Kiravo - kirjasto avoimena oppimisympäristönä Biblär - biblioteket som ett öppet lärcentrum Tavoite Sisältö on suunniteltu opiskelijoiden, erityisesti lukiolaisten tiedonhankinnan opetukseen. Tavoitteena on tehostaa opiskelijoiden tiedonhankintataitoja ja antaa valmiuksia hyödyntää tiedonhaussa monipuolisesti erilaisia tiedonlähteitä, internetin lähteistä kirjastojen tietokantoihin. Osana tiedonhankintaa perehdytään erilaisiin tiedonlähteisiin ja arvioidaan niiden luotettavuutta. Sisältö Tiedonhankinnan suunnittelu Aiheen määrittely, miellekartta Tiedonhaun strategiaa: hakukyselyiden muotoilu, hakusanat, verkkotiedonhaku Erilaisia tiedonlähteitä hakukoneista syvään verkkoon ja kirjastojen tietokantoihin Tiedonlähteiden arviointi Harjoituksia Tiedonhankinnan suunnittelu Tiedonhankinta on monivaiheinen prosessi. Suunnittelun edetessä voi joutua välillä palamaan taaksepäin, kun aiheen täsmentyessä tai uusien tiedontarpeiden vuoksi joutuu hakemaan uudenlaista tietoa. Nopea tiedonhaku esimerkiksi tietosanakirjasta riittää silloin, kun tarvitaan yleistietoa tai etsitään yksittäisiä faktoja. Systemaattista tiedonhakua tarvitaan, kun tehdään opinnäytetyötä tai tutkielmaa tai kun etsitään tieteellistä tietoa. Systemaattisessa tiedonhaussa käydään läpi koko tiedonhankinnan prosessi. Tehtävän reunaehdot vaikuttavat myös tiedonhakuun. On mietittävä: Kuinka perusteellisesti aiheeseen pitää perehtyä? Onko tavoitteena viiden minuutin esitys vai sadan sivun tutkielma? Paljonko työn tekemiseen on aikaa, viikonloppu vai kuukausia? Tehdäänkö työ yksin vai ryhmässä? Kuka tekee mitäkin?
2 Aiheen määrittely Tehokas tiedonhankinta alkaa aiheen, ongelman tai kysymyksen huolellisesta määrittelystä. On pohdittava, mitä esimerkiksi tutkielman tai esseen aiheeseen liittyy ja mitä siitä haluaa tietää. Aihetta kuvaavat pääkysymykset ja sivukysymykset, ennakkotiedot ja avainsanat voi ryhmitellä ja samalla esiin nousee erilaisia näkökulmia aiheeseen. Oman työn aihe kannattaa rajata tarkasti ja miettiä, mistä näkökulmasta sitä tarkastelee. Olipa aihe opettajan antama tai itse valittu, sen määrittely työn aluksi säästää aikaa ja vaivaa. Silloin tiedonhaku on täsmällisempää ja tehokkaampaa. Käsitteet Aiheen käsitteellistäminen voi auttaa sen analysoinnissa eli etsitään sanoja ja käsitteitä, jotka kuvaavat aihetta. Asiasanastoista voi olla hyötyä käsitteiden miettimisessä. Käsitteet ryhmitellään laajempiin ja suppeampiin käsitteisiin sekä rinnakkaiskäsitteisiin. Esimerkiksi sitrushedelmät on laajempi käsite kuin appelsiinit mutta suppeampi kuin hedelmät. Appelsiinin rinnakkaiskäsitteitä ovat mandariinit ja sitruunat, sillä ne kaikki ovat sitrushedelmiä. Laajempien, suppeampien ja rinnakkaiskäsitteiden miettiminen on tärkeää myös tiedonhaussa. Joskus hakusana tuo niin paljon viitteitä, että kannattaa testata, toimisiko jokin tarkempi sana eli suppeampi käsite paremmin. Joskus taas hakusanalla ei saa esiin yhtään viitteitä silloin kannattaa miettiä, mihin kokonaisuuteen termi kuuluu ja kokeilla laajempaa käsitettä. Miellekartta Aiheen määrittelyä voi työstää rakentamalla siitä miellekartan. Sen avulla voi hahmotella aihetta ja miettiä, miten aiheen eri näkökulmat limittyvät toisiinsa. Miellekartta on myös hyvä väline kartoittamaan sitä, mitä aiheesta tietää entuudestaan.
