61 8. KONETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Ylläpidämme tuoreinta tietoa Konetekniikan opinnoista kotisivuillamme www.tut.fi/me. Sivuilta löydät opinto-opasta täydentävää tietoa ja mm. vastauksia useimmin esitettyihin opintoja koskeviin kysymyksiin. Koneosaston johtaja, professori Reijo Karvinen, huone K1429, puh. 3115 2021 email: reijo.karvinen@tut.fi Osaston sihteeri Kirsti Karjalainen, huone K1447, puh. 3115 2226, email: kirsti.karjalainen@tut.fi Osaston opintoneuvoja huone K1446, puh. 3115 2025, email: opintok@cc.tut.fi 8.1. Tavoitteet Konetekniikan koulutusohjelman tavoitteena on kouluttaa diplomi-insinöörejä erityisesti metalliteollisuuden tutkimus-, kehitys-, suunnittelu- ja ylläpitotehtäviin. Tutkinto antaa hyvän pohjan myös muiden teollisuuden alojen ja muun talouselämän, hallinnon sekä opetus- ja tutkimuslaitosten tarjoamiin tehtäviin. Moderni konetekniikka pohjautuu pitkälti luonnontieteiden perusilmiöihin. Tänä päivänä työssä sovelletaan uutta pitkälle kehitettyä teknologiaa, johon kuuluvat mm. tietokoneavusteiset laskenta- ja suunnittelumenetelmät, tuotteissa käytetty automaatio ja elektroninen ohjaus sekä tuotannon automatisointi. Laaja-alaiset, korkeatasoiset perusopinnot varmistavat sen, että työelämässä voi siirtyä joustavasti tehtävästä toiseen ja omaksua helposti uutta tietoa. Konetekniikan koulutusohjelman opintosuunnat on koottu tukemaan juuri tätä laaja-alaisuutta. Uusille opiskelijoille on syytä mainita, että vanhojen vahvuuksiensa rinnalle osasto on alkanut kehittää opetustarjontaa kevytrakenteiden, mallinnuksen, simuloinnin, virtuaalitekniikoiden sekä elektroniikan tuotantotekniikoiden alueille. 8.2. Tutkinnon rakenne Konetekniikan opinnot muodostuvat perusopinnoista (45 ov), Aineopinnoista (115 ov) ja diplomityöstä (20 ov). Tutkinnon kokonaisuuslaajuus on siis 180 ov. Automaatiotekniikka
62 Perusopinnot (yht. 45 ov) TTY:n yhteiset perusopinnot (33 ov) Koulutusohjelman yhteiset perusopinnot (12 ov) Aineopinnot (yht. 115 ov) Koulutusohjelman yhteiset aineopinnot (32 ov) Pääaineopinnot Sivuaineopinnot Muut vapaasti valittavat opinnot (yht. 83 ov) Diplomityö (20 ov) Tehdään pääaineesta, jota on opiskeltu vähintään 24 ov Koulutusohjelman yhteiset perusopinnot 12 ov 73040 Vektorianalyysi 3 73045 Fourier n menetelmät 3 3101000 Turvallisuustekniikan perusteet 2 3500111 Lyhyt insinöörikemia 2 9705000 Sano se suomeksi 2 Pakollisia kieliopintoja konetekniikan koulutusohjelmaan kuuluu siis 8 ov (4 ov pitkä vieras kieli, 2 ov suomi ja 2 ov toinen kotimainen kieli). Aineopinnot Aineopinnot (115 ov) muodostuvat koulutusohjelman yhteisistä aineopinnoista (32 ov) sekä laitosten tarjoamista syventävistä aineopintokokonaisuuksista (83 ov). Koulutusohjelman yhteiset aineopinnot 32 ov Koulutusohjelmakohtaiset opinnot ovat pakollisia kaikille konetekniikan koulutusohjelmassa opiskeleville. Opintojaksot on tarkoitettu suoritettaviksi ensimmäisen ja toisen vuosikurssin (I ja II) aikana, kuitenkin ennen yksittäisten laitosten tarjoamien aineopintokokonaisuuksien aloittamista. Koulutusohjelman yhteiset aineopinnot 32 ov 20001 Opintojen suunnittelu 0 II kl 23100 Statiikan perusteet 2 I sl 23120 Dynamiikan perusteet 3 I kl 23510 Lujuusopin perusteet I 3 I kl 24200 Koneenpiirustus ja CAD-perusteet 3 I sl-kl 2403010 Koneenosaopin perusteet 3 II sl 2501010 Termodynamiikan perusteet 3 II kl 2601000 Hydrauliikan perusteet 3 II kl 2701120 Tuotantojärjestelmät ja verkot 3 II kl 28111 Materiaalit ja materiaalin valinta 3 II sl-kl 78401 Sähkötekniikan perusteet K 3 II sl 81011 Ohjelmointi I 3 II-III kl 8.3. Syventävät aineopinnot Koulutusohjelmakohtaisten yhteisten aineopintojen jälkeen aineopinnot täydennetään 115 ov:oon Konetekniikan koulutusohjelman aineopetusta antavat laitokset ovat: energia- ja prosessitekniikka (ENER) hydrauliikka ja automatiikka (IHA) koneensuunnittelu (KSU) materiaalioppi (MOL) paperinjalostustekniikka (PAP) teknillinen mekaniikka ja optimointi (TME) teollisuustalous (TETA) tuotantotekniikka (TTEK) turvallisuustekniikka (TUR) Näille laitoksille voit pääaineen tai soveltuvan opintosuunnan opiskeltuasi tehdä diplomityön. Syventävät aineopinnot voit suorittaa kahdella tavalla:
63 Vaihtoehto 1) Valitset pääaineen koulutusohjelman jonkin laitoksen tarjoamasta pääainekokonaisuudesta ja täydennät sitä soveluvilla sivuaineilla ja vapaasti valittavilla opinnoilla siten, että kokonaisuuden laajuudeksi tulee 83 ov Kaavio vaihtoehdosta 1: Syventävien aineopintojen (yht. 83 ov) valinta Konetekniikan osaston laitoksien tarjoamista aineopintokokonaisuuksista Materiaalioppi Turvallisuustekniikka Teollisuustalous Paperinjalostustekniikka Hydrauliikka ja automatiikka Energia- ja prosessitekniikka Tuotantotekniikka Teknillinen mekaniikka ja optimointi Koneensuunnittelu Yo. laitoksilta valittava pääaine, väh. 24 ov. näistä voi tehdä diplomityön Sivuaine väh. 12 ov Sivuaine väh. 12 ov Muut vapaasti valittavat opinnot Huomaa, että kaaviossa on sanottu pääaineen olevan vähintään 24 ov:n laajuinen. Monet laitokset edellyttävät minimimäärää laajempia pääaineopintoja. Samoin sivuaineen laajuus on useilla laitoksilla suurempi kuin 12 ov:n minimilaajuus. Sivuaineiden valintaa ei ole rajoitettu, vaan sivuaineeksi voi ottaa myös muiden koulutusohjelmien sivuaineita tai muiden yliopistojen ja korkeakoulujen tarjoamia opintokokonaisuuksia. Kuten kaaviosta näet, sivuaineita on mahdollista valita useampiakin, jolloin ne voidaan sisällyttää vapaasti valittaviin opintoihin. ja Jos pääaineena on turvallisuustekniikka tai teollisuustalous, täytyy opiskelijalla olla myös jostain muusta yllämainituista