 5 CSE-C3610 Software Engineering 5 4.3.4 Digitaaliset palvelut -syventävä moduuli (T330-3) Moduuli käsittelee palveluiden toteuttamiseen liittyviä teknologioita: hajautettuja järjestelmiä, Webiä ohjelmistoalustana ja mobiilijärjestelmiä. Moduulin suorittanut ymmärtää digitaalisten palvelujen teknisiä ratkaisuja ja niihin liittyviä mahdollisuuksia ja rajoituksia ja pystyy toimimaan digitaalisten palvelujen kehittäjinä. Vastaava professori: Heikki Saikkonen T330-3 Digitaaliset palvelut (A3) 20 op CSE-C3210 Web Software Development 5 CSE-E5430 Scalable Cloud Computing 5 T-106.5750 Aalto Service Camp L 6 lisäksi seuraavista siten, että moduulin kurssien esitiedot ja 20 op täyttyvät T-110.5130 Mobile Systems Programming 5 ICS-C3000 Datasta tietoon 5 CSE-A1200 Tietokannat 5 CSE-C3610 Software Engineering 5 4.3.5 Human Media Interaction -syventävä moduuli (T320-3) Human Media Interaction -syventävän moduulin keskeisiä alueita ovat median käsittelyssä käytettävät teknologiat, ihmisen ja median suhde sekä media-ilmiöt verkostoissa. Pääaineen suorittanut osaa rakentaa teknisesti vaativista aineksista uusia menestyviä sovelluksia. Toimenkuvana voi olla esimerkiksi tekninen asiantuntija tai tutkija. Tutkimusalueita voivat olla esim. sosiaalinen media verkostotutkimuksen keinoin tai antropologiset yhteydet. Vastaavat professorit: Tapio Takala (koordinaattori), Eero Hyvönen ja Lauri Savioja. T320-3 Human Media Interaction (A3) 20 op toinen seuraavista Inf-0.4101 Informaatioverkostot: Studio X 5-10 T-111.5701 Mediatekniikan erikoiskurssi L 2-8 tai nämä yhdessä: CSE-C2610 Ohjelmistoprojekti 1 5 CSE-C2620 Ohjelmistoprojekti 2 5 lisäksi seuraavista siten, että 20 op täyttyy T-61.5010 Information Visualization P 5 T-75.4300 Semanttinen web L 4 T-75.4400 Information Retrieval 4 ME-E4200 Experimental User Interfaces 5

16 4.3.6 Ihmisläheiset tietojärjestelmät -syventävä moduuli (T110-3) Moduulissa perehdytään käyttäjien toiminnan ja toimintaympäristön huomiointiin osana järjestelmäkehitystä ja käyttöönottoa. Moduulin opetuksessa käydään läpi ihmisen ja tietojärjestelmän välisen vuorovaikutuksen rakentuminen käyttäjien toiminnallisista tarpeista lähtien sekä yksilön että organisaation näkökulmista ja perehdytään tärkeimpiin käyttäjäkeskeisen suunnittelun menetelmiin ja käsitteisiin. Vastaavat professorit: Marko Nieminen (koordinaattori) ja Matti Vartiainen. T110-3 Ihmisläheiset tietojärjestelmät (A3) 20 op TU-53.1510 Työpsykologian ja johtamisen erikoistyö 5 T-121.5151 Methods for User-Centred Product Development 3 lisäksi seuraavista siten, että 20 opintopistettä täyttyy Käyttöliittymien suunnitteluun ja toteuttamiseen painottuvat kurssit T-121.5300 User Interface Construction 3-4 Inf-0.4101 tai T-121.5350 Informaatioverkostot: Studio X Strategic User-Centred Design P 5-10 9 T-121.5450 Interaction Design and Evaluation P 8 T-121.5900 Seminar on User Interfaces and Usability 3-8 Tietotekniikan organisatoriseen hyödyntämiseen painottuvat kurssit TU-E3010 Leading as practice 5 TU-53.1310 Advanced course on knowledge and competence management P 4 TU-53.1331 Oppiminen ja oppimisympäristöt 3-6 TU-53.1390 Contemporary topics on knowledge and competence management 3-6 P TU-53.1410 Sosioteknisten järjestelmien perusteet 4 TU-53.1451 Turvallisuuskriittisten organisaatioiden johtamisen erityispiirteet