1 / 8 VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Budjettineuvos Niko Ijäs 8.2.2016 VALTIONEUVOSTON ASETUS VALTION TALOUSARVIOSTA ANNETUN ASETUKSEN (1243/1992) MUUTTAMISESTA Asetusehdotuksen pääasiallinen sisältö Valtion talousarviosta annettuun asetukseen (1243/1992; jäljempänä talousarvioasetus) ehdotetaan tehtäväksi eräitä, erityisesti hallituksen vuosikertomuksen sisältöä koskevia muutoksia. Asetuksessa säädettäisiin vuosikertomuksen sisällöstä jatkossa kokonaisuutena. Lisäksi vuosikertomukseen sisällytettäisiin eräitä uusia asiakokonaisuuksia kuten katsaus talousarviotalouden, valtion liikelaitosten ja talousarvion ulkopuolisten valtion rahastojen muodostaman kokonaisuuden tuottoihin ja kuluihin sekä varallisuusasemaan ja taseen ulkopuolisiin vastuisiin (ns. valtiontalouden kokonaistuloslaskelma ja kokonaistase sen ulkopuolisine vastuineen). Ministeriöiden toimialan tuloksellisuuden kuvausta supistettaisiin. Tavoitteena on säännösmuutoksin tukea eduskuntaa aiempaa paremmin palvelevan vuosikertomuksen laatimista. Talousarvioasetuksen säännöstä, jonka mukaan viraston tai laitoksen on ennen menoon sitoutumista varmistauduttava määrärahan ja valtuuden riittävyydestä, täsmennettäisiin. Valtiovarainministeriön yhteydessä toimivan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan neuvottelukunnan tehtäviä supistettaisiin lautakunnan nykyisiä tehtäviä tosiasiallisesti vastaaviksi. Lisäksi asetukseen tehtäisiin muutama tekninen tarkistus. 1 N y k y t i l a j a e h d o t e t u t m u u t o k s e t 1.1 Määrärahan ja valtuuden riittävyydestä varmistautuminen menoon sitouduttaessa (38 :n 1 momentti) Nykytila Talousarvioasetuksen 38 :n 1 momentin (1786/2009) mukaan ennen kuin virasto tai laitos tekee tilauksen, sopimuksen tai muulla tavoin sitoutuu menon maksamiseen (menopäätös), sen on varmistettava menon laillisuus ja tarkoituksenmukaisuus sekä määrärahan ja valtuuden riittävyys. Säännöksen tarkoitus on, ettei menoihin sitouduta voimassa olevia määrärahoja tai valtuuksia enempää. Määräraha tai valtuus ei tällöin tule ylitetyksi, vaikka toiminnan rahoitus lopetettaisiin. Ehdotettavat muutokset Lakisääteiset menot budjetoidaan usein arviomäärärahaksi, jolloin niihin voidaan myöntää ylityslupa. Ylityslupa on haettava ennen määrärahan ylittämistä. Määrärahan riittävyydestä varmistautuminen koskee myös ylityslupaa. Asetuksen 38 :n 1 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi tätä koskeva tekninen täsmennys.
