TEOLLISUUDEN TYÖTTÖMYYSKASSA

Samankaltaiset tiedostot
Esitys ja sen tausta-aineisto Teollisuuden työttömyyskassaksi Tiivistelmä

TEOLLISUUDEN TYÖTTÖMYYSKASSA

Kassan hallintoelimet ovat kassan edustajiston kokous, valtuuskunta, jota jäljempänä kutsutaan valtuustoksi ja hallitus.

Teollisuuden työttömyyskassan säännöt alkaen Ylimääräinen edustajiston kokous Finanssivalvonta

Kassan nimi on JATTK-työttömyyskassa ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Vakuuttava työttömyyskassa YLEINEN TYÖTTÖMYYSKASSA YTK:N SÄÄNNÖT. Finanssivalvonnan vahvistamat

Vanhojen sääntöjen mukaiset kirjaukset

SISÄLTÖ. METALLITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA TYÖTTÖMYYSKASSAN SÄÄNNÖT 1(11) Työttömyyskassan edustajisto

TYÖTTÖMYYSKASSAN SÄÄNNÖT

Kassan nimi on Vakuutusväen Työttömyyskassa ja sen kotipaikka on Helsinki.

TERVEYDENHUOLTOALAN TYÖTTÖMYYSKASSA 1 / 8. T Y Ö T T Ö M Y Y S K A S S A N S Ä Ä N N Ö T Hyväksytty kassan varsinaisessa kokouksessa 11.6.

Kassan nimi on Posti- ja logistiikka-alan työttömyyskassa, josta käytetään jäljempänä näissä säännöissä nimitystä kassa.

PUUALOJEN TYÖTTÖMYYSKASSAN SÄÄNNÖT

Työttömyyskassa Statia. Säännöt

PALVELUALOJEN TYÖTTÖMYYSKASSAN SÄÄNNÖT

Säännöt. Lakimiesten työttömyyskassa

Teollisuusalojen työttömyyskassa TEAM SÄÄNNÖT sivu 1 (8) Projektihallitus

Säännöt on hyväksytty Suomen Elintarviketyöläisten Työttömyyskassan 20. edustajiston kokouksessa Jyväskylässä

Teollisuusalojen työttömyyskassa TEAM SÄÄNNÖT sivu 1 (9)

Kassan nimi on Lakimiesten työttömyyskassa ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Jäljempänä näissä säännöissä sitä kutsutaan kassaksi.

I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA

Työttömyyskassan nimi on Kuljetusalan Työttömyyskassa ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

TYÖTTÖMYYSKASSAN SÄÄNNÖT

SÄHKÖALOJEN TYÖTTÖMYYSKASSAN SÄÄNNÖT

Sisältö. Teollisuusalojen työttömyyskassa Edustajiston kokous

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu.

Työttömyyskassan nimi on Kuljetusalan Työttömyyskassa ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

säännöt Ammatinharjoittajien ja Yrittäjien työttömyyskassan

Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt

Jäsen voidaan erottaa yhdistyksestä yhdistyksen hallituksen päätöksellä, jos hän on. PoPoPet Ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka.

Pohjoisen yhteisöjen tuki - Majakka ry. Säännöt

Liittokokous, liittovaltuusto ja liittohallitus

SAVONLINNAN OOPPERAJUHLIEN KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT

Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot. Valtion rahoitusosuus ansiopäivärahasta (16/2016) 184/52/2015

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT

SOMAKISS ry:n säännöt

Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa

Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa

Kirkon akateemiset Kyrkans akademiker AKI r.y:n säännöt

Motoristit koulukiusaamista vastaan MKKV ry. Yhdistyksen kotipaikka on Tampere.

SÄÄNNÖT YRITTÄJIEN TYÖTTÖMYYSKASSA

Kapernaumin Kyläyhdistys Ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. Nimi ja kotipaikka

Joensuu Joensuun Nuorisoverstas ry SÄÄNNÖT

Yhtiöllä on peruspääomana takuupääoma ja pohjarahasto.

Avustavien Erotuomareiden Valioerotuomarikerho ry:n (AVEK ry) säännöt

säännöt Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa

Vankien Omaiset VAO ry:n säännöt

Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toiminta alueena kokovaltakunnan alue.

VIHDIN RAKENNUSKULTTUURISÄÄTIÖN SÄÄNNÖT ( ht) 1 Säätiön nimenä on Vihdin rakennuskulttuurisäätiö. 2 Säätiön kotipaikka on Vihti.

Lapin tutkimusseura ry:n säännöt

ETELÄ-KARJALAN SÄÄSTÖPANKKISÄÄTIÖN SÄÄNNÖT. Säätiön nimi on Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiö ja sen kotipaikka on Lappeenranta.

Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa

HIRSITALOTEOLLISUUS RY:N SÄÄNNÖT

Yhdistyksen tarkoituksena on edistää kennelharrastusta ja siihen liittyvää kilpailutoimintaa ja parantaa koirien yhteiskuntakelpoisuutta.

Suomen Standardisoimisliitto SFS ry SÄÄNNÖT. Patentti- ja rekisterihallituksen hyväksymät rek. nro 46456

Viikinkiajan Laiva yhdistyksen säännöt

2 Yhdistyksen tarkoituksena on tarjota monimuotoista ja joustavaa tukea turvapaikanhakijana Suomeen tulleille.

1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka. 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu

Lahela-Seuran säännöt

Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Säännöt

Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen tutkimusseura ja kotipaikka Lahden kaupunki.

LTYHY ry SÄÄNNÖT s. 1 (5)

MALLI Sähköosuuskuntien säännöt ovat yhtenevät lukuun ottamatta nimeä ja kotipaikkaa.

2 Yhdistys on aatteellinen ja voittoa tavoittelematon yhdistys. 1. järjestää esitelmätilaisuuksia ja muuta tiedotustoimintaa

Yhdistys tuo esille mielipiteitään julkisuudessa ja esittää lausuntojaan ja näkemyksiään virkamiehille sekä päättäville elimille.

PYÖTSAAREN MAAOSAKASKUNNAN SÄÄNNÖT

Lakeuden Tokoilijat ry. yhdistyksen säännöt

SUOMEN KATALYYSISEURA FINSKA KATALYSSÄLLSKAPET - FINNISH CATALYSIS SOCIETY

Slovenia-seuran säännöt

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt

Yhdistyksen nimi on Karateseura Honbu ja sen kotipaikka on Helsinki.

Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society. nimisen yhdistyksen säännöt

1 Yhdistyksen nimi on ProUnioni. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

SÄÄNNÖT. Yhdistyksen nimi on Ikaalisten Nuoriso-orkesterin tuki ry. Sen kotipaikka on Ikaalinen ja toimialue on Ikaalinen.

Suomen luolaseuran säännöt

Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki

KERAVAN TAIDEMUSEON YSTÄVÄT ry. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

LEPPÄLAMMI- TAIPALEEN KOTISEUTUYHDISTYS ry. SÄÄNNÖT

1 Säätiön nimi on Saimaan lentoasema säätiö sr. ja sen kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki.

HÄMEENLINNAN KRISTILLISEN KOULUN KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT

1. YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Suomen Erikoiskuljetusten Liikenteenohjaajat SEKLI ry ja sen kotipaikka on Lahti.

4 Jäsenen eroaminen Ilmoitus osuuskunnasta eroamisesta on tehtävä hallitukselle kirjallisesti.

1) toimii jäsenyhteisöjensä yhteenliittymänä ja tukee niiden toimintaa

SUOMEN SYÖPÄPOTILAAT - CANCERPATIENTERNA I FINLAND RY SÄÄNNÖT

Parkojan Koulu, Alkutaival 16, Pornainen. Läsnä Kokouksessa oli läsnä 40 osuuskunnan jäsentä, liite 1.

Karkkilan vapaa-ajattelijat ry. Säännöt

Työttömyyskassa Statian uudet säännöt hyväksyttiin Finanssivalvonnassa.

Collegium Culinarium, CC - Kilta ry SÄÄNNÖT

Verkoston nimi on Green energy showroom ja sen kotipaikka on Lappeenranta. Verkosto toimii Etelä-Karjalan alueella kansainvälisesti.

1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Tutkimushoitajat ry ja sen kotipaikka on Helsinki

PUIJON LATU RY:N SÄÄNNÖT Hyväksytty Puijon Latu ry:n ylimääräisessä kokouksessa ja syyskokouksessa

Filha ry. Säännöt. Nimi ja kotipaikka. Yhdistyksen nimi on Filha ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen tarkoitus

2. Tarkoituksensa toteuttamiseksi aluejärjestö:

YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT hyväksytty syyskokouksessa osoite c/o Maija Lipponen, Juhonkyläntie 26 D Sotkamo

ETELÄ-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS SÖDRA FINLANDS CANCERFÖRENING R.Y. Säännöt

ETELÄ-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS SÖDRA FINLANDS CANCERFÖRENING R.Y. Säännöt

YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Yhdistyksen nimi on Audiovisuaalisen Ammattiviestinnän Toimialaliitto - AVITA r.y ja sen kotipaikka on Helsinki.

