Länsirannikon ekskursio 2017 (8.-10.3.2017)
Ahlström Capital Torstaina kello 13.00 saavuimme Noormarkun Ruukille. Tämän historiallisen kohteen omistaa Ahlström Capital. Noormarkun ruukkialue on ollut Ahlströmin omistuksessa vuodesta 1870 lähtien. Ahlströmin suku rakennutti ruukkialueelle reilussa 60 vuodessa kolme merkittävää rakennusta, jotka ovat Isotalo, Havulinna ja Villa Mairea. Yhdessä muiden rakennusten kanssa nämä rakennukset muodostavat näyttävän kokonaisuuden. Noormarkun ruukki on aina tähän päivään asti säilynyt Ahlströmin suvun omistuksessa. Nykyisin alueella harjoitettu liiketoiminta keskittyy ravintola-, kokous ja majoituspalveluihin. Ahlström kiinteistöt Oy on palkittu teollisuusperintöpalkinnolla sahamuseostaan ja Voyage- näyttelystään. Meidän seurueemme otti vastaan A. Ahlström kiinteistöt Oy: n Kaarlo Peltomaa, joka toimii metsäliiketoiminnassa nimikkeellä Leader of Operations. Peltomaa piti seurueellemme kattavan esitelmän, joka alkoi siitä kuinka Antti Ahlström on aikanaan perustanut yhtiön. Tämän jälkeen perehdyimme yhtiön rakenteeseen ja liiketoiminta-alueisiin. Mielenkiintoisimpana osiona yli yhtiön metsäliiketoiminnan esitteleminen, jolla myös koko vierailumme pääpainopiste oli. Ahlström Capital omistaa noin 32 000 hehtaaria metsää. Metsä omaisuutta löytyy eripuolelta Suomea, mutta pääosin Länsi-Suomesta. Yhtiölle on tärkeää, että metsien hoito toteutetaan ekologisesti kestävällä tavalla. Metsäliiketoiminnan tulee kuitenkin olla taloudellisesti kannattavaa. Yhtiön puuta ostavat lähialueiden sahat ja energialaitokset. Puukaupat toteutetaan useimmiten toimituskauppoina. Luennon jälkeen nähtävyyksiin. -Tuomas Viskari kävimme itsenäisesti tutustumassa Noormarkun ruukkialueen
KOSKITUKKI OY Ekskursiomme ensimmäinen kohde oli keskiviikkona 8.3. aamupäivästä Koskitukki OY Kärkölässä. Koskitukki on ainoa osarunkomenetelmää käyttävä yhtiö koko pohjoismaissa, minkä vuoksi se myös valikoitui kohteeksemme. Vierailu alkoi yhtiön henkilöstötiloissa hankintapäällikön pitämällä esityksellä niin Koskitukki OY:n kuin koko Koskisen konsernin historiasta, nykytilasta ja toimintatavoista. Esityksen jälkeen siirryimme läheiselle leimikolle, jossa pääsimme näkemään osarunkomenetelmän toteutusta myös käytännössä kukaan ekskursiolaisista ei ollut aiemmin nähnyt menetelmän toteutusta omin silmin, joten kokemus oli mieleenpainuva. Pisimmät moton tekemät rungonpätkät olivat pituudeltaan lähes 20 metriä. Katsottuamme hetken moton työskentelyä, pääsimme kyselemään kuskilta menetelmään liittyviä kysymyksiä, joita riittikin kiitettävästi. Harmiksemme leimikkovierailulla emme nähneet ajokonetta työssään, sillä sekin olisi poikkeavuutensa takia ollut erittäin mielenkiintoinen nähdä.