Asetuksen 38 :n 1 momenttiin ehdotetaan säännöksen sinänsä selvästä tarkoituksesta huolimatta lisättäväksi uusi toinen virke, jonka mukaan menopäätösten mukaiset menot eivät saa ylittää tarkoitukseen käytettävissä olevan määrärahan tai arviomäärärahan ylitysluvan taikka valtuuden määrää. Lisäyksellä pyrittäisiin varmistamaan erityisesti, ettei talousarvioasetuksen 5 a :n 3 momentin (1175/2002) mukaisen myöntöpäätösperusteen sijasta talousarviossa mahdollisesti maksatuspäätös- tai maksuperusteella budjetoituja harkinnanvaraisia valtionapuja (valtionavustus) myönnetä kulloinkin voimassa olevia määrärahoja tai valtuuksia enempää. 1.2 Väliotsikon nimen muutos ennen 67 :ää 2 / 8 Talousarvioasetuksen 67 :ää edeltävän väliotsikon nimi on Valtion tilinpäätös ja hallituksen vuosikertomuksen valmistelu. Koska asetukseen ehdotetaan lisättäväksi hallituksen vuosikertomusta koskeva uusi 8 a luku, 67 :ää edeltävän väliotsikon nimi muutettaisiin väliotsikon alle jäävien pykälien 67, 67 a, 67 b ja 68 sisältöä vastaavaan muotoon Valtion tilinpäätös. 1.3 Hallituksen vuosikertomusta koskeva uusi 8 a luku Nykytila Perustuslain (731/1999) 46 :n 1 momentin (1112/2011) mukaan valtioneuvoston tulee antaa vuosittain eduskunnalle kertomus hallituksen toiminnasta sekä niistä toimenpiteistä, joihin se on eduskunnan päätösten johdosta ryhtynyt, samoin kuin kertomus valtiontalouden hoidosta ja talousarvion noudattamisesta. Perustuslain tarkoittamat tiedot sisältyvät nykyisin hallituksen vuosikertomukseen. Hallituksen vuosikertomuksesta säädetään valtioneuvostosta annetun lain (175/2003; jäljempänä valtioneuvostolaki) 9 a :ssä (16/2014) ja valtion talousarviosta annetun lain (423/1988; jäljempänä talousarviolaki) 17 :ssä (17/2014). Ensin mainitun säännöksen mukaan valtioneuvosto antaa eduskunnalle kalenterivuosittain hallituksen toimintaa ja valtiontalouden hoitoa koskevan hallituksen vuosikertomuksen. Jälkimmäisen säännöksen mukaan hallituksen vuosikertomukseen otetaan valtion tilinpäätös ja tarpeelliset muut tiedot valtiontalouden hoidosta ja talousarvion noudattamisesta sekä tiedot valtion toiminnasta ja sen yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta ja tuloksellisuudesta. Säännöksen mukaan hallituksen vuosikertomukseen otetaan myös valtion liikelaitosten ja talousarvion ulkopuolella olevien valtion rahastojen tilinpäätökset sekä tärkeimmät tiedot niiden toiminnasta ja tuloksellisuudesta. Muut hallituksen vuosikertomusta koskevat säännökset sisältyvät talousarvioasetuksen 68 a ja 68 b :iin. Ne koskevat vuosikertomuksen valmistelua. Asetuksen 68 a :n mukaan ministeriön on hallituksen vuosikertomuksen valmistelua varten annettava ehdotuksensa valtion talousarviosta annetun lain 18 :ssä säädetyllä tavalla oikeat ja riittävät tiedot antavaksi toimialansa toiminnan tuloksellisuuden kuvaukseksi sekä muut hallituksen vuosikertomuksen laadinnan edellyttämät ehdotuksensa vuosikertomukseen otettaviksi selvityksiksi valtioneuvoston kanslian ja valtiovarainministeriön asettamien määräaikojen ja muiden määräysten mukaisesti. Pykälän 2 momentin mukaan ministeriön on annettava hallinnonalansa liikelaitosten ja talousarvion ulkopuolisten valtion rahastojen vahvistetut tilinpäätökset valtioneuvoston kanslian ja valtiovarainministeriön asettamien määräaikojen ja muiden määräysten mukaisesti. Pykälän 3 momentin mukaan ministeriön on annettava valtioneuvoston kanslialle ja valtiovarainministeriölle hallituksen vuosikertomuksen laadinnan edellyttämiä tietoja ja selvityksiä. Säännökset on sijoitettu talous-
