TIEDONANTO TARKKAILUSUUNNITELMAPÄÄTÖKSESTÄ

TIEDONANTO TARKKAILUSUUNNITELMAPÄÄTÖKSESTÄ Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalouspalvelut antaa 9.6.2017 päätöksen ympäristönsuojelulain 62, 64 ja 65 mukaisesta asiasta. Hakija: Asia: Yara Suomi Oy, Uudenkaupungin Vesi Uudenkaupungin merialueen kalataloudellisen yhteistarkkailuohjelman hyväksyminen Tarkkailusuunnitelmapäätös on sen ajan kun päätökseen voi hakea oikaisua nähtävänä Varsinais-Suomen Ely-keskusten nettisivuilla sekä Uudenkaupungin kaupungin ilmoitustaululla. Tarkkailusuunnitelmapäätökseen voi hakea oikaisua Etelä-Suomen aluehallintovirastolta. Oikaisukirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastoon viimeistään 10.7.2017. Oikaisunhakua koskevat tarkemmat ohjeet ilmenevät tarkkailusuunnitelmapäätöksen liitteenä olevasta oikaisuvaatimusosoituksesta. Turussa 9.6.2017 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kalatalouspalvelut, Turun aluetoimisto Itsenäisyydenaukio 2, 20800 Turku Kalastusbiologi Leena Rannikko puh. 050 395 2560

PÄÄTÖS kalataloudellisen yhteistarkkailusuunnitelman hyväksymisestä. VARELY/2305/5723/2015 6.6.2017 Kala- ja vesitutkimus Yrittäjäntie 26 01800 Klaukkala ASIA HAKIJAT ASIAN VIREILLETULO TARKKAILU- VELVOLLISUUS Uudenkaupungin merialueen kalataloudellinen yhteistarkkailuohjelma Yara Suomi Oy, Uudenkaupungin Vesi Kala- ja Vesitutkimus Oy on tarkkailuvelvollisten toimeksiantona 4.11.2016 toimittanut Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalouspalvelut-yksikölle hyväksyttäväksi Uudenkaupungin merialueen kalataloudellisen yhteistarkkailuohjelman. Tarkkailuvelvollisuus perustuu seuraaviin lupapäätöksiin: Yara Suomi Oy, LSYLV 85-86/2008/2, 29.12.2008, VHO 10/0332/1, 22.12.2010 Uudenkaupungin Vesi, LSYLV 9/2007/1, 23.3.2007, VHO 08/0027/3, 21.1.2008 ESITETTY TARKKAILU- SUUNNITELMA ASIANOSAISTEN KUULE- MINEN JA VÄLIVAIHEET Esitetyn kalataloudellisen tarkkailuohjelman on laatinut Kala- ja Vesitutkimus Oy. Tarkkailu on tarkoitus toteuttaa seuraavin menetelmin: koeverkkokalastus, Gulf-Olympia poikaspyynti, siianpoikasnuottaus, silakan kutupohjien tutkimus, kaupallisen kalastuksen seuranta, vapaa-ajankalastustiedustelu, RIKI:n kalaseuran koekalastukset, istutus- ja merkintätietojen tilastointi sekä tulosten raportointi kolmivuotiskausittain. Kalataloustarkkailuohjelma on esitetty tämän päätöksen liitteenä. Tarkkailuohjelmaesitys on kuulutettu 31.1.2017 Uudenkaupungin kaupungin ilmoitustaululla. Lisäksi tarkkailuohjelma on kuulutettu Varsinais-Suomen Ely-keskuksen nettisivuilla (www.ely-keskus.fi à Varsinais-Suomi à Ajankohtaista à Kuulutukset) ja ohjelmasta on pyydetty lausunto Uudenkaupungin kalastusalueelta. Ohjelmaesityksestä on ollut tilaisuus antaa lausunto tai muistus/mielipide 2.3.2017 mennessä. VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS, Kalatalouspalvelut www.ely-keskus.fi etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi Y-tunnus 2296962-1 Aluetoimistot: PL 236 20101 TURKU Puh. 029 502 2500 PL 1041 45101 KOUVOLA Puh. 029 502 9000 PL 36 00521 HELSINKI Puh. 029 502 1000 PL 131 65101 VAASA Puh. 029 502 8500

Uudenkaupungin kalastusalue antoi tarkkailuohjelmaehdotuksesta lausunnon 6.3.2017. Kalastusalue piti tarkkailuohjelmaa pääosin asianmukaisena. Kalastusalue katsoi lisäksi, että kaupallista kalastusta koskevissa kyselyissä on otettava huomioon hylkeen ja merimetson vaikutus saaliiseen ja kalastuksen aktiivisuuteen. Vapaa-ajan kalastuksen osalta kalastusalue piti tarpeellisena yksityisten vedenomistajien sisällyttämistä kyselyn saajiin. Myös pilkkijät ja viehekalastajat tulisi saada mukaan selvityksen piiriin. Silakan kutualueiden kasvillisuuden seuranta pitäisi tehdä useammin kuin viiden vuoden välein. Samoin siian poikasnuottauksia tulisi tihentää. Ennen nuottausten toteuttamista tulisi tiedustella, että onko alueelle istutettu siian vk-poikasia, jotta istukkaat eivät vääristä poikasnuottausten tuloksia. Raportti tulisi toimittaa myös lähialueen osakaskunnille ja ammattikalastajille. VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN RAT- KAISU Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalouspalvelut-yksikkö hyväksyy esitetyn tarkkailuohjelman seuraavin täydennyksin: Kaupallisille kalastajille osoitettu kysely tulee laatia niin, että vastaajat voivat ottaa kantaa myös hylkeiden ja merimetsojen vaikutukseen. Siianpoikasnuottaukset tehdään viiden vuoden välein. Tiedot mahdollisista siian vk-istutuksista tulee tarkistaa Uudenkaupungin kalastusalueelta ennen nuottausten aloittamista. Tarkkailuraportit tulee toimittaa kalatalouspalvelut-yksikköön sekä sähköisesti että paperiversiona. Tarkkailuraportit tulee toimittaa sähköisesti myös alueen ammattikalastajille sekä osakaskunnille. Uudenkaupungin kalastusalue toimittaa yhteystiedot pyydettäessä. PERUSTELUT PÄÄTÖKSEN MUUTTA- MINEN JA VOIMASSA- OLO Toimitettu tarkkailusuunnitelma edellä mainituin lisäyksin täydennettynä antaa ennalta arvioiden riittävät tiedot toiminnan kalataloudellisista vaikutuksista ja se on on luvanhaltijan vesistökuormitus ja vesistön kalataloudellinen tila huomioon ottaen tarkoituksenmukainen. Tarkkailuohjelmaa voidaan tarvittaessa muuttaa Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalataloupalvelut-yksikön hyväksymällä tavalla. Ohjelmaan voidaan lisätä uusia tarkkailuvelvollisia ja tehdä pieniä muutoksia koskien tarkkailun suorittamistapaa tai tarkkailututkimusten aikataulua ilman virallista hyväksymismenettelyä. Tämä päätös on voimassa toistaiseksi kunnes uusi päätös asiasta on annettu. OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 62, 64, 65 Hallintolaki (434/2003)