3 Miellekartan pohjalta voi rakentaa käsiteltäviä osakokonaisuuksia ja suunnitella esityksen väliotsikointia. Voi myös miettiä, missä järjestyksessä käsittelee aihetta, mistä näkökulmasta sitä lähestyy ja mitä rajaa ulkopuolelle. Miellekartan piirtäminen: 1. Kirjoita paperin keskelle aihe, jota tutkit ja ympyröi se. 2. Mieti mitä aiheeseen liittyy. Vedä ympyrästä viivoja ja kirjoita niille aiheesta mieleesi tulleita asioita. Hahmottele aiheelle samalla selkeä rakenne: mikä liittyy mihinkin. 3. Mieti tiedonhakua varten synonyymeja ja vastaavia termejä. Harjoitus: Suunnittele ja piirrä paperille miellekartta opiskeluusi liittyvästä aiheesta. Aiheen hahmottamisessa ja käsitteiden määrittelyssä voi hyödyntää esimerkiksi Wikipediaa. Erilaisia tiedonlähteitä Painetut lähteet: kirjat ja lehdet Kirjat ja artikkelit ovat käyneet läpi toimitusprosessin, jossa on arvioitu tiedon paikkansa pitävyyttä ja tiedon julkaisemisen eettisyyttä. Kannattaa erottaa toisistaan tieteelliset ja populaarit julkaisut. Uusin tutkimustieto julkaistaan usein artikkeleina. Myös niistä aiheista, joita ei välttämättä tai vielä löydy kirjoista, löytyy usein tietoa lehdistä ja artikkelimuodossa. Tietokannat Tietokantoihin kootaan viitteitä tai dokumentteja elektronisessa muodossa. Vaikka tietokantoja käytetään internetissä, niiden sisältöä tulee harvoin esimerkiksi Googlen hakutuloksiin. Tietokannat kuuluvatkin ns. syvään verkkoon, johon hakukoneiden hakurobotit eivät pääse käsiksi. Osa tietokannoista on ilmaisia ja vapaasti kaikkien käytettävissä internetissä. Kirjastoissa voi käyttää niihin ostettuja maksullisia tietokantoja. Viitetietokannat sisältävät artikkeleiden ja kirjojen viitetiedot (tekijä, otsikko, julkaisuaika jne.), mutta niissä ei ole kokonaisia artikkeleita ja kirjoja. Viitetietokannassa käytetyistä asiasanoista näkee, mitä aiheita aineistossa on käsitelty.
4 o Esimerkiksi kirjaston aineistotietokannasta saa tiedot kirjasta ja sen sijainnista, mutta itse teokset pitää hakea kirjastosta. Poikkeuksena ovat kirjastojen e-kirjat, jotka voi lainata suoraan verkosta. Artikkeliviitetietokannoissa on viitetietoja julkaistuista artikkeleista ja tiedot siitä, missä lehdessä artikkeli on julkaistu. Usein lehden joutuu jäljittämään kirjastosta eikä sitä välttämättä saa suoraan tietokannasta elektronisessa muodossa. Kokotekstitietokannoista hakutulosten teokset ja artikkelit löytyvät sellaisenaan. Internet-tiedon haasteita Julkaisija voi olla kuka tahansa: tiedon paikkansapitävyyttä ja luotettavuutta ei ole arvioitu. Tietoa on suuri määrä siitä ja sitä on vaikea suodattaa. Kaikki tieto ei näy hakukoneiden hakutuloksissa. Englanninkielinen materiaali korostuu.. Mistä pääsee erityyppisen tiedon jäljille? Kirjat, videot ja levyt > Kirjastojen kokoelmatietokannat, internet Kotimaiset lehtiartikkelit > Aleksi, Arto, Varastokirjaston Kontentti Ulkomaiset lehtiartikkelit >Internet, Ebsco Tietty lehti > Kirjastojen kokoelmatietokannat Asiantuntija > viranomainen, organisaatio, tutkimuslaitos Tietty verkkosivu >Hakukoneet, aihehakemistot Yksittäinen fakta tai yleiskuva jostain asiasta >Tietosanakirja, käsikirja, sanakirja Tiedonlähteiden valinnassa kannattaa miettiä Löytyykö siitä aiheeseen liittyvää tietoa? Kattaako se tarpeeksi pitkän ajanjakson tai onko tieto tarpeeksi tuoretta? Minkä kielistä tietoa tarvitaan, etsitäänkö kotimaista vai ulkomaista tietoa? Onko tieto luotettavaa? Voiko tiedonlähteenä käyttää nettisivua, jos saatavilla on myös kirja? Aineiston saatavuus: Miten se on saatavilla ja onko se maksullista?