LÄÄKÄRIPALVELUYRITYKSET RY:N SÄÄNNÖT

Transkriptio:

METALLI TEAM PUU TEOLLISUUDEN TYÖTTÖMYYSKASSA Esitys uudeksi työttömyyskassaksi Projektihallitus

TEOLLISUUDEN TYÖTTÖMYYSKASSA Esitys uudeksi työttömyyskassaksi Projektihallitus

SISÄLTÖ Esitys uudeksi työttömyyskassaksi ESITYS UUDEKSI TYÖTTÖMYYSKASSAKSI Johdanto 3 Jäsenmäärä 4 Talous 4 Jäsenmaksun suuruus 4 Säännöt 4 Hallintoelimet 4 Henkilöstö 5 Päätöksentekoaikataulu 5 Kassojen hallintoelinten kannanotot sulautumiseen 5 Yhteenveto 5 PROJEKTIHALLITUKSEN LOPPURAPORTTI Yhteenveto 7 1. Kassojen sulautumishankkeen taustoja 8 2. Kassojen projektihallituksen toimeksianto ja kuvaus työn käynnistymisestä 8 3. Tiivistelmä kassojen projektihallituksen esittämistä asioista 9 4. Hallintoelinten kannanotot työttömyyskassojen sulautumisesta 9 5. Kuvaus kassojen nykytilanteesta, toiminnasta ja resursseista 10 6. Uuden työttömyyskassan toiminta, tehtävät, resursointi ja organisointi 11 7. Uuden työttömyyskassan strategia 12 8. Säännöt 12 9. Uuden kassan hallintorakenne ja hallintoelinten valinnat 13 10. Talous 14 11. Talouden suunnittelu vuodelle 2018 15 12. Jäsenmäärän kehitys 15 13. Organisaatio 16 14. Viestintä ja tiedottaminen 17 15. It-asiat 17 Johdanto Teollisuuden toimialojen työttömyyskassat toimivat edelleen erikseen, vaikka esimerkiksi palvelu alojen ja julkisten alojen kassat ovat koonneet alansa yhteen. Teollisuuden alat ovat varsinkin viimeisen kymmenen vuoden aikana käyneet läpi varsin voimakkaan rakennemuutoksen. Tämä näkyy muun muassa työpaikkojen vähene misenä ja kassojen jäsenmäärän laskuna. Metallityöväen, Puualojen ja Teollisuusalojen työttömyyskassojen hallitukset tekivät alkukeväästä 2016 aiepäätökset Puualojen ja Teollisuusalojen työttömyyskassojen sulautumisesta Metallityöväen Työttömyyskassaan 1.1.2018. Aiepäätöksen ja sulautumishankkeeseen liittyvien selvitysten perusteella on valmisteltu esitys uudeksi Teollisuuden työttömyyskassaksi. Työttömyyskassojen sulautumisen valmistelussa on huomioitava, että kassat hoitavat julkista tehtävää. Sulautumisessa on otettava huomioon muun muassa kassalaki, hallintolaki sekä Finanssivalvonnan määräykset, ohjeet ja kehotukset. Kassojen sulautuminen voi tapahtua ainoastaan vuoden alusta alkaen. Sulautumisella tavoitellaan taloudellisesti vahvempaa palkansaajakassaa sekä kustannussäästöjä pidemmällä aikavälillä. Uuden kassan strategisena perustehtävänä on turvata jäsenilleen niiden etuuksien ja palvelujen järjestäminen, joita kassalaki ja kassan säännöt edellyttävät. Kassan tärkeimmät arvot tulevat olemaan jäsenlähtöisyys, hyvä palvelu, uudistumiskyky, oikeudenmukaisuus ja asian tuntevuus. Toimintaa ohjaavia tavoitteita ovat nopeus, tavoitettavuus, taloudellisuus ja tehokkuus, mukautuvuus, ketteryys, aloitteellisuus sekä aktiivisuus. LIITTEET 1. Työttömyyskassojen sulautumisen vaiheet 2016 2023 18 2. Swot-analyysi 3. Luonnos uuden kassan strategiasta 4. Esitys uuden kassan säännöiksi 5. Kassojen jäsenmäärän kehitys 3

Jäsenmäärä Uuden kassan jäsenmäärä tulee olemaan vuoden 2018 alussa noin 154 000. Arvio perustuu sulautumiseen osallistuvien kassojen 10 viimeisen vuoden jäsenmääräkehitykseen. Uusi kassa olisi jäsen määrän perusteella neljänneksi suurin työttömyyskassa. Sulautumishankkeessa mukana olevien kassojen jäsenmäärä on vähentynyt viimeisen 10 vuoden aikana yhteensä 78 000 jäsenellä (-32 %). Puualojen ja Teollisuusalojen kassoissa jäsenmäärävähentymä on ollut noin 40 prosenttia ja Metallin kassassa 26 prosenttia. Jäsenmäärän vähenemiseen vaikuttavat muun muassa jäsenistön ikärakenne ja rakennemuutokset kassojen toimialoilla. Talous Kassojen sulautumisella tavoitellaan kustannussääntöjä. Sulautumisen myötä synergiaetuja syntyy hallintokuluissa ainakin hallintoelinten, maksatusjärjestelmän, jäsenrekisterin ja tietohallinnon osalta. Henkilöstökustannuksista saavu tetaan säästöjä vasta pidemmällä aikavälillä. Sulautumisen tuomat hallintokulujen säästöt tulevat näkymään kassan tulevien vuosien taloudessa sitä mukaa, kun sulautumisesta johtuvat toiminta- ym. muutokset voidaan toteuttaa. Tämän hetken työllisyystilannearvion mukaan uusi kassa tulee toimintansa aloittaessa maksamaan vuodessa etuuksia arviolta 354 miljoonaa euroa noin 54 000 jäsenelle. Työttömyyskassoilla tulee lain mukaan olla tasoitusrahasto (oma pääoma), johon vuotuinen ylijäämä siirretään. Kassan rahoituksen ja maksuvalmiuden turvaamiseksi tasoitusrahastossa on oltava Finanssi valvonnan vahvistama vähimmäismäärä (100 %), mikä tarkoittaa, että työttömyyskassa selviytyy omalla vastuulla olevista hallinto kuluistaan ja etuusmenoistaan vuoden ajan. Taloudellisista suhdanteista johtuvien jäsenmaksuvaihteluiden tasaamiseksi työttömyyskassa voi lisäksi kerätä tasoitus rahastoa enintään 400 %. Sulautumiseen osallistuvien kassojen tasoitusrahastoprosentit ovat olleet viime vuosina hyvät (189 245 %). Jäsenmaksun suuruus Uuden kassan jäsenmaksun suuruudeksi arvioidaan 0,50 0,60 prosenttia. Jäsenmaksuesitys tehdään Finanssivalvonnalle 15.10.2017 mennessä vuoden 2018 talousarvion laatimisen yhteydessä. Jäsenmaksuprosentin suuruutta arvioitaessa on otettava huomioon sen hetkinen työllisyystilanne sekä tulevan vuoden talousennusteet. Lisäksi huomioidaan ennusteet jäsenmaksutuottojen, korvauskulujen ja hallintokulujen kehittymisestä. Jäsenmaksuprosentin suuruuden arvioinnissa on huomioitava myös se, että uusi kassa ei tule perimään maksamistaan etuuksista jäsenmaksua. Mikäli kassa perisi jäsenmaksun maksettavista etuuksista, vaikuttaisi tämä jäsenmaksuprosenttia vähentävästi noin 0,04 prosenttiyksikköä. Säännöt Työttömyyskassan säännöt on laadittu Finanssivalvonnan ohjeiden mukaisesti ja ne pohjautuvat sulautumiseen osallistuvien kolmen kassan nykyisiin sääntöihin. Esitys uuden kassan säännöiksi on loppuraportin liitteenä. Uuden työttömyyskassan säännöt hyväksytään osana sulautumis sopimusta, jonka jälkeen ne toimitetaan Finanssivalvonnalle vahvistettavaksi. Säännöt astuvat voimaan uuden kassan aloittaessa toimintansa 1.1.2018. Hallintoelimet Työttömyyskassan hallintoelimet ovat edustajiston kokous, valtuusto ja hallitus. Ylintä päätäntävaltaa käyttää viiden vuoden välein kokoontuva edustajiston kokous. Vastaanottavan kassan edustajisto jatkaa uuden työttömyyskassan ensimmäiseen edustajiston kokoukseen asti, joka pidetään vuonna 2023. Uuden kassan edustajistoon valitaan edustajia yksi kustakin vaalipiiristä jokaista 1 000 alkavaa jäsentä kohti, jolloin edustajamäärä olisi arviolta 165. Uuden kassan valtuuston ja hallituksen jäsenet valitaan osana sulautumissopimusta ja valinnat astuvat voimaan 1.1.2018. Kassan valtuustoon kuuluu puheenjohtajan sekä ensimmäisen, toisen ja kolmannen varapuheenjohtajan lisäksi 28 muuta varsinaista jäsentä. Kassan hallitukseen valitaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi 6 8 muuta varsinaista jäsentä. Henkilöstö Työttömyyskassojen henkilöstö siirtyy uuteen työttömyyskassaan vanhoina työntekijöinä. Uuden kassan henkilöstömäärä tulee olemaan vuoden 2018 alussa noin 110. Uudella kassalla tulee olemaan henkilöstöä keskustoimiston lisäksi aluetoimistoissa. Hajautetun organisaatiorakenteen tarvetta ja toimivuutta arvioidaan sulautumisen täytäntöönpanon jälkeen. Kolmen organisaation yhteensovittamisessa on otettava huomioon erilaiset käytännöt ja kulttuurit. Uudelle kassalle luodaan yhteiset toimintatavat ja henkilöstö koulutetaan niihin ennen sulautumisen täytäntöönpanoa. Päätöksentekoaikataulu Työttömyyskassojen sulautumisesta päätetään lopullisesti vastaanottavan ja sulautuvien kassojen edustajiston kokouksissa toukokuussa 2017. Tuolloin työttömyyskassat allekirjoittavat sulautumissopimuksen ja hyväksyvät uuden kassan säännöt. Työttömyyskassat toimittavat yhteishakemuksen sulautumisesta sekä hakemuksen sääntömuutosten vahvistamisesta Finanssivalvonnalle kesäkuussa 2017. Finanssivalvonta antaa päätöksensä sulautumisesta ja sääntömuutosten vahvistamisesta heinä-elokuussa kuulutuksen ja muistutusajan jälkeen. Uusi Teollisuuden työttömyyskassa aloittaa toimintansa 1.1.2018. Kassojen hallintoelinten kannanotot sulautumiseen Sulautumisella saavutetaan säästöjä ja synergiaetuja, jotka vaikuttavat jäsenmaksuprosentin suuruuteen. Kunkin kassan parhaat käytännöt ja menetelmät yhdistämällä saadaan jäsenistöä hyvin palveleva työttömyyskassa. Tavoitteena on tarjota nopea, laadukas sekä mahdollisimman nykyaikainen ja monipuolinen jäsenpalvelu. Kassasta tulee jäsenkunnaltaan ja asiantuntemukseltaan monia eri teollisuuden aloja edustava työttömyyskassa. Yhteenveto Työttömyyskassojen sulautumisella haetaan taloudellisia hyötyä ja kilpailukykyä. Jäsenille voidaan tarjota nopea maksatus sekä laadukas, korkeatasoinen ja laaja-alainen palvelukonsepti. Voimavaroja keskittämällä turvataan taloudelliselta pohjaltaan vakavarainen kassa, joka kestää hyvin teollisuuden eri alojen suhdannevaihtelut. Suuremmalla kassalla on paremmat vaikutusmahdollisuudet toiminta ympäristössään etuuksien toimeenpanossa. Lisäksi kassa pystyy reagoimaan paremmin yhteiskunnassa tapahtuviin muutoksiin. Työttömyyskassojen projektihallitus esittää Metallityöväen, Puualojen ja Teollisuusalojen työttömyyskassojen hallituksille hyväksyttäväksi esityksen uudeksi työttömyyskassaksi. Tähän esitykseen on koottu pääkohdat uudesta työttömyyskassasta. Esityksen liitteenä on seuraavalla aukeamalla kassahanketta tarkemmin käsittelevä loppuraportti. ESITYS 4 5