konetekniikan aineopintokokonaisuuksista (kuin turvallisuustekniikka tai teollisuustalous) pääaineen laajuinen opintokokonaisuus. Huom! Milloin kaksi aineopintokokonaisuutta sisältää yhteisiä opintojaksoja, nämä otetaan lukuun molemmissa. Tutkinnon kokonaislaajuudessa kukin opintojakso otetaan luonnollisesti huomioon vain kerran. Tämä antaa lisää tilaa vapaasti valittaville opinnoille. Vaihtoehto 2) Valitset jommankumman koulutusohjelman sinulle tarjoamista opintosuunnista: tuotekehitys tai tuotanto. Lisäksi on mahdollista valita laitossuunnittelun ja käytön opintosuunta. Opintosuunnat ovat kokonaisuuksia, joilla pyritään kattamaan teollisuuden osaamistarve opintosuunnista valmistuville diplomi-insinööreille. Opinnoilla halutaan taata riittävä laaja-alaisuus ja helppo tehtävästä toiseen siirtyminen. Opintosuunnat koostuvat pakollisista 30 ov:n opinnoista sekä vapaavalintaisista 30 ov:n opinnoista, joilla opintosuuntaa voi syventää halutulle tekniikan alueelle. Valitusta alueesta (ja laitoksesta) tulee samalla pääaine, josta voi tehdä diplomityön. Syntynyt opintokokonaisuus täydennetään 83 ov:oon esim. yhdellä soveltuvalla sivuaineella ja vapaasti valittavilla opinnoilla. Kaavio vaihtoehdosta 2: Opintosuunnan valinta ja syventävien aineopintojen täydentäminen 83 ov:oon. Joko Tuotanto (väh. 60 ov) Pakolliset 30 ov + opintosuunnan valinnaiset 30 ov tai Tuotekehitys (väh. 60 ov) Pakolliset 30 ov + opintosuunnan valinnaiset 30 ov sekä Sivuaine väh. 12 ov Muut vapaasti valittavat opinnot
64 Esimerkkejä kokonaistutkinnoista Huomaa, että esimerkeissä pääaineen laajuudeksi on oletettu 30 ov ja sivuaineen laajuudeksi 15 ov. Esimerkki 1. Tutkinnon kokoaminen laitosten tarjoamista aineopintokokonaisuuksista (valittu pääaine ja 2 sivuainetta) TTY:n perusopinnot 33 ov koulutusohjelman perusopinnot 12 ov koulutusohjelman aineopinnot 32 ov pääaine 30 ov sivuaine 1 15 ov sivuaine 2 15 ov vapaasti valittavat opinnot 23 ov diplomityö 20 ov YHTEENSÄ 180 ov Esimerkki 2. Tutkinnon kokoaminen laitosten tarjoamista aineopintokokonaisuuksista (valittu pääaine ja 1 laaja sivuaine) TTY:n perusopinnot 33 ov koulutusohjelman perusopinnot 12 ov koulutusohjelman aineopinnot 32 ov pääaine 30 ov laaja sivuaine 30 ov vapaasti valittavat opinnot 23 ov diplomityö 20 ov YHTEENSÄ 180 ov Esimerkki 3. Tutkinnon kokoaminen valittuun opintosuuntaan perustuvista opinnoista TTY:n perusopinnot 33 ov koulutusohjelman perusopinnot 12 ov koulutusohjelman aineopinnot 32 ov esim. tuotekehityksen opintosuunta 60 ov sivuaine 15 ov vapaasti valittavat opinnot 8 ov diplomityö 20 ov YHTEENSÄ 180 ov 8.4. Vapaasti valittavat opinnot Vapaasti valittavia opintoja valitaan niin paljon, että niillä täydennetään tutkinnon kokonaislaajuus 180 opintoviikkoon. 8.5. Diplomityö 20 ov Diplomityö on opintojen loppuvaiheessa tehtävä, pääaineena opiskeltaviin aineopintoihin liittyvä kirjallinen opinnäyte. Diplomityön suorittamisesta on konetekniikan osastolla olemassa erillinen ohje, jonka saa osaston kansliasta. On erittäin toivottavaa, että ennen työn aloittamista on suoritettu vähintään 140 opintoviikkoa siten, että kaikki perus- ja koulutusohjelmakohtaiset opinnot sekä tutkintoon kuuluva harjoittelu on hyväksytty. Opintojen suunnitteleminen Konetekniikan koulutusohjelman suoritusvaatimuksiin kuuluu, että opiskelijat suorittavat opintojakson 20001 Opintojen suunnittelu ennen aineopintojen aloittamista. Opintojaksolla opiskelijat tekevät itselleen henkilökohtaisen opintosuunnitelman opintoneuvojan avustamana. Opintosuunnitelmaan tulee sisällyttää opinto-oppaan mukaisesti ryhmiteltynä opintojaksot, jotka opiskelija aikoo tutkintoaan varten suorittaa tai on jo suorittanut. Suorittamattomista opintojaksoista tulee lisäksi selvittää arvioitu suoritusajankohta lukukauden tarkkuudella. 8.6. Insinöörit ja teknikot Konetekniikan ammattikorkeakouluinsinöörin tutkinnosta hyvitetään 60-80 ov. Tutkinto korvaa pakolliset perus- ja koulutusohjel-
65 makohtaiset opinnot ja harkinnan mukaan aineopintoja, paitsi perusopintojen matematiikan opintojaksot (16 ov) sekä tietyin poikkeuksin ruotsin peruskurssin (2 ov). Lisäksi on suoritettava seuraavat koulutusohjelmakohtaiset opintojaksot: 2501010 Termodynamiiikan perusteet, jos suoritat energia- ja prosessitekniikan aineopinnot 26312 Hydrauliikan perusteet, jos suoritat hydrauliikan ja automatiikan aineopinnot 2701120 Tuotantojärjestelmät ja verkot, jos suoritat tuotantotekniikan aineopinnot Muiden kuin konetekniikan ammattikorkeakouluinsinöö-rien hyvityksistä päätetään erikseen. Hyvitys on enintään 60 ov samoin kuin opistoinsinöörien osalta. Koneteknikon tutkinnosta hyvitetään enintään 20 ov. Tutkinto korvaa ainakin seuraavat pakolliset opintojaksot: 24200 Koneenpiirustus ja CAD- perusteet 3 2701120 Tuotantojärjestelmät ja verkot 3 28111 Materiaalit ja materiaalin valinta 3 3101000 Turvallisuustekniikan perusteet 2 72041 Fysiikan työt I 2 78401 Sähkötekniikan perusteet K 3 81001 Tietotekniikan perusteet 2 Insinööri tai teknikko/rakennusmestari ei voi sisällyttää tutkintoonsa (180 ov:oon) harjoittelua. Muiden kuin konealan insinöörien ja teknikoiden opinnoista päätetään tapauskohtaisesti. Aineopintojen ja diplomityön osalta tutkintovaatimukset ovat kuitenkin samat kuin muilla. 