5 Harjoitus: Arvioi eri tiedonlähteitä oman aiheesi kannalta ja perustele ratkaisusi. Tiedonhaun strategia ja hakusanat Mistä tietoa löytää? Miten tietoa haetaan? Mitä hakusanoja käytetään? Hakustrategialla tarkoitetaan kokonaisvaltaista suunnitelmaa siitä, miten haku toteutetaan. Jos tarvitaan nopeasti muutama hyvä tiedonlähde, kannattaa miettiä pari aihetta parhaiten kuvaavaa hakusanaa ja hakea niillä. Hakutulos voi olla melko laaja. Jos haluaa löytää mahdollisimman kattavasti tiedonlähteitä tai aihe on monitahoinen, kannattaa käyttää vaihtoehtoisia hakusanoja ja tarkennetun haun keinoja. Esimerkki: nuoret AND tiedonhaku (nuoret AND tiedonhaku) AND (lapset OR koululaiset) Hyvästä tiedonlähteestä pääsee tiedonhaussa usein eteenpäin, esimerkiksi sisällysluettelosta voi löytää hyviä hakusanoja ja lähteistä tai nettilinkeistä uusia tiedonlähteitä. Oman aiheen kysymyksistä ja avainsanoista saa hakusanoja, joilla voi etsiä tietoa. Hakusanojen valintaan vaikuttaa, käytetäänkö tiedonlähteenä esimerkiksi kirjaston tietokantaa, internetin hakukoneita vai vaikkapa tietosanakirjaa. Vinkkejä tiedonhakuun Yleensä kaikissa tietokannoissa tai hakukoneissa toimii fraasihaku ja sanojen katkaisu. Merkintätavat vaihtelevat ja ohjeista löytyy, miten missäkin tiedonlähteessä tulee toimia. Fraasihaulla etsitään täsmällistä ilmausta, jonka sanat esiintyvät merkityllä tavalla hakutuloksessa. Fraasihaku on kätevä etsittäessä henkilöitä etu- ja sukunimellä tai esimerkiksi runoja tai laulun sanoja. o Fraasihaussa hakusanat merkitään usein lainausmerkkien väliin tai tarkennetussa haussa voi olla oma kohta tarkkojen ilmausten hakemiselle (Esim. Googlen tarkassa haussa kohdassa Juuri tällä ilmauksella.) Esimerkki: sofi oksanen piti harakka puhetta Sanojen katkaisu: Jos ei ole varma hakusanan sijamuodosta tai siitä, miten se kirjoitetaan, hakusanan voi usein katkaista jollain tietyllä merkillä. Tietokannan ohjeista voi tarkistaa, mikä katkaisumerkki juuri siinä on käytössä. Tavallisimpia katkaisumerkkejä ovat:
6 kysymysmerkki? risuaita # dollari $ tähti * Joissain tietokannoissa on käytössä automaattinen katkaisu, eikä erillisiä katkaisumerkkejä tarvita. Katkaisukohtaa kannattaa miettiä, sillä esimerkiksi hakusana huum* etsii sanat huumeet, huumausaineet, huumautuminen, huumausainerikokset, huumori jne. Harjoitus: Pohdi erilaisia hakusanoja ja arvioi, mikä tai mitkä niistä tuottaisivat oman aiheesi kannalta parhaan hakutuloksen. Internet-tiedonhaku: Googlen perushaku www.google.fi Googlen perushakuna on sanahaku. Hakulaatikkoon voi kirjoittaa yhden tai useamman sanan, joiden on esiinnyttävä hakutuloksissa. Hakutulokset muuttuvat, kun hakusanoja tai niiden järjestystä vaihdellaan. Kattavan hakutuloksen saamiseksi kannattaa tehdä useita hakuja erilaisin hakusanoin. Esimerkki: Hae Googlesta sanoilla vampyyrikirjat, vampyyrikirjallisuus, vampyyrit kaunokirjallisuus sekä vampires literature / vampire fiction. o o Hakusanoilla vampyyrit kaunokirjallisuus tulee kärkeen Wikipedia-artikkeli vampyyreistä. Hakusana vampyyrikirjat tuo enemmän materiaalia keskustelupalstoilta. Blogeista ja keskustelupalstoilta saa kirjasuositteluja ja mielipiteitä siitä, mitä vampyyrikirjoja kannattaa lukea. Mielipiteet eivät useimmiten kelpaa esitelmän pohjaksi, vaan tarvitaan enemmän tutkimuksella tuotettua tietoa. Hakua voi jatkaa esimerkiksi klikkaamalla kohtaa teokset, joka tuo mukaan Googlen kirjahaun. Varsinkin englanninkielisillä haulla voi saada esiin tutkimustietoa aiheesta. Jos teokset-haku ei ole näkyvillä, sen löytää Lisää -painikkeen kautta.
7 Google löytää vain murto-osan verkon sisällöstä. Hakukoneen ulottumattomiin jää tietoa ns. syvästä verkosta, kuten esimerkiksi kirjastojen tietokantojen sisältöä. Se pitää löytää muulla tavoin kuin Googlella.
8 Googlen tarkennettu haku Google-hakuja voi rajata käyttämällä Tarkennettua hakua. Haku kaikilla sanoilla on sama kuin etusivun perushaku: Kaikkien annettujen sanojen on esiinnyttävä hakutuloksen viitteissä jossain kohtaa. Juuri tällä ilmauksella -haku hakee sivuja, joilla hakusanat ovat juuri annetussa muodossa. Fraasihaku toimii myös perushaussa, jos hakusanat kirjoitetaan lainausmerkkien sisään, esim. sofi oksanen. Millä tahansa sanoista -hakuun voi kirjoittaa useamman termin, mutta riittää että yksikin niistä esiintyy tuloksessa. Soveltuu hyvin, jos hakutermillä on synonyymejä. Jos haluat rajata jotain pois hakutuloksista, kirjoita ne sanat kohtaan ei millään näistä sanoista. o Esimerkki: Etsitään tietoa Ricen Veren vangit -teoksesta, mutta ei haluta tietoa samannimisestä elokuvasta. Kaikilla näillä sanoilla: Rice, Juuri tällä ilmauksella: Veren vangit ja Ei millään näistä sanoista: elokuva elokuvat. Hakua voi vielä tarkentaa määrittelemällä esimerkiksi kielen, tiedostotyypin tai milloin sivustolle on tehty viimeisin päivitys.