L 4 4.3.7 Liiketoimintaverkostot -syventävä moduuli (T120-3) Moduuli antaa tietoja ja taitoja verkottuneen liiketoiminnan kehittämiseen ja johtamiseen. Keskeiset aihealueet ovat organisaatioidenväliset liiketoiminta- ja palveluprosessit ja liiketoimintamallit, niiden yhteisöllisen kehittämisen menetelmät, sekä tiedon yhteisluominen ja innovaatiot. Moduuli luo valmiudet toimia verkottuneen liiketoiminnan kehittämis- ja johtamistehtävissä, strategisissa kehitys- ja konsultointitehtävissä sekä tutkijana liiketoimintaverkostojen alueella. Vastaava professori: Riitta Smeds. T120-3 Liiketoimintaverkostot (A3) 20 op TU-124.5110 Verkottuneet liiketoimintaprosessit ja mallit L 5 TU-124.5210 Liiketoimintaverkostojen kehittämismenetelmät 3 TU-124.5310 tai TU-124.5710 Liiketoimintaverkostojen kehittäminen, projektityö Global Virtual Collaboration Project L 5 5 lisäksi seuraavista siten, että 20 op täyttyy Inf-0.4101 Informaatioverkostot: Studio X 5-10 TU-124.5310 Liiketoimintaverkostojen kehittäminen, projektityö 5

17 TU-124.5410 Research Perspectives on Business Networks P 5 TU-124.5510 Diplomityöseminaari* 1-2 TU-124.5600 Yrityspeli L 3 TU-124.5710 Global Virtual Collaboration Project P 5 * Kurssin voi vaihtoehtoisesti sisällyttää myös tieteen metodiikan opinnot (M) -moduuliin ilman erillistä hyväksyntää. 4.3.8 New Media -syventävä moduuli (T310-3) New Median syventävän moduulin keskeisiä alueita ovat nykyaikaisen median käsittelytaidot, tuotantoprosessit ja arkkitehtuurit ja sovellukset. Moduulin suorittaneiden toimenkuvanimikkeitä ovat tuottaja, suunnittelija (designer) sekä tuotantoprosessien manageri. Vastaavat professorit: Tapio Takala (koordinaattori) T310-3 New Media (A3) 20 op T-111.5006 Konseptointi ja käsikirjoitus * 4 Inf-0.4101 tai T-111.5077 Informaatioverkostot: Studio X Sisällöntuotannon projektityö 5-10 6-9 lisäksi seuraavista siten, että 20 op täyttyy T-111.5007 Multimedian projektityö 5 T-111.5015 Elokuvakerronta 5 T-111.5020 Kuvallinen ilmaisu 3 T-111.5025 Äänisuunnittelu 3 ja/tai erikseen HOPSin vahvistamisen yhteydessä sovittava valikoima uusmedian kursseja Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun Median laitokselta (aiheina esim. graafinen design, informaation visualisointi, painatus, 3D-animaatio, vuorovaikutussuunnittelu, mediakonvergenssi jne.) * Kurssi on pakollinen, jos se ei sisälly aiemmin suoritettuun moduuliin. 4.3.9 Tietoyritykset -syventävä moduuli (T140-3) Moduuli antaa tietoja ja luo taitoja ja ymmärrystä tietointensiivisten yritysten johtamiseen ja yrittäjyyteen. Moduulin sisältöalueita ovat yritysverkostot ja liiketoiminnan johtaminen globaalissa verkostoituneessa liiketoimintaympäristössä sekä tieto- ja kommunikaatioalan teknologia-, tuotanto- ja palveluyritysten yrittäjyys. Moduulin suoritettuaan opiskelija kykenee arvioimaan tietointensiivisen liiketoiminnan kehittämismahdollisuuksia ja johtamaan aloittavan yrityksen liiketoimintaa. Vastaavat professorit: Eila Järvenpää (koordinaattori) ja Eero Eloranta. T140-3 Tietoyritykset (A3) 20 op TU-22.1321 Industrial Service Operations P 5-6 TU-53.1310 Advance course on knowledge and competence management 4 P TU-91.2004 Advanced Strategic Management 5 lisäksi seuraavista siten, että 20 op täyttyy