KÄSITTELYMAKSU MUUTOKSENHAKU 4h á 70, yhteensä 280, arvonlisävero 0 %. Käsittelymaksun periminen perustuu valtioneuvoston asetukseen 1554/2016. Lasku lähetetään erikseen valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Tähän päätökseen sekä maksuun voidaan hakea oikaisua Etelä-Suomen aluehallintovirastolta. Oikaisuvaatimusosoitus liitteenä. Leena Rannikko Kalastusbiologi LIITTEET Päätöstä ja maksua koskeva oikaisuvaatimusosoitus Uudenkaupungin merialueen kalataloudellinen yhteistarkkailuohjelma PÄÄTÖS TIEDOKSI Kala- ja Vesitutkimus Oy Yara Suomi Oy Uudenkaupungin Vesi Uudenkaupungin ympäristönsuojelutoimisto Uudenkaupungin kalastusalue Ilmoittaminen päätöksestä: Tieto päätöksestä julkaistaan Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskusten internet-sivustoilla sekä Uudenkaupungin kaupungin ilmoitustauluilla.

OIKAISUVAATIMUSOSOITUS PÄÄTÖKSESTÄ Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua Etelä-Suomen aluehallintovirastolta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan oikaisua samassa järjestyksessä kuin pääasiassa. Etelä-Suomen aluehallintoviranomaisen yhteystiedot: Käyntiosoite: Birger Jaarlin katu 15 Postiosoite: PL 150, 13101 Hämeenlinna Puhelin: 0295 016 000 Sähköposti: kirjaamo.etela@avi.fi Aukioloaika: kello 8.00 16.15 Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Oikaisuvaatimuskirjelmä on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastoon kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa päätöksen antopäivästä. Oikaisuvaatimusaikaa laskettaessa ei antopäivää oteta lukuun. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, oikaisuvaatimusaika jatkuu vielä seuraavan arkipäivän. Oikaisuvaatimuskirjelmän voi toimittaa perille henkilökohtaisesti, postitse, sähköisesti tai lähetin välityksellä. Postiin oikaisuvaatimuskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se on perillä viimeistään oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen aluehallintoviraston aukioloajan päättymistä. Postittaminen tai toimittaminen lähetin välityksellä tapahtuu lähettäjän vastuulla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun oikaisuvaatimuskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Oikaisuvaatimuskirjelmässä on ilmoitettava -Päätös, johon oikaisua haetaan -miltä kohdin päätökseen haetaan oikaisua ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi -perusteet, joilla oikaisua vaaditaan -oikaisuvaatimuksen tekijän nimi ja kotikunta -postiosoite ja puhelinnumero, johon asiaa koskevat ilmoitukset oikaisuvaatimuksen tekijälle voidaan toimittaa. Jos oikaisuvaatimuksen tekijän puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oikaisuvaatimuksen laatijana on joku muu henkilö, oikaisuvaatimuskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Oikaisuvaatimuksen tekijän, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava oikaisuvaatimuskirjelmä. Oikaisuvaatimuskirjelmään on liitettävä -päätös, johon oikaisua haetaan, alkuperäisenä tai jäljennöksenä

-asiakirjat, joihin oikaisuvaatimuksen tekijä vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen on liitettävä oikaisuvaatimuskirjelmään valtakirja. Asianajajan ja yleisen oikeusavustajan tulee kuitenkin esittää valtakirja ainoastaan, jos aluehallintovirasto niin määrää. Etelä-Suomen aluehallintovirasto perii asian käsittelystä oikaisuvaatimuksen tekijältä käsittelymaksun.

Kala- ja vesijulkaisuja nro 204 Vatanen, S., Karppinen, P. & Haikonen, A. Uudenkaupungin edustan merialueen kalataloudellinen yhteistarkkailuohjelma 2018-

KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala- ja vesitutkimus Oy Julkaisuaika: 4.11.2016 Tekijä(t): Sauli Vatanen, Petri Karppinen & Ari Haikonen Tarkistanut: Petri Karppinen Julkaisun nimi: Uudenkaupungin edustan merialueen kalataloudellinen yhteistarkkailuohjelma 2018- Toimeksiantaja: Yara Suomi Oy ja Uudenkaupungin vesi. Sarjan nimi ja numero: Kala- ja vesijulkaisuja nro 204 Sivumäärä: 15 s. + 2 liitettä. Kannen kuva: Sauli Vatanen

Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Tarkkailualueen kuvaus... 2 3. Yhteistarkkailuun osallistuvat tahot... 3 3.1. Lupatilanne ja kalataloustarkkailuvelvoitteet... 3 3.2. Tarkkailuvelvollisten kuormitus... 4 3.2.1 Yara Suomi Oy... 4 3.2.2 Uudenkaupungin jäteveden puhdistamo... 5 3.3. Alueen muu kuormitus... 6 4. Kalataloustarkkailuohjelma... 7 4.1. Kalastuksen seuranta... 7 4.1.1 Kaupallinen kalastus... 7 4.1.2 Vapaa ajankalastus... 7 4.2. Kalaston rakenteen seuranta... 8 4.2.1 Coastal koeverkkopyynti... 8 4.2.2 RIKI:n kalaseura ry:n koekalastus... 10 4.3. Kutualueiden ja poikastuotannon seuranta... 11 4.3.1 Silakan kutualueiden kasvillisuuden seuranta... 11 4.3.2 Gulf Olympia poikaspyynti... 11 4.3.3 Siian poikasnuottaus... 13 4.4. Velvoiteistutusten seuranta... 14 4.4.1 Istutus ja merkintätiedot... 14 5. Raportointi ja jakelu... 14 6. Menettely poikkeustilanteissa... 14 7. Tarkkailusuunnitelman muuttaminen... 14 8. Kirjallisuus... 15 9. Liitteet... 16 LIITTEET: Liite 1. Yhteenveto tarkkailumenetelmistä ja niiden ajoittumisesta. Liite 2. Raporttien jakelulista. 1

1. Johdanto Uudenkaupungin edustalla on toteutettu jo pitkään vesistö- ja kalataloustarkkailua liittyen Yara Suomi Oy:n (ent. Kemira GrowHow Oyj) ja Uudenkaupungin Häpönniemen jätevedenpuhdistamon lupavelvoitteisiin. Ympäristölupapäätöksissä todetaan, että luvan saajien on tarkkailtava Yara Suomi Oy:n toiminnan sekä Uudenkaupungin kaupungin jätevesien vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen Varsinais-Suomen ELY:n hyväksymällä tavalla. Kalataloustarkkailussa noudatetaan voimassa olevaa tarkkailuohjelmaa (Haikonen 2009), jonka Varsinais-Suomen TE-keskus on hyväksynyt 16.9.2009 (Dnro 1184/5723/2009). Vastaavasti vesistötarkkailuohjelma on laadittu vuonna 2004 ja hyväksytty Lounais-Suomen ympäristökeskuksen toimesta 17.11.2004 (Dnro 0200Y0140-103). ELY-keskuksen aloitteesta kalataloustarkkailuohjelmaa päivitetään tähänastisen tarkkailun aikana saatujen kokemusten pohjalta. Kalataloustarkkailun tavoitteena on seurata mereen johdettavien jätevesien sekä kalanhoitovelvoitteiden vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen. Alueella on vuosikymmenten mittainen kuormitushistoria, jonka vaikutukset ympäristössä näkyvät selvästi. Tämän takia tarkkailun pääpaino on kuormituksen aiheuttamien muutoksien seurannassa nykytilanteessa. Päivitetty kalataloustarkkailuohjelma tulee voimaan vuoden 2018 alusta. Siihen saakka tarkkailua tehdään voimassa olevan kalataloustarkkailuohjelman mukaisesti (Haikonen 2009). 2. Tarkkailualueen kuvaus Uudenkaupungin merialueen sisäsaaristoa rajaavat pengertiet ja tiheä saaristo, minkä takia veden vaihtuvuus alueella on heikko (Kuva 1). Alueelle kohdistuvan voimakkaan kuormituksen ja huonon veden vaihtuvuuden seurauksena / yhteisvaikutuksesta merialue on voimakkaasti rehevöitynyt ja sen yleinen käyttökelpoisuustaso on ollut vuosina 2013 2015 tyydyttävä (Turkki 2014, 2015 ja 2016). Vuonna 2015 osa Hanko-saaren itäpuolisesta merialueesta oli pudonnut luokkaan välttävä. 2

Kuva 1. Yleiskartta Uudenkaupungin edustan merialueesta, kuormituspisteiden (jäteveden purkuputket, kalankasvattamo ja jätekipsikasa) sijainti sekä pengertiet (musta katkoviiva). 3. Yhteistarkkailuun osallistuvat tahot Yhteistarkkailuun osallistuvat Yara Suomi Oy Hankosaaren tehdas ja Uudenkaupungin Häpönniemen vedenpuhdistamo. Tarkkailuvelvollisten toimintaa on kuvattu yksityiskohtaisesti mm. ympäristölupapäätöksissä. 3.1. Lupatilanne ja kalataloustarkkailuvelvoitteet Länsi-Suomen ympäristölupavirasto antoi 29.12.2008 ympäristölupapäätöksen (Nro 86/2008/2 Dnro LSY-2007-Y-382) Yara Suomi Oy:n Uudenkaupungin Hankosaaressa sijaitseville toiminnoille. Ympäristölupa tuli lainvoimaiseksi tammikuussa 2011. Varsinaisen ympäristöluvan lisäksi Yara Suomi Oy:llä on ollut vireillä useita muita ympäristölupahakemuksia. Yara Suomi jätti kipsikasan pesulupahakemuksen Etelä-Suomen aluehallintavirastolle 31.3.2013 (Dnro ESAVI/352/04.08/2013). Aluehallintovirasto palautti hakemuksen käsittelyyn, ja hakemus tulee saattaa uudelleen vireille täydennetyin tiedoin maaliskuussa 2018 (Nro 268/2015/1, Dnro ESAVI/352/04.08/2013). Kalataloustarkkailuun liittyvistä 3