9 Internet-tiedonhaun harjoituksia 1. Kuka voitti kirjallisuuden Nobel-palkinnon vuonna 2012? 2. Etsi tutkimustietoa nuorten rahapelaamisesta internetissä? Mainitse muutama luotettava kotimainen tiedontuottajataho, joka on tutkinut asiaa? 3. Löydätkö luotettavaksi katsotulta kotimaiselta tiedontuottajalta geokätköilyä koskevan kuvauksen? 4. Hae tietoa Suomen hallituksista? 5. Löydätkö ATI-näytönohjaimen ajurit internetistä? 6. DNA:n mokkula pätkii yhteyttä. Hae tietoa siitä, onko muilla käyttäjillä vastaavia kokemuksia ja ovatko he löytäneet ratkaisua ongelmaan? Kirjaston aineistotietokanta Esimerkkinä HelMet-haku Kirjastotietokannoissa on tavallisesti viitetiedot kirjastojen aineistoista (kirjat, videot, pelit, kävelysauvat jne.), mutta ei itse teoksia. Poikkeuksena ovat e-kirjat, jotka voi ladata netistä omalle koneelle tai mobiililaitteelle. Joskus kirjaston tietokannassa voi olla myös linkki muualla internetissä vapaasti luettavissa olevaan teokseen. Kirjastojärjestelmän avulla voi suunnitella tiedonhakua ja totutella käyttämään asiasanoja.
10 Asiasanat Kirjastossa jokainen kirja ja muu aineisto asiasanoitetaan. Asiasanoilla kuvaillaan teoksen sisältöä. Asiasanoja voi käyttää tiedonhaussa, kun etsitään tietyn aiheisia teoksia kirjaston aineistotietokannasta. Käyttäjät voivat lisätä teoksen tietojen loppuun omia arviointeja, kommentteja tai tageja kirjasta. Tagit voivat olla sellaisia kirjaa kuvailevia sanoja, joita asiasanoissa ei ole mainittu. Asiasana voi olla jokin tieto kirjan tekstistä, esimerkiksi päähenkilön nimi. Kaikki muut kirjaston käyttämät asiasanat on lueteltu asiasanastoissa. Ruotsinkieliset teokset asiasanoitetaan ruotsiksi, suomen- ja muun kielisen aineiston asiasanat ovat suomeksi. Kirjastossa on käytössä Yleinen suomalainen asiasanasto (YSA) http://onki.fi/fi/browser/overview/ysa Allmän tesaurus på svenska - Allärs http://onki.fi/fi/browser/overview/allars Fiktiivisen aineiston asiasanastot Verkko-Kaunokki http://kaunokki.kirjastot.fi/ ja ruotsinkielinen Webb-Bella http://kaunokki.kirjastot.fi/sv-fi/ Asiasanat ovat tietokannoissa tarpeellisia, sillä esimerkiksi teoksen nimestä ei aina käy ilmi sen aihe: Teoksessa Retkelle kosteikkoon on aiheena ympäristökasvatus ja teoksen Peruna kerrallaan asiasanoja ovat tunteet, tunne-elämä, ihmissuhteet ja elämäntaito. Vaikka asiasanastoja päivitetään jatkuvasti, niistä puuttuu useita puhekielessä yleisiä sanoja. Niillä ei silloin löydy kirjaston kokoelmistakaan viitteitä. Jos haku jollain termillä ei tuo hyvää tulosta, kannattaa tarkastaa sen aiheesta käytettävä asiasana. Esimerkki: HelMet-haku sanalla skeittaus tuo tulokseksi yhdeksän viitettä: pelejä, lehtiä, mutta ei oikeastaan yhtään kirjaa, josta saisi tietoa skeittailusta. YSA:sta selviääkin, että skeittaus ei ole asiasana, vaan kirjastoissa käytetään asiasanaa rullalautailu. Uusi haku sillä tuo tulokseksi 84 viitettä.
Tagittamisen tarkoitus on täydentää YSA:n tarjoamia asiasanoja. Sen avulla juuri puhekielessä yleiset sanat saadaan mukaan kirjastotietokantaan helpotta maan teosten löytymistä. 11 Tarkennettu HelMet-haku Tarkennetussa haussa voi määritellä hakusanaksi teoksen nimen, aiheen tai tekijän. Hakua voi rajata määrittämällä aineistolajin, kokoelmatyypin, kielen tai ilmestymisvuoden. Voi myös lisätä sen, minkä kirjaston kokoelmiin haku kohdistuu (Sijainti). Tarkennetussa haussakin hakusanan voi katkaista tähdellä (*) sanan lopusta. Sillä voi myös korvata merkkejä sanan keskeltä. Esimerkki: Haku stret*ing on hyvä, jos etsii stretching-oppaita, mutta ei muista, miten sana kirjoitetaan. Haulla Ts*nia saa esiin paitsi valtiota Tšetšenia käsittelevät hakutulokset, myös nimen erikieliset kirjoitusmuodot kuten Tsjetsjenia ja Tšetšnja. Hakusanojen yhdistäminen Hakuoperaattoreita käytetään yhdistämään hakusanoja. JA eli haku kaikilla sanoilla hakutulokseksi teoksia, joiden tiedoissa on oltava kaikki annetut hakusanat. JA-operaattori on pikahaun oletuksena eikä sitä tarvitse kirjoittaa. Pikahaussa hakusanat kirjoitetaan suoraan peräkkäin.