18 Inf-0.4101 Informaatioverkostot: Studio X 5-10 TU-22.1155 Teollisuustalouden erikoistyö* 5 TU-53.1510 Työpsykologian ja johtamisen erikoistyö* 5 TU-91.2037 Special Study in Strategic Management* 5 TU-124.5600 Yrityspeli L 3 * Kurssin voi vaihtoehtoisesti sisällyttää myös tieteen metodiikan opinnot (M) -moduuliin ilman erillistä hyväksyntää. 4.3.10 Tieteen metodiikan opinnot (T902-M) Tieteen metodiikan moduulin tavoitteena on tukea opiskelijan diplomityön tekemistä. Suoritettuaan tieteellisiä menetelmäopintoja opiskelija osaa soveltaa oman alansa tiedonkeruu- ja analyysimenetelmiä opinnäytetutkimukseensa tieteellisten hyvien käytäntöjen mukaisesti. Vastaava professori Tapio Takala T902-M Tieteen metodiikan opinnot (M) 10 op MS-A0501 tai Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi 5-502, -503, - 504 lisäksi 5 op seuraavista AS-74.3114 Tietokonemallintaminen L 5 AS-74.4191 Monimuuttujaregression menetelmät L 4 Kon-41.4005 Kokeelliset menetelmät 5 Mat-1.3621 Tilastollinen päättely L 5 Mat-2.2103 Koesuunnittelu ja tilastolliset mallit 5 MS-C2104 Tilastollisen analyysin perusteet 5 Mat-2.3117 Riskianalyysi L 5 T-61.3040 Statistical Signal Modeling 5 T-61.3050 Machine Learning: Basic Principles 5 T-61.5010 Information Visualization P 5 T-76.5050 Methods for Software Engineering and Business Research P 3-5 T-121.5151 Methods for User-Centred Product Development 3 T-121.5950 Thesis Seminar L 2 TU-0.2000 Industrial Management Research Methods 5 TU-124.5510 Diplomityöseminaari 1-2 LC-1310 Academic Communication for MSc Students (o+w) 3 LC-1320 Thesis Writing for Engineers (MSc) (w) 3 LC-7102 Tieteellinen kirjoittaminen DI- ja arkkitehtiopiskelijoille 3 Eri-0.6100 Diplomityöntekijän työkalut 3 Moduuliin on mahdollista sisällyttää myös muita Aalto-yliopistossa tai sen ulkopuolella suoritettavia tieteellisiä menetelmäopintoja, joista sovitaan opiskelijan HOPSin vahvistamisen yhteydessä pääaineen syventävästä moduulista vastaavan professorin kanssa.

4.3.11 Informaatioverkostojen erikoismoduulit 4.3.11.1 Viestintä- erikoismoduuli (T300-C) Vastaava professori: Tapio Takala. 19 Moduuli (20 op) koostuu Helsingin yliopistossa viestinnän oppiaineessa suoritettavista kursseista. 4.3.11.2 Informaatioverkostojen systeemianalyysin erikoismoduuli (T500-C) Moduulin tavoitteena on perehdyttää opiskelija matemaattiseen systeemianalyysiin. Opiskelija oppii tunnistamaan, millaisia malleja on tarkoituksenmukaista rakentaa eri tilanteissa. Hän osaa myös suunnitella, toteuttaa ja testata yksinkertaisia tilasto-, optimointi- ja simulointimalleja. Lisäksi opiskelija osaa soveltaa malleja käytännön päätöksentekotilanteessa. Moduulin tavoitteena on perehdyttää opiskelija matemaattiseen systeemianalyysiin. Opiskelija oppii tunnistamaan, millaisia malleja on tarkoituksenmukaista rakentaa eri tilanteissa. Hän osaa myös suunnitella, toteuttaa ja testata yksinkertaisia tilasto-, optimointi- ja simulointimalleja. Lisäksi opiskelija osaa soveltaa malleja käytännön päätöksentekotilanteessa. Vastaava professori: Eero Eloranta T500-C Informaatioverkostojen systeemianalyysin erikoismoduuli 20 op seuraavista siten, että 20 op täyttyy MS-C2104 Tilastollisen analyysin perusteet 5 MS-C2105 Optimoinnin perusteet 5 MS-C2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 5 Mat-2.3114 Investointiteoria L 5 Mat-2.3117 Riskianalyysi L 5 Mat-2.3152 Peliteoria L 5 Mat-2.3170 Simulointi L 5 Mat-2.4142 