8.7. Tuotekehityksen opintosuunta Opintosuunnalla on pakolliset 28 ov:n opintojaksot, jotka tarjoavat laaja-alaisen teoreettisen perustan aineopintojen erikoistavaan jaksoon. Opintosuunnan yhteiset pakolliset opinnot täydennetään pääaineella ja mahdollisella sivuaineella, joilla pystyy suuntaamaan opintoja tekniikan eri alueille. Sivuaineen valintaa ei ole rajoitettu. Niille opiskelijoille, jotka haluavat erikoistua numeeriseen laskentaan ja mallinnukseen, suositellaan Ohjelmistotuotannon sivuainetta. Sivuaineen asemasta voi myös valita suositeltavista täydentävistä opintojaksoista. Pakolliset opintojaksot 23520 Lujuusopin perusteet II 3 24230 CAD jatkokurssi 2 24501 Mekatroniikan perusteet 3 24601 Tuotekehitysoppi 3 25200 Virtausoppi 3 2703200 Pituussuureiden mittaustekniikka 3 28209 Kevyet ja erikoismetallimateriaalit 2 7303050 Differentiaaliyhtälöt 3 8005340 Tekotodellisuus 3 Täydentävät opintojaksot: 2306120 Optimoinnin perusteet 3 24410 Mekaaniset värähtelyt 4 24850 Tuotantolaitoksen kunnossapito 2 2601010 Ohjausjärjestelmät koneautomaatiossa 3 2702100 Tuotantoautomaatio 3 2704501 Valmistustekniikat 4 2704600 Työstötekniikan teoriakurssi 3 2805010 Polymeerien materiaalioppi 1 2805020 Polymeerien tekninen käyttö 1 2902010 Yrityksen talous 2 3103010 Koneiden ja laitteiden turvallisuus 2 57840 Työoikeus 1 7305070 Teknillisen laskennan menetelmät 2 7603300 Automaatiotekniikan perusteet 3 8100210 Fortran-kieli 1
66 Opinnot voi perusjakson jälkeen suunnata aineopintovalinnalla, pääaineeksi on otettava jokin opintosuunnan keskeisistä aineista: Koneensuunnittelu Energia- ja prosessitekniikka Teknillinen mekaniikka ja optimointi Hydrauliikka ja automatiikka Materiaalioppi Paperinjalostustekniikka 8.8. Tuotannon opintosuunta Opintosuunnalla on pakolliset 30 ov:n opintojaksot, jotka tarjoavat laaja-alaisen perustan. Opintosuunnan yhteiset pakolliset opinnot täydennetään pääaineella ja mahdollisella sivuaineella, joilla voi suunnata opintoja tekniikan eri alueille. Sivuaineen valintaa ei ole rajoitettu. Jos opiskelija haluaa erikoistua tietokonesovellutuksiin, suositellaan Ohjelmistotuotannon sivuainetta. Sivuaineen asemasta voi myös valita suositeltavista täydentävistä opintojaksoista. Tällöin nämä valittavat opintojaksot eivät saa olla samoja kuin pääaineessa. Opintosuunnan yhteiset pakolliset opintojaksot 31 ov: 23615 Optimointi- ja päätöksenteko 3 24230 CAD jatkokurssi 2 2701120 Tuotantojärjestelmät ja -verkot 3 2702100 Tuotantoautomaatio 3 2702200 Tuotantokoneiden etäohjelmointi 3 2703100 Laadunvarmistus 3 2704501 Valmistustekniikat 4 3103010 Koneiden ja laitteiden turvallisuus 2 73050 Tilastomatematiikka 3 Suositeltavia täydentäviä opintojaksoja: Kaikki tuotantotekniikan laitoksen opintojaksot. 23520 Lujuusopin perusteet II 3 24601 Tuotekehitysoppi 3 24850 Tuotantolaitoksen kunnossapito 2 24860 Kunnonvalvontamenetelmät 2 2601010 Ohjausjärjestelmät koneautomaatiossa 3 28449 Valimotekniikan perusteet 2 2804050 Metallien liittämismenetelmät 3 2805500 Polymeerimateriaalien muotit ja työkalut 3 2901010 Tuotannonohjaus 3 2901050 Tuotannon johtaminen 3 2902010 Yrityksen talous 2 3102100 Yrityksen turvallisuusjohtaminen 3 3102105 Turvallisuus ja tuottavuus 2 3103000 Riskienhallinta 2 3103005 Luotettavuus- ja riskianalyysi 3 33101 Teollinen muotoilu 2 56501 Logistiikan johdantokurssi 57840 Työoikeus 1 73163 Tilastollinen laadunvalvonta 2 74982 Elektroniikan tuotantotekniikka 3 8005340 Tekotodellisuus 3 81020 Ohjelmointi II 3 81210 Ohjelmistotuotannon peruskurssi 0 Opinnot voi perusjakson jälkeen suunnata aineopintovalinnalla, pääaineeksi on otettava jokin opintosuunnan keskeisistä aineista: Tuotantotekniikka Kunnossapitotekniikka (koneensuunnittelun laitos) Teollisuustalous Turvallisuustekniikka Materiaalioppi Paperinjalostustekniikka
67 8.9. Laitossuunnittelun ja käytön opintosuunta Opintosuunta antaa valmiuden suurta luotettavuutta ja turvallisuutta vaativien prosessilaitosten kuten ydinvoimalaitosten suunnitteluun ja käyttöön. 23520 Lujuusopin perusteet II 3 23580 Lämpöjännitykset ja viruminen 4 24410 Mekaaniset värähtelyt 4 2408000 Käyttövarmuuden suunnittelu 3 2408020 Stokastinen simulointi sovelluksineen 2 3103005 Luotettavuus ja riskianalyysi 3 7303050 Differentiaaliyhtälöt 3 25411 Höyrytekniikka 4 25200 Virtausoppi 3 25300 Lämmönsiirron perusteet 3 Suositeltavia jatkokursseja 2502170 Paineiskut 4 23630 Murtumismekaniikka ja väsyminen 4 Opintosuunnan yhteisten pakollisten opintojen lisäksi suoritetaan yksi pitkä sivuaine tai kaksi lyhyttä sivuainetta, joilla pystyy suuntaamaan opintoja tekniikan eri alueille. Sivuaineen valintaa ei ole rajoitettu. 8.10. Laitosten tarjoamat opintojaksot ja opintokokonaisuudet 8.10.1. Energia- ja prosessitekniikka Luettelo vaadittavista opinnoista löytyy sivulta 215. 8.10.2. Hydrauliikka- ja automatiikka Luettelo vaadittavista opinnoista löytyy sivulta 50. 8.10.3. Koneensuunnittelu Laitoksen johtaja, professori Erno Keskinen huone: K1223, puhelin: 2306 E-mail: erno.keskinen@tut.fi Koneensuunnittelija tarvitsee nykyaikaisten koneiden ja konejärjestelmien suunnitteluun monipuolisia tietoja ja taitoja. Työn perusta rakentuu luonnollisesti koneinsinöörin perustiedoista ja teknistaloudellisesta näkökulmasta. Niiden lisäksi konejärjestelmien kehitystyössä vaaditaan koneensuunnittelun tietoja sekä säätö- ja ohjaustekniikan, tribologian ja lujuusopin hallintaa. Koneensuunnittelun rinnalle toiseksi ammattiaineeksi soveltuvat kaikki konetekniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelmien ammattiaineet. Opintojen alusta alkaen on keskeisessä asemassa tietokoneen hyväksikäyttö laskennassa, mittauksissa ja suunnittelussa. Tuotteet suunnitellaan nykyään pääosin tietokoneen avulla (CAD/ CAM). Lisäksi tuotesuunnitteluun on yhdistettävä tuotetiedon hallinta, jolloin tarvitaan tietokantoihin liittyvää osaamista. Siksi koneensuunnittelu soveltuu sivuaineeksi myös ohjelmointiin, ohjelmistotuotantoon ja tietokantoihin liittyvään ohjelmistotekniikkaan.