12 Esimerkkejä: o ihminen JA kloonaus o nuoret JA työnhaku o työ terveys (etsitään teoksia, joissa käsitellään työtä ja terveyttä) o mollberg tuntematon sotilas (etsitään Mollbergin ohjaamana elokuvaa Tuntematon sotilas) TAI eli haku millä tahansa sanoista Hakuun voi kirjoittaa useamman termin, mutta riittää että yksikin niistä esiintyy tuloksessa. Soveltuu hyvin, jos hakutermillä on synonyymejä laajentaa hakutulosta. Esimerkkejä: o kukkien asettelu TAI ikebana TAI leikkokukat o muoti TAI pukeutuminen JA historia EI-haulla rajataan rajaa hakusanoja pois hakutuloksesta Esimerkki: o kiusaaminen EI kaunokirjallisuus rajaa kaunokirjalliset teokset pois hakutuloksesta Tiedonhaun harjoituksia kirjastojärjestelmästä 1. Äidinkielen tunnilla tehdään esitelmiä Juha Itkosesta. Millaista materiaalia löydät aiheesta? 2. Etsi kaunokirjallisuutta aiheesta monikulttuurisuus 3. Hae teos, jonka nimessä puhutaan Vaasasta ja aaveista. Miten hait? (Tarkista asiasana YSA:sta http://onki.fi/fi/browser/overview/ysa ) 4. Hae tietoa elämänkaaren eri kehitysvaiheista (elämänkaari ja ikäkaudet, elämänkaari ja kehityspsykologia) 5. Hae tietokirjoja aiheesta nuorten itsetunto (itsetunto ja nuoret tai nuoruus). 6. Hae tietoa etiikasta ja hyvästä elämästä. 7. Hae teoksia vegaaniruokavaliosta, mutta ei keittokirjoja. (Tarkista YSA:sta oikea asiasana)
13 Arto ja Aleksi -lehtitietokannat Kun tarvitaan mahdollisimman uutta tietoa, ei aiheesta löydy välttämättä kirjoja. Jos internetin lähteet eivät vaikuta luotettavilta, kannattaa käyttää lehtitietopankkeja ja etsiä aiheesta lehtiartikkeleita. Lehtiä löytyy kirjastojen kokoelmatietokannoista, mutta ensin on saatava selville, mistä lehdestä ja mistä numerosta tietoa löytyy. Lehtitietokannoissa eli artikkeliviitetietokannoissa on viitteitä artikkeleihin, mutta ei varsinaisia artikkeleita. Hakulistaukseen saa artikkeleiden nimen, asiasanat, missä lehdessä ja numerossa se on ilmestynyt. Viitteitä kotimaisiin lehtiartikkeleihin voi etsiä Aleksi-tietokannasta. Siinä on mukana yleisiä aikakauslehtiä ja myös esimerkiksi artikkeleita Helsingin Sanomista. Aleksia voi käyttää vain kirjastojen koneilla. Arto on kotimainen lehtitietokanta, joka on vapaasti verkossa kaikkien käytettävissä. Milloin käytetään Artoa ja milloin Aleksia? Kun haetaan uudempia kotimaisia lehtiartikkeleita, kannattaa tehdä tiedonhakuja sekä Aleksista että Artosta. Aleksissa on mukana populaarimpaa aineistoa, kun taas Artosta löytyy enemmän tieteellisiä julkaisuja. Yleisaikakauslehdet käsittelevät usein sellaisia ajankohtaisia kysymyksiä, joihin tieteellisissä aikakauslehdissä reagoidaan vasta myöhemmin hitaamman julkaisuprosessin vuoksi. Aleksi - hakupalvelu kotimaisten lehtien sisältöihin Tiedonhaku Yksinkertaisen artikkelihaun voi tehdä kirjoittamalla Hakusanat-hakulaatikkoon aihe, tekijän nimi tai kohdehenkilön nimi. Sen jälkeen klikataan Hae. Haku kohdistuu kaikkiin kenttiin. Aleksissa on aina voimassa Fraasihaku: jos hakukenttään kirjoitetaan useampi sana, ohjelma tulkitsee ne yhtenäiseksi fraasiksi ja etsii tietokannasta viitteitä, joissa on täsmälleen sama ilmaus.