asioista Etelä-Suomen aluehallintovirasto on antanut vuosina 2011 ja 2012 päätöksensä liittyen 1) jätekipsin läjitysalueesta aiheutuvan fosforipäästön alentamiseen (nro 164/2011/1, Dnro ESAVI/70/04.08/2011) ja 2) selvitykseen jätevesien purkupaikkavaihtoehtojen vaikutuksesta meriveden laatuun (nro 187/2012/1, Dnro ESAVI/69/04.08/2011). Länsi-Suomen ympäristölupavirasto antoi 23.3.2007 Uudenkaupungin kaupungille päätöksen (nro 9/2007/1) jätevesien johtamisesta mereen. Lisäksi Länsi-Suomen ympäristölupavirasto myönsi 20.6.2007 (nro 25/2007/1) Uudenkaupungin kaupungille luvan Laitilan kaupungin yhdyskuntajätevesien vastaanotolle ja käsittelylle Häpönniemen puhdistamossa ennen ympäristöluvan lainvoimaiseksi tulemista. Lupapäätöksistä valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka antoi päätöksensä 21.1.2008 (nro 08/0027/3). Vaasan hallinto-oikeuden päätöksessä Länsi-Suomen ympäristölupaviraston myöntämä ympäristölupa muutettiin määräaikaiseksi ja se oli voimassa 31.12.2010 saakka. Etelä-Suomen aluehallintovirasto myönsi Uudenkaupungin kaupungille uuden ympäristöluvan 21.11.2012 (nro 186/2012/1, Dnro ESAVI/15/04.08/2010). Sekä Yaran että Uudenkaupungin jätevedenpuhdistamon luvissa (Dnro ESAVI/69/04.08/2011 ja Dnro ESAVI/15/04.08/2010) edellytettiin jätevesien purkupaikan siirtämistä Kirstan eteläpuolelle, Vähä-Vehasen länsipuolelle ja Syyrinkin pohjoispuolelle. Vaasan hallinto-oikeus kuitenkin kumosi 4.6.2015 aluehallintoviraston päätöksen purkupaikan siirtämisestä (nro 15/0150/2, Dnro 00490/13/5104; nro 15/0151/2, Dnro 00492/13/5110). Yara Suomi Oy:n ja Uudenkaupungin jätevedenpuhdistamon tulee tehdä ajantasaiseen tietoon perustuva uusi selvitys purkupaikan siirron vaikutuksista merialueen tilaan nykyisellä ja mahdollisella uudella purkupaikalla viimeistään 31.3.2018. Vuonna 2012 Etelä-Suomen aluehallintovirasto antoi myös päätöksensä Yara Suomi Oy:n ja Häpönniemen puhdistamon jätevesistä ammattikalastukselle aiheutuneiden vahinkojen korvaamisesta (Dnro:t ESAVI/83/04.08/2010 ja ESAVI/64/04.08/2010). Ympäristölupapäätöksissä todetaan, että luvan saajien on tarkkailtava Yara Suomi Oy:n toiminnan sekä Uudenkaupungin kaupungin jätevesien vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen Varsinais-Suomen ELY:n hyväksymällä tavalla. 3.2. Tarkkailuvelvollisten kuormitus 3.2.1 Yara Suomi Oy Yara Suomi Oy:n Uudenkaupungin tehtaiden Hankosaarelta mereen johdettu jätevesikuormitus vuonna 2015 oli keskimäärin 0,4 kg fosforia ja 137 kiloa typpeä vuorokaudessa (Turkki 2016). Fosforikuormitus on ollut aiempaa alemmalla tasolla vuodesta 2009 alkaen (Kuva 2). Typpikuorma on laskenut selvästi vuoden 2012 jälkeen (Kuva 2). 4

Fosforikuormitus (kg/d) 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 Fosfori Typpi 300 250 200 150 100 50 Typpikuormitus (kg/d) 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 0 Kuva 2. Yara Suomi Oy:n Uudenkaupungin tehtaiden fosfori- ja typpikuormitus (kg/d) mereen vuosina 2005 2015 (kuormitustiedot: Turkki 2016). 3.2.2 Uudenkaupungin jäteveden puhdistamo Uudenkaupungin jätevedet johdetaan Häpönniemen keskuspuhdistamolta Seikonmaan saaren lähistölle (Kuva 1). Puhdistettujen jätevesien aiheuttama fosforikuormitus oli vuonna 2015 4,1 kiloa fosforia ja 270 kiloa typpeä vuorokaudessa (Turkki 2016). Puhdistettujen jätevesien fosforikuormitus oli vuonna 2015 korkeampi kuin kertaakaan aiemmin vuoden 2005 jälkeen (Kuva 3). Typpikuormitus oli keskimääräistä korkeampi vuonna 2015 ja on ollut sitä jo useamman vuoden ajan. Jätevedenpuhdistamon tulokuormitus on kasvanut viime vuosina niin paljon, että biologisen suodatinlaitoksen mitoituskuormitus on ylittynyt (Turkki 2016). Typpipitoisuuden nousuun on vaikuttanut laitoksen nitrifikaation heikentyminen liian suuresta kokonaiskuormasta johtuen (Turkki 2016). Fosforikuormitus (kg/d) 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 Fosfori Typpi 300 250 200 150 100 50 Typpikuormitus (kg/d) 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 0 Kuva 3. Uudenkaupungin keskuspuhdistamon fosfori- ja typpikuormitus (kg/d) mereen vuosina 2005 2015 (kuormitustiedot: Turkki 2016). 5