Työttömyyskassojen projektihallituksen loppuraportti Tausta-aineisto esitykseen uudeksi työttömyyskassaksi 10.2.2017 Yhteenveto Sulautumishankkeen tausta ja valmistelu Metallityöväen, Paperityöväen, Puualojen ja Teollisuusalojen työttömyyskassojen hallitukset tekivät alkukeväästä 2016 aiepäätökset Paperityöväen, Puualojen ja Teollisuusalojen työttömyyskassojen sulautumisesta Metallityöväen Työttömyyskassaan 1.1.2018. Paperityöväen Työttömyyskassa irtautui sulautumishankkeesta 22.12.2016. Sulautumishanketta päätettiin jatkaa Metallityöväen, Puualojen ja Teollisuusalojen työttömyyskassojen kesken 12.1.2017. Sulautumisesta on tarkoitus päättää kussakin sulautumiseen osallistuvassa kassassa toukokuussa 2017, jolloin kassojen edustajiston kokoukset hyväksyvät sulautumissopimuksen ja sen liitteet (mm. säännöt ja hallintoelinten jäsenet). LIITE: LOPPURAPORTTI Kassojen projektihallitus vastaa kassojen fuusiohankkeen etenemisestä ja tiedottamisesta ja päättää uutta kassaa koskevista linjauksista. Projektihallituksen lisäksi hanketta valmistelee projektihallituksen työvaliokunta, jonka muodostavat kassanjohtajat. Sulautumiseen liittyviä henkilöstöasioita varten on perustettu kassojen työnantajien ja työntekijöiden edustajista koostuva henkilöstötyöryhmä. Kassojen edustajia on mukana myös liittofuusiohanketta valmistelevissa työryhmissä niiltä osin, kun niissä käsitellään kassoihin vaikuttavia asioita. Tavoitteet ja strategia Sulautumisella tavoitellaan kustannussäästöjä pidemmällä aikavälillä sekä taloudellisesti vahvempaa palkansaajakassaa. Työttömyyskassan strategisena perustehtävänä on turvata jäsenille niiden etuuksien ja palvelujen järjestäminen, joita kassalaki ja kassan säännöt edellyttävät. Kassan tärkeimmät arvot ovat jäsenlähtöisyys, hyvä palvelu, uudistumiskyky, oikeudenmukaisuus ja asiantuntevuus. Toimintaa ohjaavia tavoitteita ovat nopeus, tavoitettavuus, taloudellisuus ja tehokkuus, mukautuvuus, ketteryys, aloitteellisuus sekä aktiivisuus. Talous ja jäsenmaksu Kassojen 10 vuoden jäsenmääräkehityksen perusteella tehdyn arvion mukaan uuden kassan jäsenmäärä tulisi olemaan vuonna 2018 noin 154 000. Ansiopäivärahan saajien osuus jäsenmäärästä olisi noin 30 35 prosenttia. Etuuksia tulisi vuositasolla maksettavaksi arviolta 354 miljoonaa euroa. Kassojen projektihallitus on eri vaihtoehtolaskelmien jälkeen todennut, että nykytasolla olevien jäsenmaksutuottojen, korvauskulujen ja hallintokulujen mukaan uuden kassan jäsenmaksuprosentti olisi arviolta 0,50 0,60. Uuden kassan jäsenmaksuesitys tehdään Finanssivalvonnalle 15.10.2017 mennessä ja ennen vuoden 2018 talousarviota onkin lähes mahdotonta arvioida tarkkaa jäsenmaksuprosenttia. Hallintomalli ja säännöt Uuden työttömyyskassan hallintomalliksi esitetään valittavaksi edustajiston kokousta. Edustajia valittaisiin yksi kustakin vaalipiiristä jokaista alkavaa 1 000 jäsentä kohti. Uuden kassan edustajamäärä tulisi olemaan arviolta 165. Kokousedustajien määrän laskeminen tuo uudelle kassalle kustannussäästöjä hallintokuluihin. Uuden kassan säännöt pohjautuvat nykyisten kolmen kassan sääntöihin. Sääntömuutoksissa huomioidaan uuden liiton ja ammattiosastojen säännöt niiltä osin, kuin ne liittyvät työttömyyskassaan. Henkilöstö Työntekijöitä uudessa kassassa olisi arviolta noin 110 vuoden 2018 alussa. Kaikkien sulautuvien kassojen työntekijät siirtyvät ns. vanhoina työntekijöinä uuteen kassaan ja kaikille kolmen kassan työntekijöille taataan työpaikka. Vuoteen 2023 mennessä eläkeiässä on 12 työntekijää. Henkilöstökustannuksista saavutetaan säästöjä vasta pitkällä aikavälillä. 6 7