Automaattinen loppukatkaisu: ohjelma hakee annettua hakusanaa ja muita sanoja, jotka alkavat tällä sanalla. o Katkaisu sanan alusta tehdään * -merkillä. Esimerkki: *loma o Automaattisen katkaisun poisto tehdään # -merkillä. Esimerkki: autot#, kun etsitään tietoa autoista, mutta hausta halutaan sulkea pois autotallit. 14 Jos haussa tulee niin monta viitettä, että niiden läpikäyminen vaivalloista, hakua voi rajata kirjoittamalla lisää hakusanoja. Silloin hakusanojen väliin on kirjoitettava joku sanoista JA, TAI tai Ei. o o o hakusana JA hakusana: tuloksena ne viitteet, joissa esiintyvät kummatkin hakusanat hakusana TAI hakusana: ohjelma etsii viitteet, joissa on ainakin toinen hakusanoista hakusana EI hakusana: tuloksesta rajataan pois viitteet, joissa on tietty hakusana. Artikkelihaulle voi määritellä lisää hakuehtoja: voidaan hakea henkilön, kirjastoluokan, asiasanan, artikkelin otsikon, lehden nimen ja ilmestymisvuoden mukaan. Huom! Kerrallaan voi laittaa vain yhden lehden tai kirjoittajan nimen. Haun tulos Hakutuloksessa on artikkelin tekijä artikkelin nimi milloin ja missä julkaisussa se on julkaistu.
15 Artikkeliviitteessä on tarkemmat tiedot artikkelista sekä huomautuksia, asiasanat ja artikkelille annettu kirjastoluokka. Arto- kotimainen lehtitietokanta https://arto.linneanet.fi/ Artossa on runsaasti linkkejä artikkeleiden kokoteksteihin. Vaikka Arto on muuten vapaasti netissä käytettävissä, suuri osa kokoteksteistä vaatii avautuakseen käyttöluvan. Näihin kuuluu mm. kansalliskirjaston tieteellisten artikkeleiden kokoelma eli Elektra-aineisto. Elektran artikkeleita voi lukea kirjastojen koneilta. Arto-haun voi tehdä perushakuna, tarkennettuna hakuna tai tekijähakuna. Tekijähaussa artikkeleita haetaan tekijän nimen perusteella. Perushaku Perushaussa artikkeleita voi hakea esim. sanalla, tekijällä, nimekkeellä, asiasanalla, standardinumerolla tai kirjastoluokan mukaan. Kirjoita haluamasi sanat Hakusana(t)-kenttään. Valitse Hakutyyppi
16 Haun rajaus valikosta hakuun saa valmiin kieli- tai aikarajauksen. (Hakutulossivulla voit lisätä rajauksia). Haku käynnistetään Hae-painikkeesta. Tyhjennä-painike tyhjentää kentät ja palauttaa oletukset. Opastus on linkki tarkempiin hakuohjeisiin. Arton tarkennettu haku Tarkennettua hakua käytetään, kun haetaan useilla termeillä yhtä aikaa. Haku toimii sanahakuna eikä kirjainten koolla tai sanojen järjestyksellä ole merkitystä. Hakusanan voi katkaista?-merkillä sanan lopusta, keskeltä tai alusta. Kirjoita ylimmäiseen Hakusana(t)-kenttään hakusanoja. Valitse alasvetovalikosta OR, AND tai fraasihaku: o jokin sanoista (OR), jos riittää, että yksikin hakusanoista on viitteessä o kaikki sanat (AND), kun kaikkien hakusanojen on oltava viitteessä o peräkkäiset sanat (fraasihakuna), kun haetaan tarkkaa ilmausta
Valitse Hakutyyppi Hakua voi tarkentaa ja täyttää myös toisen ja kolmannen hakusanakentän samalla tavalla kuin ylimmäisen. Yhdistä hakusanakentät valitsemalla niiden väliin AND, OR tai NOT. (AND ja OR-operaattorit kuten yllä, NOT sulkee annetut hakusanat pois haun tuloksista.) Tee aikarajaus valitsemalla Viimeiset 2, 5 tai 10 vuotta alasvetovalikosta tai määrittelemällä vuosiluvut. Valitse halutessasi Julkaisumaa, Aineistolaji ja Kieli. Valitse Näytä-kohdasta viitteiden määrä/sivu Haku käynnistetään Hae-painikkeesta. Tyhjennä-painike tyhjentää kentät ja palauttaa oletukset. Opastus on linkki tarkempiin hakuohjeisiin. 17 Hakutulos Esimerkkihaku: Etsitään Parnasso-lehdestä runoutta käsitteleviä artikkeleita viimeisen viiden vuoden ajalta. (Hakusana(t): Parnasso AND runo? Vuosi: Viimeiset 5 vuotta) Haun tuloksena on 209 viitettä. Hakutuloksen voi lajitella aika-, aakkos- tai relevanssijärjestykseen.