68 Pitkän ammattiaineen laajuus on vähintään 24 ov ja lyhyen ammattiaineen vähintään 12 ov. Kaikissa ammattiaineissa muodostetaan pitkä ammattiaine lyhyestä täydentämällä valinnaisten opintojaksojen luettelosta sopivat aineet. Sama opintojakso voi sisältyä useampaan eri ammattiaineeseen, mutta kirjataan tutkintoon vain kerran. Koneensuunnitteluun kuuluvat ammattiaineet ovat - konstruktiotekniikka - tehonsiirto - tuotekehitystekniikka - konedynamiikka - mallinnus- ja simulointitekniikka - kunnossapitotekniikka - konediagnostiikka Kokonaiskuvan laajentamiseksi on suositeltavaa lukea sivuaineita myös muilta konetekniikkaa sivuavilta aloilta. Erityiset vaatimukset: Muut kuin konetekniikan koulutusohjelmaan kuuluvat opiskelijat suorittavat seuraavat perusopinnot esitietovaatimuksina: 23100 Statiikan perusteet 2 23120 Dynamiikan perusteet 3 23510 Lujuusopin perusteet I 3 2403010 Koneenosaopin perusteet 3 Konstruktiotekniikan lyhyt ammattiaine suositellaan luettavaksi esitietona ennen muita koneensuunnitteluun kuuluvia ammattiaineita. Konstruktiotekniikka Vastuuhenkilö: professori Asko Riitahuhta huone: K1232, puhelin: 2241 email: asko.riitahuhta@tut.fi Lyhyet ammattiaine 23520 Lujuusopin perusteet II 3 24320 Koneenosien suunnittelu 4 24501 Mekatroniikan perusteet 3 24555 Tribologian perusteet 2 24601 Tuotekehitysoppi 3 Valinnaiset opintojaksot pitkään ammattiaineeseen 24230 CAD jatkokurssi 2 24330 Konerakenteiden suunnittelu 3 24410 Mekaaniset värähtelyt 4 24431 Konerakenteiden mittaukset 3 24450 Meluntorjunta 2 24510 Paperikonemekanismit 3 24620 Koneensuunnittelun erityistyö 4 33101 Teollinen muotoilu 2 2401000 Kevyet konerakenteet 3 2403020 Rakenneliitokset 3 2403030 Tehonsiirtolaitteiden analysonti 3 2406010 Tuotetiedon hallinta 3 2406020 Innovointi 3 2406030 Modulointi 3 2408000 Käyttövarmuuden suunnittelu 3 Tehonsiirto Vastuuhenkilö: professori Arto Lehtovaara huone: K1225, puhelin: 31152242 email: arto.lehtovaara@tut.fi Mekaaniset tehonsiirtolaitteet ovat koneenrakennuksen peruselementtejä, jotka joko yksittäisinä tuotteina tai suurempien tuotteiden osaratkaisuina kuuluvat merkittävänä osana suomalaisen metalliteollisuuden vientituotteisiin. Yleisimpiä mekaanisen tehonsiirron komponentteja ovat hammaspyörät, laakerit, jarrut ja kytki-
69 met, joita hyödynnetään suomalaisissa korkean tason vientituotteissa, kuten tuuliturbiineissa, paperikoneissa, murskaimissa ja moottoreissa. Peruslähtökohtanaan tehonsiirtolaitteiden kehittäminen edellyttää pintojen välisen kosketuksen hallintaa eli tribologian tuntemusta. Tribologia tarkastelee kosketuspintojen kitkaan, kulumiseen ja voiteluun liittyviä ilmiöitä. Kosketuksen ominaisuuksilla on oleellinen vaikutus mm. laitteiden suorituskykyyn, kestoikään, tehohäviöihin, meluun ja käyttövarmuuteen. Tehonsiirron opintokokonaisuuden tavoitteena on perehtyä mekaanisten tehonsiirtolaitteiden ja -komponenttien suunnitteluun ja analysointiin. Peruslähtökohtanaan tehonsiirtolaitteiden kehittäminen edellyttää tribologian tuntemusta, joten tavoitteena on myös perehtyä konejärjestelmissä toisiinsa suhteen liikkuvien pintojen kosketus-, kitka-, kulumis- ja voitelumekanismeihin. Lyhyt ammattiaine, 15 ov Pakolliset opintojaksot keskittyvät antamaan mekaanisen tehonsiirron perustiedot koskien tehonsiirtolaitteiden suunnittelua ja analysointia sekä tribologian tuntemusta. 24320 Koneenosien suunnittelu 4 24555 Tribologian perusteet 2 24560 Tribologian jatkokurssi 2 2403030 Tehonsiirtolaitteiden analysonti 3 2406500 Tehonsiirron erityistyö 4 Valinnaiset opintojaksot pitkään ammattiaineeseen vähintään 15 ov Valinnaiset opintojaksot täydentävät ja syventävät pakollisten opintojaksojen antamaa perustietopakettia. Läheisesti tehonsiirtolaitteisiin liittyviä tekijöitä ovat mm. lujuusmitoitus, melu, värähtelyt, käyttövarmuus ja tuotekehitys. 23520 Lujuusopin perusteet II 3 24230 CAD jatkokurssi 2 24410 Mekaaniset värähtelyt 4 24431 Konerakenteiden mittaukset 3 24450 Meluntorjunta 2 24601 Tuotekehitysoppi 3 24860 Kunnonvalvontamenetelmät 2 2403020 Rakenneliitokset 3 2408000 Käyttövarmuuden suunnittelu 3 7305070 Teknillisen laskennan menetelmät 2 Tuotekehitystekniikka Vastuuhenkilö: professori Asko Riitahuhta huone: K1232, puhelin: 31152241 email: asko.riitahuhta@tut.fi Lyhyt ammattiaine, 14 ov 24601 Tuotekehitysoppi 3 24610 Tuotekehitysprojektit 3 33101 Teollinen muotoilu 2 2406010 Tuotetiedon hallinta 3 2406030 Modulointi 3 Valinnaiset opintojaksot pitkään ammattiaineeseen vähintään 12 ov 23615 Optimointi- ja päätöksenteko 3 24230 CAD jatkokurssi 2 24250 CAE-erityistyö 3 24620 Koneensuunnittelun erityistyö 4 24625 Monitieteellinen tuotekehitysprojekti -Ideapaja 3-5 24777 Concurrent Engineering -projekti 6 33102 Teollisen muotoilun harjoitukset 2 2401000 Kevyet konerakenteet 3 2406020 Innovointi 3 Mallinnus- ja simulointitekniikka, pääaine Vastuuhenkilö: professori Erno Keskinen huone: K1223, puhelin: 31152306 email: erno.keskinen@tut.fi