1. Kassojen sulautumishankkeen taustoja Metallityöväen, Paperityöväen, Puualojen ja Teollisuusalojen työttömyyskassojen hallitukset tekivät alkukeväästä 2016 aiepäätökset kassojen sulautumisesta 1.1.2018. Paperityöväen Työttömyyskassa irtautui sulautumishankkeesta 22.12.2016. Sulautumishankkeen valmistelua päätettiin jatkaa Metallityöväen, Puualojen ja Teollisuusalojen työttömyyskassojen kesken 12.1.2017. Kassojen yhdistyminen on tarkoitus toteuttaa siten, että uusi kassa perustetaan Metallityöväen Työttömyy kassan y-tunnuksen alle. Metallityöväen Työttömyyskassa toimii sulautumisessa vastaanottavana kassana, johon Puualojen ja Teollisuusalojen työttömyyskassat sulautuvat. Toisin sanoen kassojen sulautumisessa ei perusteta uutta kassaa, vaan yhtä olemassa olevaa laajennetaan. Sulautumisesta käytetään raportissa myös termiä fuusio. Työttömyyskassojen sulautumisen valmistelussa on huomioitava, että kassat hoitavat julkista tehtävää. Sulautumisessa on otettava huomioon muun muassa kassalaki, hallintolaki sekä Finanssivalvonnan määräykset, ohjeet ja kehotukset. Kassojen sulautuminen voi tapahtua ainoastaan vuoden alusta alkaen. Sulautumisella tavoitellaan kustannussäästöjä pidemmällä aikavälillä sekä taloudellisesti vahvempaa palkansaajakassaa. Sulautumisen myötä kassojen hallintoelinten kulut vähenevät, koska nykyisen kolmen kassan hallintoelinten sijaan jäljelle jää vain yhden kassan hallinto. Vastaava hyöty saadaan ainakin maksatusjärjestelmän ja toimitilojen osalta. Kassojen 10 vuoden jäsenmääräkehityksen perusteella tehdyn arvion mukaan uuden kassan jäsenmäärä tulisi olemaan vuonna 2018 noin 154 000. Ansiopäivärahan saajien osuus jäsenmäärästä olisi arviolta 30 35 prosenttia. Etuuksia tulisi vuositasolla maksettavaksi noin 354 miljoonaa euroa. Työntekijöitä uudessa kassassa olisi arviolta noin 110. Kaikkien sulautuvien kassojen työntekijät siirtyvät ns. vanhoina työntekijöinä uuteen kassaan ja kaikille kolmen kassan työntekijöille taataan työpaikka. Henkilöstökustannuksista saavutetaan säästöjä vasta pitkällä aikavälillä. Kaavio sulautumisen vaiheista vuosina 2016 2023 on tämän asiakirjan liitteenä 1. 2. Kassojen projektihallituksen toimeksianto ja kuvaus työn käynnistymisestä Kassojen projektihallitus vastaa kassojen fuusiohankkeen etenemisestä ja tiedottamisesta ja päättää uutta kassaa koskevista linjauksista. Kassojen projektihallitus kokoontui ensimmäisen kerran 18.4.2016, jolloin käytiin läpi kassojen fuusio hankkeen aikatauluja, siihen liittyviä toimenpiteitä sekä alustava työnjako. Projektihallituksen lisäksi hanketta valmistelee projektihallituksen työvaliokunta, jonka muodostavat kassanjohtajat. Työttömyyskassojen fuusiohankkeessa on otettava huomioon kassalaki sekä Finanssivalvonnan määräykset ja ohjeet sulautumisprosessiin liittyen. Työttömyyskassat ovat olleet yhteydessä Finanssivalvontaan heti hankkeen alussa ja kassojen ja Finanssivalvonnan yhteinen tapaaminen pidettiin 1.6.2016, jolloin käytiin fuusiohankkeen aikatauluja ja menettelyvaihtoehtoja läpi. Finanssivalvonta otti tapaamisessa kantaa uuden kassan hallinto elinten valintamenettelyihin sekä sääntömuutosten kirjauksiin. Uuden kassan organisaatiosuunnittelu on aloitettu syyskuussa 2016. 8 3. Tiivistelmä kassojen projektihallituksen esittämistä asioista Projektihallitus on eri vaihtoehtolaskelmien jälkeen todennut, että nykytasolla olevien jäsenmaksutuottojen, korvauskulujen ja hallintokulujen mukaan uuden kassan jäsenmaksuprosentti tulisi olemaan 0,50 0,60. Jäsenmaksuesitys tehdään Finanssivalvonnalle 15.10.2017 mennessä talousarvion laatimisen yhteydessä. Jäsenmaksun suuruuden arvioinnissa on otettava huomioon sen hetkinen työllisyystilanne ja tulevan vuoden talousennusteet. Lisäksi huomioidaan ennusteet jäsenmaksutuottojen, korvauskulujen ja hallintokulujen kehittymisestä. Uuden kassan säännöt pohjautuvat nykyisten kolmen kassan sääntöihin. Sääntömuutoksissa huomioidaan uuden liiton ja ammattiosastojen säännöt siltä osin, kuin ne liittyvät työttömyyskassaan. Uuden työttömyyskassan hallintomalliksi esitetään valittavaksi edustajiston kokousta. Edustaja valittaisiin yksi kustakin vaalipiiristä jokaista alkavaa 1 000 jäsentä kohti. Uuden kassan edustajamäärä tulisi olemaan arviolta 165. Kokousedustajien määrän laskeminen tuo uudelle kassalle kustannussäästöjä hallintokuluihin. Kuvaus hallintomallista löytyy raportin kohdasta 9. 4. Hallintoelinten kannanotot työttömyyskassojen sulautumisesta Työttömyyskassojen valtuustot käsittelivät sulautumista kokouksissaan vuoden 2016 lopulla. Kokouksissa valtuutetut esittivät näkemyksensä sulautumisen tavoitteista, hyödyistä ja uhkakuvista. Alla on esitetty yhteenvedot kunkin kassan hallintoelinten kannanotoista. Metallin valtuuston ja hallituksen jäsenet Kassan toiminnan tärkeinä tavoitteina nähtiin sähköisten jäsenpalveluiden toimivuus ja niiden kehittäminen edelleen sekä nopea reagointikyky työttömyystilanteiden muutoksissa. Pidettiin tärkeänä, että luottamusmiespuhelin, jäsenille pidetyt infotilaisuudet yt-tilanteissa sekä asiakaspalvelu aluetoimistoissa säilyisivät myös fuusion jälkeen. Fuusion toivottiin tuovan etuja, jotka mahdollistavat jäsenmaksun pienentämisen. Todettiin, että fuusioon osallistuvien kassojen parhaat käytännöt ja menetelmät yhdistämällä saadaan entistä paremmin toimiva kassa. Fuusion huonoina puolina tuotiin esiin Puun kassan jäsenten korkea työttömyysaste. Laajempana yhteiskunnallisena uhkakuvana nähtiin halu poistaa työttömyyskassojen ja liittojen välinen kytkös. Puun edustajiston kokous Edustajiston kokouksessa tuotiin esille ansiosidonnaisen työttömyysturvan edelleen tärkeä merkitys. Todettiin, että työttömien turvaa on edelleen kehitettävä ja työllistämisen edellytyksien parantamiseen tulisi pyrkiä vaikuttamaan työllistymistä edistäviä palveluita kehittämällä ja näkyvyyden lisäämisellä. Lisäksi todettiin, että töiden sirpaloitumisen ehkäisyyn ja sen haittojen minimoimiseen tulisi pyrkiä vaikuttamaan. Teamin valtuuston ja hallituksen jäsenet Tärkeäksi tavoitteeksi nähtiin nopea, laadukas ja mahdollisimman sähköinen jäsenpalvelu. Positiivisena seikkana pidettiin sitä, että fuusion myötä saadaan jäsenmäärältään ja asiantuntemukseltaan laaja teollisuuden työttömyyskassa, jossa eri alojen vaihtelevat työttömyystilanteet tasoittavat kassan taloutta ja työtilannetta. Kassan alueellisille palveluille ei nähty olevan fuusiokassassa tarvetta. Keskittämällä palvelut turvataan ratkaisukäytäntöjen laatu ja yhtenäisyys. Todettiin, että henkilöstön määrä tulee olemaan suuri kassojen yhdistyessä. Tämän vuoksi tulisi pitää avoinna mahdollisuutta kassan ja liiton välisiin rekrytointeihin. Lisäksi todettiin, että kassan hallinto on kaukana jäsenistöstä ja siksi kaksiportainen hallintomalli (kassan kokous ja hallitus) olisi kolmiportaista hallintomallia parempi (edustajisto, valtuusto ja hallitus). 9 LOPPURAPORTTI

5. Kuvaus kassojen nykytilanteesta, toiminnasta ja resursseista Työttömyyskassat maksoivat ansiopäivärahaa yhteensä 393 miljoonaa euroa 54 470 jäsenelle vuonna 2015. Saajien määrä vastaa noin 30 prosenttia kassojen yhteisjäsenmäärästä (n. 169 180 jäsentä). Kassojen jäsenten työttömyysaste vaihteli 26 ja 42 prosentin välillä vuonna 2015. Työttömyyskassojen tasoitusrahastoasteen tulee olla vähintään 100 ja enintään 400 prosenttia. Työttömyyskassojen tasoitusrahastojen määrät ovat vaihdelleet vuoden 2015 lopun jälkeen 189 ja 245 prosentin välillä. Kuva 1, työttömyyskassojen henkilökunta 1.1.2017 TEAM METALLI 21 69 LOPPURAPORTTI Taulukko 1, talouden tunnuslukuja 2015 (milj. euroa) Jäsenmaksutuotot Jäsenmaksu% Metalli Puu Team Yhteensä 18,3 0,65 4,4 0,60 5,4 0,50 28,1 Jäsenmaksutasaus 1,4 1,9 1,1 4,4 PUU 25 Sisältää 5 perhe- ja vuorotteluvapailla olevaa henkilöä Keskustoimisto 50 Aluetoimistot 19 Maksetut korvaukset kassan vastuulla -233,4-12,2-71,7-3,8-87,9-4,7-393,0-20,7 Hallintokulut -7,4-2,7-3,0-13,1 Sijoitus- ja rahoitustoiminta -0,1 5,1 0,2 5,2 Vuoden 2018 alussa työttömyyskassoissa on yhteensä noin 110 henkilöä, joista suurin osa työskentelee etuuskäsittelytehtävissä. Tulos 2,0 5,6-0,04 7,56 Oma pääoma 33,5 14,6 15,0 63,1 Tasoitusrahasto 189 % 245 % 217 % 6. Uuden työttömyyskassan toiminta, tehtävät, resursointi ja organisointi Vuoden 2015 lopussa kassojen yhteisjäsenmäärä oli noin 169 000 jäsentä ja jäsenmaksutuottoja kassat saivat vuonna 2015 yhteensä 28,1 miljoonaa euroa. Taulukko 2, kassojen jäsenmäärä, saajat ja maksetut etuudet 2015 Kassa Jäsenmäärä Saajia* Saajien osuus jäsenmäärästä Maksetut etuudet milj. euroa* Metalli 110 580 29 602 26,8 % 233,4 Puu 24 089 10 270 42,6 % 71,7 Team 34 511 11 598 33,6 % 87,9 Yhteensä 169 180 54 470 30,4 % 393,0 *ansiopäiväraha ja vuorottelukorvaus yhteensä Työttömyyskassat ovat keskinäisen vastuun perusteella toimivia yhteisöjä, joiden tarkoituksena on kassan toimialaan kuuluvien lakisääteisten etuuksien maksatus. Kassojen toimintaa säätelee mun muassa hallintolaki, työttömyyskassalaki ja työttömyysturvalaki ja työttömyyskassojen toimintaa valvoo Finanssivalvonta. Toimialan asioissa ja ympäristössä tapahtuvat muutokset vuoteen 2025 mennessä Kassan projektihallitus laati SWOT-analyysin kokouksessaan 16.5.2016. Vahvuutena uudessa kassassa nähdään mahdollisuus tarjota jäsenille hyvät palvelut. Vahvuuksina ovat jatkuvasti uudistuva sähköinen asiointi ja nopea maksatus sekä laadukas, korkeatasoinen ja laaja-alainen palvelukonsepti. Pidemmällä aikavälillä mahdollisuutena on alempi jäsenmaksuprosentti. Mahdollisuuksina nähdään, että isompi kassa on kilpailukykyisempi ja sillä on paremmat vaikutusmahdollisuudet. Heikkoutena yhdistymisessä on henkilöstöresurssien liiallisuus. Huolena onkin, miten löydetään luvattu, mielekäs tehtävä kaikille työntekijöille. Uhkana ovat YTK:n suosion kasvaminen, lainsäädäntöuudistukset ja työttömyysetuuksien toimeenpanon siirtyminen kokonaan tai osittain esimerkiksi Kelaan. Nämä uhat ovat tosin olemassa ilman fuusiotakin. Kassan ja liiton yhteisjäsenten hankinnan hoitaa palvelusopimuksella liitto. Teollisuusalojen työntekijöiden ikärakenteen sekä teollisuuden työpaikkojen rakennemuutosten vuoksi alan kassojen jäsenmäärät ovat olleet laskusuunnassa. Jäsenhankinnan kehittäminen yhteistyössä onkin molempien organisaatioiden tulevaisuudelle tärkeää. Kassan projektihallituksen laatima SWOT-analyysi on kokonaisuudessaan tämän selvityksen liitteenä 2. 10 11