arvioasetuksen tilinpäätöstä koskevaan lukuun 8, väliotsikon Valtion tilinpäätös ja hallituksen vuosikertomuksen valmistelu alle. Talousarvioasetuksen 68 b :n 1 momentissa säädetään ministeriön toimialan toiminnan tuloksellisuuden kuvauksesta. Säännös sisältää kymmenen eri kohtaa. 3 / 8 Eduskunta on katsonut, että hallituksen vuosikertomusta ja siihen liittyvää valtiontalouden suunnittelu- ja raportointijärjestelmää tulee kehittää. Eduskunta on edellyttänyt kirjelmässään 1.12.2015 (EK26/2015 vp K 9/2015 vp K 15/2015 vp), että hallitus edelleen kehittää vuosikertomusta ottaen huomioon mietinnössä (TrVM 5/2015) esitetyt näkökohdat. Eduskunnan lausuman mukaan vuosikertomukseen sisältyvän aineiston tulee olla aiempaa lukijaystävällisempää ja informatiivisempaa sekä sisältää analysoitua tietoa toiminnan ja toimintamuutosten tuloksellisuudesta ja vaikuttavuudesta, erityisesti yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta ja asetettujen tavoitteiden toteutumisesta. Vuosikertomuksesta tulee muodostua toimiva osa valtionhallinnon ja hallituksen suunnittelu- ja seurantajärjestelmää, mikä edellyttää muun muassa tavoitteiden asetannan selkeyttämistä budjettia laadittaessa. Ehdotettavat muutokset Hallituksen vuosikertomusta osana valtiontalouden suunnittelu- ja seurantajärjestelmää kehitettäisiin osaltaan valtion talousarvioasetuksen vuosikertomussäännöksiä muuttamalla. Talousarvioasetukseen otettaisiin hallituksen vuosikertomusta koskeva uusi 8 a luku. Luku sisältäisi nykyisen 68 a ja 68 b :n muutettuina. Asetuksen 68 a :n uudessa 1 momentissa säädettäisiin hallituksen vuosikertomuksen sisällöstä kokonaisuutena. Muutos olisi periaatteellisesti merkittävä, koska aiemmin talousarvioasetuksen säännökset ovat koskeneet vain vuosikertomukseen otettavia talous- ja tuloksellisuustietoja. Asetuksen 68 a :n uuden 1 momentin johtolauseen mukaan hallituksen vuosikertomukseen otettaisiin valtion, valtion talousarvion ulkopuolella olevien valtion rahastojen ja valtion liikelaitosten tilinpäätökset. Johtolause olisi informatiivinen, sillä näiden tietojen sisällyttämisestä vuosikertomukseen säädetään jo talousarviolain 17 :ssä. Asetuksen 68 a :n 1 momentin 1 kohdan mukaan hallituksen vuosikertomukseen otettaisiin katsaus hallituksen keskeisistä politiikkakokonaisuuksista ja arvio niiden kehityksestä. Kohdalla tarkoitettaisiin perustuslain 46 :n 1 momentin ja valtioneuvostolain 9 a :n mukaista hallituksen toiminnasta kertomista. Keskeistä olisi erityisesti hallituksen toiminnan suhde hallitusohjelman tavoitteisiin. Asetuksen 68 a :n 1 momentin 2 kohdan mukaan hallituksen vuosikertomukseen otettaisiin katsaus julkisen talouden ja valtiontalouden tilasta sekä arvio valtion toiminnan keskeisimmistä taloudellisista riskeistä ja niiden merkityksestä. Julkista taloutta ja valtiontaloutta koskeva osuus on vakiintunut osa hallituksen vuosikertomusta. Arvio valtion toiminnan keskeisimmistä taloudellisista riskeistä sen sijaan olisi osittain uusi. Taloudellisilla riskeillä tarkoitettaisiin mm. valtion vastuista sekä korkotason muutoksista aiheutuvia riskejä. Muun muassa eduskunnan tarkastusvaliokunta on kiinnittänyt huomiota siihen, että Suomen kaikista vastuista ja sitoumuksista tulee antaa eduskunnalle nykyistä selkeämpi kokonaiskuva (TrVM 10/2014 K 20/2014 vp). Valtion vastuita on käsitelty mm. valtiovarainministeriön julkaisussa 11/2015: Valtion taloudellisia riskejä koskevan raportoinnin ja hallinnan kehittäminen.