70 Lyhyt ammattiaine, vähintään 12 ov 24230 CAD jatkokurssi 2 24250 CAE-erityistyö 3 24440 Konejärjestelmien simulointi 3 7305070 Teknillisen laskennan menetelmät 2 Valinnaiset opintojaksot pitkään ammattiaineeseen vähintään 12 ov 24410 Mekaaniset värähtelyt 4 24420 Konedynamiikka 3 24431 Konerakenteiden mittaukset 3 24510 Paperikonemekanismit 3 24560 Tribologian jatkokurssi 2 2408000 Käyttövarmuuden suunnittelu 3 25200 Virtausoppi 3 25300 Lämmönsiirron perusteet 3 2601020 Hydraulijärjestelmien mallintaminen ja simulointi 3 73110 Numeerinen analyysi 1 3 74490 Moderni käyttöliittymäelektroniikka 3 76450 Mallinnus ja simulointi 3 Konedynamiikka Vastuuhenkilö: professori Erno Keskinen huone: K1223, Puhelin: 2306 email: erno.keskinen@tut.fi Esitietovaatimuksena konstruktiotekniikan lyhyt ammattiaine. Lyhyt ammattiaine (vähintään 16 ov) 24410 Mekaaniset värähtelyt 4 24431 Konerakenteiden mittaukset 3 24520 Massakoneet 3 24530 Paperikoneet 3 2404240 Liikkuvat työkoneet 3 Valinnaiset opintojaksot pitkään ammattiaineeseen vähintään 8 ov 23140 Rakenteiden dynamiikka 4 24330 Konerakenteiden suunnittelu 3 24420 Konedynamiikka 3 24440 Konejärjestelmien simulointi 3 24450 Meluntorjunta 2 24510 Paperikonemekanismit 3 2404250 Konedynamiikan erityistyö 4 2404260 Konedynamiikan mittaukset 3 2408000 Käyttövarmuuden suunnittelu 3 7305070 Teknillisen laskennan menetelmät 2 7603300 Automaatiotekniikan perusteet 3 8100210 Fortran-kieli 1 Konedynamiikan jatko-opintoihin hyväksytään seuraavat opintojaksot, mikäli niitä ei jo ole sisällytetty perustutkinnon ammattiaineeseen: 2404260 Konedynamiikan mittaukset 3 24420 Konedynamiikka 3 2404250 Konedynamiikan erityistyö 4 24330 Konerakenteiden suunnittelu 3 24440 Konejärjestelmien simulointi 3 24510 Paperikonemekanismit 3 2404200 Konedynamiikan jatko-opintoseminaari 1 15 Konediagnostiikka Vastuuhenkilöt: professori Erno Keskinen huone: K1223, Puhelin: 2306 email: erno.keskinen@tut.fi TkT Juha Miettinen huone: K1222, puhelin: 2066 email: juha.s.miettinen@tut.fi
71 Esitietona riittävät koulutusohjelmakohtaiset opinnot. Lyhyt ammattiaine, vähintään 12 ov 24431 Konerakenteiden mittaukset 3 24501 Mekatroniikan perusteet 3 2404310 Konediagnostiikka 3 2404320 Käynninseurannan menetelmät 3 Pitkä ammattiaine, vähintään 24 ov Sivuaineen opintojen lisäksi 12 ov:tä seuraavista opintojaksoista: 24410 Mekaaniset värähtelyt 4 24420 Konedynamiikka 3 24450 Meluntorjunta 2 24520 Massakoneet 3 24530 Paperikoneet 3 24860 Kunnonvalvontamenetelmät 2 2403030 Tehonsiirtolaitteiden analysonti 3 2404200 Konedynamiikan jatko-opintoseminaari 1 2404240 Liikkuvat työkoneet 3 2404250 Konedynamiikan erityistyö 4 2404260 Konedynamiikan mittaukset 3 2408000 Käyttövarmuuden suunnittelu 3 7504050 Teollisuusprosessien mittausjärjestelmät 3 7605050 Neuro- sumeat järjestelmät 3 7605100 Sumea laskenta 3 76331 Automaatio- ja säätötekniikka 4 80508 Johdatus signaalinkäsittelyyn I 3 Konediagnostiikan jatko-opintoihin hyväksytään seuraavat opintojaksot, mikäli niitä ei jo ole sisällytetty perustutkinnon aineopintoihin: 2404320 Käynninseurannan menetelmät 2404310 Konediagnostiikka 2404260 Konedynamiikan mittaukset 2404250 Konedynamiikan erityistyö Kunnossapitotekniikka, pääaine Vastuuhenkilö: professori Seppo Virtanen huone: K1231, puhelin: 2222 email: seppo.virtanen@tut.fi Lyhyt ammattiaine (min. 12 ov) antaa valmiudet kone- ja sähkötekniikan opiskelijoille kunnossapidon ja luotettavuuden suunnittelu- ja kehitystehtäviin. Pakolliset opintojaksot: 24850 Tuotantolaitoksen kunnossapito 2 24860 Kunnonvalvontamenetelmät 2 2408000 Käyttövarmuuden suunnittelu 3 2408010 Kunnossapidon erityistyö 3 3103000 Riskienhallinta 2 (1 3103005 Luotettavuus- ja riskianalyysi 3 (1 1) Kurssit keskenään vaihtoehtoiset Valinnaiset opintojaksot: (vähintään 12 ov) 23630 Murtumismekaniikka ja väsyminen 4 24410 Mekaaniset värähtelyt 4 24431 Konerakenteiden mittaukset 3 24560 Tribologian jatkokurssi 2 2404260 Konedynamiikan mittaukset 3 2404310 Konediagnostiikka 3 2404320 Käynninseurannan menetelmät 3 2504100 Teollisuuden prosessit 3 2504110 Höyrytekniikka 4 26350 Kiertovoitelujärjestelmät 1 2701110 Tuotantojärjestelmät 3 3102100 Yrityksen turvallisuusjohtaminen 3 3103010 Koneiden ja laitteiden turvallisuus 2