7. Uuden työttömyyskassan strategia Työttömyyskassojen projektihallitus on syyskuussa 2016 linjannut uuden kassan strategian pohjaa. Työttömyyskassan strategiaan on kirjattu kassan arvot ja tavoitteet ohjaamaan toimintaa. Uuden kassan hallitus tulee laatimaan työttömyyskassan strategian vuoden 2018 alussa. Strategialuonnos on raportin liitteenä 3. 9. Uuden kassan hallintorakenne ja hallintoelinten valinnat EDUSTAJISTO Ylin päättävä elin. Vastaanottavan kassan edustajisto jatkaa vuoteen 2023, jolloin pidetään seuraavat edustajiston vaalit. Kustakin vaalipiiristä valitaan yksi edustaja jokaista alkavaa 1 000 alkavaa jäsentä kohti. Kassojen 30.6.2016 yhteisjäsenmäärällä laskettuna kokousedustajia olisi yhteensä 165. Kokoontuu viiden vuoden välein liittokokouksen yhteydessä yhden päivän aikana yhtäjaksoisesti. LOPPURAPORTTI ARVOT TAVOITTEET jäsenlähtöinen palveleva uudistuva oikeudenmukainen nopeus tavoitteellisuus taloudellisuus ja tehokkuus mukautuvuus ketteryys aloitteellisuus PERUS- TEHTÄVÄ VALTUUSTO HALLITUS Ensimmäinen fuusiokassan valtuusto valitaan osana sulautumissopimusta toukokuussa 2017. Valinnat voimaan 1.1.2018. Jatkossa valinnat viiden vuoden välein edustajiston kokouksessa. Valtuustoon kuuluu puheenjohtaja, ensimmäinen, toinen ja kolmas varapuheenjohtaja sekä 28 muuta varsinaista jäsentä. Jokaiselle jäsenelle valitaan kolme henkilökohtaista varajäsentä. Kokoontuu vuosittain keväällä. Ensimmäinen fuusiokassan hallitus valitaan osana sulautumissopimusta toukokuussa 2017. Valinnat voimaan 1.1.2018. Jatkossa valinnat viiden vuoden välein edustajiston kokouksessa. Hallitukseen valitaan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä 6 8 muuta varsinaista jäsentä. Jokaiselle jäsenelle valitaan kaksi henkilökohtaista varajäsentä. 8. Säännöt Kassat ovat Finanssivalvonnan ohjeiden mukaan tehneet pohjan uuden kassan säännöiksi. Säännöt pohjautuvat nykyisten kolmen kassan sääntöihin. Sääntömuutosten valmistelussa on huomioitu uuden liiton ja ammattiosastojen sääntöjen kirjaukset niiltä osin, kun ne liittyvät kassan sääntöjen kirjauksiin. Uuden kassan säännöt toimitetaan Finanssivalvonnalle ennakkotarkastettavaksi loppuraportin toimittamisen yhteydessä. Uuden kassan säännöt hyväksytään toukokuussa kassojen kokouksissa. Kokouksen jälkeen säännöt on toimitettava Fivaan vahvistettaviksi. Esitys uuden kassan säännöiksi on tämän raportin liitteenä 4. Hallintoelinten valinta Edustajisto Uuden kassan seuraava edustajisto valitaan vaaleilla vuonna 2023, mihin asti edustajistona toimii vastaanottavan kassan nykyinen edustajisto. Edustajiston toimikauden jatkumisesta vuoteen 2023 tehdään sääntöihin siirtymämääräys. Sääntöihin kirjataan edustajiston toimikauden pituudeksi viisi vuotta. Hallitus ja valtuusto Uuden kassan hallitus ja valtuusto valitaan kevään 2017 Metallin kassan ylimääräisessä edustajiston kokouksessa. Kukin sulautumiseen osallistuva kassa valitsee hallitukseen ja valtuustoon jäsenet omassa edustajiston kokouksessaan sulautumissopimuksesta päättämisen yhteydessä. Kassojen sulautumissopimuksen liitteeseen kirjataan hallituksen ja valtuuston koko sekä niihin valittavien jäsenten nimet. Vastaanottavan kassan vaaleilla valittu edustajisto voi päättää nämä valinnat, koska kaikki valituksi tulevat henkilöt ovat kassan toiminnan aloittaessa 1.1.2018 sulautumisen johdosta ja uusien sääntöjenkin mukaan vastaanottavan kassan jäseniä. Hallituksen ja valtuuston jäsenten lukumäärän ja toimikauden tulee vastata uuden kassan 1.1.2018 voimaan tulevien sääntöjen mukaista lukumäärää ja toimikautta taikka vaihtoehtoisesti mahdollisessa siirtymä säännöksessä määrättyä poikkeavaa lukumäärää ja toimikautta. Uuden kassan hallitus aloittaa toiminnan heti 1.1.2018 ja valtuusto kokoontuu ensimmäisen kerran sääntömääräisten asioiden käsittelyyn keväällä 2018. 12 13

10. Talous Synergiaedut Kassojen sulautumisella tavoitellaan kustannussääntöjä. Sulautumisen myötä synergiaetuja syntyy hallintokuluissa ainakin hallintoelinten, maksatusjärjestelmän, jäsenrekisterin ja tietohallinnon osalta. Henkilöstökustannuksista saavutetaan säästöjä vasta pidemmällä aikavälillä. Sulautumisen tuomat hallintokulujen säästöt tulevat näkymään kassan tulevien vuosien taloudessa sitä muka, kun sulautumisesta johtuvat toiminta- ym. muutokset voidaan toteuttaa. Jäsenmaksu Projektihallitus on arvioinut uuden kassan jäsenmaksuprosentiksi 0,50 0,60. Jäsenmaksuesitys tehdään Finanssivalvonnalle 15.10.2017 mennessä vuoden 2018 talousarvion laatimisen yhteydessä. Jäsenmaksuprosentin suuruuden arvioinnissa on otettava huomioon sen hetkiset näkymät työllisyystilanteen kehittymisestä sekä tulevan vuoden talousennusteet. Lisäksi huomioidaan ennusteet jäsenmaksutuottojen, korvauskulujen ja hallintokulujen kehittymisestä. Erityisesti hallintokuluissa (hallintoelinten kulut, maksatusjärjestelmäkulut sekä ostopalvelut liitolta ja ulkopuolisilta) arvioidaan saavutettavan fuusion myötä huomattavia säästöjä. Työttömyysastetta on vaikea ennustaa vuodelle 2018, mutta arvion mukaan työttömyys laskee vuoden 2015 tasosta. Jäsenmaksuprosentin suuruutta arvioitaessa on huomioitava se, että uusi kassa ei tule perimään jäsenmaksua maksettavista etuuksista. Mikäli kassa perisi jäsenmaksun maksettavista etuuksista, vaikuttaisi tämä jäsen maksuprosenttiin vähentävästi noin 0,04 prosenttiyksikköä. Uuden kassan jäsenen jäsenmaksu olisi 2 500 euron kuukausipalkalla: 0,50 prosentilla 12,50 euroa kuukaudessa 0,55 prosentilla 13,75 euroa kuukaudessa 0,60 prosentilla 15,00 euroa kuukaudessa 0,65 prosentilla 16,25 euroa kuukaudessa Sijoitukset Uuden kassan sijoitussuunnitelma tullaan laatimaan sen pohjalle, että kassan varojen sijoittaminen tapahtuu mahdollisimman turvallisella, tuottavalla ja nopeasti realisoitavalla tavalla. Tärkeimpiä sijoitusperiaatteita olisivat sijoitusten turvallisuus ja hajauttaminen, tasainen tuotto sekä maksuvalmiuden turvaava likviditeetti. Sulautumiseen osallistuvilla kassoilla on sijoitusvarallisuutta yhteensä 42 759 251 euroa (31.12.2015). Sijoitusvarallisuus jakautuu seuraavasti: Sijoitusomaisuuden jaottelu, euroa (31.12.2015) Tilinpäätöksen 2017 vahvistaminen Uuden kassan hallintoelimet vahvistavat kaikkien sulautumiseen osallistuvien kassojen vuoden 2017 tilinpäätökset keväällä 2018. 11. Talouden suunnittelu vuodelle 2018 Uuden kassan talousarvio ja jäsenmaksuesitys vuodelle 2018 valmistellaan yhteistyössä hankkeessa olevien kassojen kesken ja ne vahvistetaan syksyllä 2017. Syksyllä 2017 tulee yhteistyössä valmisteltavaksi lisäksi mm. sijoitussuunnitelma ja talousohjesääntö, joiden osalta käsittely tapahtuu kuten talousarvion ja jäsenmaksuesityksen kohdalla. 12. Jäsenmäärän kehitys Kolmen kassan yhteisjäsenmäärä on tällä hetkellä noin 165 000. Työttömyyskassalain mukaan työttömyyskassassa tulee olla vähintään 8 000 jäsentä. Mikäli kassan jäsenmäärä on vähentynyt alle 8 000 jäsenen, niin on kassan kokouksen asetettava kassan selvitystilaan. Työttömyyskassojen yhteisjäsenmäärä on vähentynyt viimeisen 10 vuoden aikana yhteensä 78 008 henkilöllä, laskua jäsenmäärässä on ollut noin 32 prosenttia. Kassojen jäsenmäärä oli yhteensä 243 169 vuonna 2005 ja 2016 kesäkuussa jäsenmäärä oli 165 081. Jäsenmäärän vähenemiseen vaikuttavat muun muassa jäsenistön ikärakenne ja rakennemuutokset aloilla. Puun ja Teollisuusalojen työttömyyskassoissa jäsenmäärävähentymä on ollut noin 40 prosenttia viimeisen 10 vuoden aikana ja Metallin työttömyyskassassa 26 prosenttia. Työttömyyskassojen jäsenmääräkehityksen taulukko on tämän raportin liitteenä 5. Jos työttömyyskassojen jäsenmääränkehitys jatkuu samankaltaisena kuin edeltävinä 10 vuotena, niin on uuden kassan jäsenmäärä vuonna 2018 arviolta noin 154 000. LOPPURAPORTTI Metalli Puu Team Osakkeet (suorat ja epäsuorat) 200 000 5 683 681 10 245 382 Joukkovelkakirjat 15 751 202 5 163 194 Rahamarkkinarahastot 706 653 Muut 5 009 140 Yhteensä 42 759 251 16 657 855 10 692 821 15 408 576 14 15