4 / 8 Asetuksen 68 a :n 1 momentin 3 kohdan mukaan hallituksen vuosikertomukseen otettaisiin katsaus valtion yhtiöomistuksen kehitykseen ja omistajapolitiikkaan. Vastaavia tietoja on sisältynyt nykyisin ministeriöiden toimialakohtaisiin tuloksellisuuden kuvauksiin (voimassa olevan asetuksen 68 b :n 1 momentin 8 kohta). Jatkossa tiedot esitettäisiin koko valtion osalta keskitetysti ja vastaava vaatimus poistettaisiin toimialakohtaisista tuloksellisuustarkasteluista. Keskeistä olisi raportoida yhtiöomistuksesta, sen kehityksestä ja omistajapolitiikasta suhteessa niille asetettuihin tavoitteisiin. Asetuksen 68 a :n 1 momentin 4 kohdan mukaan hallituksen vuosikertomukseen otettaisiin katsaus talousarviotalouden, valtion liikelaitosten ja talousarvion ulkopuolisten valtion rahastojen muodostaman kokonaisuuden tuottoihin ja kuluihin sekä varallisuusasemaan ja taseen ulkopuolisiin vastuisiin. Nämä ns. valtion kokonaistuotto- ja kululaskelma ja -tase olisivat uusia valtiontaloutta kuvaavia laskelmia. Laskelmat laadittaisiin em. yksiköiden virallisten tilinpäätösten perusteella. Laskelmat antaisivat nykyistä paremman kokonaiskuvan valtioneuvoston ohjausvallan alaisesta valtio-oikeushenkilön tuotoista ja kuluista, varoista ja veloista sekä taseen ulkopuolisista vastuista. Kokonaistaseen puuttumiseen ovat kiinnittäneet huomiota mm. eduskunnan tarkastusvaliokunta ja valtiontalouden tarkastusvirasto (TrVM 5/2010 vp K 11/2010 vp, K 13/2010 vp, TrVM 3/2013 vp K 2/2013 vp, TrVM 10/2014 vp K 20/2014 vp ja valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomus 19/2015: Valtion kokonaistase). Valtiokonttori on laatinut valtion kokonaistuotto- ja kululaskelmaa ja kokonaistasetta koskevat määritykset ja laskelmamallit vuonna 2015. Niiden mukaan laaditut laskelmat voidaan sisällyttää ensimmäisen kerran vuodelta 2015 laadittavaan hallituksen vuosikertomukseen. Asetuksen 68 a :n 1 momentin 5 kohdan mukaan hallituksen vuosikertomukseen otettaisiin ministeriöiden toimialan tuloksellisuuden kuvaukset sen mukaan kuin 68 b :ssä tarkemmin säädetään. Kyseessä olisi informatiivinen viittaussäännös, jotta vuosikertomuksen koko sisältö kävisi ilmi pykälän 1 momentista. Asetuksen 68 a :n 1 momentin 6 kohdan mukaan hallituksen vuosikertomukseen otettaisiin tiedot hallituksen toimenpiteistä eduskunnan lausumien ja kannanottojen johdosta. Kyse olisi vuosikertomukseen nykyisinkin sisältyvistä, perustuslain 46 :n 1 momentin tarkoittamista tiedoista (kertomus niistä toimenpiteistä, joihin hallitus on eduskunnan päätösten johdosta ryhtynyt). Asetuksen 68 a :n uuden 2 momentin mukaan hallituksen vuosikertomukseen sisällytettäisiin valtiovarain controller -toiminnon lausuma valtion talousarviosta annetun lain 18 :ssä säädettyjen vuosikertomuksen tietojen oikeellisuudesta ja riittävyydestä. Talousarviolain 24 f :n mukaan valtiovarain controller -toiminnon tehtävä on varmistaa osana hallituksen vuosikertomuksen valmistelua valtioneuvostolle esiteltäväksi, että kertomus antaa 18 :ssä säädetyllä tavalla oikeat ja riittävät tiedot. Lausuma koskee hallituksen vuosikertomukseen otettavia valtiontalouden ja valtion taloudenhoidon sekä toiminnan tuloksellisuuden kuvauksia, joiden tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot talousarvion noudattamisesta, valtion tuotoista ja kuluista, valtion taloudellisesta asemasta sekä tuloksellisuudesta (oikea ja riittävä kuva). Lausuma on sisällytetty itse kertomukseen (sen sijaan, että se olisi erillinen asiakirja) myös nykyisin. Asetuksen 68 a :n nykyinen 1-3 momentti siirtyisivät edellä mainitun uuden 1 ja 2 momentin johdosta pykälän uusiksi 3-5 momenteiksi. Lisäksi uuteen 3 ja 4 momenttiin tehtäisiin eräitä tarkistuksia: - Uudeksi 3 momentiksi siirtyvän momentin mukaan ministeriön on annettava hallituksen vuosikertomuksen valmistelua varten ehdotuksensa talousarviolain 18 :ssä sää-