72 3103015 Prosessiautomaation turvallisuus 2 3104005 Ergonomia 3 73050 Tilastomatematiikka 3 73126 Stokastiset prosessit 3 73128 Tilastolliset monimuuttujamenetelmät 3 73163 Tilastollinen laadunvalvonta 2 73164 Tilastollinen kokeiden suunnittelu 2 73165 Luotettavuusteoria 3 7303031 Laaja tilastomatematiikka 4 7504050 Teollisuusprosessien mittausjärjestelmät 3 7705035 Sähköverkon kunnon hallinta 2 Materiaalitekniikka - Koneensuunnittelu Vastuuhenkilö: professori Asko Riitahuhta huone: K1232, puhelin: 31152241 email: asko.riitahuhta@tut.fi Materiaalitietoisista suunnittelijoista on koneenrakennusteollisuudessa jatkuvasti kasvava kysyntä. Tuotteiden laatu, kestävyys ja käyttöluotettavuus nousevat yhä keskeisemmiksi kilpailuvalteiksi. Tätä kautta tulee tietämys materiaalien ominaisuuksista ja käyttäytymisestä todellisissa käyttöolosuhteissa ammattitaitoisen suunnittelun keskeisimmäksi tekijäksi. Materiaalitekniikan koulutusohjelman antama pohjakoulutus yhdistettynä koneensuunnittelun pitkään ammattiaineeseen antaa hyvän perustan laaja-alaisen suunnitteluosaamisen kehittämiselle. Suunnittelun lisäksi pitkä ammattiaine voidaan suunnata myös tuotantoon painottuvaksi valinnaisten opintojaksojen avulla. Pääaine, 30 ov Sovitaan erikseen professori Asko Riitahuhtan kanssa. Sivuaine 15 ov. 2403010 Koneenosaopin perusteet 3 2501010 Termodynamiikan perusteet 3 2601000 Hydrauliikan perusteet 3 2701110 Tuotantojärjestelmät 3 8.10.4. Paperinjalostustekniikka Luettelo vaadittavista opinnoista löytyy sivulta 221. 8.10.5. Teknillinen mekaniikka ja optimointi Laitoksen johtaja, professori Juhani Koski huone: K2227, puhelin: 31152277 email: juhani.koski@tut.fi Koneiden ja kantavien rakenteiden suunnittelu on parhaimmillaan luovaa työtä, joka vaatii tekijältään taitoa, tietoja ja intuitioita. Teknillinen mekaniikka on suunnittelijan välttämätön apuneuvo. Sen hyvä hallitseminen antaa hänelle paremmat mahdollisuudet toteuttaa luovuuttaan. Teknillisen mekaniikan opiskelu pääaineena pyrkii antamaan yleisen koneinsinöörikoulutuksen lisäksi valmiuden koneiden ja kantavien rakenteiden analysointiin analyyttisillä, numeerisilla ja kokeellisilla menetelmillä sekä staattisissa että dynaamisissa tapauksissa. Erityisesti painotetaan tietokoneavusteista lujuuslaskentaa. Mekaniikan ja lujuusopin oppiaineiden lisäksi laitos antaa opetusta myös optimoinnin ja operaatioanalyysin alueilta. Tarkoituksena on tarjota menetelmiä teknillisen ja taloudellisen päätöksenteon tueksi. Aiheen käsittely on luonteeltaan yleistä, joten opetus soveltuu kaikkiin koulutusohjelmiin. Koneiden ja kantavien rakenteiden suunnittelussa tarvittavien tietojen ja taitojen saavuttamiseen tähtäävissä opinnoissa luontevin vaihtoehto sivuaineeksi on koneensuunnittelu. Hyvä sovelletun matematiikan ja tietotekniikan hallinta on myös eduksi.
73 Tutkimukseen sekä tuotekehityksen ja koulutuksen (mm. asiantuntijatehtävät CAD-järjestelmiä kehittävissä ja/tai markkinoivissa yrityksissä) asiantuntijatehtäviin tähtäävissä opinnoissa sivuaine voidaan ottaa seuraavilta laitoksilta - koneensuunnittelu - matematiikka - materiaalioppi - energia- ja prosessitekniikka - hydrauliikka ja automatiikka - muovitekniikka - ohjelmistotekniikka - paperinjalostustekniikka - teknillisen laskennan menetelmät - teollisuustalous - turvallisuustekniikka - tuotantotekniikka Teknillinen mekaniikka soveltuu sivuaineeksi etenkin koneensuunnittelun aineopintoihin, mutta myös useimpiin muihinkin korkeakoulun aineopintoihin, kun niihin halutaan vankka teoreettinen lähestymistapa. Teknillinen mekaniikka Vastuuhenkilö: professori Juhani Koski huone: 2227, puhelin: 31152277 email: juhani.koski@tut.fi Teknillinen mekaniikka sivuaineena Pakolliset opintojaksot (10 ov) 23140 Rakenteiden dynamiikka 4 23520 Lujuusopin perusteet II 3 Lisäksi on valittava vähintään 5 ov pääaineen pakollisten ja valinnaisten opintojaksojen joukosta. Teknillinen mekaniikka pääaineena Pakolliset opintojaksot (18 ov) 2306120 Optimoinnin perusteet 3 23140 Rakenteiden dynamiikka 4 23520 Lujuusopin perusteet II 3 23571 Lujuusopilliset mittaukset 4 23595 Elementtimenetelmän harjoitustyö 1 Seuraavista opintojaksoista on valittava vähintään 12 ov pakollisten lisäksi 2305410 Palkkirakenteet 4 2305960 Elementtimenetelmän jatkokurssi 3 23200 Mekaniikan erityiskysymyksiä 4 23555 Laatta- ja kuoriteoria 4 23580 Lämpöjännitykset ja viruminen 4 23610 Yleinen elementtimenetelmä 4 23615 Optimointi- ja päätöksenteko 3 23621 Kantavien rakenteiden optimointi 4 23630 Murtumismekaniikka ja väsyminen 4 23640 Teknillisen mekaniikan erityistyö 4 23650 Komposiittirakenteiden mekaniikka 4 23777 Concurrent Engineering-projekti 3 Teknillinen laskenta sivuaineena Sivuaine Teknillinen laskenta on tarkoitettu teoreettisesti suuntautuneille opiskelijoille, jotka ovat kiinnostuneita tutkimuksesta ja tuotekehityksestä. Se antaa hyvän valmiuden poikkitieteellisten ongelmien numeeriseen ratkaisemiseen sekä jatko-opintoihin. Sivuaine sopii kaikkiin konetekniikan koulutusohjelman pääaineisiin.