3.3. Alueen muu kuormitus Uudenkaupungin edustan merialueelle tulee ravinnekuormitusta Uudenkaupungin Häpönniemen puhdistamon ja Yara Suomi Oy:n jätevesien (sekä jätekipsialueen) lisäksi makeavesialtaasta, kalankasvatuksesta ja ilmalaskeumasta (Turkki 2016). Makeavesialtaasta mereen tullut fosforikuormitus oli vuonna 2015 1,5 tonnia ja typpikuormitus 431 tonnia vuodessa (Turkki 2016). Makeavesialtaan fosforikuormitus oli noin 25 % ja typpikuormitus yli 40 % keskimääräistä suurempi. Uudenkaupungin merialueella toimii kalankasvattamo (Mannerlohi Oy) Iso- Hylkimyksen saaren lähellä ja kasvattamon talvivarastointilaitos Varanpään edustalla. Laitoksia tarkkaillaan erillisellä tarkkailuohjelmalla. Vuonna 2015 laitosten yhteenlaskettu fosforikuormitus oli 512 kg vuodessa ja typpikuormitus 5153 kg vuodessa (Turkki 2016). Uudenkaupungin merialueen kokonaisfosforikuormitus vuonna 2015 oli 4,3 tonnia ja kokonaistyppikuormitus 615 tonnia (Taulukko 1, Turkki 2016). Tämän lisäksi merialuetta kuormittavat jätekipsialueen fosforipäästöt (arvioitu määrä 4 7 tonnia vuodessa ja taajama-alueen hulevedet). Taulukko 1. Uudenkaupungin merialueen ravinnekuormitus vuonna 2015 (tonnia/a) (Turkki 2016). Taulukossa ei ole huomioitu jätekipsialueen fosforipäästöjä. Fosfori Typpi Typpifosforisuhde Yara Suomi 0,2 50 250 U:kin jätevedet 1,5 99 66 Makeavesiallas 1,5 431 287 Kalankasvatus 0,5 5 10 Laskeuma 0,57 30 53 Yhteensä 4,27 615 144 Ravinnekuormituksen lisäksi vuosina 2013 ja 2014 Liikennevirasto ja Yara Suomi Oy toteuttivat Uudenkaupungin 10 metrin väylän ja Yara Suomi Oy:n satamaaltaan syventämisen 12,5 metrin kulkusyvyyteen sekä Hepokarin 8,5 metrin väylän leventämisen. Ruoppauksia, louhintaa ja meriläjityksiä sisältänyt hanke valmistui joulukuussa 2014. Vesistörakennushanketta seurataan erillisen tarkkailuohjelman (Vatanen & Haikonen 2013) mukaisesti (Vatanen ym. 2014; Vatanen ym. 2015). 6

4. Kalataloustarkkailuohjelma Kalataloustarkkailun menetelmien jakautuminen eri tarkkailuvuosille on esitetty Liitteessä 1. 4.1. Kalastuksen seuranta 4.1.1 Kaupallinen kalastus Uudenkaupungin merialueella toimiville kaupallisille kalastajille tehdään kunkin tarkkailuvuoden loputtua kalastuskysely. Noin kolmen viikon kuluttua kalastuskyselyn postituksesta toimitetaan vastaamatta jättäneille muistutuskirje. Kyselyn avulla selvitetään tarkkailualueen kaupallisten kalastajien lukumäärä ja kalastajaluokka, pyyntipaikat, kalastuksessa käytetyt pyydykset sekä kalastuksen määrä ja saaliit. Vapaissa kysymyksissä tiedustellaan mahdollisia kalastajien tekemiä havaintoja poikastuotannosta, kalaston rakenteesta sekä kuormituksen vaikutuksista vesistön tilaan, kaloihin ja kalastukseen. Raportissa esitetään pyyntiponnistus pyyntimuodoittain, saalis sekä pyyntipaikkojen sijoittuminen kartalla. Tuloksia verrataan aikaisempien vuosien tilanteeseen. Ammattikalastustiedustelu on postitettu viime vuosina noin 30 ruokakunnalle, jotka aikaisempien tiedustelujen ja Lounais-Suomen Kalatalouskeskus ry:ltä saatujen tietojen perusteella mahdollisesti kalastavat alueella. Vuosittain keskimäärin 15 kalastajaa on ilmoittanut harjoittaneensa kaupallista kalastusta tiedustelualueella. Kaupallisten kalastajien yhteystiedot päivitetään tarvittaessa kaupallisten kalastajien rekisteristä. 4.1.2 Vapaa-ajankalastus Vapaa-ajankalastustiedustelu toteutetaan vuosina 2019 ja 2022 Uudenkaupungin kaupungin vesialueille ja sen läheisten osakaskuntien vesialueille luvan lunastaneiden perusjoukosta. Perusjoukosta tehdään 300 ruokakunnan satunnaisotanta. Kysely toteutetaan kahden kontaktikerran kirjekyselynä. Ensimmäisellä kyselykierroksella vastaamatta jättäneille lähetetään muistutus noin kolmen viikon kuluttua. Tiedusteluilla selvitetään alueen pyyntimuotoja ja -ponnistusta sekä saalis. Lisäksi tiedustellaan vastaajien tekemiä havaintoja vesistön tilasta, kalakannoista, kalastusmahdollisuuksista ja kalastuksesta. Otantaan perustuvat tulokset esitetään koko perusjoukkoon laajennettuna (kaikki kalastusluvan lunastaneet). Kalastustiedustelun saalisarvioiden epävarmuus tuodaan raportoinnissa esille laskemalla saalisarvioille lajikohtaiset 95 %:n luottamusvälit kalastajakohtaiseen saaliin vaihteluun perustuen. 7