5 / 8 detyllä tavalla oikeat ja riittävät tiedot antavaksi toimialansa toiminnan tuloksellisuuden kuvaukseksi sekä muut hallituksen vuosikertomuksen laadinnan edellyttämät ehdotuksensa vuosikertomukseen otettaviksi selvityksiksi valtioneuvoston kanslian ja valtiovarainministeriön asettamien määräaikojen ja muiden määräysten mukaisesti. Koska vuosikertomus annetaan valtioneuvoston kanslian esittelystä, momentista poistettaisiin valtiovarainministeriön oikeus määräaikojen ja muiden määräysten antamiseen. Valtiovarainministeriö voisi kuitenkin edelleenkin vaatia ministeriöiltä vuosikertomuksen laadinnan edellyttämä tietoja ja selvityksiä nykyisen 3 momentin eli jatkossa uuden 5 momentin nojalla. - Uudeksi 4 momentiksi siirtyvän momentin mukaan ministeriön on annettava hallinnonalansa liikelaitosten ja talousarvion ulkopuolisten valtion rahastojen vahvistetut tilinpäätökset valtioneuvoston kanslian ja valtiovarainministeriön asettamien määräaikojen ja muiden määräysten mukaisesti. Valtiovarainministeriön määräystenantooikeus poistettaisiin 4 momentista samalla perusteella kuin edellä todettiin 3 momentista. Asetuksen 68 b :n 1 momentin vaatimuksia ministeriön toimialan toiminnan tuloksellisuuden kuvauksesta supistettaisiin. Momentti sisältäisi nykyisen kymmenen kohdan sijasta kuusi kohtaa. Tuloksellisuuden kuvaus keskittyisi toiminnan kannalta keskeisiin muutoksiin, riskeihin ja niiden merkitykseen sekä yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kehitykseen. Ministeriön hallinnonalan virastojen ja laitosten toiminnallisesta tuloksellisuudesta esitettäisiin tärkeimmät yhteenvetotiedot. Tiedot keskeisistä toiminnan arvioinneista esitettäisiin nykytilasta poiketen myös silloin, kun kyse ei ole toiminnan määrävuosittaisista arvioinneista, vaan ylipäätään yhteiskuntapoliittisesti merkittävän asian arvioinnista. Tuloksellisuustiedot esitettäisiin nykytilaa vastaavasti mahdollisuuksien mukaan tunnuslukujen avulla. Tuloksellisuuden kuvaukseen ei tulisi sisällyttää ministeriön toimialan yleistä kuvaamista ilman selkeää kytkentää 1 momentissa tarkoitettuihin seikkoihin. Asetuksen 68 b :n 2 momentin momenttiviittausta tarkistettaisiin pykälän 1 momenttiin tehtyjä muutoksia vastaavasti. Asetuksen 68 b :n 3 momentti kumottaisiin tarpeettomana. Säännöksen mukaan ministeriön on annettava valtioneuvoston kanslialle ja valtiovarainministeriölle hallituksen vuosikertomuksen laadinnan edellyttämiä tietoja ja selvityksiä. Asetuksen 68 a :n 3-5 momentin määräyksenantovaltuudet sekä tietojen- ja selvitystenantovelvollisuudet kattavat kumottavan momentin sääntelyn tarvittavilta osin. 1.4. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan neuvottelukunnan tehtävät Nykytila Talousarvioasetuksen 71 :ssä (254/2004) säädetään valtiovarainministeriön yhteydessä olevasta sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan neuvottelukunnasta ja sen tehtävistä. Neuvottelukunta on poikkihallinnollinen asiantuntijaelin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kysymyksissä. Neuvottelukunnan asettaa valtioneuvosto. Neuvottelukunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tulee olla valtiovarainministeriön valtiovarain controller -toiminnon virkamiehiä. Talousarvioasetuksen 71 :n 2 momentissa neuvottelukunnalle on säädetty kymmenen eri tehtävää. Tehtävistä kolme liittyy EU-varojen valvontaan, tarkastukseen ja hallinnointiin:
6 / 8 - Asetuksen 71 :n 2 momentin 6 kohdan mukaan neuvottelukunnan tehtävänä on seurata ja arvioida Euroopan unionin varojen valvontaa ja tarkastusta sekä niitä koskevaa raportointia Suomessa sekä sovittaa yhteen ja kehittää eri viranomaisten, virastojen ja laitosten toimenpiteitä ja menettelyitä siinä samoin kuin valmistella yhteensovittamiseksi ja kehittämiseksi tarpeellisia toimenpiteitä. - Asetuksen 71 :n 2 momentin 7 kohdan mukaan neuvottelukunnan tehtävänä on käsitellä alustavasti Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 143 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu Suomen vastaus Euroopan yhteisöjen komissiolle tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomukseen. Vastaava säännös sisältyy nykyisin vuoden 2012 varainhoitoasetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 162 artiklan 5 kohtaan. Sen 1 alakohdan mukaan komissio antaa heti tilintarkastustuomioistuimen toimitettua vuosikertomuksen asianomaisille jäsenvaltioille tiedoksi sellaisten varojen hallinnointia koskevat tilintarkastustuomioistuimen huomautukset, joihin nähden jäsenvaltioilla on toimivaltaa asiaan sovellettavien sääntöjen nojalla. Säännöksen toisen alakohdan mukaan kunkin jäsenvaltion on vastattava komissiolle 60 päivän kuluessa näiden tietojen vastaanottamisesta. Komissio toimittaa yhteenvedon näistä tiedoista tilintarkastustuomioistuimelle, Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään 28 päivänä helmikuuta. - Asetuksen 71 :n 2 momentin 9 kohdan mukaan neuvottelukunnan tehtävänä on käsitellä alustavasti Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 280 artiklan 5 kohdassa (EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen konsolidoidun version 325 artiklan 5 kohta) tarkoitettuun selvitykseen Suomesta koottavat tiedot. Artiklassa säädetään Unionin ja jäsenvaltioiden velvollisuudesta suojata EU-varoja petoksia ja muuta laittomuutta vastaan. Artiklan 5 kohdan mukaan komissio yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa antaa vuosittain Euroopan parlamentille ja neuvostolle selvityksen artiklan täytäntöönpanemiseksi toteutetuista toimenpiteistä. Ehdotettavat muutokset Neuvottelukunnan erilliset EU-varojen valvontaan ja tarkastukseen liittyvät tehtävät (71 :n 2 momentin 6, 7 ja 9 kohta) kumottaisiin. Voimassa olevan asetuksen 6 kohdan mukaiset tehtävät kuuluvat neuvottelukunnan sisäistä valvontaa ja tarkastusta koskeviin tehtäviin ilman eri säännöstä. Neuvottelukunta voisi tehtäviensä puitteissa käsitellä myös jatkossa voimassa olevan asetuksen 7 kohdan mukaista Suomen vastausta ja 9 kohdassa tarkoitettuun petostentorjuntaselvitykseen Suomesta koottavia tietoja. Kyse ei enää kuitenkaan olisi neuvottelukunnalle erikseen säädetyistä nimenomaisista tehtävistä. Petostentorjuntaselvityksen (9 kohta) osalta toimivaltainen viranomainen on valtiovarain controller- toiminto, joka toimii Suomen nimeämänä Euroopan petostentorjuntavirastoa (OLAF) koskevan asetuksen 883/2013 tarkoittamana petostentorjunnan yhteistyöstä vastaavana yksikkönä (AFCOS), joka koordinoi Suomen vastaukset kyselyihin ja ylläpitää tarvittavaa yhteistyöverkostoa. Talousarvioasetuksen 71 :n 2 momentin 10 kohdassa mainittu koulutuksen järjestäminen poistettaisiin neuvottelukunnan tehtävistä. Koulutuksen järjestäminen ei ole neuvottelukunnan keskeinen tehtävä eikä neuvottelukunta ole myöskään käytännössä järjestänyt koulutusta. Neuvottelukunnalla ei myöskään esimerkiksi ole omaa budjettia, joten koulutuksen järjestäminen ei voi tapahtua yksinomaan neuvottelukunnan puitteissa. Neuvottelukunta voisi kuitenkin harkintansa mukaan perustehtäviensä puitteissa jakaa informaatiota ja järjestää tilaisuuksia sisältäen myös koulutuksen.