74 Pakolliset opintojaksot teknillistä mekaniikkaa pääaineena opiskeleville 12 ov 25220 Virtauskoneet 3 25210 Kitkallinen virtaus 3 2503012 Lämmön johtuminen ja säteily 3 25321 Konvektiivinen lämmönsiirto 3 Pakolliset opintojaksot lämpö- ja virtaustekniikkaa pääaineena opiskeleville 11 ov. 23520 Lujuusopin perusteet II 3 23610 Yleinen elementtimenetelmä 4 23580 Lämpöjännitykset ja viruminen 4 Valinnaiset opintojaksot 2305410 Palkkirakenteet 4 23140 Rakenteiden dynamiikka 4 24420 Konedynamiikka 3 24440 Konejärjestelmien simulointi 3 73109 Matriisilaskenta 1 3 73131 Osittaisdifferentiaaliyhtälöt 3 8.10.6. Tuotantotekniikka Laitoksen johtaja, professori Paul H. Andersson huone: K3228, puhelin: 31152750 email: paul.andersson@tut.fi Laitoksen opetuksen painoalat ovat - valmistustekniikat työvälineineen - tuotantoautomaatio - tuotannon tietojärjestelmät - mittaus ja laadunvarmistus sekä - tuotantojärjestelmät ja tuotantotekniikan huomioon ottaminen suunnitteluvaiheessa. Tuotantotekniikka antaa pääaineena valmiudet tuotannon suunnitteluun, ohjaamiseen ja kehittämiseen. Sivuaineiksi sopivat lähes kaikki kone- ja materiaalitekniikan osastojen ammattiaineet, erityisesti koneensuunnittelu, koneautomaatio, materiaalioppi, teollisuustalous ja turvallisuustekniikka. Myös tietotekniikan opinnot ovat suositeltavia. Sivuaineena tuotantotekniikka kehittää erityisesti tuotesuunnittelijoille ja tuotantoautomaatioon erikoistuville tarpeellista tekniikoidenvälisyyttä. Tuotanto on yksi yritysten avaintoiminnoista, joilla on huomattava merkitys talouteen ja kilpailukykyyn. Talouden ja tuottavuuden kehittämisessä on tärkeässä asemassa automaatio. Siksi tuotantotekniikan laitos osallistuu aktiivisesti konetekniikan koulutusohjelman lisäksi myös automaatiotekniikan ja tuotantotalouden koulutusohjelmien opetukseen ja kehittämiseen. Kullekin koulutusohjelmalle tarjotaan räätälöity peruskurssi. Koneteollisuuden tuotantotekniikka Koneteollisuuden tuotantotekniikan lyhyen sivuaineen (16 ov) tai pitkän pääaineen pakolliset opinnot 2702100 Tuotantoautomaatio 3 III 2702200 Tuotantokoneiden etäohjelmointi 3 III 2703100 Laadunvarmistus 3 III 2703200 Pituussuureiden mittaustekniikka 3 III 2704501 Valmistustekniikat 4 III Koneteollisuuden tuotantotekniikan pitkän pääaineen opinnot täydennetään 30 ov:oon seuraavista 2701200 Ideaalitehdas 6 IV 2701300 Tuotantojärjestelmien simulointi 3 IV 2702400 Teollisuusrobotiikka 3 III 2702500 Automaattinen kokoonpano 3 III
75 2702600 Tehdasautomaation järjestelmätekniikka 4 III 2702610 Control in Robotics and Automation in Electronics Production 4 IV 2702701 Design of Robot Systems 4 IV 2702800 Konenäkö tuotantotekniikassa 3 IV 2703300 Mittaustekniikan jatkokurssi 3 IV 2704520 Muottitekniikan perusteet 2 IV 2704530 Muottitekniikan jatkokurssi 3 IV 2704550 Työstökoneiden käyttökurssi 2 III 2704600 Työstötekniikan teoriakurssi 3 IV 2704700 Process Planning 3 IV 2704800 Mikrotyöstö 3 IV 2705100 Erityistyö teollisuudessa 3 IV 2705200 Tuotantotekniikan syventävä työ 3 IV 2705300 Tuotantotekniikan diplomityöseminaari 1 IV 2705401 Systeeminen projektityö 3 III 2707770 Concurrent Engineering 3 IV Koneteollisuuden tuotantotekniikan pitkään pääaineeseen voi sisällyttää yhden alla olevista muiden laitosten opintojaksoista 23615 Optimointi- ja päätöksenteko 3 24601 Tuotekehitysoppi 3 24860 Kunnonvalvontamenetelmät 2 2804010 Metallien faasimuutokset ja lämpökäsittelyt 3 2804050 Metallien liittämismenetelmät 3 2805500 Polymeerimateriaalien muotit ja työkalut 3 28449 Valimotekniikan perusteet 2 2901010 Tuotannonohjaus 3 2901030 Laatujohtaminen 2 5605010 Logistiikan johdantokurssi 3 73163 Tilastollinen laadunvalvonta 2 8100200 Laaja ohjelmointi 6 8102000 Ohjelmistotuotannon peruskurssi 2 Elektroniikan tuotantotekniikka Elektroniikan tuotantotekniikan ainekokonaisuus toteutetaan yhteistyössä Elektroniikan laitoksen kanssa. Elektroniikan tuotantotekniikan ainekokonaisuus on suunniteltu tukemaan sähkö- ja elektroniikka- teollisuuden sekä tätä tukevan teollisuuden kasvavaa työvoimatarvetta. Koulutus tarjoaa vankan teoreettisen ja käytännöllisen pohjan moderniin elektroniikkatuotantoon ja tuotantoautomaatioon sekä antaa valmiudet elektroniikkatuotannon uusimpien menetelmien soveltamiseen. Sähkö ja elektroniikkateollisuus on viime vuosina ollut Suomen voimakkaimmin kasvava alue. Viimeisen kymmenen vuoden aikana vuosittainen kasvuvauhti on ollut yli kymmenen prosenttia vuodessa. Sähkö- ja elektroniikkateollisuus on hyvä esimerkki vahvasta ja kannattavasta vientiteollisuudesta, jolla on voimakkaasti kasvavat kansainväliset markkinat ja josta on kasvanut tärkeä kansantaloutemme tukijalka. Elektroniikkateollisuuden ohella ja vanavedessä on myös muunlainen kevyt kokoonpaneva teollisuus noussut merkittävään osaan suomalaisessa yrityskentässä. Merkittäviä kevyttä kokoonpanovaltaista tuotantoa edustavia toimialoja ovat myös mekaaninen konepajateollisuus ja muovituoteteollisuus. Suuri osa muovituoteteollisuudesta palvelee osatoimitusten muodossa konepaja- ja elektroniikkateollisuuden tarpeita. Toisena tärkeänä alueena voidaan mainita Suomeen syntynyt, kansainvälisestikin arvioiden poikkeuksellisen vahva tuotantolaitteiden ja järjestelmien valmistus. Elektroniikan tuotantotekniikan ainekokonaisuus antaa valmiudet tuotantotoiminnan suunnitteluun, ohjaamiseen ja kehittämiseen. Opetus painottuu elektroniikkatuotteiden volyymivalmistuksen kannalta keskeisille alueille kuten elektroniikan valmistustekniikoihin, tuotannon- ja laadunohjaukseen sekä kokoonpanoautomaatioon.