13. Organisaatio Luonnos uuden kassan hallinto- ja toimistorakenteesta Henkilöstö HALLINTO Edustajiston kokous Valtuusto Hallitus Johtoryhmä TOIMISTO-ORGANISAATIO Johdon, talouden ja hallinnon toiminnot Palvelutoiminnot Etuuskäsittely, asiakaspalvelu, tukitoiminnot Kolmen organisaation yhteensovittamisessa on otettava huomioon erilaiset käytännöt ja kulttuurit. Sulautumisvamistelujen aikana toimiva työvalio kunta tulee kartoittamaan kassojen eri työtehtävien työnkulkuja, käytäntöjä, ohjeistuksia ja koulutuksia sekä laatii esityksen toimintojen yhtenäistämiseksi. Kartoituksen tuloksia hyödynnetään organisaation suunnittelussa. Organisaatioiden yhdistämisessä haasteena on löytää jokaiselle työntekijälle mieluisa työ. Työttömyyskassan organisaation suunnittelussa huomioidaan työntekijöiden osaaminen ja toiveet mahdollisuuksien mukaan. Työttömyyskassojen henkilöstölle toteutetaan osaamiskartoitus, jonka avulla jokainen voi tuoda oman osaamisensa ja työkokemuksensa näkyviin. Organisaatiosuunnittelussa huomioidaan kassan perustehtävät ja niiden turvaaminen sekä organisaation joustavuus. Työttömyyskassojen henkilöstö tullaan kouluttamaan uusiin mahdollisiin tehtäviin, järjestelmien käyttöönottoon ja muihin käytäntöihin liittyen ennen fuusion voimaantuloa. Työttömyyskassoissa työskentelee tällä hetkellä yhteensä 115 henkilöä. Henkilöstöstä 19 työskentelee johdon, hallinnon ja talouden tehtävissä ja 70 etuuskäsittelytoimintojen eri tehtävissä. Taulukko 3, kassojen henkilöstö toiminnoittain ja eläköityvien määrät 19.1.2017 Toiminnot Henkilöt Eläkeiässä ennen yhteensä 2018 2023 Johto, esimiehet ja talous-, hallinto- ja henkilöstöasiat 19 1 3 Avustavat tehtävät 16 3 Etuuskäsittelijät 70 2 Takaisinperintä 10 3 Yhteensä 115 1 11 Työttömyyskassoista eläköityy vuoteen 2023 mennessä yhteensä 12 henkilöä. 16 Kassat ostavat palvelusopimuksella liitoilta muun muassa jäsenrekisteripalvelut ja it-toiminnot sekä joitain taloushallinnon toimintoja. Uusi työttömyyskassa tulee hoitamaan itse palkanlaskennan ja taloushallinnon tehtävät, mutta jäsenrekisteri ja it-toiminnot tullaan jatkossakin hoitamaan yhdessä liiton kanssa. Ainoastaan Metallin kassalla on työntekijöitä alueilla, Puulla on liittojen kautta jonkun verran neuvontaa alueilla ja Teamilla ei ole alueellista toimintaa lainkaan. Millään kassalla ei ole omia toimistoja alueilla. Alueorganisaation osalta työttömyyskassat odottavat liittohankkeen linjauksia aluetoimistoverkon rakenteesta ja toiminnoista ennen omaa päätöksentekoa. Kassojen näkemys on, että sähköisen asioinnin lisääntyessä ja palvelujen monimuotoistuessa henkilökohtaiseen tapaamiseen liittyvä palvelutarve kassan osalta vähenee ja pitkällä aikavälillä loppuu kokonaan. Tilat Toimistotilojen kartoitustyö on käynnissä. Tarkoituksena on saada työttömyyskassan koko keskustoimiston henkilöstö samoihin yhtenäisiin ja työttömyyskassan toimintaan sopiviin tiloihin, jotka ovat nykyaikaiset, toimivat ja viihtyisät. Työtilojen tulee olla muuttovalmiit ennen kun fuusio astuu voimaan. 14. Viestintä ja tiedottaminen Työttömyyskassat ovat sopineet yhteisestä ja yhteneväisestä tiedottamisesta. Työttömyyskassojen projektihallituksen päätöksistä tiedotetaan kassojen henkilökuntaa yhteisellä tiedotteella aina projektihallituksen kokousten jälkeen. Fuusiopäätöksen jälkeen ennen fuusion voimaanastumista kassa tiedottaa jäsenistölleen fuusion tuomat muutokset esimerkiksi jäsenmaksuun, sääntöihin ja hakemusten toimittamiseen. 15. It-asiat It-asioita varten on perustettu liiton ja kassan yhteinen työryhmä, joka aloitti toimintansa keväällä 2016. Työryhmään kuuluu fuusioon osallistuvien liittojen ja kassojen it-asioista vastaavat henkilöt. Työryhmässä kartoitetaan fuusioon osallistuvien liittojen ja kassojen it-järjestelmien mahdolliset päällekkäisyydet ja suunnitellaan tarvittavat it-ohjelmistojen ja -laitteiden hankinnat. Lisäksi työryhmä aikatauluttaa ja organisoi it-järjestelmien integraation. Työttömyyskassat ovat käynnistäneet YAP Solutions Oy:n kanssa suunnittelut maksatusjärjestelmien yhtenäistämiseksi vuoden 2018 alusta alkaen. Työttömyyskassat aloittavat lisäksi yhteisen projektin liittojen ja YAP:n kanssa jäsenrekisterijärjestelmien yhtenäistämiseen liittyen. Tällä hetkellä Metallilla ja TEAMilla on YAP:n maksatusjärjestelmä. Puun kassa siirtyy YAP:n järjestelmään alkuvuonna 2017. LIITTEET: 1. Työttömyyskassojen sulautumisen vaiheet 2016 2023 2. Swot-analyysi 3. Luonnos uuden kassan strategiasta 4. Esitys uuden kassan säännöiksi 5. Kassojen jäsenmääräkehitys 17 LOPPURAPORTTI

Edustajiston vaalit LIITE 2: SWOT-ANALYYSI VAHVUUDET HEIKKOUDET Osaamisen kasvu, korkea asiantuntevuus eri aloilta Tehtävänkuvien syveneminen Ei olla riippuvaisia avainhenkilöistä (niitä on useampi) Uusi, vahvempi organisaatio Hallintoelinten kulujen vähentyminen pitkällä aikavälillä Mahdollistaa uusien toimintamallien käyttöönoton Henkilöstöresurssien riittävyys taattu Toimintavarmuuden lisääntyminen (lomat, sairauslomat, vanhempainvapaat) Huono työllisyystilanne (korkea työttömyys) fuusioituvien kassojen eri alojen jäsenillä eri aikaan Uusi kassa suurempi ja vahvempi toimija kassakentässä Hyvät palvelut, sähköinen asiointi, nopea maksatus, laadukkaatratkaisut sekä korkeatasoinen ja laaja-alainen palvelukonsepti Kolmella kassalla jo sama maksatusjärjestelmä SWOT Henkilöstöresurssien liiallisuus: miten löydetään luvattu mielekäs tehtävä kaikille työntekijöille Tehtävänkuvien kapeneminen Toimitilakysymys: millaiset työtilat Mikäli toimitilat erillään liitosta, niin yhteistyö ja synergia liiton kanssa vähenee Henkilöstökulujen lisääntyminen, koska työvoimaa on liikaa Säästöjä ei kerry ainakaan lyhyellä aikavälillä Riippuvuus liittojen jäsenmäärän kehityksestä MAHDOLLISUUDET UHAT LIITE 1.: Työttömyyskassojen sulautumisen vaiheet 2016 2023 Näkyvyyden ja yleisön kiinnostuksen lisääntyminen ja vahvan aseman ja näkyvyyden parempi hyödyntäminen Yhteiskunnallinen vaikuttaminen etuuksien toimeenpanijana Parempien palvelujen tuottaminen jäsenille Alempi jäsenmaksuprosentti jollain aikavälillä Vaikutusvallan lisääntyminen isomman kassan myötä toimintaympäristössä (TYJ, SAK) Iso liitto taustajärjestönä kilpailutekijä (suhteessa YTK:hon) Mahdollisuus työllistää kassan työntekijöitä tehtäviin, joita aiemmin hankittu palvelusopimuksella Kustannusten aleneminen ja jäsenmaksun pienentyminen Fuusioituvien kassojen jäsenten mahdollinen yhtäaikainen huono työllisyystilanne: suuret etuusmenot, jäsenmaksutuoton väheneminen, korkea jäsenmaksu Lainsäädännön mahdolliset muutokset, jotka vähentäisivät työttömyyskassojen töitä (ansioturva, perustulo ym.) Viranomaisvalvonnan lisääntyminen ja uudet vaatimukset Henkilöstön osaamisen riittävyyden takaaminen esim. monikulttuurisuuden lisääntyessä, kielitaidon puute (ven, puo, ita, viittomakieli) Erilaisten työkulttuurien ja toimintamallien yhteensovittaminen Toiminnan tehokkuuden huonontuminen Työilmapiirin huonontuminen Loimaan kassan vetovoima kasvaa Jäsenmäärän lasku