Optimointiopin seminaari L 5 Mat-2.4177 Operaatiotutkimuksen projektityöseminaari L 5 T-79.4502 Cryptography and Data Security 5 4.3.11.3 Informaatioverkostojen geoinformatiikan erikoismoduuli (T510-C) Moduulin suoritettuaan opiskelija hallitsee geoinformatiikan perustiedot niin tekniseltä kuin sovellusten kannalta. Moduuli johdattelee kartografian teorioihin, erityisesti paikkatietojen visualisointiin. Moduuli antaa myös perusvalmiudet GIS-ohjelmointiin ja karttasovellusten webbitoteutusten tekoon. Vastaava professori: Eero Eloranta Informaatioverkostojen geoinformatiikan erikoismoduuli 18 op ENY-C2005 Geoinformation in Environmental Modelling 5 Maa-123.3430 Visualisation of Geographic Information P 5 Maa-123.2441 GIS Software Development 5 Maa-123.3470 Web Map Project P 3

20 4.3.11.4 Informaatioverkostojen ohjelmistotekniikan erikoismoduuli (T520-C) Moduuli käsittelee hajautettuihin järjestelmiin liittyvää tekniikkaa erityisesti Webin ja mobiilipalveluiden näkökulmasta. Vastaava professori: Heikki Saikkonen T520-C Informaatioverkostojen ohjelmistotekniikan erikoismoduuli 20 op CSE-C3210 Web Software Development 5 CSE-E5430 Scalable Cloud Computing P 5 T-106.5750 Aalto Service Camp L 3-8 lisäksi vähintään toinen seuraavista CSE-C3200 Käyttöjärjestelmät 5 T-106.4200 Johdatus kääntäjätekniikkaan 5 4.3.12. Diplomityö (T902-D) Diplomityö tehdään pääaineeseen liittyvästä aiheesta, josta se opettaja, jonka alaan aihe kuuluu, ja opiskelija sopivat keskenään. Perustellusta syystä ao. koulutusneuvosto voi antaa luvan diplomityön laatimiseen myös sivuaineeseen liittyvästä aiheesta. Koulutusneuvosto vahvistaa diplomityön aiheen ja kielen sekä nimittää sille valvojan ja yhden tai kaksi ohjaajaa. Tarvittaessa se voi määrätä valvojan toimimaan myös työn ohjaajana. Diplomityön valvojan tulee olla korkeakoulun professori tai päätoimisessa palvelussuhteessa oleva dosentti. Erityisestä syystä valvojaksi voidaan nimittää muu korkeakoulun professori tai Aalto-yliopiston toisen korkeakoulun professori. Työn ohjaajalla tulee olla vähintään ylempi korkeakoulututkinto. Diplomityön valvoja ja tekijä sopivat työn määräajasta niin, että se on korkeintaan yksi vuosi. Valvojan tulee järjestää diplomityön tekoaikana opiskelijalle mahdollisuus antaa selvityksensä työn edistymisestä, josta valvoja antaa palautetta. Vastaavasti valvoja voi pyytää opiskelijaa selvittämään työnsä edistymistä. Diplomityön valvojan tulee esittää diplomityöstä kirjallinen lausuntonsa perusteluineen ja arvosanaehdotuksineen pääsääntöisesti kuukauden kuluessa siitä, kun opiskelija on jättänyt työnsä arvosteltavaksi. Informaatioverkostojen koulutusneuvosto päättää koulutusohjelmansa opiskelijoiden diplomitöiden hyväksymisestä ja antaa niistä arvosanan perehdyttyään työn valvojan kirjalliseen lausuntoon. Diplomityö on julkinen opinnäyte, joka on pidettävä nähtävissä korkeakoulussa. 4.3.12.1 Diplomityön aiheen vahvistaminen Diplomityön aiheen vahvistuttaminen edellyttää, että ao. opiskelija on suorittanut tekniikan kandidaatin tutkinnon ja vähintään 45 op diplomi-insinöörin tutkinnon opintoja ja että hän on vahvistuttanut diplomi-insinöörin tutkinnon HOPSinsa. Diplomityö tehdään tavallisesti pääaineen professorin valvonnassa. Työn tekemistä aloittava opiskelija sopii työn aiheesta, kielestä ja ohjaajasta tai ohjaajista hänen kanssaan.