Leimikolta siirryimme sitten Koskisen sahalle, jossa ensin katsoimme, kuinka osarungot katkotaan halutun mittaisiksi. Sitten kävelimme läpi sahalinjan ja kävimme katsomassa myös työskentelyä lajittelupöydällä. Yrityksen työntekijät esittelivät kussakin vaiheessa toiminnan yksityiskohtia erittäin tyhjentävästi, joten vierailu Koskitukki OY:n ja Koskisen sahalla oli ekskursiolaisille erittäin antoisa ja opettavainen. -Tomi Karjalainen
Sampo-Rosenlew Oy Kävimme vierailulla Sampo-Rosenlewin tehtaalla Porissa 9.3.2017 Vierailuumme kuului esittely Sampo-Rosenlew-yhtiön historiasta ja toiminnasta, sekä kierros tehtaan kokoonpanolinjalla. Esittelyssä saimme tietää Sampo-Rosenlewin pitkästä historiasta, joka alkoi jo vuonna 1853, jolloin perheyritys Oy W. Rosenlew Ab aloitti toimintansa. Yhtiö on toiminut koko ajan samalla tontilla, Porin keskustassa. Sampo-Rosenlew perustettiin vuonna 1991. Sampo-Rosenlew aloitti leikkuupuimurien tuotannon vuonna 1957 ja tuotantoon leikkuupuimurien rinnalle otettiin metsäkoneet vuonna 1990-luvun lopulla. Harvestereiden sarjatuotanto aloitettiin 1997. Vuonna 2015 Sampo-Rosenlewin tuoteperhe täydentyi FR28- kuormatraktorilla, joka on suunniteltu toimimaan tehokkaana työparina harvennuksilla Sampo-Rosenlewin harvesterin kanssa. Sampo-Rosenlewillä on yhteistyötä muiden maatalous- ja metsäkoneiden tuottajien kanssa. Yhtiön yhteistyökumppani Pohjoismaissa on Massey Ferguson, jonka merkillä myydään puimureita ja metsäkoneita Norjassa. Ruotsissa koneita myydään Sampo-Rosenlewin omalla tuotemerkillä. Toinen yhteistyökumppani on John Deere, jonka merkillä myydään puimureita ja metsäkoneita muualla Euroopassa. Sampo-Rosenlewin metsäkoneet ovat alusta alkaen yhtiön omaa suunnittelua. Nykyään yhtiö valmistaa pieniä ja ketteriä metsäkoneita erityisesti harvennushakkuiden tarpeisiin. Harvestereiden hakkuupäät tulevat Keslalta ja Kone-Ketonen Oy:ltä. Excursiolle osallistujat Sampo-Rosenlewin HR46x-harvesterin vieressä. -Arttu Laide
UPM Seikun saha Torstain ensimmäisenä kohteena oli Porissa sijaitseva Seikun saha, joka työllistää 80 henkilöä. Sahan vuotuinen kapasiteetti on noin 390 000m³ valmista kuusisahatavaraa vuodessa. Sahan uusin investointi on vuonna 2015 valmistunut tukkien lajittelulinjasto poistamaan entisen linjaston aiheuttamaa pullonkaulaa. Uuteen lajittelulinjastoon emme kuitenkaan aikataulun puitteissa kerenneet tutustumaan. Lisäksi lajittelulinjasto ei olisi tarjonnut meille lisäarvoa Koskisen osarunkoaseman jälkeen, koska pääsimme näkemään siellä vastaavan lajittelulinjaston. Sahan esittelykierroksen pääpaino oli sahalinjastossa ja valmiin sahatavaran lajittelussa sekä varastoinnissa. Ensimmäisenä sahalinjastolla tutustuttiin kuorimakoneeseen ja pelkkähakkuriin. Toisena tutustuimme itse sahoihin ja sahatavaroiden lajitteluun eri dimensioihin. Näihin tuotannon vaiheisiin tutustuimme myös Koskisen sahalla, joten näiltä osin Seikun saha ei tarjonnut uutta tietoa. Seikun sahan valmiin sahatavaran lajittelumenetelmä ja teknologia oli kuitenkin kaikille uutta, joten emme olleet nähneet aiemmin vastaavaa. Sahatavarakappaleen lujuuslajittelu perustui sen läpi kulkeviin ääniaaltoihin, jotka tuotettiin vasaran iskuilla sahatavarakappaleen päähän ja analysoitiin mikrofonilla kappaleen toisesta päästä. Vierailun kruunasi perinteinen torstaipäivän hernekeitto ja pannukakku. -Simo Ikäheimonen
Metsä Fibre Äänekoskella Metsä Groupin sellutehtaalla uuden biotuotetehtaan rakentamista esitteli Metsä Fibrellä projektin henkilöstöjohtajana toimiva Lasse Brandt. Vierailun alkuosa keskittyi pääosin uuteen biotuotetehtaaseen, joka on historian suurin metsäteollisuuden investointi, ja se on edennyt aikataulujen mukaan suuresta toimittaja- ja työntekijämäärästä huolimatta. Rakennusalueella työskentelee kerrallaan satoja ihmisiä useiden eri yritysten kautta, joten työturvallisuus on nostettu tärkeään rooliin. Toimittajavalinnoissa kriteerit painottuivat kilpailukyvyn ja toimitusvarmuuden lisäksi kotimaisuuteen, ja biotuotetehtaan kotimaisuusaste on kokonaisuudessaan yli 70 %. Tehtaan koekäyttö aloitettiin helmikuussa, ja varsinaisen käynnistymisen pitäisi tapahtua vuoden 2017 kolmannella vuosineljänneksellä. Metsäalan kannalta uuden tehtaan raaka-aineenhankinta on kenties kiinnostavin asia, sillä tehdas tulee kuluttamaan miljoonia kuutioita havu- ja koivukuitupuuta vuodessa. Tämä tarkoittaa 240 puutavara-autoa ja 70 junavaunullista päivässä, joten tehdasalueen logistiikan on oltava toimivaa. Brandtin mukaan Metsä Groupilla on aikomuksena rakentaa noin 100 kilometrin säteelle Äänekoskesta useita puutavaraterminaaleja, joista puuta voidaan kuljettaa autoilla aikataulujen mukaisesti tehtaalle. Valmis sellu toimitetaan rautateitse Vuosaaren satamaan. Esittelyn jälkeisten kysymysten sekä kahvin jälkeen tutustuimme vielä käytössä olevaan vanhaan sellutehtaaseen. Kierroksen aikana tarkasteltiin sekä keittovaiheessa olevaa, että valmiiksi levyksi puristettua pakkausvalmista sellua. -Sanna Keränen