LIITE 3: Luonnos uuden kassan strategiasta LIITE 4: Säännöt 1 Uuden työttömyyskassan strategiaan tulevia asioita Esitys Teollisuuden työttömyyskassan säännöiksi Työttömyyskassan perustehtävänä on turvata jäsenille niiden etuuksien ja palvelujen järjestäminen, joita kassalaki ja kassan säännöt edellyttävät. Työttömyyskassa toimii jäsenlähtöisesti ja oikeudenmukaisesti. Työttömyyskassa uudistaa jatkuvasti palvelumuotojaan ja toimintojaan jäsenistön toiveet huomioiden. Palvelumuodoissa huomioidaan erilaiset käyttötottumukset ja asioinnin joustavuus. ARVOT TAVOITTEET jäsenlähtöinen palveleva uudistuva oikeudenmukainen nopeus tavoitteellisuus taloudellisuus ja tehokkuus mukautuvuus ketteryys aloitteellisuus Työttömyyskassa käsittelee jäsenten hakemukset oikeudenmukaisesti noudattaen kassaa koskevia lakeja, ohjeistuksia ja määräyksiä. Kassan toimintojen ja palvelujen kehittämistavoitteena on tehokkuus ja paremmat palvelut. Työttömyyskassa tarjoaa työntekijöilleen turvallisen ja mielenkiintoisen työpaikan. Henkilöstön ammattitaidosta ja kehittämisestä sekä työhyvinvoinnista pidetään huolta. PERUS- TEHTÄVÄ 1 LUKU TYÖTTÖMYYSKASSAN TOIMIALA 1 Työttömyyskassan nimi, kotipaikka, toiminta-alue ja tarkoitus Työttömyyskassan nimi on Teollisuuden työttömyyskassa ja sen kotipaikka on Helsinki. Jäljempänä näissä säännöissä sitä kutsutaan kassaksi. Kassan toiminta-alueena on koko maa. Kassa on keskinäisen vastuun perusteella toimiva yhteisö, jonka tarkoituksena on kassan toimialaan kuuluvien lakisääteisten etuuksien järjestäminen jäsenilleen kulloinkin voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. 2 LUKU JÄSENYYS 2 Jäsenyyden ehdot Kassan jäseneksi pääsee työttömyysturvalain soveltamisalaan kuuluva palkansaaja, joka ei ole täyttänyt 68 vuotta ja joka työskentelee teollisuuden eri aloilla tai niihin liittyvien yhteisöjen palveluksessa. Palkansaajana pidetään sellaista työntekijää, jonka toimeentulon katsotaan perustuvan toiselle tehtävästä työstä saatavaan palkkatuloon. Kassan jäsen ei saa samanaikaisesti olla jäsenenä toisessa työttömyyskassassa. Kirjallinen hakemus kassan jäseneksi pääsemiseksi on toimitettava työttömyyskassalle tai hallituksen valtuuttamalle asiamiehelle. Jäsenyyden hyväksyy kassanjohtaja. Kassan jäsenyys alkaa siitä päivästä, jolloin työttömyyskassa tai hallituksen valtuuttama asiamies on vastaanottanut jäsenhakemuksen, edellyttäen, että jäsenmaksu on maksettu mainitusta ajankohdasta lukien. 3 Kassasta eroaminen Jos jäsen haluaa erota kassasta, hänen on ilmoitettava siitä kirjallisesti työttömyyskassalle tai hallituksen valtuuttamalle asiamiehelle. Kassan jäsenyys päättyy kuitenkin viimeistään sen kalenterikuukauden lopussa, jolloin jäsen täyttää 68 vuotta. 4 Huomautus, varoitus ja kassasta erottaminen Kassanjohtaja voi jäsentä kuultuaan antaa huomautuksen tai varoituksen taikka erottaa jäsenyydestään sen, 1) joka jäseneksi liittyessään on antanut vääriä tai harhaanjohtavia tietoja 2) joka on vilpillisesti ilmoittanut väärin tai salannut jonkin kassan maksaman etuuden saantiin tai suuruuteen vaikuttavan seikan sekä sen 3) joka kieltäytyy noudattamasta kassan sääntöjä ja kassan hallituksen antamia ohjeita. Jos jäsen ei ole maksanut jäsenmaksua kuuden (6) kuukauden kuluessa 6 :n 4 ja 5 momentin mukaisissa tapauksissa, hänet voidaan erottaa kassan jäsenyydestä siitä päivästä, josta lukien jäsenmaksu on maksamatta. Kassanjohtaja voi erottaa jäsenyydestään sen, joka on pysyvästi siirtynyt pois kassan piiriin kuuluvasta ammatista tai työalalta. Pysyvästi kassan toiminnan piiristä siirtymiseksi katsotaan myös yli 18 kuukauden ajan kestävä työttömyysturvalaissa tarkoitettu yritystoiminnan harjoittaminen. 5 Uudelleen liittyminen Jos jäsen kassasta erottuaan kuukauden kuluessa liittyy toiseen kassaan, jäsenen hyväksi lasketaan hänen työssäoloaikansa ja jäsenenä oloaikansa edellisessä kassassa työttömyyskassalaissa ja työttömyysturvalaissa säädetyllä tavalla. Jos kassasta erotettu jäsen hyväksytään uudelleen jäseneksi, hänen hyväkseen ei lueta hänen aikaisempaa työssäoloaikaansa eikä jäsenenä oloaikaansa kassassa eikä aikaisemmin suorittamiaan jäsenmaksuja. 6 Jäsenmaksut Kassan jäsenmaksu on työttömyyskassan toimintaa valvovan viranomaisen vuosittain vahvistama prosenttiosuus veron ennakonpidätyksen alaisista palkkatuloista. Työttömyysturvalaissa tarkoitettua yritystoimintaa harjoittava jäsen maksaa yritystoiminnan ajalta jäsenmaksun työttömyysturvalain työssä oloehtoon vaadittavasta vähimmäispalkasta. Ilman työttömyysturvalain mukaista hyväksyttävää syytä työmarkkinoilta poissaoleva jäsen maksaa jäsenmaksun työttömyysturvalain mukaisesta työssäoloehtoon vaadittavasta vähimmäispalkasta. Jäsenmaksu on maksettava kuuden (6) kuukauden kuluessa sen työssäolojakson alusta lukien, johon jäsenmaksu kohdistuu. Jäsenmaksu peritään joko työnantajan kanssa tehtävällä perintäsopimuksella tai jäsen maksaa jäsenmaksun itse. Jäsenmaksu on maksettava kuuden (6) kuukauden kuluessa 2 momentin mukaisen yritystoiminnan alkamisesta lukien ja 3 momentin mukaisissa tapauksissa palkattoman jakson alusta lukien. Maksamaton jäsenmaksu voidaan vähentää kassan myöntämää, näiden sääntöjen mukaista etuutta maksettaessa. Eronneella tai erotetulla jäsenellä ei ole oikeutta saada takaisin kassalle suorittamiaan jäsenmaksuja, jotka kohdistuvat eroamis- tai erottamisajankohtaa edeltävään aikaan. 3 LUKU KASSAN MAKSAMIA ETUUKSIA KOSKEVAT EHDOT 7 Etuuksien hakeminen, myöntäminen ja maksaminen Kassan maksamat etuudet haetaan, myönnetään ja maksetaan niitä koskevan lainsäädännön mukaisesti. 4 LUKU KASSAN HALLINTO 8 Hallintoelimet Kassan hallintoelimet ovat kassan edustajiston kokous, valtuuskunta, jota jäljempänä kutsutaan valtuustoksi ja hallitus. 9 Kassan edustajiston kokous Kassan ylintä päätäntävaltaa käyttää edustajiston kokous. Kokouksen tarkemman ajan ja paikan määrää kassan hallitus ja ilmoittaa siitä kirjeitse asiamiespiireille sekä jäsenten keskuuteen leviävissä lehdissä kolme (3) kuukautta ennen varsinaista edustajiston kokousta ja yhtä (1) kuukautta ennen ylimääräistä edustajiston kokousta. Edustajiston kokoukseen valitaan edustajat suhteellisilla vaaleilla. Kustakin vaalipiiristä valitaan yksi (1) edustaja jokaista alkavaa tuhatta (1 000) jäsentä kohti. Edustajiston toimikausi on varsinaisten edustajiston kokousten välinen aika.