4.2. Kalaston rakenteen seuranta 4.2.1 Coastal koeverkkopyynti Yleistä Kalataloustarkkailujen yhteydessä tehtävien verkkokoekalastusten päätavoitteena on seurata mahdollisia muutoksia kalastossa. Muutoksia voivat olla esimerkiksi kalalajiston tai kokoluokkajakaumien muutokset sekä taloudellisesti arvokkaiden kalalajien ja särkikalojen välisissä runsaussuhteissa tapahtuvat muutokset. Rannikkovesien verkkokoekalastuksiin käytetään tarkoitukseen kehitettyä Coastal -yleiskatsausverkkoa. Coastal-verkko on kooltaan 1,8 m x 45 m, ja yhdessä verkossa on 5 metrin pituisina kaistaleina 9 eri solmuvälin paneelia (10; 12; 15; 19; 24; 30; 38; 48 ja 60 mm). Uudenkaupungin edustan merialueen koepyynnit tehdään ohjeistuksessa esitetyllä vakioidulla tavalla (Olin ym. 2014) siltä osin kuin tarkkailuohjelmassa ei toisin määrätä. Pyyntialueet Tarkkailua jatketaan tarkkailuraportissa Olsen ym. 2016 esitetyillä pyyntipaikoilla (Kuva 4), mutta verkkopaikkojen aluejakoa voidaan tarkentaa ja muuttaa perustelluista syistä. Verkkojen lukumäärä yhdellä alueella on 15 eli kaikkiaan Uudenkaupungin edustan pyyntialueilla A, B ja C tehdään verkkokoekalastuksia 45 verkkoyötä. Kullakin pyyntipaikalla kalastetaan kertaalleen, elokuun jälkimmäisellä puoliskolla. Koekalastukset tehdään joka toinen vuosi samoilla alueilla. Verkkopaikat on tallennettu koekalastusrekisteriin. Raportissa kiinnitetään huomiota erityisesti kalaston rakenteeseen ja lajien välisiin suhteisiin. Lisäksi huomioidaan mahdolliset vieraslajit (Ljungberg ym. 2011). Raportissa esitetään kokonais- ja yksikkösaalis pyyntialuekohtaisesti. Runsaimmille kalalajeille määritetään pituusjakauma yhden senttimetrin pituusluokittain. Tulosten tarkastelussa hyödynnetään myös muiden tarkkailuiden tuloksia sekä alan kirjallisuutta. Erityisesti tarkastellaan mahdollisuutta käyttää Rauman koeverkkoaineistoa alueiden väliseen vertailuun. Tulokset tallennetaan koekalastusrekisteriin tarkkailuraportin valmistumiseen mennessä. 8

Kuva 4. Coastal verkkokoekalastuspaikat pyyntialueittain Uudenkaupungin edustan merialueella. Hypoteesit Koko seuranta-alue on pitkäaikaisen ravinnekuormituksen seurauksena selvästi rehevöitynyttä. Viime vuosina lisääntynyt ravinnekuormitus sekä alueen ns. sisäinen kuormitus huonontavat tilannetta edelleen koko seuranta-alueella. Kuormituksen vaikutukset näkyvät vedenlaatuseurannan perusteella kuitenkin selvimmin alueella A (Kuva 4), jonne keskittyy kuormitusta useammasta lähteestä ja jossa veden vaihtuvuus on muuta seuranta-aluetta huonompaa. Tähänastisten kalastoseurantatulosten perusteella vaikuttaa siltä, että alue A eroaa muusta seuranta-alueesta myös kalaston osalta. Kokonaissaaliit ovat kyseisellä alueella keskimääräistä pienemmät, ja esimerkiksi ahventa on saatu alueelta A selvästi vähemmän kuin muulta seuranta-alueelta. Sen sijaan selvimmin rehevöityneisyyttä ilmentävän pasurin määrät ja osuudet kokonaissaaliista ovat suurimmillaan alueella A. Pasurin määrä näyttää myös lisääntyneen seurannan aikana koko alueella. Tarkasteltavia asioita: 1. Kuormituksen aiheuttaman rehevyystason ja saalismäärien välinen yhteys Hypoteesi 1A: Ahvenen määrät ovat voimakkaimmin kuormitetulla alueella (alue A) pienemmät kuin muualla seuranta-alueella. 9

Hypoteesi 1B: Pasurin määrät ovat voimakkaimmin kuormitetulla alueella (alue A) suuremmat kuin muualla seuranta-alueella. Hypoteesi 1C: Saalismäärät korreloivat alueellisen ravinnemäärän kanssa. Saalismääriä (erityisesti ahven, pasuri ja muut särkikalat) tarkastellaan suhteessa pyyntipaikkojen läheisyydestä vedenlaadun seurannan yhteydessä mitattuihin ravinnemääriin. 2. Kalastossa tapahtuvat ajalliset muutokset Hypoteesi 2: Pasurin määrä ja osuus kokonaissaaliista lisääntyy seurannan aikana koko seuranta-alueella. Selvimmin tämä näkyy alueella A. Tämän lisäksi seurataan kokonaissaaliissa ja ahvenen, pasurin sekä muiden särkikalojen määrissä tapahtuvia muutoksia. 3. Silakan, ahvenen ja kuhan poikasmäärissä tapahtuvat ajalliset muutokset ja alueellinen vaihtelu Silakan, ahvenen ja kuhan poikasmääriä ja niiden vaihtelua seurataan poikastuotannon tason ja poikastuotannossa tapahtuvien mahdollisten ajallisten muutosten määrittelemiseksi. 4.2.2 RIKI:n kalaseura ry:n koekalastus Rikin Kalaseura ry on suorittanut vuodesta 1978 lukien säännöllistä verkkokoekalastusta Hankosaaren ympäristössä kahdeksalla paikalla kesäheinäkuussa ja loka-marraskuussa (Kuva 5). Kalastus tapahtuu kahdella verkkosarjalla, jossa on 38, 40, 42 ja 45 mm:n solmuväliset verkot. Pyyntipaikoilla kalastetaan kumpanakin ajankohtana kahdesti, eli yhteensä neljä kertaa vuodessa. Saalisaineiston perusteella tarkastellaan tilastollisesti kalastossa tapahtuvia muutoksia pitkällä aikavälillä. Kuva 5. Rikin kalaseura ry:n koekalastuspaikat. 10