76 Elektroniikan tuotantotekniikan pitkä ja erikoispitkä pääaine tarjoavat mahdollisuuden hankkia hyvä kokonaisnäkemys modernista elektroniikkatuotannosta sekä lisäksi syventävät tiedot joltakin valittavalta erityisalueelta kuten elektroniikkatuotannon alkupään tai loppupään prosesseista, tuotannon suunnittelusta ja johtamisesta, laadunohjauksesta, tuotantoautomaatiosta, laiteja järjestelmätekniikasta tai jostakin elektroniikkatuotantoa tukevasta tekniikasta. Elektroniikan tuotantotekniikan sivuaineen (15 17 ov) pakolliset opinnot 2701120 Tuotantojärjestelmät ja verkot 3 III 2702100 Tuotantoautomaatio 3 III 2702500 Automaattinen kokoonpano 3 III 74982 Elektroniikan tuotantotekniikka 3 III Elektroniikan tuotantotekniikan sivuaineen valinnaiset opinnot 2702400 Teollisuusrobotiikka 3 III 2702610 Control in Robotics and Automation in Electronics Production 4 IV 2702620 emanufacturing in Electronics Production 3 IV 2702800 Konenäkö tuotantotekniikassa 3 IV 2703100 Laadunvarmistus 3 III 2704520 Muottitekniikan perusteet 2 IV 2805450 Polymeerien liittäminen 2 2805880 Ruiskuvalu 2 2901010 Tuotannonohjaus 3 74310 Mikroelektroniikan pakkaustekniikka 3 74320 Elektroniikan materiaalit 3 74410 Elektroniikan tuotantotekniikan erikoistyöt 7471010 Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ympäristökysymykset 2 Elektroniikan tuotantotekniikan pääaineen ja erikoispitkän pääaineen (30 45 ov) pakolliset opinnot 2701120 Tuotantojärjestelmät ja verkot 3 III 2702100 Tuotantoautomaatio 3 III 2702500 Automaattinen kokoonpano 3 III 2702610 Control in Robotics and Automation in Electronics Production 4 IV 2702620 emanufacturing in Electronics Production 3 IV 2703100 Laadunvarmistus 3 III 2705401 Systeeminen projektityö 3 III 2901010 Tuotannonohjaus 3 74310 Mikroelektroniikan pakkaustekniikka 3 74320 Elektroniikan materiaalit 3 74982 Elektroniikan tuotantotekniikka 3 Elektroniikan tuotantotekniikan pääaineen ja erikoispitkän pääaineen valinnaiset opinnot. 2702400 Teollisuusrobotiikka 3 III 2702600 Tehdasautomaation järjestelmätekniikka 4 III 2702701 Design of Robot Systems 4 IV 2702800 Konenäkö tuotantotekniikassa 3 IV 2703200 Pituussuureiden mittaustekniikka 3 III 2704501 Valmistustekniikat 4 III 2704520 Muottitekniikan perusteet 2 IV 2704530 Muottitekniikan jatkokurssi 3 IV 2704550 Työstökoneiden käyttökurssi 2 III 2704800 Mikrotyöstö 3 IV 2705100 Erityistyö teollisuudessa 3 IV 2705200 Tuotantotekniikan syventävä työ 3 IV 2705300 Tuotantotekniikan diplomityöseminaari 1 IV 2707770 Concurrent Engineering 3 IV 2803010 Elektronimikroskopia 3 2803020 Läpivalaisuelektronimikroskopia 3 2803040 NDT-tekniikan perusteet 2 2805450 Polymeerien liittäminen 2
77 2805500 Polymeerimateriaalien muotit ja työkalut 3 2805830 Polymeerimateriaalien prosessointi 2 2805840 Muovimateriaalit ja niiden tekniset sovellukset 3 2805880 Ruiskuvalu 2 2901020 Tuotannonohjauksen jatkokurssi 3 2901030 Laatujohtaminen 2 2901050 Tuotannon johtaminen 3 2902010 Yrityksen talous 2 2902020 Sisäinen laskentatoimi 3 3101000 Turvallisuustekniikan perusteet 2 3102105 Turvallisuus ja tuottavuus 2 3103010 Koneiden ja laitteiden turvallisuus 2 3104005 Ergonomia 3 5605010 Logistiikan johdantokurssi 3 5605710 Liikennetuotannon ja logistiikan erikoistyö 3 7403005 Elektroniikan miniatyrisointi 3-4 74410 Elektroniikan tuotantotekniikan erikoistyöt 74541 Elektroniikan tuotekehitys 2-4 7471010 Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ympäristökysymykset 2 Soveltuvia elektroniikan tuotantotekniikkaa tukevia muita aineopintoja: Elektroniikka, Elektroniikan pakkaus- ja tuotantotekniikka Teollisuustalous, Yritystalous tai Johtajuus ja henkilöstövoimavarat Materiaalioppi, Elektroniikan materiaalit Tehdasautomaatio Tehdasautomaation ainekokonaisuus antaa perusvalmiudet toimia automaatioammattilaisena tuotanto- ja kappaletavara-automaation haastavalla ja mielenkiintoisella kentällä. Automaatio on tämän päivän teollisuuden ja tuotannollisen toiminnan keskeinen kilpailutekijä ja se työllistää yhä enemmän suomalaisia diplomi-insinöörejä kappaletavaratuotannossa sekä tuotantovälineitä ja automaatiolaitteita valmistavassa teollisuudessa ja suunnittelutoimistoissa. Tehdasautomaation opinnoissa perehdytään automaattisten tuotantokoneiden ja -laitteiden sekä kappaletavarateollisuuden automaatiojärjestelmien tekniikkaan, suunnitteluun ja integrointiin toimiviksi kokonaisjärjestelmiksi. Kurssitarjonta antaa mahdollisuuden painottaa opintoja eri tavoin ja eri sovellusalueilla. Konepaja- ja metalliteollisuuden ja elektroniikkateollisuuden lisäksi sovelluksia löytyy myös monelta muulta teollisuuden alalta. Opetuksen tukena on käytössä on uusinta robotiikkaa ja ohjaus- ja laitetekniikkaa sekä uusimmat työkaulut ja menetelmät, joihin pääsee tutustumaan konkreettisesti toteuttamalla itse ja ryhmissä vaikeusasteeltaan erilaisia automaatiojärjestelmäprojekteja (learning by doing). Tehdasautomaation lyhyen sivuaineen (15 17 ov) pakolliset opinnot 2702100 Tuotantoautomaatio 3 III 2702400 Teollisuusrobotiikka 3 III 2702600 Tehdasautomaation järjestelmätekniikka 4 III Tehdasautomaation lyhyen sivuaineen valinnaiset opinnot 2702200 Tuotantokoneiden etäohjelmointi 3 III 2702500 Automaattinen kokoonpano 3 III 2702610 Control in Robotics and Automation in Electronics Production 4 IV 2702620 emanufacturing in Electronics Production 3 IV 2702701 Design of Robot Systems 4 IV 2702800 Konenäkö tuotantotekniikassa 3 IV 2705300 Tuotantotekniikan diplomityöseminaari 1 IV 2705401 Systeeminen projektityö 3 III 3103010 Koneiden ja laitteiden turvallisuus 2 7601000 Tietoverkkopohjainen automaatio 3 76331 Automaatio- ja säätötekniikka 4 8100100 Ohjelmointi I 3 8100110 Ohjelmointi II 3
78 8100200 Laaja ohjelmointi 6 8304500 Tietoliikenneverkkojen perusteet 3 Tehdasautomaation pitkän pääaineen (30 ov) pakolliset opinnot 2702100 Tuotantoautomaatio 3 2702400 Teollisuusrobotiikka 3 2702600 Tehdasautomaation järjestelmätekniikka 4 2702610 Control in Robotics and Automation in Electronics Production 4 2702620 emanufacturing in Electronics Production 3 2702800 Konenäkö tuotantotekniikassa 3 2705401 Systeeminen projektityö 3 Soveltuvia tehdasautomaatiota tukevia muita aineopintoja: Ohjelmistotekniikka, Ohjelmistotuotanto tai Sulautetut järjestelmät Automaatio- ja säätötekniikka, Automaatioteknologia tai Automaatio- ja informaatioverkot Hydrauliikka ja automatiikka, Koneautomaatio Teollisuustalous, Yritystalous tai Markkinointi Elektroniikka, Sulautetut järjestelmät Turvallisuustekniikka Tehoelektroniikka Materiaalitekniikka Tehdasautomaation pitkän pääaineen valinnaiset opintojaksot: 26231 Pneumatiikka 3 26242 Toimilaitteiden säätö 3 2601040 Sähkömoottorikäytöt koneautomaatiossa 3 2702200 Tuotantokoneiden etäohjelmointi 3 2702500 Automaattinen kokoonpano 3 2702701 Design of Robot Systems 4 2704501 Valmistustekniikat 4 2705300 Tuotantotekniikan diplomityöseminaari 1 3103010 Koneiden ja laitteiden turvallisuus 2 74462 Mekatroniikan erityiskysymyksiä 4-6 76331 Automaatio- ja säätötekniikka 4 7601000 Tietoverkkopohjainen automaatio 3 8100100 Ohjelmointi I 3 8100110 Ohjelmointi II 3 8100200 Laaja ohjelmointi 6 8304500 Tietoliikenneverkkojen perusteet 3