18 Viitetiedoissa näkyy artikkelin nimi, tekijä, julkaisun nimi ja julkaisupäivä. Artikkelin nimeä klikkaamalla saa esiin viitenäytön ja tarkat tiedot artikkelista. Hakutehtäviä Aleksi- ja Artosta -tietokannoista: Tee haku molemmista tietokannoista ja vertaile tuloksia. 1. Esikoiskirjailijoista ei aina löydy tietoja kirjailijahakuteoksista, vaan heistä on etsittävä tietoa internetistä ja lehtiartikkeleista. Etsi Artosta ja Aleksista artikkeleita esikoiskirjailija Aki Ollikaisesta. Onko Arton ja Aleksin hakutuloksissa eroa? 2. Etsi Artosta ja Aleksista tietoa suomalaisista sukunimistä ja Kielikello-lehdestä. Käytä Tarkennettua hakua. 3. Hae artikkeleita liikunnan ja mielialan välisestä yhteydestä. 4. Etsi uusimpia artikkeleita ilmastonmuutoksesta. 5. Hae artikkeleita aavikoitumisesta. 6. Miten hakisit artikkeleita ruoasta joka on geenimuunneltua? (Tarkista YSA:sta oikea asiasana) Tehtävä: Erilaisista tiedonlähteistä löytyy erilaista tietoa
19 Vertaile hakutuloksia, kun haet samasta aiheesta tietoa eri lähteistä. Internet-tiedonhaku 1. Tehtävänä on kirjoittaa elokuva-arvostelu Helmiä ja sikoja elokuvasta. Tarvitset sitä varten taustatietoja ja muiden tekemiä arvosteluita. Miten haet Googlesta? Kokeile paraneeko hakutulos lainausmerkkejä käyttämällä. Mistä lähteistä haet taustatietoa ja mitä elokuva-arvosteluita voit käyttää? Mieti, valitsitko luotettavimmat lähteet. 2. Äidinkielen tunnille pitäisi lukea yhdenpäivänromaani. Etsi mahdollisimman kattava kirjalista aiheesta. Kirjaston kirjastotietokanta 1. Olet tekemässä äidinkielen tunnille elokuva-arvostelua Helmiä ja sikoja elokuvasta. Löydätkö sen DVD-muotoisena ja onko sitä saatavilla lähikirjastostasi? 2. Äidinkielen tunnille pitäisi lukea yhdenpäivänromaani. Löytyykö sellaisia HelMetistä? Millä haulla niitä löytyy eniten? Lehtitietokannat Aleksi ja Arto 1. Tarvitset esitelmääsi varten Helmiä ja sikoja -elokuvan arvosteluja. Löydätkö niitä Aleksista ja Artosta? Kummasta löytyy paremmin? 2. Tarvitset lehtiartikkeleita aiheesta Internetin vaikutus kieleen. Löytyykö Artosta ja Aleksista käyttökelpoista aineistoa? Muita tapoja löytää tietoa
20 Aihehakemisto Makupalat http://makupalat.kirjastot.fi/ Makupalat on kotimainen kirjaston ylläpitämä aihehakemisto, johon on koottu eri aiheisia internet- linkkejä. Aihehakemistojen tiedonlähteet on tutkittu ja arvioitu luotettaviksi. Linkkejä voi etsiä selailemalla uusimpia, katsotuimpia tai suosituimpia. Linkkihaku toimii kirjastoluokkien mukaisten kategorioiden avulla. Kaunokirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasampo
21 www.kirjasampo.fi/ Kirjasampo on kirjastojen ylläpitämä kotimaisen kaunokirjallisuuden sivusto. Se esittelee kirjailijoita ja kirjoja, romaaneja, novelleja ja runoutta. Kirjasammon kautta on mahdollista tutustua myös kirjojen teksteihin ja kirjojen saamiin arvioihin. Kirjoja ja kirjailijoita voi löytää maakuntien mukaan, kirjan kansien perusteella tai eri henkilöiden koostamista kirjahylly-kokoelmista. Tiedonlähteiden arviointi
22 Tiedonhankinnan eri vaiheissa joutuu valitsemaan ja arvioimaan eri tiedonlähteiden välillä, usein montakin kertaa. Kun tietoa on löytynyt, kannattaa pohtia Mitä tietoa todella tarvitsee, mitä löytyi? Onko tietoa tarpeeksi? Voiko kaikkea löydettyä tietoa käyttää? Onko löytynyt tieto relevanttia? Vastaako se aihetta ja sopiiko se tiedontarpeeseen? Luotettavuus Tietoa on arvioitava kriittisesti, jotta selviää, onko se käyttökelpoista ja luotettavaa. Luotettavuuden arviointi merkitsee käytännössä sen arvioimista, onko lähteessä esitetty tieto paikkansa pitävää ja perusteltua. Erityisen tärkeää luotettavuuden arviointi on internetissä, jossa julkaistulla tiedolla ei ole aina julkaisemista valvovaa toimituskuntaa ja sen on voinut tuottaa kuka tahansa. Myös tieteellisissä tietokannoissa oleva aineisto voi olla eritasoista on populaareja ja tieteellisiä artikkeleita. Tieteellistä julkaisemista valvotaan ja se on siksi useimmiten luotettavampaa kuin tarkastamaton julkaiseminen. Ennen kuin painettu aineisto julkaistaan, toimituskunta käy sen läpi. Kannattaa katsoa myös onko julkaisussa lähdeluetteloa. Asiantuntemus Asiantuntijoihin ja omalla alallaan arvostettuihin henkilöihin yleensä luotetaan. Sanomalehdissä ja tieteellisissä julkaisuissa kirjoitettuja tutkimustuloksia pidetään useimmiten tosina. Silti nykyään on syytä olla luottamatta auktoriteetteihinkaan ehdottomasti. Myös tutkijat ja asiantuntijat saattavat vääristellä tietoja tai ihmiset voivat esiintyä jonkin alan asiantuntijoina, vaikka eivät sitä olekaan. Lähteen kriittisessä arvioinnissa eli lähdekritiikissä tulisi kiinnittää huomio siihen, Onko tekijä ala tai aiheen asiantuntija vai opiskelija, poliitikko tai yksityishenkilö? Millainen suhde tai asenne hänellä on käsittelemäänsä aiheeseen? Mikä tarkoitus tekstillä on? Onko julkaisun taustalla jokin organisaatio, viranomainen vai yksityishenkilö?