4.3. Kutualueiden ja poikastuotannon seuranta 4.3.1 Silakan kutualueiden kasvillisuuden seuranta Silakan kutualueiden kasvillisuutta seurataan elo-syyskuussa kuudelta kasvillisuuslinjalta viiden vuoden välein (Kuva 6). Seuraavan kerran seuranta toteutetaan vuonna 2020. Kuva 6. Silakan kutualueiden kasvillisuuden seurantalinjat. Silakan kutualustan kasvillisuutta on arvioitu edellisen kerran vuonna 2015 liittyen Uudenkaupungin väylän syventämiseen (Syväranta 2016; Vatanen & Haikonen 2013). Sukeltaja arvioi jokaisen syvyysmetrin kohdalla eri pohjasubstraattien sekä kasvilajien prosentuaalisen peittävyyden ja eri kasvilajien keskimääräisen korkeuden (näkösyvyydestä riippuen 2 4 metriä leveältä kaistalta). Rakkolevästä (Fucus vesiculosus) merkitään muistiin syvin yksilö ja yhtenäisen vyöhykkeen yläja alaraja. Lisäksi sukeltaja kirjaa muistiin etäisyyden rannasta, irtonaisen sedimentin määrän sekä pohjaan kiinnittyneen epifaunan lajiston ja runsauden. Linjasukellusmenetelmässä noudatetaan soveltuvin osin SYKE:n makrofyyttiseurannan ohjeita (Ruuskanen 2009). Raportissa arvioidaan erikseen kasvillisuuspohjan kuntoa silakan kutualustana. Lisäksi tarkastellaan kutualueen kasvillisuudessa tapahtuneita muutoksia. 4.3.2 Gulf-Olympia poikaspyynti Gulf-Olympia on veneen keulan sivuille kiinnitettävä parillinen haavipyydys. Sen edessä on alumiinikartio, jonka suuaukko kaventuu eteenpäin. Laite siivilöi noin 1 m 3 vettä jokaisen kuljetun 30 metrin matkalla. Keulan sivuilla sijaitsevat haavit keräävät poikasia noin 1 m:n ja 0,5 m:n syvyydellä. Tutkimuksien mukaan pintakerroksessa toteutettu Gulf-pyynti antaa kattavan kuvan esimerkiksi silakan poikasten esiintymisestä koko vesipatsaassa (Härmä & Lappalainen 2009). 11

Linjan lopuksi haavi huuhdellaan huolella sen perässä olevaan sihti-ikkunalla varustettuun keräyspurkkiin, josta poikaset siirretään säilöntäpurkkiin. Poikaset määritetään lajilleen, mitataan 1 mm:n tarkkuudella (ruskuaispussipoikaset huomioidaan) ja tarkastellaan esiintyykö niissä mahdollisia epämuodostumia. Silakanpoikasten osalta aineistosta eritellään < 10 mm:n ja 10 mm:n mittaiset poikaset. Vastakuoriutuneet (<10 mm) silakanpoikaset pyydetään tyypillisesti kutualueiden läheisyydestä. Gulf-Olympia linjojen tarkoituksena on pyydystää silakan, ahvenen ja kuhan sekä muiden kalalajien pelagiaalisia poikasia (mm. tokko ja kuore). Uudenkaupungin edustan merialueelle sijoitetaan 22 linjaa (Kuva 7). Yhden linjan pituus on 500 m. Ensimmäisellä näytteenottokerralla linjojen alkupisteen koordinaatit ja vetosuunta kirjataan ylös. Näytteenotto toteutetaan kolmen vuoden välein alkaen vuodesta 2018. Näytteenotto toteutetaan neljänä eri ajankohtana kesäkuun alun ja heinäkuun puolivälin välisenä aikana noin kahden viikon välein. Näytteenoton yhteydessä mitataan kultakin linjalta veden lämpötila, saliniteetti sekä sameus. Kuva 7. Gulf-Olympia linjasto. Raportoinnissa esitetään linjojen koordinaatit sekä näytteenoton aikaiset ympäristöolosuhteet. Poikaspyynnin saaliit esitetään laji- ja linjakohtaisesti. Tuloksissa tarkastellaan eri kalalajien poikasten tiheyksiä eri ajankohtina eri alueilla. Aineistosta laaditaan paikkatietokarttoja, joiden pohjalta arvioidaan eri alueiden merkittävyyttä poikastuotannon kannalta laajemmin. Kuhan poikastuotannon osalta arvioidaan istutusten tarpeellisuutta. 12

4.3.3 Siian poikasnuottaus Uudenkaupungin edustan merialueella siianpoikasnuottaus toteutetaan jäiden lähdettyä huhti-toukokuussa, kun karisiianpoikaset ovat kuoriutuneet. Nuottauksessa käytetään tiheäperäistä pinnassa kulkevaa nuottaa. Siianpoikasia nuotataan kahdeksalta eri alueelta kahtena eri ajankohtana (Kuva 8). Kultakin poikasnuottausalueelta saadut 0+-ikäiset siianpoikaset lasketaan ja niiden pituus mitataan. Mikäli saaliiksi saadaan muita lajeja, myös ne kirjataan ylös. Siianpoikasnuottauksen yhteydessä mitataan veden lämpötila, suolapitoisuus ja sameus. Lisäksi arvioidaan nuottauspaikkojen pohjan laatua ja leväisyyttä. Koska siian luontainen lisääntyminen on Uudenkaupungin alueella tehdyissä aikaisemmissa seurannoissa havaittu erittäin vähäiseksi (mm. Olsen ym. 2016), jatketaan seurantaa kahdeksan vuoden välein. Seuraavan kerran siianpoikasten nuottaus tehdään vuonna 2023. Siianpoikasten esiintyminen raportoidaan nuottauspaikkakohtaisesti. Nuottauspaikat ja siianpoikasten esiintyminen esitetään myös karttana. Lisäksi arvioidaan nuottauspaikan soveltuvuus poikasalueeksi. Kuva 8. Siianpoikasten nuottauspaikat. 13