7 / 8 1.5. Eräät tekniset tarkistukset Asetuksen 4 :ssä (1786/2009; menojen pääluokkajako) käytetty vanhentunut ilmaisu sisäasiainministeriö muutettaisiin sisäministeriöksi. Asetuksen 66 h :n 7 kohdan (1435/2014) mukaan kirjanpitoyksikön tilinpäätöksen liitteenä on esitettävä selvitys kansallis- ja käyttöomaisuuden sekä muiden pitkävaikutteisten menojen poistoista tase-erien mukaan eriteltyinä, jos poistojen ja arvonalennusten yhteismäärä on vähintään 1 000 000 euroa. Koska talousarviolainsäädäntö ei sisällä erillistä arvonalennussäännöstöä, kohdasta poistettaisiin tarpeettomana sana arvonalennusten. Asetuksen 66 i :n 4 momentista (254/2004) poistettaisiin vanhentuneena säännös, jonka mukaan ministeriön tilinpäätöskannanotto tulee lähettää valtiontilintarkastajille. 2 M u u t o s t e n v a i k u t u k s e t Muutokset selkeyttävät määrärahojen ja valtuuksien riittävyyden valvontaan liittyviä sisäisen valvonnan vaatimuksia (38.1 ), osaltaan selkeyttävät ja yksinkertaistavat hallituksen vuosikertomuksen sisältöä ja tarkoitusta osana valtiontalouden suunnittelu- ja seurantajärjestelmää (68 a ja 68 b ) sekä muuttavat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan neuvottelukunnan tehtäviä, erityisesti suhteessa EU-varojen hallinnointi-, valvonta- ja tarkastusjärjestelmään, tarkoituksenmukaisemmiksi (71 ). Muutoksilla ei ole välittömiä taloudellisia vaikutuksia. 3 A s i a n v a l m i s t e l u Muutosehdotukset on valmistelu valtiovarainministeriössä virkatyönä. Asetus- ja sen perustelumuistioluonnoksesta pyydettiin lausunnot Tasavallan presidentin kanslialta, valtioneuvoston kanslialta, ministeriöltä (joita pyydettiin pyytämään tarvittavat lausunnot hallinnonalansa virastoilta ja laitoksilta), Valtiokonttorilta, Valtiontalouden tarkastusvirastolta, Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskukselta sekä valtiovarainministeriön henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosastolta ja valtiovarain controller - toiminnolta. Lausunnoissa ehdotettuja muutoksia kannatettiin valtaosin. Asetuksen 68 a ja 68 b :ää on lausuntojen johdosta tarkistettu eräin osin. Lisäksi sisäisen valvonnan neuvottelukunnan erilliset EU-varojen sisäiseen valvontaan ja tarkastukseen liittyvät tehtävät kumottaisiin. Valtioneuvoston kanslian käsityksen mukaan vuosikertomuksen sisältöä koskevat sääntelymuutokset etupäässä lähinnä kirjaavat säädöstasolle vuosikertomuksen sisällön sellaisena kuin se nyt jo on ja muutosten vaikutukset jäävät verrattain ohuiksi vaikka tarve perusteellisemmalle uudelleenarvioinnille sisällön osalta selvästi on. Valtioneuvoston kanslian arvion mukaan tärkein vuosikertomuksen sisältöön liittyvä ja muutosta edellyttävä asia on valtion talousarvioon otettavien tavoitteiden asettamismenettely ja valmistelutyö tämän valtiovarainministeriön vastuualueelle kuuluvan kokonaisuuden merkittäväksi kehittämiseksi olisi aloitettava pikaisesti. Asetusluonnosta ei ole tämän johdosta muutettu, koska tulostavoitteiden asettamista koskeva talousarvioasetuksen 1 b (254/2004) on sinänsä asianmukainen. Tulostavoitteiden asettamiseen käytännössä on perusteltua kiinnittää aiempaa enemmän huomiota.
8 / 8 4 V o i m a a n t u l o Muutosten ehdotetaan tulevan voimaan 12.2.2016. Asetuksen 68 a ja 68 :iä sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2015 laadittavaan hallituksen vuosikertomukseen. Asetuksen 68 a :n 1 momentin 4 kohdassa säädettyä velvoitetta ottaa hallituksen vuosikertomukseen talousarviotalouden, valtion liikelaitosten ja talousarvion ulkopuolisten valtion rahastojen muodostaman kokonaisuuden sisältämät taseen ulkopuoliset vastuut sovellettaisiin kuitenkin ensimmäisen kerran vasta vuodelta 2016 laadittavaan hallituksen vuosikertomukseen. Nykyisin tiedot on esitetty hallituksen vuosikertomuksessa ilman valtio-oikeushenkilön vastuiden sisäisiä eliminointeja.