23 Tiedon tuottajien luotettavuusjärjestyksessä valtioiden ja yliopistojen tuottamaa tietoa pidetään yleensä luotettavampana ja asiantuntevampana kuin yksityishenkilöiden tuottamaa tietoa. Puolueettomuus Tieteellisissä julkaisuissakin saattaa olla näkökulmaeroja sen mukaan, minkä koulukunnan edustaja on kirjoituksen tehnyt. Yksityishenkilö voi kirjoittaa aiheesta värittyneesti esim. puolustaen omaa poliittista näkemystään. Mieti pyritäänkö aineistossa subjektiivisuuteen vai objektiivisuuteen. Ajantasaisuus Myös aineiston julkaisuajankohta kannattaa ottaa huomioon. Jos tarvitsee tuoretta tietoa, on tämä ota huomioon jo tiedonhaun rajauksessa. Aina tiedon tuoreus ei ole oleellisinta, esimerkiksi historian ja filosofian tiedonlähteet eivät vanhene niin nopeasti, kuin joillain muilla aloilla, esim. tietotekniikassa. Kattavuus Tiedon kattavuutta voi miettiä tutkimalla, onko aihetta käsitelty pinnallisesti ja yksipuolisesti vai monipuolisesti. Onko joitain asioita jätetty kertomatta ja mitä se mahdollisesti merkitsee aiheen käsittelyn kannalta. Tiedonhankinnan suunnittelun arviointi Tiedonhankinnan suunnittelu kannattaa päättää aina koko hakuprosessin arviointiin.
24 Harjoitus: Verkkosivujen lähdekriittinen arviointi Arvioi kriittisesti verkkosivuja seuraavien kysymysten avulla ja mieti samalla, kumpaa sivustoa käyttäisit tiedonlähteenä. Objektiivisuus Objektiivisuutta tavoittelevilla sivustoilla pyritään esittämään asiat puolueettomasti ilman vakuuttelua. WWF http://www.wwf.fi/ymparisto/ uhanalaiset_lajit/ Zapato productions http:// zapatopi.net/treeoctopus/ Mihin tarkoitukseen sivusto on tehty? Sisältääkö se faktaa vai mielipiteitä? Onko tieto perusteltu esim. tutkimustiedolla? Yritetäänkö siinä vakuutella yleisöä tai myydä jotain? Esitetäänkö sivustolla yleistyksiä ja miten niitä perustellaan? Ajankohtaisuus
25 WWF http://www.wwf.fi/ymparisto/ uhanalaiset_lajit/ Zapato productions http:// zapatopi.net/treeoctopus/ Löydätkö tietoa siitä, milloin sivu on julkaistu ja/tai päivitetty? Onko todennäköistä, että sivuston tieto muuttuu nopeasti? Tekijä WWF http://www.wwf.fi/ymparisto/ uhanalaiset_lajit/ Zapato productions http:// zapatopi.net/treeoctopus/ Onko tieto verkkosivun tekijästä tai tekijätaho mainittu? Onko sivuston takana organisaatio, jolla on asiantuntemusta kyseisestä aiheesta? Kerrotaanko sivustolla, millä tavoin tekijällä on asiantuntemusta aiheesta? Löytyykö tekijästä tietoa internetistä? Onko hänet mainittu muissa lähteissä
26 Lähteet Asikainen, Irma & Hemming, Marjatta (päivitetty 2009); Informaatiolukutaitoa lukio-opetukseen. http://informaatiolukutaito.libvantaa.fi/ Viite tarkistettu 4.12.2012. Halttunen, Kai & Puputti, Marika 2003; Tiedonhaun työkalupakki. Voiko käärme kompastua? Opettajan tiedonhallintataitojen opas. BTJ Kirjastopalvelu. Tiedonhankintataidot. KenGuru. Opetushallitus. http://www10.edu.fi/kenguru/? sivu=tiedonhankintataidot Viite tarkistettu 4.12.2012 Tiedonhankinta. Jyväskylän yliopiston kirjasto. https://kirjasto.jyu.fi/tiedonhaku Viite tarkistettu 4.12.2012 Kompassi. Tiedonhallinnan perusteet. Suomen Virtuaaliammattikorkeakoulu. http://www.amk.fi/ opintojaksot/030903/1136829497016.html Viite tarkistettu 4.12.2012 Lähde esiin. Edu.fi. http://www.edu.fi/verkko_oppimateriaalit/lahde_esiin Viite tarkistettu 4.12.2012 Tiedonhaku. Mediakasvatus.Kirjastot.fi http://mediakasvatus.kirjastot.fi/tiedonhaku Viite tarkistettu 4.12.2012 Informaatiolukutaito. Helsingin Yliopisto. http://www.helsinki.fi/infolukutaito/ilopetus/ yleisi%c3%a4_verkkokursseja.html Viite tarkistettu 4.12.2012l