2 3 Hallituksen tehtävänä on antaa tarkemmat määräykset vaalin toimittamisesta. Asiat, jotka tahdotaan saada käsiteltäviksi varsinaisessa edustajiston kokouksessa, on jätettävä kirjallisesti hallitukselle viimeistään neljä (4) kuukautta ennen kokousta. Varsinaisessa kokouskutsussa, joka on toimitettava kirjeitse tai sähköisesti vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta, on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat. Kassan edustajiston kokouksessa kullakin läsnä olevalla kokousedustajalla on yksi (1) ääni. Äänten mennessä tasan ratkaistaan vaali arvalla, mutta muissa asioissa tulee päätökseksi mielipide, johon kokouksen puheenjohtaja on yhtynyt. 10 Kassan varsinainen edustajiston kokous Kassan varsinainen edustajiston kokous pidetään vähintään joka viides vuosi kesäkuun loppuun mennessä. Varsinaisessa edustajiston kokouksessa on: 1) annettava selostus edellisen edustajiston toimikauden toiminnasta ja taloudesta 2) päätettävä hallituksen jäsenten määrästä sekä toimitettava hallituksen puheenjohtajan, varapuheenjohtajan, hallituksen jäsenten ja varajäsenten vaali 3) toimitettava valtuuston puheenjohtajan, varapuheenjohtajien sekä valtuuston jäsenten ja varajäsenten vaali 4) valittava tilintarkastajat 5) määrättävä jäsenmaksun perusteet 6) päätettävä sijoitustoiminnan periaatteista 7) määrättävä valtuuston jäsenten palkkioista sekä 8) käsiteltävä muut kokouskutsussa käsiteltäviksi ilmoitetut asiat. Muita kuin edellä mainittuja asioita ei saa ottaa kokouksessa lopullisesti päätettäviksi. 11 Kassan ylimääräinen edustajiston kokous Kassan ylimääräinen edustajiston kokous on pidettävä: 1) kun kassan hallitus katsoo sen tarpeelliseksi 2) kun kassan toimintaa valvova viranomainen tai tilintarkastajat, jos heidän suorittamansa tilintarkastus antaa siihen aihetta, sitä vaativat, tai 3) kun vähintään kymmenesosa (1/10) jäsenistä sitä kirjallisesti vaatii määrätyn asian käsittelemiseksi. Jos kassan jäsenmäärä on vähentynyt alle 8000, on kassan ylimääräinen edustajiston kokous viipymättä kutsuttava päättämään, onko kassan toimintaa jatkettava vai ei, ja mihin toimenpiteisiin näissä tapauksissa on ryhdyttävä. Jos kassan hallitus ilman laillista syytä kieltäytyy kutsumasta kassan ylimääräistä edustajiston kokousta koolle, on kassan toimintaa valvovan viranomaisen toimitettava kutsu. Kokouskutsussa on ilmoitettava käsiteltävät asiat. Muita kuin kokouskutsussa mainittuja asioita ei kokouksessa saa ottaa lopullisesti päätettäviksi. 12 Kassan valtuusto Valtuuston varsinainen kokous pidetään joka vuosi 30. toukokuuta mennessä. Valtuuston toimikausi on kassan varsinaisten edustajiston kokousten välinen aika. Valtuustoon kuuluu varsinaisessa edustajiston kokouksessa valitut valtuuston puheenjohtaja, ensimmäinen, toinen ja kolmas varapuheenjohtaja sekä lisäksi kaksikymmentäkahdeksan (28) muuta varsinaista jäsentä. Jokaiselle jäsenelle valitaan kolme (3) henkilökohtaista varajäsentä. Kassan hallituksen on ilmoitettava valtuuston kokouksesta kirjeitse tai sähköisesti viimeistään kolme (3) kuukautta ennen kokousta. Varsinaisessa kokouskutsussa, joka on toimitettava kirjeitse tai sähköisesti viimeistään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta, on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat. Ylimääräinen valtuuston kokous on kutsuttava koolle viimeistään seitsemän (7) päivää ennen kokousta. Valtuuston kokouksessa kullakin valtuuston jäsenellä on yksi (1) ääni. Valtuusto on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) jäsenistä on kokouksessa saapuvilla. Valtuuston tehtävänä on päättää varsinaisen edustajiston kokousten välisenä aikana seuraavista asioista: 1) esitettävä edellisen tilikauden toimintakertomus ja tilintarkastajien lausunto 2) vahvistettava edellisen tilikauden tilinpäätös 3) päätettävä niistä toimenpiteistä, joihin hallinto ja tilinpito antavat aihetta 4) päätettävä vastuuvapauden myöntämisestä vastuuvelvollisille 5) valittava seuraavaan edustajiston kokoukseen saakka hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja, jos hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja joutuu luopumaan toimestaan kesken toimikauden 6) päätettävä hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien palkkioista sekä 7) käsiteltävä muut kokouskutsussa käsiteltäviksi ilmoitetut asiat. 13 Kassan hallitus Kassan hallitukseen kuuluu varsinaisessa edustajiston kokouksessa valitut puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä kuudesta kahdeksaan (6 8) muuta varsinaista jäsentä. Jokaiselle jäsenelle valitaan kaksi (2) henkilökohtaista varajäsentä. Hallitukseen valittujen tulee olla 18 vuotta täyttäneitä kassan jäseniä. Hallituksen toimikausi on kassan varsinaisten edustajiston kokousten välinen aika. 14 Hallituksen toiminta Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta. Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja ja neljä (4) muuta jäsentä on paikalla. Päätökset hallituksen kokouksessa tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni paitsi vaaleissa arpa. 15 Hallituksen tehtävät Hallituksen tehtävänä on: 1) valvoa, että kassan asioita hoidetaan lain, viranomaismääräysten, kassan sääntöjen sekä kassan edustajiston kokouksen päätösten ja sen vahvistamien toimintaohjeiden mukaisesti 2) päättää kassan varojen sijoittamisesta tuottavasti ja turvaavasti kassan edustajiston kokouksen hyväksymien periaatteiden mukaisesti sekä laatia kassan varojen sijoittamista koskeva sijoitussuunnitelma 3) ottaa ja erottaa kassanjohtaja ja päättää hänen työsuhteensa ehdoista 4) huolehtia, että kassalla on riittävä sisäinen valvonta ja riittävät riskienhallintajärjestelmät 5) valvoa jäsenrekisterin pitämistä 6) kutsua koolle kassan edustajiston kokous ja valtuuston kokous sekä valmistella kokouksissa käsiteltävät asiat 7) antaa kassan edustajiston kokoukselle ja valtuuston kokoukselle kirjallinen lausunto ehdotuksista, jotka tilintarkastaja tai kassan jäsenet tahtovat saattaa kokouksen käsiteltäviksi 8) jakaa kassan toiminta-alue asiamiespiireihin ja nimetä asiamies piirikohtaiset asiamiehet sekä määrittää niiden tehtävät 9) laatia toimintakertomus ja tilinpäätös sekä antaa ne tilintarkastajille viimeistään kuukautta ennen sitä kassan kokousta, jossa tilinpäätöksen vahvistaminen on käsiteltävä. Hallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä esitys kassan ylijäämää tai alijäämää koskeviksi toimen piteiksi 10) laatia seuraavalle vuodelle talousarvio ja tehdä vuosittain kassan toimintaa valvovalle viranomaiselle esitys jäsenmaksun suuruudesta 11) toimittaa vuosittain kassan toimintaa valvovalle viranomaiselle työttömyyskassalain tarkoittamia rahoitusosuuksia koskeva hakemus 12) päättää tilapäisten lainojen ottamisesta etuuksien maksamista varten, milloin niitä varten ei ole varoja käytettävissä 13) antaa tarvittaessa valtuuksia kassan nimen kirjoittamiseksi 14) nimetä kolmesta viiteen (3 5) jäseninen johtoryhmä ja määritellä sen tehtävät sekä 15) päättää kaikista muista asioista, joiden osalta ei laissa, asetuksessa tai näissä säännöissä ole toisin määrätty. 16 Kassanjohtaja ja tehtävät Kassan vastuunalaisena toimihenkilönä on kassanjohtaja. Kassanjohtajan tehtävänä on: 1) valvoa etuuksien maksamista 2) huolehtia taloushallintoon ja muuhun toimintaan kuuluvien asioiden hoitamisesta 3) valmistella hallituksen kokouksissa käsiteltävät asiat, raportoida hallitusta tärkeimmistä kassan toimintaan ja talouteen liittyvistä tapahtumista ja panna täytäntöön hallituksen päätökset 4) päättää kassan palvelusopimuksista 5) edustaa kassaa ja käyttää sen puhevaltaa tuomioistuimissa ja muiden viranomaisten luona 6) ottaa ja erottaa kassan jäsenet 7) toimia johtoryhmän puheenjohtajana sekä 8) toimittaa kaikki muut tehtävät, jotka hallitus hänen suoritettavakseen antaa. 17 Kassan nimen kirjoittaminen Kassan nimen ovat oikeutettuja kirjoittamaan hallituksen puheenjohtaja tai kassanjohtaja tai muu hallituksen siihen valtuuttama henkilö. Velkasitoumuksiin vaaditaan kuitenkin hallituksen puheenjohtajan ja kassanjohtajan nimet yhdessä. Kun kassan maksamaa etuutta koskeva päätös annetaan automaattista tietojenkäsittelyä käyttäen, voidaan allekirjoitus merkitä koneellisesti. 18 Tiedonannot jäsenille Kassaa koskevat jäsenille tarkoitetut tiedonannot julkaistaan yhdessä tai useammassa jäsenien keskuuteen leviävässä lehdessä tai saatetaan hallituksen määräämällä tavalla jäsenten tiedoksi. 19 Tilinpäätös Kassan tilikautena on kalenterivuosi. Tilinpäätöksen, joka käsittää tuloslaskelman, taseen, liitetiedot ja toimintakertomuksen, tulee olla valmiina huhtikuun loppuun mennessä. 20 Rahastot Kassan rahastona on tasoitusrahasto. Vuotuinen ylijäämä siirretään tasoitusrahastoon. 21 Vajauksen täyttäminen Jos tilinpäätös osoittaa vajausta, käytetään sen täyttämiseen tasoitusrahastosta enintään 50 prosenttia. Ellei vajausta voida täyttää 1 momentissa mainitulla tavalla, vajaus täytetään työttömyyskassalain 21 ja 22 :ssä mainitulla tavalla työttömyyskassojen tukikassan varoista ja valtion varoista myönnettävällä lisäosuudella. 5 LUKU ERITYISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 22 Tilintarkastajat Kassalla on kaksi (2) tilintarkastajaa ja kaksi (2) varatilintarkastajaa. Mikäli tilintarkastajaksi valitaan tilintarkastusyhteisö, ei varatilintarkastajia tarvitse valita. 23 Kassan valvonta Kassan valvontaviranomainen on Finanssivalvonta. 24 Kassan sääntöjen muuttaminen Jos työttömyysturvalakia tai asetusta tai työttömyyskassalakia tai muuta kassan toimialaan kuuluvaa lainsäädäntöä muutetaan, kassan hallituksella on oikeus tehdä näihin sääntöihin vastaavat muutokset. Näiden sääntöjen muuttaminen muussa kuin 1 momentissa mainitussa tapauksessa, taikka kassan purkamiseen muussa kuin 12 :n 2 momentissa mainitussa tapauksessa vaaditaan, että asiasta on tehty päätös kassan edustajiston kokouksessa vähintään kahden kolmasosan (2/3) äänten enemmistöllä. 25 Varojen luovutus kassan purkautuessa Jos kassa on päätetty purkaa tai se lakkautetaan, niin varat, jotka ovat jäljellä sitten, kun velat on maksettu ja muut sitoumukset täytetty, luovutetaan purkamispäätöksen tehneen kassan kokouksen määräysten mukaisesti kassan toimintaa lähellä olevalle yhteisölle käytettäväksi kassan entiseen toimintapiiriin kuuluvien henkilöiden talouden ja ammatillisen koulutuksen tukemiseen. 26 Siirtymämääräys Näiden sääntöjen mukainen edustajisto, valtuusto ja hallitus valitaan viimeistään vuonna 2023.