4.4. Velvoiteistutusten seuranta 4.4.1 Istutus- ja merkintätiedot Kalatalousmaksuista saaduilla rahoilla ja muulla rahoituksella tehdyt kalojen istutukset Uudenkaupungin edustan merialueelle raportoidaan. Istutustiedot saadaan Varsinais-Suomen ELY-keskuksen istutusrekisteristä. Mahdollisista kalojen merkinnöistä tarkkailujaksolla saadut palautustulokset raportoidaan tarkkailuraportissa. Kalojen merkintätietoja tiedustellaan RKTL:n merkintätoimistosta. Merkintäpalautustiedoista raportoidaan ainakin seuraavat tiedot: - saalis kg/1000 istukasta - palautusprosentti - kartta, josta selviävät pyyntipaikat ja niiden etäisyys istutuspaikasta 5. Raportointi ja jakelu Uudenkaupungin edustan merialueen kalataloustarkkailu raportoidaan kolmen vuoden välein. Raportti toimitetaan jakelulistan mukaisesti kesäkuun loppuun mennessä. Raportissa esitetään yksityiskohtaisesti aineisto ja menetelmät, tulokset, tulosten tarkastelu sekä johtopäätökset. Johtopäätösten muodostamisessa hyödynnetään kaikkia tarkkailumenetelmiä ja niistä saatuja tutkimustuloksia, mukaan lukien vesistötarkkailu. Raportissa arvioidaan tarvittaessa myös käytettyjen menetelmien soveltuvuutta tarkkailuun. Raportti toimitetaan joko paperiversiona tai sähköisenä pdf-tiedostona Liitteessä 2 esitetyn jakelun mukaisesti. 6. Menettely poikkeustilanteissa Poikkeustilanteiksi lasketaan mm. kalataloustarkkailuvelvollisten toiminnasta aiheutuneet yllättävät päästöt, joilla voisi olla merkittävä vaikutus kalastoon tai kalastukseen. Poikkeustilanteita havaittaessa kalataloustarkkailuun velvoitetut sekä tarkkailun toteuttajat ovat velvollisia ilmoittamaan tapahtuneesta välittömästi vastaavalle viranomaisille (Varsinais-Suomen ELY-keskus). Poikkeustilanteisiin liittyvistä menettelyistä, kuten mahdollisesta erityistarkkailusta päättää valvova viranomainen tapauskohtaisesti. 7. Tarkkailusuunnitelman muuttaminen Tarkkailusuunnitelmaa tulee voida tarvittaessa ja perustelluista syistä muuttaa. Muutoksista neuvotellaan aina etukäteen valvovien viranomaisten kanssa. 14

8. Kirjallisuus Haikonen, A. 2009. Uudenkaupungin edustan merialueen kalataloudellinen velvoitetarkkailu 2009- tarkkailusuunnitelma. Kala- ja vesitutkimus Oy. 34 s. + 1 liite. Härmä, M. & Lappalainen, A. 2009. Sampling of herring larvae in shallow archipelago are surface samples sufficient. ICES CM 2009/I:05. Ljungberg R., Pikkarainen A., Lehtiniemi M. & Urho L. 2011. Vieraslajien havaitseminen Suomen merialueen seurannoissa. Suomen ympäristö 10:1 68. Olin, M., Lappalainen, A., Sutela, T., Vehanen, T., Ruuhijärvi, J., Saura, A. & Sairanen, S. 2014. Ohjeet standardinmukaisiin koekalastuksiin. RKTL:n työraportteja 21/2014. Olsen, S., Karppinen, P., Vatanen, S., Haikonen, A., Helminen, J., Rautanen, E., Kervinen, J., Happo, L. & Hovi, M. 2016. Uudenkaupungin edustan merialueen kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuosina 2013 2015. Kala- ja vesitutkimus Oy. Kalaja vesimonisteita nro 203. 39 s. + 12 liitettä. Ruuskanen, A. 2009. Makrofyyttiseurannan ohjeet 2.3.2009. Syväranta, J. 2016. Uudenkaupungin väylän ja sataman ruoppaus- ja läjitystöihin liittyvä silakan kutupohjien seuranta 2015. Alleco raportti 1/2016. Turkki, H. 2016. Uudenkaupungin merialueen kuormitus ja tila. Vuosiraportti 2015. Lounais- Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy, raportti nro 117-16-2678. 16.5.2016. 65 s. + liitteet. Turkki, H. 2015. Uudenkaupungin merialueen kuormitus ja tila. Vuosiraportti 2014. Lounais- Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy, raportti nro 117-15-6835. 7.10.2015. 66 s. + liitteet. Turkki, H. 2014. Uudenkaupungin merialueen kuormitus ja tila. Vuosiraportti 2013. Nro 117-14- 1942. Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy. 14.4.2014. 63 s. + liitteet. Vatanen, S. & Haikonen, A. 2013. Uudenkaupungin väylän ja sataman ruoppaus- ja läjityshankkeen vesistö- ja kalataloustarkkailuohjelma. Kala- ja vesimonisteita 109. 32 s. + 5 liitettä. Vatanen, S., Haikonen, A. & Kervinen, J. 2014. Uudenkaupungin väylän ja sataman ruoppaus- ja läjityshankkeen vesistö- ja kalataloustarkkailu Ennakkotarkkailu sekä rakentamisen aikainen tarkkailu vuonna 2013. Kala- ja vesimonisteita nro 137. Kala- ja vesitutkimus Oy. 37 s. + 12 liitettä. Vatanen, S., Haikonen, A. & Kervinen, J. 2015. Uudenkaupungin väylän ja sataman ruoppaus- ja läjityshankkeen vesistö- ja kalataloustarkkailu Rakentamisen aikainen tarkkailu vuonna 2014. Kala- ja vesijulkaisuja nro 170. Kala- ja vesitutkimus Oy. 32 s. + 7 liitettä. 15

9. Liitteet Liite 1. Yhteenveto tarkkailumenetelmistä ja niiden ajoittumisesta. 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 Koeverkkokalastus, Coastal x x x x Gulf Olympia poikaspyynti x x x Siianpoikasnuottaus x Silakan kutupohjat, kasvillisuuslinjat x x Kaupallisen kalastuksen seuranta (kirjekysely) x x x x x x x Vapaa ajankalastustiedustelu (kirjekysely) x x RIKI kalaseura ry, kirjanpito /koekalastus x x x x x x x Istutus ja merkintätietojen tilastointi x x x x x x x Kolmivuotisjakson raportointi x x x 16

Liite 2. Raporttien jakelulista. Yara Suomi Oy Uudenkaupungin vesi Varsinais-Suomen ELY-keskus, kirjaamo (+ 2 paperiversiota) Uudenkaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Uudenkaupungin kalastusalue Suomen ympäristökeskus, kirjaamo 17